Esipuhe. Kiitämme lämpimästi kaikkia vastaajia. Helsingissä Vappu Taipale puheenjohtaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry sekä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe. Kiitämme lämpimästi kaikkia vastaajia. Helsingissä 26.6.2012. Vappu Taipale puheenjohtaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry sekä"

Transkriptio

1 Miten turvataan hyvä vanhuus Suomessa? Raportti kuntien vanhustyöstä vastaaville johtajille toteutetusta kyselytutkimuksesta Helsingissä VALTAA VANHUUS -kampanja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry (Valli) Anu Kuikka, suunnittelija

2 2 Tiivistelmä Vanhustyön valtakunnalliset järjestöt ovat olleet jo pitkään huolissaan vanhusten ja vanhustyön saamasta negatiivisesta julkisuudesta, joten he päättivät tehdä asialle jotain enemmän. Ajatuksista syntyi Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n, Folkhälsans förbund rf:n, Ikäinstituutin, Miina Sillanpään Säätiön, Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry:n, Suomen Senioriasiain liitto ry:n, Suomen Senioriliike ry:n ja Suomen Setlementtiliitto ry:n yhteinen hanke, jonka tavoitteena on kirkastaa vanhojen ihmisten sijaa ja kuvaa yhteiskunnassamme. Järjestöt toteuttavat ajatusten myötä Valtaa Vanhuus -kampanjan vuonna Kampanjalla halutaan pois vanhoista negatiivisista ajatuksista ja asenteista siitä, että vanhat ihmiset ovat vain kustannuserä yhteiskunnassamme. Iäkkäät ihmiset on nähtävä yhteiskunnassamme aktiivisina ja tasavertaisina toimijoina, ei vain kulueränä tai avun ja hoidon kohteina. Kampanjan myötä toteutettiin Miten turvataan hyvä vanhuus Suomessa -kyselytutkimus kuntien perusturva-, sosiaali- ja vanhustyön johtajille tai päälliköille. Kyselyssä selvitettiin, miten kuntien vanhuspalvelut on nykyisin järjestetty ja miten niitä kehitetään jatkossa valmisteilla olevan Ikälain henkeä toteuttaen tai, miten niitä aiotaan toteuttaa kunnissa. Lisäksi tiedusteltiin, miten vanhuspalveluista vastaavat johtajat toivoisivat itse itseään hoidettavan kun he ovat vanhoja. Kyselytutkimus toteutettiin välisenä aikana sähköisenä kyselynä ja vastausprosentiksi saatiin 45 %. Tulokset kyselystä osoittavat, että liki puolet (45 %) Suomen kuntien vanhuspalvelujen johtajista ovat tyytyväisiä nykyisiin vanhuspalveluihin sekä tietoisia siitä, että niiden kehittämiskohdat ovat lain kaikissa kohdissa. Uusi Ikälaki peilaa hyvin vanhusten elämässä tunnistettuja tarpeita, ja kunnilla onkin edessään "suuri harppaus", jotta lain vaatimalle tasolle päästään. Reitti tulevaisuuden vanhustyöhön kunnissa tunnetaan, mutta tahti on liian hidas vanhusten määrän ja palvelutarpeen lisääntymiseen verrattuna. Vastaajien mielestä merkittävää tulevaisuuden vanhustyön toteuttamisessa on, että koko palvelusektorin ajattelussa ja toiminnassa on siirryttävä nykyisestä sairausnäkökulmasta yhä enemmän vanhusten kokonaisvaltaisuutta korostavaan näkökulmaan. Tulevaisuuden hoiva edellyttää nykyistä enemmän, että vanhukset kohdataan ihmisinä, he tulevat kuulluksi ja heitä arvostetaan vuorovaikutuksessa, yhdistettynä vanhuksien yksilöllisiin omista tarpeista lähtevään ja heidän elämänkaartaan kunnioittavaan tukeen. Vanhuspalvelujen nykytilanne ei ole kaikilta osin sitä mitä laki vaatii - eikä sitä, miten kuntien vanhuspalvelujen johtajat haluaisivat itseään hoidettavan. Kuntien tulee vanhuspalveluissaan kehittää vuorovaikutustaan vahvasti eri tahojen kanssa mm. lisäämällä vanhuksien kuulemista niin yksittäisen vanhuksen kuin vanhusneuvostojen kautta. Eri hallintokuntien välistä yhteistyötä tulee myös lisätä, samoin ennaltaehkäisevää toimintaa ja kehitettävä vanhuspalveluita yhdessä vanhuksien kanssa mm. erilaisia asumispalveluratkaisuja ja palvelujen sisältöjä kehittämällä, jotta lain edellyttämät asiat toteutuvat vanhusten elämässä. Kehitystyön mahdollistaa kun vanhuspalveluihin lisätään vapaaehtoistoimintaa - josta kunnat voivat myös ottaa koordinointivastuun, rahaa ja monipuolista uutta osaamista mm. ennaltaehkäisevään toimintaan, kulttuurin tuottamiseen-, kuntoutukseen-, liikuntaan/liikkumiseen- ja erilaisen viriketoiminnan osaamiseen, dementiahoitoon jne. Lisättävien palvelumuotojen ja osaamisen luettelo on pitkä, koska sen määrittelevät tulevaisuudessa vanhukset itse.

3 3 Esipuhe HYVÄ VANHUUS VAATII KUNNILTA ROHKEITA TEKOJA VALTAA VANHUUS / MED ÅLDERNS RÄTT on kahdeksan suuren vanhusalan järjestön kampanja hyvän ikääntymisen puolesta. Kampanja haastaa sekä kansalaiset että syksyn 2012 vaaleissa valittavat uudet kuntapäättäjät toimimaan rohkeasti hyvän vanhuuden puolesta. Kampanjan taustajärjestöjen mielestä vanheneminen ei ole sairaus eikä ongelma, vaan luonnollinen osa elämää. Vanheneminen koskettaa liikennettä, kauppaa, esteettömyyttä ja kulttuuria. Se ei ole vain sosiaali- ja terveyspolitiikkaa - virtsatieongelmia tai vuodepaikkoja. Hyvä elämä ja hyvä vanhuus syntyvät hyvässä kunnassa. Tähän tarvitaan ennakkoluulotonta uutta ajattelua ja toimintaa eri sukupolvien kesken. Tarvitaan suuri muutos, ja se tarvitaan nyt. Vanhuuden asiat kuuluvat jokaiselle kunnan päättäjälle. Toteutimme tämän kyselytutkimuksen siksi, että halusimme saada tarkemman kuvan siitä, miltä vanhuuspolitiikan lähitulevaisuus näyttää kuntien vanhustyöstä vastaavien johtajien silmin, ja miten kunnissa on jo ennakoitu tulevan vanhuspalvelulain henkeä. Tulosten perusteella kunnissa tunnistetaan hyvin ne alueet, joilla tarvitaan kokonaan uutta ajattelua ja toimintatapoja. Parhaiten uusia palveluratkaisuja saattaa löytyä kysymällä ikäihmisiltä, virkamiehiltä ja päättäjiltä itseltään, miten he haluavat viettää vanhuutensa. Seuraava askel on tehdä tähän tietoon perustuvat poliittiset päätökset ja laatia ne toimintasuunnitelmiksi sekä arjen toiminnaksi. Kiitämme lämpimästi kaikkia vastaajia. Helsingissä Vappu Taipale puheenjohtaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry sekä VALTAA VANHUUS -kampanjan taustajärjestöt Folkhälsans förbund rf, Ikäinstituutti, Miina Sillanpään Säätiö, Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry, Suomen Senioriasiainliitto ry, Suomen Senioriliike ry ja Suomen Setlementtiliitto ry. Kampanja on osa EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta. Kampanjaa tukee RAY.

4 4 Sisällys 1 Kyselytutkimuksen taustaa Yhteiskunnallista taustaa ja muutoksia Suhtautuminen ikäihmisiin Kyselytutkimuksen tavoitteet ja menetelmät Kyselytutkimuksen tulokset Päätulokset Vanhuspalveluiden nykytilan arviointi Vanhuspalveluiden tulevaisuuden arviointi Miten toivoisit itseäsi hoidettavan vanhana kysymyksen tulokset Johtopäätöksiä Lähteet Taulukot Kuviot Liitteet Liite 1. Kyselyn saate Liite 2. Kyselytutkimuksen tulokset Liite 3. Kysymysten ja tulosten välinen riippuvuus Liite 4. Tulokset kuvioina

5 5 1 Kyselytutkimuksen taustaa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry, Folkhälsans förbund rf, Ikäinstituutti, Miina Sillanpään Säätiö, Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry, Suomen Senioriasiain liitto ry, Suomen Senioriliike ry ja Suomen Setlementtiliitto ry toteuttavat Valtaa Vanhuus- kampanjan vuoden 2012 aikana. Kampanjalla halutaan herättää Suomi ja suomalaiset rohkeaan ja ennakkoluulottomaan toimintaan ikääntyneiden puolesta. Kampanjalla halutaan pois vanhoista negatiivisista ajatuksista ja asenteista siitä, että vanhat ovat vain kustannuserä yhteiskunnassamme. Kampanjassa halutaan nostaa esille epäkohtia, joihin on puututtava ja korostetaan erityisesti sitä, että vanhoilla ihmisillä on oltava sanan sija omissa asioissaan. Iäkkäät ihmiset on nähtävä yhteiskunnassamme aktiivisina ja tasavertaisina toimijoina, ei vain kulueränä tai avun ja hoidon kohteina. Ikä koskettaa meitä kaikkia. Vanhenemme joka päivä, mutta ihmisenä pysymme samana. Jokaiselle ihmiselle kuuluu oikeus hyvään elämään, kaikissa ikävaiheissa, vanhanakin. Kampanja haastaa eri toimijoita muun muassa päättäjiä, kuntavaaliehdokkaita jne. mukaan tähän asenteiden muutokseen, kertomaan ajatuksensa sekä tekonsa hyvistä ja toimivista tavoista, joilla laitetaan Suomen vanhuuden asiat kuntoon. YK:n Ikääntymiskonferenssissa (2007) julkilausutut ikääntymispoliittisten kysymyksien tavoitteet antavat hyvän kuvan niin koko Euroopan, Suomen kuin vanhuspalvelun järjestöjen kampanjan taustalla vaikuttavista asioista. Julkilausumassa nostettiin esiin seuraavia asioita: ikääntyneiden ihmisoikeuksien kunnioittaminen syrjinnän torjuminen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen eri sukupuolta olevien ikääntyneiden tasa-arvoinen kohtelu kestävien sosiaaliturvajärjestelmien takaaminen terveyspalvelujen kehittäminen, ehkäisevät toimet ja kuntoutus ikääntyneiden oikeus elää turvallisesti, itsenäisesti ja arvokkaasti ikääntyneiden voimaannuttaminen ja toimijuus. (Niemelä 2010, 399.) Myös sukupolvien väliset suhteet, ikääntyneiden pitkäaikaissairaanhoidon järjestäminen ja ikääntyneiden asuinympäristöt ovat olleet esillä eri tahojen keskusteluissa. Ikääntyvillä on oikeus tulla nähdyksi omien voimavarojensa valossa, eikä vain raihnaisina ja vajaina (Suomi & Hakonen 2008,

6 6 155). Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kokonaisvaltainen voimaantuminen voivat jatkua myös ns. neljännessä iässä. Toinen ajankohtainen kyselytutkimuksen toteuttamiseen vaikuttava asia on valmisteilla oleva uusi laki Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta (ns. Ikälaki). Lain tarkoituksena on edistää iäkkäiden henkilöiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä ja varmistaa, että heidän oikeutensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin toteutuu sekä vahvistaa heidän osallisuuttaan omiin asioihinsa vaikuttamisessa. (Ikälaki 2012, 1.) Lakiluonnoksen mukaan kunnan on laadittava vanhuuseläkettä saavien henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi ja heidän tarvitsemiensa palvelujen järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan toimintaa koskeva suunnitelma, jonka kunnanvaltuusto hyväksyy. Suunnitelmaan on sisällytettävä seuraavat tiedot vanhuuseläkettä saavien henkilöiden: 1) hyvinvoinnin tilasta, hyvinvointieroista ja niihin vaikuttavista tekijöistä; 2) hyvinvoinnin edistämisen ja hyvinvointierojen kaventamisen tavoitteista ja palvelujen laadun kehittämisestä; 3) palvelutarpeeseen kunnassa vaikuttavista tekijöistä; 4) hyvinvointi- ja palvelutarpeisiin vastaamiseksi toteutettavista toimenpiteistä; 5) hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen sekä palvelujen järjestämiseen varattavista voimavaroista; 6) osallistumis- ja vaikuttamiskeinoista heitä koskevien asioiden valmistelussa ja suunnittelussa. (Ikälaki 2012, 7.) Lisäksi suunnitelmaan tulee sisältyä tiedot kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyöstä vanhuuseläkettä saavien henkilöiden elinoloihin vaikuttamiseksi sekä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Kunnan on päätöksenteossa ja ratkaisujen valmistelussa otettava huomioon suunnitelma ja arvioitava tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset vanhuuseläkettä saavien henkilöiden asemaan. Lain mukaan kunnalle kuuluvat seuraavat tehtävät: 8 Kunnan eri viranomaisten on tehtävä yhteistyötä keskenään vanhuuseläkettä saavien henkilöiden kanssa, joiden toiminta liittyy henkilöiden elinoloihin. Kunnan on nimettävä tästä yhteistyöstä vastaava henkilö 9 Järjestettävä vanhuuseläkettä saaville hyvinvoinnin ja terveellisten elintapojen edistämiseen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistamiseen, sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa sekä sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskevaa ohjausta. terveystarkastuksia ja

7 7 10 Tehdä hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä kotikäyntejä ja vastaanottoja kunnassa erikseen sovitulla tavalla. 11 Kiireellisten sosiaalipalvelujen tarpeessa olevalla iäkkäällä henkilöllä on oikeus viipymättä saada selvitetyksi palvelutarpeensa. Muissa kuin kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä - palvelutarvetta on selvitettävä säännöllisesti. 12 Palvelutarpeen selvittämisen päättyessä kunnan on nimettävä työntekijä (vastuutyöntekijä), joka vastaa iäkkäälle henkilölle järjestettävästä palvelukokonaisuudesta, jos kyseessä ei ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai nimeäminen ei muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Vastuutyöntekijän tehtävät määritellään tarkasti. 13 Iäkkäälle henkilölle on laadittava palvelu- tai hoitosuunnitelma hänen palvelutarpeen selvittämisen päätyttyä. 14 Sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä välttämättömän huolenpidon toteuttamiseksi annettavien palvelujen osalta päätös viipymättä, ja muiden palvelujen osalta enintään kolmen kuukauden kuluessa, siitä kun hakemus on jätetty. 15 Kunnan on järjestettävä hoiva sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuna kotipalveluna, asumispalveluna, perhehoitona tai laitoshuoltona taikka osana terveydenhuoltolaissa tarkoitettua kotisairaanhoitoa tai laitoshoitoa. 16 Kuntoutuksen järjestäminen 17 Palvelun toteuttamisen periaatteet Iäkkäiden henkilöiden palvelujen on perustuttava hyviin toimintakäytäntöihin. Toiminnan on oltava asiakaskeskeistä, laadukasta ja turvallista. Iäkkäille henkilöille tarkoitetut palvelut on toteutettava siten, että ne tukevat ja edistävät iäkkään henkilön itsenäistä suoriutumista, osallistumista ja kuntoutumista sekä ehkäisevät ennalta muuta palvelutarvetta. Palvelut on toteutettava siten, että iäkkäällä henkilöllä on mahdollisuus elää arvokasta elämää. Arvokkaaseen elämään kuuluu: 1. iäkkään henkilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen; 2. yksilöllisyys ja osallisuus palvelujen suunnittelussa sekä päätöksenteossa; 3. oikeudenmukaisuus tarpeisiin vastaamisessa; 4. laadukkaat ja tarkoituksenmukaisesti järjestetyt palvelut; sekä 5. iäkkään henkilön ja hänen läheistensä hyvä kohtelu. 18 Huolehtii iäkkään henkilön oikeudesta osallistua häntä koskevien palvelujen suunnitteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon sekä antaa selvitys toimenpidevaihtoehdoista. 20 Kunnan on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä alueellaan. Vanhusneuvosto voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja niistä asioista, joilla on merkitystä iäkkäiden henkilöiden palveluissa, osallisuudessa ja arjessa suoriutumisessa. 23 Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus, jos hän huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan iäkkäille henkilöille annettavissa palveluissa. 25 Odotusaikojen julkaiseminen, puolivuosittain. (Ikälaki 2012, 1-25.) Lakiluonnoksen kantavaksi ajatukseksi on kirjattu palvelujen toteuttaminen niin, että iäkkäällä henkilöllä on mahdollisuus elää arvokasta elämää. Arvokkaan elämän turvaamiseksi luonnokseen oli sisällytetty säännökset siitä, että palvelujen on perustuttava tietoon asiakkaan tarpeista, ja toiminnan on oltava asiakaskeskeistä, laadukasta ja turvallista. Kuntakäynnit olivat lainvalmistelussa myös mukana ja hyödyllisiä. Kuntien keskeisimpiä viestejä lain valmistelussa olivat, että lain tulisi tukea kuntia; a) iäkkään väestön aseman ja palveluiden laadun parantamisessa; b)

8 8 palvelujen oikeudenmukaisessa kohdentamisessa mm. monipuolisen ja kattavan palvelutarpeen arvioinnin merkitystä pidettiin fundamentaalisena sekä; c) rakennemuutoksen toteuttamisessa iäkkäiden palveluissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, ) Lain valmisteluun perustetun ohjausryhmän keskeisimmät linjaukset osana lain valmistelua tiivistetään seuraavasti: Lain peruslähtökohta on ikääntyneen väestön ja iäkkään henkilön toimintakyky, ei ikä sinällään: lakia sovelletaan vanhuuseläkeikäiseen väestöön sekä sellaiseen iäkkääseen henkilöön, jonka toimintakyky - fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen - on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien vuoksi tai ikääntymiseen liittyvän rapeutumisen johdosta. Näistä syistä johtuen lain on huomioitava seuraavaa: - Koko ikääntyneen väestön ja yksittäisten iäkkäiden henkilöiden oikeuksia vaikutusmahdollisuuksia elinolojaan ja palveluitaan koskevaan suunnitteluun ja kehittämiseen. - Edistettävä kunnan toimintaa koko ikääntyneen väestön aseman parantamiseksi, hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi sekä iäkkäille järjestettävien palvelujen kehittämiseksi osana kunnan strategista suunnittelua. - Tuettava ja vahvistettava iäkkäiden itsenäistä suoriutumista eri ympäristöissä. - Iäkkään henkilön hoito on järjestettävä laitoksessa, jos se on perusteltua henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. - Iäkkäiden palveluissa on satsattava laaja-alaisen osaamisen lisäämiseen ja hyödyntämiseen sekä pätevään johtamiseen. - Iäkkäiden palveluissa on tehostettava laadunhallintaa ja valvontaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, 14; Jokinen, Heiskari, Nakari 2011, 71) 1.1 Yhteiskunnallista taustaa ja muutoksia Yhteiskunnassa kulloinkin vallitseva vanhuskäsitys määrittää pitkälti sen, millainen kulttuurinen asema ikääntyvillä on. Vanhuskäsityksessä yhdistyvät tieteen tuottama kuva vanhuudesta ja vanhenemisesta sekä vanhusten arvoa ja kohtelemista määrittävät filosofiset, moraaliset ja eettiset näkemykset. (Rintala 2003.) Väestön ikääntymisellä on syviä vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja toisaalta ikääntyneet mukautuvat yhteiskuntaan. Ikääntyvän yhteiskunnan on myös muutettava toimintaansa voidakseen turvata kansalaisilleen hyvinvoinnin ja hyvän elämän laadun. (Seppänen & Koskinen 2010, 388.) Suomessa yhteiskuntapolitiikkaan ja hyvinvointipolitiikkaan liittyy sosiaalipolitiikka, jonka osana on ikääntymispolitiikka. Ikääntymispolitiikalla tarkoitetaan ikääntyneitten kansalaisten tarpeiden tyydyttämiseen, heidän asemansa ja osallisuutensa parantamiseen sekä

9 9 heidän hyvinvointinsa ja elämänlaatunsa edistämiseen suunnattuja tavoitteita, strategioita, ohjelmia, suosituksia ja hankkeita. Myös toimintaa säätelevä lainsäädäntö ja toiminnan rahoitusjärjestelmä ovat osa ikääntymispolitiikkaa. Olipa politiikka minkälaista tahansa on sen oltava sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää, yksilöiden arkielämää ennakoivaa, tulevaisuuteen luottavaa sekä valintojen mahdollisuuksia tarjoavaa. (Vaarama 2009, 5; Työ- ja elinkeinoministeriö 2009.). Kyselytutkimuksemme kohderyhmässä, kunnissa, on suurimmalla osalla Ikääntymispoliittinen strategia tai ohjelma, jonka kunnan valtuusto on hyväksynyt ja, jonka toimeenpano on kytketty kunnan talousarvioon ja -suunnitelmaan. Strategian toteutumista seurataan ja arvioidaan myös säännöllisesti. (Kuntaliitto 2012.) Strategian toteutumista kuvaa hyvin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys siitä, miten iäkkäille on suunnattu neuvontaa tai vastaavaa. Tulokset vuodelta 2010 olivat positiivisia. 40 % kyselyyn vastanneista 233 kunnasta oli järjestänyt neuvontaa ja ohjausta. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä toteutti tuolloin 65 prosenttia kunnista. (Terveydenja hyvinvoinnin laitos 2011.) Neuvontapalveluista on säädetty terveydenhuoltolain (1326/2010) 20 :ssä sekä kehitetty Ikäneuvo-työryhmässä ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen rakenteiden ja toiminnan eteenpäinviemiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009, 24). Suomen kunnissa on noussut entistä tärkeämmäksi määritellä, mitkä kuntien palveluista ovat lähipalveluja ja mitä palveluja tarjotaan seudullisesti, maakunnallisesti tai vieläkin keskitetymmin esimerkiksi erityisvastuualueen tai valtakunnan tasolla. Uusia tapoja järjestää lähipalveluja ovat muun muassa seuraavat ratkaisut: 1. Palvelun tarjoaminen hallintorajojen yli 2. Erilaiset kumppanuudet palvelujen järjestämisessä 3. Ostopalvelut yrityksiltä ja muilta yhteisöiltä 4. Teknologian hyötykäyttö 5. Yhteispalvelut 6. Henkilöstön työnjako uusiksi ja osaaminen vahvemmaksi (Jäppinen & Kaukopuro-Klemetti 2009, 11-19; Stenvall & Syväjärvi 2006) Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaistuottavuus - niihin sijoitettuihin rahoihin verrattuna - kiinnostaa myös päätöksentekijöitämme. Tilastokeskus seuraa säännöllisesti kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden kokonaistuottavuutta johon ikääntyneiden palvelutkin kuuluvat. Sosiaalipalveluiden viimeiset kokonaistuottavuuden tunnusluvut ovat tosin vuodelta Sosiaalipalveluiden kustannuskehityksen selvittämiseen vaikuttavat kuntasektorilla meneillään olevat palvelurakenteen monimuotoiset muutokset sekä myös se, että

10 10 näiden palveluiden kustannuksista ja suoritemääristä on käytettävissä hyvin vähän tietoa. Vuoden 2010 aikana koulutuksen tuottavuus laski prosentin ja terveydenhuoltopalveluiden tuottavuus vajaat puolitoista prosenttia. Vuodesta 2002 vuoteen 2007 sosiaalipalvelujen kokonaistuottavuus laski 6 prosenttia. (Tilastokeskus 2012.) Sosiaalipalveluiden kustannus- ja tuottavuuseroista ovat raportoineet myös monet muut tahot, muun muassa Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus ja Sitra. Ihmisten eliniän pitenemisen vuoksi syntyy palveluiden kasvupaineita ja sen myötä useimmiten nykyisin taloudellista alijäämää julkisten palveluiden budjetteihin. Niin valtio kuin kunnat joutuvat pohtimaan taloutensa tasapainottamiseen sopeutumiskeinoja tai niiden yhdistelmiä, muun muassa seuraavasti: kulutusta supistetaan alijäämä-iässä työtuloja hankitaan pitempään eli alijäämäajan kestoa rajoitetaan yksityisiä säästöpääomia kerätään työiässä enemmän julkisia säästöpääomia kerätään työiässä enemmän yksityisten ja julkisten pääomien tuottoa pyritään korottamaan tehokkuudella ja riskinotolla säästöpääomia puretaan enemmän lisätään julkisia tulonsiirtoja työikäisiltä lisätään omaishoitoa lisätään yksityisiä siirtoja keski-ikäisiltä vähennetään siirtoja nuorille ja lapsille. (Vaarama 2009, 43.) Palvelurakenteiden uudistamisen rinnalla voidaan edistää myös palvelujärjestelmän tehokkuutta, kehittämällä ennaltaehkäiseviä ja erilaisiin riskeihin puuttuvia toimintamalleja. Julkisesti rahoitetut hyvinvointipalvelut on kyettävä järjestämään jatkossa niukemman talouskasvun ja verotulokehityksen oloissa. Samaan aikaan kuntalaisten tarpeet ja odotukset palveluja kohtaan kasvavat. Tilanne muuttuu entistäkin haastavammaksi sekä kunnallisille luottamushenkilöille, viranhaltijoille kuin palvelun tuottajille. Jotta kuntapalvelut sekä vanhuspalvelut olisivat laadukkaita ja kustannustehokkaasti tuotettuja, tarvitaan asiakaslähtöisiä ja tehokkaita tuotantotapoja. Asiakaslähtöisyys viittaa vanhuspalvelujen käyttäjien tarpeisiin sekä inhimillisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen. (Kivimäki, Kork, Rimelä, & Vakkuri 2010, 32.) Toisaalta puhutaan julkisesta säästämisestä, jonka onnistuminen edellyttää sitä, että varoja ei käytetä ennenaikaisesti muihin hyviin tarkoituksiin. Vanhat sukupolvet kun ovat osallistuneet heitä

11 11 edeltäneiden sukupolvien kulutuksen rahoitukseen, joten julkisten tulonsiirtojen leikkaukset heidän kohdallaan tekisivät heistä nettokärsijäsukupolven. (Vaarama 2009, ) Kuntaorganisaatioiden tulevaisuus sisältääkin monia ja syvällisiä rakenteellisia ja palvelutoiminnan muutoksia: kuntaliitoksia, palvelutoiminnan uudelleenjärjestämistä sekä uusia toiminnallisia ratkaisuja. (Vakkala 2012, ) Huomioitavaa on, että suomalaiset luottavat kuitenkin julkisen sektorin vahvaan rooliin sosiaaliturvan tuottamisessa ja he haluavat julkisen sektorin vastaavan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta myös tulevaisuudessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, 165.) Palvelutyytyväisyys on yhteiskunnissa sitä parempaa, mitä alhaisempi työttömyysaste ja huoltosuhde ovat sekä mitä pienempi lainakanta asukasta kohti kunnassa on. Tyytyväisyys on Suomen kunnissa syksystä 2008 kasvanut eniten asukkaan kokoisissa, taajaan asutuissa muut kunnat kuntaryhmän kunnissa, joissa ei ole tehty liitoksia eikä yhteistoiminta-alueita. Tyytyväisyys on taas laskenut eniten maaseutumaisissa sekä asukkaan kuntaliitoskunnissa. Kuntalaiset pitävät edelleen erittäin tärkeänä palvelutuotannon säilyttämistä kunnallisena sekä arvostavat kuntapalveluissa läheisyyttä, joustavuutta, monipuolisuutta ja laatua. Kuntalaiset näyttävät edelleen haluavan vaikuttaa palveluihin ja pitävät tärkeänä valinnanvapautta eri palvelutuottajien välillä, esimerkiksi mahdollisuutena käyttää palveluseteliä ja naapurikuntien palveluja. Muita palveluita heikompia tyytyväisyysarvioita saavat lapsiperheiden kotipalvelu, joukkoliikennepalvelut, vanhusten laitoshoito sekä mielenterveyspalvelut. Negatiivisen kriittisyyden kasvua on nähtävissä vanhuspalvelujen niin laitoshoidon, palveluasumisen kuin kotipalvelunkin kohdalla. (Pekola-Sjöblom 2012, 45-47; Jokinen, Heiskari, Nakari 2011, 72; Sandberg 2011, ) Kotihoidon laadun odotetaan kuitenkin olevan parempi tulevaisuudessa kuin tällä hetkellä. Heidän mukaansa toiveikkaimpia palvelun laadun paranemisen suhteen ovat vastaajat kuntaliitoskunnissa. Kuntien tulosalueet toteuttavat yhteisiä strategiatavoitteita edelleen myös hyvin erillisinä ja yksinään, eikä strategiatavoitteiden toteutumista arvioida yhdessä poikkihallinnollisesti. (Kaarakainen, Niiranen & Kinnunen 2010, ) 1.2 Suhtautuminen ikäihmisiin Vanhustyön järjestöjen yhteisen Valtaa Vanhuus kampanjan syntymisen taustalla vaikuttaa vahvasti suomalaisen yhteiskunnan suhtautuminen ikäihmisiin. Suhtautuminen ikäihmisiin on ihmiskunnan historiassa vaihdellut varsin paljon. Eri kulttuureissa ja eri ajankohtina vanhuksia kohtaan on saatettu tuntea syvää kunnioitusta ja arvostusta, mutta myös halveksuntaa ja inhoa. Vaikka perustuslaki takaa ikäihmisille samat poliittiset oikeudet kuin muillekin täysi-ikäisille

12 12 kansalaisille, jäävät ikäihmisten vaikuttamismahdollisuudet käytännössä selvästi toisia kansalaisia heikommiksi. (Helander 2006, ) Heidän äänensä ei tule riittävästi esiin, eikä kuulluksi, heitä itseään koskevassa päätöksenteossa tai palveluja kehitettäessä. Terveydentilan yleinen kohentuminen ja taloudellisten voimavarojen kasvu on mahdollistanut ikäihmisten aikaisempaa laajemman osallistumisen omaa elämänpiiriään koskevien asioiden käsittelyyn ja edistämiseen. Eivät he juurikaan osallistu palvelujen kehittämiseen kasvavan palvelutarpeen myötä. Käytännössä osallistuminen toteutuu siten, että ikäihmiset ovat entistä aktiivisemmin osallistuneet erilaiseen harrastustoimintaan. Vapaa-ajan lisääntyminen on suonut heille aikaisempaa laajemmat mahdollisuudet osallistua järjestäytyneeseen vapaa-aika-toimintaan. Esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan resurssit ovat tässä yhteydessä kasvaneet. (Helander 2006, 40.) Vapaaehtoisina toimivat enimmäkseen ikäihmiset itse. Ikääntyneillä on hyvin paljon sosiaalista pääomaa, jota voidaan pitää keskeisenä voimavarana arvioitaessa kansalaisten ja eri kansalaisryhmien edellytyksiä osallistua yhteiskunnan toimintaan ja sitä koskevaan päätöksentekoon. Se on myös avaimena koko yhteiskunnan taloudelliseen menestymiseen ja demokraattiseen toimivuuteen. (Vallin strategia 2010; Helander 2006, 44.) Vasta aivan viime vuosina viritelty ikäpolitiikkaa koskeva keskusteluaalto onkin tuonut esille sen, että suurin piirtein ikävuosien väliin jäävillä henkisesti ja fyysisesti kutakuinkin täysipainoista elämää elävillä kansalaisilla voisi olla paljon enemmän annettavaa yhteiskunnalle. Suurten ikäluokkien jo osittain tapahtunut ja muutaman vuoden sisällä tapahtuva eläköityminen tuokin mukanaan suuren määrän näitä lisävoimavaroja, joita yhteiskunnalla ei yksinkertaisesti ole varaa pitää alikäyttöisinä. Ikäihmisiä koskevan keskustelun parhaita asiantuntijoita ovat ikäihmiset itse. (Helander 2006, ; Vakkala 2012, 209.) Ikääntyneiden näkökulmasta ei ole myöskään yhdentekevää, millaisina vanhat ihmiset näyttäytyvät yhteiskunnan julkisuudessa. Vaarana on jatkuvasti eräänlainen joko-tai -suhtautuminen: joko vanhat nähdään taakkana, jolloin korostetaan monia vanhuuteen liittyviä ongelma- ja kipupisteitä, tai puhutaan vanhoista voimavarana ja korostetaan siihen liittyviä positiivisia ilmiöitä. Molempiin suhtautumisiin liittyy ikäsyrjinnän (ageisimin) mahdollisuuksia. Tarvitaan siis eräänlaista gerontologista realismia, joka näkee ikääntymisen ja ikääntyneiden moninaisuuden. (Vaarama 2009, 161.) Toimihenkilökeskusjärjestö STTK suoritti kuntakyselyn 2012 keväällä. Kysely toteutettiin nettikyselynä ja sosiaalisessa mediassa. Kyselyyn vastasi lähes henkilöä julkaistujen tulosten perusteella suomalaisille ovat tärkeintä - oman kunnan toiminnan kannalta - toimivat

13 13 terveyspalvelut ja toiseksi tärkeimpinä sosiaalipalvelut. Terveys- ja sosiaalipalveluiden lisäksi tärkeimmiksi asioiksi nousivat lähiverkosto, turvallisuus sekä nuorten - ja vanhusten palvelut. Vastauksissa korostettiin yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa kansalaisista sekä välittämistä. Vastaajien mielipiteet jakautuivat eniten suvaitsevuuteen ja tasa-arvoon liittyvissä asioissa. Tämä kertoo ainakin jonkinasteisesta arvojen koventumisesta. Suvaitsemattomuus kohdistui kansainvälisyyteen, kaksikielisyyteen, monikulttuurisuuteen, erilaisuuteen ja maahanmuuttoon. (STTK 2012.) Ihmiset haluavat, että lähellä on saatavilla turvaa hankalia elämäntilanteita varten. STTK Leila Kostiainen Lopuksi, kansalaisten enemmistö suhtautuu varsin varauksellisesti sellaiseen yhteiskuntapolitiikkaan, joka keskittyy markkinoiden ja talouskasvun edistämiseen, julkisen talouden tasapainoon saattamiseen menoja leikkaamalla, ja joka jättää tilaa eriarvoisuudelle. Yhteiskuntapolitiikan lähtökohdat vaativat jatkossa uudelleenajattelua, jotta sosiaalisesti kestävä kehitys kääntyy yhteiskuntapoliittisesta iskusanasta eriarvoisuutta vähentäväksi ja koettua hyvinvointia lisääväksi toimintasuunnitelmaksi. (Saari 2012, ) 2 Kyselytutkimuksen tavoitteet ja menetelmät Kyselytutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena (Liite 1.) oli selvittää Suomen 336 kunnan perusturva-, sosiaali- ja vanhustyön johtajien tai vanhustyön päälliköiden mielipiteitä siitä, millaisena he kokevat vanhuspalveluiden kunnissaan toteutuvan. Kunnat ovat kehittäneet sosiaali- ja terveyspalvelujaan muun muassa Paras -hankkeen myötä sekä myös alueellisesti kuntayhteistyönä, yhteisalueilla. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehityssuuntia voidaan kuvata seuraavan suuntaisesti: Laitoskeskeinen vanhustenhuoltokausi /( ) Kehityskeskeinen palveluajattelun kausi ( ) Tuloskeskeinen hoito- ja palvelun kausi (1990- ). (Paasivaara 2003; 2004.) 2000-luvulla kehityssuunta on edennyt yhä enemmän tehokkuutta korostavaksi ja palveluprosessien kehittämisen suuntaan. Myös asiakkaan vastuu omien palvelujen rahoituksesta on lisääntynyt. Markkinat ja kilpailu ovat olleet vahvasti ohjaamassa palveluiden tuottamista.

14 14 Kyselytutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää, miten valmisteilla olevan Ikälain henki toteutuu tai aiotaan toteuttaa kunnissa. Laki velvoittaa kuntia muun muassa järjestämään palvelut niin, että iäkkään ihmisen toimintakyky korostuu ja hänellä on mahdollisuus sosiaalisiin suhteisiin sekä mielekkääseen tekemiseen. Kysely toteutettiin sähköisenä ja se lähetettiin Suomen 336 kuntaan, niiden 475:n perusturva-, sosiaali- ja vanhustyönjohtajien tai päälliköiden sähköpostiosoitteisiin. Sähköposteista 18 % ei mennyt perille, niistä tuli palautepostissa poissaoloilmoitus 32 henkilöstä ja 58 henkilön osoitteille ei löytynyt vastaanottajaa lainkaan. Kyselyn vastaanottajien kokonaismäärä oli tarkastusten jälkeen 445 henkilöä. Kyselyyn vastasi 199 kohderyhmien henkilöä. Vastausprosentti oli 45 %. Kyselyn muoto ja rakenne suunniteltiin siten, että vastaajat arvioivat aluksi kuntiensa vanhuspalveluiden nykytilaa; riittävyyttä, yhteistyötä eri sektoreiden kanssa, laadun varmistusta ja johtamista. Lisäksi he arvioivat vanhuspalvelujen nykyisiä resursseja, vanhusten kanssa toteutunutta vuorovaikutusta sekä antoivat yleisarvion vanhuspalveluista. Osion lopuksi vastaajat arvioivat, miten heidän kuntansa vanhuspalveluasiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan viiden vuoden aikana. Tämän osion tulokset vastaavat kyselytutkimukselle asetettuun ensimmäiseen tavoitteeseen. Kyselyn toisessa osiossa vastaajat arvioivat, mihin keinoihin kunnan on panostettava ikääntyneen väestön ja kunnan välisessä vuorovaikutuksessa ja, mitä voimavaroja lisätään sekä, mitä toimintoja kunta on kehittänyt tai kehittämässä tällä vuosikymmenellä. Lopuksi vastaajilta tiedusteltiin, miten he haluavat itse itseään vanhana hoidettavan. Tämän osion tulokset vastaavat kyselytutkimukselle asetettuun toiseen tavoitteeseen lain hengen toteutumisesta. Kyselytutkimuksella haluttiin enemmänkin yleiskuvaa kuntien vanhuspalveluiden nykytilanteesta, eikä niinkään yksittäisten kuntien eroista. Tulokset esitellään siksi kaikkien Suomen kuntien tasolla. Tulokset eivät kuvaa esimerkiksi maantieteellisiä eroja tai maaseutumaisen kaupungin ja suuremman kaupungin eroja tai mitä eroavaisuuksia on perusturvajohtajien ja vanhuspalvelupäällikköjen välisissä vastauksissa. Kaupunkien välisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuutta tilastoi Suomessa Tilastokeskus. Erilaisia vanhuksille tarjottavia palveluja seurataan myös muiden virallisien kanavien, muun muassa STM:n, Valvira:n, AVI:n ja Kuntaliiton kautta. Tässä kyselytutkimuksessa näiden organisaatioiden tutkimuksia käytetään hyväksi. On kuitenkin huomattava, että yleisellä tasolla esitettävät tulokset kätkevät alleen paikoin suuriakin mielipide-vaihteluita niin eri palvelujen välillä kuin myös erityyppisissä ja kokoisissa kunnissa.

15 15 Tuloksien tarkastelussa ei myöskään ole tarkoitus tuoda esiin, miten huonosti asiat kunnissa ovat, vaan pohdiskella ennen kaikkea sitä, mihin suuntaan kuntien vanhuspalvelut ovat kehittymässä ja mihin niissä on hyvä vielä panostaa. Lain ja vanhusten näkökulmasta katsottuna, mihin on panostettava. Kyselytutkimuksen tuloksia hyödynnetään läpi Valtaa Vanhuus kampanja-ajan. 3 Kyselytutkimuksen tulokset Kyselytutkimuksen tulokset on koottu yhteen kuvaten ensiksi päätulokset, toiseksi vanhuspalveluiden nykytilanteen arvioinnin tulokset, ja tarkennettu niitä vanhuspalveluiden tulevaisuuteen panostamisen tuloksilla ja lopuksi, miten vastaajat haluavat itseään hoidettavan vastauksen tulokset. Kyselyyn vastasi 199 kuntien vanhuspalveluista vastaavaa johtajaa. Vastausprosentti oli 45 %. Yksityiskohtaiset tulokset on koottuna liitteeseen 2. Tuloksista tuodaan esiin myös kysymysten ja vastausten riippuvuutta (korrelaatiota) liitteen 3. mukaan. Riippuvuustarkastelulla halutaan vahvistaa tuloksia ja nostaa esiin kuntien vanhuspalveluissa jatkossa erityisesti huomioitavia asioita. Vastaukset kuvataan prosentteina koko vastaajamäärästä sekä keskiarvoina. Liitteessä 4 kuvataan vastaukset lisäksi kuviomuodossa. Vanhuspalveluiden nykytilan arvioinnissa eri muuttujien vastausvaihtoehtoina oli kiitettävästi, tyydyttävästi ja heikosti tai en osaa sanoa. Vaihtoehdoista puuttui hyvin ja välttävästi, mikä aiheutti vastaajissa hämmennystä. Muutama vastaaja tiedusteli näiden puutetta sähköpostilla. Vastauksia tulkitaan kuitenkin enemmän siitä näkökulmasta, että jos vastaaja on valinnut vaihtoehdon tyydyttävä niin, silloin palvelut ovat tyydyttäneet asiakasta sekä palveluntuottajaorganisaatiota. Heikosti valinneet vaihtoehdot tulkitaan siten, että palveluissa on vielä paljon parannettava. 3.1 Päätulokset Suomen 336 kunnan perusturva-, sosiaali- ja vanhustyönjohtajat tai -päälliköt arvioivat kyselytutkimuksessa kuntien vanhuspalveluiden nykytilan toteutumista ja vanhuspalveluiden Ikälain tuomia muutosvaatimuksia. Kyselyyn vastasi 199 kohderyhmän edustajaa, mikä on 45 % kaikista tavoitetuista henkilöistä. Kysely toteutettiin välisenä aikana ja vastaamisesta muistutettiin kahteen kertaan, mikä vaikutti hyvään vastausprosenttiin pääsemiseen.

16 16 Kyselytutkimuksen ensimmäisen tavoitteen - millaisena perusturva-, sosiaali- ja vanhustyönjohtajat tai -päälliköt arvioivat vanhuspalveluiden toteutuvan kunnissaan nykyisin keskeisimmät tulokset kuvataan seuraavassa: Vanhuspalveluiden järjestäminen kunnissa Kiitettävästi 40 %, tyydyttävästi 46 % ja heikosti 13 % Johtaminen on kiitettävästi 61 %, vanhuspalveluiden riittävyys on joissakin kunnissa heikosti 19 %, yhteistyö kolmannen sektorin ja yritysten kanssa on tyydyttävästi 52 % ja laadun varmistaminen on heikosti 15 % vastaajan mielestä. Resurssien järjestäminen kunnissa Kiitettävästi 31 %, tyydyttävästi 49 % ja heikosti 19 % Hoiva- ja palvelupaikkojen määrä on joissakin kunnissa heikosti 29 %, henkilökunnan osaaminen on kiitettävästi 57 %, vanhuspalveluiden rahoitus ja henkilöstön määrä on heikosti 29 %, palveluprosessien selkeys ja työjako heikosti 12 % vastaajan mielestä. Vanhuspalveluiden ja vanhusten välinen vuorovaikutus Kiitettävästi 33 %, tyydyttävästi 51 % ja heikosti 15 % Vuorovaikutus vanhusneuvostojen kanssa on kiitettävää 56 %, säännöllinen palautteen kerääminen on heikosti 20 %, yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa ja vanhuksille tiedottaminen on heikosti 17 %, vanhusten omien toiveiden ja tarpeiden kuuleminen on heikosti 15 % vastaajien mielestä. Vanhuspalveluiden tuottajille annettu kokonaisarvosana Kiitettävä 14 %, hyvä 48 %, tyydyttävä 29 %, välttävä 2 % ja heikko 5 % Vastaavat arvioivat kuntien oman vanhuspalvelun kiitettäväksi 21 % ja hyväksi 51 %. Toisaalta 23 % vastaajista arvioi kuntien vanhuspalvelut tyydyttäväksi. Vanhusasiakkaan aseman muuttuu seuraavan 5 vuoden aikana seuraavasti: Paranee huomattavasti 9 %, paranee hieman 41 %, pysyy samanlaisena 31 % ja heikentyy hieman 2 % vastaajien mielestä Vanhuspalveluiden tulevaisuuden arvioinnin tulokset vastaavat kysymykseen, kuinka Suomen kunnissa aiotaan toteuttaa uuden Ikälain vaatimukset ja henki. Mihin keinoihin kuntien perusturva-, sosiaali- ja vanhustyönjohtajat tai -päälliköt panostavat ikääntyvän väestön tai yksittäisen vanhuksen välisessä vuorovaikutuksessa, sekä mitä voimavaroja ja osaamista kunnat lisäävät tulevaisuudessa ja mitä vanhuksiin liittyviä toimia he kehittävät nyt tai tällä vuosikymmenellä. Tuloksista voidaan laatia seuraavanlainen yhteenveto.

17 17 Keinoja, joihin Suomen kunnat panostavat paljon tai jonkin verran tulevaisuudessa ( % vastaajista): Toimitaan niin, että ikääntyneiden arvostus lisääntyy 98 % Vaikutetaan ikääntyneiden aseman parantamiseen 99 % Ollaan aktiivisesti muuttamassa yhteiskunnan asenneilmapiiriä vanhuksille ja ikäihmisille myönteisemmäksi 99 % Kehitetään toimintamuotoja, joilla ikääntyneiden oma tahto ja mielipide kuullaan 100 % Kunnioitetaan ikääntyneiden omaa tahtoa 100 % Kehitetään työtapoja, jotka lisäävät ikääntyneen mahdollisuuksia päättää omista asioista 99 % Kehitetään palveluyhteisöjen toimintakulttuuria avoimeksi ja ikääntyneen osallisuutta tukevaksi 100 % Kutsutaan ympäristön osaajia mukaan hoito- ja palveluyhteisöjen toimintaan 97 % Voimavaroja, joita kunnissa lisätään paljon tai jonkin verran tulevaisuudessa (% vastaajista): Kansalaisyhdistys ja vapaaehtoistoiminta 97 % Vanhusten kulttuuri- ja harrastuspalveluja 97 % Kuntoutus- ja liikuntapalveluja 96 % Vanhuksille suunnattuja liikennepalveluja 92 % Koti- ja sairaanhoidon palveluja 93 % Vanhuksille suunnattuja sosiaali- ja terveyspalveluja 94 % Muita voimavaroja, rahaa ja henkilöstöä 87 % Osaamista, jota kuntien vanhustyöhön lisätään paljon tai jonkin verran tulevaisuudessa ( % vastaajista): Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista 89 % Gerontologisen hoito- ja sosiaalityön osaamista 94 % Geriatrian osaamista 70 % Turvallisen lääkehoidon osaamista 97 % Ikääntyneiden ravitsemuksen osaamista 87 % Monialaisen kuntoutuksen osaamista 94 % Suun terveydenhuollon osaamista 84 % Ohjaus- ja neuvontaosaamista 93 % Muuta, ennaltaehkäisevän toiminnan- ja dementiahoidon osaamista 87 %

18 18 Kuntien perusturva-, sosiaali- ja vanhustyön johtajien tai -päälliköiden toiveet omasta hoidosta vahvistavat edellä esitettyjä tuloksia. Hoivaa ja hoitoa on heidän itsensä toiveesta järjestettävä ennen kaikkea kotiin. Osallistumismahdollisuuksia heille on järjestettävä oman mielenkiinnon ja toiveen mukaan esim. kulttuuria, matkoja, virikkeitä, ystäviä, tukea ja ammattinsa osaavia työntekijöitä. Kun avun ja palvelujen tarve lisääntyvät, on niissä oltava tarjolla vaihtoehtoja, mistä valita ja palveluja on tarjottava joko kotiin tai hyvässä senioritalossa. Pääasia on kuitenkin, että heitä vanhuksina kunnioitetaan, arvostetaan, kuullaan ja, että heidän itsemääräämisoikeutensa toteutuu. 3.2 Vanhuspalveluiden nykytilan arviointi Suurin osa vastaajista kuvasi vanhuspalveluiden nykytilan olevan tyydyttävää (46 %) tai kiitettävää (40 %) järjestetty (Taulukko 1.). Vanhustyön johtaminen toteutuu vastaajien mielestä kunnissa pääsääntöisesti kiitettävästi (61 %). Vastaajista 19 % arvioi palvelujen riittävyyden olevan heikosti ja 15 % palvelun laadun varmistamisen. Palveluiden järjestämisen keskiarvo oli enemmänkin hyvän kuin tyydyttävän puolella, ollen 3.5 (arviointiasteikolla 1-5). Taulukko 1. Vanhuspalveluiden järjestäminen kunnissa. Yhteensä 40 % 46 % 13 % 1 % 793 3, Miten hyvin vanhuspalvelut ovat mielestäsi kunnassasi nykyisin järjestetty? Kiitettävästi = 5 Tyydyttävästi = 3 Heikosti = 1 En osaa sanoa = 0 Yhteensä Keskiarvo Mediaani Vanhuspalvelujen riittävyys 26 % 55 % 19 % 1 % 198 3,1 3 Yhteistyö kolmannen sektori ja yritysten kanssa 35 % 52 % 13 % 1 % 199 3,4 3 Palvelujen laadun varmistus 38 % 47 % 15 % 1 % 199 3,4 3 Vanhustyön johtaminen 61 % 31 % 7 % 1 % 197 4,1 5 Vastaajat arvioivat vanhuspalvelujen resurssien olevan nykyisin kiitettävällä - (31 %) tai tyydyttävällä tasolla (49 %) (Taulukko 2.). 19 % vastaajista arvioi, että resursseja on nykyisin heikosti. Eniten arvioinnin eroja esiintyi palvelujen rahoituksen ja henkilöstön määrän ja hoiva- ja palvelupaikkojen määrän tuloksissa. Henkilöstön osaamiseen ollaan kunnissa tyytyväisiä. Palvelunprosessien selkeyden ja työnjaon vastaajat arvioivat olevan tyydyttävällä tasolla (osa tyydyttävän valinneista arviointien joukossa saattaa olla hyvin arviointeja). Vanhuspalvelujen resurssien järjestäminen sai arvioinnissa keskiarvon 3.2, mikä osoittaa, että resurssit on kunnissa pääsääntöisesti järjestetty paremmin kuin tyydyttävästi. Alle tyydyttävän tason jäivät palvelujen rahoitus, henkilöstön määrä ja hoivapaikkojen määrä.

19 19 Taulukko 2. Resurssien järjestäminen kunnissa. Yhteensä 31 % 49 % 19 % , Miten hyvin vanhuspalvelujen resurssit ovat mielestäsi kunnassasi nykyisin järjestetty? Kiitettävästi = 5 Tyydyttävästi = 3 Heikosti = 1 En osaa sanoa = 0 Yhteensä Keskiarvo Mediaani Palvelujen rahoitus 16 % 54 % 29 % ,7 3 Henkilöstön osaaminen 57 % 37 % 6 % ,0 5 Palveluprosessien selkeys 37 % 51 % 12 % ,5 3 Sisäinen työnjako 37 % 51 % 12 % ,5 3 Henkilöstön määrä 18 % 53 % 29 % ,8 3 Hoiva- ja palvelupaikkojen määrä 23 % 49 % 28 % ,9 3 Kuntien vanhuspalveluiden ja vanhusten välisen vuorovaikutuksen vastaajat arvioivat olevan nykytilanteessa tyydyttävää (51 %) ja joissakin kunnissa kiitettävää (33 %) (Taulukko 3.). Vuorovaikutus erityisesti vanhusneuvostojen kanssa koettiin onnistuneeksi. Heikompaa vuorovaikutusta koettiin vastaajien arvioimana säännöllisen palautteen keräämisessä, yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa, vanhusten elämään liittyvien päätösten tiedottamisessa ja jonkin verran heikoksi myös vanhusten omien toiveiden ja tarpeiden kuulemisessa. Yhteistyön muiden hallintokuntien kanssa vastaajista 17 % koki olevan kiitettävää ja vanhuksien elämään liittyvistä päätöksistä tiedottamisen 24 % vastaajista. Keskiarvoksi vanhuspalvelujen vuorovaikutuksen eri toimijoiden ja vanhusten kanssa saatiin 3.3 mikä osoittaa, että vuorovaikutus on parempaa kuin tyydyttävä. Taulukko 3. Vanhuspalvelujen vuorovaikutus. Yhteensä 33 % 51 % 15 % 1 % , Miten hyvin kuntasi vanhuspalvelujen ja vanhusten välinen vuorovaikutus nykyisin toimii? Kiitettävästi = 5 Tyydyttävästi = 3 Heikosti = 1 En osaa sanoa = 0 Yhteensä Keskiarvo Mediaani Palveluiden kehittäminen vanhusten ja palveluiden toteuttajien kanssa yhdessä 38 % 48 % 13 % 1 % 197 3,5 3 Säännöllinen palautteen kerääminen 40 % 40 % 20 % 1 % 198 3,4 3 Vanhusten omien toiveiden ja tarpeiden kuuleminen 36 % 47 % 15 % 2 % 198 3,4 3 Vanhusneuvosto 56 % 30 % 12 % 2 % 198 3,8 5 Yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa (vanhuksia koskevissa asioissa) 17 % 65 % 17 % 1 % 198 3,0 3 Vanhuspalveluista tiedottaminen 24 % 61 % 13 % 2 % 198 3,2 3 Vanhuksien elämään liittyvistä päätöksistä tiedottaminen 18 % 63 % 17 % 3 % 198 2,9 3 Vastaajilta tiedusteltiin myös, minkä kouluarvosanan he antaisivat kunnallisille - järjestöjen tuottamille tai yritysten tuottamille vanhuspalveluille. Arviointiasteikkona oli kiitettävä (5 ) heikko (1). Vastaajista lähes puolet (48 %) arvioi palveluiden yleensä olevan hyvällä tasolla. Palveluiden kiitettäväksi arvioi 14 %, mikä tulos osoittaa edellisten kysymysten arvioinnin olevan todellisuudessa enemmänkin hyvän kuin kiitettävän tasolla. Vanhuspalvelut tyydyttäväksi arvioi 29 %.

20 20 Vastaajista 2 % prosentin mielestä palvelut ovat välttäviä ja 5 % mielestä heikot. Kunnallisten vanhuspalveluiden arvioitiin olevan parhaiten järjestetty ja järjestöjen toiseksi parhaiten. Yritysten toteuttamat vanhuspalvelut arvioitiin kolmanneksi parhaiten tuotetuiksi. Kokonaiskeskiarvon mukaan palvelut arvioitiin 3.6 mukaan hyviksi, mikä on asteen verran parempi kuin edellisten kysymysten arviointien keskiarvo ja linjassa niiden kanssa. Taulukko 4. Arvosana kunnallisesti -, järjestöissä ja yrityksissä tuotetuille vanhuspalveluille. Yhteensä 4. Minkä kouluarvosanan annat seuraavien tahojen tuottamille vanhuspalveluille? 14 % 48 % 29 % 2 % 5 % 0, ,6 4 Kiitettävä = 5 Hyvä = 4 Tyydyttävä = 3 Välttävä = 2 Heikko = 1 En osaa sanoa = 0 Yhteensä Keskiarvo Mediaani Kunnalliset vanhuspalvelut 21 % 51 % 23 % 2 % 4 % 1 % 199 3,8 4 Järjestöjen tuottamat vanhuspalvelut 12 % 47 % 31 % 2 % 5 % 3 % 199 3,5 4 Yritysten tuottamat vanhuspalvelut 10 % 45 % 34 % 2 % 5 % 4 % 198 3,4 4 Vanhuspalveluiden nykytilan arvioinnin lopuksi vastaajat arvioivat sitä, miten vanhusasiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan viiden vuoden aikana (Taulukko 5.). Vastaajista 9 % arvioi aseman paranevan huomattavasti, 41 % että se paranee hieman ja 31 % että asema pysyy samana. 16 % vastaajista arvioi, että vanhusten asema heikentyy hieman sekä 2 %, että heidän asemansa heikentyy huomattavasti. 2 % ei osannut arvioida vanhusten aseman parantumista. Taulukko 5. Miten asiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana. 5. Miten kuntasi vanhuspalveluiden asiakkaan asema tulee mielestäsi muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana? Paranee huomattavasi Paranee hieman Pysyy samanlaisena Heikentyy hieman Heikentyy huomattavasti En osaa sanoa 9 % 41 % 31 % 16 % 2 % 2 % 3.3 Vanhuspalveluiden tulevaisuuden arviointi Vastaajilta tiedusteltiin vanhuspalveluiden kehittymiseksi tulevaisuudessa, mihin keinoihin heidän mielestään kunnassa tulee panostaa ikääntyneen väestön ja kunnan välisessä vuorovaikutuksessa (Taulukko 6.) Vastaajien mielestä vuorovaikutukseen on panostettava paljon (54 %) ja jonkin verran (44 %). Vastaajat olivat sitä mieltä, että kaikkiin, niin toimintaan ikääntyneiden arvostuksen suhteen, ikääntyneiden aseman parantamisen suhteen, ikääntyneisiin suhtautumisen asenneilmapiirin muuttamisen suhteen myönteisemmäksi kuin heidän oman tahdon kuulemiseen on panostettava paljon tai jonkin verran enemmän kuin nykyisin. Myös keskiarvot tässä kysymyksessä vahvistavat mielipiteitä.

21 21 Taulukko 6. Mihin keinoihin on panostettava ikääntyvän väestön ja kunnan välisessä vuorovaikutuksessa. Yhteensä 54 % 44 % 1 % 0 % 0 % 789 4, Mihin seuraavista keinoista tulee mielestäsi eniten panostaa kuntasi koko ikääntyneen väestön ja kunnan välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi? Toimitaan niin, että ikääntyneiden arvostus lisääntyy Vaikutetaan ikääntyneiden aseman parantamiseen Ollaan aktiivisesti muuttamassa yhteiskunnan asenneilmapiiriä vanhuksille ja ikäihmisille myönteisemmäksi Kehitetään toimintamuotoja, joilla ikääntyneiden oma tahto ja mielipide kuullaan Panostettava paljon = 5 Panostettava jonkin verran = 3 Panostettava vähemmän = 2 Ei tarvitse panostaa = 1 En osaa sanoa = 0 Yhteensä Keskiarvo Mediaani 52 % 46 % 2 % 1 % 0 % 198 4, % 52 % 1 % 0 % 0 % 198 4, % 40 % 1 % 0 % 0 % 196 4, % 40 % 1 % 0 % 0 % 197 4,6 5 Seuraavaksi tulevaisuuden vanhuspalveluista ja niihin panostamisesta vastaajilta tiedusteltiin mihin keinoihin heidän mielestään tulee panostaa yksittäisen vanhuksen ja kunnan välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi (Taulukko 7.). Vastaajista 54 % oli sitä mieltä, että siihen on panostettava tulevaisuudessa paljon ja 45 % sitä mieltä, että siihen on panostettava jonkin verran enemmän kuin nykyisin. Vastaajista 1% oli sitä mieltä, että yksittäisten vanhusten ja kunnan väliseen vuorovaikutukseen on panostettava vähemmän kuin nykyisin ja 2 % sitä mieltä, että ympäristön osaajien mukaan kutsumiseen on panostettava vähemmän. Keskiarvolla mitattuna vuorovaikutuksen lisääminen arvioitiin arvolla 4.5 eli yksittäisen vanhuksen ja kunnan väliseen vuorovaikutukseen panostamista tarvitaan paljon enemmän kuin nykyisin. Taulukko 7. Mihin keinoihin on panostettava yksittäisen vanhuksen kunnan välisessä vuorovaikutuksessa. Yhteensä 54 % 45 % 1 % 0 % 1 % 782 4, Mihin seuraavista keinoista tulee mielestäsi eniten panostaa yksittäisen vanhuksen ja kunnan välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi? Ikääntyneen omaa tahtoa kunnioitetaan Kehitetään työtapoja, jotka lisäävät ikääntyneen mahdollisuuksia päättää omista asioista Kehitetään palveluyhteisöjen toimintakuluttuuria avoimeksi ja ikääntyneen osallisuutta tukevaksi Kutsutaan ympäristön osaajia mukaan hoito- ja palveluyhteisöjen toimintaan Panostettava paljon = 5 Panostettava jonkin verran = 3 Panostettava vähemmän = 2 Ei tarvitse panostaa = 1 En osaa sanoa = 0 Yhteensä Keskiarvo Mediaani 51 % 49 % 1 % 0 % 0 % 196 4, % 46 % 1 % 0 % 0 % 197 4, % 41 % 0 % 0 % 0 % 195 4, % 42 % 2 % 0 % 2 % 194 4,4 5

22 22 Vastaajilta tiedusteltiin tulevaisuuden vanhustyöhön liittyen myös, mitä voimavaroja kuntien vanhustyöhön lisätään tulevaisuudessa (Taulukko 8.). Suurin osa vastaajista (45 % ja 49 % )arvioi, että kaikkia kysyttyjä toimintoja lisätään runsaasti tai jonkin verran, jotta palvelut voidaan turvata vanhuksille tulevaisuudessa. Kolme prosenttia oli sitä mieltä, että toimintoja ei lisätä. En osaa sano vastaajien määrä oli myös 3 %. Vastaajien mielestä toimintoina vanhuksille tulisi lisätä kansalaisyhdistys- ja vapaaehtoistoimintaa ja kuntoutus- ja liikunta-, sekä kulttuuri- ja harrastusja myös koti ja sairaanhoidon palveluja. Vähemmän vastaajien mielestä tulisi lisätä vanhuksille suunnattuja liikennepalveluja. Keskiarvolla mitattuna voimavaroja tulisi lisätä arvon 3.7 verran eli hyvinkin enemmän kuin nykyisin on tarjolla. Vastaajien mielestä eniten tulevaisuuden vanhustyön voimavaraksi on lisättävä kansalaisyhdistys- ja vapaaehtoistoiminta. Vanhuksille suunnatut sosiaalija terveyspalveluja tulisi vastaajien mielestä lisätä muita voimavaroja vähemmän. Taulukko 8. Mitä voimavaroja kuntien vanhustyössä lisätään tulevaisuudessa. Yhteensä 45 % 49 % 3 % 3 % , Mitä seuraavia vanhustyön voimavaroja kunnassasi tulisi mielestäsi lisätä? Lisättävä runsaasti = 5 Lisättävä jonkin verran = 3 Ei lisättävä = 1 En osaa sanoa = 0 Yhteensä Keskiarvo Mediaani Kansalaisyhdistys- ja vapaaehtoistoimintaa 58 % 39 % 2 % 2 % 199 4,1 5 Vanhusten kulttuuri- ja harrastuspalveluja 42 % 55 % 3 % 1 % 198 3,8 3 Kuntoutus- ja liikuntapalveluja 44 % 52 % 3 % 1 % 199 3,8 3 Vanhuksille suunnattuja liikennepalveluja 39 % 53 % 3 % 5 % 198 3,6 3 Koti- ja kotisairaanhoidon palveluja 40 % 53 % 5 % 3 % 198 3,6 3 Vanhuksille suunnattuja sosiaali- ja terveyspalveluja 38 % 56 % 5 % 1 % 196 3,6 3 Muita voimavaroja, mitä? 56 % 31 % 3 % 10 % 118 3,8 5 Vastaajilla oli mahdollisuus esittää muita lisättäviä voimavaroja, joista on koottu seuraava luettelo. Avoimeen kysymykseen muita voimavarjoa saatiin 165 vastausta. Järjestys muodostuu siten, että ensin on eniten mainintoja saanut voimavara, sitten toiseksi eniten jne. Voimavarat, joita kunnissa on lisättävä runsaasti: Osaavaa henkilöstöä Rahaa Kulttuuripalveluja Viriketoimintaa Kuntayhteistyötä Alan koulutusta Vanhusten omia voimavaroja ja vahvuuksia Ystäväpalvelua ja yksinäisyyden ehkäisyä Kokonaisvaltaista kohtaamista ja hoito terveyskeskuksessa Omaa verkostoa

23 23 Voimavarat, joita kunnissa on lisättävä jonkin verran: Osaavaa henkilöstöä Rahaa Alan koulutusta Kuntayhteistyötä Palveluohjausta Tehostettua hoitoa Liikuntarajoitteisten asuntoja Voimavarat, joita kunnissa ei tarvitse lisätä: Internetin käyttöä Tulevaisuuden vanhustyöhön panostamiseksi kysyttiin vastaajilta lisäksi, mitä osaamista he lisäävät kuntansa vanhustyöhön (Taulukko 9.). Kokonaistulokset osoittavat, että kunnat lisäävät erilaista ikäihmisten hyvinvointiin liittyvää osaamista runsaasti (35 %) tai lisäävät sitä ainakin vähän (54 %) nykyisestä osaamistasosta. Vastaajista 4 % oli sitä mieltä, että osaamista ei tarvitse lisätä lainkaan ja 7 % ei osannut sanoa minkälaista osaamista tarvittaisiin tulevaisuudessa lisää. Keskiarvolla mitattuna osaamista lisätään vastaajien mielestä eniten gerontologiseen hoito- ja sosiaalityön osaamiseen, turvallisen lääkehoidon osaamiseen, monialaisen kuntoutuksen osaamiseen sekä ohjaus- ja neuvontaosaamiseen. Vähemmän lisättäisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, suun terveydenhuollon, ikääntyneen ravitsemuksen ja geriatrian osaamista. Taulukko 9. Mitä osaamista kuntien vanhustyössä lisätään tulevaisuudessa. Yhteensä 35 % 54 % 4 % 7 % , Mitä osaamista kuntasi vanhustyössä lisätään tulevaisuudessa? Lisätään runsaasti = 5 Lisätään vähän = 3 Ei lisätä lainkaan = 1 En osaa sanoa = 0 Yhteensä Keskiarvo Mediaani Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista 33 % 56 % 2 % 10 % 198 2,1 2 Gerontologisen hoito- ja sosiaalityön osaamista 42 % 52 % 4 % 3 % 199 2,3 2 Geriatrian osaamista 30 % 40 % 11 % 19 % 199 1,8 2 Turvallisen lääkehoidon osaamista 36 % 61 % 2 % 2 % 198 2,3 2 Ikääntyneiden ravitsemuksen osaamista 32 % 55 % 4 % 9 % 198 2,1 2 Monialaisen kuntoutuksen osaamista 40 % 54 % 3 % 4 % 199 2,3 2 Suun terveydenhuollon osaamista 26 % 58 % 8 % 9 % 198 2,0 2 Ohjaus- ja neuvontaosaamista 37 % 56 % 5 % 3 % 199 2,3 2 Muuta osaamista, mitä? 37 % 55 % 1 % 7 % 110 2,2 2 Muina vanhusten palveluihin lisättävinä osaamisen alueina vastaajat toivat esiin alla olevaa osaamista. Kysymykseen saatiin 178 vastausta. Järjestys perustuu mainintojen määrään eli ensimmäisenä on eniten mainintoja saanut osaaminen ja toisena seuraavaksi eniten mainintoja saanut jne. Osaamista, jota kunnissa on lisättävä runsaasti: Ennaltaehkäisevän toiminnan osaamista Dementiahoidon osaamista

24 24 Mielenterveys- ja päihdeosaamista Kulttuurista osaamista Erilaisen virikkeellisen toiminnan osaamista Omaehtoisen kuntoutuksen tukemisen osaamista Osaamista, jota kunnissa on lisättävä vähän Ennaltaehkäisevää osaamista Muistisairauksien osaamista/dementiahoidon osaamista Erilaisen virikkeellisen toiminnan osaamista Kuntoutusosaamista Omaehtoisen kuntoutuksen tukemisen osaamista Vastaajilta tiedusteltiin myös sitä, mitä vanhusten elämään liittyviä toimia kunnat kehittävät tällä vuosikymmenellä. Vastaajilla oli valittavana toimintojen kohdalla vaihtoehdot toiminta on jo kunnossa, niitä kehitetään tai on päätetty kehittää tällä vuosikymmenellä tai, ettei toiminnan kehittämiseksi ole vielä tehty päätöksiä (Taulukko 10.). Kokonaistulos osoittaa, että vastaajista 17 % mielestä esitetyt toiminnot ovat kunnassa hyvässä kunnossa. 37 % vastasi, että toimintoja kehitetään parhaillaan ja 26 % vastasi että erilaisia toimintoja on päätetty kehittää tällä vuosikymmenellä sekä 20 % vastasi että päätöksiä toimintojen kehittämiseksi ei ole vielä tehty. Eriteltynä eri toiminnoittain tulokset osoittavat, että useimmissa kunnissa vanhojen ihmisten ja vanhusneuvostojen kuuleminen on jo kunnossa tai niitä kehitetään parhaillaan. Vanhusneuvostot on perustettu useimpaan suomalaiseen kuntaan. Vapaaehtoistoiminnan koordinointiin panostetaan myös jo useissa kunnissa. Kehittämisen alla ovat vastaajien mukaan lisäksi asiakas- ja ihmislähtöinen palvelu ja ennakoiva- ja ennaltaehkäisevä toiminta. Myöhemmin tällä vuosikymmenellä on päätetty kunnissa kehittää erilaisia asumisvaihtoehtoja, ennaltaehkäisevää toimintaa, elinympäristön esteettömyyttä ja vanhusten toimintakyvyn ylläpitämistä sekä liikkumista. Vähiten kunnissa kehitetään nykyisin tai tällä vuosikymmenellä vanhusten omaishoitoa, perhehoitoa ja elinympäristön esteettömyyttä. Keskiarvolla mitattuna vastaajien mielipiteet hajoavat edellisestä poiketen siten, että vanhojen ihmisten ja vanhusneuvostojen kuulemista kehitetään parhaillaan. Kun taas vapaaehtoistoimintaa, erilaisia asumisvaihtoehtoja, ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa, vanhusten toiminnan ylläpitämistä ja liikkumista kehitetään tällä vuosikymmenellä. Myös omaishoitoa, asiakas- ja ihmislähtöistä palvelua sekä teknologian hyödyntämistä kehitetään tällä vuosikymmenellä. Huomion arvoista on myös se, että 21 % vastaajien mielestä erilaisia asumisvaihtoehtoja ja 14 % mielestä ennakoivia toimintoja ei ole päätetty kehittää. 23 % vastaajista toi esiin lisäksi, ettei heidän kunnassaan ole päätetty vielä kehittää elinympäristön esteettömyyttä eikä omaishoitoa. Yhteensä 52 % vastaajista arvioi myös, että vanhusten toimintakyvyn ja liikkumisen ylläpitämistä

25 25 lähdetään kehittämään vasta tällä vuosikymmenellä tai sen tukemiseksi ei ole tehty päätöksiä. Omaishoidon kehittämisessä ja ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisessä on sama aikataulu. Taulukko 10. Mitä vanhusten elämään liittyviä toimia kunnat kehittävät tällä vuosikymmenellä. Yhteensä 17 % 37 % 26 % 20 % , Mitä seuraavista toiminnoista kuntasi kehittää tai on varautunut kehittämään tällä vuosikymmenellä? On jo kunnossa = 4 Päätöksiä kehitetään parhaillaan = 3 Päätetty kehittää tällä vuosikymmenellä = 2 Ei ole vielä päätöstä = 1 Yhteensä Keskiarvo Mediaani Vanhojen ihmisten - ja vanhusneuvostojen kuuleminen Vapaaehtoistoiminnan koordinointi ja tukeminen 49 % 34 % 11 % 7 % 197 3, % 36 % 25 % 12 % 198 2,8 3 Erilaisia asumisvaihtoehtoja vanhuksille 12 % 32 % 35 % 21 % 197 2,4 2 Ennakoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta 12 % 39 % 35 % 14 % 197 2,5 3 Elinympäristön esteettömyys 6 % 31 % 40 % 23 % 198 2,2 2 Toimintakyvyn ylläpitäminen ja liikkuminen 9 % 39 % 34 % 18 % 196 2,4 2 Omaishoito 22 % 29 % 25 % 23 % 198 2,5 3 Perhehoito 6 % 15 % 14 % 66 % 198 1,6 1 Asiakas- ja ihmislähtöinen palvelu 16 % 58 % 17 % 9 % 198 2,8 3 Uuden ja olemassa olevan teknologian hyödyntäminen 6 % 57 % 29 % 8 % 198 2, Miten toivoisit itseäsi hoidettavan vanhana kysymyksen tulokset Kyselyn lopuksi vastaajilta tiedusteltiin, miten he itse haluavat itseään hoidettavan, kun he ovat vanhoja. Vastauksensa tähän kysymykseen antoi 165 vastaajaa. Vastaukset tiivistettiin yhdistäen samanlaiset kommentit ja yhteenvedon lomassa tuodaan esiin yksittäisiä erinomaisia vastauksia. Ehdottomasti eniten kuntien perusturva-, sosiaali- ja vanhustyön johtajat tai päälliköt toivoivat, että heitä hoidettaisiin vanhana, heidän omassa kodissaan oli se sitten missä tahansa. Jos avuntarve heidän kohdallaan kasvaisi, niin toiveena oli, että hoito annettaisiin hyvässä yhteisöllisessä palvelutalossa tai laadukkaassa seniorikodissa. Hoitohenkilöstön ja yhteisön heihin suhtautumisessa toivottiin, että heitä arvostettaisiin, kunnioitettaisiin, kuultaisiin kuuntelemisen sijaan, hoitajina olisi todellisia asiantuntijoita ja, että he saisivat itse määrätä omasta elämästään sekä hoidosta. Lähipalvelut tulisi myös säilyttää, jotta vastaajat voisivat itse käydä hoitamassa omia asioitaan. Uskon, että tulevat ja jo nyt eläkkeelle siirtyvät henkilöt ovat pystyneet päättämään vahvasti itse koko aktiivisen elämänsä ajan omista asioistaan, joten vanhamuotoinen vanhustenhuolto jäänee taka-alalle, tarvitaan uusia aktiivisia toimintatapoja ja asumismuotoja ja niistä vanhusväestö on valmis maksamaan, koska heillä on melko suuret taloudelliset mahdollisuudet siihen verrattuna aikaisempiin sukupolviin. Monenlaisia uusia innovaatioita siis tarvitaan. En varmaan itsekään haluaisi sulloutua ahtaaseen ja tunkkaiseen vanhainkotiin ja luulen, että myös sinä ajattelet siellä päässä samoin.

26 26 Lisäksi vastaajat toivoivat, että heidän toimintakykyään ylläpidettäisiin ja sitä tukevaa palvelua olisi oltava jatkuvasti käytössä. Teknologiasta ja apuvälineistä toivottiin apua, jotta kotona asuminen mahdollistuisi pidempään. Muistitutkimukset ja siihen liittyvän tuen toivottiin myös olevan kunnossa ja varhain saatavilla. Kotihoitoa tulisi heille edelleen kehittää ja kotihoidon heidän luonaan toteuttamaa aikaa olisi myös varattava kunnolla (viisi minuuttia per asiakas ei riitä). Aika tulisi suunnitella heidän mielestään heidän tarpeidensa mukaan. Kunnissa on vastaajien hoidon toteuttamiseksi lisättävä mm. kotihoitoon enemmän uutta ja erilaista osaamista, jotta he asiakkaina hyötyisivät siitä kunnolla esim. ulkoilemiseen, ruokailuun, viriketoimintaan osallistumiseen, siivoukseen jne. Lisäksi on otettava käyttöön muitakin ihmisiä kuin vain hoitohenkilökuntaa tekemään heidän toivomiaan kotiaskareita yhdessä. Vanhuksena heidän tulisi itse saada itse päättää palveluistaan ja siitä toteuttaako sen kunta, yksityinen vai järjestö. Heidän hoitotahtoaan tulisi kunnioittaa. Kommenteissa ehdotettiin lisäksi, että entinen ns. kotiapulainen käytäntö voitaisiin ottaa käyttöön. Kuullaan kuuntelemisen sijaan, arvostetaan aikaisempaa elämää vaikka olisin raihnainen ja hidas, annetaan vaikuttaa oman hoidon ja huolenpidon linjauksiin ja päätöksentekoon, ihmisarvon kunnioittaminen, hoitajina todelliset asiantuntijat ja ammattinsa parhaat (ei nykyiset lähihoitajat, jotka on koulutettu siitä kansanosasta joka ei pääse muualle töihin), siis hoitajan omat arvot ja ammattitaito pitää olla kohdallaan! Toivoisin, että pääsisin osallistumaan eri tilaisuuksiin niin pitkään kuin mahdollista, vaikka saattajan kanssa. Kun en enää pääse kotoa liikkeelle, toivon, että luonani käy hoitaja, joka kuntouttaa ja aktivoi, jotta liikkumiskykyni ja voimat säilyisivät mahdollisimman pitkään. Kotonani, yhdessä mieheni kanssa; palvelut sinne, 20 km syrjään keskustasta, metsän keskelle. Haluaisin saada riittävästi tarpeelliseksi kokemiani palveluja kotiin, kunnes itse tahdon siirtyä palveluasumisen piiriin. Haluaisin, että kotoa on mahdollisuus muuttaa asumispalveluyksikköön tarvittaessa (tunnen, että en enää pärjää kotona). Haluaisin, että palveluja ei tarvitse "kerjätä". Haluaisin, että saatavilla olevista palveluista on saatavilla tietoa netissä ja erillisessä jaettavassa palveluoppaassa. Oman hoidon toiveiden tuloksissa nousi vahvasti esiin se, että vastaajat haluavat tehdä vanhana niitä asioita, joista itse nauttivat ja pitävät. Näitä ovat liikkuminen, kulttuurista nauttiminen, ystävien ja perheen kanssa oleminen ja ylipäätään se, että hyvinvointia lisäävät toiminnot säilyisivät heidän elämässään. Kun vastaajat ovat vanhoja, tulisi heidän aistihavaintoihin liittyvää virkistystä, konsertteja, teatteria, kunto-piirejä lisätä huomattavasi nykyisestä. Jos tällainen ei ole enää mahdollista he toivoivat saavansa kotiin kuntoutusta ja toimintakykyä ylläpitävää hoitoa. Tulevaisuuden hoitajilta toivottiin enemmän kuntouttavan toiminnan asennetta ja osaamista sekä hyvää motivaatiota. Yksilöllisyyden totuttamiseksi toiveena oli, että he voisivat elää ennen kaikkea omaakin elämää, jotteivät erilaiset tukipalvelut määrittelisi heidän päivän kulkuaan. Asuinympäristöltä toivottiin, ettei niistä muodostuisi muista kansalaisista erillisiä saarekkeita.

27 27 Toivon, että minut kohdattaisiin ihmisenä, nähtäisiin aina sairauden takana oleva ihminen! Saisin ikäihmisten tarvitsevaa hoitoa ja huolenpitoa! Elämä olisi elämää, missä sitten asuisinkaan. En halua tuijotella huoneen kattoa 24h. En halua asua laitoksessa enkä yksin, jokin yhteisöllisen asumisen muoto tuntuisi parhaimmalta. Olen itse panostanut terveyden ylläpitämiseen ja liikuntaan jo työikäisenä ja varsinkin lisännyt kuntoilua keski-ikäisenä tulevaa vanhuutta silmällä pitäen. Toivoisin, että pystyisin asumaan aivan normaalisti koko vanhuuteni omassa kodissani, enkä tarvitsisi juurikaan vanhuspalveluja, vaan jatkaisin uimista ja juoksemista sekä muita urheilulajeja sekä osallistumista kiinnostukseni ja voimieni mukaan hyvinkin iäkkääksi. Näen itseni yhdeksänkymppisenä liikkuvan kaupungilla ja pururadalla, käyvän kahviloissa hattu päässä ja keppi kädessä ja iloisella mielellä ja uusista asioista innostuvana. Ennen kuolemaa toivoisin mahdollisimman lyhyen laitoshoidon, jollei kotona oleminen ole mahdollista. Uskon vaatimattomankin laitoshoidon laadun tyydyttävän siinä tilanteessa, jos perusasiat kuten puhtaus, ruoka ja kivut ovat hallinnassa. Hoitajan tulee olla "ihminen ihmiselle" - asiallinen ja inhimillinen sekä ehdottomasti lisäksi huumorintajuinen! Nauraen vanheneminen on huomattavasti mukavampaa! Toivoisin, että minua kohdeltaisiin edelleen aikuisena; kuitenkin suojellen jos olen suojelun ja hoivan tarpeessa. Sisältöä elämään kuin "ruoka-wc-peti" hoitoa. Olen tehnyt hoitotahdon, en halua tehohoitoa tai hoitoa hoidon vuoksi, olen varsin sinut oman kuolevaisuuteni kanssa. Ikäihmiset tulisi huomioida tasavertaisina veroa maksavina kansalaisina ei vain kulueränä. Kunnioittaen elinkaareni kulkua, uuden oppimista ja vanhan tukemista, ei menemistä lapsellisuuksiin. Olisi turvattava myös matkustaminen, retkeilyt ja vierailut, ohjelmapalvelut, johon osallistua. Med värdighet och respekt, att jag får vara delaktig och blir hörd! 4 Johtopäätöksiä Suomen kuntien vanhuspalveluista vastaavat tuovat palveluiden nykytilasta esiin varsin positiivisen ja kritiikittömän kuvan. He tunnistavat myös varsin yksimielisesti, että lain vaatimuksia on vietävä eteenpäin ja kehitettävä runsaasti kaikilla tasoilla. Lain vaatimusten arviointi tuo nykyisten palvelujen arviointia paremmin esiin sen, etteivät kuntien vanhuspalvelut ole kaikilta osin tyydyttäviä. Kuten tavoite ja menetelmäosassa todettiin, tulokset kätkevät alleen paikoin suuriakin mielipidevaihteluita, niin eri palvelujen välillä kuin myös erityyppisissä ja kokoisissa kunnissa. Tuloksista voidaan kuitenkin poimia muutamia vähemmälle huomiolle jääneitä osia kuten sen että, kunnat eivät näe yhtä tarpeelliseksi kehittää ympäristön esteettömyyttä ja erilaisten asumispalvelujen kehittämistä kuin vanhuksen yksilöllisen palvelu-tarpeen toteutumisen kehittämisen.

28 28 Lain vaatimissa osa-alueissa on kunnissa paljon parannettavaa, vaikka nykytilanteeseen sinänsä ollaan tyytyväisiä. Saatuja tuloksia voidaankin tarkastella tarkemmin vastaajien omien toiveiden - miten he itse toivovat itse itseään hoidettavan vanhana näkökulmasta käsin. Ne paljastavat näkemyksiä siitä, mitkä ovat Suomen kuntien vanhuspalveluiden järjestämisessä kehitystä vaativia toimia ja sitä, mihin vanhuspalveluiden voimavaroja on jatkossa suunnattava. Vanhuspalveluissa tulee olla jatkossa uutta monipuolista osaamista nykyisten resurssien lisäksi. Palveluja ei voida tulevaisuudessa turvata pelkästään lähihoitajan viisi (5) minuuttia kestävällä avunannolla. Tällä ei edistetä vanhuksien hyvinvointia. Resurssien jakaminen sekä uudenlaisen osaamisen tuominen osaksi vanhusten elämää nousevatkin ratkaisevaan asemaan, jotta lain henki ja vanhuksien omat toiveet pystytään jatkossa toteuttamaan. Vanhuksien elämään ja heidän koteihinsa sekä yhteisöihin, jossa he elävät, on tuotava enemmän elämänsisältöä nykyiseen verrattuna. Heitä ei voida makuuttaa pelkästään paikallaan 24 tuntia vuorokaudessa. Elämänsisältö toteutuu kun vanhuksille tarjotaan heidän omien toiveidensa, kiinnostuksensa ja tarpeidensa mukaisia palveluja. Tällöin lain yksilöä koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Kohtaa vanhus ihmisenä, näe aina sairauden takana oleva ihminen! Tulokset osoittivat myös, että ennaltaehkäisevään toimintaan panostamisen ja vanhusten toimintakyvyn lisäämisen muuttujien pienet arvot korostivat osaamisen - ja vuorovaikutuksen lisäämisen riippuvuutta. Tulos herättää kysymyksiä siitä, että kunnissa kyllä ymmärretään, että ennaltaehkäisevään toimintaan sekä vuorovaikutukseen pitäisi satsata, mutta ei silti aiota tai voida satsata? Vastaajien omat toiveet vahvistavat kuitenkin, että vanhusten kuulluksi (ei pelkästään kuunteleminen) tuleminen, oman tahdon ja toiveiden kunnioittaminen sekä toimintakyvyn tukeminen ovat kaikkein tärkeimpiä asioita edellä esitettyjen osa-alueiden parantamisessa. Myös vapaaehtoistoiminnan lisääminen nousi tuloksissa tärkeäksi kehittämisalueeksi tulevaisuudessa. Vapaaehtoistoiminta edellyttää kuitenkin, että sen koordinoinnista ottaa joku vastuun, esimerkiksi kunta. Huomioitavaa on, että vuotiaat ovat jo nykyisin suurella joukolla vapaaehtoisina ja yli vuotiaiden eläkkeellä olevien määrä tulee tällä vuosikymmenellä kasvamaan sadoilla tuhansilla. Sisältöä elämään, ei vain "ruoka-wc-peti" hoitoa. Uusi Ikälaki peilaa hyvin vanhusten elämässä tunnistettuja tarpeita, ja kunnilla onkin edessään suuri harppaus, jotta lain vaatimalle tasolle päästään. Tuloksien mukaan tulevaisuuden vanhuspalveluiden toteuttamisen reitti kunnissa tunnetaan, mutta tahti on liian hidas vanhusten määrän

29 29 ja palvelutarpeen lisääntymiseen verrattuna. Reitti on se, että vanhusten palveluiden ajattelussa sekä toiminnassa tulee siirtyä sairausnäkökulmasta enemmän sosiaaliseen näkökulmaan. Vanhukset eivät ole sairauksiensa summa, vaan hyvinkin moninaisista elämän osa-alueista koostuvia ja kiinnostuneita yksilöitä. He myös kykenevät toteuttamaan kiinnostuksensa mukaisia asioita omin voimavaroin, kunhan heitä tuetaan oikein. Näkökulman vaihtaminen edellyttää kaikilta vanhusten kanssa toimivilta, vanhusten oman toimintakyvyn, kiinnostuksen kohteiden ja koko elämän kirjon huomioimista heidän palvelujaan suunniteltaessa sekä toteutettaessa. Tulevaisuuden hoivan tarpeet eivät ole pelkästään lääketieteellisiä - ne ovat ihmisen kohtaamisissa, kuulluksi tulemisessa ja arvostavassa vuorovaikutuksessa. Kuntien vanhustyöstä vastaavien johtajien omaa hoitoa esittävät toiveet osoittavat selkeästi, että jokaiselta ihmiseltä pitäisi kysyä, miten he haluaisivat itseään hoidettavan vanhana. Näin saadaan vastaukset kysymykseen, millaista hoidon pitäisi kunnissa jatkossa olla. Vanhuksilta itseltään kysymyksien pitäisi tuottaa myös paikallisia poliittisia päätöksiä sekä päätyä vanhuspalveluiden toimintasuunnitelmiin ja todelliseen arjen työhön. Suomen kunnissa ollaan kaiken kaikkiaan tyytyväisiä nykyisiin palveluihin sekä hyvin tietoisia siitä, missä kehittämiskohdat ovat - lain kaikissa kohdissa. Vastaajat ovat selkeästi lojaaleja kunnilleen, mutta myöntävät myös heikkoudet ja tunnistavat haasteet. Rahan -, erilaista osaamista omaavan henkilöstön -, alan koulutuksen - sekä vapaaehtoistoiminnan lisääminen tuntuvatkin tässä kohtaa kliseisiltä, vaikkakin ne ovat myös vanhustyön karua arkea. Ilman näitä lain henkeä ei pystytä toteuttamaan. Oma tukiverkosto ja tarpeeni mukaiset palvelut kotiin, nautintoja maksimoimalla, hyvää ruokaa, kulttuuria, seuraa, jne. "Nauraen vanheneminen on huomattavasti mukavampaa."

30 30 Lähteet Harisalo, R Kunnallinen itsehallinto: Epätodellinen haave vai todellinen mahdollisuus teoksessa Kunnallisen itsehallinnon peruskivet Haveri, A., Stenvall, J. & Majoinen, K Kuntaliitto. Acta nro 224. Helsinki Helander, V Seniorikansalainen voimavarana. Helsinki: Kuntaliitto. Ikälaki Luonnos laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta. Saatavana muodossa: Jokinen, E., Heiskanen, T. & Nakari, R Henkilöstö Paras -uudistuksessa. Paras -ARTTUohjelman tutkimuksia nro 8. Helsinki: Kuntaliitto. Jäppinen, T. & Kaukopuro-Klemetti, h Uudistuvat lähipalvelut kuntalaisen Paras. Helsinki: Kuntaliitto. Kaarakainen, M., Niiranen, V., & Kinnunen, J. (toim.) Rakenteet muuttuvat mihin suuntaan? Paras ARTTU -ohjelman tutkimuksia nro 6. Helsinki: Kuntaliitto. Kivimäki, R., Kork, A-A., Rimelä, A. & Vakkuri, J Terveyskioski palveluinnovaationa. Sitran selvityksiä 2010/35. Mikkola, T Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna Helsinki: Kuntaliitto. Niemelä, P. (toim.) Hyvinvointipolitiikka. Helsinki: WSOYpro Oy. Paasivaara, L Tavoitteet ja tosiasiallinen toiminta. Suomalaisen vanhusten hoitotyön muotoutuminen monitasotarkastelussa 1930-luvulta 2000-luvulle. Acta Universitatis Ouluensis D Medica 707. Oulu: University Press. Paasivaara, L Suomalaisen vanhuuspolitiikan strategiset vaiheet 1950-luvulta 200-luvulle - asiakirjaanalyysi. Gerontologia 1, s Pekola-Sjöblom, M Kuntalaiset kunnallisten palvelujen arvioitsijoina, Tutkimus kuntalaisten mielipiteistä kunnallisista palveluista vuosina 2008 ja Paras ARTTU -ohjelman tutkimuksia sarja. Helsinki: Kuntaliitto. Rintala, T Vanhuskuvat ja vanhustenhuollon muotoutuminen1850-luvulta 1990-luvulle. Tutkimuksia 132. Helsinki: Stakes. Saari, J Onnellisuuspolitiikka. Kohti sosiaalisesti kestävää Suomea. Jyväskylä: WSOY Bookwell Oy. Sandberg, S Paras -uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras ARTTU -ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235. Helsinki: Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Seppänen, M. & Koskinen, S Ikääntymispolitiikka. Teoksessa: Niemelä, Pauli (toim.) Hyvinvointipolitiikka. Helsinki: WSOYpro Oy, s

31 31 Sosiaali- ja terveysministeriö Neuvonta- ja palveluverkosto, ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:24. Saatavana muodossa: Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali ja terveyskertomus. Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään. STM julkaisuja 2010:1. Sosiaali- ja terveysministeriö Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2012:12. Saatavana muodossa: Stenvall, J. & Syväjärvi, A Onks tietoo? Valtion informaatio-ohjaus kuntien hyvinvointitehtävissä. Valtionvarainministeriön tutkimukset ja selvitykset 3. Helsinki, Valtiovarainministeriö. STTK Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? kyselytutkimus osana STTK:n Tulevaisuusluotain ohjelmaa. Saatavana muodossa: FI/uutiset/uutinen/uutiset-2012/sttk-n-kuntakysely-oman-kunnan-toiminnan-kannalta-tarkeintaovat-toimivat-terveyspalvelut-sosiaalipalvelut-toiseksi-tarkeimpia Suomi, A. & Hakonen, S Kuluerästä voimavaraksi. Sosiokulttuureinen puheenvuoro ikääntymiskysymyksiin. Juva: WSOY Bookwell Oy. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos Neuvontapalvelut ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit Saatavana muodossa: /Sivut/default.aspx Tilastokeskus Suomen virallinen tilasto. Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan kehittäminen peruskartoitukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Strategiset hankkeet 32/2009. Helsinki: Edita Oy. Vaarama, M. (toim.) Ikääntyminen riskinä ja mahdollisuutena. Poliittisen kestävyyden alaryhmän raportti. Valtioneuvoston kanslian raportteja 3/2009. Vakkala, H Henkilöstö kuntauudistuksissa. Psykologinen johtamisorientaatio muutoksen ja henkilöstövoimavarojen johtamisen edellytyksenä. Väitöskirja. Helsinki: Kuntaliitto. Vallin strategia Hyvän ikääntymisen puolesta strategia ja Huomisen haasteet Hyväksytty Salon edustajakokouksessa Helsinki: Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry. Vakkuri, J., Kallio, O., Tammi, J,. Meklin, P. & Helin, H Matkalla kohti suuruuden ekonomiaa? Kunta- ja paikallistalouden lähtokohdat Paras-hankkeessa. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 3. Acta nro 218. Helsinki: Tampereen yliopisto ja Suomen Kuntaliitto. Valtiovarainministeriö Kohti tulevaisuuden palveluja. Kuntien parhaat palvelukäytännöt - hankkeen loppuraportti. Valtiovarainministeriön julkaisuja 21/2009. Helsinki: Edita Prima. Saatavana muodossa:

32 32 Taulukot Taulukko 1. Vanhuspalveluiden järjestäminen kunnissa Taulukko 2. Resurssien järjestäminen kunnissa Taulukko 3. Vanhuspalvelujen vuorovaikutus Taulukko 4. Arvosana kunnallisesti -, järjestöissä ja yrityksissä tuotetuille vanhuspalveluille Taulukko 5. Miten asiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana Taulukko 6. Mihin keinoihin on panostettava ikääntyvän väestön ja kunnan välisessä vuorovaikutuksessa Taulukko 7. Mihin keinoihin on panostettava yksittäisen vanhuksen kunnan välisessä vuorovaikutuksessa Taulukko 8. Mitä voimavaroja kuntien vanhustyössä lisätään tulevaisuudessa Taulukko 9. Mitä osaamista kuntien vanhustyössä lisätään tulevaisuudessa Taulukko 10. Mitä vanhusten elämään liittyviä toimia kunnat kehittävät tällä vuosikymmenellä

33 33 Kuviot Kuvio 1. Vanhuspalvelujen järjestäminen kunnissa Kuvio 2. Resurssien varmistaminen kunnissa Kuvio 3. Vanhuspalveluiden vuorovaikutus Kuvio 4. Arvosana kunnallisesti -, järjestöissä - ja yrityksissä tuotetuille vanhuspalveluille Kuvio 5. Miten vanhusasiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana Kuvio 6. Mihin on panostettava kuntien ja ikääntyvän väestön vuorovaikutuksessa Kuvio 7. Mihin keinoihin on panostettava yksittäisen vanhuksen kunnan välisessä vuorovaikutuksessa Kuvio 8. Mitä osaamista kuntien vanhustyössä lisätään tulevaisuudessa Kuvio 9. Mitä osaamista kuntien vanhustyössä lisätään tulevaisuudessa Kuvio 10. Mitä vanhusten elämään liittyviä toimia kunnat kehittävät tällä vuosikymmenellä

34 34 Liitteet Liite 1. Kyselyn saate Hyvät Suomen kuntien vanhuspalveluista vastaavat! Alla olevasta linkistä avautuu kysely, johon tarvitaan Teidän asiantunteva vastauksenne. Kysely on kohdennettu Suomen kuntien perusturvajohtajille/sosiaalijohtajille ja vanhustyönjohtajille ja/tai kuntien vanhustyöstä vastaaville päälliköille (475 henkilölle). Kysely perustuu kahteen seuraavaan ajankohtaiseen asiaan: 1. Vuoden 2012 aikana järjestetään valtakunnallinen VALTAA VANHUUS -kampanja, joka tuo rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta vanhojen ihmisten asioihin. Vanhat tarvitsevat sanan sijaa yhteiskunnassa. Iäkkäät ihmiset on nähtävä aktiivisina ja tasavertaisina tekijöinä, ei vain kohteina. Kaikkien elämään halutaan sukupolvia yhdistävää yhdessä tekemisen meininkiä. Puheiden on muututtava toiminnaksi ja kaikkien vanhuutta koskevat asiat on saatava kuntoon. Siihen meillä kaikilla on oikeus! Kyselyn tuloksia hyödynnetään kampanjassa. 2. Vuoden 2012 aikana valmistuu laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseksi ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Laki velvoittaa kuntia järjestämään palvelut niin, että iäkkään ihmisen toimintakyky korostuu ja hänellä on mahdollisuus sosiaalisiin suhteisiin sekä mielekkääseen tekemiseen. Kysely kartoittaa, miten lain henki toteutuu tai aiotaan toteuttaa kunnissa. Kyselyyn voi vastata nimettömänä ja sen tuloksia tullaan käyttämään vain yhteen vedetyssä muodossa. Odotamme vastauksianne viimeistään mennessä. Linkki kyselyyn avautuu tästä Ystävällisin terveisin VALTAA VANHUUS Kampanjan toteuttavat järjestöt Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Ikäinstituutti Miina Sillanpään Säätiö Suomen Senioriasiainliitto ry Suomen Senioriliike ry Folkhälsans förbund rf Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry ja Suomen Setlementtiliitto ry Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, Hämeentie A 52, Helsinki, puh. (09) , Mikäli kysely ei jostain syystä avaudu niin otatahan yhteyttä osoitteeseen

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Mikä muuttuu? 13/3/14 Esitetty Pietari Brahen rotary-klubissa 25.02.2014. Materiaali pohjautuu Sosiaali- ja Terveysministeriön materiaaliin. Raahea koskevat täydennykset

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13 Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 Valtuustoaloite: Koulutusta ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 980/2012 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 980/2012 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 980/2012 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Annettu Helsingissä 28

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot