ERKO Erityispedagogiikan ohjaus- ja konsultaatiomalli. Kognitiiviset taidot Eija Häyrynen erityisopettaja

Transkriptio

1 ERKO Erityispedagogiikan ohjaus- ja konsultaatiomalli Kognitiiviset taidot Eija Häyrynen erityisopettaja

2 ajattelu metakognitio kieli motivaatio hahmotus, havaitseminen muisti KOGNITIIVINEN KOMPETENSSI itsesäätely tarkkaavaisuus toiminnan ohjaus aistitoiminnot motoriikka LAPSEN KEHITYS tunteet, sosiaaliset taidot, tunnetaidot terveys FYYSINEN KOMPETENSSI SOSIOEMOTIO- NAALINEN KOMPETENSSI temperamentti kehonkuva bodyimage minäkuva itsetunto identiteetti Kuvio 2. Oppilaaseen liittyvät kouluvalmiutta kuvaavat tekijät (Linnilä 2006, 37)

3 Mistä oppimisessa on kyse? Tiedon äärelle pääsemisestä, tiedon vastaanottamisesta Oppimisstrategioiden käyttämisestä Oppimiseen sitoutumisesta

4 Kognitiiviset taidot (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 75) Empirismin perustalle rakentuneet oppimisen teoriat Oppimista koskevat arkikäsitykset Kognitio /tajunnan sisältö Kognitiiviset prosessit / tajunnan sisällön tapahtumat

5 Tiedolliset prosessit (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 76) Tiedon hankinta Tiedon taltiointi Tiedon käyttäminen Kognitiivisen tutkimuksen kohteena: tarkkaavaisuuden suuntaaminen, muistin rakenne ja toiminta, oppimisen laadullisesti erilaiset strategiat, ongelmanratkaisuprosessit

6 Kognitiiviset kyvyt (Laakso 2011, 63) Itsesäätelyn yhteydessä ongelmanratkaisutaidot muisti kielelliset taidot

7 Itsesäätelytaitojen ongelmat lapsuudessa (Aro 2011, ) Alisäätely Impulsiivisuus, aggressiivisuus, uhmakkuus, levottomuus, käytösongelmat Uhmakkuus tyypillistä 9-10 vuotiailla Pieni joukko lapsia, joilta puuttuu empatian ja syyllisyyden tunteet (usein hyvä mielenteoria) Ylisäätely Arkuus, estyneisyys, pelokkuus, masennus

8 Tarkkaavuushäiriö (Aro 2011, ) Hyperaktiivisuus Tarkkaamattomuus Impulsiivisuus

9 Tottelevaisuus (Laakso 2011, 67-73) Sisäistynyt tottelevaisuus Tilannesidonnainen tottelevaisuus, vaatii muistuttamista Tottelevaisuuden ja sääntöjen sisäistymiseen vaikuttavat Temperamentti kyseessä itsesääntelytoiminnot Kieli ymmärtääkö Muisti Kasvatus Sisäinen puhe

10 Sosiaalisten taitojen harjoittelu (Poikkeus 2011, ) Tunnetaitojen opettaminen Käyttäytyminen ja sen taustalla olevat tunteet, uskomukset ja asenteet Koko koulun ja ympäröivän yhteisön toimintamalli, jossa tunnetaitoja ja hyvinvointia tuetaan; kiinnitetään huomio käyttäytymistä, tunteita ja uskomuksia muovaamiin sosiaalisiin konteksteihin

11 Harjoitteluohjelmien tuloksellisuus (Poikkeus 2011, 98-99) Muutoksia on saatu aikaan ryhmän tunneilmastossa Lapsen myönteisen sosiaalisen käyttäytymisen määrässä Lapsen sosiaaliseen hyväksyntään ryhmässä on ollut vaikea löytää keinoja Pitäisi päästä vaikuttamaan varhain

12 Tiedon lajit (Lehrer 1990: Ronkainen, Pehkonen, Lindblom-Ylänne & Paavilainen 2011) Faktatieto Voidaan osoittaa oikeaksi tai vääräksi Osaaminen Mahdollistaa jonkin tekemisen Tunteminen Syntyy suhteessa Ymmärtäminen Mahdollistaa kommunikaation, toiminnan kerronnan alueella Toimivuus Syntyy tekemisen kautta, osoittautuu toimivaksi käytännössä

13 Mielen teoria ja metakognitio (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, ) Mielen teoria Lajityypillinen ominaisuus omasta ja toisten mielestä Mahdollistaa metakognition Metakognitio Oman ajattelun ja toiminnan ymmärtäminen, ohjaaminen ja säätely

14 Mielen toiminnan kehittyminen (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, ) oman sisäisen tilan ja ulkoisten tapahtumien välisen eron ymmärrys n. 2,5-vuotiaana Seuraavaksi kognitiivisten prosessien ymmärtäminen: muistan, ymmärrän 4-vuotiaat ymmärtävät ponnistelun ja palkkion merkityksen suorittamisessa, ajan merkityksen muistamisessa, hyötyvät oppimisstrategioiden opetuksesta muistamisessa 10-vuotias osaa organisoida mielen toimintoja muistin käsittein; usein liian jäsentymätöntä oman kognitiivisen toiminnan tehokkaaseen säätelyyn

15 Tehtävän vaativuuden arviointi (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 230) Tietää, mitä osaa ja mihin opiskeltaviin asioihin aiemmat tiedot tai taidot eivät riitä Osaa varata riittävästi aikaa Tietämisen tunne ei ole aina realistinen omaan osaamiseen; yli- tai aliarviointia

16 Kouluikäisten ymmärtämisen ja muistitaitojen vahvistaminen (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 237) Tekstin rakenteen käyttö ja analysointi pääajatusten löytämisessä ja muotoilussa Tekstin tiivistäminen, jäsentäminen, ajatuskarttojen laatiminen Tavoitteita palvelevat muistiinpanot Itseltä kysely, vihjaa etsimään pääasioita ja työstämään niitä Tekstin elaborointi eri tavoin (mielikuvat, aiempi tieto, ilmiöiden yhteys)

17 Opettajan merkitys (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 237, 248) Oppilaiden oppimistaitojen kehittymisessä opettajan ohjaus ensiarvoisen tärkeää kouluiästä alkaen Pitää opettaa, kuinka tullaan aktiivisiksi ja taitavasti ajatteleviksi oppijoiksi Ymmärrettävä, miksi, milloin ja missä eri strategioita kannattaa käyttää Tärkeää saada oppilaat ajattelemaan ja suunnata ajattelua tarkoituksenmukaiseen suuntaan Ohjaava opetuskeskustelu, scaffolding Mielenkiinnon herättäminen ja ylläpitäminen, ohjata huomaamaan asioita, joita lapsi ei itse huomaa, näyttää kuinka tavoitteet voi saavuttaa, auttaa turhautumisen kontrolloimisessa

18 Ongelmanratkaisu (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, ) John Dewey: Oman toiminnan ja ajattelun reflektointi (How we think) Reflektiivisen ajattelun monivivahteinen ja tasoinen prosessi: epäröinti, hämmennys, vaikeuden kokeminen, hypoteesit, ratkaisuideat Ei-reflektiivinen ajattelu: nopeasti mieleen tulevat toimintamallit, tavoitteena päästä jatkamaan toimintaa

19 Oppimisen taitojen tukeminen (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, ) Turussa tutkittu metakognition ja oppimisen strategioiden edistämisen malleja - lauseen merkitys, vaikeat tekstikohdat, pääasioiden havaitseminen, asioiden kytkeminen Vastavuoroisen opettamisen malli (reciprocal teaching) - kuusijäseninen lukuryhmä, yksi vuorollaan ohjaajana, joka kyselee luetusta tekstistä ydinsisällöistä keskustelu, ohjaaja tekee tiivistelmän

20 Transaktionaalinen strategioiden opetus oppilaiden ja opettajan monitasoinen tiedonvaihto tekstien ymmärtäminen, ongelman ratkaisu; opettaja ohjaaja, mallittaja, palautteenantaja; hyödynnetään ryhmän jäsenten tietoja ja strategioita, opetellaan uusia; omien ajatusten kertominen, tulkintojen tuottaminen, toisten tulkintojen kehitteleminen, omien vaikeuksien tunnistaminen, uusien strategioiden tunnistaminen, keskusteleminen

21 Myytti oppimistyyleistä (Riener & Willingham) Oppilaat eroavat toisistaan: Lahjakkuus, kiinnostuneisuus, aiemmat tiedot, ruumiin rakenne Ei ole voitu osoittaa, että muuttamalla opetus oppimistyyliteorioiden mukaisesti oppiminen paranisi Oppimistapa riippuu opittavan asia sisällöstä

22 Miellejärjestelmät ja apuvälineet Visuaalinen: tekstin lukeminen, kuva, kaaviot. kirjoittaminen, julisteet Auditiivinen: luento ääneen lukeminen, opetuskeskustelu, äänitteet Kinesteettinen: pelit, leikit, projektit, konkreettiset esineet, sketsit Auditiivis-digitaalinen: tilastot, luvut, teoriat, mallit, tutkimustulokset, taulukot (Sahi 2006, 39 ja 77)

23 Fornessin (2001) meta-analyysi erityisopetuksen menetelmien tehokkuudesta muististrategioiden opetus luetun ymmärtämisen strategioiden opetus suora opettaminen

24 Tekstinlukutaito K-I-Q Key points two interesting facts three questions (Borgia & Owles 2009) Avainkäsitteet kaksi kiinnostavaa asiaa kolme kysymystä

25 Muistin kolme tehtävää (Wright & Limond 2004, 86) Tiedon / opittavan asian mieleepainaminen Mielessä säilyttäminen Tiedon hakeminen muistissa tilanteissa, joissa sitä tarvitaan

26 Muisti (Luotoniemi, Numminen, Sokka, Vedenkannas 2009) Kehittyminen alkaa jo kohdussa Ikävuodet 3-12 aktiivisen mieleenpainamisen ja mieleenpalauttamisen kehittymisen aikaa Tahdonalainen mieleenpainaminen alkaa kehittyä kouluunmenovaiheessa, varsinaisesti käytössä n. 10 vuoden iän jälkeen vuoden iässä taito painaa asioita mieleen tahdonalaisesti erilaisin muististrategioin Koulumenestys ja työmuistikapasiteetti voimakkaasti yhteydessä toisiinsa

27 Muistin rakenne (Luotoniemi ym. 2009, 10, 38) Sensorinen eli aistimuisti vastaanottaa tietoa kaikista aistipiireistä Lyhytkestoinen muisti muodostaa pohjan työmuistitoiminnalle Säilömuisti säilöö opitut asiat koko loppuelämän ajaksi (tapahtuma- ja asiamuisti) Jotta voi muistaa, tarvitaan sekä kykyä lyhytkestoiseen mieleenpainamiseen, tietojen siirtämiseen ja aktivoimiseen säilömuistista

28 Muistamisen tukeminen (esim. Luotoniemi ym.2009,52-54) Sisäiset ja ulkoiset muististrategiat Struktuuri Opettajan tukee toiminnallaan oppimista ja muistamista

29 Lähteet Aro, T KUMMI 1. Luetun ymmärtämisen teoriaa ja harjoituksia. Niilo Mäki Instituutti. Aro, T Itsesäätelytaitojen kehityksen ongelmat lapsuudessa. Teoksessa: Aro, T. & Laakso, M-L. (toim.) Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. NMI. Porvoo: Bookwell Oy. Borgia, L. & Owles, C Terrific Teaching Tips. Illinois Reading Council Journal, (37) 2, Forness, S Special education and related services: what have we learned from meta-analysis. Exceptionality 9, Laakso, M-L Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen merkitys lapsen itsesäätelyn kehityksessä. Teoksessa: Aro, T. & Laakso, M-L. (toim.) Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. NMI. Porvoo: Bookwell Oy. Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007 (toim.) Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.

30 Linnilä, M-L Kouluvalmiudesta koulun valmiuteen. Poikkeuksellinen koulunaloitus koulumenestyksen, viranomaislausuntojen ja perheiden kokemusten valossa. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 294. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House. Luotoniemi, E., Numminen, H., Sokka, L. & Vedenkannas, U Kummi 6. Muistan, siis osaan! Niilo Mäki Instituutti. Riener, C. & Willingham, D The Myth of Learning Styles. Change, 42 (5), Learning-Styles.pdf Sahi, S Neuro Linguistic Program. Oppimisen ja opettamisen menetelmä. Akateeminen väitöskirja. Rovaniemi: Lapin Yliopistopaino. Wright, I. & Limond, J A developmental framework for memory rehabilitation in children. Pediatric Rehabilitation. 7 (2), 85 96