Datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien ja palveluiden kehittämisohjelma DL2021: Tausta ja tavoitteet

Transkriptio

1 Datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien ja palveluiden kehittämisohjelma DL2021: Tausta ja tavoitteet Erja Heikkinen tiedeasianneuvos, ryhmän päällikkö

2 Tervetuloa työstämään linjausta datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien ja palveluiden kehittämiseksi Suomi 2030 datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien ja palveluiden kehittämisen näkökulmasta (Tutkimus- ja innovaationeuvosto, 2017) Kehittämisohjelman tavoitteet ja rahoitus Tutkimuslaitosselvitys datanhallinnan ja tieteellisen laskennan tarpeista Eurooppalainen (ml. pohjoismainen) tutkimusinfrastruktuuripolitiikan kehitys Työpajan keskeiset kysymykset 3

3 Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio ja tiekartta (2017). 4

4 Suomi 2030 datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien ja palveluiden kehittämisen näkökulmasta 1/3 Hallituskauden toimet Vahvistetaan matemaattis-luonnontieteellistä osaamista kaikilla koulutusasteilla. Tuetaan sektorirajat ylittävää TKI-toimintaa julkisin varoin ja edistetään tieteen avoimuutta useilla rintamilla Tiivistetään hallinnonalojen yhteistyötä tekoälyn soveltamisessa sekä alustatalouden tiekartan toimeenpanossa Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio ja tiekartta (2017). 5

5 Suomi 2030 datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien ja palveluiden kehittämisen näkökulmasta 2/3 Lyhyen ajan tavoitteet Yhteiskunnallisten haasteiden (kuten digitalisaatio) vaatimukset ohjaavat osaamispohjan kehittämistä Suomen edelläkävijyys avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa lisää TKIympäristön houkuttelevuutta Dataa ja sen käyttöä tehostavaa tekoälyä hyödynnetään suunnitelmallisesti kaikkien toimialojen uudistumiseen ja arvonlisäyksen kasvattamiseen Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio ja tiekartta (2017). 6

6 Suomi 2030 datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien ja palveluiden kehittämisen näkökulmasta 3/3 Pitkän ajan tavoitteet Suomen TKI-toiminta on kansainvälistä huippua vahvuusaloilla Innovaatiojärjestelmän toimijoilla on yhteisiä kampuksia, infrastruktuureja ja työntekijöitä Suomi on yksi digitaalisen alustatalouden kehityksen kärkimaista maailmassa ja hyödynnämme sen luomat globaalit liiketoimintamahdollisuudet Laadukkaat tutkimus- ja kehitysympäristöt houkuttelevat maailman parhaita osaajia korkeakouluihin ja yrityksiin Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio ja tiekartta (2017). 7

7 Kehi ämisohjelman tavoi eet Osaamistason nousun avulla vaikuttavuutta Eurooppalainen ja pohjoismainen tutkimusinfrastruktuuripolitiikka Tutkimuksen ja koulutuksen palvelut kaikille tutkimusorganisaatioille Kansainvälisesti kilpailukykyinen datanhallinnan ja laskennan infrastruktuuri 8

8 Kehittämisohjelman rahoitus Puoliväliriihessä 2017 päätös panostuksista, yhteensä 33 miljoonaa euroa Lisäksi kehittämisohjelman käynnistämiseen (ml. koordinaatio) rahoitusta vuoden 2017 budjetista 2 miljoonaa euroa OKM sopinut Suomen Akatemian kanssa kehittämisohjelman ohjaamiseen ja koordinointiin tarvittavasta työpanoksesta Lisäksi OKM ostaa CSC:ltä vuosittain 10,5 miljoonalla eurolla kehittämisohjelman toteuttamista tukevia palveluja tutkimusyhteisön käyttöön.

9 Selvitys tutkimuslaitosten datanhallinnan ja tieteellisen laskennan tarpeista tutkimuslaitosten nykytilakuvaus Kehittämisohjelman yhtenä tavoitteena on tarjota korkeakoulujen lisäksi CSC:n datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuuri ja siihen liittyvät palvelut jatkossa myös valtion tutkimuslaitosten käyttöön. Valmistelun tueksi toteutettu selvitys haastattelemalla tutkimuslaitosten ylintä johtoa sekä heidän osoittamiaan henkilöitä syksyn 2017 aikana. Tutkimuslaitosten datanhallinnan ja laskennan tulevaisuuden kehittämisehdotukset tullaan esittämään kolmella tasolla: Ministeriötaso: poikkihallinnollinen yhteistyö Tutkimuslaitos- ja korkeakoulutaso: niin tutkimuslaitosten kuin korkeakoulujen välinen yhteistyö Palveluntarjoajataso: Valtorin ja CSC:n yhdenluukun palveluperiaate Selvityksen toteuttaa Turo Kilpeläinen (President/CEO, KAMK). 10

10 Tutkimustietovaranto Kehittämisohjelman rinnalla valmistellaan kansallista tutkimustietovarantoa. CSC toteuttaa ja koordinoi valtakunnallista palvelua, joka kokoaa yhteen julkaisuja, tutkimusaineistoja, tutkimusinfrastruktuureita, tutkijoita, tutkimushankkeita ja tutkimusryhmiä koskevia metatietoja. Tutkimusta kuvaavat tiedot ovat sujuvasti hyödynnettävissä erilaisissa palveluissa. Aikataulu:

11 Avoimen tieteen pilvipalvelu (European Open Science Cloud, EOSC) Tavoitteena on parantaa tutkimusdatan hyödynnettävyyttä FAIR - periaatteiden mukaisesti Findable, Accessible, Interoperable and Reusable Data Tarkoituksena luoda tutkijoita palveleva eurooppalainen datainfrastruktuuri, jossa hyödynnetään olemassa olevia infrastruktuureja ja palveluja Tukee monia samoja asioita, joita edistetään Datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelman kautta (vrt. Komission EOSC-deklaraatio ) Komissio julkaisemassa EOSC- tiekartan joulukuussa, jossa ehdotetaan mm. hallinto- ja rahoitusmalli Avoinna edelleen EU:n, kansallisen ja yksityisen rahoituksen tarve ja osuudet EOSC-valmistelu v asti rahoitetaan Horisontti 2020 rahoituksella (ml. käynnissä oleva EOSC-pilottihanke) 12

12 Euroopan suurteholaskennan kehittäminen (EuroHPC, High Performance Computing) Tavoitteena kehittää eurooppalaiseen teknologiaan perustuvaa suurteholaskentaa ja tarjontaa Komissio antaa ehdotuksen 1. vaiheen toteutuksesta joulu-/tammikuussa Tarkoituksena perustaa eurooppalainen yhteisyritys, joka tarjoaisi käyttöön preexascale HPC:n vuonna 2021 Komission toiveena on neuvoston päätös 2018 lopussa ja 1. vaiheen käynnistyminen vaiheen rahoitustarve lähes 1 mrd., josta 470 milj. olisi Horisontti 2020:n HPC-rahoitusta V alkavan 2. vaiheen toteutus ja rahoitus avoinna Tavoitteena kehittää exascale HPC, jonka rahoitustarve useita mrd. (EU, kansallinen, yksityinen) 13

13 Eri tieteenalojen/tutkimusorganisaatioiden datanhallinnan ja laskentainfrastruktuurin tarpeet Konkreettinen tilannekuva hankinnan linjaamiseksi Kansainvälisen yhteistyön mahdollistaminen Uudet/kehittyvät tutkimusalat Osaamisen vahvistaminen Paikallinen kansallinen pohjoismainen ja eurooppalainen 14

14 Mahdollisimman monipuoliset ratkaisut mutta ne edellyttävät priorisointia Pilvipalvelut Datanhallinta Laskentapalvelut Suurteholaskenta Käyttäjätuki, koulutus Käytettävissä olevan laskentakapasiteetin jakaminen käyttäjien kesken, kustannukset 15

15 Ohjausryhmän kokoonpano tiedeasiainneuvos Erja Heikkinen, OKM, pj. erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen, STM kaupallinen neuvos Antti Eskola, TEM viestintäneuvos Anne Miettinen, LVM professori Sampsa Hautaniemi, HY (yliopistot) professori Paula Eerola, HY (yliopistot) vararehtori Kirsi Viskari, SAIMIA (ammattikorkeakoulut) ohjelmapäällikkö Sirpa Thessler, LUKE (tutkimuslaitokset) pääjohtaja Heikki Mannila, Suomen Akatemia kehityspäällikkö Tiina Tanninen-Ahonen, Innovaatiorahoituskeskus Tekes tutkimusjohtaja Esa Virtanen, ABB Oy (yritykset) opetusneuvos Petteri Kauppinen, OKM Asiantuntijajäsenet opetusneuvos Juha Haataja, OKM ylitarkastaja Sami Niinimäki, OKM Asiantuntijasihteeri johtava tiedeasiantuntija Anu Nuutinen, SA

16 Kehittämisohjelma verkossa minedu.fi/dl2021 Sosiaalisessa mediassa #DL