Kai Mykkänen vei asiantuntemuksensa. eduskuntaan. Tuonnin korvaaminen: Uskottava tavoite vai päiväperhosen lento?

Transkriptio

1 VSuomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 2 R 2015 Kai Mykkänen vei asiantuntemuksensa eduskuntaan Tuonnin korvaaminen: Uskottava tavoite vai päiväperhosen lento? Lokalisoinnista kuoriutuu mahdollisuuksia Ruukki Constructionille Vakaasti Venäjälle: Pellon Group ja Lumon Lamarck Group: Diginörteistä kasvoi startup-yrittäjiä

2 SISÄLLYS VSuomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Toimitusjohtajan tervehdys 6 Poimintoja 8 Vieraana Kai Mykkänen Venäjän talous 12 Talouskatsaus 14 Talousuutisia 17 Tuonnin korvaaminen Jäsenyrityksiä 20 Ruukki Constructionille lokaalisuus on etu 24 Pellon Group: Venäjä panostaa nyt maatalouteen 28 Lumon: Lasitusratkaisut kiinnostavat venäläisiä 34 Tara.ru tekee muovituotteita kaikkiin tarpeisiin 36 Lamarck Group kehittää uniikkeja mobiiliratkaisuja Mahdollisuuksia 30 Bisnesuutisia 38 Kaluga autoteollisuutta ja avaruustutkimusta 42 Monien mahdollisuuksien Moglino Laki ja tulli 44 Juristin palsta 45 Lakiuutisia 46 Tulliuutisia SVKK:n toimintaa 47 Kevätkokouksen satoa 48 Event Management yritystapahtumia Venäjällä 50 Venäjän-kaupan barometri 51 SVKK:n yhteystiedot 2

3 Päätoimittajalta Upeaa kesää Venäjän-kaupan kollegat! Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 3 kertaa vuodessa, seuraava numero 47/2015 Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamari-yhdistys SVKK ry Osoite Eteläranta 10, Helsinki puhelin Toimitusneuvosto: Mirja Tiri, Jaana Rekolainen, Tarja Teittinen, Marjut Sirola, Taneli Dobrowolski, Pirjo Peltola Toimitus Taneli Dobrowolski, Pirjo Peltola (päätoimittaja) Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p marjut.sirola@svkk.fi Mediakortti / mediakortti Toimituksen sähköposti venla@svkk.fi Paino Erweko ISSN Onpas ollut aikamoisen tiukkamutkaista vuoristorataa tämä Venäjän-kaupan meno sitten viime kesän. Suoraan sanoen välillä on täällä meidänkin kahvipöytäparlamentissa tuskasteltu ja turhauduttu, kun aamuaviisit ovat vakuuttaneet, että romahdus tulee, etsikää muualta bisnestä, Venäjältä pois vain! Fakta on, että epävakaa tilanne on ollut kova isku suomalaisyritysten Venäjä-liiketoiminnoille ja monia suunnitelmia on jouduttu tekemään uusiksi. Mutta niin se vain on, kuten SVKK:n toimitusjohtaja Mirja Tiri kevään Venäjän -kaupan barometrin julkistuksessa sanoi: Ei Venäjän-kauppa ole kuollut. Ei totisesti. Eivät nuo naapurin megamarkkinat ja 146 miljoonaa kuluttajaa ole minnekään hävinneet, vaikka talous yskii, rahat ovat tiukassa ja poliittinen kädenvääntö heijastuu sanktioiden ja niiden vastatoimien kautta bisneksiin. Menestyvässä yritystoiminnassa katsotaan eteenpäin. Jos matkalle tulee esteitä, etsitään uusia reittejä, ja kun vanhat eväät eivät pure haetaan vaihtoehtoisia ratkaisuja tai sitten vedetään hetki henkeä ja suunnitellaan. Tällaisia suomalaisyrityksiä olemme tavanneet jäsentilaisuuksissamme, koulutuksissamme ja vienninedistämismatkoillamme. Ja tällaisia yrityksiä olemme myös haastatelleet Venla-lehteemme. Sivulta 20 alkaen voit tutustua Ruukki Construction Oy:n, Pellon Group Oy:n ja Lumon Oy:n näkemyksiin ja Venäjä-toimintoihin. Esittelemme lehdessä myös kaksi venäläistä jäsenyritystä, muovituotteiden valmistajan Tara. ru -yrityksen ja mobiilisovelluksiin erikoistuneen Lamarck Groupin. Molempien yritysten mielessä siintävät ajatukset kansainvälistymisestä ja yhteistyöstä suomalaisten kanssa. Venäjän mediassa ja teollisuuspiireissä keskustellaan nyt kiivaasti tuonnin korvaamisesta. Sanktiot pakottivat vuosikausien vatuloinnit nyt starttiviivalle. Sivulta 17 alkaen pohdimme, mistä oikein on kysymys ja missä nyt mennään. VIP-haastateltavamme tuore kansanedustaja ja SVKK:n, East Officen, EK:n ja Keskuskauppakamarin Business Team Russia yhteistyötä koordinoinut Kai Mykkänen sanoo osuvasti, että tilannetta on hyvä seurata, jotta voi olla mukana niissä hankkeissa, joille tuonnin korvaaminen avaa mahdollisuuksia: ei kannata myöskään pois sulkea tuotannon viemistä Venäjälle niissä tapauksissa, joissa se on taloudellisesti mahdollista. Aina on hyvä muistaa, että suomalaisen osaamisen näkökulmasta Venäjän kehitysaskeleet oman tuotannon monipuolistamisen suuntaan ovat mahdollisuus ei uhka. Kaikkien kamarilaisten puolesta toivotan Venlan lukijoille positiivista mieltä, lämmintä kesää ja virkistävää lomaa! Pirjo Peltola päätoimittaja Etukannen kuva Shutterstock 3

4 SVKK:n Tapahtumia Toivotamme kaikille uusille jäsenillemme onnea ja menestystä! SVKK:n hallitus on hyväksynyt kokouksissaan uusia jäseniä: Suomi: Magnusson Helsinki, Asianajotoimisto Oy Lasten Päivän Säätiö, Linnanmäki, huvipuistotoimiala Tapio Riihinen Consulting Oy, liikkeenjohdon konsultointi Voglia Oy, naisten vaatteiden valmistus, tukku/vähittäismyynti Tulos Helsinki Oy, liikkeenjohdon konsultointi TJT-Kaluste Oy, rakennuspuusepänasennukset Hankkija Oy, maatalous Himat Oy LKV, kiinteistönvälitys Stara Consulting Group Oy, liiketoiminnan konsultointi Hyksin kliiniset palvelut Oy, sairaalapalvelut Kavika Oy, sairaala-, ravintola-, suurkeittiökalusteita Timber Frame Oy, hirsitalovalmistaja Tpoint Oy, atk-laitteistokonsultointi Regus Innovation Lappeenranta Oy, kiinteistöjen vuokraus ja hallinta Vientistrategit Oy, liikkeenjohdon konsultointi TamRus, liikkeenjohdon konsultointi Philip Morris Finland Oy, tupakkatuotteetgrinding Center GC Oy, työkalujen maahantuonti, valmistus ja kunnostus Kaupan liitto ry, elinkeinoelämän järjestöt Kainuun Etu Oy, alueellinen kehitysyhtiö Asianajotoimisto MK-Law Oy Pin Arctic Oy, tupakkatuotteet ja biopolttoaineiden tukkukauppa Oy Shipmann Co, puutalojen valmistus Venäjä: Aloco, OOO, mainostoimisto, Pietari Teollisuuspuisto Moglino, Pihkova Orion Pharma, OOO, lääkevalmisteet, Moskova KGTC Translation Center, käännös- ja tulkkauspalvelu, Moskova Uponor Rus, ZAO, kumi- ja muovituotteiden valmistus, Moskova Steveco, OOO, lastinkäsittely, Moskova Rus Business Priority, OOO, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta, Pietari UPM-Kymmene, OOO, paperin ja kartongin valmistus, Pietari Smart, OOO, työnvälitys ja henkilöstön hankinta, Moskova Typographical Complex Deviz, OOO, kirjapainopalvelut, Pietari Euler Hermes Credit Manager, OOO, luottovakuutus, Moskova AGTranslate, käännös- ja tulkkauspalvelu, Moskova Industry-Service, ZAO, teollisuuden koneiden tukkukauppa, Moskova OOO Duna-Lux, taksipalvelut, Jekaterinburg Spetsmontagstroi, OOO, rakentaminen, Pietari Stupino Pro, OOO, kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, liikeelämän palvelut, Stupino BIDS/ Synectics Projects, Ltd, kiinteistöjen vuokraus ja hallinta, Moskova Soyuzugol, OOO, energiamineraalien kaivu, Tšelyabinsk Z.I.V.Projects, OOO, juridinen ja taloudellinen konsultointi, Pietari Canavara Group, OOO, logistiikka, Pietari SAVE THE DATE! Visiona Venäjä -seminaari Tuoreimmat talouden kuulumiset Venäjältä - tule verkostoitumaan! 4

5 Toimitusjohtajan tervehdys Tämän vuoden alusta Venäjällä astui voimaan laki, jonka mukaan tavallisen työluvan saamisen edellytyksenä on läpäisty tentti venäjän kielessä, Venäjän / Neuvostoliiton historiassa ja Venäjän lainsäädännössä. Tämä ei koske kolmivuotisia erityisasiantuntijoiden työlupia, he saavat työlupansa maksamalla 13 prosentin tuloveron vähintään kahden miljoonan ruplan vuosituloista Venäjälle. Myös edustustojen johtajien on nykyään mahdollista saada kolmivuotinen työlupa, mikä ei aikaisemmin ollut mahdollista. Vaikka minun olisi ollut mahdollista hakea kolmivuotinen työlupa, päätin, että haen normaalin vuoden pituisen työluvan. Samalla voin kokeilla, minkälainen tuo tentti on, siitä kun liikkui erilaista tietoa ja itseäkin vähän hirvitti. Kielen suhteen en pelännyt enkä lainsäädännönkään osalta, molempia kun on joutunut harrastamaan päivittäin. Historia sen sijaan on jäänyt Tanskan Århusin yliopistossa kolmekymmentä vuotta sitten suoritetun tentin varaan. Ohi on! Varasimme tentin SVKK:n jäseneltä, Moskovan Mirbis-koulutusahjolta. Moscow International Higher Business School eli Mirbis on yhtenä toimijana saanut akkreditaation tenttien suorittamiseen. Minua tietenkin jännitti melko lailla koko tenttitilanne, olihan edellisestä vastaavanlaisesta tentistä kulunut yli 30 vuotta. Mirbisin henkilökunta kuitenkin rauhoitteli, että tentissä ei ole mitään pelättävää. Eikä siinä toden teolla ollutkaan mitään pelättävää. Tentin kolme osiota kieli, historia, juridiikka läpäisin kaikki 100 pisteellä eli maksimipistein. Kielikysymykset eivät olleet erityisen vaikeita, mutta edellyttävät luonnollisesti venäjän kielen hallintaa, ainakin perustasolla. Historian kysymykset olivat sellaisia, että vähänkin maailman historiaa tunteva osasi niihin vastata, tai jos ei tiennyt vastausta, niin loogisella päättelykyvyllä selviytyi. Juridiset kysymykset koskivat niin ikään arkipäivän asioita, joihin Venäjän-bisneksessä ei voi olla törmäämättä: esimerkiksi oli erotettava ruplan seteli euron ja dollarin setelistä ja tunnistettava Venäjän vaakuna kolmen eri vaakunan joukosta. Tentin läpäisyn todisteeksi sain hienon sertifikaatin, joka on voimassa vuoteen 2020 saakka. terveisin Mirja Tiri 5

6 POIMINTOJA Venäläisanimaatio voitti lastensarjojen Oscarin Lasten animaatiosarja Masha i Medved on saanut tunnustuksen parhaasta animoinnista Miamissa järjestetyssä Kidscreen Awards -palkintogaalassa. Palkintoa pidetään lastensarjojen Oscarina. Vaikka venäläiset arthouse-animaatiot ovat olleet arvostettuja kansainvälisillä festivaaleilla, Masha i Medved on ollut harvoja kaupallisesti menestyneitä venäläissarjoja. Moskovalaisen Animaccord-studion tekemää sarjaa on esitetty useissa valtioissa ja sen esitysoikeudet on myyty mm. Turnerille, Sony Musicille ja NBC Universalille. Sarja on menestynyt myös Internetissä. Masha i Medvedin Youtube-kanava oli viime vuonna kymmenenneksi katsotuin keräten vuoden aikana 1,4 miljardia katselukertaa. Yhteensä sarjan jaksoja on ladattu Youtubesta 2,5 miljardia. Sarjan päähenkilöitä ovat pikkutyttö Masha ja hänen ystävänsä, eläkkeelle vetäytynyt sirkuskarhu. Sarjan luojien mukaan Masha i Medvev kertoo lasten kommunikoinnista aikuisten ja siitä, miten aikuiset voivat auttaa tässä vaikeassa tehtävässä. Izvestia/TD/ Venäjä ja Yhdysvallat kiertoradalle ja Marsiin Venäjän ja Yhdysvaltain avaruusvirastojen pääjohtajat tapasivat maaliskuun lopulla Venäjän Baikonurin avaruuskeskuksessa ja neuvottelivat organisaatioiden yhteisistä avaruushankkeista. Lähivuosien merkittävimpiä yhteistyöhankkeita ovat mm. uuden kansainvälisen avaruusaseman rakentaminen sekä Mars-lento. Roskosmosin pääjohtaja Igor Komarovin mukaan uuden avaruusaseman hanke tulee olemaan avoin kaikille kiinnostuneille osapuolille, eli siihen voisi osallistua valtioita myös nykyisten ISS-rahoitusvaltioiden ulkopuolelta. Roskosmos ja Nasa sopivat jo aiemmin, että nykyisen ISS-aseman käyttöaikaa pidennetään vuoteen Ennemmin tai myöhemmin asema käy kuitenkin vanhaksi. Uuden avaruusasemahankkeen lisäksi Venäjä ja Yhdysvallat vahvistavat yhteistyötään myös Mars-lentojen suunnittelussa. Vedomosti/TD/ Kuva Wikimedia Venäjän dollarimiljardöörien määrä väheni ruplakriisin myötä Talouslehti Forbesin julkaiseman vertailun mukaan dollarimiljardöörien määrä Venäjällä on vähentynyt 88 henkilöön. Vielä viime E vuonna Forbes laski Venäjällä olevan 111 dollarimiljardööriä. Miljardöörien listalta tippuivat tänä vuonna mm. presidentti Putinin lähipiiriin kuuluvat Boris Rotenberg ja Juri Kovaltšuk. Venäjän 200 rikkaimman henkilön yhteenlaskettu omaisuuden arvo laski edelliseen vertailuun nähden 78 miljardilla dollarilla. Vertailun mukaan Venäjän rikkain henkilö on 54-vuotias Interrosyhtiön pääomistaja Vladimir Potanin, jonka omaisuuden arvoksi Forbes arvioi 15,4 miljardia dollaria. Potaninin omaisuus kasvoi edelliseen vertailuun verrattuna 2,8 miljardilla dollarilla. Tällä kertaa Venäjän 200 rikkaimman henkilön listalle nousi yhteensä 11 uutta nimeä, joiden joukossa on myös yksi nainen Progress-yhtiön omistaja Olga Beljavtseva. Progress valmistaa mm. lastenruokia ja mineraalivesiä. Beljavtsevan omaisuuden arvo on Forbesin mukaan 400 miljoonaa dollaria. Venäjän rikkaimpien listalle nousi tänä vuonna myös ohjelmistoyrittäjä Jevgeni Kaspersky, jonka yritys Kaspersky Labs lukeutuu maailman johtaviin tietoturvayhtiöihin. Jevgeni Kaspersky Miljardöörien listalta tipahti tänä vuonna mm. Boris Rotenberg, jonka omaisuuden arvo on Forbesin mukaan nyt 950 miljoonaa dollaria. Viime vuoden vertailussa Rotenbergin omaisuudeksi arvioitiin 1,7 miljardia. Muita nimekkäitä tippujia olivat mm. Yhdysvaltain pakotelistalle joutuneen Rossia-pankin pääjohtaja Juri Kovaltšuk, Tinkoff-pankin pääomistaja Oleg Tinkoff ja hakukoneyhtiö Yandexin perustaja Arkadi Volož. Forbes, RBC/TD/

7 Taantuman seurausta tämäkin: Maastamuuttoa harkitsevien määrä putosi minimiin Maastamuuttoa harkitsevien venäläisten osuus on laskenut alimmilleen 25 vuoteen. Asia ilmenee riippumattoman tutkimuslaitos E Levada Centerin tuoreimmasta mielipidekyselystä. Levada Center tiedusteli venäläisiltä, kuinka usein he harkitsevat mahdollisuutta muuttaa Venäjältä johonkin toiseen maahan. Tulosten mukaan maastamuuttoa harkitsevien osuus oli maaliskuussa 13 prosenttia, kun se esimerkiksi vuonna 2012 oli vielä 22 prosenttia. Vastaavasti niiden venäläisten osuus, jotka eivät harkitse maastamuuttoa, on vajaassa kolmessa vuodessa noussut 74 prosentista 81 prosenttiin. Kyselyn mukaan suurimpia syitä maastamuuttohalukkuudelle olivat parempi elintaso ulkomailla (36 % vastanneista), Venäjän epävakaa taloudellinen tilanne (30 %) ja halua taata parempi elintaso jälkikasvulleen (26 %). Sosiologien mukaan ilmiön taustalla on taloustaantuma. Levada Centerin mukaan maastamuuttohalukkuus oli alimmillaan myös edellisen taantuman aikaan vuonna 2009, jolloin vastaavassa kyselyssä 80 prosenttia vastanneista kertoi, ettei ole harkinnut muuttamista Venäjältä. Levada Centerin johtajan Lev Gudkovin mukaan yhteiskunnan ensimmäinen reaktio talouden taantumiseen on protestimielialan ja muuttohalukkuuden väheneminen. Pääkonsulaatin virkajopot saivat näkyvyyttä Pietarissa E Suomen Pietarin pääkonsulaatin hankkimat Jopo-pyörät ovat herättäneet huomiota pietarilaisessa paikallismediassa. Asiasta ovat uutisoineet lukuisat verkkolehdet, muun muassa The-Village, Neva.Today ja Gazeta.SPb. Pietarin pääkonsulaatti kertoi aiemmin VKontakte-sivuillaan, että konsulaatti on hankkinut työntekijöidensä käyttöön neljä virkajopoa. Konsuleiden on nyt huomattavasti helpompaa liikkua kaupungilla tapaamisesta toiseen, pääkonsulaatin viestissä kerrottiin. Jopoilua Pietarissa pääsi ensimmäisenä kokeilemaan pääkonsulin sijainen Mikko Kivikoski. Pietari.info/TD/ VKontaktella on nyt suurempi yleisö kuin televisiokanavilla Kuva Shutterstock Kansalaiset ikään kuin ottavat aikalisän ja keskittyvät miettimään, miten tilanteeseen pitäisi reagoida. Maastamuuttohalukkuus lähtee todennäköisimmin kasvuun noin parin vuoden kuluttua, kuten kävi myös edellisen taantuman jälkeen, Gudkov kommentoi. Lev Gudkovin mukaan maastamuutto kiinnostaa nyt erityisesti korkeakoulutettuja ja menestyneitä kansalaisia. Tämän ryhmän muuttohalukkuuden taustalla on kokemus henkilökohtaisen vapauden kaventumisesta ja bisnesilmapiirin huononemisesta. Tässä vaiheessa nämä tekijät eivät kuitenkaan vielä ole näkyneet merkittävästi maastamuutossa. Tilanne saattaa kuitenkin tulevaisuudessa muuttua, kommentoi Gudkov. RBC/TD/ TNS-Russian tuoreimman mediatutkimuksen mukaan venäläinen sosiaalisen median verkosto VKontakte tavoitti maaliskuussa enemmän yleisöä kuin suosituimmat valtakunnalliset televisiokanavat. Tutkimuksen otoksessa oli mukana yli asukkaan kaupungeissa asuvat vuotiaat. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun VKontakte on tässä kohderyhmässä ohittanut yleisömäärässään televisiokanavat. TNS:n mukaan VKontakte tavoittaa vuorokaudessa 13,3 miljoonaa ja viikossa 20,1 miljoonaa käyttäjää. VKontakten jälkeen suosituin televisiokanava oli 1TV, joka tavoittaa vuorokaudessa 10,9 miljoonaa katsojaa. VKontakte on vuonna 2006 perustettu venäläinen sosiaalisen median verkosto. Palvelun omistaa nykyään venäläinen digimediayhtiö Mail. ru Group, jonka pääomistaja on liikemies Ališer Usmanov. TNS, VK.com/ TD/

8 VIERAANA Kai Mykkänen Kai Mykkänen singahti Etelärannasta Arkadianmäelle Teksti Taneli Dobrowolski Kai Mykkänen (kok) singahti Arkadianmäelle ensiyrittämällä ja muhkean äänisaaliin saattelemana. Vaalikampanjassa Mykkäsen kärkiteemoja oli Venäjä-asiantuntemus. Monille suomalaisille idänkaupan toimijoille mies onkin tullut tutuksi työstään East Officessa ja Elinkeinoelämän keskusliitossa. 35-vuotiaalla kahden lapsen isällä on myös laaja kokemus politiikasta: Nuorempana hän vaikutti muun muassa Suomen lukiolaisten liitossa ja johti Kokoomuksen Nuorten Liitto KNL:ää. Venla tapasi Mykkäsen eduskunnan Pikkuparlamentissa ja kyseli uunituoreelta ja energiseltä kansanedustajalta näkemyksiä Venäjästä ja Suomen Venäjä-suhteiden tulevaisuudesta. Kai Mykkänen, vaalit on nyt käyty ja kansanedustajan mandaatti irtosi komealla äänimäärällä. Perinteinen kysymys: mitkä ovat fiilikset? Erittäin tarmokkaat! Vaalikampanjan jälkeen iski aikamoinen väsymys, mutta sitä käytiin poistamassa perheen kanssa Saariselällä hiihdellen. Nyt on alkanut eduskuntatyöhön orientoituminen ja kalenteri on taas mukavasti täyttynyt kokouksista ja tapaamisista. Profiloiduit kampanjassasi Venäjä-asiantuntijana. Miten kärkiteemaksesi noussut aihe näkyi vaalikentillä ja mitkä olivat äänestäjien tunnelmat? Venäjä oli tosiaan yksi kärkiteemoistani vaaleissa. Pidän tärkeänä sitä, että eduskunnassa on ihmisiä, joilla on linkkejä Venäjälle ja omakohtaista tietoa siitä, mitä siellä tapahtuu. Vaalitunnelmista on pakko sanoa, että äänestäjien päällimmäinen reaktio Venäjään oli pelko. Se on ensimmäinen mieleen nouseva termi, joka mielestäni kuvastaa selvän enemmistön tunnelmia. Venäjä-teema aiheutti jyrkkiäkin kommentteja: Monet kyselivät, miten Suomi nyt pärjää ja hyökkääkö Venäjä tänne? Itse uskon, että kahdenvälisissä suhteissamme me emme joudu tilanteeseen, jossa Venäjä uhkaisi Suomea sotilaallisesti. Toisaalta realistinen haaste on tällä hetkellä Venäjän ja lännen paheneva vastakkainasettelu. Valitettavasti on mahdollista, että Itämeren turvallisuushaasteet kasvavat ja tätä kautta voidaan ajautua jopa vakavaan tilanteeseen. Kauppa ja talousaiheet olivat vaalikentillä lopulta vain sivujuonteita. Mielestäni Venäjän kanssa pitää olla jämpti ja johdonmukainen ja osoittaa rajansa selvästi: On osoitettava, että asioista päätetään itse, ilman ulkopuolista painostusta. On ollut huolestuttavaa seurata, että joissain puheenvuoroissa vedotaan Venäjän mielipiteeseen ja sanotaan, että nyt on väärä aika tehdä jokin liike. Tällainen reaktio antaa Venäjälle signaalin, että painostus toimii. Turvallisuuspoliittisten ratkaisujen osalta en itse näe, että Suomen Nato-jäsenyys romahduttaisi Venäjänkauppaa, mutta se turvaisi Suomea mahdollisesti kriisiytyvässä Itämeren turvallisuustilanteessa. Venäjä saattaisi jollain tavalla osoittaa tyytymättömyyttään nostamalla esimerkiksi maakaasun hintaa, mutta toisaalta voimme katsoa esimerkiksi Saksaan, jolla Nato-jäsenyydestä huolimatta on hyvät kauppasuhteet Venäjään sodasta ja maailmanpoliittisesta tilanteesta huolimatta. Taloussuhteiden ylläpitäminen edellyttäisi kuitenkin aktiivisia kauppayhteyksiä. Nyt Venäjän 8

9 Kai Mykkänen 35-vuotias Kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja Kahden lapsen isä, asuu Espoon Tontunmäessä Koulutukseltaan ekonomisti (VTM). Valmistunut Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta vuonna 2006 Työskennellyt mm. Sampo Pankissa, East Officessa ja Elinkeinoelämän Keskusliitossa Toiminut poliittisissa luottamustehtävissä mm. Suomen Lukiolaisten Liitossa, Kokoomuksessa ja Espoon kaupunginvaltuustossa Nuorten Venäjä-ammattilaisten klubin puheenjohtaja vuosina

10 talouden hyytyminen ja sanktiot ovat lisänneet Suomalaisyritysten haasteita venäjänkaupassa. Miten vienti voi tässä tilanteessa vielä vetää? Venäjällä on viime vuosina ja erityisesti talouspakotteiden asettamisen jälkeen alettu puhua yhä enemmän tuonnin korvaamisesta. Poliittisissa puheissa tavoitteet asetetaan korkealle, mutta erityisesti venäläinen elinkeinoelämä ja talousasiantuntijat tuntuvat suhtautuvan tavoitteiden toteutumiseen varsin skeptisesti. Asettaako tuonnin korvaaminen suomalaisille uusia haasteita vai voiko se toisaalta avata myös uusia mahdollisuuksia? Jämpti ja johdonmukainen toiminta ei tosiaan tarkoita sitä, etteikö kauppa- ja taloussuhteissa voitaisi ylläpitää ja hyödyntää hyviä yhteyksiämme Venäjälle. Siihen tarvitaan asiantuntevia ja asiasta kiinnostuneita päättäjiä ja virkamiehiä. Jos voin omalla toiminnallani olla mukana aktivoimassa esimerkiksi ministereitä Venäjän suuntaan, olen siinä mielelläni avuksi. Rahoitusinstrumenttien pitää olla kunnossa ja vähintään samalla tasolla kuin saksalaisilla ja ruotsalaisilla. Vienninrahoituspalveluja tarjoavan Finnveran ohjeet ja valtuudet pitää virittää nykytilannetta vastaaviksi. Mallia voi hakea vaikka edellä mainituista Saksasta tai Ruotsista. Juuri nyt ministerit eivät lähde mukaan vienninedistämismatkoille, mikä on toki harmi, mutta yhteistä linjaa pitää noudattaa. Mutta sitten kun tilanne laukeaa, ministereiden on oltava taas käytettävissä, sillä Venäjällä yksittäisetkin yritykset tarvitsevat vientitoiminnalleen vahvaa valtionjohdon taustatukea. Samalla myös asemamaahansa sijoitetut virkamiehet voisivat nykyistä rohkeammin mennä myös mandaattinsa laidoille: Välillä näkee tapauksia, joissa suomalaisyhtiö tarvitsisi tukea, mutta viranomaisnäkökulmasta tapaukset koetaan hankaliksi, eikä niihin haluta puuttua. Yksi keskeisiä haasteita suomalaisten vientiyritysten Venäjän-kaupassa on tällä hetkellä venäläisen osapuolen rahoitusvaikeudet. Mitä suomalaiset yritykset voivat tässä tilanteessa tehdä? Ulkomaanedustustojen asemapaikkojen sijoittamista pitäisi tarkastella vähemmän poliittisten ja enemmän kauppasuhteiden mukaan. Tosiasia on se, että öljyn viennin osuus Venäjän BKT:stä on viime vuosina vain kasvanut ja BKT:n kasvu on ylipäätään perustunut korkeisiin öljynhintoihin. Pyrkimykset tuonnin korvaamiseen jäänevät puheista huolimatta suuressa kuvassa tapahtumatta. Merkittävä muutos edellyttäisi ruplan kurssin pysyttelemistä heikkona pitkään, mutta jo nyt näyttää siltä, ettei ruplan kurssi enää laskekaan ja se voi pysäyttää tuonnin korvaamissuunnitelmien ja niiden toteutuksen etenemisen. Maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa on jonkinlaisia tuloksia saatu aikaan, mutta näillä aloilla hankaluutena on se, että ne vaativat pitkiä investointeja. Sijoittajat eivät välttämättä halua tässä tilanteessa ottaa riskejä, sillä elintarvikkeiden tuontikielto saatetaan purkaa piankin. Suomalaisten yritysten kannattaa ehdottomasti seurata tilannetta ja olla siitä jyvällä. Niissä tapauksissa, joissa tuonnin korvaaminen luo mahdollisuuksia, kannattaa olla mukana. Jokaisen yrityksen kannattaa tapauskohtaisesti arvioida, mitä Venäjälle kannattaa viedä ja toisaalta ei kannata poissulkea myöskään tuotannon viemistä Venäjälle niissä tapauksissa, joissa se on taloudellisesti perusteltua. Käännetään seuraavaksi suuntaa. Venäjältä on tehty Suomeen konesali-investointeja ja viimeksi Pietarilainen lääketehdas siirsi tuotantonsa Lappeenrantaan. Näetkö kasvupotentiaalia venäläisyritysten investoinneissa Suomeen? Juuri nyt akuutein ongelma on investointitavaroiden ostajarahoituksen hoitaminen, joka tosin on aikaisemminkin ollut haasteellista Venäjän-kaupassa. Venäläisiltä ei tavallisestikaan ole saanut kovin helposti etukäteismaksuja ja pankkien tai Finnveran saaminen venäläisten ostajien rahoittajiksi on ollut vaikeaa. Nyt ongelma on kärjistynyt niin, että venäläispankit ovat olleet vaikeuksissa, eivätkä kykene tarjoamaan asiakkailleen valuuttamääräisiä rahoitusjärjestelyjä. Suomalaisilla vientiyrityksillä on ollut Venäjän alueilla suuriakin asiakkaita, joiden kanssa merkittäviä kauppoja on jouduttu rahoitusvaikeuksien takia perumaan. Tilanteen johdosta on ollut puhetta Finnveran luottolimiiteistä ja puiteluottojärjestelyistä, joilla autettaisiin pienempiä pankkeja avaamaan valuuttarahoitusta asiakkailleen. Suomalaisyrityksille on nyt onneksi avautunut mahdollisuus hyödyntää myös suoraa vientirahoitusta Finnverasta Asia on ehdottomasti myönteinen ja valitettavasti me olemme alisuoriutuneet siinä jo pitkään. Venäläisinvestoinnit Suomeen näyttäisivät olevan asia, joka herättää pääosin negatiivisia tuntemuksia ja veikkaisin, että tässäkin talossa suurin osa kollegoistani suhtautuu niihin vähintään nuivasti. Taloutemme tarvitsee kuitenkin yhä enemmän ulkomaalaisia investointeja ja niitä voisi olla Venäjältäkin saatavissa. Niitä on kuitenkin tullut tähän mennessä verrattain vähän ja siinä on meillä itsellämmekin peiliin katsomisen paikka. Investointien houkuttelujärjestelmä perustuu nykyisellään paljolti alueellisten kehitysyhtiöiden toimintaan. On tietysti tervettä, että niissä vähän kilpaillaankin keskenään, mutta toisaalta tilanne voi synnyttää turhaa pallottelua, jossa yritykselle ajetaan kuin käärmettä pyssyyn sijoituspaikaksi esimerkiksi Oulua, vaikka yrityksen kannalta esimerkiksi Lappeenranta olisi huomattavasti sopivampi vaihtoehto. Invest in Finlandin ja Finpron roolia pitäisi tässä asiassa ehdottomasti selkeyttää. Mielessäni näen eräänlaisen tiimalasimallin, jossa kapeimman kohdan muodostavat Invest In Finland ja Finpro ja joiden kautta investointihalukkaat yritykset valuvat sitten alueellisille kehitysyhtiöille. Invest In Finland on perinteisesti suuntautunut länteen, mutta venäläisinvestointien 10

11 houkuttelussa se voisi käyttää nykyistä enemmän alihankintakumppanina esimerkiksi Suomalais-Venäläista kauppakamaria tai muita vastaavia toimijoita. Olet Elinkeinoelämän Keskusliitossa työskennellessäsi ollut luomassa Business Team for Russia -yhteistyöverkostoa. Miten näet, että verkosto on onnistunut tavoitteissaan? Eräs BTR-verkoston olennaisimpia tavoitteita oli tiedonkulun helpottaminen. Se, että East Office, Suomalais-Venäläinen kauppakamari ja keskuskauppakamari toimivat nyt saman sateenvarjon alla, on selkeyttänyt asetelmia ja helpottanut esimerkiksi pakotteisiin liittyvän tiedon jakamista eri toimijoiden välillä. Yhteistyön puitteissa on aloitettu yhteistyöhankkeita, toteutettu kouluttajavaihtoja ja sparrattu toisten suunnitelmia. Se askel mitä ei ole otettu, olisi ollut meneminen kohti yhtä organisaatiota, jolla olisi ollut eri asiakassegmenttejä. Tästä kehityksestä on tosin oltu montaa eri mieltä ja toisaalta johtoryhmässä on sovittu, että brändit pidetään tulevaisuudessakin erillään. Osaatko jo tässä vaiheessa arvioida, minkälaisia linjauksia nykyinen hallituspohja tulee tekemään Venäjä-politiikkansa suhteen? Oletko itse kiinnostunut toiminaan eduskunnassa aktiivisesti enemmän turvallisuuspoliittisissa vai kauppapoliittisissa kysymyksissä? Haluaisin, että hallitusohjelmaan kirjattaisiin tahtotila sellaiseen turvallisuusyhteistyöhön, joka toimisi myös kriisiaikana. Näistäkin asioista väännetään parhaillaan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa työryhmässä. Toivoisin myös, että hallitusohjelmassa nähtäisiin sellainenkin linjaus, jonka mukaan Suomi turvaisi rahoitusympäristön osalta suomalaisyritysten vientiä ja yritysten rahoitusmahdollisuuksia Venäjällä ja että painopisteenä olisi myös yritysten haasteiden ratkaiseminen Venäjällä. Viennin kysymykset ovat varmasti keskeisiä tulevan hallituksen toiminnassa. Olennaista olisi jatkaa talous- ja ulkosuhteiden merkityksen nostamista ulkoministeriöstä. Yrityksiä pitäisi auttaa nykyistä enemmän esimerkiksi viranomaishaasteissa. Ulkomaanedustustojen asemapaikkojen sijoittamista pitäisi tarkastella vähemmän poliittisten ja enemmän kauppasuhteiden mukaan. Poliittiset suhteet ovat tietysti tärkeitä, mutta niitäkin hoidetaan tänä päivänä yhä enemmän suoraan pääkaupunkien välillä ja seurantaa voi tehdä etänäkin. Omasta roolistani on vielä tässä vaiheessa aikaista sanoa mitään tarkempaa, sillä valiokuntapaikat jaetaan vasta myöhemmin. Eniten minua kiinnostavat energia- ja ympäristöpolitiikka sekä tietysti talous- ja kauppapolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan Venäjä-ulottuvuuksissa tulen varmasti olemaan aktiivinen keskustelija Kokoomuksen eduskuntaryhmän sisällä. Lisäksi olen aktivoitumassa eduskunnan Venäjä-ryhmän puitteissa. Joko olet ehtinyt tutustua kansanedustajakollegoihisi ja osaatko sanoa, löytyykö heidän joukostaan myös muita Venäjä-osaajia tai Venäjästä kiinnostuneita? Tässä vaiheessa on vielä vaikeaa kommentoida tyhjentävästi, mutta esimerkiksi SDP:n Ville Skinnari on kertonut kiinnostuksestaan Venäjää kohtaan samoin kuin lappilainen keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni ja vasemmistoliiton Li Andersson. Olen parhaillaan kartoittamassa eri puolueista asiasta innostuneita kansanedustajia, joiden kanssa voisi syventää osaamistaan ja hakea yhteisiä kantoja esimerkiksi eduskuntaryhmien välisiin keskusteluihin. Olen kiinnostunut toimimaan myös eduskunnan Venäjä-ryhmässä, jonka toimintaa ollaan tässä parhaillaan organisoimassa. Kerroit eduskunnan Venäjä-asiantuntijatyössä eduksesi sen, että sinulla on omakohtaista tietoa Venäjästä ja kokemusta siellä toimimisesta. Kuinka ajauduit Venäjän pariin? Kaiken taustalla on se, että aloitin pitkän venäjän opinnot ala-asteella. Valmistuttuani taloustieteistä Helsingin yliopistosta, halusin tehdä jotain erilaista ja hakeuduin SampoPankin Venäjä-hankkeeseen Pietariin töihin kolmeksi vuodeksi. Tästä pestistä tulikin minun käytännön korkeakouluni Venäjä-asioihin ja erityisesti pohjoismaalaisten yritysten Venäjä-toimintoihin. Palattuani Pietarista Suomeen, olen työskennellyt East Officessa ja sen jälkeen EK:ssa, jossa vastuualueeseeni ovat kuuluneet myös Venäjä-asiat. Muuttaessani Pietariin halusin Espoon maaseudulla koko ikäni eläneenä ottaa kaiken irti miljoonakaupungin sykkeestä ja valitsin asuntoni ydinkeskustasta. Jo Pietarissa asuessani seurustelin nykyisen vaimoni kanssa ja sinä aikana menimme myös naimisiin. Vaimoni asui silloinkin työnsä vuoksi pääosin Suomessa, joten matkustamisesta Pietarin ja Espoon välillä tuli minulle arkea. Siinä vaiheessa kun aloimme miettiä perheen perustamista, päätin muuttaa takaisin Suomeen. Haluaisitko lopuksi kertoa vielä jotain Venlan lukijoille? Voisin palata vielä aiheeseen, josta puhuimme jo alussa. Vaalikampanjointi ja kansanedustajan työ on ollut hyvin antoisaa, koska se on avannut silmiä sille, mitä keskimääräinen uusimaalainen ajattelee. Meille Venäjän-kaupan parissa työskenteleville saattaa helposti muodostua vääristynyt kuva siitä, mitä kansalaiset Venäjästä ajattelevat. Kauppa ja talous eivät ole ajatuksissa päällimmäisinä, vaan suurin osa kansalaisista kokee Venäjän jo sananakin pelottavana ja pelkää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Iltapäivälehtien lööpeistähän saa sellaisen kuvan, että olemme olleet sodassa jo kohta vuoden. Kaikesta huolimatta kauppa kuitenkin käy ja monien yritysten Venäjä-toiminta jatkuu suunnilleen samanlaisena kuin pari vuotta sitten. Investointejakin tehdään edelleen. Heittäisinkin tässä pallon kouluille ja oppilaitoksille, jotka voisivat entistä aktiivisemmin kertoa Venäjästä ja Venäjän-kaupan positiivisista mahdollisuuksista ei aggressiivisesti, eikä toisaalta omahyväisesti, vaan realistisesti. Tällä pitäisi motivoida uusia Venäjä-osaajia, joita varmasti tarvitaan myös tulevaisuudessa. Myös päättäjille tämä osoittaisi, että Venäjään voi koskea myös myönteisessä mielessä. H 11

12 Venäjän talous Venäjän talous supistuu, tuonti on syvällä Vesa Korhonen, ekonomisti Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT Kuluttajat koetuksella, tuotanto sinnittelee Venäjällä eletään pudonneen öljyn hinnan aikaa, joka alkoi viime syksynä. Talouden keskeiseksi piirteeksi on jälleen osoittautunut Venäjän systeemipuutteista juontuva kehityksen keskeneräisyys, jonka tulos on kohtalainen riippuvuus energian ja muiden perushyödykkeiden vientihinnoista. Vientitulot öljystä, polttoöljyistä, kaasusta, hiilestä ja metalleista tuovat yhä vain 2/3 Venäjän tavara- ja palveluviennin tuloista ja edustavat viidesosaa BKT:stä. Kutakuinkin kaikkien näiden hyödykkeiden hinnat ovat laskeneet paljon maailmalla. Öljyn hinta puoliintui viime kesästä tammikuuhun. Toki myös Venäjän Ukrainaa ravistava toiminta, siitä johtuvat ulkomaiden talouspakotteet, Venäjän vastasanktiot ja sen muut viimeaikaiset talouden ja kaupan rajoitustoimet sekä kaikesta tästä syntyneet epävarmuuslisät vaikuttavat kielteisesti elinkeinoelämään Venäjällä. Vielä viime vuoden lopulla Venäjän talous selviytyi nollakasvussa, ja teollisuustuotanto kasvoi 1,5 2 prosenttia. Heikentynyt rupla tuki eräitä perusteollisuuden haaroja. Puolustusmenojen kova kasvattaminen jatkui, ja edellisen vuoden tapaan teollisuustuotannon kärkenä oli puolustusteollinen kompleksi, jonka tuotanto lisääntyi koko vuoden osalta yli 15 %. Lisäksi kuluttajat Venäjän tuotannon ja keskeisten kysyntäerien volyymi sekä tuonti, %-muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä ryntäsivät ostoksille etenkin vuoden lopulla, kun rupla syöksyi alas ja inflaatio kiihtyi harvinaisen vinhasti. Tänä vuonna vientihintojen lasku on alkanut tuntua taloudessa. Vuoden ensineljänneksellä vähittäiskaupan myynnin määrä oli jo lähes 7 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin sekä investoinnit 6 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin ja yli 10 prosenttia pienemmät kuin kaksi vuotta aiemmin. Tuotanto sinnittelee edelleen: BKT on supistunut vuodentakaisesta noin 2 prosenttia ja teollisuustuotanto 0,5 prosenttia, sillä ruplan reaalikurssi on vielä ollut heikko, viennin määrä on lisääntynyt kohtalaisesti ja puolustusmenojen buumi on yltynyt tänä vuonna menot lisääntyvät 25 prosenttia, josta hintojen nousun jälkeenkin pitäisi syntyä tuntuvasti lisää volyymia tuotantoon. Elpymisnäkymissä värinää Tämän ja ensi vuoden talousnäkymät etenkin kulutuksen pudotus nopean inflaation vuoksi ja investointien väheneminen puhuttavat Venäjällä. Vallanpitäjät ja avustajat ovat useaan otteeseen esittäneet, että taloudessa on käsillä parin prosentin notkahdus, joka on ohi noin vuodessa tai puolessatoista vuodessa, kun öljyn hinta elpyy. Toiveita on kohottanut öljyn hinnan nousu parin viime kuukauden aikana noin 50 dollarin pohjasta noin 65 dollariin. Talousministeriö on tehnyt varsin tiuhaan vaihtoehtoisia ennustelaskelmia ja lisäksi laatinut presidentti Putinin ohjeistamana elvytykseen perustuvan tavoitelaskelman, jossa BKT palaa jo ensi vuonna vuoden 2014 tasolle. Ennusteet ovat kuitenkin pysyneet ennallaan toistaiseksi, ennakoiden BKT:n supistuvan tänä vuonna 3 5 prosenttia. Ensi vuoden osalta BKT-ennusteissa on jo selvempiä eroja, lähinnä -2 prosentin ja +2 prosentin välillä. Talouspolitiikan keskiöön on joutunut valtiontalous, jonka tuloista kolmasosa 12

13 Venäjän talouden ennusteita vuosille Ruplan nimellis- ja reaalikurssi, 2002=100 tulee öljy-, öljytuote- ja kaasusektorilta (28 % suorina tuotanto- ja vientiveroina sekä 5 % muina veroina). Öljyn hinnan pudottua ja talouden supistuessa valtiontalouden tulot lisääntyvät tänä vuonna huomattavasti inflaatiota hitaammin eli vähenevät reaalisesti. Hallituksen karsintaväännön jälkeen sekä federaatiobudjetin että aluebudjettien menot supistuvat reaalisesti.puolustusmenot sekä valtion sosiaalirahastojen menoautomaatio, etenkin eläkkeiden indeksointi lähinnä inflaatioon, ovat jäämässä ainoiksi elvytyselementeiksi ja keskeisiksi johdon suosion tukipilareiksi talouden saralla, mutta ne eivät riitä elvyttämään koko valtiontalouden menojen kehitystä. Päätetyillä menoilla koko valtiontalouden vaje kasvaa finanssiministeriön arvioiden valossa noin 5 prosenttiin BKT:stä tänä vuonna, jos öljyn hinta jää runsaaseen 50 dollariin ja BKT supistuu 3 prosenttia. Valtiolla on toki reservirahasto (7 prosenttia BKT:stä tämän vuoden alussa) ja runsaasti velanottovaraa (velkaa on 14 prosenttia BKT:stä), mutta Venäjälle ulkomaisen velan saanti on näinä aikoina melko kallista ja kotimaiset pankit ovat taantuman takia paineen alla. Nähtäväksi jää, missä määrin rahoittajana päädytään käyttämään keskuspankkia, jonka saamiset pankeilta ovat eräiden joulukuussa tehtyjen tukitoimien johdosta jo suuremmat (esimerkiksi suhteutettuna BKT:hen) kuin koskaan aiemmin. Tuonti voi elpyä odotettua paremmin, kun ruplan reaalikurssi on noussut nopeasti Kun Venäjän talouden kasvu on hiipunut ja varsinkin, kun Venäjän vientitulot ovat vähentyneet merkittävästi ja rupla on heikentynyt roimasti, vuoden 2013 syksyllä alkanut tuonnin supistuminen on voimistunut. Vuonna 2014 tuonti oli noin 8 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, ja tämän vuoden alkukuukausina kuilu vuoden 2014 tasoon oli jo ainakin viidesosan luokkaa. Ennusteet tälle vuodelle ovat rankkoja ( %), mutta ne enteilevät tuonnin pudotuksen tasaantuvan ensi vuonna tai tuonnin jopa elpyvän, jos ruplan kurssi säilyy kohtalaisen vakaana vuoden alkukuukausien tasolla ruplassa dollarilta tai vahvistuu jonkin verran. Ruplaa tukee tuonnin supistuminen, joka pitää vaihtotaseen ylijäämäisenä (alijäämää ei ole nähty vuoden 1998 jälkeen). Ruplan vakaus edellyttää sitä, että ei ilmene häiriöitä, jotka saisivat aikaan ruplaa heikentäviä rahan liikkeitä tai tavanomaista suurempaa rahan virtaa Venäjältä ulkomaille. Venäjän johto ja viranomaiset pyrkivät myös tukemaan ruplan vakautta erilaisin toimin. Keskuspankki nosti ohjauskorkoaan joulukuussa rajusti. Keskuspankki on marraskuisen ruplan kellutusilmoituksensa mukaisesti tehnyt ruplan tukiostoja vain poikkeustilanteissa mutta se on myöntänyt tasaiseen tahtiin valuuttaluottoja (7, 28 ja 364 päivän pituisina) pankeille, mikä on tukenut ruplaa. Keskuspankin ns. kuraattoreita on asetettu yli 160 pankkiin valvomaan muun muassa maksuliikennettä. Lisäksi suurimmilla valtion omistamilla viejillä (esimerkiksi Gazpromilla ja Rosneftillä) on hallituksen ohje rajoittaa valuuttavarojensa määrää, ja samaa viestiä presidentti Putin ja hallituspiirit ovat tarjoilleet myös yksityisille yrityksille. Ruplan kurssi on viime aikoina vahvistunut yli odotusten, joten tuonnin pudotus voi alkaa tasaantua jo aiemmin kuin ennusteissa on arvioitu. Tämän ohella Venäjän inflaatio on toistakymmentä prosenttia nopeampaa kuin kilpailijamaissa. Ruplan reaalikurssi euroon nähden on jo yhtä vahva kuin vuosi sitten eikä vuoden 2013 alkukuukausien huippuarvoonkaan ole enää matkaa kuin hieman toistakymmentä prosenttia. Inflaation odotetaan melko yleisesti olevan tämän vuoden lopussa noin 12 prosenttia. Sitä vastaan kamppaillaan korkealla ohjauskorolla sekä lamavuoden 2009 tapaan myös eräiden tuoteryhmien hintakontrolleilla, joiden kattavuus ja kesto voivat tosin jäädä varsin rajallisiksi, sillä Venäjän johto tiedostaa hintarajoitusten haittaavan tarjontaa. Kokonaistuonnin kysymysten ohella on mahdollista, että Venäjällä tartutaan joihinkin uusiin tuontirajoituksiin aiempien jatkoksi. Viimeaikaisiin toimiin ovat kuuluneet tuonnin rajoitukset vastasanktioina ulkomaiden pakotteille ja voimistuneiden omavaraisuuspyrkimysten tukena sekä eräiden tuontitullien korotukset yli Venäjän WTO-sitoumusten ylärajojen. Julkisissa hankinnoissa ja valtionyritysten hankinnoissa on laajenneltu hintavertailuetujen käyttöä kotimaisten tuottajien hyväksi ja tuontikieltojen listaa. Näinä taantuman aikoina Venäjän johdon toimintalinjoissa korostuu reaktiivinen käsiohjaus monella rintamalla. Visioksi on nostettu omavaraisuus, ei kilpailun lisääminen. Onneksi Venäjällä riittää vielä markkinoita, jotka toimivat kohtalaisen hyvin. H 13

14 Talousuutisia BOFIT ennustaa Venäjän talouden ja tuonnin pienentyvän tuntuvasti Kuva Shutterstock Venäjän talouden kasvu on hidastunut A kolme vuotta ja kasvu lähes pysähtyi vuonna Öljyn hinnan pudottua lähes puoleen viime vuoden keskihinnasta, talous on alkanut supistua. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFIT:in ennusteen mukaan Venäjän BKT pienenee vuonna 2015 yli 4 prosenttia, jos öljyn hinta on runsaat 55 dollaria. Lisäksi Ukrainan tilanne, pakotteet, Venäjän käyttöönottamat talouden ja kaupan rajoi- tustoimet ja öljyn hinnan luisu ovat lisänneet Venäjän talouteen liittyvää epävarmuutta. Pakotteiden odotetaan säilyvän nykyisellään varsin pitkään ja ulkomaisen rahoituksen saannin pysyvän vaikeana. Valtiontalouden menojen ennakoidaan vähenevän reaalisesti. Tuonnin määrä väheni jo viime vuonna 7 prosenttia. Vuonna 2015 tuontia painavat supistuva kotimainen kysyntä, ruplan heikkous ja Venäjän vientitulojen väheneminen. BOFIT arvioi tuonnin putoavan viidesosan verran. Vuosina öljyn hinnan oletetaan nousevan noin 65 dollariin. Venäjän vientitulot elpyvät, ja talouden sekä tuonnin supistumisen odotetaan jatkuvan enää lievänä ennen hidasta elpymistä vuonna Lisäksi ruplan reaalikurssi vahvistuu, sillä inflaatio on Venäjällä tuntuvasti nopeampaa kuin kauppakumppanimaissa. BOFIT:in mukaan yksityinen kulutus vähenee vuonna 2015 merkittävästi johtuen etenkin nopeasta inflaatiosta. Palkkojen nousunäkymät ovat niukat, ja kulutuksen elpyminen vie aikaa. Investoinnit supistuvat paljon tänä ja myös ensi vuonna. BOFIT/TD/ Talouskehitysministeriö: Taantuma syveni maaliskuussa Venäjän talouskehitysministeriö kertoo, että Venäjän taloutta kuvaavat indikaattorit heikkenivät maaliskuussa. Ministeriön arvion mu- A kaan Venäjän BKT laski maaliskuussa prosenttiyksiköllä helmikuuhun verrattuna. Maaliskuussa Venäjän BKT oli 3,4 prosenttia pakkasella. Talouden hiipumiseen maaliskuussa vaikuttivat ennen kaikkea pääomainvestointien väheneminen, vähittäiskaupan hiipuminen, rakentamisen hidastuminen ja maakaasun viennin väheneminen, ministeriön arviossa todetaan. Sen sijaan maataloustuotanto ja kaivannaisteollisuus kääntyivät maaliskuussa kasvuun. Ministeriön arvion mukaan Venäjän BKT supistui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä -2,2% viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. 1prime.ru/TD/ Varapääministeri: Elintarviketuotannon omavaraistumiseen menee vielä vuosia Venäjän varapääministeri Arkadi Dvorkovitšin mukaan Venäjällä menee vielä 5 10 vuotta saavuttaakseen turvallisen tason elintarvikkeiden omavaraisuudessa. Varapääministeri kertoi, että tarvittavan omavaraisuusasteen saavuttaminen on haasteellisinta erityisesti maito- ja meijeritaloudessa. Dvorkovitšin mukaan lihatuotteissa tarvittava omavaraisuusaste on mahdollista saavuttaa noin viidessä vuodessa, mutta maitotaloudessa siihen kuluu vielä vähintään 7 10 vuotta. Maitotalouden kehittäminen vaatisi varapääministerin mukaan merkittäviä lisäpanostuksia valtiolta. Jos hallitus kykenee nelinkertaistamaan maitotaloustuotannon kehittämiseen suunnattujen valtiontukien määrän, saavutamme sektorilla tarvittavan omavaraisuuden 7 10 vuodessa, Dvorkovitš totesi talouslehti Vedomostin mukaan. Vedomosti/TD/ Kuva Wikimedia Commons 14

15 Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Venäjän talousministeri: Myönteisiä merkkejä näköpiirissä Talousministeri Aleksei Uljukajev uskoo inflaation saavuttaneen A huippunsa maaliskuussa. Uljukajevin mukaan inflaatiossa on havaittavissa nyt eräitä merkkejä vakautumisesta. Näitä merkkejä ovat ministerin mukaan olleet ruplan kurssin vahvistuminen ja inflaation kasvun hidastuminen. Inflaatio oli maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana vain 0,5 prosenttia, eli se voi jäädä jopa pienemmäksi kuin viime vuoden maaliskuussa, Uljukajev kertoi uutistoimisto Interfaxin mukaan. Tilastovirasto Rosstatin mukaan kuluttajahinnat kasvoivat viime vuoden maalikuussa prosentilla. Kuluvan maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana kuluttajahinnat ovat kasvaneet 0,5 prosenttia. Talousministeri uskookin, että kuluvan vuoden inflaatio jää ministeriön aiemmin tekemien ennusteiden tasolle tai jopa niiden alle. Talousministeriö on arvioinut inflaation nousevan 12,2 prosenttiin tänä vuonna. Seuraavalle vuodelle tehty arvio on 6 7 prosenttia. Ministeri toivoo, että inflaation pieneneminen heijastuisi ohjauskoron laskuun ja sitä kautta investointien kasvuun. RBC/TD/ Gref kritisoi hallituksen myönteisiä talousodotuksia Sberbankin pääjohtaja German Gref on kritisoinut Venäjän hallituksen ennusteita talouden kehityksestä. A Julkisuudessa puhutaan jatkuvasti määrällisistä indikaattoreista ja unohdetaan laadulliset parametrit. Hallituksen mukaan talouden supistuminen jää tänä vuonna alle kolmeen prosenttiin ja talous lähtee jälleen kasvuun ensi vuonna. Ennusteissa pitäisi kuitenkin huomioida myös laatuparametrit, Gref totesi. Grefin mukaan Venäjän talouden kehityksen kannalta olisi tärkeintä kehittää erityisesti liiketoimintaympäristön laadullisia tekijöitä. En voi ymmärtää, mistä kasvun perusteet löytyvät, kun esimerkiksi investoinnit laskevat nopeammassa tahdissa kuin BKT, Gref sanoi. Gref muistutti myös, että investointien osuus BKT:stä on Venäjällä noin 2,5-kertaa pienempi kuin Kiinassa. Suurin osa investoinneista suuntautui aiemmin raaka-ainetuotantoon, mutta sillä alalla on nyt paljon esteitä. Mihin kummaan investointeja voidaan nyt suunnata, kun otetaan huomioon, että investointi-ilmapiiri ei ole paras mahdollinen, Sberbankin pääjohtaja kysyi. Lenta.ru/TD/ Venäjän keskuspankki ryhtyi täydentämään reservejään Venäjän keskuspankki ilmoitti 13. päivänä toukokuuta ryhtyvänsä A täydentämään valuuttareservejään. Keskuspankin päätös on merkki Venäjän sisäisten valuuttamarkkinoiden vakautumisesta, mutta saattaa osaltaan heikentää ruplaa. Keskuspankin mukaan valuuttainterventioilla ei ole tarkoitus säädellä ruplan kurssia, vaan täydentää viime vuoden aikana huvenneita valuuttavarantoja. Vuonna 2014 Venäjän valuuttavarannot supistuivat neljänneksellä, eli 510 miljardista dollarista 385 miljardiin dollariin. Toukokuun alussa valuuttavarantojen arvo oli 358,5 miljardia dollaria. Päätöksensä mukaan keskuspankki ostaa valuuttamarkkinoilta valuuttaa päivittäin miljoonalla dollarilla. Kurssiheilahtelujen välttämiseksi valuuttaostot pyritään jakamaan tasaisesti koko pörssipäivälle. Venäjän keskuspankki perusteli päätöstään ruplan kurssin vahvistumisella. Toukokuun puoliväliin mennessä ruplan kurssi oli vahvistunut 26,6 prosenttia alkuvuoden kurssiin verrattuna. Markkina-analyytikkojen mukaan keskuspankin päätös on signaali siitä, että ruplan kurssi on nykyisellään jo liiankin vahva. Keskuspankin jäljessä myös muut toimijat valuuttamarkkinoilla voivat alkaa myydä ruplia ja tämä voi johtaa ruplan kurssin heikkenemiseen. RBC/TD/ Yli puolet venäläisistä aikoo säästää menoissaan Yli puolet venäläisistä kertoo laittavansa rahaa säästöön talouden A taantumassa, tutkimuslaitos VCIOM:in tekemästä kyselytutkimuksesta selviää. Yleisin syy säästämiselle on varautuminen mahdollisiin irtisanomisiin. Tutkimukseen haastatelluista venäläisistä 55 prosenttia kertoi, että taloustaantumassa on karsittava menoja ja laitettava rahaa säätöön pahan päivän varalle. Kolmasosa vastaajista kertoi jatkavansa kulutustaan vanhaan maliin. Venäläiset luottavat omaan patjaan enemmän kuin pankkeihin. Kyselyyn vastanneista 45 prosenttia oli sitä mieltä, että säästöt kannattaa säilyttää käteisenä ja vain 28 prosenttia kertoi laittavansa säästöt pankkitililleen. VCIOM/TD/ Kuva Shutterstock 15

16 Talousuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Izvestia: Ongelmaluottojen osuus kääntyi laskuun huhtikuussa Sanomalehti Izvestian mukaan ongelmaluottojen osuus kääntyi huhtikuussa laskuun ensimmäistä kertaa sitten viime vuoden toukokuun. Izvestia on saanut tietonsa analytiikkayhtiö OKB:ltä, joka kerää markkinatietoa muun muassa Venäjän suurimmalle pankille Sberbankille. OKB:n mukaan ongelmaluottojen määrällinen osuus kaikista luotoista laski huhtikuussa 17,43 prosenttiin, kun se vielä maaliskuussa oli 17,62 prosenttia. Izvestia/TD/ Kuva Wikipedia Gref: Kulutusluottojen kysyntä elpymässä Venäjän suurimman pankin Sberbankin pääjohtaja German Grefin mukaan sekä kulutusluottojen, että yritysluottojen kysynnässä A on nähtävissä elpymistä. Gref puhui asiasta ulkomaalaisille sijoittajille suunnatussa Moskovassa järjestetyssä seminaarissa, uutistoimisto RBC uutisoi. Grefin mukaan Sberbank on ehtinyt myöntää valtion asuntolainojen korkosubventio-ohjelman puitteissa jo viisi miljardia ruplaa asuntolainoja. Valtio on myöntänyt Sbrbankille korkosubventioita 50 miljardin lainaerälle ja Sberbank aikoo anoa korkosubventioita vielä 200 miljardin ruplan erälle. Grefin mukaan yrityslainoituksen elpyminen on kuitenkin ollut hidasta. Yritysten osalta en ole samanlainen optimisti kuin eräät kollegani, joiden mukaan pahin olisi nyt takanapäin. Uusia lainoja kysytään tässä vaiheessa vain vähän ja eniten neuvotteluja käydään lainojen uudelleenjärjestelyistä, German Gref kommentoi. RBC/TD/ Pääomapako hidastui alkuvuonna Venäjän keskuspankin julkaisemien tilastojen mukaan Venäjän A pääomapako oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 32,6 miljardia dollaria, eli lähes kolmanneksen pienempi kuin saman ajanjakson aikana viime vuonna. Viime vuoden tammi-maaliskuussa Venäjältä pakeni pääomia lähes 50 miljardin edestä. Keskuspankki ennustaa pääomapaon nousevan tänä vuonna yhteensä 111 miljardiin dollariin. Tulevina vuosina pääomapako jatkaa pankin ennusten mukaan kuitenkin hidastumistaan. Pääomapakoa on tänä vuonna hidastanut ulkomaanvelan takaisinmaksujen huipun ohittaminen ja aiemmin arvioitua pienempi ulkomaanvelkojen määrä, analyysiyhtiö Alpari arvioi. Yhtiön pää-analyytikko Vadim Losubin mukaan myös rahoitussanktioiden vaikutukset venäläisyhtiöiden toimintaan näyttävät jääneen aiempia arvioita vähäisemmiksi, uutistoimisto RBC uutisoi. RBC/TD/ Venäjällä ehdotetaan verovapautta nuorille yrittäjille Pietarilainen kaupunginvaltuutettu Sergei Shatunovski on tuonut A Venäjän duuman käsiteltäväksi lakialoitteen, jossa ehdotetaan aloittelevien nuorten yrittäjien vapauttamista veroista. Verovapaus koskisi alle 30-vuotiaita, ensimmäisen yrityksensä perustaneita henkilöitä, jotka toimivat sosiaali- tai tiedealalla. Sergei Shatunovski perustelee aloitettaan sillä, että se innostaisi nuoria ryhtymään yksityisyrittäjiksi ja lisäisi pitkällä aikavälillä valtion verotuloja. Vastavalmistuneet venäläisnuoret eivät ole kovin innokkaita perustamaan omia yrityksiä. Esimerkiksi ulkomailla kouluissa annetaan yrittäjyyskasvatusta ja siksi muissa maissa yrittäjyyteen ei suhtauduta niin pelokkaasti kuin Venäjällä, Shatunovski perustelee. Jotkut venäläiset talousasiantuntijat suhtautuvat aloitteeseen kuitenkin varauksella. Sanomalehti Izvestian haastatteleman taloustieteen professori Aleksei Skopinin mukaan tietyille ryhmille annettava verovapaus voi houkutella rikollisuutta luvulla verohelpotuksia annettiin esimerkiksi kirkolle ja Afganistanin sodan veteraaneille. Tällaisissa tapauksissa veroeduista kiinnostuvat rikolliset, jotka alkavat käyttää toiminnassaan nuorten yrittäjien johtamia peiteyrityksiä, Skopin kommentoi. Venäjän parlamentin alahuone käsittelee Shatunovskin lakialoitetta kesällä. Izvestia/TD/ Venäjän kauppa- ja talouskatsaus Julkaisemme kotisivuillamme kuukausittain päivitettävän Venäjän kauppa- ja talouskatsauksen, johon keräämme tuoreimpia ulkomaankaupan ja makrotalouden tilastoja Venäjältä. Katsaus julkaistaan pdf-muodossa ja löydät sen kotisivuiltamme talousuutiset -osastolta. 16

17 Tuonnin korvaaminen uskottava tavoite vai poliittista sanahelinää? Teksti Taneli Dobrowolski Kuva Shutterstock Venäjällä on julkisuudessa alettu viime kuukausina puhua yhä aktiivisemmin tuonnin korvaamisesta, jolla tarkoitetaan pyrkimystä vähentää tuontitavaroiden osuutta kotimaan markkinoilla. Tuotannon aloja, joiden yhteydessä tuonnin korvaamisesta on tullut jo muotisana, ovat olleet muun muassa maatalous- ja elintarviketuotanto, lääketeollisuus, koneenrakennus ja informaatioteknologia. Venäjän hallitus on asettanut tavoitteet korkealle, mutta myöntää samalla itsekin, että kaiken tuonnin korvaaminen kotimaisella tuotannolla on mahdoton tehtävä, eikä siihen edes pyritä. Tuonnin korvaaminen ei varsinaisesti ole uusi termi Venäjänkään talouspoliittisessa sanastossa. Sitä alettiin käyttää aktiivisesti jo 1990-luvun loppupuolella, kun kotimaiset tuotteet alkoivat vuoden 1998 ruplan devalvaation jälkeen syrjäyttää ulkomaisia tuontitavaroita kuluttajien ostoskorissa. Varsinaiseksi median muotisanaksi tuonnin korvaaminen alkoi nousta kuluneen vuoden aikana erityisesti pakotepolitiikan seurauksena. Termiä on viljelty ahkerasti poliitikkojen puheissa, mutta talousasiantuntijat suhtautuvat sen yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseksi määriteltyihin keinoihin vähintäänkin varautuneesti. Tuonnin korvaamista on perusteltu muun muassa maan talouskasvun tukemisella, tuotantorakenteen monipuolistamisella ja kotimaisten yritysten kilpailukyvyn parantamisella. Aivan viime aikoina perustelujen joukkoon on noussut myös kansallinen turvallisuus ja omavaraisuusasteen nostaminen strategisesti merkittävillä aloilla; esimerkiksi elintarvikeja lääketeollisuudessa ja informaatioteknologiassa. Keinoina tavoitteen saavuttamiseksi voidaan käyttää esimerkiksi tuontirajoituksia, tuontikustannusten nostamista tuontitullein, tai kotimaantuotannon tukemista erilaisin subventioin; esimerkiksi verohelpotuksin tai edullisin investointilainoin. Venäjä onkin viime vuosina tasapainoillut näissä toimenpiteissään WTO-jäsenyyden asettamien rajoitusten ja velvoitteiden äärirajoilla. Samaa tuntuvat toisaalta harrastavan myös muut suuret maailmantaloudet. Tuonnin korvaamiseen johtavia prosesseja on pyritty vahvistamaan Venäjällä myös erilaisin strategiamietinnöin, suosituksin ja määräyksin. Useat valtionhallinnon toimijat ja valtio-omisteiset suuryritykset ovatkin ainakin retoriikan tasolla lähteneet talkoisiin mukaan - joko määräysten velvoittamina tai oma-aloitteisesti. Esimerkiksi Venäjän pelastusvirasto on tänä keväänä ilmoittanut alkavansa suosia sammutuskalustohankinnoissaan kotimaisia valmistajia. Vastaavanlaisia viestejä on julkisuudessa antanut myös muun muassa energiayhtiö Gazprom. Useat talousasiantuntijat näkevät kuitenkin, että kotimaisen tuotannon kehittäminen ylhäältä ohjattuna ja erilaisin subventioin ja rajoituksin, ei ole pitkällä aikavälillä kestävää. Kotimaisen tuotantorakenteen monipuolistuminen ja sen kilpailukyvyn kasvattaminen vaatisi monin verroin syvällisempiä talousuudistuksia. Ennen kaikkea se vaatisi suotuisaa investointi-ilmapiiriä, joka juuri tällä hetkellä ei ole kaikkein houkuttelevin ei kotimaisten, eikä ulkomaisten investoijien näkökulmasta. Kotimaisia investoijia kavahduttaa venäläisten kuluttajien ostovoiman lasku ja ulkomaisia investoijia ruplan kurssiheilahtelu, Venäjän talouden hiipuminen ja kansainvälisesti kireä ilmapiiri. Vaikka Venäjän hallitus on asettanut tuonnin korvaamiseksi korkeita tavoitteita, ei ulkomaantuonnin täydelliseen korvaamiseen kotimaisella tuotannolla hallituksessakaan uskota. Asiaa kommentoi huhtikuussa alussa pääministeri Dmitri Medvedev. Kukaan ei ole asettanut tavoitteeksi korvata ulkomaantuontia kokonaan. Se on täysin mahdoton tehtävä. Tuonnin korvaaminen ei ole hetkellinen trendi, vaan pitkäaikainen prosessi ja strateginen valinta, joka ei riipu pakotteista tai muistakaan ulkoisista tekijöistä, pääministeri totesi. 17

18 Venäjän talous Elintarviketeollisuudessa pyritään korkeaan omavaraisuusasteeseen Tuonnin korvaamisesta puhuttaessa näkyvimpiä tuotannonaloja ovat olleet maataloustuotanto ja elintarviketeollisuus. Nämä ovatkin lähtökohtaisesti aloja, joissa Venäjän olisi suotuisissa olosuhteissa mahdollista kehittyä merkittävästi. Tavoitteet on asetettu korkealle: Deutsche Wellen haastatteleman Venäjän maataloustuotantoa tutkivan Dmitri Rylkon mukaan maa pyrkii prosentin elintarvikeomavaraisuuteen vuoteen 2020 mennessä. Rylkon mukaan tavoite on kuitenkin nykyolosuhteissa haastava. Tavoitteessa elintarviketuotannon omavaraisuudesta huomioidaan vain lopputuotteet, eikä tuotantoketjua kokonaisuudessaan. Tuotantoketjun kotimaisuusaste on tällä hetkellä alhainen jopa niissä elintarvikeraaka-aineissa, joissa olemme lähes kokonaan omavaraisia: Venäjä on edelleen riippuvainen esimerkiksi ulkomaalaisesta teknologiasta ja siemenviljasta. Maatalouskoneissa ja niiden varaosatoimituksissa riippuvuus ulkomaantuonnista vaihtelee 25 prosentista sataan prosenttiin, Dmitri Rylko kertoi. Venäläisen yhteiskunnallisen tutkimuslaitoksen tutkija Vladislav Inozemtsevin mukaan yksi tehokkaimmista keinoista kotimaisen tuotannon kehittämiseksi olisi houkutella ulkomaalaisia yhtiöitä lokalisoimaan tuotantoaan Venäjälle. Lokalisoinnin houkuttelevuuden edellytyksenä on kuitenkin investointi-ilmapiirin kohentaminen. Tuonnin korvaaminen ymmärretään usein väärin niin, että ulkomaisista tuotteista siirryttäisiin kokonaan venäläisten yritysten valmistamiin tuotteisiin. Tämä ajattelutapa on väärä, sillä todellisuudessa tuonnin korvaaminen tarkoittaa tullirajan yli maahantuotujen tuotteiden korvaamista Venäjällä valmistetuilla tuotteilla riippumatta siitä, onko valmistaja venäläinen tai ulkomaalainen yritys, Inozemtsev muistuttaa. Vastapakotteiden merkitys elintarvikekauppaan Merkittävin elintarvikkeiden tuonnin korvaamiseen vaikuttanut tekijä on viime kuukausina ollut Venäjän länsimaille asettama elintarvikkeiden tuontikielto. Venäläiset vähittäiskaupat ovat joutuneet korvaamaan elintarvikehyllyitä poistuneita länsituotteita joko kotimaisilla, tai pakotteiden ulkopuolisista valtioista tuoduilla elintarvikkeilla. Kuluttajien silmissä tuontikielto on näkynyt hintojen nousuna ja valikoimien supistumisena. Vähittäiskaupan edustajien omien arvioiden mukaan tuontikielto on kasvattanut venäläisten elintarvikkeiden osuutta kauppojen hyllyillä lopulta vain maltillisesti. Esimerkiksi talouslehti Expertin huhtikuussa tekemän kyselyn mukaan kauppaketju O Kej kertoo kotimaisten tuotteiden valikoiman kasvaneen vuoden aikana noin 15 prosentilla. Kauppaketjun edustajan mukaan osuus on kasvanut pääosin jo olemassa olleiden elintarviketoimittajien valikoimien lisääntymisenä uusia kotimaisia elintarviketoimittajia kauppaketju ei juuri ole onnistunut saamaan. Talouslehden mukaan myös Prisma on laajentanut venäläisten elintarvikkeiden valikoimia. Lehden haastatteleman Prisman edustajan mukaan esimerkiksi laatujuustojen ja tuoreen kalan korvaaminen venäläisellä tuotannolla on kuitenkin ollut vaikeaa ja uusia toimittajia on jouduttu etsimään Venäjän rajojen ulkopuolelta, esimerkiksi Chilestä, Turkista, Serbiasta ja Egyptistä. Tilannetta helpottaakseen SOK Retail Int Oy suunnittelee strategisen hankintayhteistyön aloittamista 7Ya, Idea ja SPAR -kauppaketjujen kanssa. Raimo Valo: Venäjän talous kaipaa kunnollista rakenneuudistusta East Officen toimitusjohtaja Raimo Valo kertoo, että tuonnin korvaamisesta on puhuttu Venäjällä niin pitkään kuin hän muistaa. Kriisitilanteessa aihe on saanut lisäpontta ja sitä halutaan perustella nyt myös kansallisella turvallisuudella. Talouspakotteet ovat vain kiihdyttäneet näitä keskusteluja, Raimo Valo kommentoi Venlalle. Valon mukaan tuonnin korvaaminen kotimaisella tuotannolla on vain yksi osa talouden modernisaatioprosessia. Tätä prosessia varten on luotu strategioitakin, mutta niitä ei ole toteutettu täysimääräisesti tai niissä on kokonaan epäonnistuttu. Luonnonvarojen käytöstä näyttäisi puuttuvan selkeä ja yhtenäinen strategia sellainen, joka määrittelisi esimerkiksi energia- ja metsävarantojen, veden ja ruoan tuotannon hyödyntämistä. Modernisaatiosta ja strategiasta on puhuttu paljon, mutta näkyviä tuloksia on vaikea nähdä, Valo kommentoi. Raimo Valon mukaan tuonnin korvaamisen toteuttamiseksi ja teollisuuden modernisoimiseksi yrityksille tulisi luoda todellisia kannustimia, joita ei tällä hetkellä ole näköpiirissä. Kun heikot ja henkilöihin sidotut instituutiot yhdistetään käsiohjaukseen, ei todellista muutosta voi syntyä, koska luonnolliselle kasvulle ei ole perusteita. PK-yrityssektorin tuki on lähes olematonta ja yritysten lukumäärä on viime aikoina kääntynyt laskuun. Keskiraskaassa teollisuudessa iso rooli on kansainvälisillä yrityksillä, mutta ne ovat laittaneet investointinsa jäihin. Hallitus pyrkiikin pakottamaan kotimaisia suuryhtiöitä investoimaan, mutta se on vanha ja kulunut kaava, eikä toimi kunnolla. Kyseessä on rakenteellinen ongelma, system failure, eikä sitä saada puhumalla korjattua, Raimo valo summaa. Venäjän johto tuntuu ymmärtävän talouden uu- 18

19 distustarpeiden tärkeyden, mutta nykyisessä poliittisessa tilanteessa vaikeiden uudistusten läpivieminen voi olla poliittisesti riskialtista. Esimerkiksi neuvostoajalta periytynyt suuryritysten merkitys niin kutsuttujen monokaupunkien vakauden ylläpitäjinä on edelleen tärkeä. Presidentti Putinkin on todennut, että Venäjän pitää päästä eroon neuvostoaikaisesta teollisuusrakenteestaan. Tämän toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä neuvostoaikaiseen teollisuusmaliin perustuvat suuryhtiöt elättävät kokonaisia monokaupunkeja, joissa työn loppuminen voi synnyttää levottomuuksia. Nykytilanteessa kansalaisten pitäminen tyytyväisinä on uudistuksia tärkeämpää, ja siksi useimmilla nyt hyväksytyillä suunnitelmilla pyritään ennen kaikkea yhteiskunnan rauhoittamiseen, Valo sanoo. Raimo Valo uskoo, että elintarviketuotanto voisi tulevaisuudessa olla yksi sellaisista aloista, jonka kasvattamisessa Venäjällä olisi potentiaalia. Maatalouden kehittäminen vaatisi kuitenkin jättiinvestointeja, joihin ei nykytilanteessa ole kunnollisia mahdollisuuksia. Elintarviketeollisuudessa on tehty suunnitelmia miljardiluokan investoinneista esimerkiksi kanaloihin tai sikaloihin, mutta niihin on vaikeaa löytää rahoitusta niin pitkään kun Venäjällä ei ole kunnollista pääsyä länsimaalaisille rahoitusmarkkinoille. Yritysten omat investointivarat ovat puolestaan huvenneet kansainvälisten luottojen takaisinmaksuun. Kuluvan kesän jälkeen takaisinmaksuvelvoitteet tosin pienenevät, joten se saattaa antaa sijaa uusien projektien aloittamiselle, Raimo Valo arvioi. Venäjän talouden tila näytti vielä alkuvuodesta ainakin ennusteiden valossa varsin lohduttomalta. Ennusteet ovat kuitenkin joiltain osin kohentuneet muun muassa öljyn hinnan vakautumisen myötä. Nykytilanteen ongelmana on kuitenkin ennustamattomuus Venäjän taloustaantuma voi voi taittua nopeasti, tai sitten se voi kestää vielä hyvinkin pitkään. Hetkelliset merkit makrotalouden indikaattoreiden kohenemisesta eivät vielä merkitse talouden tervehtymistä. Raimo Valo perääkin Venäjälle kunnollista talouden rakenneuudistusta ja yrittäjyyden nostamista kunniapaikalle. Yrittäjyydessä venäläiset ovat erittäin hyviä asiantuntijoita ja heitä on paljon merkittävillä paikoilla kansainvälisissä yrityksissä. Nämä samat henkilöt pitäisi saada palaamaan Venäjälle, mutta tällä hetkellä aivovienti tuntuu suuntautuvan Venäjältä poispäin. Tilanne voi kuitenkin suotuisissa olosuhteissa taas kääntyä, kuten tapahtui 2000-luvun talouskasvun vuosina, Valo muistuttaa. Tekes selvittää tuonnin korvaamista Venäjän asettamat tavoitteet tuonnin korvaamisesta on merkittävä ja mielenkiintoinen aihe myös suomalaisen vientiteollisuuden näkökulmasta. Kiinnostava on esimerkiksi se, mille aloille strategisia päätöksiä tuonnin korvaamisesta kohdennetaan, mikä rooli ulkomaalaisten yritysten tuotannon lokalisoimisella on tässä kehityksessä ja mitä haasteita tai uusia mahdollisuuksia prosessi voi suomalaisille yrityksille synnyttää. Asiaan on tarttunut Tekes, joka teettää asiasta Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet -palveluun kuuluvan selvityksen tulevan kesän aikana. Team Finland yhteistyötapaamisissa keräsimme yrityksiltä ja yhteistyökumppaneiltamme teemoja, joita olisi hyödyllistä selvittää. Tuonnin korvaaminen nousi yhdeksi vahvimmaksi aiheeksi ja siksi olemme päättäneet sitä selvittää, Tekesin asiantuntija Laura Nurmi kertoo Venlalle. Selvitys käynnistetään keväällä ja sitä on tarkoitus tehdä kesän aikana. Selvityksen tekijäksi on suunnitteilla Moscow Higher School of Economics. Selvityksessä haluamme tarkastella ensisijaisesti niitä toimialoja, joiden vientiin tuonnin korvaaminen voi vaikuttaa. Toisaalta haluamme tunnistaa uutta liiketoimintapotentiaalia ja kartoittaa, mitä mahdollisuuksia tuonnin korvaaminen voisi tarjota suomalaisille yrityksille, Laura Nurmi tiivistää. Laura Nurmen mukaan suomalaiset asiasta kiinnostuneet suomalaisyritykset ovat tervetulleita mukaan selvityksen suunnitteluun. Selvitystä tehdään elinkeinoelämää varten ja olemme kiitollisia kaikista yrityksiltä tulevista kommenteista, ehdotuksista ja sparrauksesta, Nurmi innostaa. H Tuotantoketjun kotimaisuusaste on tällä hetkellä alhainen jopa niissä elintarvikeraakaaineissa, joissa olemme lähes kokonaan omavaraisia. 19

20 Jäsenyritys Ruukki Constructionille l Teksti Taneli Dobrowolski Kuvat Ruukki Venäjän talouden haasteista huolimatta Ruukki Constructionilla menee Venäjällä suunnitellun mukaisesti. Tilauskirjat ovat täyttyneet ja alkuvuoden osalta myyntikään ei näytä jäävän pahasti viime vuoden varjoon. Nykytilanteessa yhtiön etuna Venäjällä on vahva lokaalisuus. Venlan toimitus haastatteli Ruukki Constructionin Venäjä-toimintojen johtajaa Jussi Tuiskua. R uukki Construction on osa ruotsalaista SSAB-teräskonsernia. Se on siis yhtiö yhtiössä, jota johdetaan Ruukki Construction Oy:n hallituksen kautta. Ruukki Construction on puolestaan jaettu neljään liiketoiminta-alueeseen joista yksi on Venäjä. Jussi Tuisku toimii yhtiön johtoryhmässä ja vastaa yhtiön toiminnoista Venäjällä. Jos yhtiössä halutaan pitää Venäjätoiminnot hanskassa ja ohjaksissa, pitää johtoryhmässä olla aina joku Venäjästä vastaava henkilö. Venäjä on erityinen toiminta-alue ja se vaatii markkinoiden ymmärtämistä, osaamista ja niihin panostamista, 20 vuotta idänkaupan kuvioissa toiminut Tuisku kertoo. Ruukki Construction on tunnettu brändi Venäjällä ja yksi alansa markkinajohtajista. Venäjän osuus yhtiön liikevaihdosta on ruplamääräisesti laskettuna ollut viime aikoina noin kymmenen prosentin luokkaa. Ruplan kurssivaihtelut ovat tosin heijastuneet osuuteen selvästi vahvan ruplan aikoina osuus oli parhaimmillaan liki viidennes. 50 vuotta itänaapurissa Ruukki Constructionin juuret ovat 1960-luvun alkupuolella perustetussa Rautaruukissa, joka pian perustamisensa jälkeen alkoi tehdä kauppaa myös itään. Ensimmäiset edustustot avattiin Venäjälle 1990-luvulla ja yhtiön tuotemerkki Rannila nousi maassa vahvaksi brändiksi samalla vuosikymmenellä. Jussi Tuisku kuvailee Ruukki Constructionia nykymuodossaan suomalaisomisteiseksi paikalliseksi yhtiöksi. Lokaalisuus onkin ollut selkeä etu Venäjän nykyisessä taloustilanteessa. Talouden taantumasta tai talouspakotteista Ruukki Construction ei ole ainakaan kovin merkittävästi kärsinyt. Suunnittelu, raaka-aineet ja tuotanto ovat kaikki paikallisia samoin asiakaskunta. Markkinaosuuttamme emme ole Venäjällä menettäneet ja tuotantovauhti on edelleen noin 600 rakennusta vuodessa, Tuisku summailee. Jussi Tuiskun mukaan länsimaiden Venäjälle asettamat talouspakotteet ovat kuitenkin näkyneet viime aikoina yhtiön asiakaskunnassa esimerkiksi siinä, että isoimmat asiakkaat ovat lykänneet projektejaan 20