VAJAARAVITSEMUS SEKÄ TERVEYTTÄ YLLÄPITÄVÄ JA EDISTÄVÄ RAVITSEMUS

Transkriptio

1 VAJAARAVITSEMUS SEKÄ TERVEYTTÄ YLLÄPITÄVÄ JA EDISTÄVÄ RAVITSEMUS Arja Alanko Johanna Koro Ravitsemusterapeutti Ravitsemusterapeutti

2 1. VAJAARAVITSEMUS

3 VAJAARAVITSEMUS = tarvetta vähäisempi energian, proteiinin, vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti taustalla: puutteellinen ravinnonsaanti suurentunut ravinnontarve huonontunut ravinnon hyväksikäyttö

4 VAJAARAVITSEMUKSEN YLEISYYS JA VAIKUTUKSET Vajaaravitsemuksessa on selkeästi nähtävissä eroja sairausryhmien välillä, mutta myös ikä vaikuttaa Sairaalan potilaista suurin osa on yli 50-vuotiaita ja vanhusten osuus kaikista sairaalapotilaista on selkeästi suurin Sairaalassa olevista vanhuksista %:n on todettu olevan vajaaravittuja Pysyvässä laitoshoidossa olevilla vanhuksilla vajaa- ja virheravitsemuksen esiintyvyys on jopa % (Guigoz 2006, Soini ym. 2011) Vajaaravitsemus lisää sairaalassaoloaikaa ja kuolleisuutta Vajaaravitsemus pidentää sairaalajaksoa keskimäärin % Vajaaravitsemuksen vaikutukset ulottuvat ruoansulatuskanavan toimintaan, vastustuskykyyn ja lihasmassan määrään vaikutus komplikaatioiden lisääntymiseen, hoitotulokseen ja hoitoisuuden lisääntymiseen kustannukset Vähenevä energian ja proteiinin saanti, laihtuminen ja lihaskato ovat prosesseja, joihin voidaan vaikuttaa ravitsemuksellisten interventioiden kautta (Strandberg ym. 2011)

5 Kustannusvaikuttavuus Vajaaravitsemuksen terveystaloudellinen vaikutus on erittäin merkittävä Vajaaravitsemuksen on arvioitu Freijer et al (Hollanti) tekemän tutkimuksen mukaan aiheuttavan EU:n alueella euroa lisäkustannusta jokaista yli 18- vuotiasta asukasta kohden Suomelle aiheutuu vajaaravitsemuksesta keskimäärin 1 miljardin euron lisäkustannukset Etelä-Pohjanmaan alueen väestömäärään suhteutettuna vajaaravitsemuksesta tulee 38 miljoonan lisäkustannuserä/vuosi Eri tutkimusten mukaan tehokkaalla täydennysravintovalmisteiden käytöllä ja vajaaravitsemuksen hoidolla saavutetaan huomattavia säästöjä per potilas Vatsakirurgisilla potilailla täydennysravintovalmisteiden käyttö sai aikaan 252 euron säästön potilasta kohden (Freijer K, Nujiten MJ. Eur J Clin Nutr 2010;64: ). Kirurgisilla, iäkkäillä ja aivohalvauspotilailla säästöt olivat 1002 euroa hoitojaksoa kohden ja 352 euroa komplikaatioiden kustannusten säästöistä (Elia M et al. BAPEN, 2005).

6 RAVITSEMUSTILAN ARVIOINTI somaattinen, psyykkinen, sosiaalinen aspekti arvio ravinnonsaantiin vaikuttavista tekijöistä arvio ravinnon- ja nesteensaannista painonmuutokset, BMI (?) habitus: lihas- ja rasvakudoksen määrän arvio, iho, hiukset, kynnet, limakalvot gi-kanavan toiminta laboratorioarvot yksilöllisesti: PVK, NTA (nestetasapainoarvot Na, K, Krea), albumiini, prealbumiini, glukoositasapaino, lipidit, B12-vitamiini, fe-folaatti, urea, Pi, Mg

7 Mitä kertoo paino tai BMI?

8

9 Vajaaravitsemusriskin seulonnan periaatteet Seulonta on nopea ja yksinkertainen tapa jakaa potilaat kolmeen eri riskiryhmään vajaaravitsemuksen suhteen: 1. Potilaalla ei ole vajaaravitsemuksen riskiä 2. Potilaalla on kohtalainen vajaaravitsemuksen riski 3. Potilaalla on vakava vajaaravitsemuksen riski

10 Seulonnan komponentit ESPEN Guidelines for Nutrition Screening Mikä on tilanne nyt? Pituus, paino, BMI 2. Onko tila vakaa? Onko potilaan paino laskenut? Kuinka paljon? 3. Huononeeko potilaan tilanne? Onko syöminen vähentynyt lähiaikoina? 4. Miten sairaus vaikuttaa ravitsemustilaan? Sairaus voi lisätä energian, proteiinin ja/tai ravintoaineiden tarvetta

11 Erilaiset seulat MUST (Malnutrition Universal Screening Tool) Perusterveydenhuollon käyttöön Kotona asuva väestö / polikliinisesti hoidettava väestö NRS 2002 (Nutritional Risk Screening) Sairaalapotilaat Sopii myös iäkkäille ja kirurgisille potilaille MNA (Mini Nutritional Assessment) Yli 65-vuotiaat Kotona ja laitoksessa asuville

12

13

14 Ravitsemushoitoprosessi - tavoitteena tunnistaa ja hoitaa ravitsemusriskissä olevat potilaat mahdollisimman varhain Vajaaravitsemusriskin arviointi tehdään jokaiselle potilaalle, viimeistään 2 vrk hoitoon tulosta. Vajaaravitsemusta tai sen riskissä olevia ei voi nähdä silmämääräisesti! Ravitsemustilan arviointi paino, pituus, BMI laihtuminen 3 kk aikana NRS lomakkeen täyttö BMI yli 19, 65v täyttäneillä yli 24 Ei laihtumista NRS 2002 pisteet 0-2 pistettä BMI alle 19, 65 v täyttäneillä alle 24 Laihtunut 5-10% (60kg => 3-6kg) NRS 2002 pisteet 3-4 BMI alle 19 tai 65v täyttäneellä alle 24 Laihtunut yli 10% tai 5% 2kk aikana (60 kg => yli 6kg) NRS 2002 pisteet 5-7 Normaali ruoka potilaan erityistarpeet huomioiden Täydennysravintovalmisteet 1-3 pulloa/vrk Seuraa ruokailua aterioittain lomakkeella Tilaa tehostettu ruoka, jos aterioista syöty vain osa Laboratoriokokeet: alb, krea, Na, K VAKAVA VAJAARAVITSEMUSRISKI Tilaa tehostettu ruoka Täydennysravintovalmisteet 3 plo/vrk Seuraa ruokailua lomakkeella päivittäin Laboratoriokokeet: alb, krea, Na, K Lähete ravitsemusterapeutille

15 Ruokailun seuranta Vakavassa vajaaravitsemuksen riskissä olevan potilaan ruokailua on seurattava ja syödyn ruoan määrä kirjattava muutoin vaikeaa saada kokonaiskuvaa potilaan saaman ravinnon määrästä Seurannassa voi hyödyntää valmista Ruokailun seuranta aterioittain -lomaketta, johon voi kirjata myös potilaan nauttimat nesteet

16 Keskeiset asiat vajaaravitsemuksen tunnistamisessa ja hoidossa 1. Seulo potilas 2. Kirjaa tulos 3. Hoida oikein tuloksen ja sovittujen käytäntöjen mukaan 4. Varmista tiedon siirtyminen ja hoidon jatkuminen kotona tai jatkohoitopaikassa (kirjaamisen merkitys!)

17 2.KIRJAAMINEN

18 Kirjaamisen tavoite Tieto saavuttaa kaikki hoitoon osallistuvat henkilöt, myös moniammatillisesti Tieto siirtyy kotiin ja jatkohoitopaikkaan Hoitoaika sairaalassa voi olla lyhyt, jolloin ravitsemushoidon toteutuminen myös sen jälkeen on tärkeää

19 Mihin kirjataan? Paras paikka tiedon kirjaamiselle voi vaihdella eri osastoilla ja erikoisaloilla, kunhan tavoite (=tiedon siirtyminen) toteutuu myös eri ammattiryhmien välillä Apuna voi käyttää valmista fraasia ja kirjaamista rinnakkaisnäkymälle työn helpottamiseksi Ehdotettuja kirjaamispaikkoja: Erikoisalalehti Hoitotyön yhteenveto (HOIYHT) Kuumekurva Ravitsemusterapialehti, jos tarvitaan ravitsemusterapeutin konsultaatio

20 Kirjaaminen Efficaan valmiin fraasin avulla (fraasit/yleiset/vajaaravitsemus) Otsikko: Testaus- ja arviointitulokset RD134 Vajaaravitsemuksen riskin seulonta Valmis fraasi: NRS 2002-menetelmä: Arvio ravitsemustilasta ( )pistettä + sairauden vaikeusaste ( )pistettä + ikä ( ) pistettä = pistettä Tulos: ei/vähäinen/kohtalainen/vakava vajaaravitsemuksen riski

21 Maija Mallipotilaan kirjaus Fraasi: NRS 2002-menetelmä: Arvio ravitsemustilasta ( ) pistettä + sairauden vaikeusaste ( ) pistettä + ikä ( ) pistettä = pistettä Tulos: ei/vähäinen/kohtalainen/vakava vajaaravitsemuksen riski Valmis kirjaus: NRS 2002-menetelmä: Arvio ravitsemustilasta 1 pistettä + sairauden vaikeusaste 2 pistettä + ikä 1 pistettä = 4 pistettä Tulos: kohtalainen vajaaravitsemuksen riski

22 Kirjaaminen rinnakkaisnäkymälle (säästää aikaa)

23 3. TERVEYTTÄ YLLÄPITÄVÄ RUOKA

24 Terveyttä ruoasta!

25 Terveyttä ylläpitävä ruokavalio: - Sisältää riittävästi energiaa

26 Energian tarve laskee, vai laskeeko? Yli 65 -vuotiailla normaali/tavoitepaino BMI on >23! 70 -vuotias, 150 cm pitkä, tavoitepaino on VÄHINTÄÄN 52 kg -> energiantarve 1560 kcal Päivittäisellä energian tarpeella tarkoitetaan sitä määrää energiaa, joka pitää kehon koostumuksen, painon ja fyysisen aktiivisuuden terveyttä ylläpitävällä tasolla Energiaa tarvitaan perusaineenvaihduntaan % kokonaiskulutuksesta liikkumiseen keskimäärin % ja lämmöntuotantoon 10 %

27 Ravinto ja ravitsemukselliset tarpeet Ravitsemukselliset tarpeet kaikilla samat Energiantarve 30-35kcal/painokilo (BMI 20-25) Energiantarve saattaa kasvaa 1½ x normaaliin nähden esim. tulehduksen/sairauden myötä Vitamiini- ja kivennäisainetäydennykset tarvittaessa Hyvän ravitsemustilan ylläpito tärkeää Yli 5% painonlasku/kk merkittävä = 70kg -> 3,5kg Proteiinia riittävästi (1-2 g/tavoitepainokilo) Ikäihmisillä vahva näyttö suuremman proteiinin saannin hyödyistä (jopa 3g/kg) -> SARKOPENIA

28 Ruokailujen toteutuminen... Kaurapuuro veteen 90 kcal, 2.6g prot Peruna 2kpl 100kcal, 2.0g prot Lihamureke 300kcal, 17.4g prot Energiaa yht. 745 kcal = 755 kcal vajetta Pullaviipale 85 kcal, 2.2g prot Proteiinia yht. 28g 80-28=52g vajetta Mandariini 2x 50kcal hiivaleipä 2x 120 kcal, 3.8g prot

29 ... ja tarve Kaurapuuro maitoon 160 kcal, 6.8g prot Maito (1,5dl) kcal, 5g prot Sekaleipä (30g) 60 kcal, 1.9g prot Kinkkuleikkele 20 kcal, 3.4g prot Juusto 35 kcal, 2.5g prot 326 kcal 19.6g prot Energiaa yht kcal Prot yht. 85.2g Peruna 2kpl 100kcal, 2.0g prot Lihamureke 300kcal, 17.4g prot Hiivaleipä 2x 120 kcal, 3.8g prot Piimä (1,5dl) kcal, 5g prot 571 kcal 28.2g prot Pullaviipale 85 kcal, 2.2g prot 85 kcal 2.2g prot Sosekeitto maitoon (2dl) 80 kcal, 1.8g prot Raejuusto"silmä" 30kcal, 4,7g prot Ruisleipä 54 kcal, 1.8g prot Kinkkuleike 2x, 40 kcal, 6.8g prot Maito (1,5dl) kcal, 5g prot Omena 65 kcal, 0.4g prot 320 kcal 20.5g prot 345 kcal 14.7g prot Jogurtti (150g) 107 kcal, 4.2g prot Ruisleipä 2x 108 kcal, 3.6g prot. Kananmuna 80 kcal, 6.9g prot Mandariini 2x 50 kcal

30 Ruokailujen toteutuminen... Kaurapuuro veteen 90 kcal, 2.6g prot Peruna 2kpl 100kcal, 2.0g prot Lihamureke 300kcal, 17.4g prot Energiaa yht. 745 kcal = 755 kcal vajetta -> +600kcal=1345kcal Pullaviipale 85 kcal, 2.2g prot Proteiinia yht. 28g 80-28=52g vajetta -> +40g = 68g Mandariini 2x 50kcal hiivaleipä 2x 120 kcal, 3.8g prot

31 Tehostettu ruokavalio Ei potilaille, jotka pystyvät ja haluavat syödä isoja annoksia Vajaaravitsemuksen ehkäisyyn ja hoitoon Runsaasti energiaa ja proteiinia pienessä annoskoossa Potilaille Joiden ruokahalu on huono Jotka eivät pysty syömään riittävästi tarpeeseensa nähden

32 Annoskoko - lounas Perusruokavalio 1800 kcal Tehostettu ruokavalio 1800 kcal

33 Joka aterialla leivän päällä leikkele tai juusto (leipärasvan määrä suurempi) Iltapäivän välipala (proteiinipitoinen pirtelö) Juomana kevytmaito / piimä Osa jälkiruoista rikastettu tai energiapitoisempi vaihtoehto Keitoissa ja kastikkeissa lihan/kalan/kanan osuus suurempi, nesteen määrä pienempi (osassa ruoista proteiinilisä) Kokoperunan tilalla tehostettu muusi

34 Täydennysravintovalmisteet Käyttövalmiita juomia ja vanukkaita, joissa monipuolinen ravintosisältö Useita vaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin ja sairauksiin Tärkeä valintakriteeri yksittäisen potilaan kohdalla on myös maku Tarjoile jääkaappikylmänä! Yhdessä annoksessa pienen aterian verran energiaa ja ravintoaineita Kuva: Pertti Mustajoki/ Duodecim

35 Terveyttä ylläpitävä ruokavalio - Sisältää runsaasti rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita ja oikeanlaista rasvaa Maito/piimä turvaa kalsiumin saannin Kohtuullisesti vähärasvaisia juustoja - Sisältää viikottain 2-3 kala-ateriaa

36 Miksi margariinia ja öljyä eikä voita? Miksi rasvatonta maitoa? Muistisairauksien ehkäisy on hyvinkin mahdollista, sillä tiedämme niiden taustalla olevan valtimotauteihin liittyviä tekijöitä Useissa tutkimuksissa on todettu, että tyydyttyneellä rasvalla on epäsuotuisia vaikutuksia aivoihin ja muistitoimintoihin. Tiedetään, että tyydyttynyt rasva (=voi ja maitorasva) lisää valtimoiden ahtautumista ja diabeteksen kehittymisen riskiä. Molemmat sairaudet ovat aivoillekin epäterveellisiä. Tyydyttynyt rasva saattaa lisätä amyloidi-valkuaisaineen määrää muistin kannalta tärkeässä hippokampusaivorakenteessa. Tämä on tyypillinen aivokudosmuutos Alzheimerin taudissa.

37 Ravintorasvat Suositeltavia margariineja (tyydyttynyt < 33%) Leipärasvana Margariini 70 % vähintään 60% rasvaa sisältäviä kasviöljypohjaisia rasvalevitteitä Margariini 60 % Rasvan määrä E% ruokavalion kokonaisuus tärkeää Tyydyttynyt rasva <10E% Pehmeä (MUFA+PUFA) 2/3 kokonaisrasvasta

38 Terveyttä ylläpitävä ruokavalio Sisältää riittävästi D-vitamiinia

39 Suositus Kaikille yli 60-vuotiaille D-vitamiinilisä 20 mikrogrammaa valmisteena ympäri vuoden Ravitsemussuositus ikääntyneille 2010 Ikääntymisen myötä D-vitamiinin muodostuminen iholla, imeytyminen ravinnosta ja aineenvaihdunta elimistössä heikkenevät Tutkimusnäyttöä siitä, että 20 ug D-vitamiinia päivässä ehkäisee iäkkäiden kaatumisia ja murtumia

40 Terveyttä ylläpitävä ruokavalio Sisältää riitävästi proteiinia eli valkuaisaineita!

41 Miksi proteiinia, eli lihaa, kalaa, kanaa, munia, maitotuotteita niin paljon? Jos ruoka ei sisällä riittävästi proteiineja, alkaa elimistö hajottaa lihaskudosta -> haurastuminen Liian vähäinen saanti heikentää yleiskuntoa ja lihaskuntoa Heikentää vastustuskykyä Ravintoaineiden imeytyminen heikkenee: Suoliston kuljettajaproteiinit D-vitamiinin kuljetus verenkierrossa Ravintoaineiden imeytyminen

42 70 -vuotias, 150 cm pitkä, tavoitepaino on 52 kg -> proteiinintarve g/vrk Proteiinin lähteitä. n. 10 g proteiinia saa käyttämällä: Papuja 50 g Pähkinöitä 70 g Lohta 90 g Linssejä 40 g Kananmuna 1 kpl Kanaa 45 g Naudanlihaa 50 g Yli 5% painonlasku/kk merkittävä = 70kg -> 3,5kg Proteiinia riittävästi Ikäihmisillä vahva näyttö suuremman proteiinin saannin hyödyistä, suositus 1,6 g/tavoitepainokilo Maitoa tai jogurttia 3,3 dl

43 Proteiinit Proteiinit muodostavat uusia kudoksia, kuten verta, luuta ja lihaksia auttamalla niitä uusiutumisprosessissa Ne pitävät yllä nestetasapainoa ja säätelevät elimistön happo- ja emästasapainoa Vain rajallinen määrä aminohappoja voi varastoitua kehoon, joten on tärkeää, että niiden päivittäinen saanti ravinnosta on taattu Aikuisella ihmisellä kudosten rakentumis- ja hajoamisvauhti on yhtä nopeaa Tällöin elimistössä vallitsee typpitasapaino eli ravinnosta saatua typpeä, toisin sanoen proteiinia, on yhtä paljon elimistössä, kuin sitä poistuu ulosteen ja virtsan mukana Proteiinit, kuten veren plasma ja siinä oleva albumiini, ylläpitävät myös veren osmoottista painetta ja kuljettavat happea veren hemoglobiinin avulla Sidekudoksen kollageeni, kynsien ja ihon keratiini muodostuu proteiinista

44 Proteiinit Monet elimistön toimintaa säätelevät yhdisteet kuten hormonit, entsyymit (mm. ruuan sulatuksessa) ja vastaaineet (mm. infektioissa) ovat rakenteeltaan proteiineja Proteiinit ovat rakentuneet aminohapoista, joita voidaan käyttää myös elimistön erilaisten yhdisteiden muodostamiseen Tällaisia yhdisteitä ovat esim. kreatiini, karnitiini ja adrenaliini Proteiineja voidaan käyttää myös energianlähteinä Yhdestä grammasta proteiinia saadaan energiaa 4 kcal Vastaavasti grammasta rasvaa saadaan 9 kcal ja hiilihydraatista 4 kcal

45 Proteiinien tehtävät Kuljettajaproteiinit ovat välttämättömiä monien ravintoaineiden imeytymiselle ja niiden kuljettamisessa kehon eri osiin Esim. kalsium imeytyy suolistosta sitoutumalla kuljettajaproteiiniin ja D- vitamiini kulkee verenkierrossa proteiiniin sitoutuneena Jos proteiinia ei saada riittävästi tärkeiden elintoimintojen ylläpitämiseksi, joudutaan hajottamaan lihaskudoksen proteiinia Jos kokonaisenergian saanti on niukkaa, lihasproteiinia joudutaan käyttämään myös energiaksi Liian vähäinen proteiinin saanti heikentää yleiskuntoa mm. vastustuskyky, lihaskunto ja ravintoaineiden imeytyminen heikkenevät > kaikki toimii proteiinilla!

46 Terveyttä ylläpitävä ruokavalio Sisältää monipuolisesti ravintokuituja

47 Suolistomikrobit ja erityisesti mikrobiston monimuotoisuus näyttävät olevan tärkeitä aivoille koko eliniän. Ravintokuidun rakenteet, sidokset, sokerit ja orgaaniset hapot edistävät mikrobien kasvua. Ravintokuitu (kasvikset, vihannekset, hedelmät) säätelee ravintoaineiden imeytymistä ja suolistohormonien eritystä Suolistohormonit vaikuttavat kylläisyyden lisäksi ruoansulatuskanavan uusiutumiseen ja näin ylläpitävät ravintoaineiden imeytymistä koko eliniän Suolistohormonit vaikuttavat myös muiden kudosten, mukaan lukien aivojen, uusiutumiseen Monipuolinen kuidun saanti saattaakin olla tärkeä vanhuuden anoreksian ja aivojen rappeutumisen ehkäisijä

48 Neste ja kuivumisen oireet Pienentynyt virtsamäärä Väsymys ja heikotus Keskittymiskyvyn puute ja ärtyneisyys Päänsärky Lihaskrampit Ruokahaluttomuus Janon tunne (ei ensimmäinen vaan viimeinen) Huom! Kuivuminen munuaisten toiminta

49 Tarvittavat vitamiinit ja kivennäisaineet Haavanparanemisen kannalta vitamiineista tärkeimpiä ovat A-, B- ja C-vitamiini A-vitamiini on hyödyksi epitelisaatiossa ja kollgeenisynteesissä. Porkkana, tuoreet vihannekset ja kasvikset sekä maksa ja maitotuotteet ovat A-vitamiinin hyviä lähteitä. B-vitamiini edistää valkosolujen ja vasta-aineiden muodostumista ja on myös mukana kollageenisynteesissä. Siitä löytyy viittä eri muotoa, jotka kaikki löytyvät mm. viljatuotteista, kalasta, kanalintujen ja possun lihasta sekä munuaisista. C-vitamiini tarvitaan kollageenisynteesissä, fibroplastien muodostumisessa ja epitelisaatiossa. C-vitamiinin puute lisää haavan aukeamisriskiä ja granulaatiokudoksen haurautta. Hyviä lähteitä C-vitamiinin puutoksen torjuntaan ovat hedelmät, marjat, vihannekset ja maksa.

50 Ihon kannalta tärkeimpiä kivennäisaineita ovat sinkki, pii, kalsium, seleeni ja mangaani Sinkin osuus kivennäisaineista on yksi tärkeimmistä haavan paranemisen kannalta, koska sinkkiä on kaikissa kudoksissa. Sinkistä noin 50 % on varastoitunut ihoon. Sitä tarvitaan solun jakautumisessa, epitelisaatiossa ja kollageenisynteesissä. Sinkkiarvojen seuranta on tärkeää, koska liian korkeista arvoista voi olla seurauksena toksikaatio Rautaa tarvitaan myös kollageenisynteesissä. Suurin osa elimistön raudasta on sitoutuneena veren hemoglobiiniin. Jos ihminen ei saa ravinnosta tarpeeksi rautaa, ottaa elimistö käyttöönsä niin sanottua varastorautaa verestä, kudoksista, luuytimestä ja pernasta HUOM! B12-vitamiini vaikuttaa keskeisesti hemoglobiinin syntymiseen

51 Ruoan mukana saadun kaliumin määrä ei käytännössä vaikuta lainkaan veren kaliumpitoisuuteen. Hypokalemia altistaa sydämen rytmihäiriöille ja jos kaliumarvo pienenee kovin paljon, lihakset käyvät voimattomiksi Magnesiumia tarvitaan mm. energiantuotantoon, proteiini- ja rasvahapposynteesiin, lihasten, sydämen ja verisuonten normaaliin toimintaan ja rasvan hapettamiseen energiaksi (eli rasvanpolttoon). Magnesiumia käytetään elimistössä myös stressihormoni kortisolin poistumisessa. Vähäinen magnesiumin saanti voi siis heikentää kortisolin poistumista elimistöstä. Kuparin puutos voi aiheuttaa luustohäiriöitä, rasvaaineenvaihdunnan häiriöitä, verisuonten kalkkiutumista, sydämen rytmihäiriöitä

52 Sinkin ja seleenin lähteitä ovat vilja-, maito- ja lihavalmisteet, kala Piin parhaat lähteet ovat kokojyvävilja, juurekset ja muut kasvikset Kalsiumin lähteet ovat maito ja maitovalmisteet Mangaanin lähteitä ovat viljavalmisteet, hedelmät, vihreä tee ja sisäelimet Linolihappoa saa mm. auringonkukka-, maissi-, soija- ja rypsiöljystä Välttämättömien rasvahappojen (linoli- ja linoleenihappo) puutosoireet voivat myös näkyä ihon kunnossa.

53 Terveyttä ylläpitävä ruokavalio = Sisältää riittävästi energiaa ja proteiinia Sisältää runsaasti rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita D-vitaminoitu maito/piimä turvaa kalsiumin saannin Kohtuullisesti vähärasvaisia juustoja Sisältää viikottain 2-3 kala-ateriaa Riittävästi D-vitamiinia, hyvää proteiinia ja rasvahappoja Sisältää lähes joka aterialla jotain kasvista, marjaa tai hedelmää Ennaltaehkäisee dementiaa ja parantaa ravintoaineiden imeytymistä Säästää kalsiumia luustolle, turvaa tärkeiden kivennäisaineiden ja vitamiinien saannin Sisältää D-vitaminoidun kasvirasvalevitteen On vähäsuolainen

54 Lääkkeet ja ravitsemus Iäkkäillä alentunut lääkkeiden sietokyky ja useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö Ravitsemustila haasteena; aktiivisten kudosten määrä maksan toiminta kudosten kuivuminen. Useimmiten lääkkeen ja ravintoaineen yhteisvaikutus on farmakokineettistä, jolloin ravinto vaikuttaa lääkkeen imeytymiseen, metaboliaan tai erittymiseen kehosta Harvinaisempaa on lääkkeen ja ravintoaineen farmakodynaaminen yhteisvaikutus, jolloin aktiivinen lääkemolekyyli reagoi ravinnon aineosan kanssa

55 Lääkkeiden vaikutuksia ravinnon imeytymiseen Antibiootit voivat aiheuttaa pitkäaikaisen ripulin, joka heikentää ravintoaineiden imeytymistä Nesteenpoistolääkkeet voivat johtaa natriumin, kaliumin ja magnesiumin vajaukseen. Kihtitaipumus voi myös pahentua Verenohennuslääkkeitä (Marevan) käyttävän on hyvä syödä viimeisimmän tutkimustiedon mukaan tavanomaista, kasvispainotteista ruokaa ilman suuria rajoituksia Närästykseen käytettävillä sukralfaateilla on ummetusta aiheuttava vaikutus Syljeneritystä heikentäviä lääkkeitä ovat nesteenpoistolääkkeet ja eräät allergia-, masennus-, unilääkkeet, virtsanpidätyslääkkeet sekä rauhoittavat ja Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitetut lääkkeet

56 Koskaan ei ole liian aikaista kiinnittää huomiota ravitsemukseen!