VIRTASALMEN MONTOLAN JA NIITTYLAMMEN KAOLIINI- ESIINTYMIEN TUTKIMUKSET VUOSINA
|
|
- Tommi Keskinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3232/-91/3/82 VIRTASALMI Montola-Niittylampi Mauri Niemelä Jukka Reinikainen Olli Sarapää VIRTASALMEN MONTOLAN JA NIITTYLAMMEN KAOLIINI- ESIINTYMIEN TUTKIMUKSET VUOSINA Valtausalue Montola 1, kaivosrekisteri 4261/1 Valtausalue Montola 2, kaivosrekisteri 4423/1 Valtausalue Niittylampi 1, kaivosrekisteri 4591/1
3 TIIVISTELMÄ Montolan ja Niittylammen valtausalueen painovoimaminimeihin kairattiin ensimmäiset reiät syksyllä Raskas iskukairaus tehtiin vuosina 1989 ja Kaikkiaan alueelle on kairattu 42 reikää, yhteensä 1703 metriä. Kairausten ohella alueella on tehty gravimetrisia, seismisiä ja sähkömagneettisia mittauksia. Mittauksilla on täydennetty 1960-luvun geofysikaalista aineistoa. Maastotutkimuksissa alueelta löydettiin neljä kaoliiniesiintymää. Näistä suurin on Montolan esiintymä, joka on 900 metriä pitkä ja noin 100 metriä leveä. Maapeitteen paksuus on metriä ja kaoliinin paksuus metriä. Niittylammen ympäristöstä tavattiin kolme erillistä kaoliiniesiintymää, joista suurin on Niittylammen eteläpuolella. Pituutta sillä on noin 400 metriä ja leveyttä 150 metriä. Maapeitteen paksuus on metriä ja kaoliinin paksuus metriä. Esiintymät ovat laadultaan heterogeenisia ja tyypillistä niille on vaaleiden, tummien ja värillisten kaoliinien vuorottelu. Laboratoriotutkimuksissa kaoliinista on määritetty raekokojakauma, eri fraktioiden mineraloginen ja kemiallinen koostumus sekä vaaleus- ja keltaisuusarvot. Lisäksi kaoliinista on tehty laboratoriomittakaavaisia rikastuskokeita. Raakakaoliinin kaoliniittipitoisuus on 45 ja alle 20 mikronin raekoon osuus 50 %. Parhaimmillaan rikastetun kaoliinin vaaleus kohoaa hieman yli 80 % :n, mikä on paperin täyteaineelle riittävä arvo. Montolan ja Niittylammen esiintymien todennäköiset vaalean kaoliinin varannot ovat yhteensä 4.8 Mt, josta 0.7 Mt on rikastettavissa paperin täyteainevaaleuteen. Alueen mahdolliset kaoliinivarannot ovat 8.7 Mt.
4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO Tutkimusten tausta Tutkimuskohteiden sijainti Aikaisemmat tutkimukset 6 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET Geofysikaaliset tutkimukset Kairaus Näytteenkäsittely 9 3. TUTKIMUSKOHTEIDEN GEOLOGIASTA Alueen kivilajit Kaoliini ja muut rapautumat KAOLIININ OMINAISUUDET JA LAATU Kaoliinin yleiset laatuvaatimukset Raekokojakautuma Vaaleus ja keltaisuus Mineraalikoostumus Kemiallinen koostumus Muut määritykset KAOLIINIESIINTYMÄT Montolan kaoliiniesiintymä Niittylammen kaoliiniesiintymät Kaoliinivarantoarvio AIHEIDEN ARVIOINTI KIRJALLISUUTTA LIITTYY LIITTEET 34
5 4 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimusten tausta Virtasalmen kaoliinitutkimukset aloitettiin syksyllä 1986 valtakunnallisen kaoliiniprojektin yhteydessä. Lähtökohtana tutkimuksille olivat Hällinmäen malmitutkimusten aikana kairatuista rei'istä havaitut lukuisat, pitkät sydänhukkapätkät ja niihin liittyvät kaoliinia sisältävät rapautumanäytteet. Kaoliiniviitteet sijoittuivat alueen painovoimaminimeihin. Montolan kaoliiniaihe löydettiin vuonna 1987 ja Niittylammen aiheet vuonna Tutkimuskohteiden sijainti Montolan ja Niittylammen valtausalueet sijaitsevat Virtasalmen kunnan Montolan kylässä. Virtasalmen kunta on Mikkelin läänin pohjoisosassa ja lähimmät kaupungit ovat Pieksämäki luoteessa (19 km), Varkaus koillisessa (56 km) ja Mikkeli etelässä (58 km) (kuva 1). Montolan kylässä on vuonna 1976 lakkautettu karbonaattikivikaivos (liite 4). Sen kivi vietiin Loukolammen kalkkitehtaalle, joka sijaitsee Savon radan varressa kuusi kilometriä kaivoksesta länteen. Nykyisin tehdas saa raaka-aineensa Ankeleen louhoksesta, joka on tehtaasta vajaat kaksikymmentä kilometriä kaakkoon. Karttalehtijaotuksen mukaan valtausalueet Montola 1 ja 2 ovat lehden D lounaisnurkassa Montolan kylän luoteispuolella (liite 1). Valtatie nro 72 Pieksämäeltä Mikkeliin kulkee valtausalueiden välissä. Valtausalue Niittylampi 1 on lehden C luoteisnurkassa Montolan kylän eteläpuolella ulottuen asutuksen keskellä olevalle pelto- ja metsäalueelle (liite 1).
6 5 Tutkimusalue on tasaista kangasmaastoa, valtaosin metriä merenpinnan yläpuolella (mpy). Alueen matalin kohta on Niittylampi, jonka vedenpinnan korkeus on m mpy. Tutkimusalueen pohjoisosassa muutama pieni kukkula kohoaa yli 120 metrin (mpy) korkeudelle I km I 0 RAUTATIE JA SEISAKE KAOLIINIESIINTYMÄT 1. LITMANEN 2. VUORIJOKI 3. UKONKANGAS 4. KAHOEKSAISIENSUO 5. MONTOLA 6. NIITTYLAMPI 7. ETELAKYLA Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti.
7
8 7 Kaoliinitutkimukset Virtasalmella aloitettiin vuonna 1986 (Sarapää ja Nissinen 1987). Tähän mennessä on raportoitu neljä esiintymää : Litmanen (Pekkala ym. 1989/1), Vuorijoki (Pekkala ym. 1989/2), Ukonkangas (Kuivasaari ym. 1990) ja Kahdeksaisiensuo (Niemelä ym. 1990). Kaoliinitutkimukset Montolassa aloitettiin vuonna 1987 tekemällä kevyellä iskuporakoneella kolme reikää. Niittylammen valtausalueella suoritettiin alustavaa näytteenottoa kevyellä iskuporauskalustolla vuonna Alueen kaoliinitutkimuksia käsitellään myös vuosien 1989 ja 1990 yhteenvetoraporteissa (Niemelä 1990, Niemelä ja Kuivasaari 1991). 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1 Geofysikaaliset tutkimukset Vuonna 1988 tehtiin kummallakin valtausalueella seismisiä luotauksia ja Montolassa lisäksi Sampo-mittauksia (Lehtimäki 1989). Talvella 1990 täydennettiin painovoimamittausaluetta Niittylammen osalta. Molemmilla seismisesti tutkituilla linjoilla on silttisen pintakerroksen (seisminen nopeus m/s) alla moreenia (nopeus m/s). Montolassa alkaa 25 metrin syvyydessä rapautunut kerros, jossa seisminen nopeus on m/s. Niittylammella rapautuman seisminen nopeus on m/s. Paikotellen moreenin ja rapautuman nopeusero on niin pieni, ettei rajapintaa saada määritettyä. Seismisen luotauksen syvyysulottuvuus on noin 50 metriä, joten rapautuman paksuutta ei pystytty määrittämään seismisesti. Montolan seisminen linja on kokonaan rapautuma-alueella, mutta Niittylammen linjan kaakkoispäässä on mitattu myös rikkonaista kalliota vastaava nopeus (4000 m/s).
9 8 Painovoimamittauksilla pystytään mahdolliset kaoliiniesiintymät rajaamaan luotettavasti. Gravimetrisen tulkinnan perusteella Montolan muodostuma on paksuimmillaan noin 100 metriä. Niittylammen eteläpuolella olevan muodostuman paksuus jää hieman alle 100 metrin. Gravimetrisia tulkintoja on käytetty näytteenoton ohjaukseen ja alustavan malmiarvion tekoon. Gravimetrisen arvion perusteella Montolassa esiintymässä rapautuman massa on 14 Mt ja Niittylammen esiintymissä yhteensä 13 Mt. Massa-arviot perustuvat geofyysikko Jukka Lehtimäen tekemiin tulkintoihin (liite 2). 2.2 Kairaus Kairanreikien sidonta koordinaatistoon Kairanreiät on sidottu maastoon käyttäen luode-koillinenerilliskoordinaatistoa (L/K), jonka yhteinen piste X-Y -koordinaatiston kanssa on : L = , K = ; X = , Y = Kairanreiät on merkitty maastoon muoviputkilla, joiden yläpää on maalattu punaiseksi. Putkeen on merkitty reikätunnus, esim. M52/3232/89/R 321. Iskukairaus vuosina Vuonna 1987 Montolaan kairattiin Terraplan Oy :n A-Sondikalustolla kolme reikää (taulukko 1). Kairauksissa löydettiin vaaleaa ja värillistä kaoliinia. Vuonna 1988 kaoliinitutkimukset keskittyivät Litmasen ja Vuorijoen esiintymille, joten Montolan tutkimuksia jatkettiin vuonna Keväällä ja alkukesästä 1989 Maa ja Vesi Oy :n teki Valmetalustaisella iskuporakoneella 15 reikää Montolaan. Syksyllä Niittylammen alueelle kairattiin 12 tunnustelureikää GTK :n Illernillä. Keväällä 1990 Niittylammen alueelle kairattiin Valmetilla 12 reikää (taulukko 1).
10 9 Taulukko 1. Montolan ja Niittylammen kairaukset vuosina Laite Yhtiö Näyte- Vuosi Reikä- Kairauskoko määrä metrit A-Sondi Terraplan Oy 25 mm Illern GTK 25 mm Valmet Maa ja Vesi Oy 50 mm Valmet Maa ja Vesi Oy 50 mm Yhteensä Näytteenkäsittely Kentällä Kairasydännäytteiden käsittely on tapahtunut samoin kuin aikaisemmin raportoitujen esiintymien kohdalla. Kuorinnan jälkeen geologi raportoi kairasydämet ja valitsi näytteet laboratoriotutkimuksiin, noin kolmen metrin pätkänä. Raportoinnin jälkeen kairasydännäytteet valokuvattiin. Noin 200 g painoinen näyte-erä kuivattiin 105 C lämpötilassa vähintään kahdeksan tuntia. Laboratoriotutkimus, GTR 1. Kahtiointi. Kaikista näytteistä on otettu kahtiointilaitteella 70 g fraktiointiin. Lisäksi joka neljäs raakanäyte on lähetetty XRF-, sedigraph- ja XRD-analyysiin. 2. Fraktiointi. Laskeuttamalla on erotettu alle 20 mikronin fraktio, jossa on käytetty dispergenttinä Na-pyrofosfaatin vesiliuosta ja suodattamisessa flokkausaineena Magnaflocflokkulanttia. 3. Vaaleus- ja keltaisuusmittaus on tehty kaikista alle 20 mikronin näytteistä Minolta-värimittauslaitteella GTK :ssa. Minoltalla määritetyt vaaleus- ja keltaisuusarvot on kalibroi-
11 tu KCL :n Elrepro-määrityksiä vastaaviksi. Briketit on tehty Datacolor-puristimella XRF-silikaattianalyysit on tehty kaikista alle 20 mikronin näytteistä ja joka neljännestä raakanäytteestä. 5. Sedigraph-raekokoanalyysit on tehty joka neljännestä raakanäytteestä. 6. XRD-analyysit on tehty joka neljännestä raakanäytteestä ja vastaavasta alle 20 mikronin näytteestä ja molemmista on määritetty semi-kvantitatiivinen mineraalikoostumus. Taulukko 2. Laboratoriotutkimukset vuosina Määritys Laboratorio Menetelmä Kpl Raekoko < 20 pm GTK, teoll. min. Fraktiointi 124 Raekoko GTK, maaperä sedigraph 68 Vaaleus GTK, teoll. min. Minolta 124 Silik. anal. GTK, geokemia XRF, Leco 197 Min. koost. GTK, kallioperä XRD 157 Rikastuskokeet Kemira 8 3. TUTKIMUSKOHTEIDEN GEOLOGIASTA 3.1 Alueen kivilajit Pieksämäen kallioperäkartan (3232) mukaan Montolan - Niittylammen alueen kallioperä koostuu kiillegneisseistä, dolomiiteista, granodioriiteista ja gabroista (Vorma 1971). Kaoliinirapautumien lähiympäristössä ei ole paljastumia. Poimutuksesta johtuen alueen kivilajien kulku- ja kaadesuunnat ovat hyvin vaihtelevia. 3.2 Kaoliini ja muut rapautumat Painovoimakartan perusteella rapautumajakso on noin kahden kilometrin pituinen. Rapautumajaksossa on neljä erillistä,
12 11 syvää rapautuma-allasta ; yksi Montolassa ja kolme Niittylammen alueella (kuva 2 ja liite 4). Esiintymät ovat heterogeenisia ja laadullisesti homogeenisten osien rajaaminen on vaikeaa (kuvat 3 ja 4). Raportin liitteinä olevissa kartoissa, kairausprofiileissa ja laatuluokittelussa kaoliini on jaettu neljään luokkaan : valkea, vaalea, värillinen ja tumma kaoliini. Valkeaa kaoliinia on tavattu vain reiässä R 345 ja sen vaaleus alle 20 µm :n raekoossa on yli 70 %. Vaalea kaoliini vaihtelee väriltään vaaleanharmaasta harmaaseen ja siinä on usein vivahdus ruskeaan, joskus vihreään sävyyn. Tuore näyte on usein selvästi vihertävä,' mutta näytteen kuivuessa väri katoaa (kuvat 3 ja 4). Vaalean kaoliinin vaaleusarvo alle 20 4m :n fraktiossa on keskimäärin yli 60 %. Vaaleassa kaoliinissa on joskus tummia raitoja ja välikerroksia, jolloin kaoliinin vaaleus yksittäisissä näytteissä jää alle 60 % :n. Värillinen kaoliini on yleensä punaruskeaa ja sen vaaleusarvo on useimmiten selvästi alle 50 % :n ja keltaisuus useita kymmeniä prosentteja (kuva 5). Valkea, vaalea ja värillinen kaoliini ovat usein savimaisia, toisinaan silttimäisiä. Tummien mineraalien lisääntymisen myötä vaalea kaoliini vaihettuu tummaksi kaoliiniksi, jonka vaaleus on yleensä % ja keltaisuus alle 20 %. Kairausten perusteella vihreänharmaat ja ruskeat tummat kaoliinit tai kaoliniittiset rapautumat muodostavat huomattavan osan Montolan ja Niittylammen alueen rapautuma-altaista (liite 4). Tummat rapautumat ovat usein savimaisia. Tumma väri johtuu yleensä korkeasta biotiitin maaras a (kuva 6).
13
14
15 14 4. KAOLIININ OMINAISUUDET JA LAATU 4.1 Kaoliinin yleiset laatuvaatimukset Paperikaoliinin tärkeimmät laatuvaatimukset kohdistuvat sen vaaleuteen (ISO), keltaisuuteen, raekokoon, viskositeettiin sekä kuluttavuuteen. Paperin päällysteaineena käytettävän kaoliinin vaaleusarvo on yleensä %, alimmillaan 81,5 %. Raekooltaan päällystekaoliini on hyvin hienorakeista, alle 2 mikronin osuus on % ja yli 10 mikronin osuus 0,2-6 %. Viskositeettiarvo (Brookfield) on mpas ja kiintoainespitoisuus yli 66 %. Päällystekaoliinin kuluttavuusarvo saa olla korkeintaan g/m2 (ECC : n SPS 18 g/m2 ). Täyteaineena käytettävän kaoliinin laatuvaatimukset ovat selvästi lievemmät. Suomessa käytetään pääasiassa englantilaista (80 %) ja amerikkalaista (15 %) kaoliinia, joten taulukossa 3 on esitetty niiden tyypillisiä ominaisuuksia. Taulukko 3. Paperikaoliinin laatuvaatimukset. Viskositeetti Tuote Vaal. Kelt. <2 Am >10 Am >53 Am (Brookf.) (kiintoa.) ph (%) (%) min. max. max. mpas. Engl. päällyste SPS Superclay Dinkie B Täyte Grade B Grade C Grade D Filler M Grade E Amer. päällyste Alphatex (kalsin.) Alphagloss Alphaplate (delamin.) Betagloss
16 1 5 Keraamisen kaoliinin laatuvaatimukset ovat jonkin verran erilaiset kuin paperikaoliinilla. Tärkeimmät laatuun vaikuttavat ominaisuudet riippuvat kemiallisesta koostumuksesta, mineralogiasta ja raekoosta. Parhaiden posliinikaoliinien Fe203-pitoisuus on 0,39-0,75 % ja Ti02-pitoisuus 0,02-0,03 %, alle 2 µm :n fraktion osuus %, murtolujuus 7,5-27,0 kg/cm2, kiintoainepitoisuus % ja vaaleus polton jälkeen %. 4.2 Raekokojakautuma Montolan vaalean kaoliinin savipitoisuus (<2 µm) on keskimäärin 30 % (kuva 7, taulukko 4). Alle 20 Mm :n raekokoa on noin 60 %. Niittylammen vaaleassa ja vaikeassa kaoliinissa savipitoisuus on hieman alhaisempi, % ja alle 20 gm :n raekokoa on %. Värillisen kaoliinin ja tumman rapautumasaven raekokojakaumat ovat likipitäen samanlaiset kuin vaalealla kaoliinilla. mikrometri --- Montola vaalea -+- värillinen -*- Nllttyl. vaalea -9 värillinen 58 sedigraph-analyyelä, yht 180m pituudella palnotettuja keeklarvola Kuva 7. Montolan ja Niittylammen kaoliinien raekokojakaumat.
17 4.3 Vaaleus ja keltaisuus 16 Alle 20 4m :n raekoosta määritetty vaaleusarvo Montolan vaalealla kaoliinilla on keskimäärin 61 % ja Niittylammen vaalealla kaoliinilla 62 % (kuva 8). Niittylammen valkean kaoliinin vaaleus on noin 76 % ja sitä tavataan ainoastaan reiässä 345. Värillisen kaoliinin vaaleus ja keltaisuus on % :n luokkaa (kuva 9). Tummalla rapautumasavella vaaleus on noin % ja keltaisuus %. 4.4 Mineraalikoostumus Raakakaoliini XRD-määritysten mukaan Montolan vaalea kaoliini sisältää 41 % kaoliniittia, 30 % kvartsia ja 27 % maasälpää (taulukko 5 ja kuva 10). Aksessorisina mineraaleina ovat muskoviitti, biotiitti, montmorilloniitti ja kloriitti. Satunnaisesti esiintyy myös grafiittia. Värillinen kaoliini sisältää runsaasti götiittiä, joka näy XRD-analyysissä. Tyypillistä värilliselle kaoliinille on myös korkea montmorilloniitin määrä. Tummalle rapautuma- savelle on tyypillistä biotiitin runsaus, tosin sen kaoliniittipitoisuus on kuitenkin lähes 50 %. Niittylammen valkea kaoliini sisältää kaoliniittia lähes 50 %. Vaaleassa kaoliinissa kaoliniitin määrä on sama kuin Montolassa. Merkittävin ero on Niittylammen kaoliinin korkeampi kvartsipitoisuus ja vastaavasti alhaisempi kalimaasälvän määrä. Myös tummien savimineraalien osuus on Niittylammen kaoliinissa selvästi alhaisempi kuin Montolan kaoliinissa. Alle 20 mikronin fraktio Molemmissa esiintymissä kaoliinin alle 20 gm :n raekoko koostuu lähes yksinomaan kaoliniitista. Vaalea kaoliini sisältää runsaat 90 % kaoliniittia ja lisäksi hieman kvartsia, muskoviittia ja biotiittia (taulukot 5 ja 6).
18 17 Taulukko 4. Tutkimusalueen kaoliinien keskimääräisiä raekokojakautumia. Kaoliiniesiintymä Montola Niittylampi Laatu Laatu vaalea värillinen tumma valkea vaalea värillinen tumma <0.5 micron stddev minimum maximum count < stddev minimum maximum count < stddev minimum maximum count < stddev minimum maximum count < stddev minimum maximum count < stddev minimum maximum count < stddev minimum maximum count count =lävistyksen pituus metreinä
19 18 KAIRASYDANLAVI8TY3 M VAALEUS% 115 måiritysti, yht 336m Kuva 8. Montolan-Niittylammen alueen kaoliinien vaaleushistogrammi. KAIRASYDANLAVISTYS m _ m ~. 01, KELTAISUUS % 116 m&aritysti, yht 336m Kuva 9. Montolan-Niittylammen alueen kaoliinien keltaisuushistogrammi.
20 /..0 ; /1 : ;00. : : ' ~' , ~; : Mfs R KAOL KVAR MUSK KALI PLAG BIOT MONT KLOR Montola vaalea värillinen tumma Nlittyl. vaalea våriliinen 0 tumma 82 XRD-analyysit, pituudella painotettuja keskiarvoja Kuva 10. Montolan ja Niittylammen raakakaoliinien mineraalikoostumuksia. 4.5 Kemiallinen koostumus Raakakaoliini Montolan raakakaoliinin keskimääräinen A1 203-pitoisuus on % (taulukko 7). Vaalean kaoliinin Fe 203-pitoisuus on keskimäärin 1,3 %, värillisen 8,5 % ja tumman rapautumasaven 5,7 %. Sekä vaalea kaoliini että tumma rapautumasavi sisältävät hieman rautakiisuja, mikä näkyy korkeahkoina rikkipitoisuuksina (taulukko 7, kuva 11). Värillisessä kaoliinissa rauta on götiitissä ja sen laskennallinen määrä on 9,5 %. Myös kaoliinin titaanipitoisuus on korkeahko, noin 1.1 % Ti02. Ilmeisesti titaani esiintyy hienorakeisena anataasina, koska titaanin määrä alle 20 pm :n fraktiossa on korkeampi kuin raakakaoliinissa. Niittylammen kaoliini on hieman alumiiniköyhempi kuin Montolan kaoliini (taulukot 7 ja 8). Niittylammen valkea kaoliini edustaa selvästi puhtainta alueen kaoliinityypeistä. Sen Fe203 - pitoisuus on keskimäärin 0,3 % ja Ti0 2-pitoisuus 0,5 %.
21 2 0 Alle 20 mikronin fraktio Taulukoista 7 ja 8 sekä kuvasta 11 havaitaan, että Montolan ja Niittylammen kaoliinien alhaiset vaaleusarvot aiheutuvat korkeasta rautapitoisuudesta. Montolan ja Niittylammen vaalean kaoliinin rautapitoisuus on lähes kaksinkertainen Litmasen vaaleaan kaoliiniin verrattuna. Korkea rautapitoisuus onkin tärkein syy miksi Montolan ja Niittylammen kaoliinien vaaleus jää alhaiseksi. Sensijaan Niittylammen vaikeassa kaoliinissa rautapitoisuus on vain 0,3 % Fe20 3, eli selvästi Litmastakin alhaisempi arvo. wt % 1,8 1,4 1,2 1 0,8 0,8 0,4 0, FE203, s : POP T102 MOO K20 C s.. DO M Montola vaalea Niittyl. valkea Niittyl. vaalea Litmanen vaalea XRF-analyyaej* pituudella painotettuja keskiarvoja Kuva 11. Vaaleuteen vaikuttavien kemiallisten komponenttien keskimääräinen osuus alle 20 Mm :n fraktion kaoliininäytteissä. Vertailunäytteenä Litmasen vaalea kaoliini.
22 2 1 Taulukko 5. Montolan kaoliinien mineraalikoostumuksia (XRD). Fraktio Raaka <20 µm Laatu Laatu vaalea värillinen tumma vaalea värillinen tumma kaoliniitti stddev minimum maximum count kvartsi stddev minimum 5 15 maximum count muskoviitti stddev minimum maximum count kalimaasälpä stddev minimum 5 maximum count plagioklaasi 2 0 stddev 7 3 minimum maximum count biotiitti stddev minimum maximum count montmorillon stddev minimum maximum count kloriitti stddev minimum maximum count
23 2 2 Taulukko 6. Niittylammen kaoliinien mineraalikoostumuksia (XRD). Fraktio Raaka <20 µm Laatu Laatu valkea vaalea värillinen tumma valkea vaalea värillinen tumma kaoliniitti stddev minimum maximum count kvartsi stddev minimum maximum count muskoviitti stddev minimum maximum count kalimaasälpä stddev minimum 2 maximum count plagioklaasi stddev minimum maximum count biotiitti stddev minimum maximum count montmorillon. 1 stddev 1 minimum maximum 2 count
24 2 3 Taulukko 7. Montolan kaoliinien kemiallisia koostumuksia (XRF). Fraktio Raaka <20 µm Laatu Laatu vaalea värillinen tumma vaalea värillinen tumma vaaleus stddev count keltaisuus stddev SI stddev count AL stddev FE stddev TI stddev MNO stddev MGO stddev CAO stddev NA stddev K stddev SUM stddev H2O stddev C stddev S stddev
25 2 4 Taulukko 8. Niittylammen kaoliinien kemiallisia koostumuksia (XRF). Fraktio Raaka <20 4m Laatu Laatu valkea vaalea värillinen tumma valkea vaalea värillinen tumma vaaleus stddev count keltaisuus stddev SI stddev count AL stddev FE stddev TI stddev MNO stddev MGO stddev CAO stddev NA2O stddev K stddev SUM stddev H2O stddev C stddev S stddev
26 Muut määritykset Edellä esitettyjen laboratoriokokeiden lisäksi Montolan ja Niittylammen alueiden kaoliineista on tehty mm. rikastuskokeita ja viskositeettimäärityksiä, jotka on teetetty Kemira Oy :ssä. GTK :ssa on tutkittu kaoliinin kiteisyyttä XRD :n ja SEM-kuvien avulla. Rikastuskokeita on tehty Montolan esiintymän kolmesta reiästä (taulukko 9) ja yhdestä Niittylammen reiästä (R 345). Tulokset osoittavat, että Montolan kaoliinista ei saada riittävän vaaleata tuotetta paperinvalmistukseen. Sensijaan Niittylammen valkea kaoliini soveltuu paperin filleriksi ainakin vaaleutensa ja keltaisuutensa puolesta. Viskositeettimäärityksiä on tehty 2 kpl Niittylammen valkeasta kaoliinista. Sen viskositeettiarvo on lähes 9000 cp/100 rpm ja kiintoainepitoisuus 62 %. Toisin sanoen arvot ovat liian huonoja eikä kaoliini tässä suhteessa sovellu päällystekäyttöön. Taulukko 9. Montolan ja Niittylammen kaoliinirikasteiden vaaleusarvoja(%). Prosessi käsittää seulonnan, syklonoinnin sekä vahvamagneettisen ja kemiallisen puhdistuksen. Reikä syvyys tyyppi vaaleus värillinen 50, vaalea 77, vaalea 75, vaalea 62, valkea 82,0
27 KAOLIINIESIINTYMÄT 5.1 Montolan esiintymä Montolan esiintymään on kairattu neljä luode-kaakko -suuntaista profiilia 200 metrin välein ja 50 metrin reikävälein (liite 4). Kairausten ja painovoimamittausten perusteella Montolan rapautuma-alue on noin 900 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Maapeitteen paksuus on metriä ja rapautuman paksuus parhaimillaan noin 60 m. Vaalea kaoliini esiintyy metrin levyisenä vyöhykkeenä lähes koko esiintymän pituudelta. Paksuutta sillä on noin 25 metriä. Muualla vaaleaa kaoliinia tavataan vain välikerroksina. Vaaleassa kaoliinissa on usein tummia raitoja ja välikerroksia, jotka alentavat vaaleusarvoja joskus huomattavastikin. Vaaleassa kaoliinissa on lisäksi joitakin alle 5 metriä paksuja värillisiä kaoliinikerroksia. 5.2 Niittylammen esiintymät Niittylammen esiintymä sijaitsee painovoimakartan perusteella Montolan esiintymän jatkeena (liite 4). Niittylammen esiintymä muodostuu kolmesta erillisestä rapautuma-alueesta, jotka ovat ilmansuuntien mukaan Niitty S, Niitty W ja Niitty N (kuva 2, s. 6). Niitty S :ään on kairattu yksi itä-länsi-suuntainen profiili (R R 348) (liite 5). Profiilista itään sijoittuva reikä (R 356) on tehty lammen etelärannalle (liite 4). Kairausten perusteella vaaleaa kaoliinia sisältävän vyöhykkeen leveys on noin 150 metriä ja pituudeksi voi gravimetristen mittausten perusteella olettaa 400 metriä. Kaoliinivyöhykkeestä noin puolet on lammen alla, eikä sinne ole kairattu. Kaoliinia on paksuimmillaan noin 70 metriä. Maapeitteen paksuus on metriä. Vaaleaa kaoliinia on tavattu kahdessa reiässä (R 345
28 2 7 ja R 346). Reiän R 345 yläosassa on vaaleaa, heikosti ruskehtavaa kaoliinia ja alaosassa valkeaa kaoliinia. Reiän R 346 yläosa on vaaleanharmaata ja alaosa värillistä kaoliinia. Niitty W :n ja Niitty N :n poikki on kairattu yksi lounas-koillissuuntainen profiili (R R 355 ; liitteet 4 ja 5). Maapeitteen paksuus rapautuma-alueella on metriä. Rapautuma-altaiden välissä olevalla kallioselänteellä maapeitteen paksuus on alle 10 metriä. Kummassakin esiintymässä tavattiin vaaleaa kaoliinia yhdessä reiässä (R 350 ja R 355, liite 5). Niitty W :ssä vaaleaa kaoliinia lävistettiin 10 metriä (R 350). Painovoimamittausten ja kairausten perusteella rapautumaaltaan pituus on noin 300 metriä ja leveys 50 metriä. Niitty N :n reiässä R 355 vaaleaa kaoliinia lävistettiin myös 10 metriä. Painovoimamittausten ja kairausten perusteella tällä rapautuma-altaalla on pituutta noin 400 metriä ja leveyttä 200 metriä. 5.3 Kaoliinivarantoarvio Montolan kaoliinivarantoarvio perustuu kairauksiin ja painovoimamittauksiin ja se on tehty leikkausmenetelmän lineaarisella laskutavalla. Kairausprofiililta määritetyn lohkon vaikutusalue ulottuu seuraavan profiilin puoliväliin. Kairausverkossa profiiliväli on 200 metriä ja reikäväli 50 metriä. Kaoliinin tiheytenä on käytetty petrofysikaalisten mittausten antamaa keskimääräistä arvoa, 1.93 g/cm3. Luotettavuuden perusteella varannot jaetaan todennäköisiin ja mahdollisiin. Todennäköiset varannot perustuvat kairauksiin ja osin gravimetrisiin arvioihin. Mahdolliset varannot perustuvat gravimetriseen massa-arvioon. Montolan esiintymän todennäköiset varannot ovat 2 Mt vaaleaa ja 1.9 Mt värillistä kaoliinia (taulukko 10, liite 6).
29 2 8 Niitty S :n kaoliinivarantoarvio perustuu yhteen kairausprofiiliin ja painovoimamittauksiin. Vaalean kaoliinin länsireuna on pystytty määrittämään tarkasti. Sensijaan itä-, pohjois- ja eteläreunan sijainti on määritetty profiilitulkintojen pohjalta. Niitty S :n todennäköiset varannot ovat 2.3 Mt vaaleaa kaoliinia, josta 0.7 Mt täyteainelaatua. Kaoliinivarannoista noin puolet on Niittylammen alla. Niitty W :ssä ja N :ssä on vaaleaa kaoliinia yhteensä 0.4 värillistä 0.5 Mt. Mt ja Mahdolliset kaoliinivarannot Montolan-Niittylammen alueella ovat noin 7 Mt ja ne sijoittuvat pääosin Niittylammen alle. Taulukko 10. Montolan-Niittylammen kaoliinivarannot (Mt). ESIINTYMÄ TODENNÄKÖI- SET TODENNÄKÖI- SET TODENNÄKÖI- SET VALKEA 1A VAALEA lb VÄRILLINEN2 MAHDOLLISET MONTOLA NIITTY S NIITTY W NIITTY N YHTEENSÄ AIHEIDEN ARVIOINTI Tutkimusalueelta on paikallistettu neljä kaoliiniesiintymää, joista Montolassa sijaitsee yksi ja Niittylammen ympäristössä kolme. Kaikista kohteista on tavattu vaaleaa kaoliinia. Yhteensä vaaleaa ja valkoista kaoliinia on arvioitu olevan n Mt, josta noin 1.5 Mt on Niittylammen alla.
30 2 9 Rikastuskokeiden perusteella Montolan esiintymän kaoliinin vaaleus ei ole riittävä paperin täyteaineeksi. Sensijaan 0.7 Mt Niittylammen kaoliinista näyttäisi soveltuvan puhdistuksen jälkeen paperin täyteaineeksi. Niittylammen eteläosan mahdollisiin kaoliinivarantoihin (7.0 Mt) saattaa sisältyä paperin valmistukseen soveltuvaa kaoliinia. Espoossa 31. joulukuuta 1991 Mauri Niemelä geologi Jukka Reinikainen geologi Olli Sarapää geologi
31 KIRJALLISUUTTA Hyvärinen Lauri, Selostus Juvan - Virtasalmen alueen malmitutkimuksista v I x = 6880 pohjoispuoli. 42 s. Geologinen tutkimuslaitos. Raportti M19/3232/70/1/1. Kuivasaari, Tapio, Lehtimäki, Jukka, Reinikainen, Jukka ja Sarapää,Olli, Virtasalmen Ukonkankaan kaoliiniesiintymän tutkimukset vuosina s. Geologian tutkimuskeskus. Raportti M19/3231/90/1/82. Lehtimäki, Jukka, Kaoliiniaiheiden tunnustelumittaukset Virtasalmella s. Geologian tutkimuskeskus. Geofysiikan osaston työraportti Q19/ ,07/89. Niemelä, Mauri, Uusien kaoliinikohteiden tutkimukset karttalehdillä 3231 ja 3232 vuonna s. Geologian tutkimuskeskus. Raportti M19/ /-90/2/ 82. Niemelä, Mauri, Lehtimäki, Jukka, Reinikainen, Jukka ja Sarapää, Olli, Virtasalmen Kahdeksaisiensuon kaoliiniesiintymän tutkimukset vuosina s. Geologian tutkimuskeskus. Raportti M19/ 3232/ 90/2/82. Niemelä, Mauri ja Kuivasaari, Tapio, Kaoliinitutkimukset Virtasalmella ja sen ympäristössä vuonna s. Geologian tutkimuskeskus. Raportti M19/ / 91/1/82. Pekkala, Yrjö, Kuivasaari, Tapio, Lehtimäki, Jukka ja Sarapää, Olli, Virtasalmen Litmasen kaoliiniesiintymän tutkimukset vuosina s. Geologian tutkimuskeskus. Raportti M19/3231/-89/1/82.
32 3 1 Pekkala, Yrjö, Kuivasaari, Tapio, Lehtimäki, Jukka ja Sarapää, Olli, Virtasalmen Vuorijoen kaoliiniesiintymän tutkimukset vuosina s. Geologian tutkimuskeskus. Raportti M19/3231/-89/2/82. Sarapää, Olli ja Nissinen, Ahti, Väliraportti Virtasal men kaoliinitutkimuksista. 16 s. Geologian tutkimuskeskus. Raportti M19/323l/-89/2/82. Siikarla, Toivo, Selostus geofysikaalisista tutkimuksista Virtasalmen - Juvan tutkimusalueen pohjoisosassa vuosina S. Geologinen tutkimuslaitos. Raportti M19/3232/70/3/10. Vorma, Atso, Kallioperäkartta, lehti 3232, Pieksämäki. Suomen geologinen kartta 1 :
33 LIITTYY (Säilytetään GTK :n arkistossa) Kairausraportit M19/52/3232/-89/R R 335 M19/52/3232/-90/R R 356 Kairausprofiilit M52.7/3232/-89/R 321 R 324 M52.7/3232/-89/R 325 R 328 M52.7/3232/-89/R 329 R 333 M52.7/3232/-89/R 334 R 335 M52.7/3232/-90/R 345 R 348 M52.7/3232/-90/R 349 R 355 M52.7/3232/-90/R 356
34 LIITTEET 1. Montolan ja Niittylammen valtausaluekartta 2. Montolan ja Niittylammen gravimetrinen massa-arvio 3. Montolan kivilajikartta, 1 : Montolan ja Niittylammen kaoliiniesiintymien kartta, 1 : Kairausprofiilit M52.7/3232/-89/R 321 R 324 M52.7/3232/-89/R 325 R 328 M52.7/3232/-89/R 329 R 333 M52.7/3232/-89/R 334 R 335 M52.7/3232/-90/R 345 R 348 M52.7/3232/-90/R 349 R 355 M52.7/3232/-90/R Kaoliinivarantoarvio 7. Tutkimuskustannukset
35 MONTOLA 2 Kaiv.RN 4423/1 Ka iv. R N :o 4261/1 ONTOL A I \ /\ :1 -<12 1 < IV -40N/ 12:98\ :1 Kaiv. R N:o 4591/1 ~\11~ 12 : OV/ ~A // 12 :92 1 :132 /'// 1 :39,//,lk / 1 :109 \ / /1 :11 12 : // I IT TYLAM 1 : :91 \ `l /~ \ // /~- / 16 : 6 1 :109 Montola a 'A /. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Matmiosasto Kartta NIITTYLAMPI 1-nimisestä valtausalueesta Virtasalmen kunnan Längetmäen ja Montotan kylissä Mikkelin läänissä M 06.1/ C,D / -90
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47 äl8's T T Esuaa; A OOi, 'O 096 `~ S IQSs - U Ix - OOb'6ä ess : xs0 4TSAICTeuv gexted e C OO 'L ;asnne'4gtu ue3 TTs A 3oa0 (OL ) (OL ) (ui) 000'L 000'L xui (ääi~t) (999) (18L) (L8) (ui) xs0 gasxne-tex L9 ' 8ä SäS' fi'o i~ä6' '91 OTO' xux 4am ne3tex 88L'OT Ot,S'S StI *9 ;nieated -4ee.1eTA äl8'99 808'tä fä9't tä l~ '0 '4aaxxTn e 4 ec.aauty ät''l 000'01 äl6'6ä 9ä0'ä ä I'T 4esXnuue4sm ex4en ä98' ä, ~ 8tl'ä T T81'äTT OL6'96 OO 'ä 4 1exTIed esuae A T66T 066T 686T L86T ( Xm OOOT ) S38XIINNKSSII X SIIK I)IS11s NY'IOSNOW L a-4tt
VIRTASALMEN HYVÄJÄRVEN KAOLIINITUTKIMUKSET VUOSINA Valtausalue Hyväjärvi 1-2, kaivosrekisteri n :ot 4922/1-2
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3232/-92/1/82 VIRTASALMI Hyvä järvi Mauri Niemelä 31.5.1992 VIRTASALMEN HYVÄJÄRVEN KAOLIINITUTKIMUKSET VUOSINA 1989-1992 Valtausalue Hyväjärvi 1-2, kaivosrekisteri n :ot 4922/1-2
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/3232/-96/1/82 VIRTASALMI Montilanlampi ) ZL~ Mauri Niemelä '
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/3232/-96/1/82 VIRTASALMI Montilanlampi ) ZL~ Mauri Niemelä 20.12.1996' MONTILANLAMMEN KAOLIINITUTKIMUKSET VIRTASALMELLA VUONNA 1993 TIIVISTELMÄ Montilanlammen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/-90/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/-90/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 21.12.1990 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN NILAKAISESSA 1989 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotVIRTASALMEN KAHDEKSAISIENSUON KAOLIINIESIINTYMÄN TUTKIMUKSET VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M19/3232/-90/2/8 2 VIRTASALMI Kandeksaisiensuo Mauri Niemel ä Jukka Lehtimäk i Jukka Reinikaine n 011i Sarapää 31.12.199 0 VIRTASALMEN KAHDEKSAISIENSUON KAOLIINIESIINTYMÄN TUTKIMUKSET
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 4.6.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SODANKYLÄN PUILETTILAMMELLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MI9 3231/-90 1/8 2 VIRTASALMI, KAOLIINIPROJE KTI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MI9 3231/-90 1/8 2 VIRTASALMI, KAOLIINIPROJE KTI Tapio Kulvaaaarl, Jukka Lehtimäk i Jukka Ralnikainen Ja Ol 1 1 Sarapää 31.12.1990 VIRTASALMEN UKONKANKAAN KAOLIINIESIINTYMÄ N
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M19/ /-90/2/82 VIRTASALMI, KAOLIINIPROJEKT 1. Mauri Nlemelå
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M19/3231-3232/-90/2/82 VIRTASALMI, KAOLIINIPROJEKT 1 Mauri Nlemelå 262.1990 UUSIEN KAOLIINIKOHTEIDEN TUTKIMUKSE T KARTTALEHDILLÄ 3231 JA 3232 VUONNA 1989 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU
LisätiedotVIRTASALMEN VUORIJOEN KAOLIINIESIINTY TUTKIMUKSET VUOSINA
EOLOGIAN TUTKI M19/ 3231/-89/2/8 2 VIRTASALMI, KAOLIINPROJEKTI MUSKESKU S Yrjö Pekkala, Tapio Kuivasaari, Jukka Lehtimäki ja 0111 Sarapä i 31.12.1989 VIRTASALMEN VUORIJOEN KAOLIINIESIINTY TUTKIMUKSET VUOSINA
LisätiedotTunnusteluluonteisia painovoimamittausprofiileja tehtiin 73 koh - teessa yhteensä 117 kilometriä. Sampo-luotauksia tehtiin kymmene n kappaletta.
TIIVISTELMÄ Virtasalmen kaoliiniprojektin kolmantena toimintavuonna näyt - teenottoa suoritettiin 58 kohteessa. Cobralla tutkittiin 24 alu - eellisilta painovoimakartoilta valittua kohdetta. Illerillä
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS PELKOSENNIEMEN PYHÄJOEN JA KAPUSTANVUOMAN KAOLIINITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3642/-98/1/82 Pelkosenniemi Pyhäjoki, Kapustavuoma Pertti Murtovaara 29.04.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS PELKOSENNIEMEN PYHÄJOEN JA KAPUSTANVUOMAN KAOLIINITUTKIMUKSISTA VUOSINA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SODANKYLÄN SUOLAKAARKOSSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3732/2000/1/82 SODANKYLÄ Suolakaarko Panu Lintinen 7.6.2000 KAOLIINITUTKIMUKSET SODANKYLÄN SUOLAKAARKOSSA 1998 1999 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotKAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3231-3232/-92/5/8 2 Koskee 321 4 323 3 3234 324 1 VIRTASALMI Kaoliiniprojektin loppuraportt i 011i Sarapää Tapio Kuivasaar i Jukka Lehtimäk i Mauri Niemel ä Ahti Nissine n
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SODANKYLÄN SIURUNMAALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3713/2001/1/82 SODANKYLÄ Siurunmaa Markku Rask, Panu Lintinen 10.4.2001 KAOLIINITUTKIMUKSET SODANKYLÄN SIURUNMAALLA VUOSINA 1978-1988 GEOLOGIAN
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
Lisätiedot-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos
r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3308 1(7) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2024/-93/1/85 Tammela Kietyönmäki Reijo Alviola 31.3.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O
LisätiedotKARBONAATTIKIVITUTKIMUKSIA SIUNTION VEJANSISSA VUONNA Hannu Seppänen, Pekka Karimerto & Jukka Kaunismäki
Etelä-Suomen yksikkö 81/2012 SIUNTIO Vejans KARBONAATTIKIVITUTKIMUKSIA SIUNTION VEJANSISSA VUONNA 2001 Hannu Seppänen, Pekka Karimerto & Jukka Kaunismäki GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Hannu
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4611/99/1/82 KUUSAMO Kokanlampi Risto Vartiainen 31.8.1999
Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4611/99/1/82 KUUSAMO Kokanlampi Risto Vartiainen 31.8.1999 KAOLIINITUTKIMUKSET KUUSAMON KOKANLAMMELLA 1997-1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE SODANKYLÄN MADONSYÖMÄMAAN JA LOHIVAARAN KAOLIINI-POTENTIAALIN SELVITTÄMISESTÄ
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3723/-89/1/82 Sodankylä Madonsyömämaa ja Lohivaara Pertti Murtovaara 9.1.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTE SODANKYLÄN MADONSYÖMÄMAAN JA LOHIVAARAN KAOLIINI-POTENTIAALIN SELVITTÄMISESTÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotNiinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus
31.01.2013 Sanna Juurela VULCAN KOTALAHTI OY (Y-tunnus: 2300990-5) Sänkinotkonkatu 6, FIN-83500 Outokumpu, FINLAND Tel. +358 10 271 0090, E-mail. Finland@altonamining.com 1. JOHDANTO Tämä on Vulcan Kotalahti
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET
M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotPetri Rosenberg 17.3.2000
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VIHANTI, RUUKKI Kuusirati Jarmo Nikander
GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VHANT, RUUKK Kuusirati Jarmo Nikander 14.3.1997 MALMTUTKMUKSET VHANNN JA RUUKN KUNTEN ALUEELLA KARTTA- LEHDELLÄ 2434 06, VUONNA 1996. ~
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl
Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista
LisätiedotSelostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi
ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET KOLARIN VAATTOJÄRVELLÄ, KITTILÄN KOTAVUOMALLA JA PELKOSENNIEMEN KILPIAAVALLA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2642, 2734, 3642/-00/1/82 KOLARI Vaattojärvi KITTILÄ Kotavuoma PELKOSENNIEMI Kilpiaapa Panu Lintinen 14.4.2000 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET KOLARIN VAATTOJÄRVELLÄ,
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUOPIOISTEN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA NIINIMETSÄ 1, KAIV.REK. N:O 4701/1, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2132/-94/1/81 LUOPIOINEN Kaukkala Reijo Alviola ja Pirkko Nurmela 29.4.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3479 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUOPIOISTEN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA NIINIMETSÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3344/-96/1/83 SOTKAMO Rytisuo. Mauri Niemelä
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3344/-96/1/83 SOTKAMO Rytisuo Mauri Niemelä 11.9.1996 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RYTISUO 1 (KAIVOSREKISTERINRO 4551/1) SUORITETUISTA
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotOutokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia
RAPORTTI 080131 44 051LG11998 Leo Grundström Johdanto Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättanyt 17 päivänä joulukuuta 1996 kaivoslain (503165) 13, 53 ja 54S:n nojalla merkitä kaivosrekisteriin valtausalueiden
LisätiedotLapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS
Lapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS Valtaa ja Valtaus Lääni Kunta Rautaruukki Oy Outokumpu Oy ja Rautaruukki Oy Värriöjoki l/kaivrekno 2866/1 Värriöjoki S/kaivrekno 3395/1 Lapin lääni
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
LisätiedotKultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl
1 (9) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Jumaliskylän valtausalueilla Lehmilampi 1-3 (kaiv.
Lisätiedot1,53 ,`ALE M 19/4241/-72/2/20. Pyhäselkä. Lauri Eskola Selostus Pyhäselässä suoritetuista geofysikaalisista töistä.
,`ALE M 19/4241/-72/2/20 1,53 Pyhäselkä Lauri Eskola 16.3. 1972 Selostus Pyhäselässä suoritetuista geofysikaalisista töistä Sisällys Yleistä : sijainti ja linjoitus Magneettiset- ja slingrammittaukset
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotTurvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)
Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II) Miriam Nystrand Geologi & mineralogi, Åbo Akademi Akademigatan 1, 2 Åbo miriam.nystrand@abo.fi Vaikka sulfidipitoisilla
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI 31.01.2000 Jarmo Nikander POKA-KAIRAUKSET VIHANNIN KESKUSTAN LUOTEISPUOLELLA VIHANNIN, RUUKIN
LisätiedotKonsernipalvelut/Tekniset palvelut
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KALTIOSELKÄ 1, KAIV. RN:O 6188/1, SUORITETUISTA MALMI JA RAKENNUSKIVITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois- Suomen aluetoimisto M06/2734/-99/1/10 KITTILÄ Kaltioselkä Veikko Keinänen, Risto Vartiainen 6.4.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KALTIOSELKÄ
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotKalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002
Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax
LisätiedotTutkimustyöselostus Vampulan kunnassa, valtausalueella Matkussuo (kaivosrekisterinumero 7822/1) suoritetuista kaoliinitutkimuksista vuosina
Etelä-Suomen yksikkö M06/2112/2007/82/16 12.3.2007 Espoo Tutkimustyöselostus Vampulan kunnassa, valtausalueella Matkussuo (kaivosrekisterinumero 7822/1) suoritetuista kaoliinitutkimuksista vuosina 2004-2005
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotKANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.
M 06/3312/-83/1/10 Keitele Kangasjärvi Jarmo Nikander 31.10.1983 KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.n :o 3535/1) 2
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotTyöraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho
ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho MAAPERÄKARTOITUKSIIN JA POHJAVEDEN SEURANTAAN LIITTYVÄT SEISPIISET REFRAKTIOLUOTAUKSET
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKINUSKESKUS M 06/3433/-91/1/10 SOTKAMO NÄRHINIENI Timo Heino 9.5.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o
Lisätiedot