SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, POHJOIS-POHJANMAA

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Erkki Herola Jaana Lohva Olli Sarapää Raportti M89/99/7 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4575 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, POHJOIS-POHJANMAA PMI-Kehitys Oy:n tilaustutkimus

2 1 1. JOHDANTO Tässä kauden 1999 loppuraportissa kootaan yhteen esiselvityksen ja maastotarkistusten tulokset ja esitetään potentiaalisimmat jatkotutkimuskohteet vuodelle Niihin sisältyy maastokäynnein arvioitujen kohteiden lisäksi geofysiikan perusteella teollisuusmineraalien suhteen potentiaalisiksi arvioituja alueita joita ei ole voitu tarkistaa maastossa kalliopaljastumien puuttumisen vuoksi. Osa jatkotutkimuskohteista on uusia ja perustuvat aikaisempiin tutkimuksiin. 2. TAUSTA Suomessa on tuotannossa 21 teollisuusmineraalikaivosta. Vuonna 1997 teollisuusmineraalien louhinta karbonaattikivet mukaan lukien (13,7 milj. t) oli nelinkertainen metallisten malmien louhintaan verrattuna (3,5 milj. t). Vaikka kotimaisten raaka-aineiden tuotanto on lisääntynyt voimakkaasti, teollisuusmineraalien tuotantokapasiteetti ei riitä. Erityistä kysyntää on paperipigmenttimineraaleista. Niiden kulutus oli viime vuonna 2,6 milj. tonnia ja arvo 2 miljardia markkaa. Eniten tuotiin Suomeen kaoliinia, 1,3 milj. tonnia (arvo 1 miljardi markkaa). Karbonaatin käyttö oli 1,1 milj. tonnia, josta tuonnin osuus yli 0,5 milj. tonnia. Etupäässä maaleissa käytettävän titaanioksidin raaka-aineen ilmeniitin tuonti oli 0,3 milj. t. Talkkia tuotettiin 0,4 milj. tonnia ja siitä puolet meni vientiin. Suomenselän 6-alueella ainoa tuotannossa oleva teollisuusmineraali on rikkikiisu, jota saadaan sivutuotteena Pyhäsalmen sinkki- kuparikaivoksesta. Alue on kallioperältään vaihteleva ja niinpä teollisuusmineraaliaiheiden kirjo on runsas käsittäen havaintoja dolomiitista, kalsiitista, ilmeniitistä, kaoliinista, kvartsista, kalimaasälvästä, plagioklaasista, wollastoniitista, baryytista, rikkikiisusta, suomugrafiitista, piimaasta, andalusiitista, sillimaniitista ja granaatista. Varsinaisten teollisuusmineraalien lisäksi alueelta on havaintoja rakennus-, teollisuus- ja korukivistä. Myös timanttien esiintyminen tutkimusalueella näyttäisi olevan mahdollista. Tuore tutkimus osoittaa, että vaikka alue on kallioperältään proterotsooista, sen litosfääri on yhtä paksu kuin arkeeisella alueella. Tämän lisäksi myös lämpövuo on sopivan alhainen timanttien esiintymiselle. Kimberliitit ovat timanttien isäntäkiviä ja niiden paikantamisessa voidaan käyttää geofysikaalisia menetelmiä. Liitteessä 3 on rajattu keltaisella mahdollisten kimberliittipiippujen esiintymisalue, jonka lounaisosat käsittävät myös Suomenselän 6-alueen. Hanke liittyy EU:n tavoite 6-ohjelman toimintalinjaan 1 (yritystoiminnan vahvistaminen ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen) ja sen toimenpidekokonaisuuteen 1.1 (alueen elinkeinorakennetta monipuolistavan ja kehittävän uuden yritystoiminnan synnyttäminen). Tutkimushankkeesta saatavia tuloksia voidaan hyödyntää sekä uuden yritystoiminnan perustamisessa että nykyisen kaivanaisteollisuuden turvaamisessa. Alueella jo olevaa kaivannaisteollisuutta tulee vahvistaa ja monipuolistaa.

3 2 3. TAVOITTEET Suomenselän teollisuusmineraaliprojektin varsinaisena tavoitteena on löytää taloudellisesti hyödynnettävissä olevia teollisuusmineraaliesiintymiä, joiden raakaainemäärät ovat riittävän suuria teollisuusmineraalien louhinnan ja teollisen jalostustoiminnan aloittamiselle. Yleistavoitteena on turvata kaivannaistoiminnan jatkuminen Suomenselän alueella myös tulevaisuudessa luomalla uusia työpaikkoja ja turvaamalla entisten työpaikkojen säilyminen. 4. ORGANISAATIO Hankkeen hallinto ja hakija organisaationa toimii PMI-kehitys Oy vastuuhenkilönä dipl.ins. Unto Paakkinen, joka toimii myös ohjausryhmän puheenjohtajana. Syksystä 1999 lähtien PMI-kehitys Oy:n vastuuhenkilönä ja ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Aulis Loukusa. Toimeksiantoa valvoo projektin ohjausryhmä, joka koostuu seutukuntien ja rahoittajien edustajista sekä asiantuntijajäsenistä. Geologian tutkimuskeskus suorittaa toimeksiantona Pohjois-Pohjanmaan teollisuusmineraalitutkimuksen, jonka tilaaja on PMI-kehitys Oy. Hankkeen projektipäällikkönä toimii FT Olli Sarapää GTK:sta. Projektigeologina on geologi Timo Ahtola GTK:sta. 5. ESISELVITYS Esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa olemassa oleva tieto Pohjois-Pohjanmaalla esiintyvistä teollisuusmineraaleista ja sen pohjalta esittää kenttätutkimussuunnitelma kesälle Tietojen keruuseen osallistui allekirjoittaneen lisäksi tutkimusassistentti Erkki Herola. Geofyysikko Jaana Lohva laati ennustekarttoja geofysikaalisten matalalento- ja alueellisten painovoimamittausten pohjalta. Esiselvitys tehtiin Geologian tutkimuskeskuksen Espoon toimipisteessä. Työtä on jatkettu raportin laatimisen jälkeenkin. Parhaillaan on tutkittavana Outokumpu Oy:n mittava kairasydäntietokanta. 5.1 Kirjallinen aineisto Esiselvitykseen kerättiin kirjallisuus ja raporttitiedot tutkimusalueen teollisuusmineraaleista. Ne käsittävät 1: ja 1: kallioperäkarttojen selitykset sekä alueella suoritettujen teollisuusmineraalitutkimusten raportit ja malmigeologisten tutkimusten raportit, joissa on viitteitä teollisuusmineraaleista. Käytössä on myös GTK:n ylläpitämä teollisuusmineraalitietokanta sekä Mid-Norden teollisuusmineraalitietokanta. 5.2 Kairasydänmateriaali Tutkimusalueen kairasydänmateriaali tarkistettiin käymällä läpi raportit Lopen kairasydänarkistossa säilytettävien kairansydänten osalta. Myös Outokummun kairasydänaineisto tarkastetaan. Kairansydänraporteista on viitteiksi luettu esiintulleet teollisuusmineraalimaininnat. Tutkimusalueen valtaukset ja varaukset liittyvät metallisten malmien lähinnä nikkelin ja kullan tutkimuksiin. Teollisuusmineraalitutkimuksia ei alueella ole käynnissä.

4 3 5.3 Kansannäytehavainnot Vanhat kansannäyteraportit ja -havainnot käytiin läpi. Kalliopaljastumien osuus tutkimusalueen pinta-alasta on pieni ja siksi lähes kaikki kansannäytehavainnot on lohkarehavaintoja. Teollisuusmineraalilohkare on siinä tapauksessa viite maapeitteen alla ja kallion pinnassa olevasta teollisuusmineraaliaiheesta, joko läheltä tai kaukaa lohkareen löytöpaikasta. 5.4 Haastattelut Tutkimusalueella toimineita geologeja (P. Härmä, N. Kärkkäinen, T. Kuivasaari, M. Niemelä, J. Nikander, M. Nironen, O. Sarapää, M. Vaarma ja K. Västi) ja paikallisia asiantuntijoita (M. Huuskonen) haastateltiin. Näin saatiin arvokasta informaatiota alueen teollisuusmineraalipotentiaalista mm teollisuusmineraaliviitteitä, joita ei esiinny kirjallisuudessa. Haastatteluja tullaan jatkamaan. 5.5 Kartta- ja geofysikaalinen aineisto Teollisuusmineraalihavaintojen, kallioperäkarttojen ja geofysikaalisen aineiston pohjalta laadittiin ennustekarttoja teollisuusmineraalien suhteen potentiaalisista alueista. Alueelta on käytössä 1: ja l: mittakaavaisia kallioperäkarttoja. Niiltä osin aluetta kun kartoitukseltaan yksityiskohtaisempia ja tarkempia 1: kallioperäkarttoja ei ole saatavissa, on käytetty 1: mittakaavaisia kallioperäkarttoja. Jos alueelta ei ole 1: olevia kallioperäkarttoja, osoittaa se että alue ei ole kovin tarkkaan kartoitettu ja antaa suuremman mahdollisuuden uuden teollisuusmineraaliaiheen löytymiselle jopa kalliopaljastumalta. Teollisuusmineraalien etsinnässä käytetään samoja geofysikaalisia menetelmiä kuin metallimalmien etsinnässä. Geofysiikan avulla pystytään arvioimaan alueita, jotka ei ole paljastuneina eli, jos paljastuneilta alueilta ei löydy teollisuusmineraaliaiheita, ei se tarkoita etteikö niitä olisi maapeitteen alla olevassa kallioperässä. Ennustekartat toivat paljon viitteitä kaoliinista, ilmeniitistä, rikkikiisusta ja grafiitista. Yksityiskohtaisempien ennustekarttojen teko jatkuu. 5.6 Kenttätutkimussuunnitelma eli tutkimuskohteiden valinta kartoilta. Edellä käydyn aineiston perusteella on tutkimusalueen kunnat käyty läpi aakkosjärjestyksessä. Kunkin kunnan kohdalle on merkitty kirjallisuus ja raporttitiedoista saadut viitteet eri teollisuusmineraaleista, kansannäytehavainnot eri teollisuusmineraaleista sekä lueteltu kallioperäkarttojen ja geofysikaalisen materiaalin avulla valittuja potentiaalisia teollisuusmineraalikohteita peruskarttalehdittäin. Luetellut kohteet on käyty tarkistamassa maastossa. Kohteista otettiin näyte ja näytteistä tehtiin tarvittaessa ohuthietutkimuksia, kemiallisia analyysejä sekä rikastuskokeita. Jos havaintokohteessa ei ole kalliopaljastumia, täytyy se tutkia toisella tavalla.

5 4 6. MAASTOTUTKIMUKSET Väliraportti sisältää tiedot Keski-Suomen alueella välisenä aikana tehdyistä maastotutkimuksista. Kohteet ovat pääosin samoja, jotka esitettiin tarkistettaviksi esiselvitysraportissa. Lisänä olivat kesän-99 aikana tulleet kansannäytteet Maastotarkistukset Maastokäynnit tehtiin Pihtiputaalla sijaitsevasta tukikohdasta käsin. Karttojen ja kivivasaran lisäksi mukana maastossa oli suskeptibiliteettimittari kiven magneettisuuden määrittämiseen. Laite oli apuna erityisesti gabrointruusioita kartoitettaessa paikallistamaan magnetiittipitoiset ja samalla mahdolliset ilmeniittipitoiset gabrot. Kohteet merkittiin peruskartoille ja koordinaatit määritettiin GPS-laitteella. Maastokohteet kartoitettiin geologisesti paljastamalla ensin aluetta tarvittaessa. Kohteesta täytettiin kartoitushavaintolomake. Lähes kaikista kohteista otettiin myös kivinäyte. Näytettä ei otettu, jos paljastuman kivilaji oli jotain muuta ja merkityksetöntä kuin mitä oli lähdetty etsimään. Esimerkiksi gabropaljastumia etsittäessä vastaan tuli usein koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle tyypillistä kiillegneissiä tai granodioriittia. Kaikkia esiselvitysraportissa mainittuja tarkistuskohteita ei maastossa käyty läpi. Tällaisia olivat kohteet, joiden alueella ei peruskarttojen mukaan ollut kalliopaljastumia (esim. kaikki geofysiikan perusteella kaoliinipotentiaalisiksi luetut alueet). Niiden malmipotentiaalisuus arvioitiin erikseen. Koko Pohjois-Pohjanmaan tutkimusalueelle on tyypillistä, että paksujen maakerrosten johdosta kalliopaljastumia on pinta-alaan nähden verrattain vähän. Tämän vuoksi useat eri kivilajien väliset rajat on piirretty kallioperäkarttoihin geofysikaalisen aineiston perusteella. Uudet kansannäytehavainnot tarkistettiin maastossa ja niistä laadittiin raportit. Vanhojen kansannäytteiden uudelleenarviointia tehtiin, mikäli näyte oli kiinnostava ja lähettäjä tavoitettiin. Osa esiselvitysraportissa mainituista kansannäytekohteista siis karsittiin. Maastokäynnin yhteydessä arvioitiin kivilajin mineraalikoostumuksen ja esiintymisen perusteella kohteen jatkotutkimustarve teollisuusmineraalin käytön kannalta. Toiseksi arvioitiin kiven soveltuvuutta rakennuskiveksi sen ulkoasun, paljastumaolosuhteiden ja ehjyyden perusteella Tutkimuskohteiden arviointi Liitteessä 1. on maastokohteet lueteltu kunnittain aakkosjärjestyksessä juoksevan havaintonumeroinnin mukaisesti. Ensin on havaintonumero, sitten karttalehti, paljastumaa lähinnä oleva paikannimi peruskartalta, koordinaatit, kivilaji, näyte (on: X) ja viimeisenä on maastokäynnin perusteella arvioitu kohteen kiinnostavuutta jatkotutkimuksia silmälläpitäen (1 ensisijainen jatkotutkimuskohde, II toissijainen jatkotutkimuskohde, III ei aihetta jatkotutkimuksiin). Tarkemmat tiedot löytyvät kartoitushavaintolomakkeista. Ensisijaisiksi jatkotutkimuskohteiksi luettiin maastokohteet, jotka ovat potentiaalisia esiintymiä. Toissijaisiksi jatkotutkimuskohteiksi luettiin kohteet, jotka vaativat lisä-

6 5 tutkimuksia. Kolmoskohtaan kuuluivat kohteet, jotka eivät aiheuta jatkotutkimuksia ei teollisuusmineraali- eikä rakennuskivimielessä Liitteessä 2. on Pohjois-Pohjanmaan tutkimusalueen kartalle merkitty kaikki kesän - 99 aikana käydyt maastokohteet havaintonumeroin. Kaikki jatkotutkimuskohteet on merkitty punaisilla kolmioilla ja ei jatkotutkimuksia aiheuttavat kohteet mustalla ympyrällä Tutkimuskohteet Haapajärvi Karttalehdillä sekä , 09 ja 11 olevissa gabroissa ei havaittu merkittäviä määriä ilmeniittiä. Magneettisuus on kuitenkin joissain näytteissä niin suuri, että ne analysoitiin. Osa käydyistä paljastumista on kivilajiltaan granodioriittia tai dioriittia. Karttalehden ja 12 Kumisevan gabro on paraikaa GTK:n tutkimuskohteena. Kirjallisuuden mukaan karttalehden Kuonassa on sijainnut piimaalouhos, joka on lopetettu. Karttalehden Nokkoudenjärvellä on kirjallisuuden mukaan piimaata. Maastotarkistuksissa piimaalouhosta ei löydetty. Kansannäytehavaintojen paikannustiedot ovat puutteelliset, eikä niitä voitu tarkistaa. Karttalehtien ja 06 painovoimaminimin ja sähköisen anomalian alueella ei ole kalliopaljastumia. Anomaliaan saattaa liittyä kaoliinia. Karttalehtien ja 04 sähköisen anomalian alueella ei ole kalliopaljastumia. Niihin saattaa liittyä grafiittia ja rikkikiisua. Karttalehden sähköisen anomalian alueella olevassa paljastumassa ei havaittu grafiittia. Haapavesi Karttalehtien , 08, 09 ja 11 sekä alueella olevat unakiittiset graniittipaljastumat ovat rakennuskivikäyttöä ajatellen kivityypiltään hyvin mielenkiintoisia tumman värinsä ja rakenteensa puolesta. Erityisesti karttalehden alueen laajat unakiittiset kallioalueet tulisi kartoittaa tarkemmin. Jotkut unakiitit ovat kiisuuntuneet. Niiden näytteiden kultapitoisuus analysoidaan. Osa käydyistä kalliopaljastumista on muuttumatonta graniittia. Karttalehden kvartsiviite on tullut tietoon kairausten yhteydessä. Alueella ei ole kalliopaljastumia. Kansannäytehavaintojen paikannustiedot ovat puutteelliset, eikä niitä onnistuttu paikallistamaan. Karttalehtien ja 12, , 07, 08, 09, 11 ja 12 sekä alueella olevissa gabroissa ei havaittu ilmeniittiä. Jotkut näytteet analysoitiin korkean magneettisuuden vuoksi. Osa käydyistä kalliopaljastumista on plagioklaasiporfyriittiä, dioriittia tai hapanta vulkaniittia. Paljastumat ovat rakennuskivimielessä pieniä, epätasalaatuisia tai heterogeenisia. Karttalehden gabrojen alueella ei peruskarttojen mukaan ole kalliopaljastumia. Karttalehtien ja 02 kiillegneisseissä ei havaittu grafiittia tai rikkikiisua. Karttalehden porfyroblastiset kiillegneissit sisältävät porfyroblasteina pääasiassa andalusiittia, granaattia (yleensä < 0,5 mm rakeina) ja stauroliittia.

7 6 Karttalehden geofysiikan perusteella kaoliinipotentiaalisella alueella ei ole kalliopaljastumia. Kestilä Karttalehden gabrossa ei havaittu ilmeniittiä. Paljastumat ovat myös rakennuskivikäyttöä ajatellen liian pieniä. Karttalehdellä on vähän gabroa sulkeumana graniitissa. Suurin osa alueen paljastumista on kivilajiltaan suonigneissiä. Karttalehden ja 04 sähköisten ja magneettisten anomalioiden alueella olevat paljastumat ovat kivilajiltaan granodioriittia. Kärsämäki Karttalehden ja gabrossa ei havaittu ilmeniittiä. Magneettisuus oli joissain näytteissä sen verran suuri, että ne analysoitiin. Osa käydyistä paljastumista on kivilajiltaan granodioriittia. Karttalehden kaoliini-, zeoliitti- ja baryyttiviitteet ovat metallisten malmien tutkimuskairauksista ei-paljastuneilta alueilta. Karttalehden sähköisen ja magneettisen anomalian alueella ei ole kalliopaljastumia. Karttalehden geofysiikan perusteella kaoliinipotentiaalisella alueella ei ole kalliopaljastumia. Karttalehden kiillegneississä ei havaittu grafiittia tai granaattiporfyroblasteja. Nivala Karttalehden kaoliiniviite on vanha 1947 päättynyt kaoliiniaiheinen valtaus. Kaoliinia oli tavattu alunperin jonkin verran kaivoja kaivettaessa. Alueesta ei ole tehty yksityiskohtaisempia tutkimuksia. Kansannäytehavaintojen paikannustiedot ovat puutteelliset, eikä niitä onnistuttu paikallistamaan. Karttalehden , 03 ja 05 gabroissa ei havaittu ilmeniittiä. Paljastumat ovat myös rakennuskivikäyttöä ajatellen liian pieniä. Osa käydyistä paljastumista on kivilajiltaan granodioriittia. Osassa gabroista ei peruskarttojen mukaan ole kalliopaljastumia. Karttalehden , 05 ja 06 sähköisen ja magneettisen anomalian alueella olevissa harvoissa kiillegneissipaljastumissa ei tavattu grafiittia, rikkikiisua tai Al-rikkaita porfyroblasteja. Piippola Kansannäytehavainto rikkikiisusta on kansannäyte-käyntiraportin mukaan kuution lohkare kvartsiittia ja diopsidikarsia, joka sisältää rikki-, kupari-, ja magneettikiisua sekä sinkkivälkettä.

8 7 Karttalehden , 09 ja 12 sähköisen ja magneettisen anomalian alueen kiillegneisseissä ei havaittu grafiittia, rikkikiisua tai Al-rikkaita porfyroblasteja. Osa käydyistä paljastumista on kivilajiltaan granodioriittia tai dioriittia. Pulkkila Karttalehden sähköisen ja magneettisen anomalian alueen kiillegneisseissä ei havaittu grafiittia tai rikkikiisua. Granaattia on porfyroblasteina, mutta vain vähän. Osa käydyistä paljastumista on kivilajiltaan porfyyristä graniittia. Kansannäytehavaintojen paikannustiedot ovat puutteelliset, eikä niitä onnistuttu paikallistamaan. Karttalehden gabrossa ei havaittu ilmeniittiä. Paljastumat ovat rakennuskivikäyttöä ajatellen pieniä, epätasalaatuisia ja rikkonaisia. Osa käydyistä kalliopaljastumista on kivilajiltaan dioriittia. Pyhäjärvi Karttalehden Komussa sijaitsee tuotannossa ollut piimaaesiintymä. Alueella on piimaata varastoituna aaltopellistä rakennettuihin kouruihin. Piimaa on todennäköisesti peräisin itse varastointialueelta, josta sitä on kuorittu talteen ohut kerros. Ojanpenkereistä saa paikoin kerroksen kaivamalla näkyviin heti orgaanisen maannoksen alapuolelta. Kerroksen paksuus on cm. Alueen piimaavarannot eivät juurikaan selvinneet maastotarkistusten yhteydessä. Lehtileikkeen (Savon Sanomat l ) mukaan alueelta on kuitenkin inventoitu piimaata tn. Karttalehden geofysiikan perusteella kaoliinipotentiaalisella alueella ei ole kalliopaljastumia. Karttalehden Kurkikallion gabro sisältää ilmeniittiä pirotteena. Aluetta on GTK tutkinut. Näytteet analysoitiin. Karttalehtien ja 11 sekä ja 03 gabroissa ei havaittu ilmeniittiä. Rakennuskivimielessä kalliopaljastumat ovat pieniä, heterogeenisiä tai rikkonaisia. Karttalehden kaoliinipitoista kalliota ei löytynyt. Karttalehden Matarankalliolla on karsikivessä vähän dolomiittia. Karttalehden Ruotasen liuskejaksossa on myös paljastuneena karsikiveä, jossa on dolomiittia. Karttalehden baryytti-, korundi- ja rikkikiisuviitteet ovat Pyhäsalmen malmista. Karttalehden graniittipegmatiittien paljastumat ovat pieniä tai paikallisista lohkareikoista koostuvia. Karttalehdillä ja 10 sekä ja 08 on granaattipitoisia kiillegneissejä. Niiden granaattipitoisuus on vähäinen. Osa paljastumista sijaitsee tiheästi asutulla alueella. Pyhäntä Karttalehden Reposaaressa on paljastuneena kiilleliusketta, jossa on grafiittia pirotteena. Rautaruukki on tehnyt kivestä rikastuskokeita. Karttalehden Rapisevankankaalla on paljastuneena turmaliinipitoista graniittipegmatiittia. Kivi on heterogeenistä sisältäen gneissimäisiä osueita.

9 8 Kansannäytehavaintojen paikannustiedot ovat puutteelliset, eikä niitä onnistuttu paikallistamaan. Karttalehtien , 08 ja 09 gabroissa ei havaittu ilmeniittiä. Kalliopaljastumat ovat rakennuskivikäyttöä ajatellen pieniä, heterogeenisiä ja rikkonaisia. Osa käydyistä paljastumista on kivilajiltaan kiilleliusketta. Reisijärvi Karttalehden grafiittiviite on metallisten malmien tutkimuskairauksista. Grafiittiesiintymän dimensioiden selvittäminen vaatisi lisäkairauksia. Karttalehtien , 03, 05 ja 06 gabrolohkareissa on ilmeniittiä runsaana pirotteena. Alue on ilmeniittipotentiaalinen. Karttalehden kalsiittiviite on malmitutkimuksiin liittyvästä kallioperäkartoituksesta. Karsimaisessa kivessä on kerroksina tai venyneinä sulkeumalinsseinä kalsiittia. Karttalehden kaoliinirapauma ja karbonaattikivi (kapeita 5 cm kerroksia) viitteet ovat metallisten malmien kairauksista. Kansannäytehavaintojen paikannustiedot ovat puutteelliset, eikä niitä onnistuttu paikallistamaan. 7. JATKOTUTKIMUSKOHTEET KAUDELLE 2000 Jatkotutkimuskohteiksi on valittu aiheet, jotka aikaisempien tutkimusten, kesän 1999 maastotutkimusten ja kemiallisten analyysien perusteella ovat lupaavimpia teollisuusmineraaliaiheita. Kaoliinipotentiaaliset kohteet on lueteltu.erikseen, koska ne perustuvat pelkästään geofysiikan mittausten antamaan informaatioon. 7.1 Haapajärvi Kumisevan ilmeniittipitoiset gabropaljastumat ja -lohkareet Kumisevan gabrointruusion alueelta ja liepeiltä on löytynyt runsaasti ilmeniittipitoisia gabropaljastumia ja lohkareita (liite 4). Kumisevan gabro sijaitsee Haapajärven kunnan eteläosassa karttalehdellä Liitteen 5 kemiallisten analyysien mukaan näytteet sisältävät kohtuullisesti ilmeniitistä peräisin olevaa titaanidioksidia (TiO 2 ). Kumisevan alueen todellista ilmeniittipotentiaalia ei kuitenkaan tiedetä. Lohijoen varresta 60-luvulla löydetyissä lohkareissa titaanipitoisuus on (7-17,6 % TiO 2 ) korkea (Laitakari, 1963). GTK on 90-luvulla tehnyt geofysikaalisia mittauksia ja kairauksia. Tämän aineiston pohjalta voitaisiin laatia maastotutkimussuunnitelma, joka sisältäisi montutusta ja kairausta. 7.2 Pyhäjärvi Komun piimaaesiintymä Karttalehden Komussa sijaitsee tuotannossa ollut piimaaesiintymä. Lehtiartikkelin (Savon Sanomat ) mukaan alueelta on inventoitu piimaata tn. Lehtiartikkeliin johtaneet tutkimukset ja alueen nykyinen tila pyritään selvittämään.

10 9 7.3 Pyhäntä Maaralanperän grafiittijakso Pyhännän Maaralanperästä karttalehden alueelta on Rautaruukki Oy ottanut grafiittinäytteen. Analyysi osoitti E. Pöyliön (1986) mukaan grafiitin niin hyvälaatuiseksi, että suositteli alueen grafiittijakson tarkempaa tutkimusta. W. W. Wilkmanin (1929) mukaan alueen kallioperä koostuu graniittigneissistä. Graniittigeneissi on yksi grafiitin potentiaalisista isäntäkivistä. 7.4 Reisjärvi Kangaskylän ilmeniittipitoiset gabrolohkareet Kangaskylästä, Reisjärven luoteisosasta on karttalehden alueelta löytynyt runsaasti ilmeniittipitoisia gabrolohkareita (liite 6). Lohkareiden isäntäkallio ei ole tiedossa. Näytteistä tehtyjen kemiallisten analyysien mukaan lohkareiden titaani pitoisuudet ovat anomaalisen korkeita (liite 7, MH TPA-99-13).GTK on tehnyt alueella kartoitusta ja mittauksia 90-luvulla. Reisjärvellä mittauksissa esille tulleita painovoima- ja magneettisia häiriöitä ei ole kuitenkaan kairattu (suunniteltu 500 m). Mäntyperän ilmeniittipitoiset gabrolohkareet Mäntyperästä, Reisjärven keskiosasta on karttalehtien ja 02 alueelta löytynyt runsaasti ilmeniittipitoisia gabrolohkareita (liite 8). Lohkareiden isäntäkallio ei ole tiedossa. Näytteistä tehtyjen kemiallisten analyysien mukaan lohkareiden titaani pitoisuudet ovat hyvin lähellä malmina pidettyä 4 %:a TiO 2 (liite 7, MH TPA ). 8. POHJOIS-POHJANMAAN KAOLIINIPOTENTIAALISET KOHTEET Kaoliinipotentiaalisiksi on arvioitu alueet jotka matalalentogeofysiikan (sähkönjohtavuus ja magneettisuus) sekä alueellisten painovoimamittausten perusteella erottuvat ympäristöstään sähköä hyvin johtavina, ei magneettisina ja painovoimaminimin alueina. Jos alueellista painovoimaa ei ole mitattu, on käytetty pelkästään sähkönjohtavuutta ja magneettisuutta. Luotettavin enustettavuus saavutetaan alueilla, joilla on nämä kaikki käytettävissä. Kohteet on lueteltu kunnittain. Ne tarvitsevat varmistukseksi maastotarkistuksia mittauksin (15 km) ja kairauksin (500 m). Haapavesi Mäyränoja karttalehden alueella (liite 9 nro 1). Suotuperä karttalehden alueella (liite 9 nro 2). Kuljunsaari karttalehden alueella (liite 9 nro 3). Joutenniva karttalehden alueella (liite 12 nro 8). Poutinpuro karttalehden alueella (liite 12 nro 9). Savaloja karttalehden alueella (liite 12 nro 7).

11 10 Rannankylä karttalehden alueella (liite 12 nro 1). Lekonsaari karttalehden alueella (liite 12 nro 2). Paaliniemi karttalehden alueella (liite 12 nro 3). Petäjäneva karttalehden alueella (liite 12 nro 6). Piipsanneva karttalehden alueella (liite 12 nro 4). Koivikko karttalehden alueella (liite 12 nro 5). Kärsämäki Hirsikangas karttalehden alueella (liite 11 nro 5). Haukipää karttalehden alueella (liite 11 nro 1). Iso-Lapinneva karttalehden alueella (liite 11 nro 3). Puusaari karttalehden alueella (liite 11 nro 2). Ukonkangas karttalehden alueella (liite 11 nro 4). Veneneva karttalehden alueella (liite 12 nro 10). Piippola Soronperä karttalehden alueella (liite 12 nro 11). Pulkkila Jylhänranta karttalehden alueella (liite 13 nro 1). Pvhäjärvi Löytökangas karttalehden alueella (liite 10 nro 1). Pitkäkangas karttalehden alueella (liite 10 nro 2). Kätkytniemi karttalehden alueella (liite 10 nro 3). 9. LOPPUSANAT Edellä mainittujen lisäksi potentiaalisia kohteita saattaa ilmaantua lisää Outokumpu Oy:n Pohjois-Pohjanmaan alueella suorittamissa malmitutkimuksiin liittyvissä syväkairauksissa esiin tulleista runsaista teollisuusmineraaliviitteistä. Esimerkiksi Outokummun kansannäyteaineiston perusteella Siikalatvan seutukunnan alue näyttäisi muodostavan poikkeuksellisen potentiaalisen alueen ilmeniitin esiintymisen suhteen. Aineistoa olisi tarkoitus käydä läpi talven 2000 aikana. Koska tutkimusalue on paljastumaolosuhteiltaan peitteinen ei tämän tyyppisellä maastotarkistuksiin perustuvalla tutkimuksella pystytä havainnoimaaan kaikkia, varsinkaan maapeitteiden alle jääviä teollisuusmineraaliaiheita. Sama pätee alueisiin, joilta ei ole saatavissa geofysikaalista aineistoa, joihin esim. kaoliinipotentiaalisten alueiden ennusteet perustuvat. Pohjois-Pohjanmaan alueen toimintasuunnitelma vuodelle 2000 on esitetty liitteessä 14.

12 KIRJALLISUUS Laitakari, A. J Raportti Pihtiputaan Liitonjoelta tavattujen hematiitti-ilmeniittimagnetiittilohkareiden perusteella suoritetuista malmitutkimuksista, sekä yhteenveto tavatuista rautamalmiaiheista. 14 s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M17/Pds-63/1. Pöyliö, E Grafiittinäytteiden testituloksia, osaraportti. Tutkimusraportti TR00186, Rautaruukki Oy, 3 s. Wilkman, W. W Kajaanin (1: ) kallioperäkartta, lehti C 4. Maanmittaushallituksen kivipaino, Helsinki.

13 Kunta Havaintonumero Karttalehti Paikannimi x-koord. y-koord. Kivilaji Näyte Arvio Haapajärvi TPA Savulankangas Gabro X III TPA Voimalinja Kiillegneissi III TPA Marjokangas Granodioriitti III AAK Kotakallio NW Gabro/Dioriitti X III AAK Kunnan raja Gabro/Dioriitti X III Haapavesi PES Lähdekorpi N Plagioklaasiporfyriitti III PES Majankallio Intermediäärinen vulkaniitti X III PES Sikokalilo Graniitti/Unakiitti II PES Sikokallio W Graniitti/Unakiitti X III PES Kantomäen NW-puoli Unakiittigraniitti X II PES Sikokallion S-puoli Unakiittigraniitti II PES Takakallio Gabro X III PES Kantolankangas Gabro X III PES Aakonvuori Unakiittigraniitti X II PES Matokallio Gabro X III PES Kettukangas Kiillegneissi X III PES Kettukangas Kiillegneissi III PES Kettukangas Kiillegneissi X III PES Pesälänkallio Gabro X III PES Potaskakallio Gabro X III TPA Lähdekorpi SW Gabro/Dioriitti III TPA Lähdekorpi S Hapan vulkaniitti X III TPA Istunkallio Plagioklaasiporfyriitti X III TPA Manninkallio Gabro X III TPA Kokkokallio Gabro X III TPA Pöytäkaarto Graniitti/Unakiitti III TPA Haapokallio SE Gabro X III TPA Haapokalliot SW Gabro X III TPA Haapokallio Gabro III TPA Ryssänkallio Gabro X III TPA Osmankivivuori Graniitti X III TPA Murronpäänneva SE Gabro X III TPA Heinikallio Dioriitti III AAK Haapokallio NE Leukogabro X III Liite 1.

14 Kunta Havaintonumero Karttalehti Paikannimi x-koord. y-koord. Kivilaji Näyte Arvio Haapavesi AAK Aakovuori Graniitti III Kestilä TPA Neittävänvaara Graniitti III TPA Salmineva SE Granodioriitti III TPA Kettukaarrot Sarvivälkegneissi X III EH Uljuanjoen S-puoli Gabro X III Kärsämäki TPA Haudanjoenkylä Kiillegneissi (Migmatiitti) III TPA Ritomäenkalliot Granodioriitti III TPA Karhusaari Granodioriitti III Nivala TPA Hulisevankangas Gabro III TPA Vierikangas W ja S Granodioriitti III TPA Karvoskylä Kiillegneissi/Migmatiitti III TPA Mattilanmäki '0 Granodioriitti III Piippola TPA Lälläsenkangas Kiillegneissi III TPA Koivumaa Kiillegneissi III TPA Pentikäisenlehto W-SW Granodioriitti III TPA Pentikäisenkallio Dioriitti X III Pulkkila TPA Hangasmäenkalliot Gabro/Dioriitti III TPA Haapavuori Porfyyrinen Granodioriitti/Graniitti X III TPA Pulkankalliot Kiillegneissi III Pyhäjärvi PES Komu Piimaa X II PES Kurkikallio Gabro X III PES Egyptinkorpi NW Kiillegneissi III PES Särkiniemi Graniittipegmatiitti III PES Viikatehaudankangas Hornblendiitti X III PES Kotakallio Gabro X III PES Maskuankangas N Gabro/Dioriitti X III PES Kuivakorven S-puoli Gabro X III PES Ruhkapera Graniittipegmatiittilohkareita III TPA Koivikkoniemi NE Gabro X III Liite 1.

15 Liite 1. Kunta Havaintonumero Karttalehti Paikannimi x-koord. y-koord. Kivilaji Näyte Arvio Pyhäjärvi AAK Matarakallio Dolomiittigneissi III Pyhäntä TPA Pirunkangas NW Gabro X III TPA Reposaari Kiillegneissi/-liuske X II EH Isonkivennevan N-puoli Kvartsimaasälpägneissi X III EH Kirkkokangas Kiilleliuske X III EH Teerimäki Kiilleliuske X III EH Rapisevankangas Gneissi X III Reisjärvi TPA Salmolankangas N Gabro X II TPA Isoaitaus NE Gabro X II TPA Penttimäki SE-E Kiillegneissi III TPA Sydänmaanhaudankangas Kvartsimaasälpäliuske/Kiillegneiss III

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28 Liite 14 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI, POHJOIS-POHJANMAA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2000 Vuoden 1999 aikana laadittiin kolme raporttia Pohjois-Pohjanmaan teollisuusmineraalipotentiaalista. Esiselvityksessä kartoitettiin olemassa oleva tieto alueella esiintyvistä teollisuusmineraaleista. Työ perustui geologisiin raportteihin, kirjallisuustietoihin, haastatteluihin, geofysikaalisiin aineistoihin sekä kairaus- ja kartoitusaineistoihin. Väliraportti laadittiin kesän aikana tehtyjen maastotutkimusten tuloksista. Syksyn aikana kesällä kerätyistä kivinäytteistä tehtiin kemiallisia analyysejä ja mikroskooppisia tutkimuksia ja rikastuskoe. Vuoden 1999 loppuraportissa on yhteenveto em. tuloksista ja siinä esitetään seuraavat jatkotutkimuskohteet 1. Kaoliinipotentiaaliset kohteet Haapavedellä, Kärsämäellä, Piippolassa, Pulkkilassa ja Pyhäjärvellä. Eri puolella Pohjois-Pohjanmaata on geofysikaalisten ennustekarttojen perusteella löydetty useita potentiaalisia kaoliiniaiheita. Kaoliini esiintyy aina maapeitteiden alla, joten kaoliinitutkimuksissa geofysikaaliset mittaukset (gravimetrinen, magneettinen, slingram) ja kairaus ovat välttämättömiä aiheiden tarkistamisessa. 2. Komun piimaaesiintymä, Pyhäjärvellä. Esiintymän hyödyntämiskelpoisuus pyritään selvittämään. 3. Kangaskylän ja Mäntyperän ilmeniittigabrolohkareet Reisjärvellä liittyvät voimakkaasti magneettiseen häiriöön ja painovoima-maksimiin. Alueelta on valmiit geofysikaaliset maanpintamittaukset, joiden pohjalta kairaus voidaan suunnitella 4. Kumisevan ilmeniittigabro, Haapajärvellä. Alueelta löydettyjen lohkareiden ( % TiO 2 ) vaatii lisäselvityksiä. 5. Siikalatvan ilmeniittigabrot. Outokummun kansanäyteaineistossa on useita havaintoja ilmeniitistä tältä alueelta. 6. Maaralanperän grafiitti, Pyhännällä. Kohde on kiinnostava siellä esiintyy suomugrafiittia gneississä, josta on rikastuskoetulos 88.5% C. Esiselvityksen aikana ei ollut mahdollista perehtyä Outokummun syväkairausmateriaaliin. Tämän arvokkaan aineiston analysointi on tärkeä osa vuoden 2000 tutkimuksissa. Vuoden 2000 kohteellisiin tutkimuksiin haetaan yhteistyökumppaneiksi mineraaleja tuottavia teollisuusyhtiöitä, jotka sijoittavat oman panoksensa tutkimuksiin. Geologiset tutkimukset aloitetaan välittömästi vuoden alussa seuraavan aikataulun mukaisesti:

29 Geologisten tutkimusten aikataulu Tammi-helmikuu -Outokummun syväkairausaineiston analysointi -Aineiston keruuta jatkotutkimuskohteista -Geofysikaalisten tulkintojen ja mittaussuunnitelmien laadinta kaoliinikohteisiin -Geofysikaaliset mittaukset Maalis-huhtikuu -Geofysikaalisia mittauksia -Kairaussuunnitelman laatiminen -Kaoliinikohteiden kairaus -Näytteiden laboratoriotutkimukset -Reisjärven ilmeniittiaiheen kairaus 28 km 500 m näytettä 500 m Toukokuu -Maastotöiden valmistelu; kartta-aineiston tulkinta, kohteiden valinta ja työsuunnitelmien teko -Väliraportti 1 Kesä-syyskuu -Esiintymien geologista kartoitusta, viitteiden tarkistusta, paljastusta traktorikaivurilla ja näytteenottoa -Väliraportti 2 Loka-marraskuu -Laboratoriotutkimuksia (XRF-, XRD-, rikastuskokeita, ohuthietutkimuksia), tulosten tulkinta -Loppuraportti Kustannusarvio vuodelle 2000 (mk) Geologi 4.5 kk, palkka+matkakulut mk Kesäapulainen 1.5 kk Kairaus 1000 m Geofysiikan mittaukset 28 km, sis. tulkinnan Kaivinkoneen käyttö Laboratoriokokeet Hallinto ja toimistokulut Kokoukset Yhteensä mk Espoossa Geologi Olli Sarapää