MUISTIO 1 (5) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ. Aika klo Asuntotoimi, neuvotteluhuone

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (5) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika klo Paikka Läsnä Asuntotoimi, neuvotteluhuone Harstila Pekka Hartman Jaakko Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja) Heinävä Auli Kangasniemi Ritva Lahtinen Markku Männikkö Markku Penttilä Tuomo Perämaa Matti Reiskanen Seppo Valve Tapio Virtanen Olejniczak Krista (sihteeri) Kokouksen avaus Pekka Hinkkanen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi. Työryhmän jäsenille jaettiin kopio Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän, seutuhallituksen kokouksen pöytäkirjaotteesta ( ) ja todettiin läsnäolijat. Ohjelmatyön tavoitteet ja toteuttamistapa Pekka Hinkkanen muistutti seutuhallituksen kokouksen pöytäkirjasta. Pöytäkirjassa todetaan, että asuntopoliittinen työryhmä valmistelee työsuunnitelman, joka sisältää ohjelmatyön aikataulun ja työn vaiheistuksen, työskentelyn tarkennetut tavoitteet, työn toteuttamistavan ja tarvittaessa esityksen rahoituksesta. Asuntopoliittinen työryhmä valmistelee maankäyttö ja rakennetyöryhmän (MARA työryhmän) määrittelemät rakennemallityön edellyttämät keskeiset asumisen tarkastelut ja linjaukset. Keskusteltiin ohjelmatyöstä laajemmin. Ohjelmatyön toteutus on MARA työryhmän vastuulla, mutta asuntopoliittinen työryhmä on varsinainen työrukkanen. Asuntopolitiikka on keskeinen teema MARA työryhmän raportissa. Asuntopoliittisen työryhmän jäsenistä useat jäsenet kuuluvat samanaikaisesti myös MARA työryhmään. Asumisenkin nykytilan

2 MUISTIO 2 (5) kuvausta on MARA työryhmän kesken jo työstetty sähköpostitse jonkin verran. Asuntopoliittisen kentän osalta kirjattiin, että seutukunnan kesken on tehty jo tilastoaineistoa. Pekka Harstila totesi, että ensin on sovittava toimenpiteet mitä tehdään ja vasta sitten konkreettisesti aloitetaan toteutus. Asia on hyvä valmistella huolella ja perusteellisesti. Tärkeimmät tavoitteet tulisi nimetä ja selvittää mihin niistä paneudutaan. Markku Männikko muistutti aikataulusta. Asian pitäisi mennä kesäkuussa valtuustolle ja elokuussa se raportoitaisiin valtion taholle. Hinkkanen pyysi, että jokaisen kunnan osalta kuullaan ehdotukset seutukunnan asunto ohjelman keskeisistä tarkasteltavista aiheista. Seutuhallituksen pöytäkirjassa mainitaan mm. asuntojen määrällinen ja laadullinen kysyntä ja tarjonta, asuntotuotanto, tonttitarjonta, muuttoliikkeiden logistiikka, energia ja liikenneasiat sekä asuntopolitiikan sosiaaliset kysymykset kuten asunnottomuus, erityisryhmien asuminen, ikäihmiset ja opiskelijat. Keskusteltiin mitä mieltä työryhmän jäsenet ovat tarkasteltavista aiheista. Orivedellä on tällä hetkellä muuttovoittoa, tonttikauppa käy vilkkaana ja asuntojen rakentaminen on vilkasta. Tapio Valveen mukaan kokonaisuutta pitää ajatella. Kaupunkikeskukset ovat tulevaisuuden kasvualueita ja niiden rinnalla olevat seudut kasvavat myös. Keskeisiksi asioiksi nousevat Valveen mukaan muuttoliike, liikenneyhteydet, ymmärrys/käsitys muuttajista ja muuttosuunnista. Tärkeää on Valveen mukaan myös asuntotuotannon määrällinen, laadullinen ja alueellinen tarkastelu sekä tonttitarjonta. Seppo Reiskanen Ylöjärveltä piti erityisen tärkeänä kasvun sekä kysynnän ja tarjonnan teemoja. Tällä hetkellä kaupunkiseutu ei pysty tarjoamaan asuntoja kaikille. Laadullinen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Väestönkasvu kiihtyy vain tulevaisuudessa ja kysynnän ja tarjonnan pitäisi kohdata, jotta kaupunkiseutu pysyisi jatkossakin kilpailukykyisenä. Markku Lahtinen Kangasalalta näki keskeisiksi teemoiksi asuntotarjonnan, talotyypit ja hallintamuodot. Lahtisen mukaan tärkeää on tarjota kuntalaisille oikeanlaista asutusta, oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja joukkoliikenteen yhteensovittaminen on tärkeää. Yhdyskuntarakenteen hajaantuminen on ongelma. Pekka Harstila Pirkkalasta pohti mitä asuntopolitiikalla nykyisin tarkoitetaan. Kun kysyntään ei pystytä asuntojen tarjonnalla vastaamaan, asuntojen hinnat nousevat hurjasti. Tonttien hinnat ovat siten Harstilan mukaan keskeinen teema seutukunnan asuntoohjelmassa. Pirkkalassa kasvu tulee olemaan noin asukasta vuodessa. Uusi asutus kohdennetaan koulujen ja

3 MUISTIO 3 (5) palveluiden luo. Kuntarajoilla tulisi tarkastella yhdessä maankäyttöä. Hartilan mukaan jokaisella seutukunnan kunnalla on erilainen rooli ja positiivisia tekijöitä vahvistamalla saavutetaan seudullinen asuntopolitiikka ja kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Jaakko Hartman Nokialta kertoi, että keskeistä on vastata kysyntään. Hän toi esille nykyajan kummalliset kylät ilmiön. Tällä hän tarkoitti sitä, että aikaisemmin asutusta on syntynyt sellaisille paikoille, jotka sijaitsevat lähellä palveluja tai työpaikkoja. Nyt tonttipolitiikkaa ja hinnat synnyttävät kyliä erikoisiin paikkoihin, hajaasutuksen osuus on kasvanut viime vuosina. Palveluja ei ole lähellä ja lähimpään kauppaankin saattaa olla hyvin pitkä matka. Seudullisessa asuntopolitiikassa pitäisi olla enemmän suunnitelmallisuutta ja ohjausta. Tässä yleiskaava on vahva työkalu. Haja asutuksen hallitsemisessa Kangasalan malli maaseutualueiden osayleiskaavoituksessa olisi hyvä. Tuomo Penttilä Lempäälästä piti Harstilan mainitsemaa kuntien roolijakoa hyvänä, sopimus eri kuntien rooleista asuntotuotannossa selkiyttäisi toimintaa. Tampereen tulee saattaa roolinsa naapurikuntien tietoon. Tampereen omakotitonttien vähyys heijastuu paineina naapurikuntiin. Lempäälällä on vähän tonttivarantoa ja kunnan maata jäljellä. Haja asutus on lisääntynyt huomattavasti ja Kangasalan maaseutualueiden osayleiskaavan tuoma mitoitus olisikin keino hallita tilannetta. Rajaseutumaa tulisi suunnitella yhdessä. Penttilä painotti myös tonttipolitiikan ja talotyyppien jakauman esiintuomista asunto ohjelmassa. Markku Männikkö Vesilahdesta toi esille, että koko seutukunnan kannalta olisi tärkeää selkiyttää eri kuntien työnjakoa: keskuskaupunki puutarhakaupungit maaseutu. Tällöin seutukunta säilyttäisi kilpailukykynsä tilanteessa. Männikkö kysyi, ovatko omakotitalonsa myyjälle seudulla olevat kerrostalotyyppiset vaihtoehdot kiehtovia. Hän toi esille, että Vesilahdessakin yksityisten myymien tonttien hinnat ovat nousset kovasti ja että jälleen, kuten 1990 luvulla, talouksia on ylivelkaantumassa. Pitäisi muistaa että asuntotarjontaa olisi tarpeiden mukaan. Tavoitteena tulisi olla arjen hyvä sujuvuus. Miten se rakentuukaan asunto ohjelman kautta? Matti Perämaa arvioi, että kaikilla työryhmän jäseniltä taitaa olla samantyyppisiä ajatuksia asunto ohjelman teemojen suhteen. Myös Perämaa piti keskeisenä jo esille tulleita kysyntä tarjonta asioita, arjen hyvää sujuvuutta sekä hintakysymystä. Kangasniemen Ritva kertoi ajattelevansa myös samalla tavalla. Seutukunnan tulisi vastata kasvuun ja kasvualueiden hakeminen tulisi työstää yhdessä. Keskeistä on yhdyskuntarakenteen eheys sekä palveluiden ja joukkoliikenteen järjestäminen. Tampereen tavoitteena on tuottaa

4 MUISTIO 4 (5) vuosittain k m2 asumiselle. Keskeistä on etsiä seudun kasvulle kaupunkiseudun rakenteesta kasvun alueet. Reiskasen mukaan seutukunnalla kerrostalotuotanto on riittävästi kysyntään nähden, mutta pientalotuotantoa on laiminlyöty. Väestöstä merkittävä osa kuitenkin haluaa asua omakotitaloissa. Tampereen olisi tultava mukaan talkoisiin. Tampereen seutukunta voisi ottaa seutuyhteistyön mallia esimerkiksi Oulun seudulta. Markku Lahtinen toi esille Helsingin käyttämän täydennysrakentamistalomallinkehittämisen, yhtiömuotoisen omakotitalorakentamisen kasvattamisen, tapojen etsimisen pienten tonttien rakentamiselle tiiviisti Tampereella. Auli Heinävä toi esille, että seudun rakennemallityössä laadittava seudullisessa toteuttamisohjelmassa saadaan koordinoitua seudulle tasapainoinen asuntotuotanto, aikataulutettua ja näin varauduttua infran ja hyvinvointipalveluiden rakentamiseen. Uusien asuinalueiden sijoittaminen suhteessa joukkoliikenteelle optimaalisiin vyöhykkeisiin on keskeistä. Pekka Harstila toi esille Pirkkalan maanhankintaohjelman. Keskusteluiden pohjalta päädyttiin siihen, että asunto ohjelman keskeisiä teemoja ovat jo seutuhallituksen pöytäkirjassakin mainitut teemat; asuntojen määrällinen ja laadullinen kysyntä ja tarjonta, tonttitarjonta ja asuntotuotanto sekä asuntopolitiikan sosiaaliset kysymykset kuten asunnottomuus, erityisryhmien asuminen, ikäihmiset ja opiskelijat. Muuttoliikkeiden logistiikka sekä energia ja liikenneasiat tulevat esille myös muiden työryhmien ohjelmissa, joten se asia voidaan jättää asunto ohjelmasta tässä vaiheessa pois. Terveiset maankäyttö ja rakennetyöryhmästä Todettiin, että keskustelun aikana on jo tullut esille hyvin keskeiset seikat maankäyttö ja rakennetyöryhmästä (MARA työryhmästä). Keskustelua ohjelmatyön aikataulusta ja työn vaiheistuksesta Keskusteltiin ohjelmatyön suunnittelusta. Suunnittelussa ja analyysissa olisi käytettävä asiantuntija apua. Heinävä muistutti, että rahoitusta olisi mahdollista hakea esimerkiksi Aluekeskusohjelman kautta. Sovittiin, että jokainen kunta laatii asuntopoliittisen kehityskuvan, joissa kunta nostaa esille oman kunnan roolin seudulla. Tämän

5 MUISTIO 5 (5) jälkeen kuntien asuntopoliittisia kehityskuvia vertaillaan seudun asuntopoliittisessa työryhmässä ja arvioidaan kokonaisuutta seudullisen asuntopoliittisen ohjelmoinnin pohjaksi. Kuntakohtaisten asuntopoliittisten kehityskuvien sapluunan työstää seututoimisto (Heinävä) yhdessä Tampereen asuntotoimen kanssa. Seudun asuntopoliittisen ohjelman laatiminen liittyy tiiviisti seudun rakennemallityöhön, mikä tulee huomioida aikataulutuksissa. Seudullinen ohjelma ohjaa kuntien asuntotuotantoa. Seudun asumisen tulevaisuuden analyysi huomioiden muutostrendit ja niiden vaikutus asumisen kysyntään ja tarjontaan laaditaan ensivaiheessa, pohjaksi seudun asuntopoliittiselle ohjelmoinnille. Työn tekee konsultti. Myös seudun asuntopoliittisen ohjelman laadintaan palkataan konsultti. Resurssit tulee järjestää. Muut asiat *Seutukunnan asumisen työryhmä Seutukunnan asumisen työryhmältä valmistuu toukokuun lopulla järjestyksessään kolmas asumisen ja rakentamisen tilastojulkaisu. Tilastojulkaisua kootaan parhaillaan Tampereen kaupungin konserninhallinnossa; asuntotoimessa ja tilaajaryhmässä. Tilastojulkaisussa tuodaan esille seutukunnan keskeisiä tietoja asumisen osalta ja tietoja voidaan hyödyntää mm. asuntoohjelmassa. Orivesi ei ole ollut mukana tilastojulkaisussa. Seuraava kokous Asuntotoimi kutsuu erikseen syksyllä seuraavan seudun asuntopoliittisen työryhmän kokouksen. Keskustelua asian tiimoilta käydään myös maankäyttö ja rakennetyöryhmässä. Jakelu Työryhmän jäsenet Krista Virtanen Olejniczak