Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2009"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2009 Kaupunginhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 76 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 133

3 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset Tilapalvelu Liikelaitos Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos Talouskeskus Liikelaitos Altek Aluetekniikka Liikelaitos Kylän Kattaus Liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 226 LIITTEET Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 228 Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 230 Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstöraportti

4 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta rakennettu uusi Jyväskylän kaupunki aloitti Syntyi Suomen seitsemänneksi suurin, lähes asukkaan kaupunki ja entistäkin vetovoimaisempi kasvukeskus. Yhdistymishankkeen keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin toiminta- ja tuotantotapojen sekä rakenteiden uudistaminen. Uusiutumisen turvaamiseksi on aloitettu kaupunkistrategian päivitys ja uuden sukupolven organisaation laadinta. Kuntaliitto ja kuusi ministeriötä arvioivat keväällä 2009 Paras-hankkeeseen kuuluvat kaupunkiseutusuunnitelmat. Jyväskylän seudun suunnitelma arvioitiin toteutukseltaan parhaaksi maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamisessa. Ylikunnallisia rakenteita on luotu päättämällä siirtää lukio- ja ammatillinen koulutus samalle järjestäjälle eli koulutuskuntayhtymälle. Terveydenhuollon hallintoratkaisuna on toteutumassa yhteistoiminta-alue ja päivähoitopalvelut hoidetaan seudullisesti. Myös seudun hakemus kansalliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan sai hyvin korkean arvosanan: Keski-Suomessa ollaan rakentamassa kansallisesti ainutlaatuista kehittämishanketta. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhyke muodostaa asukkaan toiminnallisen alueen, jonka varaan koko maakunnan kilpailukyky perustuu. Jyväskylän väestönkasvu ja työpaikkojen suhteellinen lisääntyminen on ollut tällä vuosikymmenellä ja on edelleen isojen kaupunkien kärkeä. Merkittävää on alueemme elinvoiman kannalta myös se, että seudun muidenkin kuntien yhteinen väkimäärän kasvu jatkui myös vuonna Rakentamisen kokonaisvolyymi pysyi ennallaan, mutta asuntotuotanto notkahti väliaikaisesti. Koulu-, saneeraus ja muu rakentaminen jatkuu vilkkaana. Suunnitteilla on monia ja monipuolisia rakentamisen alueita, kuten Kivelänranta, Vaajakosken keskusta, Raspio-Iloniemi ja Voimala. Imago- ja muuttohalukkuustutkimuksissa Jyväskylä menestyi jälleen erinomaisesti. Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja muu koulutus sekä väestön koulutustaso edustavat edelleen valtakunnan huippua. Valon kaupunkina Jyväskylä sai merkittävän kansainvälisen tunnustuksen. Myönteisten kehityspiirteiden vastaisena ongelmana on Jyväskylässä työttömyyden voimakas lisääntyminen, mistä osaltaan kertovat myös perinteisen teollisuuden ja innovatiivisen osaamisen eräiden yritysten alasajot. Samalla kuitenkin voidaan todeta, että työttömyysasteemme on vastaavaa tasoa kuin vertailukaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella Luottavaisena kiitän osaavaa henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, kuntalaisia ja sidosryhmiä. Markku Andersson kaupunginjohtaja

5 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto 2 Uuden Jyväskylän kaupungin kunnallisvaaleissa valittu valtuusto aloitti toimintansa jo vuoden 2008 puolella. Valtuustossa on 75 valtuutettua ja paikkajako on seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Perussuomalaiset r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 21 valtuutettua 16 valtuutettua 15 valtuutettua 9 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2009 toimi Pauli Partanen (KOK) ja varapuheenjohtajina Katja Sorri (KESK), Kalevi Olin (SDP), Marja Komppa (VIHR). Toimintavuonna 2009 kaupunginvaltuusto kokoontui 13 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 249 asiaa. Vuoden aikana järjestettiin seitsemän valtuustoseminaaria, joiden teemoina olivat mm. uuden Jyväskylän talouden näkymät ja menestystekijät sekä kaupungin strategia ja omistajapolitiikka. Valtuutetut tekivät vuoden aikana 57 valtuustoaloitetta. Valtuustossa käsiteltiin mm. seuraavat asiat: - Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhteisöissä - Sopimus Jyväskylän kaupungin lukiokoulutuksen järjestämisvastuun siirrosta Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle - Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset - Useita asemakaavoja ja niiden muutoksia, mm. Kirkkopuiston asemakaava sekä Tikkalan osayleiskaava ja Lapinjärven ranta-asemakaava - Kymppi R 2009-ohjelma vuosille ja merkitsi tiedoksi kaupunkirakennemalleja koskeva tarkastelun - Vaajakosken koulun hankesuunnitelma - Kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet - Kaupungin yleiskaavan laatiminen - Nuorisovaltuuston perustaminen Kaupunginhallitus Uuden Jyväskylän kaupunginhallitus valittiin ja se aloitti toimintansa jo vuoden 2008 puolella. Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2009 on ollut seuraava: Markku Aarnos (KOK) varajäsen Johanna Manninen Jari Colliander (KESK) varajäsen Aimo Asikainen Ari Hiltunen (KOK) varajäsen Mari Kyllönen Raimo Kinnunen (SDP) varajäsen Pertti Reinikainen Veijo Koskinen (SDP) varajäsen Juha Hjelt Ulla Lauttamus (SDP) varajäsen Jarno Välinen Tuija Mäkinen (VIHR) varajäsen Maia Fandi

6 Heidi Nieminen (SDP) varajäsen Kaija Haapsalo Eino Nissinen (KESK) varajäsen Timo Taskinen Terhi Pulli (KOK) varajäsen Merja Hautakangas Matti Pöppönen (VAS) varajäsen Kari Yksjärvi Jaakko Selin (KOK) varajäsen Antti Rastela Pirkko Selin (KESK) varajäsen Pirkko Weijo Marika Visakorpi (KD) varajäsen Raija Sipinen Tuulikki Väliniemi (SDP) varajäsen Leena Yksjärvi Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on toiminut Veijo Koskinen (SDP) ja 1. varapuheenjohtajana Pirkko Selin (KESK) ja 2. varapuheenjohtajana Ari Hiltunen (KOK). Kaupunginhallitus kokoontui vuonna 2009 aikana 44 kertaa ja käsitteli 640 asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin kahdeksan ja niissä käsiteltiin 20 asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin mm. seuraavat asiat: - Jyväskylän kaupungin yhteistoimintajärjestelmä ja yhteistyötoimikunnan nimeäminen - Liikelaitosten johtokuntien valitseminen toimikaudeksi Sisäisen valvonnan yleisohje - Konserniohje - Jyväskylän kaavoitusohjelma vuosille Ystävyyskaupunkiyhteistyö - Selvitys Valtioneuvostolle puitelain velvoitteiden täyttymisestä - Tiejaoksen perustaminen maaseutulautakunnan alaisuuteen Lisäksi kaupunginhallitus valmisteli lukuisan määrän erilaisia lausuntoja ja vastineita. 3 Vuoden alussa kaupunginhallitus nimesi taloustoimikunnan, joka kokoontui vuoden 2009 aikana 7 kertaa ja käsitteli 21 asiaa. Talouden säästöohjelmaan liittyen kaupunginhallitus päätti, että luottamushenkilöt eivät peri kokouspalkkioita vuoden 2009 syyskuun kaupunginhallituksen kokouksista. Lisäksi kaupunginhallitus suositti, että muutkin kaupungin toimielimet tekevät vastaavan esityksen eli luottamushenkilöt eivät perisi syyskuun 2009 aikana pidettävistä kokouksista kokouspalkkioita. Säästöä palkkiottomista kokouksista kertyi yli euroa. Luottamushenkilöille maksettiin palkkiota ja korvauksia vuonna 2009 yhteensä euroa, mikä on noin 12 prosenttia vähemmän kuin Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan maksamat palkkiot yhteensä vuonna 2008.

7 4 Tilinpäätösvuonna 2009 perusturvalautakunnan alaisuudessa toimivat seuraavat jaostot: ympäristöterveysjaosto, yksilöhuoltojaosto, työllisyysjaosto sekä päivähoito- ja varhaiskasvatusjaosto (yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa). Tarkastuslautakunta jakaantui neljään jaostoon seuraavasti: sivistyspalvelut, kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut ja konsernihallinto. Rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa toimi kaupunkikuvatoimikunta. Vuoden 2009 aikana maaseutulautakunnan alaisuuteen (maaseutulautakunta ) perustettiin kaupunginvaltuuston tarkistaman konsernihallinnon johtosäännön mukaisesti yksityistiejaosto.

8 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2009 aikana selvästi kansainvälisen rahoitusmarkkinahäiriön syvennyttyä kriisiksi. Vielä vuoden 2008 loppupuoliskolla Suomessa arvioitiin, ettei kansainväliseen talouteen iskenyt rahoituskriisi kohdistu Suomeen erityisellä voimalla mm. ylijäämäisen julkisen talouden, terveen pankkijärjestelmän ja taseiltaan vahvan yrityssektorin ansiosta. Vuoden 2009 alussa näistä toiveista jouduttiin luopumaan. Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2009 arviolta yli 7 %, kun vielä vuoden 2009 alussa valtionvarainministeriö arvioi bruttokansantuotteen supistuvan 4,5 %. Suomen pudotus tuotannon tasossa on tuntuvasti suurempi kuin euroalueella tai Yhdysvalloissa. Kriisin seurauksena Suomen lähtökohtaisesti vahva julkinen talous on heikentynyt jyrkästi. Viime vuonna julkisen talouden rahoitustasapainomme heikkenemisen arvioidaan olleen vanhoista EU:n jäsenmaista nopeinta bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Valtionvelka lisääntyi vuonna 2009 noin 10 mrd. euroa, ja tänä vuonna sen arvioidaan kasvavan 13 mrd. eurolla yhteensä 77 mrd. euroon. Vuonna 2010 julkisyhteisöjen rahoitusaseman arvioidaan rikkovan ensimmäisen kerran EU:n talous- ja rahaliiton aikana EU:n perustamissopimuksen mukaisen kolmen prosentin alijäämärajan. (Valtiovarainministeriö, Julkinen talous tienhaarassa ) Valtiovaranministeriö arvioi, että kansainvälisessä taloudessa taantuman syvin vaihe on ohitettu ja toipuminen on käynnistynyt. Tilanteen koheneminen on osittain seurausta niistä massiivisista elvytystoimista, joita on tehty finanssi- ja rahapolitiikassa kasvun ylläpitämiseksi ja markkinoiden rauhoittamiseksi. Suomen kansantalous on kasvanut vuoden 2009 kahtena viimeisenä neljänneksenä noin puoli prosenttia edellisiin neljänneksiin verrattuna (Valtiovarainministeriö, suhdannekatsaus). Vuodelle 2010 kasvun arvioidaan olevan 0,7 %. Jyväskylän kaupungin vuoden 2009 talousarvio pohjautui valtionvarainministeriön laatimiin ennusteisiin. Vuoden 2009 ennustettavuuden vaikeutta kuvaa, että valtiovarainministeriö suhdannekatsauksessaan ei esittänyt tarkkoja ennusteita vuoden 2009 kansantalouden kehitykselle. Alla olevasta taulukosta voidaan havaita, että vuoden 2009 taloudellisessa kehityksessä ja tuotannon tasossa tapahtui kansainvälisen kriisin seurauksena oleellinen tasoheikentymä ** TP TP TP TP Bruttokansantuote, % 4,9 4,2 1,0-7,8 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,4 8,5 Palkkasumma, % 4,9 5,9 7,0-1,0 Ansiotaso, % 3 3,3 5,5 3,9 Kuluttajahintaindeksi, % 1,6 2,5 4,1 0,0 Euribor 3 kk, % 3,1 4,3 4,8 1,3 5 Korot laskivat voimakkaasti vuoden 2009 aikana ja siten helpottivat rahoituskustannuksia. Vuonna 2009 kolmen kuukauden euribor oli keskimäärin 1,3 %, kun se edellisenä vuonna oli 4,8 %.

9 Kuntatalouden kehitys 6 Tilastokeskuksen kunnilta keräämien vuoden 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa johti kuntien vuosikatteiden alenemiseen ja lainakannan tuntuvaan kasvuun. Talouden taantuma iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 1,2 miljardilla eurolla (5,6 %). Samanaikaisesti verotulot kasvoivat vain 70 miljoonalla eurolla (0,4 %). Verotulojen heikko kehitys johtui erityisesti yhteisöverotuottojen putoamisesta, vaikka yhteisöveron kuntien tuotto-osuutta korotettiin tilapäisesti. Vuosikate kattoi vuonna 2009 noin 96 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Kaikkiaan 25 kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät arvioivat käyttäneensä vajaat 4 miljardia euroa. Tämä on 213 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viidennes investoinneista rahoitettiin saaduilla rahoitusosuuksilla ja investointihyödykkeiden myynnillä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2009 lopussa yli 11 miljardia euroa. Tämä on lähes 1,5 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Valtiovaranministeriön suhdannekatsauksen 3/2009 mukaan työttömyyden nousu pitää kunnallisveropohjan heikkona erityisesti vuonna Tämä säteilee kulunutta vuotta laajemmin koko kuntakentän taloudelliseen tilaan. Sekä kunnallisvero- että kiinteistöveroprosenttien korotukset lisäävät kuitenkin kuntien tuloja noin 500 milj. eurolla, mikä osaltaan parantaa kuntatalouden tilaa. Kuntatalous pysyy silti alijäämäisenä, mikä lisää paineita verotuksen kiristymiseen vuoden 2010 jälkeenkin. Jyväskylän kaupungin kehitys Vuonna 2009 kaupungin asukasluku nousi 1 600:lla, mikä oli suhteellisesti toiseksi nopeinta 15 suurimman kaupungin joukossa. Myös Jyväskylän seudun kasvu oli edelleen selkeästi maan ripeimpiä Oulun ja Tampereen seutujen ohella. Maakunnan veturiseudun osuus Keski-Suomen väestöstä on 63 % ja työpaikoista 66 %. Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 248 ja kuntien välisiä nettomuuttoja 471. Luonnollinen kasvu (+848) oli edellisvuotta suurempi syntyvyyden noustessa ja kuolleisuuden laskiessa. Työikäisten ja ikääntyneiden jyväskyläläisten määrät kasvoivat. Kunnallisten päivähoitopalvelujen kysyntä laski vuoden aikana talous- ja työllisyystilanteen vuoksi. Yksityisen perhepäivähoidon määrä kasvoi palvelurahan käyttöön oton jälkeen. Samoin kasvoi kerhotoiminta. Kouluikäisten määrä pieneni hieman.

10 7 Väkiluvun muutokset * Seudun muut kunnat Jyväskylä * Asuntorakentaminen väheni vuonna 2009 merkittävästi. Asuntoja valmistui vain 519 eli yli puolet vähemmin kuin vuosina keskimäärin. Koko rakennustuotanto (miljoona kuutiometriä) ylitti hieman pitkäaikaisen keskiarvon. Vuonna 2009 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit pysyivät lähes ennallaan, mutta asuntojen rakentamislupia myönnettiin viimevuosia enemmän, asunnolle. Vanhojen kerrostaloasuntokauppojen keskimääräinen neliöhinta oli vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Jyväskylässä euroa ja vuosimuutos 10,0 prosenttia. Vastaavasti suurimmissa kaupungeissa euroa ja 9,7. Keskineliövuokra oli vuonna 2009 Jyväskylässä 9,81 euroa ja vuosimuutos 4,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 9,79 euroa ja 4,2. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 664 ja nettolisäystä kertyi 337. Kasvumäärä oli pienempi kuin edellisvuosina. Neljän suurimman työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes. Vuonna 2009 oli jyväskyläläisiä Heistä työllisiä oli arviolta (43,2 %). Jyväskyläläisten työllisten ja työpaikkojen määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä kolmanneksi eniten isoihin kaupunkeihin suhteellisesti verrattuna. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Keski-Suomessa oli vuoden 2009 syksyllä työllistä vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta enemmän kuin vuonna 2000.

11 8 Työlliset, 2000 = Suomi Keski-Suomi Työttömyys jatkui edelleen pahenevana ongelmana. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2009 lopulla eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä kasvoi 32, naisten 11 ja alle 25-vuotiaiden 39 prosenttia. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 13,1, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 14,3 ja Jyväskylässä 14,6 prosenttia. 30 Jyväskylän työttömyysasteet joulukuussa, % Poliisin tietoon tuli omaisuusrikoksia vuonna 2009 Jyväskylässä (-111) sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 939 (-68) ja huumausainerikoksia 148 (+11).

12 Jyväskylän talouden kehitys 9 Kuntatalouden heikkenevä tilanne heijastui myös Jyväskylään, mutta kaupungin taloudellinen tila oli vuonna 2009 parempi kuin vuoden aikana ennakoitiin. Vuosikate oli 27 milj. euroa ja toteutui selvästi muutettua talousarviota parempana. Vuosikate kattoi poistoista 74,1 % ja näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli epätasapainossa. Tilikauden ylijäämä oli 31,5 milj. euroa ja lainakanta väheni 5,5 milj. euroa. Toimintatuotot laskivat 3,8 miljoonaa (-2,9 %) ja toimintakulut kasvoivat 17,3 miljoonaa (2,8 %), joten käyttötalouden toimintakate kasvoi 21,1 miljoonalla (+4,3 %). Toimintakulujen ja -tuottojen muutoksiin vaikuttivat osaltaan kuntien yhdistymisestä aiheutuneet muutokset kuten vesilaitostoiminnan siirtyminen JE Oy:lle. Toimintakulujen kasvusta 9,6 milj. euroa aiheutui sairaanhoitopiirin laskutuksen kasvusta ja 4,9 milj. euroa henkilöstökulujen kasvusta. Talouden tasapainottamiseksi kaupungin henkilöstö otti vuoden aikana palkattomia virkavapaita yhteensä 1,1 miljoonan euron arvosta. Määrärahat toteutuivat muutettuun talousarvioon nähden hyvin, merkittävä ylitys tapahtui seudullisten terveydenhuollon palvelujen määrärahassa, joka ylittyi 4,6 milj. euroa sairaanhoitopiirin laskutuksen johdosta. Kaikkien palvelualueiden talous toteutui muutettua talousarviota parempana lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden ylitys oli alle euroa. Syynä tähän oli tuloarvioiden huomattava ylittyminen, toimintatuotot toteutuivat 8,9 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 8,8 milj. euroa (+2,4 %) josta erikoissairaanhoidon osuus oli 8,6 miljoonaa. Muiden palvelualueiden talous toteutui alkuperäistä talousarviota parempana lukuun ottamatta maan myynnistä ja maankäyttösopimuksista saatavia tuloja, jotka alittuivat 2,6 milj. eurolla. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,8 milj. euroa ja valtionosuudet 11 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvu oli 9 milj. euroa eli 2,6 %. Kasvua pienensi talouden taantuman lisäksi entisen maalaiskunnan ja Korpilahden asukkaiden kunnallisveroprosentin lasku kuntien yhdistymisen seurauksena (-3,3 milj. euroa). Yhteisöveron tuotto laski 5,6 milj. euroa (23,3 %) huolimatta siitä, että kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta nostettiin väliaikaisesti 10 %-yksiköllä. Noston vaikutus oli Jyväskylässä noin 6 milj. euroa. Kiinteistöveron tuotto kasvoi 2,3 milj. euroa (9,6 %). Verotulot toteutuivat 11,5 miljoonaa (3,0 %) muutettua talousarviota suurempina. Valtionosuudet ylittivät talousarvion 0,5 miljoonalla. Investointien määrä kasvoi selvästi ja oli kaikkiaan 74,6 milj. euroa (+12,5 milj. euroa). Suurimmat investointikohteet olivat Keltinmäen koulun peruskorjaus (4,2 milj. euroa), Janakan koulu ja päiväkoti (3,5 milj. euroa), Lohikosken koulun peruskorjaus (2,9 milj. euroa), Päivärinteen päiväkoti ja Puistokoulu (2,8 milj. euroa) sekä Kyllön terveysaseman peruskorjaus (2,6 milj. euroa). Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 24,2 milj. euroa. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 241,4 milj. euroa eli euroa asukasta kohti. Lainakanta väheni edelliseen vuoteen verrattuna 5,5 milj. euroa (66 euroa/asukas). Lainakannan muutokseen vaikutti oleellisesti ns. Valon rahojen realisointi, josta kertyi 32,5 miljoonaa euroa. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri. Yhdistyneiden kuntien vuoden 2008 tilinpäätökset osoittivat 120,2 miljoonan kumulatiivista ylijäämää ja vuoden 2009 tilinpäätös on 31,5 miljoonaa ylijäämäinen. Ylijäämä oli seurausta vesilaitostoiminnan myynnistä Jyväskylän Energia Oy:lle, tästä kirjattiin satunnaisia tuottoja 40,6 milj. euroa. Vuoden 2009 taseessa kaupungilla on kertyneitä ylijäämiä vuoden 2009 ylijäämän lisäämisen jälkeen yhteensä noin 151,7 miljoonaa euroa.

13 10 Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate , , , ,9 9,1 19,4 34,4 28, , ,0 Vesilaitosten myynnit Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate Investointien tulorahoitus = vuosikate ja investointien omahankintameno Investointien omahankintameno = investointimenot - saadut rahoitusosuudet 71, ,0 60,3 56,5 58,8 61, ,2 49,6 43,5 49,4 44, ,5 27,9 12,9 19,4 28,9 34,4 23,2 27, , Investointien omahankintameno Vuosikate

14 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan valtuustojen päätöksillä kuntajakoa muutettiin alkaen siten, että edellä mainitut kunnat lakkasivat ja uusi Jyväskylän kaupunki perustettiin. Tilinpäätösvuosi 2009 oli uuden kaupungin ensimmäinen toimintavuosi. Valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti jo vuoden 2008 aikana tehtiin uuden kunnan perustamiseen kuuluvia välttämättömiä tehtäviä. Näitä olivat kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation sekä kaupunkikonsernin rakenteen määrittely, henkilöstön sijoittaminen uuteen organisaatioon, virkojen perustaminen ja virkoihin nimittäminen sekä kuntayhtymien perussopimusten uudistaminen. Perustamistehtävien valmistelu ja päätöksenteko sujui suunnitellusti. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sekä vuoden 2009 talousarviossa esitettiin strategisten kehittämishankkeiden muodossa ne keskeiset uuden kunnan toiminnan alkuun liittyvät kehittämistehtävät, joihin vuoden 2009 aikana ryhdyttiin. Näitä olivat mm.: - Käynnistetään uuden sukupolven organisaation valmistelu. - Uudelle kunnalle laaditaan omistajaohjauksen periaatteet ja ajantasaistetaan konserniohje, jolla määritellään konsernijohtamisen ja -ohjauksen toimintatavat. - Valmistellaan hyvän hallitustyöskentelyn periaatteet. - Valmistellaan henkilöstöstrategia. - Tuottavuuden parantamiseksi tehdään suunnitelmat, joissa asetetaan tavoitteet henkilöstön osaamisen kehittämiselle, prosessien tehostamiselle ja teknologian hyödyntämiselle. Heti tilipäätösvuoden alussa kävi selväksi, että kansainvälisen taloustaantuman vaikutukset näkyvät työllisyystilanteen vaikeutumisena ja kaupungin talouden kiristymisenä. Kuntatalouden tasapainottamisen rinnalla kuntien yhdistymishyötyjä lähdettiin hakemaan tuottavuutta parantavilla toimilla mm. tiivistämällä hallintoa ja arvioimalla palvelutoimipaikkojen sijoittumista kaupungin uudessa aluerakenteessa. Kuntalaisille tutut reitit asioida ja saada palveluja muuttuivat joissakin tapauksissa tilipäätösvuonna. Samoin henkilöstön totunnaiset tehtävät ja työympäristö saattoivat muuttua paljonkin kuntien yhdistymisen myötä. Vaaleissa valittiin kooltaan aiempaa suurempi valtuusto. Muihin toimielimiin tuli huomattava määrä uusia päättäjiä. Tilipäätösvuosi oli uuden päätöksentekokulttuurin muovautumisen aikaa. Kaupungin toimielimissä tehtiin lyhyellä ajalla useita merkittäviä päätöksiä, kuten päätös siirtää koko lukiokoulutus koulutuskuntayhtymään.

15 Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutuminen Kaupunginhallitus käsitteli iltakouluasiana arviota yhdistyneiden kuntien valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutumisesta. Sopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutumisesta tilinpäätösvuonna 2009 voidaan tiivistetysti todeta seuraavaa: Sopimuskohta Toteutuminen vuonna Yhdistymisen Kaupunkistrategiaa valmisteltiin tilinpäätösvuoden aikana. edellytykset ja tavoitteet Kaupungin visio ja keskeiset strategiset tavoitteet on määritelty yhdistymissopimuksessa. Luottamushenkilöiden lisäksi kaupungin henkilöstö osallistui laajasti strategian valmisteluun. Valtuuston päätöksellä strategian hyväksyminen siirtyi 2. Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen 12 vuoden 2010 puolelle. Nuorisovaltuusto perustettiin ja aloitti toimintansa. Asuinalue- ja kyläkierrokset alkoivat syksyllä Kaupunginjohtaja asetti työryhmän tarkastelemaan laajaalaisesti yhteistyötä kaupungin ja kolmannen sektorin välillä. Palvelualueet ovat keränneet ja analysoineet asiakaspalautteen. 3.Luottamushenkilöhallinto Kaupungin 75 jäsenen valtuusto aloitti valtuustokautensa. Valtuusto valitsi muiden keskeisten toimielinten jäsenet. Kaupunginhallitus teki kevään aikana suuren määrän jäsenvalintoja kaupunkikonsernin eri osien toimielimiin. 4. Organisaatio ja johtaminen Sivistyspalvelujen palvelualueen lautakuntajaosta tehtiin valitus. Yhdistymisvaiheen organisaatio- ja konsernijärjestelyt sekä mm. tarvittavien sääntöjen hyväksyminen toteutettiin suunnitellulla tavalla. Valtuusto hyväksyi konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä. Kaupunginhallitus hyväksyi konserniohjeen. Kaupunginhallituksen iltakoulussa käsiteltiin keväällä 2009 hyvän hallitustyöskentelyn kehittämisohjelman tavoitteita ja lähtökohtia. Valtuustoryhmät tekivät ryhmien välisen poliittisen sopimuksen. Uuden sukupolven organisaatiouudistuksen vuoteen 2013 valmistelu aloitettiin loppuvuodesta. Luottamushenkilöorganisaation toimivuuden ja hyvän hallitustyöskentelyn edellytysten vahvistaminen nousee esille kaupunkiorganisaation uudistamistyössä. Johtamisen ja henkilöstön kehittämisen sekä muutostuen eri toimintamuodot esitetään kaupungin vuoden 2009 henkilöstökertomuksessa.

16 5. Palvelujen järjestäminen ja lähipalvelut 13 Toimet tuottavuuden parantamiseksi aloitettiin ja kaupungin tuottavuusohjelman tekeminen käynnistyi. Useita kaupungin uuden aluerakenteen mukaisia palveluverkkoselvityksiä valmistui vuoden 2009 aikana. Arviot palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toteutumisesta sisältyvät palvelualueiden talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja järjestämissuunnitelman eri kohtien toteutumisen raportointiin tilinpäätöksessä. 6. Henkilöstön järjestelyt Henkilöstön sijoittaminen kaupunkiorganisaatioon toteutettiin onnistuneesti heti vuoden 2009 alussa. Palkkojen harmonisointi tapahtui suunnitellulla tavalla. Yhteistoimintakäytännöt henkilöstöjärjestöjen kanssa käynnistyvät kaupunkiorganisaation eri tasoilla. 8. Taloudenhoidon periaatteet Henkilöstöstrategian tekeminen aloitettiin syksyllä Kansainvälisen taloudellisen taantuman seurauksena kaupungin talouden vakauttamistoimet aloitettiin heti alkuvuodesta Henkilöstövoimavarojen käytön raportointia on kehitetty ja henkilöstön kokonaismäärä on alentunut erityisesti hallinnon tehtävissä yhdistymishyötyodotusten mukaisesti. Taloustoimikunnassa oli keväällä 2009 esillä tuottavuuden parantamiseen liittyviä kysymyksiä. Kaupunginhallituksen antamaan vuoden 2010 talousarvion valmisteluohjeeseen sisältyi laaja tuottavuus-aineisto. Palvelualueet kokosivat yhteen omat tuottavuutta parantavat toimet. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa on kaupungin yleinen tuottavuusohjelma (luku 1.6). Kaupunki osallistui VM:n organisoimaan 20:n suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyöhön. 9. Investointirahoitus Yhdistymissopimuksen mukaan osoitetaan ent. maalaiskunnan alueelle noin 37,2 milj. euron tasoinen summa sovitun investointitason lisäksi vuosina Kuntayhtymiä ja sopimuksia koskevat järjestelyt Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle annetaan selvitys tämän sopimuskohdan toteutumisesta tilipäätöksessä Valtuusto hyväksyi uusitut kuntayhtymien perussopimukset. Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymät jatkavat tarkistettujen perussopimusten perusteella toimintaansa saakka. Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen terveyskeskuksen valmistelu aloitettiin. Valtuusto päätti , että lukiokoulutus siirretään Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toiminnaksi. Siirtovalmistelu aloitettiin.

17 Strategiset kehittämishankkeet vuonna Uusi kaupunkistrategia Vuoden 2009 alussa käynnistetään strategian laadinta Jyväskylän kaupungille. Laadintaprosessin ohjelmassa on poliittisten päätöksentekijöiden osuus, johdon tehtävät ja vastuut sekä henkilöstön osallistuminen. Laadintaprosessi aikataulutetaan siten, että strategia vahvistetaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Toteutuminen: Vuoden aikana valmisteltiin kaupunginstrategiaa. Valmistelutyötä tehtiin valtuustoseminaareissa, kaupunginhallituksen iltakouluissa, johtoryhmien yhteisissä tilaisuuksissa ja henkilöstölle järjestetyissä ns. tulevaisuuspäivissä. Strategialuonnos saatiin valmiiksi syksyllä. Kaupunginvaltuusto palautti esityksen kaupunkistrategiaksi pidetyssä kokouksessa. Strategian hyväksyminen jäi vuoden 2010 puolelle. 2. Kaupungin organisaation uudistamisen aloitus Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti aloitetaan uuden sukupolven organisaation valmistelu. Tavoitteena on, että uusi organisaatio- ja toimintamalli otetaan kokonaisuudessaan käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa ja sitä ryhdytään toteuttamaan aloittavan valtuustokauden aikana vaiheittain. Toteutuminen: Uuden sukupolven organisaation valmistelu aloitettiin vuoden aikana. Uudistuksen päälinjat sisältyvät strategialuonnokseen. Marraskuussa pidettiin aloitusseminaari. Erilliskysymyksenä käsiteltiin mm. lasten, nuorten ja perheiden palvelujen organisoitumista. Uudistuksen valmisteluorganisaatio ja aikataulu vahvistetaan vuoden 2010 alussa. 3. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Yhdistymissopimuksen mukaisesti osana hyvän hallinto- ja johtamistavan kehittämistä valmistellaan hyvän hallitustyöskentelyn periaatteet. Talousarviovuoden aikana määritellään kaupungin omistajapoliittiset linjaukset ja konserniohjauksen periaatteet sekä päivitetään niiden pohjalta konserniohje ja sisäisen valvonnan ohje. Toteutuminen: Kaupunginhallituksen iltakoulussa käsiteltiin keväällä 2009 hyvän hallitustyöskentelyn kehittämisohjelman tavoitteita ja lähtökohtia. Valtuustoryhmät tekivät ryhmien välisen poliittisen sopimuksen. Luottamushenkilöorganisaation toimivuuden ja hyvän hallitustyöskentelyn edellytysten vahvistaminen on keskeisesti esillä kaupunkiorganisaation uudistamistyössä vuoteen Valtuusto hyväksyi konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä. Kaupunginhallitus hyväksyi konserniohjeen Toimintakäytäntöjen yhdistäminen ja muutosvalmennus Yhdistyneen kaupungin muutosprosessin tukimuotoja vuoden 2009 aikana ovat luottamushenkilöiden perehdyttäminen ja koulutus sekä johdon valmennus ja henkilöstön muutostuki. Talousarviovuoden aikana jatketaan kuntien yhdistymiseen liittyen yhteisten toimintamallien ja -käytäntöjen suunnittelua ja käyttöönottoa.

18 15 Toteutuminen: Alkuvuoden 2009 aikana järjestettiin valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden perehdytysja koulutustilaisuuksien sarja. Johtamisen ja henkilöstön kehittämisen sekä muutostuen toimintamuodot esitetään kaupungin vuoden 2009 henkilöstökertomuksessa. Kaikilla palvelualueilla tehtiin yhtenäisten toimintamallien ja hyvien käytäntöjen kehittämistä ja käyttöönottoa. Terveydenhuollon kuntayhtymät purkautuvat vuoden 2011 alusta. Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen valmistelussa on käyty läpi nykyisten organisaatioiden hyviä käytäntöjä. 5. Tuotantotapojen kehittäminen ja tuottavuuden parantaminen Tuotantotapoja kehitetään valitsemalla sellaisia kohteita, joissa on edellytyksiä parantaa palvelujen tuottamisen tehokkuutta uusilla toimintamalleilla. Kehittämistyö suunnitellaan siten, että sovitaan vastuunjaosta, aikataulusta ja henkilöstön osallistumisesta. Kehittämistyön yhteydessä kartoitetaan vaihtoehtoisia tuotantotapoja, tehdään kustannusvertailuja ja selvitetään henkilöstö- ja asiakasvaikutuksia. Päättäjät ja henkilökunta pidetään ajan tasalla kehittämistyön etenemisestä. Kehittämistyö sovitetaan yhteen organisaation uudistamishankkeen kanssa. Toteutuminen: Taloustoimikunnassa oli keväällä 2009 esillä useaan otteeseen tuottavuuden parantamiseen liittyviä kysymyksiä. Kaupunginhallituksen antamaan vuoden 2010 talousarvion valmisteluohjeeseen sisältyi laaja tuottavuusaineisto. Palvelualueet kokosivat yhteen omat tuottavuutta parantavat toimet. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa on kaupungin yleinen tuottavuusohjelma (luku 1.6). 6. Henkilöstöpoliittisen Jyväskylä-sopimuksen laadinta Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti uudelle kunnalle valmistellaan henkilöstöstrategia, jonka laadinnassa hyödynnetään kuntien aikaisempia henkilöstöohjelmia. Uusi Jyväskylä -sopimus laaditaan kaupunkistrategian aikataulussa vuoden 2009 aikana. Sopimuksella varmistetaan poliittisten päättäjien, viranhaltijajohdon sekä henkilöstön luottamuksellinen ja vuorovaikutteinen yhteistyö. Sopimuksen keskeisiä sisältöjä ovat mm. yhteistoiminnan, henkilöstösuunnittelun ja rekrytoinnin, henkilöstön kehittämisen sekä palkkauksen kokonaisuudet. Toteutuminen: Henkilöstöstrategian laadinta on aloitettu syksyllä 2009 henkilöstölle suunnatun tulevaisuuspäivän yhteydessä. Tällöin kartoitettiin eri palvelualueiden henkilöstön mielipiteitä ja ajatuksia tulevaisuuden henkilöstöpolitiikan keskeisistä sisällöistä. Työtä jatkettiin tämän jälkeen yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa loppuvuodesta Tammikuun 2010 yhteistoimintaseminaari keskittyi henkilöstöstrategian laadintaan. Strategian luonnos on laitettu tämän jälkeen kommenteilla koko organisaatioon ja tavoitetaikataulu hyväksynnälle on maalis-huhtikuu Elinkeinopolitiikan uudet linjaukset Elinkeinostrategiaa ja -politiikkaa konkretisoidaan käynnistämällä päätöksenteon tueksi elinkeinopoliittinen työkirja, hyvän elinkeinopolitiikan ohje, kaupungin brändiasiakirja ja hankintastrategia. Toteutuminen: Elinkeinostrategiaa ja -politiikkaa konkretisoitiin aloittamalla yrittäjyysvaikutuksien arvioinnin kehittäminen yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa. Tämän innovaatiopalvelujen käynnistämän prosessin tavoitteena on luoda systemaattinen toimintatapa, jossa yrittäjien ääni saadaan paremmin kuuluviin jo päätöksenteon valmisteluvaiheessa. Jyväskylän yrittäjäjärjestöt ovat nimenneet työryhmän, jonka tehtävänä on yrityslausunnon kokoaminen asianomaisilta

19 16 yrittäjiltä kuhunkin valmisteilla olevaan pyydettyyn asiaan. Tätä YRVA -työkalua on syksystä 2009 alkaen pilotoitu kaupunkirakennepalveluissa. Pilotoinnin arviointi valmistuu kesän 2010 aikana. Muut palvelualat ovat vuorossa seuraavina. Kaupungin etuna systematisoidulle yritysvaikusarvioinnille nähdään mm. viranhaltijoiden työmäärän väheneminen osan tehtävistä siirtyessä yrittäjäjärjestöjen huoleksi ja toisaalta myös päätöksistä syntyvien valituksien määrän oletetaan vähenevän. Matkailun organisaatiomallin uudistaminen alkoi kesällä 2009 ja työn pohjalta valmistuu ehdotus kaupunginhallituksen käsittelyyn maaliskuussa Hankintastrategiaa ei laadittu vuonna Kehityskäytäväideaa tukeva aluekehittäminen Kehitysvyöhykkeisiin perustuva malli on Suomessakin korvaamassa seudullista ja aluekeskuksiin perustuvaa kehittämistä. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehitysvyöhykkeelle on vuonna 2008 laadittu yhteinen kehityskuva. Se ohjaa alueen kehittämistä, toteutuvia investointeja ja kehityshankkeita sekä maankäyttöä. Tavoitteena on vuoden 2009 aikana rakentaa uusia työkaluja alueen eri toimijoiden käyttöön ja luoda toimintamalleja, joissa kehitysvyöhykkeen reuna-alueen toimijat pääsevät hyötymään vyöhykkeen kasvusta. Vuoden 2010 alusta lähtien kehittämistä jatketaan kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO:n puitteissa. Toteutuminen: Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehittämisvyöhyke haastoi pääkaupunkiseudun ulkopuoliset suuret kaupunkiseudut IdeaFinland-verkostoon toimimaan metropoliohjelman rinnalla Suomen kilpailukyvyn ja koheesion vahvistamiseksi. Varsinainen toiminta käynnistyy vuoden 2010 alusta alkaen KOKO-ohjelmassa. 9. Kuntalaisten ja palvelujen asiakkaiden tyytyväisyyden arviointi ja raportointi Kuntalaisten asiakastyytyväisyydestä tehdään kysely yhdistyvissä kunnissa syksyn 2008 aikana. Kyselyjen avulla asiakastyytyväisyyttä ja sen kehitystä seurataan vuosittain ja siitä raportoidaan toiminnan ja talouden arvioinnin yhteydessä. Asiakastyytyväisyyden arviointiin ja asiakaspalautteen hankkimiseen kehitetään uusia välineitä. Toteutuminen: Kuntalaisten mielipiteitä kartoittava kuntapalvelututkimus valmistui vuoden 2009 alussa. Tutkimuksessa selvitettiin kuntalaisten mielipiteitä kuntien (kaupunki, maalaiskunta, Korpilahti) palveluista ja kuntien yhdistymisestä. Tutkimuksen tuloksista kertovaa raporttia käsiteltiin kaupunginhallituksen iltakoulussa ja muiden luottamuselinten tilaisuuksissa. 10. Kuntalaisten osallistuminen ja demokratiatilinpäätös Kuntalaisten osallistumismuotoja kehitetään ja internetin hyödyntämistä laajennetaan. Demokratiatilinpäätöksen mittareilla seurataan erityisesti nuorten kuntalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaaleihin. Toteutuminen: Yhdistyvien kuntien käytäntöjä kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumistoiminnassa yhtenäistettiin, asuinalue- ja kyläkierros käynnistettiin syksyllä 2009 (kolme tilaisuutta). Nettisivuille luotiin kanavat, joilla keskustelua alueilla esiin nostetuista kysymyksistä voi jatkaa. Kaupunginjohtaja asetti työryhmän tarkastelemaan laaja-alaisesti yhteistyötä kaupungin ja kolmannen sektorin välillä. Vuoden 2008 lopussa tehtiin kysely yhdistyneiden kuntien valtuutetuille edustuksellisen demokratian toimivuudesta. Nuorten osallistumista aktivoitiin mm. nuorisovaltuuston toiminnalla.

20 Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muutokset 17 Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2010 talousarviota koskevat muutokset kokouksessaan Olennaiset muutokset koskivat vuoden 2009 investointien uudelleen budjetointia sekä valtinosuusjärjestelmän uudistuksesta aiheutuneita menojen ja tulojen muutoksia. Vuonna 2009 toteutumatta jääneitä investointimenoja uudelleen budjetoitiin yhteensä 8,1 miljoonaa euroa seuraaviin kohteisiin: Uudelleenbudjetoinnit Irtain käyttöomaisuus Opetuspalvelut, kalustehankinnat 55,0 Konsernihallinto, tietohallinto 310,0 Kirjastopalvelut 50,0 Kirjastoauto 187,3 Kaupunkirakennepalvelut 76,0 Investoinnit, urheilu- ja retkeilyalueet 167,5 Tilapalvelu 5 450,0 K-S pelastuslaitos Johtoauton hankinta 28,4 Yhdyskuntarakentaminen, investoinnit 1 757,0 Uudelleenbudjetoinnit yhteensä 8 081,2

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 )

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 ) Kaupunginhallitus 100 27.03.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 77/04.047/2017 KH 27.03.2017 100 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset SJK/387/02.02.00/2015 Kh 13.3.2017, 99 Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset Kuntalain 110 :ssä todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen

Talousarvion toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 294 Talousarvion toteutuminen 31.8.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 6.10.2016: Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 146 30.5.2016 48 Tilausten toteutuminen 31.3.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 146 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos ENSIHOITOPALVELUT

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos ENSIHOITOPALVELUT TALOUS 31.12.2013 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS -liikelaitos TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN ENSIHOITO Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteuma Poikkeama Ed.vuoden talousarvio muutokset

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TP INFO. Mauri Gardin

TP INFO. Mauri Gardin TP INFO Mauri Gardin 28.3.2011 Tunnusluvut TP 2010 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Asukasluku 59 355 59 848 60 090 Tuloveroprosentti 19,5 19,5 20,0 Verotulot, 1000 184 280 186 853 199 275 * verotulot, /asukas

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

Talousarvio toteutuminen

Talousarvio toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 152 Talousarvio toteutuminen 30.4.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 25.5.2016: Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Talous ja omistajaohjaus

Talous ja omistajaohjaus Talous ja omistajaohjaus Kaupunginvaltuuston perehdytyskoulutus 30.5.2017 Jukka Weisell Talouden kolme tasoa Oulun kaupunki: Liikelaitokset Rahastot Oulu-konserni: Tytäryhteisöt om. >50 % Osakkuusyhtiöt

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019 KH 26.9.2016 1..1 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 14 490 0 0 Toimintakulut -18

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2016 Tilanteessa 31.3.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.326.582 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 276.404 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot