GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M19/ /-90/2/82 VIRTASALMI, KAOLIINIPROJEKT 1. Mauri Nlemelå

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M19/ /-90/2/82 VIRTASALMI, KAOLIINIPROJEKT 1 Mauri Nlemelå UUSIEN KAOLIINIKOHTEIDEN TUTKIMUKSE T KARTTALEHDILLÄ 3231 JA 3232 VUONNA 1989

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M19/ /-90/2/8 2 VIRTASALMEN KAOLIINIPROJEKT I Mauri Niemel ä UUSIEN KAOLIINIKOHTEIDEN TUTKIMUKSET KARTTALEHDILLÄ JA 3232 VUONNA 1989

3 SISÄLLYSLUETTEL O 1. JOHDANTO 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET Geofysikaaliset mittaukset Kevyt iskuporaus Raskas iskuporaus Laboratoriotutkimukset 7 3. TUTKITUT KOHTEET Kuikkalanjoki Peipunen Kangaslahti Montola Niittylampi Pölkönlahti Hyväjärvi Montilanlampi Kandeksaisiensuo Salmenkylä Monninjärvi Jokela Kaatronlampi Likosuo Tuturen YHTEENVETO KIRJALLISUUS LIITTYY LIITTEET 17

4 3 1. JOHDANT O Virtasalmen kaoliiniprojektin ensimmäisenä toimintavuonna suoritettiin uusien kaoliinikohteiden tutkimuksia pääasiass a karttalehden 3232 alueella, aivan loppuvuodesta myös kartta - lehden 3231 alueella. Valtaosa kohteista oli Virtasalmen kunnan alueella. Muutamia kohteita tutkittiin myös Pieksämäe n maalaiskunnan, Jäppilän, Joroisten ja Juvan kuntien alueilla. Tutkimuskohteiden valinnassa käytettiin apuna kallioperäkarttoja ja geofysikaalisia karttoja. Käytettävissä olivat Hauki - vuoren (kl 3231) ja Pieksämäen (kl 3232) 1 : mittakaavaiset kallioperäkartat (Pekkarinen ja Hyvärinen 1984 ja Vorm a 1971). Osa tutkimusalueesta ( , 09, 11 ja , 07 ) kuuluu Hällinmäen malmitutkimusten aikana systemaattisesti mitattuun alueeseen (Siikarla 1966 ja 1970). Näiltä alueilt a olivat käytettävissä 1 : mittakaavaiset gravimetriset, magneettiset ja sähköiset kartat. Lisäksi olivat käytettävissä 1 : mittakaavaiset matalalentokartat ja alueellise t painovoimakartat. Kaikkiaan tutkittiin 21 kohdetta (Kuva 1). Näytteenottoa suoritettiin kevyellä iskuporakoneella 14 kohteessa ja raskaall a iskuporakoneella 2 kohteessa. Geofysikaalisia mittauksia tehtiin 9 kohteessa. 2. SUORITETUT TUTKIMUKSE T 2.1 Geofysikaaliset mittaukse t Geofysiikan osasto teki painovoimaprofiilimittauksia yhteens ä 27 kilometriä yhdeksässä alueellisilta painovoimakartoilta valitussa kohteessa (Taulukko 1 ja liitteet 1-7). Kolmess a kohteessa tehtiin lisäksi Sampo-luotauksia yhteensä 28 kappaletta (Taulukko 1).

5 Kuva 1. Tutkimuskohteiden sijainti (GT-kartta nro 5).

6 5 Taulukko 1. Vuonna 1989 tehtyjen painovoimaprofiilien luku - määrät ja pituudet sekä Sampo-luotausten lukumäärät. Kohde Kartta- Painovoima- Sampo-luotaukse t lehti profiili t Lukum. (kpl) Pituu s (km) Lukumäär ä (kpl ) Kuikkalanjoki Peipunen Kangaslahti " Mäntyniemi Takamaa " Hiehonlampi Tiitunlampi Pohjoismäki Rovionmaa Yhteensä Kohteista Kuikkalanjoki, Peipunen, Kangaslahti, Hiehonlampi j a Rovionmaa osoittautuivat kiinnostaviksi. Kolmea ensiksimainittua kohdetta tutkittiin kevyellä iskuporakoneella viel ä loppuvuodesta. Sensijaan Hiehonlammen ja Rovionmaan tutkimukset jäivät vuodelle Kevyt iskuporau s Kohteiden alustava tutkimus suoritettiin kevyellä iskuporako - neella. Sen suoritti maaperäosaston Illern kesäkuun ja mar - raskuun välisenä aikana. Kaikkiaan tutkittiin 14 kohdetta, joihin porattiin 89 reikää, yhteispituudeltaan metri ä (Taulukko 2 ja liitteet 8-14). Lisäksi tehtiin Litmasell e 10 tarkistusreikää, yhteispituudeltaan metriä. Piste - väli oli 50 metriä lukuunottamatta Tutusta, jossa pisteväl i oli 40 metriä. Illerillä pyrittiin vain selvittämään, onko kohteessa vaalea a

7 6 kaoliinia. Löydettyä kaoliinia ei yritetty lävistää, vaan jatkotutkimukset on tarkoitus suorittaa myöhemmin raskaalla iskuporakoneella. Taulukko 2. Vuonna 1989 kevyellä iskuporakoneella tehtyjen reikien lukumäärät ja pituudet. Kohde Kartta- Lukumäärä Pituu s lehti (kpl) (m ) Kuikkalanjoki Peipunen Kangaslahti Niittylampi Pölkönlahti Hyväjärvi Montilanlampi Kandeksaisiensuo Salmenkylä Monninjärvi Jokela Litmanen Kaatronlampi Likosuo Tutunen Yhteensä Raskas iskuporau s Vuoden 1989 aikana tehtiin uusien kaoliinikohteiden tutkimuksissa raskaalla iskuporakoneella yhteensä 24 reikää, yhteispi - tuudeltaan metriä. Kevään ja alkukesän aikana porattiin Valmet -alustaisella iskuporakoneella (Maa ja Vesi Oy) Montolaan 15 reikää, yhteispi - tuudeltaan metriä (Liitteet 15 ja 17). Syksyllä porattiin Volvo-alustaisella iskuporakoneella (Suomen Malmi Oy ) Kandeksaisiensuolle 9 reikää, yhteispituudeltaan metri ä (Liitteet 16 jå 18).

8 7 2.4 Laboratoriotutkimukse t Geologian tutkimuskeskuksessa määritettiin kevyellä ja raskaalla iskuporakoneella otetuista kaoliininäytteistä raekokojakauma, mineralogia, kemiallinen koostumus ja vaaleus (Tau - lukko 3 ja liitteet 19-21)., Vaaleudet on esitetty Minoltaarvoina. Osa laboratoriotutkimusten tuloksista puuttuu. Taulukko 3. Uusista kaoliinikohteista otettujen näytteiden laboratoriotutkimusten lukumäärä vuonna Kohde Pora- Seu- Sedi- Min. Kem. Vaal. Hincleyn kone lonta graph koost. anal. indeks i 1 ) Kangaslahti k Montola r Niittylampi k Pölkönlahti k Hyväjärvi k Montilanlampi k Kandeksaisiensuo r k Likosuo k Yhteensä ) k= kevyt iskuporakon e r= raskas iskuporakon e 3. TUTKITUT KOHTEE T 3.1 Kuikkalanjok i Kuikkalanjoen länsipuolella olevan painovoimaminimin poikk i mitattiin kolme painovoimaprofiilia. Näistä kaksi oli Siika - mäen aseman lähellä ja kolmas noin kilometri etelään olevass a Pöröselässä (Liite 1). Kesällä geofysiikan osasto suoritt i vielä Sampo-luotauksia kaikilla kolmella profiililla. Mittausten perusteella profiileille porattiin Merillä kuusi

9 8 reikää (R R 121) (Liite 8), joiden syvyydet vaihteliva t metristä metriin. Mutta yhdessäkään reiässä e i päästy maapeitteiden läpi. 3.2 Peipunen Peipusen alueelle tehtiin ensiksi painovoimaprofiilimittaus, joka Peipusen järven takia jouduttiin tekemään luode-kaakkosuunnassa (Liite 1). Kesällä profiililla tehtiin vielä Sampoluotauksia. Mittausten perusteella minimin länsiosaan porattiin Illerill ä kolme reikää (R R 124) (Liite 8) itä-länsi-suuntaisell e linjalle. Kandessa reiässä tavattiin grafiittipitoista rapautumaa ja kolmannessa (R 122) ei päästy maapeitteiden läpi. Painovoimaminimin itäosaa ei tutkittu paksujen maapeitteide n vuoksi. 3.3 Kangaslaht i Alueeelliselta painovoimakartalta valitun minimin poikki tehtiin Kangaslandessa yksi painovoimaprofiilimittaus (Liite 1 ) ja Sampo-luotauksia. Profiilille porattiin Illerillä kolme reikää (R R 127 ) (Liite 9). Kandessa ensimmäisessä reiässä ei päästy maapeitteiden läpi, mutta kolmannessa reiässä (R 127) tavattiin vaaleanharmaata kaoliinia 15 metriä paksujen maapeitteiden alta. Siinä on kaoliniittia 40 % ja sen Minolta-vaaleus on 65.5 % (Liite 19). 3.4 Montol a Montolan länsipuolella olevaan painovoimaminimiin oli teht y vuonna 1988 A-Sondilla kolme reikää, joissa oli tavattu vaa-

10 9 leaa kaoliinia. Kohdetta päätettiin tutkia raskaalla iskuporakoneella. Vuoden 1989 kevään ja alkukesän aikana porattii n Montolaan 15 reikää neljälle profiilille (Liitteet 15 ja 17). Porausten perusteella maapeitteiden paksuus vaihtelee vajaast a 20 metristä 30 metriin. Vaalea kaoliini esiintyy useimmiten ohuina kerroksina. Vai n muutamassa reiässä (R 325, R 329 ja R 330) sitä on runsaammin. Kaoliinissa on usein ohuina tummanharmaina ja mustina välikerroksina montmorilloniittia, rapautunutta kiisua tai grafiittia. Näytteiden kaoliniittipitoisuus vaihtelee 15 Z :sta 100. % :iin (Liite 20). Vaaleus on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta alle 70 % :ia (Liite 20). 3.5 Niittylamp i Niittylammen painovoimaminimiä tutkittiin Illerillä sekä lam - men lounaispuolella että pohjoispuolella yhteensä 12 reiäll ä (R R 143) (Liite 10). Lammen lounaispuolelle tehtiin neljä reikää (R R 135), joista kolmessa tavattiin vaaleaa kaoliinia ja yhdessä (R 134) harmaata rapautumaa. Maapeitteiden paksuus vaihtelee reilusta 10 metristä 25 metriin. Kaoliniittipitoisuus on % (R 132 ja R 135 liitteess ä 19). Reiästä R 135 otetun näytteen Minolta-vaaleus on yli 80 Z (Liite 19). Niittylammen pohjoispuolelle porattiin kandeksan reikää (R R 143) kahteen painovoimaminimiin, joista kummassakin tavat - tiin vaaleaa kaoliinia. Läntisessä minimissä maapeitteiden paksuus vaihtelee reilusta 10 metristä 25 metriin. Sensijaan itäisessä minimissä maapeitteiden paksuus on yli 20 metriä. Läntisemmästä minimistä otetussa näytteessä (R 137 liitteess ä 19) on kaoliniittia vain 15 Z. Itäisemmän minimin näytteiss ä kaoliniittipitoisuus on % (R R 143 liitteess ä 19). Molemmista minimeistä otettujen näytteiden Minolta-vaaleudet ovat 60 % :in tienoilla (Liite 19).

11 Pölkönlaht i Pölkönlanden painovoimaminimin reunaosaan porattiin Illerill ä viisi reikää (R R 148) (Liite 10). Läntisimmässä reiässä (R 144) ei päästy maapeitteiden läpi. Muissa tavattii n harmaata ja ruskeaa kaoliinia metriä paksujen maapeit - teiden alta. Näytteiden kaoliniittipitoisuus vaihtelee 2 5 Z :sta 80 % :iin (R 145, R 146 ja R 148 liitteessä 19). Minolta-vaaleus on alhainen, 50 % :n tienoilla (Liite 19). 3.7 Hyväjärv i Illerillä porattiin Hyväjärven pohjoisrannalle painovoimamini - min reunaan kolme reikää (R R 151) (Liite 11). Läntisim - mässä reiässä (R 149) tavattiin vaaleahkoa, hiekkamaista kaoliinia 19 metriä paksujen maapeitteiden alta. Sen kaoliniitti - toisuus on vain 25 Z ja Minolta-vaaleus 51 % (Liite 19). Seuraavassa reiässä (R 150), joka on 50 metriä itään, huuhtelu - vesi vaihteli vaaleasta punaiseen. Näytettä ei saatu ylös, mutta terän kärjessä oli vähän punaista savea. Itäisimmäss ä pisteessä (R 151) osuttiin kallioon, joka ilmeisesti on amfiboliittia. Näytettä ei saatu tankojen katkettua. 3.8 Montilanlamp i Montilanlammen pohjoispäähän porattiin kolme reikää (R R 154) Hyväjärven pohjoispäästä tulevaan painovoimaminimivyöhyk - keeseen (Liite 11). Läntisimmässä reiässä (R 154) värilline n rapautuma alkoi noin 14 metrin syvyydessä ja 21 metrin syvyydessä tavattiin harmahtavaa kaoliinia. Sen kaoliniittipitoisuus on alhainen, vain 25 % (Liite 19). Sensijaan vaaleus o n kohtalainen, yli 70% (Liite 19). Keskimmäisessä reiässä ( R 153) tavattiin biotiittirikasta rapautumaa ja itäisimmäss ä reiässä (R 152)- amfiboliittikallio.

12 11 Montilanlammen itäpuolelle tehtiin yksi reikä (R 155) painovoimaminimin reunaosaan (Liite 11). Reiässä tavattiin vaalean - harmaata, paikoin punaruskeaa kaoliinia 20 metrin syvyydessä. Näytteen kaoliniittipitoisuus on korkea, 70 % (Liite 19). Sen - sijaan vaaleus jää alhaiseksi, 66 niin (Liite 19). 3.9 Kandeksaisiensu o Kandeksaisiensuon ja Längelmäjärven välillä on painovoimaminimejä lähes kolmen neliökilometrin alueella. Kevyellä iskuporakoneella tavattiin lähes jokaisesta minimistä ainakin yhdess ä reiässä vaaleaa kaoliinia. Läntisimmässä, etelä-pohjoissuuntaisessa minimissä näytteide n kaoliniittipitoisuus jää alle 50 % :n (R R 112 liitteess ä 19). Samoin niiden Minolta-vaaleudet ovat alhaisia, alle 60 Z (Liite 19). Muiden minimien iskuporanäytteistä ei laboratorio - tuloksia ole vielä saatavilla. Syksyllä porattiin Kandeksaisiensuolle raskaalla iskuporakoneella 9 reikää kahteen painovoimaminimiin (Liitteet 16 j a 18). Läntisimpään, etelä-pohjoissuuntaiseen minimiin porattiin neljä reikää (R R 339) 70 :een kaateella länteen (Liittee t 16 ja 18). Maapeitteiden paksuus on noin 20 metriä. Vain reiässä R 338 tavattiin vaaleaa kaoliinia. Sen kaoliniittipitoisuus on kumminkin alhainen Z, mutta vaaleus on korkea, yli 80 % (Liite 21). Edellisen koillispuolella olevaan minimiin porattiin viis i reikää (R R 344) myös 70 :een kaateella länteen (Liitteet 16 ja 18). Maapeitteiden paksuus vaihteli 25-metristä 3 0 metriin. Profiilin itäosassa vaaleaa kaoliinia on ainakin 6 0 metriä paksulti, sillä reikä R 340 jouduttiin lopettamaan tek - nisten vaikeuksien vuoksi. Hieman lännempänä, minimin keski-

13 12 osassa vaaleaa kaoliinia on noin 20 metriä ja profiilin länsi - osassa 30 metriä paksulti (Liite 18). Rei'issä R 340 ja R 34 1 raakanäytteen kaoliniittipitoisuus vaihtelee 40 % :sta 90 % :iin (Liite 21). Vaaleusarvot osoittavat, että reiät ovat melko homogeenisia, sillä Minolta-vaaleus on % (Liite 21). Muista rei'istä ei laboratoriotuloksia ole vielä saatavilla Salmenkyl ä Monninjärven luoteispuolella olevaan Salmenkylään porattii n kevyellä iskuporakoneella kaksi reikää (R R 177) pienee n painovoimaminimiin (Liite 12). Toisessa reiässä (R 177) e i päästy maapeitteiden läpi ja toisessa reiässä tavattiin rapautumatonta granodioriittia Monninjärv i Monninjärven eteläpuolelle porattiin kevyellä iskuporakoneell a viisi reikää (R R 182) kahteen painovoimaminimiin (Liit e 13). Aivan Monninjärven eteläpuolella olevan minimin keskustaan poratuissa rei'issä ei päästy yli 20 metrin syvyydessä oleva n kivikon läpi. Minimin laitaosaan poratussa reiässä (R 180) tavattiin rapautumatonta kiillegneissiä. Puolisen kilometriä etelämpänä olevaan heikompaan minimiin porattiin kaksi reikää (R R 182) (Liite 13). Täälläkää n minimin keskustassa ei päästy maapeitteiden läpi 15 metrin syvyydessä olevan kivikon vuoksi Jokel a Monninjärvestä kaksi kilometriä etelään porattiin kevyellä is-

14 1 3 kuporakoneella kaksi reikää (R R 184) Jokelan talo n kaakkoispuolella olevaan painovoimaminimiin (Liite 13). Mutt a kummassakaan reiässä ei päästy maapeitteiden läpi Kaatronlamp i Kaatronlammen luoteispuolelle porattiin kevyellä iskuporakoneella kolme reikää (R R 187) (Liite 14). Reunimmaisissa rei'issä osuttiin kallioon, mutta keskimmäisessä reiässä ( R 186) tavattiin epäpuhdas, harmaan ja ruskeankeltaisen kirjava rapautuma 16 metriä paksujen maapeitteiden alta Likosu o Kaatronlammelta kilometri kaakkoon olevalle Likosuolle porattiin kevyellä iskuporakoneella neljä reikää (R R 191 ) (Liite 14). Yhdessä reiässä (R 190) tavattiin savimaista ruskeankeltaista kaoliinia 20 metrin syvyydessä. Koillispuolell a olevissa rei'issä (R R 189) tavattiin kallio ja luoteis - puolelle tehdyssä reiässä (R 191) tummanharmaata rapautumaa. Reiän R 190 laboratoriotutkimusten tulokset puuttuvat Tutunen Viite tutkimuksiin saatiin geologian tutkimuskeskuksen malmi - tutkimuksista, joissa oli tavattu Tutusen kalkkikiviesiintymä n yhteydessä kaoliinia (Makkonen 1988). Tutusen painovoimaminimi on lammen alueella. Minimin reuna t tulevat vain lammen etelä-, länsi- ja pohjoispuolella maalle. Näihin kolmeen kohtaan porattiin kevyellä iskuporakoneell a kaikkiaan kandeksan reikää 40 metrin pistevälillä (R R 199) (Liite 14)-. Rei'issä tavattiin vain epäpuhtaita, värillisiä rapautumia metriä paksujen maapeitteiden alta.

15 YHTEENVET O Kevyellä iskuporakoneella tutkittiin 14 kohdetta. Kuudess a kohteessa tavattiin vaaleaa kaoliinia ja neljässä värillist ä rapautumaa. Neljässä kohteessa ei päästy maapeitteiden läp i painovoimaminimin kohdalla. Raskaalla iskuporakoneella tutkituista kohteista Montolass a vaalean kaoliinin määrä osoittautui pieneksi. Kandeksaisien - suolla tutkituista kandesta painovoimaminimistä toisessa ta - vattiin vaaleaa kaoliinia vain yhdessä reiässä. Toisessa mini - missä sensijaan on vaaleaa kaoliinia jopa 60 metriä paksulti. Esiintymän koon selvittäminen on vielä kesken. Kevyellä iskuporakoneella tutkituista kohteista Niittylammel - le, Kangaslahteen ja Kandeksaisiensuolle on suunniteltu näyt - teenottoa raskaalla iskuporakoneella vuodelle Samoi n kohteissa (lähinnä Kuikkalanjoki, Peipusen itäosa ja Monnin - järvi), joissa ei päästy maapeitteiden läpi, pitäisi suoritta a näytteenottoa raskaalla iskuporakoneella kohteen kaoliinik - riittisyyden selvittämiseksi. Painovoimamittauksilla tutkituista kohteista Hiehonlampi j a Rovionmaa on tarkoitus tutkia kevyellä iskuporakoneella vuonn a Niittylammen, Pölkönlanden, Hyväjärven, Montilanlammen ja Kan - gaslanden kohteisiin on suunniteltu painovoimamittauksia, jot - ka on tarkoitus tehdä talvella g..~ C,%rLI) D Mauri Niemelä

16 15 5. KIRJALLISUU S Makkonen Hannu, Tutusen kalkkikiviesiintymän tutkimukse t Juvan Nääringissä vuosina s. M19/3231/-88 / 1/10. Pekkarinen Lauri J. ja Hyvärinen Lauri, Kallioperä - kartta, lehti 3231, Haukivuori. Suomen geologinen kartt a 1 : Siikarla Toivo, Selostus geofysikaalisista tutkimuksis - ta Karsikummussa Virtasalmen pitäjässä. 6 s. M17/Vrs-66/2. Siikarla Toivo, Selostus geofysikaalisista tutkimuksis - ta Virtasalmen-Juvan alueen pohjoisosassa vuosina s. M19/3232/70/3. Vorma Atso, Kallioperäkartta, lehti 3232, Pieksämäki. Suomen geologinen kartta 1 :

17 16 6. LIITTYY Kairausraportit M19/52/3232/-89/R R 344

18 17 7. LIITTEE T Liitteet 1-7. Painovoimaprofiilien sijaint i Liite 1. Kuikkalanjoen, Peipusen ja Kangaslanden paino - voimaprofiilit ja niiden sijaint i Liite 2. Mäntyniemen painovoimaprofiilien sijaint i Liite 3. Takamaan painovoimaprofiilien sijaint i Liite 4. Hiehonlammen painovoimaprofiilit ja niiden si - jaint i Liite 5. Tiitunlammen painovoimaprofiilin sijaint i Liite 6. Pohjoismäen painovoimaprofiilin sijaint i Liite 7. Rovionmaan painovoimaprofiili ja sen sijaint i Liitteet Kevyellä iskuporakoneella tehtyjen rei - kien sijaint i Liite 8. Kuikkalanjoen ja Peipusen iskuporausreikie n sijaint i Liite 9. Kangaslanden iskuporausreikien sijaint i Liite 10. Niittylammen ja Pölkönlanden iskuporausreikie n sijaint i Liite 11. Hyväjärven, Montilanlammen ja Kandeksaisien - suon iskuporausreikien sijaint i Liite 12. Salmenkylän iskuporausreikien sijaint i Liite 13. Monninjärven ja Jokelan iskuporausreikien si - jaint i Liite 14. Kaatronlammen, Likosuon ja Tutusen iskuporaus - reikien sijaint i Liitteet Raskaalla iskuporakoneella tehtyjen rei - kien sijaint i Liite 15. Montolan iskuporausreikien sijaint i Liite 16. Kandeksaisiensuon iskuporausreikien sijaint i Liitteet Raskaalla iskuporakoneella tehtyjen rei - kien profiili t Liite 17. Montolan iskuporausreikien profiili t Liite 18. Kandeksaisiensuon iskuporausreikien profiili t Liitteet Näytteiden laboratoriotuloksi a Liite 19. Kevyellä iskuporakoneella otettujen näytteide n laboratoriotuloksi a Liite 20. Montolasta raskaalla iskuporakoneella otettuje n näytteiden laboratoriotuloksi a Liite 21. Kandeksaisiensuolta raskaalla iskuporakoneell a otettujen näytteiden laboratoriotuloksia

19

20 Liite 2 Liite 2. Mäntyniemen painovoimaprofiilien sijainti. Pohjana peruskartan ja pain o - voimakartan yhdistelmä.

21

22 Liite 4 Liite 4. Hiehonlammen painovoimaprofiilit (sijainti, Bouguer-anomalia ja tulkin - ta). Pohjana peruskartan ja painovoimakartan yhdistelmä.

23 Liite 5 Liite 5. Tii.tunlammen painovoimaprofiilin sijainti. Pohjana peruskartan ja painovoimakartan yhdistelmä.

24 Liite 6 Liite 6. Pohjoismäen painovoimaprofiilin sijainti. Pohjana peruskartan ja pain o - voimakartan yhdistelmä.

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46