Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM KTPO Kauppinen Petteri(OKM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM KTPO Kauppinen Petteri(OKM) Asia EU; Tutkimus ja innovaatiot; Ehdotus neuvoston asetukseksi eurooppalaisen suurteholaskennan yhteisyrityksen (EuroHPC-yhteisyrityksen) perustamisesta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Eduskunnalle saatetaan tiedoksi komission ehdotus neuvoston asetukseksi eurooppalaisen suurteholaskennan yhteisyrityksen (EuroHPC -yhteisyrityksen) perustamisesta. Yhteisyritys perustetaan SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla, sillä Euroopan unioni osallistuu yhteisyritykseen sen osakkaana. EU:n rahoitusosuus katetaan EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta Horisontti 2020 sekä Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta. Komission ehdotus koostuu neuvoston asetuksesta, jolla perustetaan yhteisyritys ja säädetään sen tavoitteista, oikeudellisesta asemasta, toimintasäännöistä sekä yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksestä, joka on asetuksen liitteenä. Asetuksen valmistelu on alkanut neuvoston työryhmässä tammikuussa Tavoitteena on viedä neuvottelut päätökseen vuoden 2018 aikana, jotta yhteisyrityksen toiminta voitaisiin käynnistää vuoden 2019 alussa. EU:n kilpailukykyneuvoston kokouksessa on tarkoitus antaa tilannekatsaus neuvotteluiden etenemisestä. EUpuheenjohtajamaan Bulgarian tavoitteena on saavuttaa asetuksesta neuvoston yleisnäkemys puheenjohtajakaudellaan. Suomi pitää komission ehdotusta eurooppalaisen suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta tärkeänä panostuksena eurooppalaisen suurteholaskennan ja siihen liittyvän osaamisen kehittämiseksi. Suomi tukee EU:n osallistumista hankkeen rahoittamiseen Horisontti 2020 ohjelmasta ja Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta. Suomi pitää tärkeänä, että yhteisyrityksen toiminnassa hyödynnetään olemassa olevia eurooppalaisia suurteholaskennan kehittämistoimia. EU-rahoituksella katettavan suurteholaskenta-ajan allokaatiopäätökset tulee tehdä laadukkaaseen arviointiin perustuen. Suurteholaskennan käyttäjien kannalta on tärkeää, että laskentapalveluiden jatkuvuudesta huolehditaan mahdollisissa muutostilanteissa.

2 Pääasiallinen sisältö EuroHPC- hanke voi vahvistaa myös suomalaista tiede-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, sen houkuttelevuutta ja elinkeinoelämän uudistumista sekä tukea Suomen asemaa digitaalisuuden ja tekoälyn kehityksessä. EuroHPC-hankkeeseen osallistuminen osakkaana ja kansallisella rahoituksella voi vahvistaa merkittävästi Suomen laskennan ja datanhallinnan, erityisesti suurteholaskennan, kansallista tutkimusympäristöä. Suomen osallistumista hankkeeseen selvitetään, mutta päätöstä osallistumisesta yhteisyrityksen osakkaaksi ei ole vielä tehty. Taustaa Suurteholaskennalla (High Performance Computing, HPC) tarkoitetaan laskentaa, jossa hyödynnetään useita rinnakkaisia prosessoreita käyttäviä laitteita, joilla voidaan suorittaa massiivisia ja nopeita laskutoimituksia, joita ei voida suorittaa tavallisilla tietokoneilla. Suurteholaskentaa käytetään muun muassa mallintamisessa, simuloinnissa, data-analytiikassa ja visualisoinnissa. Suurteholaskentaa hyödynnetään tieteellisessä tutkimuksessa sekä muissa julkisen ja yksityisen sektorin sovelluksissa kuten esimerkiksi tekoälyyn liittyvissä. Yksilöllinen lääketiede ja lääkekehitys, aivojen toiminta, sään ja ilmaston mallinnus, virtauslaskenta sekä uusien materiaalien suunnittelu ovat esimerkkejä suurteholaskennan sovelluskohteista. 2(8) Suurteholaskennan katsotaan muodostuvan kokonaisuudesta, johon kuuluvat eri laskentatehojen mukaiset laskentaympäristöt. Alimmalla tasolla ovat tutkijoiden pöytäkoneet ja seuraavalla tasolla on tutkimusorganisaation kuten esimerkiksi yliopiston laskentaympäristö. Tästä seuraavalla tasolla ovat kansallisen tason järjestelmät, joista julkisen tutkimuksen osalta vastaa Suomessa voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväosakkuusyhtiö CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy. Ylimmällä tasolla ovat tehokkaimmat supertietokoneet, joita on Euroopassa nykyisin muun muassa Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Kaikki edellä mainitut tasot ovat tarpeen suurteholaskentaa hyödyntävässä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, mutta huipputason suurteholaskentaa käyttää ja tarvitsee vain rajallinen määrä tutkijoista. Suurteholaskennan kehitys Euroopassa Euroopassa suurteholaskentaa on kehitetty Euroopan komission vuonna 2012 antaman tiedonannon pohjalta (Suurteholaskenta: Euroopan asema globaalissa kilpajuoksussa, KOM (2012) 45). Eurooppalaista yhteistyötä on kehitetty muun muassa PRACEyhteistyön (Partnership for Advanced Computing in Europe) avulla, jonka kautta tarjotaan Saksan, Ranskan, Espanjan ja Italian

3 huipputason supertietokoneita muiden eurooppalaisten maiden tutkijoiden käyttöön. 3(8) Komission mukaan kehitys ei ole ollut riittävää, sillä Euroopassa ei ole nykyisin käytössä maailman tehokkaimpia supertietokoneita. Lisäksi Eurooppa on pääosin riippuvainen muualla kehitetystä teknologiasta ja supertietokoneiden valmistajista. Eurooppalaiset tutkijat ja teollisuus käyttävät suurteholaskentaa vaativaan tutkimukseen myös Euroopan ulkopuolella sijaitsevia supertietokoneita, mikä voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi henkilötietojen ja arkaluontoisten tietojen suojassa ja omistuksessa. Vastatakseen näihin ongelmiin seitsemän EU:n jäsenvaltiota Ranska, Saksa, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Portugali ja Espanja allekirjoitti Roomassa pidetyssä Digital Day -tapahtumassa EuroHPC-julistuksen. Julistuksen ovat allekirjoittaneet myöhemmin myös Belgia, Slovenia, Bulgaria, Sveitsi, Kreikka, Kroatia, Kypros, Puola ja Tsekki. Nämä 16 maata ovat sopineet tekevänsä yhteistyötä keskenään sekä yhdessä Euroopan komission kanssa hankkiakseen ja ottaakseen käyttöön vuoteen 2023 mennessä eurooppalaisen eksatason (10 18 laskutoimitusta sekunnissa) supertietokoneen. Tämä on tarkoitus toteuttaa EU:n seuraavan rahoituskehyskauden aikana, joten komissio tulisi antamaan tätä koskevan ehdotuksen vuoden 2020 jälkeen riippuen EU:n seuraavaa rahoituskehystä sekä tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa koskevista päätöksistä. Välivaiheena on tarkoitus saavuttaa esi-eksa-luokan suorituskyky eli prosenttia eksa-luokan suorituskyvystä vuoteen 2020 mennessä. Komission ehdotus EuroHPC- yhteisyrityksen perustamisesta Komissio antoi tammikuussa 2018 ehdotuksen Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta. Komissio ehdottaa perustettavaksi uuden oikeudellisen välineen eli EuroHPCyhteisyrityksen, joka toteuttaisi kahden esi-eksa-luokan supertietokoneen hankinnan ja osallistuisi vähintään kahden petatason supetietokoneen hankintaan sekä rahoittaisi tutkimus- ja innovaatiohankkeita. EU-rahoitus osoitettaisiin nykyisen rahoituskehyksen viimeisten vuosien rahoituksesta, joka on jo sidottu suurteholaskentaan Horisontti puiteohjelmassa ja Verkkojen Eurooppa välineessä. Osallistuvien maiden olisi tarkoitus rahoittaa yhteisyrityksen toimintaa EU-rahoitusta vastaavalla osuudella. Tavoitteena olisi myös koordinoida nykyistä paremmin EU:n jäsenmaiden kansallisia suurteholaskennan investointeja. EuroHPC-yhteisyrityksen toteuttamat toimet ryhmitellään kahteen pilariin: 1. Suurteholaskentainfrastruktuurien hankinta ja käyttö 2. Suurteholaskennan tutkimus- ja innovointitoimet mukaan lukien sovellusten ja osaamisen kehittäminen

4 4(8) Yhteisyrityksen osakkaina olisivat julkiset toimijat eli Euroopan unioni, jota edustaa komissio sekä maat, jotka ovat halukkaita osallistumaan yhteisyritykseen sen osakkaina. Lisäksi ns. yksityisiä osakkaita olisivat sidosryhmien edustajat, kuten teollisuus ja korkeakoulut. Kaksi yksityisiä sidosryhmiä edustavaa yhteenliittymää on jo ilmoittanut halukkuudesta osallistua yhteisyrityksen toimintaan (European Technology Platform for High Performance Computing, ETP4HPC ja Big Data Value Association, BDVA). Suomesta ETP4HPC:n jäsenenä on CSC - Tieteen tietotekniikan keskus ja BDVA:n jäseninä Nokia, F-Secure, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja CSC. Yhteisyrityksen keskeinen päätöksentekoelin on hallintoneuvosto, jossa olisi edustettuna julkiset osakkaat eli Euroopan komissio ja osallistuvat maat. Hallintoneuvosto päättäisi strategista linjauksista sekä tekisi hankintaan ja t&i-toimiin liittyvät päätökset. Yhteisyrityksen sidosryhmien edustajat olisivat jäseninä neuvoa-antavassa teollisuusja tiedekomiteassa, jotta voitaisiin välttää mahdolliset eturistiriidat etenkin supertietokoneiden hankinnassa. Yhteisyrityksen hallinto on tarkoitus sijoittaa Luxembourgiin. Tavoitteena on, että päätökset yhteisyrityksen perustamisesta voidaan tehdä vuoden 2018 aikana, jotta yhteisyritys voisi aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Yhteisyritys käynnistäisi vuosina kahden esi-eksa-tason supertietokoneen hankinnan ja osallistuisi rahoituksellaan vähintään kahden peta-tason (10 15 laskutoimitusta sekunnissa) supertietokoneen hankintaan. Kahden esi-eksa-tason koneen hankintaa varten osoitettaisiin EU:n rahoitusta yhteensä 240 milj. euroa ja hankintaan osallistuvien maiden tulisi kohdentaa saman suuruinen rahoitus. Esi-eksa-tason supertietokoneet sijoitettaisiin yhteen osallistujamaahan avoimen hakukierroksen perusteella. Hankintaan voisi myös osallistua usean maan konsortiona. Tarkoituksena on, että nämä supertietokoneet olisivat yhteisessä eurooppalaisessa käytössä noin viiden vuoden ajan, mikä on niiden normaali käyttöikä huipputasolla. EU-rahoitusta vastaavasta supertietokoneen laskentaajasta voisivat kilpailla kaikki eurooppalaiset tutkijat ja muu laskentaaika olisi korvamerkitty rahoitukseen osallistuville maille niiden rahoituksen mukaisessa suhteessa. Peta-tason supertietokoneiden hankintaa varten osoitettaisiin EUrahoitusta enintään 30 milj. euroa ja tarkoituksena on, että pääosa näiden hankintojen rahoituksesta tulisi kansallisista lähteistä. Kansallinen rahoitus supertietokoneiden hankintaan voisi olla myös luontoissuoritustyyppistä (in-kind) kattaen esimerkiksi koneiden käyttökustannuksia. Yksityisten toimijoiden ei odoteta osallistuvan koneiden hankinta- ja käyttökustannusten rahoitukseen. Tutkimus- ja innovointitoimia koskevat hankkeet valittaisiin avoimien ehdotuspyyntöjen perusteella. EU:n rahoitusta kohdennettaisiin näihin toimiin 206 milj. euroa, minkä lisäksi osallistuvien maiden odotetaan

5 osoittavan 186 milj. euron rahoituksen. Yksityisten toimijoiden odotetaan kohdentavan näihin toimiin 420 milj. euron rahoituksen luontoissuorituksena. Yhteisyrityksen hallintokustannukset vuosina olisivat noin 20 milj. euroa, joista puolet katettaisiin EU-rahoituksella ja osallistuvien maiden tulisi kattaa vastaavan suuruinen osuus. EuroHPC-yhteisyrityksen toteuttamien supertietokoneiden hankintojen sekä tutkimus- ja innovaatiotoimien kustannukset olisivat komission arvion mukaan yhteensä noin 1,4 mrd. euroa, josta EU-rahoituksen osuus olisi noin 500 milj. euroa, osallistuvien maiden rahoitusosuus noin 500 milj. euroa ja yksityisten toimijoiden osuus noin 400 milj. euroa. Komissio ei ole vielä antanut tarkempaa arvioita EU:n seuraavalle rahoituskehyskaudelle suunnitellun supertietokoneiden hankinnan rahoituksen suuruudesta, mutta tarvittava rahoitus olisi luultavasti huomattavasti suurempi kuin ensimmäisen vaiheen noin 1,4 mrd. euron rahoitus. 5(8) Osallistuminen EuroHPC- yhteisyritykseen osakkaana tai tarkkailijana EuroHPC- yhteisyritykseen osakkaana osallistuva maa pääse vaikuttamaan yhteisyrityksen toiminnan suunnitteluun, suuntaamiseen ja toteutukseen yhteisyrityksen hallintoneuvostossa ja neuvoaantavissa elimissä. Hankittavat supertietokoneet voidaan sijoittaa ainoastaan osakkaana osallistuvaan maahan. Osallistumalla kansallisella rahoituksella hankittavien koneiden rahoitukseen, saa käyttöönsä laskenta-aikaa rahoitusosuuteensa mukaisesti. Osakkaan äänimäärä hallintoneuvostossa määräytyisi toimintaan osoitettavan kansallisen rahoituksen perusteella. Euroopan maat, jotka eivät osallistu EuroHPC-yhteisyritykseen osakkaina, voivat osallistua tarkkailijoina yhteisyrityksen hallintoneuvostoon. Näiden maiden tutkimus- ja innovaatiotoimijat voivat saada käyttöönsä EU-rahoituksella katettavaa suurteholaskentaaikaa, joka jaetaan avoimen kilpailun perusteella ja josta päätöksen tekisi yhteisyrityksen hallintoneuvosto. Näiden maiden toimijat voisivat myös osallistua tutkimus- ja innovaatiohankkeiden hankehakuihin, joissa olisi tarkoitus soveltaa Horisontti ohjelman osallistumissääntöjä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 187, neuvoston hyväksyminen, Euroopan parlamenttia kuullaan

6 6(8) Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin on tarkoitus antaa lausuntonsa ehdotuksesta heinäkuussa tai syyskuussa. Parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) on aloittanut ehdotuksen käsittelyn. Raportoijana on Zigmantas Balčytis (LT, S&D). Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Tutkimus- ja innovaatiojaosto (EU20), , kirjallinen menettely - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön Taloudelliset vaikutukset EuroHPC yhteisyritykseen on tarkoitus kohdentaa EU-rahoitusta yhteensä 486 milj. euroa, josta 386 milj. euroa tulisi Horisontti ohjelmasta ja 100 milj. euroa Verkkojen Eurooppa- ohjelmasta. Osakkaana osallistuva maa voi päättää minkä suuruisella kansallisella rahoitusosuudella se osallistuu toimien rahoitukseen. Minimivaatimuksena on osallistuminen yhteisyrityksen hallintokustannusten kattamiseen, joiden jakautumisesta osakkaiden kesken päätetään aikanaan hallintoneuvostossa. Esi-eksa-tason ja peta-tason supetietokoneiden hankintaan sekä tutkimus- ja innovaatiotoimien rahoitukseen voi osallistua haluamallaan rahoitusosuudella. Supertietokoneiden hankintaan voi osoittaa rahoituksen myös luontoissuorituksena. Päätöksiä Suomen mahdollisesta osallistumisesta EuroHPCyhteisyrityksen osakkaaksi ja Suomen mahdollisesta rahoitusosuudesta yhteisyrityksen toimintaan ei ole vielä tehty. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa yhdessä tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden kanssa datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien kehittämisohjelman Kehittämisohjelmassa investoidaan noin 35 miljoonaa euroa datanhallinnan ja laskennan infrastruktuureihin sekä niihin liittyviin palveluihin päivittämällä CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ylläpitämät kansallisen tason infrastruktuurit kansainvälisen yhteistyön varmistavalle tasolle. Lisäksi OKM ostaa ohjelman ajan CSC:ltä palveluita suoraan kehittämisohjelman tueksi noin 10,5 miljoonalla

7 eurolla vuosittain. Uudistettava infrastruktuuri ja siihen liittyvät palvelut tarjotaan julkisen tutkimusyhteisön käyttöön aiempaa laajemmin. 7(8) EuroHPC- aloitteeseen osallistuminen osakkaana voisi mahdollistaa CSC:n Kajaanissa sijaitsevan datakeskuksen kehittämisen Euroopan tason keskukseksi, mikäli avoimen kilpailun perusteella valittava EuroHPC- supertietokone päätettäisiin sijoittaa Suomeen. Suomalaiset tutkijat ovat osallistuneet aktiivisesti nykyiseen eurooppalaiseen suurteholaskennan PRACE- yhteistyöhön, jonka kautta tarjotaan Saksan, Ranskan, Espanjan ja Italian supertietokoneita muiden eurooppalaisten tutkijoiden käyttöön. Laskenta-aikaa myönnetään avoimen kilpailun perusteella, jossa suomalaiset tutkijat ovat menestyneet tähän mennessä hyvin. Asiakirjat 5282/18 RECH 15 COMPET 22 IND 14 TELECOM 11 IA 11 (komission ehdotus) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot OKM, Petteri Kauppinen, p TEM, Antti Eskola, p EUTORI-tunnus EU/2018/0458 Liitteet Viite

8 8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi innovaatiot, tutkimus- ja kehittämistoiminta, Euroopan digitaalistrategia LVM, TEM EUE, MMM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, UM, VM, VNK, VTV, YM