Wind Power in Power Systems

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Wind Power in Power Systems"

Transkriptio

1 Wind Power in Power Systems Anssi Mäkinen Luku 7: Technical Regulations for the Interconnection of Wind Farms to the Power System Julija Matevosyan, Thomas Ackermann ja Sigrid M. Bolik Johdanto Tämä luku käsittelee tuulivoimaloiden verkkoon liittämiseen liittyviä säädöksiä ja vaatimuksia. Luku koostuu neljästä alaluvusta, joista ensimmäisessä annetaan lyhyt yleiskatsaus olennaisiin teknisiin ohjeisiin ja säädöksiin. Tämän jälkeen tehdään vertailu erilaisista vallitsevista verkkoon liittymissäännöksistä. Seuraavassa alaluvussa käsitellään teknologisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan verkkoon liittymissääntöjä noudattaa. Lopuksi käsitellään kansainvälisiin verkkoon liittymiskäytäntöihin liittyviä asioita. 1. Yleiskatsaus teknisiin ohjeisiin ja säädöksiin Yleensä tekniset teollisuudessa käytössä olevat standardit pohjautuvat standardeihin, jotka ovat peräisin IEEE:stä (Institute of Electrical and Electronic Engineers) tai IEC:stä (International Electrotechnical Commision). Näiden standardien käyttö on kuitenkin vapaaehtoista. Tämän vuoksi käytössä on monia alueellisia sekä kansallisia standardeja, ohjesääntöjä, vaatimuksia sekä suosituksia tuulivoimaloiden verkkoon liitännälle maailmassa. Osa jakeluverkkoyhtiöistä aloitti omien verkkoon liityntävaatimustensa tekemisen 1980 luvun lopulla. Tarve omien liityntävaatimusten muodostamiselle syntyi, kun tuulivoiman osuus sähköverkkoa syöttävänä tehonlähteenä alkoi kasvaa tietyillä alueilla luvun aikana joissakin maissa (Saksa, Tanska) näitä erilaisia liityntävaatimuksia alettiin harmonisoida. Harmonisointiin osallistui usein kansallisten verkkoyhtiöiden lisäksi myös kansallisia tuulienergiajärjestöjä, jotka ajoivat tuulivoiman tuottajan etuja. Näitä tuotettuja liityntävaatimuksia on jouduttu kuitenkin muuttamaan, sillä tuotantoyksiköiden koko on kasvanut merkittävästi (200kW vuonna > 3-4 MW vuonna 2004), käytetty tekniikka on muuttunut sekä tuulivoiman

2 osuus sähköntuotannossa on kasvanut paljon. Lisäksi tuulipuistojen koko on kasvanut niin suureksi, että myös siirtoverkkoon liitetyille tuulipuistoille on jouduttu tekemään liittymisvaatimuksia. Koska nykyään on olemassa suuri määrä erilaisia verkkoon liittymisvaatimuksia, on tullut tarpeelliseksi tehdä vertailu näistä. Puolueettoman vertailun ja niiden tulosten analysoinnin avulla voidaan saavuttaa seuraavia etuja: Verkkoon liittymisvaatimukset ovat yleensä ristiriitojen ja kiistojen lähde tuulivoiman tuottajan sekä verkkoyhtiön välillä. Puolueettoman tahon tekemän analyysin avulla voidaan näitä kiistoja selvittää. Ymmärrys kasvaa asioista, joita tuulivoiman määrän lisääntyminen aiheuttaa. Tätä tietotaitoa voidaan hyödyntää alueilla, joilla liityntävaatimuksia ollaan vasta muodostamassa. Tuulivoimaloiden valmistajien kannalta on tärkeätä tietää, millaisia liityntävaatimuksia maailmalla on, jotta he voivat kehittää tuulivoimaloiden ohjausalgoritmit sääntöjen mukaisiksi. Selvitystyön avulla voitaisiin löytää myös asioita, joita eri liityntävaatimukset vaativat, mutta jotka eivät ole kuitenkaan verkon toiminnan kannalta täysin välttämättömiä. Tällöin liityntävaatimuksia voitaisiin myös harmonisoida. 1.1 Säädöksiä alle 100 kv verkkoon liitetyille tuulivoimaloille Seuraavassa eitetään olemassa olevia suosituksia, vaatimuksia ja ohjeistuksia, jotka on suunnattu niin jakeluverkkoyhtiöille, tuulivoimaloiden valmistajille sekä tuulivoimaloiden omistajille. Teknisten standardien tavoite on muodostaa ohjeistukset ja vaatimukset tuulivoimaloille ja verkkoyhtiöille, jotka ovat linjassa jännitteen laadun ja syötön luotettavuuden vaatimusten kanssa. Tanska: DEFU 111 o Connection of Wind Turbines to Low and Medium Voltage Networks Kyseinen raportti ei ota kantaa suuren tuulivoiman määrän tuottamiin stabiilisuusongelmiin sähköverkossa. Tanska: Eltra ja Elkraft o Wind Turbine Generators Connected to Networks with Voltage Levels below 100kV Tämän raportin tuottamien vaatimusten tarkoituksena on varmistaa, että tuulivoimaloilla on tarvittavat säätötekniset sekä dynaamiset ominaisuudet luotettavan syötön ja tarvittavan jännitteen laadun varmistamiseksi.

3 Ruotsi: AMP o Connection of Smaller Power Plants to Electrical Networks Ruotsalainen vastine DEFU:lle. Saksa: VDEW ohjeistukset o Generation in the Medium Voltage Network Guidelines for the Connection and Operation of Generation Units in the Medium Voltage Network Vaatii sähkön laatumittauksia jokaisen tuulivoimatyypin osalta. Mittauksien suuntaviivoja muokataan jatkuvasti yhteistyössä tuulivoiman valmistajan, verkko-operaattorin sekä mittausinstituuttien kanssa. Tätä tarkoitusta varten on koottu työryhmä. Iso-Britannia: G59/1 ja G Säädöksiä yli 100 kv verkkoon liitetyille tuulivoimaloille Seuraavassa esitetään liityntävaatimuksia siirtoverkkoon liitetyille tuulivoimaloille. Suurin osa dokumenteista sisältää vaatimukset vikasietoisuudelle, tuulipuiston mallinnukselle, kommunikoinnille sekä tuulipuiston ulkoiselle ohjaukselle. Tanska: Eltra o Specifications for Connecting Wind Farms to the Transmission Network Minimivaatimukset on asettanut siirtoverkko-operaattori ja tuulivoimaloiden omistajien täytyy suostua noudattamaan näitä vaatimuksia. Vaatimukset liittyvät syötön turvallisuuteen, luotettavuuteen sekä jännitteen laatuun. Saksa: E.ON o Grid Code for High and Extra High Voltage Irlanti: ESB o Grid code of wind farms Raportin tarkoitus on pääosin selvittää, kuinka nykyisiä liittymisvaatimuksia tulisi tulkita. 1.3 Yhdistetyt säädökset Seuraavassa esitetään liityntävaatimuksia, jotka ovat relevantteja tuulipuistoille riippumatta mihin jännitetasoon ne on liitetty. Ruotsi: Svenska Kraftnät o Technical Instructions for the Design of New Production Installation to Ensure Secure Operation Raportti sisältää vaatimuksia häiriösietoisuudelle,

4 jännitteensäädölle, tehonsäädölle, sammutukselle ja käynnistykselle jännitekadon jälkeen, kommunikaatiolle, ohjattavuudelle, testaukselle ja dokumentoinnille. Norja: Sintef o Guidelines for the Connection of Wind Turbines to the Network Raportti käsittelee aiheita: Lämmön rajoitus, häviöt, hitaat jännitteen muutokset, välkyntä, jännitekuopat, harmoniset, tuulivoimalan suojaus yli- ja alijännitteltä, oikosulun aikainen suojaus, saarekesuojaus sekä transienttiylijännitteiltä suojaus. Skotlanti: Scottish Power Transmission and Distribution and Scottish Hydro-Electric o Guidance Note for the Connection of Large Wind Farm Raportti viittaa skotlantilaisiin liittymisehtoihin ja koostuu pääosin ohjaukseen liittyvistä asioista. 2. Teknisten liityntävaatimusten vertailu Edellisen alaluvun liityntävaatimuksia vertaillaan seuraavassa. Vertailu on jaettu pätötehon säätöön, taajuudensäätöön, jännitteensäätöön, käämikytkimen toimintaan, tuulipuiston suojaukseen, mallinnukseen sekä kommunikointivaatimuksiin. 2.1 Pätötehonsäätö Pätötehonsäätöä tuulipuistoilta vaaditaan, jotta varmistetaan vakaa verkon taajuus ja estetään johdinten ylikuormittuminen. Lisäksi halutaan välttää käynnistysten ja sulkemisten aikaiset suuret jännitteenmuutokset sekä syöksyvirrat. Scottish Guidance Note ja ESBNG sisältää vaatimuksia pätötehonsäädölle käynnistyksissä, sulkemisissa ja tuulennopeuden muutoksissa. Eltra, Eltra and Elkraft sekä SvK asettaa vaatimuksia varmistaakseen ylitaajuustilanteessa tarvittavan nopean pätötehon pienentämisen. E.ON määrittelee vaatimuksen sekä maksimi pätötehon muutokselle sekä minimin, jolla tehoa tulee kyetä pienentämään. 2.2 Taajuudensäätö Sähköverkon taajuus toimii indikaattorina tuotannon ja kulutuksen tasapainosta. Kun sähköverkossa on enemmän tuotantoa kuin kulutusta, verkon taajuus kasvaa ja päinvastoin. Euroopan maissa verkon taajuus on yleensä 50 ± 0.1 Hz ja hyvin harvoin toimitaan taajuusvälillä 49 50,3 Hz. Verkon tuotannon ja kulutuksen epätasapaino korjataan primääri ja sekundääriohjauksen avulla. Primääriohjaukseen kuuluvat generaattorit muuttavat ulostulotehoaan hyvin herkästi ja nopeasti (aikaintervalli 1 30 s) taajuuden muuttuessa. Sekundääriohjaukseen kuuluvat generaattorit toimivat hitaammin ja niiden toiminta aika on välillä minuuttia. Sekundääriohjauksen avulla voidaan taajuus palauttaa normaaliarvoon ja vapauttaa primäärivarastot uudelleen käyttövalmiuteen.

5 Tuulivoimalan ulostuloteho voi vaihdella normaalitilanteessa noin 15 % 15 minuutin aikana. Tämä tehonvaihtelu aiheuttaa lisää epätasapainoa tuotannon ja kulutuksen välillä. Pahin tilanne tehonvaihtelun kannalta syntyy, kun tuulennopeus ylittää cut-off tuulennopeuden. Vaikka tuulivoimalla on haastavaa vaikuttaa taajuudensäätöön, on esimerkiksi ESBNG alkanut vaatia 3-5% säätövaraa taajuuden primääriohjaukseen. Käytännössä tuulivoimalalla ei oteta tuulesta saatavissa olevaa maksimitehoa vaan hukataan tehoa säätövaran ylläpitämiseksi. Ylitaajuuden varalta tulee olla valmius sammuttaa voimalan toiminta tai lapakulmansäädöllä pienentää ulostulotehoa. Ruotsissa Eltra vaatii verkon vikatilanteen aiheuttaman laajan taajuustransientin aikaista verkkotaajuuden tukemista. 2.3 Jännitteensäätö Sähköverkko ja siihen liitetyt kulutuslaitteet on suunniteltu toimivaksi tietyllä jännitetasolla. Jännitteensäätimillä sekä loistehon säädöllä huolehditaan, että jännite säilyy tiettyjen rajojen sisällä ja jännitteen stabiilisuus säilyy. Myös tuulivoimaloiden tulee edesauttaa jännitteensäätöä. Loistehon kompensointi voidaan määritellä tehokertoimen vaihteluvälinä. Kuvassa 1 on esitetty vaatimukset jakeluverkon loistehonkompensoinnille ja kuvassa 2 siirtoverkon loistehonkompensoinnille. Ruotsalaisessa säädöksessä (SvK) loistehon kompensointi on esitetty sallittuna jännitteen vaihteluvälinä. Toisin sanoen tuulivoimaloiden säätöjärjestelmissä on verkon jännitteen säätölenkki mukana. Jännitettä tulee kyetä säätämään vaihteluvälillä ±10% nimellisjännitteestä, jos kyseessä on suuri yli 100 MW:n tai keskisuuri eli MW:n tuulipuisto. Lisäksi DEFU, VDEW ja AMP määrittelevät maksimin sallitulle jännitteen nousulle, jonka tuulivoimala aiheuttaa liitäntäpisteeseen. (DEFU 1 %, VDEW 2 %, AMP 2,5 %) Kuva 1. Loistehon kompensointi jakeluverkossa.

6 Kuva 2. Loistehon kompensointi siirtoverkossa. Määräyksiä tuulivoimaloille jännitteen laatuun liittyen annetaan seuraaviin asioihin: Nopeat jännitteenmuutokset (kytkentätilan muutos) Jännitteen välkyntä Matalataajuinen jännitteen häiriö Harmoniset Harmonisten ja jännitteen muutoksien seurauksena sekä kulutuslaitteiden ja sähköverkon komponenttien elinikä pienenee. Välkyntä saattaa aiheuttaa lampun valon intensiteetin kiusallista muutosta. 2.4 Käämikytkin Käämikytkimen toiminta perustuu muuntajan käämien kierroslukujen suhteen vaihteluun. Näin käämikytkimellä voidaan säätää jännitettä halutuksi. E.ON suosittelee tuulipuiston varustamista käämikytkimellä. ESBNG vaatii, että jokaisella tuulipuistolla, joka on kytketty verkkoon, on käämikytkin. Käämikytkimen käyttö ei kuitenkaan saa muuttaa suurjännitepuolella jännitteiden suhdetta enempää kuin 2,5 % 110 kv verkossa eikä 1,6 % 220 kv 400 kv:n verkossa. 2.5 Tuulipuiston suojaaminen Kun jakeluverkkoon liitetään tuulipuisto, normaalitoimenpiteenä sähköverkossa tapahtuvan vian seurauksena on puiston erottaminen verkosta (DEFU 111 ja AMP). Toisaalta, jos vika tapahtuu verkossa, johon on kytketty suuri tuulipuisto, ei verkosta irtikytkemistä voida sallia. Tuulipuiston verkosta irti kytkeminen aiheuttaisi lisäharmia syöttötehon vähenemisen muodossa verkolle, joka on jo valmiiksi ongelmallisessa tilanteessa.

7 Vakavan häiriön jälkeen on mahdollista, että osa siirtoverkoista joutuu toimimaan ikään kuin eristyksissä pääverkosta, jolloin osa verkosta kytkeytyy saarekkeeksi. Pääsääntönä on, että tuulipuisto ei tämäntapaisessa tilanteessa saa kytkeytyä irti verkosta ennen kuin jännite/taajuusrajat ylittyvät. Tanskalaisen säädöksen mukaan tuulipuiston tulee osallistua lisäksi myös taajuudensäätöön saareketilanteessa. Suuret oikosulkuvirrat, alijännitteet sekä ylijännitteet vian aikana ja sen jälkeen voivat aiheuttaa tuulivoimalan laitteiston rikkoutumista. Tämän vuoksi relesuojauksella pyritään säilyttämään verkon toimintatila vaatimukset täyttävinä (erottaa puisto, jos se on vaaraksi verkolle tai itselleen) sekä tukea verkkoa vian aikana sekä sen jälkeen (ei saa toimia turhaan). Nämä vaatimukset voivat olla välillä hieman ristiriitaisia. EBSN vaatii tuulipuiston suojauksen täyttävän samat kriteerit kuin normaalin generaattorinkin tapauksessa. Suojausjärjestelmien tulee sisältää yli/alitaajuussuojauksen, yli/alijännitesuojauksen, generaattorin muuntajalla differentiaalisuojauksen sekä varasuojauksen, joka sisältää generaattorin ylivirtasuojauksen, jänniteohjatun ylivirtasuojauksen tai generaattorin distanssisuojauksen. Sisäisen vian aikana voimala tulee erottaa verkosta: 120 ms:ssa 110 kv verkossa 100 ms:ssa 220 kv verkossa 80 ms:ssa 400 kv verkossa 2.6 Mallinnus ja verifiointi Tuulivoimalan omistajan tulee muodostaa malli tuulivoimalastaan ja sen käyttäytymistä verkon vian aikana. Tämän jälkeen tuulivoimalan malli verifioidaan vertaamalla simuloituja tuloksia käytännön mittauksiin. 2.7 Kommunikaatio ja ulkoinen ohjaus Yleinen käytäntö on, että tuulivoimalan omistajan tulee tarjota verkon toiminnan kannalta oleelliset mittaustiedot verkko-operaattorille. 2.8 Verkkoon liittymisvaatimusten vertailun tulosten analysointi Kuten liitteinä olevia taulukoita katsellessa voi huomata, verkkoon liittymisvaatimukset eroavat toisistaan hyvin paljon. Verkkoon liittymisvaatimusten eroavaisuudet selittyvät suurelta osin sillä, että kuinka suuren osan tuulivoima tuottaa paikallisesti tuotetusta sähköstä ja sillä, kuinka vahva verkko on. Kuitenkaan jokaiselle eri vaatimukselle ei löydy välttämättä ns. teknistä oikeutusta ja erilaisten vaatimusten harmonisointi voisi olla järkevää. Tällöin tuulivoimaloiden valmistajat

8 voisivat saada voimaloiden hintaa pienemmäksi. Tällä hetkellä ongelmana ovat jatkuvasti muuttuvat standardit, joiden mukaan eri tuulivoimaloiden valmistajat joutuva voimalan räätälöimään. Lisäksi voimaloille vaatimusten täyttävät tekniset ratkaisut ovat hyvin kalliita. Esimerkiksi DFIG konseptilla toimivan tuulimyllyn varustaminen jännitekuopan sietäväksi aiheuttaa 5 % kasvun voimalan hintaan. Kaikkia sääntöjä ja vaatimuksia ei voida millään harmonisoida, mutta niitä sääntöjä, joilla on hyvin pieni vaikutus tuulivoimalan kokonaishintaan, tulisi harmonisoida (esimerkiksi sähkön laatuun liittyvät säädökset). 3. Tekniset ratkaisut liityntäehtojen noudattamiseksi Seuraavassa esitetään teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan säätää tuulipuiston ulostulotehoa. Säädön lähtökohta on se, että puiston ulostulotehoa ei voida säätää kuin alaspäin ja saatavissa oleva teho riippuu tuulennopeudesta. Kuvassa 3 on esitetty ohjaus, jonka perusteella ulostuloteho rajoitetaan johonkin tiettyyn ennalta määrättyyn asetusarvoon. Balance control- ohjaus sallii puiston ulostulotehon pienentämisen sekä myöhemmin tehon palautuksen ennalta määrätyllä asteella. Power rate limitation- ohjauksessa, kuva 4, ulostulotehon kasvu on toteutettu ennalta määritellyn rampin mukaisesti. Tässä tapauksessa on syytä huomata, että ulostulotehon laskulle ei ole määritelty tiettyä ramppia. Delta- ohjauksessa, kuva 5, tuulipuisto toimii jatkuvasti jonkin tietyn määrän verran aliteholla, jolloin sillä on mahdollista jossain määrin vaikuttaa sekundääriseen taajuudensäätöön. Kuva 3. Absolut power constraint ; Kuva 4. Power rate limitation ; Kuva 5. Delta. 4. Verkkoon liittymiskäytäntö Liitettäessä tuulipuistoja sähköverkkoon, usein tulee konflikti puiston rakennuttajan ja sähköverkkoyhtiön välille siitä, kuinka suuren tuulivoimakapasiteetin voi tiettyyn liitäntäpisteeseen tuulivoimaa sijoittaa. Usein tämäntyyppisissä tapauksissa etujärjestöt/painostusryhmät yrittävät käyttää mediaa hyväksi ja saada sitä kautta kasvatettua verkkoon liitettävän tuulivoima määrää. Tämä johtuu lähinnä siitä, että useissa tapauksissa verkkoyhtiöt ovat olleet hyvin haluttomia

9 ottamaan tuulivoimaa vastaan verkkoonsa ilman painostusta. Pahimmassa tapauksessa verkkoyhtiöt eivät ole reagoineet tuulipuistohakemukseen ollenkaan. Tämäntyyppisten ongelmallisten tapausten välttämiseksi tulisi muodostaa selkeä ja yhtenäinen tapa, jolla suurin mahdollinen verkkoon liittymiskapasiteetti voitaisiin määrittää. Lisäksi verkkoon liittymishakemukset ja siihen liittyvät verkkoon liittymislaskelmat tulisi käydä läpi jossain ennalta määrätyssä ajassa. Parhaassa tapauksessa verkkoon liitettävän tuulivoiman määrän ja ajan, jolla verkkoyhtiön tulisi vastata hakemukseen, voisi määritellä ulkopuolinen asiantuntijataho.

10 LIITE Taulukko 1. Pätötehonsäätövaatimuksia.

11 Taulukko 2. Taajuudensäätövaatimuksia.

12 Taulukko 3. Jännitteen laatuun liittyviä vaatimuksia.

13 Taulukko 4. Suojaukseen liittyviä vaatimuksia. Taulukko 5. Mallinnukseen liittyviä vaatimuksia.

14 Taulukko 6. Kommunikointiin ja ulkoisiin ohjauksiin liittyviä vaatimuksia. Taulukko 7. Jännitekuoppiin liittyviä vaatimuksia.

Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon

Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon FINGRID OYJ Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon 31.3.29 Liittymissäännöt tuulivoimaloiden ja maakohtaiset lisätäsmennykset tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India

Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Johdanto Tuulivoiman rakentaminen Intiaan kiihtyi 1990-luvulla tuotantotukien ja veroalennusten jälkeen. Luvun kirjoittamisen

Lisätiedot

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),

Lisätiedot

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010 Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Tuulivoima Gotlannin saarella Ruotsissa

Tuulivoima Gotlannin saarella Ruotsissa Tuulivoima Gotlannin saarella Ruotsissa Johdanto Tässä kappaleessa tarkastellaan ongelmia ja ratkaisuja, joita ruotsalainen Gotlands Energi AB (GEAB) on kohdannut tuulivoiman verkkoon integroinnissa. Tarkastelun

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY

Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset

Lisätiedot

Tuulivoima ja sähköverkko

Tuulivoima ja sähköverkko 1 Tuulivoima ja sähköverkko Kari Mäki Sähköenergiatekniikan laitos 2 Sisältö Sähköverkon rakenne Tuulivoima sähköverkon näkökulmasta Siirtoverkko Jakeluverkko Pienjänniteverkko Sähköverkon näkökulma yleisemmin

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta

Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Miksi voimajärjestelmän inertialla on merkitystä? taajuus häiriö, esim. tuotantolaitoksen irtoaminen sähköverkosta tavanomainen inertia pieni

Lisätiedot

6. Sähkön laadun mittaukset

6. Sähkön laadun mittaukset Wind Power in Power Systems -kurssi Janne Strandén 6.1. Johdanto 6. Sähkön laadun mittaukset Sähkön laadulla (power quality) tarkoitetaan tuuliturbiinin yhteydessä puhuttaessa turbiinin suorituskykyä tuottaa

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Jari Siltala. 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa

Käyttötoimikunta Jari Siltala. 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa Käyttötoimikunta 23.11.2016 Jari Siltala 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa Network Code for Emergency and Restoration koodin tavoitteet Määritellä yhteiset vaatimukset ja tavoitteet Emergency-, Blackout-

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems

Wind Power in Power Systems Wind Power in Power Systems 5. Power Quality Standards for Wind Turbines (Sähkön laatustandardit tuuliturbiineille) 5.1 Johdanto Tuulivoima sähköverkossa vaikuttaa jännitteen laatuun, minkä vuoksi vaikutukset

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että

Lisätiedot

Jakeluverkon ja hajautetun tuotannon lisäpalvelut. Tuomas Kivelä

Jakeluverkon ja hajautetun tuotannon lisäpalvelut. Tuomas Kivelä Jakeluverkon ja hajautetun tuotannon lisäpalvelut Tuomas Kivelä 2 Sisällysluettelo JAKELUVERKON JA HAJAUTETUN TUOTANNON LISÄPALVELUT 1 Sisällysluettelo 2 Johdanto 3 Taajuuden säätö 4 Load Following / säätäminen

Lisätiedot

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Tekninen ohje 1 (9) Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteensäätö... 2 2.1 Jännitteensäädön säätötapa... 2 2.2 Jännitteensäädön asetusarvo... 2

Lisätiedot

Johdanto LoM-tarkasteluihin

Johdanto LoM-tarkasteluihin Johdanto LoM-tarkasteluihin Lauri Kumpulainen Vaasan yliopisto 19.9.2017 LoM-tutkimuskysymyksiä (tutkimussuunnitelmassa) Mitä LoM-menetelmiä on yleisesti käytössä ja mikä on niiden suorituskyky? Miten

Lisätiedot

Taloudellisia näkökulmia tuulivoimasta sähkövoimajärjestelmässä (Economic Aspects of Wind Power in Power Systems)

Taloudellisia näkökulmia tuulivoimasta sähkövoimajärjestelmässä (Economic Aspects of Wind Power in Power Systems) 1 Wind Power in Power Systems -jatko-opintokurssi Luku 18: Taloudellisia näkökulmia tuulivoimasta sähkövoimajärjestelmässä (Economic Aspects of Wind Power in Power Systems) Antti Rautiainen 28.5.2009 Sisältö

Lisätiedot

Antti Kuusela. Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt

Antti Kuusela. Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt Liittämisen verkkosäännöt Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt NC RfG implementointisuunnitelma NC

Lisätiedot

Pientuotannon liittäminen Elenian verkkoon

Pientuotannon liittäminen Elenian verkkoon Pientuotannon liittäminen Elenian verkkoon Riku Minkkinen, 5.10.2017 Sisältö Elenia Pientuotanto Elenian verkossa Yleistä aurinkosähköjärjestelmien verkkoon liittämisestä Vaatimukset verkkoon liitettäville

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems: 3 An Introduction

Wind Power in Power Systems: 3 An Introduction Wind Power in Power Systems: 3 An Introduction Historia ja nykytila Sähköistymisen tuomat edut huomattiin ympäri maailmaa 1880-luvulla Thomas Alva Edisonin näyttäessä tietä. Voimakas yllyke sähköjärjestelmien

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

WIND POWER IN POWER SYSTEMS

WIND POWER IN POWER SYSTEMS WIND POWER IN POWER SYSTEMS Anssi Mäkinen 181649 WIND POWER AND VOLTAGE CONTROL JOHDANTO Sähköverkon päätehtävä on siirtää generaattoreilla tuotettu sähköteho kuluttajille. Jotta sähköverkon kunnollinen

Lisätiedot

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen

Lisätiedot

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Tekninen ohje 1 (8) Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteensäätö... 2 2.1 Jännitteensäädön säätötapa... 2 2.2 Jännitteensäädön asetusarvo... 2

Lisätiedot

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino

Lisätiedot

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia

Lisätiedot

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012)

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Jarno Sederlund ja Tuomas Rauhala Verkko- ja Käyttötoimikunta 7.3.2012 Sisältö: Yleiset liittymisehdot (YLE 2012)

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

Webinaari Jari Siltala. Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi

Webinaari Jari Siltala. Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi Webinaari 23.10.2018 Jari Siltala Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi 2 Merkittävien verkonkäyttäjien nimeäminen Jari Siltala Koodi velvoittaa: Jakeluverkkoyhtiöitä Merkittäviä verkonkäyttäjiä:

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT Jari Aalto, Asiantuntijapalvelut, Are Oy 5.10.2016 ARE PÄHKINÄNKUORESSA Toimipaikat 25 paikkakuntaa Suomessa Pietari,

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho

Lisätiedot

Liittämisen verkkosäännöt. Voimalaitospäivä Scandic Park Antti Kuusela

Liittämisen verkkosäännöt. Voimalaitospäivä Scandic Park Antti Kuusela Liittämisen verkkosäännöt Voimalaitospäivä Scandic Park 24.2.2016 Antti Kuusela Käyttöön tulossa olevat verkkosäännöt Markkinasäännöt Käyttösäännöt Liityntäsäännöt Capacity Allocation & Congestion Management

Lisätiedot

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laatu sairaalaympäristössä 4.10.2016 Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laadun määritelmä Sähkön laadulle on asetettu vaatimuksia standardeissa ja suosituksissa, esim. SFS EN 50160, SFS 6000-7-710

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon

Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon ATY:n Aurinkoseminaari FinnBuild 2012 9.10.2012 Pienimuotoinen sähköntuotanto mitä ja miksi Pientuotanto enintään 2 MVA Mikrotuotanto enintään 50 kva

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset

Lisätiedot

Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien

Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien Fingrid Oyj Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien toteutus Suomessa Järjestelmän varautumissuunnitelma 2 (5) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Määritelmät... 3 3 Alitaajuudesta tapahtuva

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri Sami Repo Miksi? Energiansäästö Muut lämmitysmuodot korvautuvat lämpöpumpuilla Nollaenergiarakentaminen (ZEB) Sähköautot Lämmityskuormien ohjaaminen hinnan perusteella

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa. Jenna Kainulainen

Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa. Jenna Kainulainen Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa Jenna Kainulainen Tulevaisuuden sähköt 100 vuoden kokemuksella Aloitimme sähkönsiirron vuonna 1912 paikassa nimeltä Karuna. Suomi ja maailma ovat sittemmin muuttuneet.

Lisätiedot

Tuulivoima ja sähköverkko

Tuulivoima ja sähköverkko 1 Tuulivoima ja sähköverkko Kari Mäki Sähköenergiatekniikan laitos 2 Sisältö Sähköverkon rakenne Tuulivoima sähköverkon näkökulmasta Siirtoverkko Jakeluverkko Pienjänniteverkko Sähköverkon näkökulma yleisemmin

Lisätiedot

Fingrid Oyj. Käytönpalautussuunnitelma

Fingrid Oyj. Käytönpalautussuunnitelma Fingrid Oyj Käytönpalautussuunnitelma Siltala Jari SUUNNITELMA 1 (13) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Määritelmät... 3 3 Periaatteet... 3 4 Käytönpalautussuunnitelman rakenne... 3 4.1 Yleistä... 3 4.2

Lisätiedot

SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6

SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKAN suurjännitteisen jakeluverkon liittymismaksut 1.5.2011 2 SATAVAKKA OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERIAATTEET 110 KV:N SUURJÄNNITTEISESSÄ

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet Tuule C200 tuulivoimalan yleiskuvaus...2 Tekniikan yleiskuvaus...3 Tuule H200 tuulivoimalan tuottokäyrä...4 Mittapiirros...5 Potkuri ja napa...6 Generaattori...6 Sähkölaitteet...8 Tekninen dokumentaatio...9

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

S. Kauppinen / H. Tulomäki

S. Kauppinen / H. Tulomäki 1 (8) Tutkimustyön tausta... 1 Verkon mallinnus... 2 Sähkön laatu saarekekäytössä ja VJV-vaatimukset... 2 Simulaatiot... 2 Simulaatio 1... 2 Simulaatio 2... 4 Simulaatio 3... 4 Simulaatio 4... 5 Simulaatio

Lisätiedot

Finnish Solar Revolution

Finnish Solar Revolution 1 FSR - tavoitteet Varmistaa, että suomalaisilla yrityksillä on käytettävissä tutkimuksen kärkiosaaminen aurinkokennovoiman keskeisistä tulevaisuuden teknologioista ja liiketoiminta-trendeistä. Uusiutuvaan

Lisätiedot

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa Muistio 1 (5) Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa 1 Johdanto Sähköjärjestelmässä on jatkuvasti säilytettävä tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Sähköjärjestelmän

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi

Lisätiedot

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus Jouttikallio tuulipuisto Projektikuvaus PROJEKTIKUVAU JOUTTIKALLIO 2/5 OX2 kehittää, rakentaa, rahoittaa ja operoi uusiutuvan energian hankkeita Pohjois- Euroopassa. Johdamme muutosta kohti kestävämpää

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Sähköenergiatekniikka

Sähköenergiatekniikka Sähköenergiatekniikka Luento 13 Sähkön laatu Matti Lehtonen Jännitteen laatu (EN 50160 Standardi) taajuus jännitetason vaihtelut nopeat jännitemuutokset harmoniset yliaaltojännitteet epäsymmetria signaalijännitteet

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Tuulta tarjolla MW. Kantaverkkopäivä Pertti Kuronen Fingrid Oyj

Tuulta tarjolla MW. Kantaverkkopäivä Pertti Kuronen Fingrid Oyj Tuulta tarjolla 2 000-10 000 MW Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Pertti Kuronen Fingrid Oyj 2 Ilmassa suuren kultarynnäkön tuntua... Vuoden 2010 kesällä Suomessa toiminnassa 118 tuulivoimalaa, yhteenlaskettu

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Chapter 10 Wind Power in the Danish Power System

Chapter 10 Wind Power in the Danish Power System Chapter 10 Wind Power in the Danish Power System 1. Tanskan voimajärjestelmä Tanskan voimajärjestelmä on jaettu kahteen osaan, joista toinen on yhdistetty mannereurooppalaiseen UCTE järjestelmään ja toinen

Lisätiedot

VJV2013. Taustaa ja keskeiset muutokset Tuomas Rauhala

VJV2013. Taustaa ja keskeiset muutokset Tuomas Rauhala VJV2013 Taustaa ja keskeiset muutokset 31.10.2012 Tuomas Rauhala Esityksen sisältö VJV2013: tausta ja rakenne Keskeiset erot VJV2007 ja VJV2013 välillä Muita mahdollisesti kommentoimisen arvoisia kohtia

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen

Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ Keravan omakotiyhdistys 26.4.2017 Osmo Auvinen osmo.auvinen@keoy.fi Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset sähköverkossa

Tuulivoiman vaikutukset sähköverkossa Tuulivoiman vaikutukset sähköverkossa SMG-4500 Tuulivoima TTY Kari Mäki, VTT 2 Sisältö Pohjoismainen sähköjärjestelmä ja Suomen sähköverkko Tuulivoiman liittäminen verkkoon Generaattorivaihtoehdot Verkostovaikutukset

Lisätiedot

Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017

Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Fingridin verkkotoimikunnan kokous Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleiset liittymisehdot Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt Liittymisehtojen

Lisätiedot

Merelle rakennettujen tuulivoimapuistojen sähkönsiirtojärjestelmät

Merelle rakennettujen tuulivoimapuistojen sähkönsiirtojärjestelmät Merelle rakennettujen tuulivoimapuistojen sähkönsiirtojärjestelmät Johdanto Kiinnostus offshore-tyyppisten tuulivoimapuistojen rakentamiseen on ollut suuri Euroopassa viime vuosina. Syinä tähän ovat mm.

Lisätiedot

Luonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013

Luonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 Luonnos Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 2 Liittymisehtojen seurannan kehittäminen Yhteiskunnan toiminnot edellyttävät hyvää sähkön toimitusvarmuutta Käytännön häiriöt

Lisätiedot

Fingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus

Fingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus Fingrid Oyj Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus 22.10.2018 1 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Tarkkailualue... 2 2.1 Soveltaminen... 2 2.2 Tarkkailualue Fingridin Vastuualueella... 3 3 Sähköverkoista

Lisätiedot

VJV2013 vaatimustenmukaisuuden todentamisvastuu ja velvoitteet tuottajan ja verkonhaltijan näkökulmasta Antti Kuusela

VJV2013 vaatimustenmukaisuuden todentamisvastuu ja velvoitteet tuottajan ja verkonhaltijan näkökulmasta Antti Kuusela VJV2013 vaatimustenmukaisuuden todentamisvastuu ja velvoitteet tuottajan ja verkonhaltijan näkökulmasta 31.10.2012 Antti Kuusela VJV2013 vaatimustenmukaisuuden todentamisvastuu ja velvoitteet tuottajan

Lisätiedot

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA 1 (3) Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA TVPE 11 A Yleistä, verkkosopimuksen tekeminen, palvelun edellytykset ja aloittaminen 1. Soveltamisala

Lisätiedot

Offshore puistojen sähkönsiirto

Offshore puistojen sähkönsiirto Offshore puistojen sähkönsiirto Johdanto Puistojen rakentamiseen merelle useita syitä: Parempi tuotannon odotus Poissa näkyvistä Rannikolla hyviä sijoituspaikkoja ei välttämättä saatavilla Tästä seuraa

Lisätiedot

Fingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus

Fingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus Fingrid Oyj Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus 1 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Tarkkailualue... 2 2.1 Soveltaminen... 2 2.2 Tarkkailualue Fingridin Vastuualueella... 3 3 Sähköverkoista Fingridille

Lisätiedot

Tuulivoiman erityispiirteitä kantaverkkoliitynnän ja verkon dynamiikan kannalta. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto

Tuulivoiman erityispiirteitä kantaverkkoliitynnän ja verkon dynamiikan kannalta. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Jarno Lamponen Tuulivoiman erityispiirteitä kantaverkkoliitynnän ja verkon dynamiikan kannalta Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen. Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen

Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen. Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen Yleistä Suomen sähköjärjestelmä on mitoitettu yhteispohjoismaisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Lisätiedot

Antti-Juhani Nikkilä Verkkosääntöfoorumi, Tiedonvaihdon vaatimukset, roolit ja vastuut (KORRR)

Antti-Juhani Nikkilä Verkkosääntöfoorumi, Tiedonvaihdon vaatimukset, roolit ja vastuut (KORRR) Antti-Juhani Nikkilä Verkkosääntöfoorumi, Tiedonvaihdon vaatimukset, roolit ja vastuut (KORRR) Eurooppalainen lainsäädäntö vaikuttaa tiedonvaihtovaatimuksiin Siirtoverkon käytön suuntaviivat tullut voimaan

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PDX DIN kiskokiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 4 numeroinen LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Max teho [MW] Sisäänmeno -ulostulo käyrä [MBtu/h] 1 Hiili 1.1 600 150

Max teho [MW] Sisäänmeno -ulostulo käyrä [MBtu/h] 1 Hiili 1.1 600 150 SVT-3411 Sähkövoimajärjestelmän säätö ja käyttö Tentti, 6.2.2010 Sami Repo Tentissä saa käyttää omaa ohjelmoitavaa laskinta. Lisäksi tentissä saa olla mukana opiskelijan itsensä laatima kaavaluettelo,

Lisätiedot

Network Code for Emergency and Restoration. Käyttötoimikunta 24.6.2015 Jari Siltala

Network Code for Emergency and Restoration. Käyttötoimikunta 24.6.2015 Jari Siltala Network Code for Emergency and Restoration Käyttötoimikunta 24.6.2015 Jari Siltala Koodin tavoitteet Määritellä yhteiset vaatimukset ja tavoitteet Emergency-, Blackoutja Restoration-tilojen käsittelyyn:

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Sähköenergiatekniikka

Sähköenergiatekniikka Sähköenergiatekniikka Luento 13 Sähkön laatu Matti Lehtonen Sähkön laatu Sähkön laatukysymykset korostuneet: Laitteet, yritykset ja asiakkaat herkistyneet Sähkönkäyttölaitteiden aiheuttamat häiriöt lisääntyneet

Lisätiedot

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ SISÄLTÖ Tuulivoimalamelun synty ja ominaisuudet Tuulivoimalamelun mallinnuksen haasteet Olhavan tuulipuiston melumittaukset MELUN SYNTY JA OMINAISUUDET

Lisätiedot

Verkkosääntöfoorumi Antti Kuusela. KJV2018 Kulutuksen järjestelmätekniset vaatimukset

Verkkosääntöfoorumi Antti Kuusela. KJV2018 Kulutuksen järjestelmätekniset vaatimukset Verkkosääntöfoorumi KJV2018 Kulutuksen järjestelmätekniset vaatimukset KJV2018 Vaatimusten tarkoitus Soveltamisala DCC implementointisuunnitelma Menettely siirtymäkaudella Mitä uutta, mikä muuttuu? Tekniset

Lisätiedot

LIITE 9 OHJEESEEN SÄHKÖNTUOTANTOLAITOKSEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON - NIMELLISTEHOLTAAN YLI 50 kva LAITOKSEN LIITTÄMINEN

LIITE 9 OHJEESEEN SÄHKÖNTUOTANTOLAITOKSEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON - NIMELLISTEHOLTAAN YLI 50 kva LAITOKSEN LIITTÄMINEN LIITE 9 OHJEESEEN SÄHKÖNTUOTANTOLAITOKSEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON - NIMELLISTEHOLTAAN YLI 50 kva LAITOKSEN LIITTÄMINEN Tähän liitteeseen on kerätty teknistä tietoa nimellisteholtaan yli 50 kva suuruisen

Lisätiedot

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla

Lisätiedot

Luku 9: Tuulivoiman arvo (The Value of Wind Power)

Luku 9: Tuulivoiman arvo (The Value of Wind Power) Luku 9: Tuulivoiman arvo (The Value of Wind Power) 9.1 Johdanto Lennart Söder Voimalaitoksen tehtävä on syöttää kuormia taloudellisesti, luotettavasti ja ympäristöystävällisesti. Eri voimalaitokset suoriutuvat

Lisätiedot