Tunnusteluluonteisia painovoimamittausprofiileja tehtiin 73 koh - teessa yhteensä 117 kilometriä. Sampo-luotauksia tehtiin kymmene n kappaletta.

Transkriptio

1

2

3 TIIVISTELMÄ Virtasalmen kaoliiniprojektin kolmantena toimintavuonna näyt - teenottoa suoritettiin 58 kohteessa. Cobralla tutkittiin 24 alu - eellisilta painovoimakartoilta valittua kohdetta. Illerillä tut - kittiin 28 kohdetta ja raskaalla iskuporakoneella 6 kohdetta. Kaikkiaan cobralla tehtiin 58 reikää, yhteispituudeltaan 52 7 metriä, Illerillä 117 reikää, yhteispituudeltaan 2179 metriä j a raskaalla iskuporakoneella 21 reikää, yhteispituudeltaan metriä. Tunnusteluluonteisia painovoimamittausprofiileja tehtiin 73 koh - teessa yhteensä 117 kilometriä. Sampo-luotauksia tehtiin kymmene n kappaletta. Eteläkylän tutkimukset saatettiin päätökseen. Raportti siitä j a Montolan - Niittylammen tutkimuksista luovutettiin KTM :lle vuode n 1992 alussa. Eteläkylän esiintymässä on paperinvalmistuksee n soveltuvaa vaaleaa ja värillistä kaoliinia 0.44 Mt. Tästä pääl - lystevaaleuteen yltää 0.36 Mt. Montolan - Niittylammen alueell a vaaleaa kaoliinia on 4.75 Mt ja värillistä kaoliinia 2.4 Mt. Vaaleutensa puolesta paperin täyteaineeksi sopii 0.7 Mt.

4 SISÄLLYSLUETTEL O 1. JOHDANTO 4 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET Geofysikaaliset mittaukset Cobraus Kevyt iskuporaus Raskas iskuporaus Laboratoriotutkimukset RASKAALLA ISKUPORAUKSELLA TUTKITUT KOHTEET Eteläkylä Salmenkylä Längelmäenjärvi Hepolahti Itäsuo Eteläperä Montola - Niittylampi KEVYELLÄ ISKUPORAUKSELLA TUTKITUT KOHTEET JATKOTUTKIMUKSET KIRJALLISUUS LIITTYY LIITTEET 21

5 1. JOHDANTO 4 Virtasalmen kaoliiniprojektin kolmantena toimintavuonna pääkohtee t olivat karttalehdillä 3231 (Eteläkylä), 3232 (Längelmäenjärvi, Hepolahti, Itäsuo) ja 3234 (Tervajoensuo, Eteläperä) (Kuva 1). Alustavaa näytteenottoa kevyellä iskuporauskalustolla (Illern ) suoritettiin karttalehtien 3214, 3231, 3232, 3233 ja 3234 alueel - la. Alueellisilta painovoimakartoilta valittuja minimejä tutkit - tiin myös Cobra-kalustolla karttalehdillä 3231, 3232 ja 3241 (Kuv a Tunnusteluluonteisia painovoimaprofiileja mitattiin alueellisilt a painovoimakartoilta valittujen painovoimaminimien poikki kartta - lehtien 3231, 3232, 3233 ja 3241 alueella (Kuva 1). 2. SUORITETUT TUTKIMUKSE T 2.1 Geofysikaaliset mittaukset Geofysiikan osasto teki tunnusteluluonteisia painovoimamittauksi a yhteensä kilometriä alueellisilta painovoimakartoilta vali - tuissa kohteissa (Taulukko 1). Sampo-luotauksia tehtiin yhdess ä kohteessa (Konttari) 10 kappaletta. Painovoimamittauksissa tavatuista minimeistä suurin osa on loivi a ja johtunevat kivilajivaihteluista. Kymmenkunta minimiä osoittau - tui mielenkiintoisiksi. Näistä neljä (Konttari, Levälampi, Kalkki - joki ja Suonsivu) tutkittiin vuoden aikana kevyellä iskuporako - neella. Myöhäisempään ajankohtaan jäivät tutkittavaksi Korkeakan - kaan (1.0 mgal), Surnuinvälijoen (1.0 ja 2.0 mgal), Nälkäkorve n (1.0 mgal), Sakarinsaaren (0.7 mgal) ja Eevalan (1.8 mgal) paino - voimaminimit. Lisäksi seitsemässä kohteessa (Konnunsuo, Villasensuo, Jyrykangas, Surnuinvälijoki, Laitila, Vanhapiha ja Onkilampi) otettiin loppu - vuodesta Cobra-kalustolla näytteitä (kts. sivu 7-8).

6

7 Kohde Kartta- Painovoima- Sampolehti profiilit luotaukse t Lukum. Pituus (kpl) (km) (kpl ) Kolinko 3231 OlA Saksalanharju A Etelämetsä B Metsäranta C Hirsikankaansuo B Junnonsuo C Putkonniemensuo A Kansansuo A Salmenkylä B Kankaanselkä 3231 IOC Konttari B Liperomäki B Papinpalsta B Nevalankylä A Levälampi C Yölampi D Vihvilänlampi D Tyrväisenlehto B Pajamäki C Kolma C Ryyhtölä C Metsäpelto D Hatsola 3233 OlA Suurisuo 3233 O1B Laurikangas 3233 O1D Konnusjoki C Pajakkala C Herasuo C Purajava A Kaskisuo A Heiskalansuo B Lahnalahti B Kalkkijoki B Tervajoki B Suonsivu B Haiseva C Korkeakangas D Välisaari D Vuotsinsuo D Vääräsaari D Pohjoiskylä A Surnuinvälijoki 3241 OlA

8 7 Taulukko 1 (jatk. ) Kohde Kartta- Painovoima- Sampo - lehti profiilit luotaukset Lukum. Pituu s (kpl) (km) (kpl ) Nälkäkorpi 3241 O1C Laitila 3241 O1C Vanhapiha B Onkilampi D Eevala A Jyrykangas A Villasensuo B Sakarinsaari B Lylylahti A Konnunsuo B Korkea-aho B Teerikankaanmäki B Yhteensä Cobraus Vuoden 1991 lopussa selvitettiin Cobra-kalustolla Montolan - Niit - tylammen alueella kivilajien levinneisyyttä 12 reiällä (Taulukk o 2). Kaoliiniesiintymien kairauksissa saaduissa moreeninäytteiss ä todettiin usein olevan kaoliniittia. Niinpä alueellisilta painovoimakartoilta valituista minimeistä otettiin Cobra-kalustoll a moreeninäytteitä (Taulukko 2) ja yritettiin kaoliniitin esiinty - mistä tutkimalla selvittää minimin kaoliinikriittisyyttä. Tulosten mukaan kaikissa karttalehdeltä otetuissa moree - ninäytteissä on kaoliniittia (Surnuinvälijoki, Laitila, Kolmisopp i ja Kylmäpuro) (Taulukko 2). Karttalehden kohteista Vanha - pihan ja Raapiosuon näytteissä on kaoliniittia. Näiden lisäks i kaoliniittia on vain yhdessä Hulkkolan näytteessä (karttaleht i ).

9 Taulukko 2. Vuonna 1991 Cobralla tehtyjen reikien lukumää - rät ja pituudet. Kohteet, joissa on tavattu moreenissa kao - liniittia, on alleviivattu. 8 Rohde Kunta Kartta- Lukum. Pituu s lehti (kpl) (m ) Niskalampi Virtasalmi A Tensala Pieksämäen mlk 3232 O1B Niittylampi Virtasalmi C Montola D Vehmaskylä D Pohjoismäki D Koljonniemi D Rauhajärvi Joroinen D Surnuinvälijoki Pieksämäen mlk 3241 OlA Laitila 3241 O1C Kolmisoppi 3241 O1D Kylmäpuro 3241 O1D Huhmarkangas Jäppilä A Vanhapiha Pieksämäen mlk B Raapiosuo Jäppilä B Sormula D Hietakylä D Onkilampi D Jyrykangas Suonenjoki A Eteläkangas A Vanhalahti C Hulkkola Isosuo D 05D Villasensuo D Konnunsuo Rajasuo B 06D Yhteensä Kevyt iskuporaus Kohteiden alustava näytteenotto suoritettiin kevyellä iskupo - rauskalustolla (Taulukko 3). Näytteenoton suoritti geologian tut - kimuskeskuksen Illern vuoden alun ja kesäkuun välisenä aikana. Lisäksi näytteenottoa suoritettiin Commando koneella kuukaude n ajan ( ) Montilanlammen ja Monninjärven kohteilla. Kohteeseen tehtiin sen koosta riippuen keskimäärin 2-4 reikää 5 0 metrin pistevälillä.

10 9 Taulukko 3. Vuonna 1991 kevyellä iskuporakoneella tehtyje n reikien lukumäärät ja pituudet. Rohde Kunta Kartta- Lukum. Pituu s lehti (kpl) (m ) Kukku Toivakka 3214 O1D Vattuvuori A Läyniö Hankasalmi B Ritokangas Virtasalmi A Salmenkylä B Monninjärvi B Eteläkylä C Suomäki C Sahijoki D Litmanen NW D Ykssilmälampi Juva A Heinäkannansuo A Suontausaho A Kalliokoskenpuro B Riolampi B Tetrilamminsuo B Rahkasuo B Kääriölahti Virtasalmi B Konttari B Virmasniemi B Levälampi C Montilanlampi D Kandeksaisiensuo B inniemi B Kylästinlahti B Suonsivu Joroinen B Kalkkijoki B Tervajoensuo 3234 OlA Yhteensä Raskas iskuporaus Raskas iskuporaus suoritettiin Maa ja Vesi Oy :n Valmet-alustaisella iskuporakoneella välisenä aikana (Taulukko 4). Sateisesta kesästä johtuen soiden pehmeys vaikeutti porauksia. Niinpä mm. Viholanniemen Tervajoensuon tutkimuksista jouduttiin luopumaan.

11 1 0 Taulukko 4. Vuonna 1991 raskaalla iskuporako - neella tehtyjen reikien lukumäärät ja pituudet. Kohde Kartta- Lukum. Pituu s lehti (kpl) (m ) Salmenkylä B Eteläkylä C Längelmäenjärvi B Hepolahti B Itäsuo B Eteläperä 3234 OlA Yhteensä Laboratoriotutkimukse t Kevyellä ja raskaalla iskuporakoneella saaduista kaoliininäyt - teistä on teetetty runsaasti laboratoriomäärityksiä (Taulukko 5). Lisäksi Litmasen, Vuorijoen, Ukonkankaan ja Kandeksaisiensuon kao - liinin sisältämän kvartsin ja Ukonkankaan grafiitin laatua on sel - vitetty rikastuskokein. Taulukko 5. Vuonna 1991 tehdyt laboratoriotutkimukset. Määritys Laboratorio Menetelmä Kp l Raekoko GTK, maaperä Sedigraph 18 7 Raekoko GTK, teoll. min. Fraktiointi 10 6 Mineralogia GTK, kallioperä XRD 33 4 Kemiallinen koost. GTK, kemia XRF 79 3 Vaaleus GTK, teoll. min. Minolta 20 2 ph GTK, teoll. min. Schott 20 2 Hinckley-indeksi GTK, kallioperä XRD 16 1 Kalsinointi GTK, teoll. min. 2 9 KVAR-rikastus GTK, teoll. min. 15 KVAR-rikastus Lohja Oy 6 GRAF-rikastus GTK, teoll. min. 7 Rikastuskokeet Kemira Oy 3 4 SEM-kuvat GTK, malmiosasto 7

12 3. RASKAALLA ISKUPORAUKSELLA TUTKITUT KOHTEE T Eteläkyl ä Eteläkylän tutkimukset saatiin valmiiksi keväällä. Kaoliiniesiintymä on kooltaan pieni. Paperinvalmistukseen kelpaavan vaa - lean ja värillisen kaoliinin varantoarvio on noin 0.44 Mt (Kui - vasaari ym ).. Tästä päällystevaaleuteen yltää 0.36 Mt. Li - säksi Eteläkylässä on noin 0.25 Mt heikkolaatuisempaa värillist ä kaoliinia, joka mandollisesti soveltuisi tiilisaveksi. 3.2 Salmenkyl ä Salmenkylän painovoimaminimiin tehtiin ensimmäiset reiät Illerill ä jo vuonna 1989 (Niemelä 1990). Vuonna 1991 jatkettiin minimi n tutkimuksia painovoimamittauksin. Lisäksi Illerillä tehtiin kuus i reikää (R R 293 ja R R 341) (Liite 1). Vain yhdess ä reiässä (R 339) päästiin maapeitteiden läpi (Taulukko 6). Siin ä tavattiin ruskehtavaa rapautumaa yli 30 metrin syvyydessä. Niinpä kohteeseen tehtiin raskaalla iskuporakoneella kaksi reikää (R 69 8 ja R 699) (Liite 1). Mutta kummassakin reiässä tavattiin heikost i rapautunutta kalliota. 3.3 Längelmäenjärvi Längelmäen painovoimaminimiin tehtiin vuonna 1990 neljä reikä ä raskaalla iskuporakoneella (Niemelä ja Kuivasaari 1991). Minimi n keskustaan tehdyissä rei'issä ei kumminkaan päästy maapeitteide n läpi. Niinpä vuonna 1991 jatkettiin minimin keskustan tutkimist a kolmella reiällä (R R 403) (Liite 2). Reiässä R 401 tavat - tiin vaaleaa kaoliinia lähes 70 metriä paksujen maapeitteide n alta. Teknisistä vaikeuksista johtuen näytettä saatiin ylös vain pumppaamalla. Rei'issä R 402 ja R 403 tavattiin rapakallio yli 6 0 metriä paksujen maapeitteiden alta. Painovoimaminimin eteläosaan tehdyssä reiässä R 404 (Liite 2)

13 tavattiin 45 metriä paksujen maapeitteiden alta rapakallio. Reiässä on 20 metrin syvyydessä moreenissa kuutisen metriä paksu, il - meisesti myöhäis-pleistoseenia vanhempi intergladiaalinen ja/ta i interstadiaalinen liejukerros (Nenonen 1992). 12 Toisessa painovoimaminimin eteläosaan tehdyssä reiässä (R 405 ) (Liite 2) tavattiin vaaleanharmaata kaoliinia reilut 20 metri ä paksu kerros. Sen kaoliniittipitoisuus vaihtelee 20 % :sta 60 % :iin ja vaaleus on yli 60 %. 3.4 Hepolaht i Hepolahteen vuonna 1990 poratussa reiässä (R 392) tavattiin vaa - leaa kaoliinia yli 10 metriä paksu kerros (Niemelä ja Kuivasaar i 1991). Kesällä 1991 sen molemmille puolille porattiin yksi reikä (R 406 ja R 407) (Liite 2). Kummassakin reiässä tavattiin vaalea a kaoliinia vain ohuina välikerroksina. 3.5 Itäsuo Itäsuolle vuonna 1989 Illerillä tehdyissä rei'issä tavatun kao - liinin määrän ja laadun selvittämiseksi porattiin loppukesäll ä kohteeseen raskaalla iskuporakoneella kaksi reikää (R 409 ja R 410) (Liite 2). Poraus osoitti, että Illerillä saadut kaoliini - näytteet olivat peräisin kapeista välikerroksista. 3.6 Eteläper ä Eteläperän minimiin porattiin Illerillä vuonna reikä ä (Niemelä ja Kuivasaari 1991). Muutamassa reiässä tavattiin vä - rillistä kaoliinia. Kesällä 1991 tehtiin alueelle raskaalla isku - porakoneella kaksi reikää (R 323 ja R 324) (Liite 3). Täälläki n poraus osoitti Iller-näytteiden olevan peräisin kapeista väli - kerroksista.

14 Montola - Niittylamp i Montolan ja Niittylammen kaoliiniesiintymien tutkimukset saatii n valmiiksi jo vuonna 1990 (Niemelä ja Kuivasaari 1991). Raportt i tutkimuksista luovutettiin vuoden 1992 alkupuoliskolla. Montola n esiintymässä on vaaleaa kaoliinia 1.95 Mt ja värillistä 1.9 Mt j a Niittylammen esiintymissä on vaaleaa kaoliinia 2.8 Mt ja väril - listä kaoliinia 0.5 Mt (Niemelä ym 1991). Vaaleudeltaan paperi n täyteaineeksi kelpaavaa kaoliinia on vain Niittylammen eteläosass a noin 0.7 Mt. 4. KEVYELLÄ ISKUPORAUKSELLA TUTKITUT KOHTEE T Kevyellä iskuporakoneella tutkittiin kaikkiaan 28 kohdetta. Tunnustelevaa näytteenottoa suoritettiin 23 kohteessa. Neljäss ä kohteessa (Suomäki, Eteläkylä, Montilanlampi ja Tervajoensuo) sel - viteltiin jo löydetyn kaoliinin laajuutta. Lisäksi Kandeksai - siensuolla selviteltiin maapeitteiden paksuuksia. Taulukossa 6 o n esitetty vuoden aikana kevyellä iskuporakoneella tehdyt reiä t kuvauksineen lukuunottamatta Eteläkylää, jota on tarkastelt u raskaan iskuporauksen yhteydessä sivulla 10. Taulukko 6. Vuonna 1991 kevyellä iskuporakoneella tehdyt reiät. Kohde Karttal. Reikä Syvyy s Salmenkylä C R MAATA (ei päästy läpi ) R MAATA (ei päästy läpi ) R MAATA (ei päästy läpi ) Sahijoki D R MAATA RAPAUTUMA, vaaleanrus - kea, savimaine n R MAATA (ei päästy läpi ) R MAATA RAPAUTUMA, vaaleanharmaa, savimaine n R MAATA (ei päästy läpi)

15 Taulukko 6 (jatk. ) 1 4 Kohde Karttal. Reikä Syvyys Kääriölahti B R MAATA RAPAUTUMA, ruskea, silttimäinen R MAATA (ei päästy läpi ) R MAATA KALLIO (ei näytettä ) Konttari B R MAATA KALLIO (ei näytettä ) R MAATA RAPAUTUMA, harmaanvihreä, savimaine n KALLIO (ei näytettä ) R MAATA RAPAUTUMA, vihertävä - harmaa, silttimäine n R MAATA RAPAUTUMA, tumma Virmasniemi A R MAATA KVARTSIMAASÄLPÄGNEISS I R MAATA GNEISS I R MAATA RAPAUTUMA, ruskehtava, hiekkamainen 011inniemi B R MAATA GNEISS I Kylästinlahti B R MAATA SARVIVALKEGNEISS I R MAATA KIILLEGNEISS I Levälampi C R MAATA GRANODIORIITT I R MAATA GRANODIORIITT I R MAATA GRANODIORIITT I Litmanen NW D R MAATA RAPAUTUMA, ruskehtava, savimaine n R MAATA KAOLIINI, vaaleanhar - maa, savimaine n RAPAUTUMA, harmaanvihreä, silttimäinen

16 Taulukko 6 (jatk. ) 1 5 Kohde Karttal. Reikä Syvyys R MAATA RAPAUTUMA, harmaanvihreä, silttimäine n Kukku 3214 O1D R MAATA GRANIITTI R MAATA GRANIITTI R MAATA GRANIITT I Montilanlampi D R MAATA KAOLIINI, vaaleanhar - maa, savimaine n R MAATA RAPAUTUMA, harmaanvihreä, savimaine n R MAATA (ei päästy läpi ) R MAAT A RAPAUTUMA, harmaanvihreä, savimaine n Monninjärvi B R MAATA (ei päästy läpi ) R MAATA (ei päästy läpi ) Vattuvuori A R MAATA GRANIITT I R MAATA GRANIITT I R MAATA GRANIITT I Läyniö A R MAATA RAPAKALLIO (GRANIITTI ) R MAATA RAPAKALLIO (GRANIITTI ) Rahkasuo B R MAATA KVARTSIDIORIITTI R MAATA KVARTSIDIORIITT I R MAATA KVARTSIDIORIITT I Suomäki C R MAATA RAPAKALLIO (GRANIITTI ) R MAATA (ei päästy läpi ) R MAATA RAPAKALLIO (GRANIITTI ) R MAATA RAPAKALLIO (GRANIITTI)

17 1 6 Taulukko 6 (jatk. ) Kohde Karttal. Reikä Syvyy s R MAATA RAPAKALLIO (GRANIITTI ) Salmenkylä C R MAATA RAPAUTUMA, ruskehtava, hiekkamaine n R R MAATA (ei päästy läpi ) MAATA (ei päästy läpi ) Heinäkannansuo A R MAATA GRANODIORIITT I R MAATA RAPAUTUMA, punaruskea, silttimäine n R MAATA RAPAUTUMA, punaruskea, silttimäine n R MAATA R RAPAUTUMA MAATA (ei päästy läpi ) Suontausaho A R MAATA KVARTSIDIORIITT I R MAATA PEGMATIITT I R MAATA RAPAUTUMA, punaruskea, silttimäine n Ritokangas A R MAATA (ei päästy läpi ) R MAATA (ei päästy läpi ) Riolampi B R MAATA GRANIITTI R MAATA GNEISS I Tetrilammensuo B R MAATA R KALLIO (ei näytettä ) MAATA GNEISS I AMFIBOLIITT I Kalliokoskenpuro B R MAATA GRANIITT I R MAATA AMFIBOLIITT I R MAATA SARVIVALKEGNEISSI

18 1 7 Taulukko 6 (jatk. ) Kohde Karttal. Reikä Syvyys Suonsivu B R MAATA LIUSKE R MAATA LIUSKE R MAATA LIUSKE R MAATA LIUSKE R MAAT A LIUSKE Kalkkijoki B R MAATA LIUSKE R MAATA LIUSKE R MAATA FELSINEN VULKANIITT I Tervajoensuo A R MAATA R FELSINEN VULKANIITT I MAATA RAPAUTUMA, tummanharmaa, savimaine n R MAATA LIUSK E R MAATA LIUSK E R MAATA RAPAUTUMA, ruske a R MAATA R FELSINEN VULKANIITT I MAATA KAOLIINI, vaaleanharmaa, savimaine n R MAATA KAOLIINI, kellanrus - kea, savimaine n R MAATA RAPAUTUMA, vihreän - ruskea, silttimäine n R MAATA RAPAUTUMA, harmaa, silttimäine n R MAATA RAPAUTUMA, vihertävä, silttimäine n KAOLIINI, kellertävänharmaa, silttimäine n Ykssilmälampi A R MAATA (ei päästy läpi ) R MAATA (ei päästy läpi)

19 JATKOTUTKIMUKSE T Osastonjohtaja J. Talvitie esitti kaoliiniprojektill e asetettavaksi jatkoaikaa vuoden 1992 loppuun. Mutta ylijohtaja V. Lappalainen myönsi projektille jatkoaikaa asti. Tämä n ajan puitteissa pyritään saamaan valmiiksi keskeneräiset kohtee t ja raportoimaan ne. Raskasta iskuporausta vaativia kohteita ovat Tervajoensuo, Hyv ä järvi ja Montilanlampi. Näistä on tavattu kaoliinia kevyell ä iskuporakoneella suoritetussa näytteenotossa. Kaikki kolme koh - detta olisi porattava talvella. Kevyellä iskuporakoneella olisi tutkittava lisäksi Suonenjoelta j a Jäppilästä vuonna 1991 tavatut painovoimaminimit. U 1 C.r: a; U Mauri Niemelä

20 6. KIRJALLISUUS 1 9 Kuivasaari, Tapio, Reinikainen, Jukka ja Sarapää, 011i, Virtasalmen Eteläkylän kaoliinitutkimukset vuosina Geologian tutkimuskeskus, raportti M19/3231/-91/1/82. Nenonen, Keijo, Etelä- ja Keski-Suomen maaperän stratigra - fia ja sen käyttö malminetsinnässä. Lisensiaattityö, Turun Yliopisto. Niemelä, Mauri, Uusien kaoliinikohteiden tutkimukset kart - talehdillä 3231 ja 3232 vuonna Geologian tutkimuskes - kus, raportti M19/ /-90/2/82. Niemelä, Mauri ja Kuivasaari, Tapio, Kaoliinitutkimukse t Virtasalmella ja sen ympäristössä vuonna Geologia n tutkimuskeskus, raportti M19/ /-91/3/82. Niemelä, Mauri, Reinikainen, Jukka ja Sarapää, 011i, Virtasalmen Montolan ja Niittylammen kaoliiniesiintymien tut - kimukset vuosina Geologian tutkimuskeskus, ra - portti M19/3232/-91/2/82.

21 LIITTYY Kairausraportit M19/52/3231/ -91/R R 69 9 M19/52/3232/ -91/R R 40 7 M19/52/3232/ -91/R R 41 0 M19/52/3234/ -91/R R 324

22 LIITTEET Liitteet 1-3. Raskaan iskuporauksen reikien sijaint i Liite 1. Salmenkylän iskuporausreikien sijaint i Liite 2. Kandeksaisiensuon, Längelmäenjärven, Hepolanden j a Itäsuon iskuporausreikien sijainti Liite 3. Eteläperän ja Tervajoensuon iskuporausreikien si - jainti Liitteet Kevyen iskuporauksen reikien sijaint i Liite Liite Kukun ja Vattuvuoren iskuporausreikien sijaint i Läyniön iskuporausreikien sijaint i Liite 6. Ritokankaan, Sahinjoen ja Litmasen iskuporausrei - kien sijaint i Liite 7. Monninjärven iskuporausreikien sijaint i Liite 8. Suomäen iskuporausreikien sijaint i Liite 9. Ykssilmälammen, Suontausahon ja Heinäkannansuo n iskuporausreikien sijaint i Liite 10. Riolammen, Kalliokoskenpuron ja Tetrilammensuo n iskuporausreikien sijaint i Rahkasuon iskuporausreikien sijaint i Liite 11. Liite 12. Kääriölanden iskuporausreikien sijaint i Liite 13. Konttarin iskuporausreikien sijaint i Liite 14. Virmasniemen iskuporausreikien sijaint i Liite 15. Levälammen iskuporausreikien sijaint i Liite 16. Montilanlammen iskuporausreikien sijaint i Liite inniemen ja Kylästinlanden iskuporausreikie n Liite 18. sijaint i Kalkkijoen ja Suonsivun iskuporausreikien sijaint i

23 Liite 1 Kl Liite 1. Salmenkylän iskuporausreikien sijainti. Kevyellä iskuporakoneella tehdyt reiät (R R 293 ja R R 341) on merkitty pienillä ympyröillä ja raskaalla iskuporakoneella tehdyt reiät (R R 699) on merkitty isoilla ympyröillä. Pohjana painovoimakartta (1 :10 000).

24 Liite 2 Liite 2. Kandeksaisiensuon, Längelmäenjärven, Hepolanden ja Itäsuon iskuporaus.reikien sijainti. Kevyellä iskuporakoneella tehdyt reiät (R R 279) on merkitty pienillä ympyröillä ja raskaalla iskuporakoneell a tehdyt reiät (R R 407 ja R R 410) on merkitty isoilla ympyröillä. Pohjana painovoimakartta (1 :10 000).

25 Liite 3 Kl Liite 3. Eteläperän ja Tervajoensuon iskuporausreikien sijainti. Kevyellä iskuporakoneella tehdyt reiät (R 367 -"R 377) on merkitt y pienillä ympyröillä ja raskaalla iskuporakoneella tehdyt reiät ( R R 324) on merkitty isoilla ympyröillä. Pohjana painovoimakartta (1 :10 000).

26

27 Liite 5 Kl Liite 5. Läynibön kevyellä iskuporakoneella tehtyjen reikien sijainti, Bouguer-anomalia ja sen tulkinta. Pohjana peruskartta (1 :20 000).

28

29 Liite 7 Kl Liite 7. Monninjärvelle kevyellä iskuporakoneella tehtyjen reikien sijainti. Pohjana painovoimakartta (1 :10 000).

30 Liite 8 Kl Liite 8. Suomäelle kevyellä iskuporakoneella tehtyjen reikien sijainti. Pohjana painovoimakartta (1 :10 000).

31

32

33 Liite 1 1 Kl Liite 11. Rahkasuolle kevyellä iskuporakoneella tehtyjen reikien sijainti. Pohjana painovoimakartta (1 :10 000).

34 Liite 1 2 Kl Liite 12. Kääriölahteen kevyellä iskuporakoneella tehtyjen reikien sijainti. Pohjana painovoimakartta (1 :10 000).

35 Liite 1 3 Liite 13. Konttariin kevyellä iskuporakoneella tehtyjen reikien sijainti. Pohjana peruskartta (1 :20 000).

36 Liite 1 4 Kl Liite 14. Virmasniemeen kevyellä iskuporakoneella tehtyjen reikien sijainti. Pohjana painovoimakartta (1 :10 000).

37 Liite 1 5 Kl Liite 15. Levälammelle kevyellä iskuporakoneella tehtyjen reikie n sijainti. Pohjana painovoimakartta (alueellinen painovoimamittaus ) (1 :20 000).

38 Liite 1 6 Kl Liite 16. Montilanlammelle kevyellä iskuporakoneella tehtyjen reikien sijainti. Pohjana painovoimakartta (1 :10 000).

39

40