TAMPERE MUISTIO 1/ (13)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPERE MUISTIO 1/2009 1 (13) 10.2.2009"

Transkriptio

1 TAMPERE MUISTIO 1/ (13) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika klo 9.00 Paikka Läsnä Poissa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Seututoimisto Satakunnankatu 18 A, 2.krs Hartman Jaakko Heinävä Auli Hietamäki Mari Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja) Kangasniemi Ritva Lahtinen Markku Männikkö Markku Nurminen Mikko Nurminen Päivi Penttilä Tuomo Ruoppila Sampo Valve Tapio Lampinen Tarja Lehtinen Jarmo (sihteeri) Reiskanen Seppo 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistio Pekka Hinkkanen avasi kokouksen ja kävi läpi edellisen kokouksen muistion pidetyssä kokouksessa oli esillä Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen työryhmän laivaseminaari ja Tukholman vierailun anti, kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman luonnoksen käsittely, eri rakennemallivaihtoehtojen vaikutus asumisen kehittämiseen sekä asuntopoliittisen ohjelman aikataulun tarkistaminen ja sen yhteys RaMa:aan. Muistioon ei ollut huomauttamista. 2. Rakennemallivaihtoehdot ja asumisen kehittäminen Auli Heinävä selvitti aluksi rakennemallityöskentelyn nykyvaihetta. Tällä hetkellä on käynnissä usealla eri taholla neljän erilaisen vaihtoehtomallin vaikutusten arviointi ja tämän on tarkoitus valmistua helmikuun loppuun mennessä. Vaihtoehtoja arvioidaan seuraavaksi työryhmien yhteisessä työpäivässä, maran kokouksessa, seutuhallituksen ja kuntajohtajien seminaarissa sekä ydinkaavoittajien työpäivässä. Kaikki rakennemal

2 TAMPERE MUISTIO 1/ (13) livaihtoehdot on mitoitettu siten, että Tampereen kaupunkiseudulle tarvitaan vuoteen 2030 mennessä uutta asuntoa. Kaupunkiseudulle arvioidaan muuttavan uutta asukasta; lisäksi asumisväljyyden kasvusta johtuen tarvitaan asunto asukkaalle. Rakennemallivaihtoehdot ovat 1. Tiivistyvä kaupunkiseutu (V1) 2a. Joukkoliikennekäytäviin tukeutuva kaupunkirakenne, lähijuna (V2a) 2b. Joukkoliikennekäytäviin tukeutuva kaupunkirakenne, katuraitiotie/bussi (V2b) 3. Monikeskuksinen kaupunkiseutu (V3) (Liite 1.) Päivi Nurminen lisäsi, että eri rakennemalleja arvioidaan muissakin työryhmissä ja että asuntopoliittisen työryhmän tarkoitus ei ole arvioida kaikkia vaikutuksia, vaan arvioida eri vaihtoehtojen vaikutuksia asuinympäristöön ja asuntotuotantoon (laatuun, tuotettavien asuntojen määriin ja asuntotyyppeihin), toisin sanoen miten asuminen sijoittuu eri vaihtoehdoissa: konkreettisesti; mitä mikin malli sisältää asumisen kannalta. Sampo Ruoppila esitteli laatimaansa lomaketta, jonka avulla voidaan tehdä vaihtoehtomallien vaikutusten arviointi asumisen osalta. Siinä jokaista mallia tarkastellaan seuraavista näkökulmista. 1. Kasvun kohdistuminen 2. Rakentamisen tehokkuus 3. Virkistysalueiden ja yhteyksien saavutettavuus 4. Asuntojen ja asuinympäristön monipuolisuus ja monimuotoisuus 5. Elinympäristön vetovoimatekijät (maisemat, rannat jne.) 6. Uusien asuinalueiden suhde nykyisiin asuinalueisiin, miten uusi rakentaminen tukee olevien asuinalueiden kehittymistä 7. Ilman laatu ja melu 8. Erityistä huomioitavaa Ruoppila oli jo esitäyttänyt lomakkeen Olli Pekka Hatanpään ja Maarit Vuorelan kanssa ja sovittiin, että jokaisesta näkökulmasta käydään kunnittainen kierros ja että kukin esittää näkemyksensä siitä sekä seudullisella tasolla että oman kuntansa osalta. Jaakko Hartmanin kysymykseen, onko laskemissa eroteltu kuntakohtaiset väkimäärät, Sampo Ruoppila vastasi, että ei ole. 1. Kasvun kohdistuminen. V1:ssa kasvu keskittyy Tampereen kaupunkiin ja sen rajoille, kunta ja alakeskukset kasvavat maltillisesti. Hatanpään ja Nekalan työpaikka alueet ja Viinikan ratapiha muuttuvat toiminnoiltaan sekoittuneiksi. V2a:ssa kasvu keskittyy joukkoliikennekäytävien varsille, asemanseudut korostuvat luoden uuden

3 TAMPERE MUISTIO 1/ (13) paikalliskeskusverkon. V2b:ssä kasvu keskittyy joukkoliikennekäytävien varsille, mutta nauhamaisemmin kuin V2a:ssa johtuen käytettävästä joukkoliikennejärjestelmästä (katuraitiotie/bussi). V3:ssa kasvu jakautuu tasaisemmin olemassa olevien kunta ja aluekeskusten liepeille. Pekka Hinkkasen mielestä vaihtoehtojen erot eivät ole välttämättä aivan selkeät. Joukkoliikenteeseen perustuvien vaihtoehtojen oleellisimman eron hän totesi olevan sen, että V2a perustuu junaliikenteeseen ja uusien asemien rakentaminen Lempäälään, Nokialle ja Kangasalalle ja että V2b:ssä junaliikenteen kehittäminen puuttuu, mutta vastaavasti siinä kehitettäisiin raitiotieliikennettä koillisille alueille ja Aitolahteen sekä rakennettaisiin silta Kiikkisensalmen yli. Mikko Nurmisen mukaan V1:ssa kasvu painottuu Tampereelle ja hänestä Ruotula Kauppi alueen ottaminen asumiskäyttöön on merkittävä muutos nykyiseen verrattuna. Kaukajärven ja Ruskon alueet ovat uusia varauksia. Auli Heinävä kysyi, onko Tampereen kantakaupunkiin laskettu asukkaan kasvu riittävä, sillä se ei ole hänen mielestään kovin tehokas. Markku Lahtisen mukaan vaihtoehdot ovat Kangasalan kannalta hyvin erilaisia, ongelmallisimpia ovat vaihtoehdot 2a ja 2b: a:ssa asutus on kaukana nykyisistä palveluista ja b ei anna paljoakaan kasvumahdollisuuksia. V1 on selkein, V3 tukee voimakkaasti nykyistä kuntakeskusta. Mari Hietamäen mukaan V2b tuottaa Pirkkalaan omakotitalopainotteista rakentamista kun muissa vaihtoehdoissa rakentaminen olisi tiiviimpää. Jaakko Hartmanin mielestä Nokian kannalta malleissa on eroja, V2a ja V2b tuo tärkeän eron junaliikenteen käytössä. Näissä vaihtoehdoissa myös talotyypit muodostuisivat erilaisiksi. Tuomo Penttilän mielestä Lempäälän kannalta vaihtoehdot 2a ja 3 ovat täysin samat, keskusta muodostuisi samanlaiseksi vaihtoehdoissa 2a, 2b ja 3. Vaihtoehto 1 on epärealistinen: Ihmettelyä aiheuttaa, että Nokialle on tulossa 4000 asuntoa, kun samalle etäisyydelle voitaisiin asuttaa Lempääläänkin. Tapio Valven mukaan vaihtoehdoissa ei ole suuria eroja. Oriveden tavoite on ollut tukeutua raideliikenteeseen, lisätä kasvua (kerrostaloja) keskustaan ja kehittää aseman ympäristöä, josta on juuri ostettu maatakin. Kaikki vaihtoehdot mahdollistavat nämä tavoitteet. Markku Männikön mukaan Vesilahden tavoitteena on Kirkonkylän, Narvan ja Ylämäen kasvattaminen yhteen. Tällä hetkellä kunnassa

4 TAMPERE MUISTIO 1/ (13) on vahvaa rakentamista joka puolella. Miten vaihtoehdoista saataisiin synteesi, jolla pääsisi Tampereen kaupunkiseudun kautta mukaan valtakunnan kilpailuun? Tämä edellyttäisi junia ja busseja käyttävän joukkoliikenneverkoston luomista niin että edes osa matkasta tehtäisiin joukkoliikenteellä. Miten Tampere rahoittaa kasvunsa? Asuntojen ostajat tekevät viime kädessä päätökset, missä asuvat. 2. Rakentamisen tehokkuus. V1 tuottaisi tehokkainta kerrostalovaltaisinta rakentamista tiiviine esikaupunkeineen ja vaatii vähiten uutta maa alaa. Maan korkea hinta on huono lähtökohta edullisen asuntotuotannon mahdollistamiselle. Ekologisin vaihtoehto. V2a tuottaisi tiivistä rakentamista asemien ympäristöihin (helminauhamalli) ja edellyttää huolellista suunnittelua, jotta asumanseuduista tulee viihtyisiä. V2b:ssä rakentaminen olisi hieman väljempää kuin V2a:ssa, varsinkin kauempana joukkoliikennekäytävistä, ja siinä varataan runsaasti uutta maa alaa suhteessa asukasluvun lisäykseen. V3 olisi rakennustehokkuudeltaan matalin ja vaatisi todennäköisesti eniten uutta maa alaa suhteessa asukasluvun lisäykseen ja siinä yhdyskuntarakenne hajautuisi eniten. Uhkana toteutuuko riittävästi tiiviitä kerrostaloalueita, joita tarvitaan edullisemman asuntotuotannon mahdollistamiseksi. Vähiten ekologinen, vähiten tehokas ja tuo mukanaan kahden auton kotitaloudet. Pekka Hinkkasen mukaan asuntopoliittisesta näkökulmasta pitäisi tarkastella onko tehokkuus tietyissä paikoissa hyvä vai huono asia. Hinkkanen sanoi arvostavansa tehokkuutta ja että rakennemallivaihtoehdon tulisi mahdollistaa erilaiset tehokkuusasteet ja uudentyyppisetkin asumisen muodot. Vaihtoehto 1 on kerrostalovaltainen; kerrostalo on hyvä ja perusteltu kehitettävä asumismuoto myös kuntatalouden kannalta. Vuokra asumiseen on saatava muita asuntotyyppejä kerrostalojen lisäksi (rivitaloja ja pienimittakaavaisia taloja), uusiakin sovelluksia voidaan kehitellä. V1:ssa Lamminrahka joutuu pakkoliittymään Tampereen palveluihin, olisiko kuitenkin parempi kehittää paikalliset palvelut. Ritva Kangasniemin mielestä V1 on Tampereen kannalta yksipuolisin, V2 ja V3 mahdollistavat monipuolisemman rakentamisen ja edellytykset sekoittavan yhdyskuntarakenteen luomiselle. V1:n lähtökohta on, että Tampere on keskittymä, jossa työpaikat ovat. Mikko Nurmisen mukaan kerrostalovaltaisin vaihtoehto antaa pääpiirteissään parhaat mahdollisuudet toteuttaa vuokraasuntopolitiikkaa. Monipuolisuuden tarjoaminen on kuitenkin tärkeää, jotta hajarakentamisen painetta saadaan hillittyä. Markku Männikkö kysyi, kuinka paljon tukipalveluja (pysäköintiä yms. ) Tampereella rakennetaan maan alle. Markku Lahtisen mukaan Kangasalan kannalta kaikki vaihtoehdot ovat haasteellisia asuntojen hallintamuotojen ja talotyyppien kehittämisen suhteen ja V2a:ssa ja V2b:ssä on ongelmallista tiiviyden

5 TAMPERE MUISTIO 1/ (13) saavuttaminen. V1 ja V3 ovat lähellä toisiaan, etäisyydet palveluihin muodostuisivat yhtä pitkäksi. Kangasalan näkökulmasta V3:sta kohdellaan nurjasti. Mari Hietamäen mielestä V2b tuottaisi haluttuja asumisen muotoja ja väljempiä asumisratkaisuja. V3 on tasapainoisen näköinen ja keskusta on käytetty paremmin asumiseen, mutta miten määrä saadaan sijoitettua. Kehän sisäpuolelle mahtuu vain tiivistä asumista (kerrostaloja tai matalaa ja tiivistä), vanhan Pirkkalan alueella ja rantaalueella väljemmät vaihtoehdot ovat mahdollisia. Jaakko Hartmanin mielestä kaikki vaihtoehdot ovat järkeenmeneviä. V2a ja V2b ravistelevat Nokialla eniten totuttua ajattelua. Asuntorakentamisen aikaansaaminen radan varteen on haastavaa. Pekka Hinkkanen pyysi Mikko Nurmiselta kommenttia VTT:n kaavatalousselvityksestä, jonka tekemisessä Nurminen oli ollut mukana: Nurmisen mukaan kyseessä oli puhtaasti taloudellinen selvitys: Mitä tehokkaampaa rakentaminen on, sitä parempi se on kuntatalouden kannalta. Hinkkasen mukaan selvityksessä tiivis rivitalo alue on kuntatalouden kannalta yhtä hyvä kuin kerrostalo. Nurmisen mukaan tiivis matala rakentaminen vastaa 3 5 kerroksista kerrostaloa. Ritva Kangasniemi huomautti, että yhtiömuotoiset omakotitalot säästävät kuntatalouden kustannuksia, kun asuntoyhtiöt rakentavat itse osan esimerkiksi teistä. Sampo Ruoppila huomautti vähemmän tiiviin rakentamisen olevan muilta osa alueilta pois. Tuomo Penttilän mukaan vaihtoehtojen tulisi olla realistisia eikä pelkästään teoreettisia. Lempäälän kehitys pysähtyisi V1:ssa ja Kangasalan V2b:ssä. V1 ei mahdollista monipuolista asumista kuten muut vaihtoehdot, mikä pitäisi kirjata selvemmin. V3:n esittely nyt vain negatiivisella sävyllä ja se pitäisi esittää positiivisemmin. V1:ssa Hankkion alueelle sijoitettaisiin henkeä, jolloin syödään runsaasti virkistysalueita; mieluummin Kangasalan puolelle. Mikko Nurmisen mukaan Hankkioon suunniteltu maankäytön muutos, jossa työpaikka alueita muutetaan asuinalueiksi. Ritva Kangasmäen mukaan tiiviissä vaihtoehdossa jopa asukasta. Pekka Hinkkasen mielestä tehokkuuden vaikutus asumisen hintaan (asuntojen hintoihin ja vuokriin) olisi otettava mukaan tarkasteluun. V1, V2a ja V2b mahdollistaisivat tehokasta huokeaa asumista. Hinkkasen kysymykseen missä asumisen hintaan voitaisiin ottaa kantaa, Auli Heinävä vastasi, että Mara ryhmä käsittelee myös kuntataloutta. Markku Lahtinen halusi korostaa, että asunnon sijaintitekijät vaikuttavat hintaan ja että ei ole tavoiteltavaa sijoittaa asuntoja huonosti, vaikka niille tulisi halvempi hinta. Jaakko Hartman tiedusteli puhutaanko tässä asumisen hinnasta vai asuntojen neliöhinnasta; asumi

6 TAMPERE MUISTIO 1/ (13) sen hintaan voidaan laskea myös matkakulut palveluihin ja työpaikkoihin. Markku Lahtinen totesi, että jos tavoitteena on saada rakennetuksi edullista vuokra asumista, Hankkion alueen rakentaminen on hyväksyttävää. Markku Männikkö totesi, että asumisen on oltava kiinnostavaa, tilkkutäkkiä on parannettava houkuttelevaksi ja edulliseksi. Pekka Hinkkasen mukaan tärkeätä on turvata myös tehokkaan kerrostaloasumisen kohteet. Elinkeinopoliittinen ja työvoimapoliittinen näkökulma ovat myös tärkeitä ja asumisen kustannukset ovat oleellinen tekijä. Lisäksi hän kaipaisi Aitolahden hyödyntämistä V2a:ssa ja 2b:ssä. Auli Heinävä nosti esille kysymyksen eroavatko mallit lähiöiden rakentamisen ja kehittämisen kannalta. Markku Männikön mukaan lähiöhankkeiden lähtökohdat muuttuvat, esimerkiksi Hervannassa asumisen rinnalle tullut työpaikkoja ja uusia toimintoja. Sampo Ruoppilan mukaan lähiöt olivat aikansa pahiksia, jotka ovat muuttuneet hyviksiksi. Mikko Nurminen totesi, että jos vaihtoehto ei tarjoa monipuolisuutta, aiheuttaa se hallitsematonta haja asutusta. Tällainen on vaarana V1:ssa. 3. Virkistysalueiden ja yhteyksien saavutettavuus. V1:ssa korostuu rakennetut kaupunkipuistot ja virkistykselliset ranta alueet, mutta kaventaa Kaupin virkistysaluetta, johon uudet asuinalueet tuovat lisää kysyntää. V2a:ssa pääpaino on ei rakennetussa luonnossa, varsinkin etelässä ja Oriveden suunnalla. V2b paino on edelleenkin eirakennetussa luonnossa vesistöjen ranta alueet mukaan lukien. V3 tukeutuu paikallisen luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin. Markku Männikkö kysyi mikä on virkistysalue? Hänen mukaansa se voi tarkoittaa monenlaisia eri asioita ikkunasta näkyvästä kaupunkipuistosta vaellusreitteihin. Markku Lahtisen mukaan Kangasalla V3 tarjoaa monipuolisinta luonnonläheisyyttä, muissa korostuu Kirkkoharjun merkitys. Jaakko Hartmanin mukaan Nokialla V1:ssa ja V3:ssa tavoitetaan parhaiten erilaista virkistyskäyttöä, V2a ja V2b ovat tässä mielessä vaikeammat toteuttaa. Pekka Hinkkasen mielestä V1:n sisältämän Kaupin hyödyntäminen on radikaali muutos virkistysalueisiin ja kysyi onko se edes realistinen. V2b on hyvin toteutettuna positiivisin vaihtoehto ranta alueiden käytön ansiosta. Ritva Kangasniemi totesi, että V1:n virkistyskäytös

7 TAMPERE MUISTIO 1/ (13) tä viemien isojen alueiden tilalle tuskin saadaan luotua uusia alueita. V2a:ssa ja V2b:ssä virkistysaluekokonaisuudet todennäköisimmin paranevat rakentamisen myötä. Tapio Valven mukaan Oriveden nykyiset virkistysalueet säilyvät ja ovat hyödynnettävissä ja aseman kehittäminen mahdollistaisi Längelmäveden virkistyskäytön kehittämisen. Mari Hietamäen mukaan rannat tarjoavat urbaanimpaa luontoyhteyttä ja sisemmälle Pirkkalaan tulee vihersormia. V3 on monimuotoisempi, Virkaniemi tullee virkistyskäyttöön ja Pereen saari säilyy neitseellisenä. Pohjoisrantaa ei tähän mennessä oikein ole osattu arvostaa. 4. Asuntojen ja asuinympäristöjen monipuolisuus ja monimuotoisuus. V1 on kerrostalovaltaisin ja se voi muodostua liian yksipuoliseksi. V2a ja V2b ovat monipuolisia ja mahdollistavat sekoittuneen rakenteen luomisen; näissä vaihtoehtoissa on eniten mahdollisuuksia pikkukaupunkimaisuuteen. V2b:ssa uudet avaukset antavat parhaimmat mahdollisuudet monimuotoisen yhdyskuntarakenteen suunnitteluun. V3 on myös suhteellisen monimuotoinen, mutta saattaa rajoittaa kerrostaloalueiden syntymistä. V3 on yhdyskuntarakenteen osalta hajautunein malli. Pekka Hinkkasen kysymykseen, miksi V3 ei ole yhtä pikkukaupunkimainen kuin V2a ja 2b, Sampo Ruoppila vastasi, että V3:ssa uudet asunnot eivät tulisi yhtä lähelle kuntakeskusta. Jaakko Hartmanin mukaan lomakkeen tekstit eivät toteudu Nokian kannalta. V1 ja V3 ovat monipuolisimmat ja parhaat rantamaisemien hyödyntämisen kannalta. V2a ja V2b ravistelevat Nokian taajamakehitystä ja vaikuttavat jakaantumaan. V3:ssa on olemassa olevassa rakenteessa kiinni olevia alueita. Markku Lahtisen mukaan Kangasalla V2a on ongelmallinen, koska radan varteen on vaikea saada pikkukaupunkimainen miljöö. V2a ei oleellisesti erotu V3:sta, joka on parempi kuin mitä tekstissä kuvaillaan. V1 keskittyy Lamminrahkan alueeseen eikä ole kovin monimuotoinen, mutta ei välttämättä huono. Tapio Valven mukaan kaikki vaihtoehdot täydentävät Orivedellä olemassa olevia kaava alueita. Tuomo Penttilän mukaan Lempäälän osalta vaihtoehdot 2a, 2b ja 3 ovat samanlaiset. Ritva Kangasniemi hämmästeli sitä, ettei V3:ssa olisi myös pikkukaupunkimaisuutta (vrt. Vuores). V2b on parempi pienkaupungin

8 TAMPERE MUISTIO 1/ (13) saamiseksi. V3:ssa Nurmi Sorilaan on suunniteltu Vuoreksen kokoinen yksikkö, josta saataisiin pikkukaupunkimainen. V3 on hajautunein malli. Onko pikkukaupunkimaisuus tavoiteltavaa? Rantojen ohella voisi korostaa myös kulttuurimaisemia (Kangasalan harju, Nurmi Sorila). Markku Männikkö: Vesilahden kolmen taajaman yhteenkasvaminen on hyvin samankaltainen kaikissa vaihtoehdoissa. Palvelujen järjestäminen on myös asumisen monipuolisuutta. Pekka Hinkkanen totesi, että laitetaan näkyviin kolmen taajaman kehittämisnäkymät. 5. Elinympäristöjen vetovoimatekijät (maisema, rannat jne.). V1 tarjoaa kantakaupunkimaisen ympäristön, kaupunkipuistot ja urbaanit ranta alueet. V2a tarjoaa maaseutumaisemat ja metsät, asemanseuduille rakennetut tiiviit pikkukaupungit, mutta ei kuitenkaan hyödynnä Tampereen kaupunkiseudun valttikorttia eli vesistöjä. V2b:ssä on eniten mahdollisuuksia rakentaa rantojen tuntumaan ja niitä hyödyntäen. V3 hyödyntää ranta alueiden rakentamisen parhaiten Kangasalla ja Nokialla ja kulttuurimaisemaa Nurmi Sorilassa ja Kangasalan harjun tuntumassa, mutta muualla monet uusista alueista sijaitsee pellolla. Markku Lahtisen mukaan vaihtoehdoissa on selvät erot, mutta niiden kuvaukset eivät vastaa karttoja: V3:ssa kaikki asuminen sijoittuu veden ääreen, V1:ssa ja V2:ssa suolle ja umpimetsään. Tarkastelussa on tarkoitus saada mallien eroja esiin, ei kirjata vikoja. Auli Heinävän mukaan V2a:ssa ja V2b:ssä on suunniteltu paljon asumista alueille, joille ei voi rakentaa Kangasalla. Jaakko Hartmanin mielestä esittelytekstien yleislinja ei toteudu Nokian kohdalla. V1 ja V3 ovat tässäkin parhaat maisemien hyödyntämisen kannalta. V2:ssa kasvu on pellolla ja radan pohjoispuolella. Tuomo Penttilän mukaan eri lokeroissa on samoja asioita, jotka varmaan ihan hyviä. Pekka Hinkkasen mukaan Tampereen osalta keskusta alueen ja rantojen hyväksikäyttö toteutuu hyvin kaikissa vaihtoehdoissa. Ritva Kangasniemen mukaan rantojen korostamisen lisäksi Kangasalan ja Aitolahden kulttuurimaisemia voitaisiin korostaa enemmän: hyvin rakentaen saataisiin upeita asuinalueita. Markku Männikön mukaan jokaisen alueen oma historia vaikuttaa siihen, mitkä ovat vetovoimatekijöitä. Maaseutumaisen asumisen kehittäminen, kulttuurimaisemat ja hoidetut kuviot ovat nykypäivää, nämä perustoiminnot on paikkakunnalla hoidettu. Tähän kuuluu eri

9 TAMPERE MUISTIO 1/ (13) laiset luontotyypit, esimerkiksi erilaiset metsätyypit ja luonnonvaraiset alueet. Uudet vesilahtelaiset arvostavat myös etäisyyttä naapuriin. Sampo Ruoppilan mukaan monipuolisuuteen pyrkiminen on hyvä asia, mutta piti valitettavana, jos veden äärelle pääsemistä ei hyödynnetä. 6. Uusien asuinalueiden suhde nykyisiin asuinalueisiin, miten uusi rakentaminen tukee olevien asuinalueiden kehittymistä. V1:ssa on vähiten uusia alueita, mutta edellyttää maankäytön muutoksia hankalilla alueilla. V1 tukee keskuskaupungin ja sen raja alueiden kehittämistä, mutta voimakas keskittäminen edellyttää palvelurakenteen merkittävää parantamista. V2a:ssa korostuvat rataverkon asemanseudut ja V2b:ssä joukkoliikennekäytävät tukevat eniten niille läheisiä alueita. V3 laajentaa eniten yhdyskuntarakennetta ja tukee nykyisten alakeskusten palvelujen säilymistä. Jaakko Hartmanin mukaan Nokian osalta V1:ssä ei vähempää alueita kuin V3:ssa, molemmat tukevat nykyistä palvelurakennetta. V2:ssa palvelut on vaikein järjestää, joskin tiiviimpi rakenne tukisi tätä paremmin. Markku Lahtisen mukaan V1 ja V2b tukevat parhaiten nykyistä rakennetta. V2a on hankala, koska täytyy luoda uudet palvelut tai sijoittaa ne uudelleen. V3 tarjoaa hyviä keskustan kehittämismahdollisuuksia. Mikko Nurmisen mukaan V1:ssa on vähiten uusia alueita, mutta alueiden käyttöönotto on hankalinta (esim. Ruotula; esim. virkistys ja luontoalueet). Tuomo Penttilän mukaan V1:n merkitys Lempäälälle on, että se näivettää kunnan keskustan. V1:ssa korostetaan nykyisen rakenteen tukemista, mutta se sisältää myös negatiivisia asioita, jotka voisi esittää. Tekstin käsitteitä voisi yhtenäistää (ala ja aluekeskus). Pekka Hinkkasen mielestä V1:ssa ja V3:ssa ei kielletä aluekeskusten kehittymistä. V1:ssa asuntojen hinnat muodostuvat todennäköisesti korkeammiksi kuin muissa vaihtoehdoissa. Ritva Kangasniemen mukaan tulisi tuoda esille, että sekä V2b että V3 laajentavat yhdyskuntarakennetta merkittävästi. V1:ssa on haasteellista Hatanpää Nekalan suuri maankäytön muutos, mikä ei ole realistinen. Riittääkö palvelurakenne noin voimakkaaseen keskittämiseen kuin V1:ssa vai olisiko järkevänpää hajauttaa? V3:ssa Lahdesjärven alue tukisi tätä.

10 TAMPERE MUISTIO 1/ (13) Markku Männikön mukaan uuden tien rakentaminen Vesilahden kirkonkylän ja Lempäälän välille edistäisi kehitystä. Tapio Valven mukaan Oriveden kannalta V2a ja V2b ovat hyviä. Uusien alueiden toteuttamisen täytyy täydentää vanhaa. 7.Ilman laatu ja melu. Joukko ja kevyeen liikenteeseen perustuva V1 aiheuttaa vähiten ilmansaasteita, mutta keskittää asumista eniten alueille, joilla tällä hetkellä on ilmansaasteita. Raideliikenteeseen perustuva V2 mahdollistaa vähämeluiset ja saasteiset asemanseutualueet, suunnittelun kannalta haasteelliseksi muodostuvat kuitenkin tärinäalueet. V2b on samansuuntainen V2a:n kanssa. V3 on hajautuvin malli, pientaloalueilla ilmalaatu ja melutaso ovat hyvät, mutta vaihtoehto suosii vähiten joukkoliikennettä. Auli Heinävän mukaan V2a:ssa on suunniteltu paljon asumista alueille, joissa on radasta johtuvaa melua ja tärinää, mikä tulee huomioida suunnittelussa. Ritva Kangasniemen mukaan ratamelualueille rakentamisella voidaan parantaa kuitenkin vanhan asuntokannan melusuojausta. Markku Lahtisen mielestä V2b on ongelmallisin, Lahdentie tuottaa melua ja ilmansaastetta asumisalueille. V1, jossa on paljon asumista Lamminrahkassa, on ongelmattomampi. Kuinka V2a:han saataisiin suunniteltua palvelut niin, että kotitaloudet voivat luopua autoista? V3:ssa asuminen on suunniteltu hyville alueille, mutta saattaa synnyttää liikenneongelmia. Pekka Hinkkasen mukaan tiiviin rakentamisen etuna on, että asuntoihin kantautuva äänimelu hallitaan entistä paremmin. City elämää voidaan suosia, se ei ole uhka. Tuomo Penttilä totesi, että työpaikka alueiden kehittäminen Lempäälässä jatkuu malleista huolimatta, ja pohti aiheuttaako tämä pendelöintiä. Kaikki rakennemallivaihtoehdot tuottaisivat Lempäälässä asumista melualueille. Varaudutaan kuuteen raiteeseen ja meluaitoihin. Jaakko Hartmanin mukaan lomakkeeseen voisi lisätä, että rataliikenteen aiheuttama tärinä on selvitettävä, kuinka laajalle vyöhykkeelle se vaikuttaa ja millaisia kustannuksia siitä tulee. 8. Erityistä huomioitavaa. Markku Lahtisen mielestä V2a raideliikenteen rakentamisen aikataulu täytyisi olla näkyvissä. V2b:ssä Ruutana ja Nurmi Sorilan pitäisi sovittaa paremmin yhteen. V3:ssa asuinalueille pitäisi saada myös palveluja ja työpaikkoja. Auli Heinävän

11 TAMPERE MUISTIO 1/ (13) mukaan eri rakennemallivaihtoehdoissa on suuria eroja toteuttamisen vaiheistuksessa suhteessa infraan ja palvelutuotantoon. Markku Männikkö totesi, että Tampereen seudulle suunnitellaan valtakunnallista logistiikkakeskusta ja kysyi olisiko tarkoituksenmukaista erottaa tavaraliikenne ja henkilöliikenne toisistaan. Pekka Hinkkanen sanoi kannattavansa, että Teiskon asuttamisessa varaudutaan suurempaan kasvuun, samoin Ylöjärvellä. Asumisen kannalta ja muutenkin kaikissa vaihtoehdoissa on hyviä ja huonoja puolia, toivottavin ratkaisu olisi jonkinlainen yhdistelmä. Hinkkanen mainitsi Ruotsissa käytössä olevasta harvaanasuttujen seutujen määritelmästä, jonka mukaan sillä tarkoitetaan paikkaa, josta matka lähimpään taajamaan kestää yli 45 minuuttia. (Suomessa harvaan asutun seudun kuntatason määritelmä on "alle 8 asukasta/km2", mutta sitä kuitenkin painotetaan seutukunnittain; esimerkiksi Rovaniemen kaupunki ei tiheään asutun keskuksensa vuoksi ole harvaan asuttu seutu.). Hinkkanen kysyi lisäksi, kannattaako Suomen pyrkiä olemaan nyt ilmasto asioissa EU:n mallioppilas. Hän muistutti, että kaikilla on mahdollisuus kommentoida käsiteltyjä asioita vielä suoraan Sampo Ruoppilalle. Sampo Ruoppila lähettää keskustelun pohjalta päivitetyn asumisen vaikutusten arviointitaulukon (liite 2) kommentoitavaksi ennen pidettävää Mara työryhmien yhteistä työpäivää. 3. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma luonnoksen käsittely Sampo Ruoppila kertoi, että Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisesta ohjelmasta ei ole vielä tehty seuraavaa versiota. Luonnoksen on tarkoitus valmistua helmikuun alussa. Käsitellään seuraavassa kokouksessa. 4. Muut asiat Asumisen sosiaalisten kysymysten tukiryhmän tilannekatsaus. Sampo Ruoppila esitteli kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman erityisryhmien asumista koskevaa ohjelmatekstiä (liite 3). Nykytilanteessa laitosmainen asuminen on ylikorostunutta, pyrkimyksenä on mahdollisimman kodinomainen asuminen. Pyrkimyksenä on sopia seudullisia linjauksia. Kuntien välistä yhteistyötä pyritään lisäämään, erityisesti erityisimpien erityisryhmien asumisen järjestämisessä. Jäljelle jää kuitenkin paljon perustoimintoja, joita kukin kunta hoitaa omalla tavallaan. Tilaajayhteistyö on tärkeää.

12 TAMPERE MUISTIO 1/ (13) Pekka Hinkkasen mielestä tekstissä on jo jonkin verran konkretiaa, mutta lisää kaivataan. Ruoppilan mukaan yhteisen strategisen tahon puuttuminen vaikeuttaa ratkaisujen keksimistä; mikä olisi se taho, joka koordinoi ja määrittelee seudun tarpeet? Päivi Nurminen piti paperin lähtökohtaa asunto+ hyvänä. Hänen mielestään luonnos toimii hyvänä strategisena tekstinä, jossa on kerrottu missä yhteistyön fokus on (raja alueilla ja erityisryhmissä). Seudullisen näkemyksen pitäisi syntyä sosiaali ja terveysryhmän ja sosiaalijohtajien yhteistyönä. Tekstistä puuttuvat vielä keinot, rakenteet ja uuden rahoituksen tarve. Nurmisen mielestä pitäisi ehkä kehittää jokin uusi prosessi. Sampo Ruoppila kertoi, että erityisryhmien tulevasta määrällisestä kehityksestä ei ole saatavilla ennusteita edes ao. asiantuntijaorganisaatioilla ja siksi tarvelaskelmat on jouduttu arvioimaan lähinnä sivistyneesti nykyisten trendien perustalta. Pekka Hinkkanen arveli, että paikalliselta tasolta saadaan varmasti lukuja. Lisäksi hän totesi, että senioritaloista on esitetty, että niiden markkinoinnissa luvataan liikaa ja että ne olisivat aikapommeja. Hänen mukaansa tällainen asenne pitäisi saada ehkäistyksi, sillä on tärkeää, että senioritaloja rakennetaan. Auli Heinävä painotti, että senioritalojen sijainti on tärkeä. Hinkkanen totesi vielä, että kun palveluja ollaan valmiita viemään ikäihmisten koteihin sijainnista riippumatta, miksi niitä ei vietäisi myös senioritaloihin. Markku Männikkö huomautti, että senioritalotkin ovat vain yksi vaihtoehto ikäihmisten asumiselle. Miksi ei kehitettäisi taloja, joissa asuu eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, jotka voivat ostaa tarvitsemansa palvelut samoilta palveluntarjoajilta. Asumisen sosiaalisten kysymysten tukiryhmä jatkaa työskentelyään klo Asuntopoliittisen työryhmän kokoonpano. Jaakko Hartman ja Tapio Valve kertoivat jäävänsä eläkkeelle ja siten jäämässä pois asuntopoliittisesta työryhmästä. Hartmanin tilalle työryhmään on tulossa Nokialta Asko Riihimäki. Valven tilalle Orivedeltä tuleva henkilö selviää myöhemmin. 5. Seuraava kokous Kaupunginseudun asuntopoliittisen työryhmän seuraava kokous on torstaina klo 9.15 Tampereen kaupungin keskusvirastotalolla (5 krs) ryhmähuoneessa 1. Sampo Ruoppila laatii seuraavaan kokoukseen aikataulun vuoden 2009 kokouksista.

13 TAMPERE MUISTIO 1/ (13) Liitteet Liite 1. Kartat ja kuvaukset Rakennemallivaihtoehtojen kuvaukset ja kartat saatavilla Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kotisivujen Extranet sivuilta nnemallityo/ Liite 2. Vaikutusten arviointi, asuminen Liite 3. Erityistyhmien asumisen kehittämistä koskeva tekstiluonnos Jakelu työryhmän jäsenet, Kari Kankaala Jarmo Lehtinen

TAMPERE MUISTIO 5/2008 1 (7) Paikka Tampereen kaupungin virastotalo, neuvotteluhuone 2

TAMPERE MUISTIO 5/2008 1 (7) Paikka Tampereen kaupungin virastotalo, neuvotteluhuone 2 TAMPERE MUISTIO 5/2008 1 (7) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 20.11.2008 klo 12.30 Paikka Tampereen kaupungin virastotalo, neuvotteluhuone 2 Läsnä Poissa Heinävä Auli Hietamäki, Mari Hinkkanen

Lisätiedot

MUISTIO 1 (5) 05.04.2007 KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ. Aika 27.3.2007 klo 12.00. Asuntotoimi, neuvotteluhuone

MUISTIO 1 (5) 05.04.2007 KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ. Aika 27.3.2007 klo 12.00. Asuntotoimi, neuvotteluhuone MUISTIO 1 (5) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 27.3.2007 klo 12.00 Paikka Läsnä Asuntotoimi, neuvotteluhuone Harstila Pekka Hartman Jaakko Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja) Heinävä Auli Kangasniemi

Lisätiedot

TAMPERE MUISTIO 9/2009 1 (5) 21.1.2010

TAMPERE MUISTIO 9/2009 1 (5) 21.1.2010 TAMPERE MUISTIO 9/2009 1 (5) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 7.12.2009 klo 9.15 Paikka Läsnä Poissa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs Hinkkanen

Lisätiedot

TAMPERE MUISTIO 5/2009 1 (8) 29.9.2009 KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ. Aika 7.9.2009 klo 13.00

TAMPERE MUISTIO 5/2009 1 (8) 29.9.2009 KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ. Aika 7.9.2009 klo 13.00 TAMPERE MUISTIO 5/2009 1 (8) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 7.9.2009 klo 13.00 Paikka Läsnä Poissa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Seututoimisto Satakunnankatu 18 A, 2.krs Hinkkanen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/2010 1 (7) ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/2010 1 (7) ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/2010 1 (7) KAUPUNKISEUDUN Aika 15.4.2010 klo 9.00 Paikka Läsnä Poissa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja)

Lisätiedot

TAMPERE MUISTIO 4/2009 1 (6) 30.7.2009. Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs (Media 54 rakennus)

TAMPERE MUISTIO 4/2009 1 (6) 30.7.2009. Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs (Media 54 rakennus) TAMPERE MUISTIO 4/2009 1 (6) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 16.6.2009 klo 9.15 Paikka Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs (Media 54 rakennus) Läsnä Poissa Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja)

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 Kasvu tiivistyy sisäänpäin tultaessa Vuonna 2014 kaupunkiseudun väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013), mikä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

TASE 2025. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisohjelman ja aiesopimuksen laadinta. Suunnitteluryhmän kokous 21.11.

TASE 2025. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisohjelman ja aiesopimuksen laadinta. Suunnitteluryhmän kokous 21.11. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisohjelman ja aiesopimuksen laadinta Suunnitteluryhmän kokous 1 Asialista Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn

Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn seminaari 18.1.2018 Vantaa on rakennettu yleiskaavoilla

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen työryhmä muistio 8/2014 10.11.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen työryhmä muistio 8/2014 10.11.2014 Aika: maanantaina 10.11.2014 klo 11.00 13.00. Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18 A (2. krs), Tampere Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen työryhmä: Kari Kankaala johtaja Tampere,

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa

Kommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa Kommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus SYKE Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen seminaari 27.9.2018 Asukasbarometri

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa. Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa. MAL4-sopimus Rakennesuunnitelman ja Asuntopoliittisen ohjelman päivitys Kaisu Kuusela, Tampereen kaupunkiseutu

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 7/2009 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 7/2009 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 7/2009 Aika 20.11.2009, alkaen klo 12.00 13.34 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Anni Aalto

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen

Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä, LVM 5.10.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä Pro Rautatie seminaari 29.11.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Mikä on rakennesuunnitelma?

Mikä on rakennesuunnitelma? Kimmo Kurunmäki, Seutufoorumi 13.11.2014 Mikä on rakennesuunnitelma? Kaupunkiseudun ydinalueita koskeva strateginen suunnitelma, jossa kuvataan maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluverkon tavoitteellinen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

ASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT

ASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden

Lisätiedot

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Esitykseni Sopimusmenettelyn lähtökohdat Kaupunkiseudun tavoitteet MAL3-kierrokselle Tavoitteista toimenpiteisiin

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Jatkosuunnittelu Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut lausunnot JATKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt

Lisätiedot

Muistioon ei ollut huomauttamista.

Muistioon ei ollut huomauttamista. MUISTIO 3/08 1 (9) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 21.05.2008 klo 09.15 Paikka Läsnä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Seututoimisto Satakunnankatu 18 A, 2.krs. Hartman Jaakko Heikkilä,

Lisätiedot

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin Yleiskaava 2029 Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa 26.11.2018 / Andrei Panschin Ohjelma 17:00-19:30 Andrei Panschin: Tervetuloa Christina Hovi: Kaupungin strategiat & yleiskaava Andrei Panschin: Yleiskaava

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä

Lisätiedot

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Asuntopolitiikka seuduilla ja sen tulevaisuus. Mari Randell

Asuntopolitiikka seuduilla ja sen tulevaisuus. Mari Randell Asuntopolitiikka seuduilla ja sen tulevaisuus Mari Randell Miksi asuntopolitiikkaa tarvitaan jatkossakin ja miten asuntopolitiikkaa ohjelmoidaan? Mitä uutta maakuntauudistus ja muut isot uudistukset tuovat

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 27.3.2009 klo 13.00 14.50 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja

Lisätiedot

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja 20.5.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5. Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.2017 Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hanke Ympäristöministeriön ja

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT ASIALISTA 5/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT ASIALISTA 5/ Aika: Keskiviikko 10.8.2016 klo 13:00-14:35 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere, pj. Olkanen Emilia

Lisätiedot

MAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö

MAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö MAL 2019 Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö 9.10.2019 Esityksen sisältö Miltä näyttää vuonna 2019? Mitä MAL-suunnitelman toimenpiteillä

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 2/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 2/ Aika: klo 9-11.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2.krs Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Marko Ojala vs.vapaa-aikajohtaja Ylöjärvi

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta

Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta Mikko Autio asumisen asiantuntija Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Oulun kaupunki 27.9.2018 1. Ikääntyneiden asumisen nykytila ja tulevaisuus Oulussa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia. Kaupunkiseudun tonttipäivä

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia. Kaupunkiseudun tonttipäivä Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Kaupunkiseudun tonttipäivä 27.4.2017 Seutuyhteistyö Seutuyhteistyö on kuntien päätöksiin perustuvaa yhteistyötä alueen kehittämiseksi Valtuustot ovat hyväksyneet

Lisätiedot

Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu

Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 986 8 27.1.28 ASUMISVÄLJYYDEN VAIKUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN PERUSVAIHTOEHDOT JA MUUTOKSET 26 24 22 2 18 1 CO2 ekvivalenttitonnia/a 16 14 12 1 8 6 4 2 Perus Muutos Yhteensä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 5/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 5/ Aika: 21.5.2015 n. klo 14.00 Paikka: Kahvila Samotti, Lempäälä Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä, pj. Erkkilä Tuomas koulutoimenjohtaja Nokia, vpj Kivekäs Pekka tilaajapäällikkö Tampere Päivänen Maria

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B

MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B POHJOIS-HAAGAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVA 29.5.2012 MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B Vaihtoehtojen kuvaus ja vaikutusten arviointi Periaateleikkaukset Hämeenlinnanväylän melusuojauksesta toimitilarakentamisella

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Mikä ihmeen rakennemalli? RAKENNEMALLI On osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista On prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneseuunnitelma 2030

Tampereen kaupunkiseudun rakenneseuunnitelma 2030 Tampereen kaupunkiseudun rakenneseuunnitelma 2030 MAL verkoston ja KARA verkoston yhteistapaaminen 20.4.2010 Auli Heinävä Haaste Yhdyskuntarakenteen kehitys, Pirkanmaan ELY keskus Väestön kasvu 450000

Lisätiedot

PAIKALLISPOLITIIKAN, ASUMISPREFERENSSIEN JA KESTÄVYYDEN TASAPAINOTTAMINEN MAASEUTU-KAUPUNKI -VÄLIVYÖHYKKEIDEN UUSILLA ASUINALUEILLA (BALANCE)

PAIKALLISPOLITIIKAN, ASUMISPREFERENSSIEN JA KESTÄVYYDEN TASAPAINOTTAMINEN MAASEUTU-KAUPUNKI -VÄLIVYÖHYKKEIDEN UUSILLA ASUINALUEILLA (BALANCE) 1 PAIKALLISPOLITIIKAN, ASUMISPREFERENSSIEN JA KESTÄVYYDEN TASAPAINOTTAMINEN MAASEUTU-KAUPUNKI -VÄLIVYÖHYKKEIDEN UUSILLA ASUINALUEILLA (BALANCE) ASU-LIVE -tutkimusohjelman päätösseminaari 22.10.2015 Toivo

Lisätiedot

Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi

Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi Väliraportti 11.3.2009 Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi Esipuhe Tampereen kaupunkiseutu on elinvoimainen ja houkutteleva, Suomen toiseksi suurin

Lisätiedot

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Kotkan-Haminan seutufoorumi 4.5.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä www.tampereenseutu.fi www.tampereenseutu2040.fi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI Tampere-talo, Tampere 2.10.2015 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT I. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 II. MAL2-aiesopimus III. Sipilän hallitusohjelma

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS 27.8.2014 STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄYTTÄÄ KEHITYKSEN SUUNNAN MUTTA EI YKSITYISKOHTAISIA MAANKÄYTÖN RATKAISUJA = KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGISET

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/2012 1 (6) ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/2012 1 (6) ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/2012 1 (6) KAUPUNKISEUDUN Aika 9.3.2012 klo 9:00 11:00 Paikka Läsnä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs Auli Heinävä, puheenjohtaja

Lisätiedot

Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset selvitykset ja päätökset

Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset selvitykset ja päätökset Ylöjärvi, Tekniikka- ja ympäristöosasto, kaavoitus Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset selvitykset ja päätökset Tampereen seudullista joukkoliikennettä on kehitetty pitkäjänteisesti

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden

Lisätiedot

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Onnistumisia seutuyhteistyössä Tampereen kaupunkiseudulla Oulu 2.3.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Aiheita 1. Yhteistyön rakenne 2. Aikaansaannoksia 3. Kaupunkiseutujen yhteistyön

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

MUISTIO 1/2016 18.2.2016

MUISTIO 1/2016 18.2.2016 Aika: 18.2.2016 klo 13.00- Paikka: Osallistujat: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Päivänen Maria tilaajapäällikkö Tampere, pj Kuosmanen Taru tilaajapäällikkö Tampere Puskala Tarja palvelutuotantojohtaja

Lisätiedot

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Hakunilan asuntotuotanto

Hakunilan asuntotuotanto Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000

Lisätiedot

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2011 Aika 14.3.2011, klo 12.00 13.35 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Kirsi Vattulainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot