Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2009"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2009 Kaupunginhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 76 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 133

3 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset Tilapalvelu Liikelaitos Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos Talouskeskus Liikelaitos Altek Aluetekniikka Liikelaitos Kylän Kattaus Liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 226 LIITTEET Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 228 Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 230 Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstöraportti

4 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta rakennettu uusi Jyväskylän kaupunki aloitti Syntyi Suomen seitsemänneksi suurin, lähes asukkaan kaupunki ja entistäkin vetovoimaisempi kasvukeskus. Yhdistymishankkeen keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin toiminta- ja tuotantotapojen sekä rakenteiden uudistaminen. Uusiutumisen turvaamiseksi on aloitettu kaupunkistrategian päivitys ja uuden sukupolven organisaation laadinta. Kuntaliitto ja kuusi ministeriötä arvioivat keväällä 2009 Paras-hankkeeseen kuuluvat kaupunkiseutusuunnitelmat. Jyväskylän seudun suunnitelma arvioitiin toteutukseltaan parhaaksi maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamisessa. Ylikunnallisia rakenteita on luotu päättämällä siirtää lukio- ja ammatillinen koulutus samalle järjestäjälle eli koulutuskuntayhtymälle. Terveydenhuollon hallintoratkaisuna on toteutumassa yhteistoiminta-alue ja päivähoitopalvelut hoidetaan seudullisesti. Myös seudun hakemus kansalliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan sai hyvin korkean arvosanan: Keski-Suomessa ollaan rakentamassa kansallisesti ainutlaatuista kehittämishanketta. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhyke muodostaa asukkaan toiminnallisen alueen, jonka varaan koko maakunnan kilpailukyky perustuu. Jyväskylän väestönkasvu ja työpaikkojen suhteellinen lisääntyminen on ollut tällä vuosikymmenellä ja on edelleen isojen kaupunkien kärkeä. Merkittävää on alueemme elinvoiman kannalta myös se, että seudun muidenkin kuntien yhteinen väkimäärän kasvu jatkui myös vuonna Rakentamisen kokonaisvolyymi pysyi ennallaan, mutta asuntotuotanto notkahti väliaikaisesti. Koulu-, saneeraus ja muu rakentaminen jatkuu vilkkaana. Suunnitteilla on monia ja monipuolisia rakentamisen alueita, kuten Kivelänranta, Vaajakosken keskusta, Raspio-Iloniemi ja Voimala. Imago- ja muuttohalukkuustutkimuksissa Jyväskylä menestyi jälleen erinomaisesti. Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja muu koulutus sekä väestön koulutustaso edustavat edelleen valtakunnan huippua. Valon kaupunkina Jyväskylä sai merkittävän kansainvälisen tunnustuksen. Myönteisten kehityspiirteiden vastaisena ongelmana on Jyväskylässä työttömyyden voimakas lisääntyminen, mistä osaltaan kertovat myös perinteisen teollisuuden ja innovatiivisen osaamisen eräiden yritysten alasajot. Samalla kuitenkin voidaan todeta, että työttömyysasteemme on vastaavaa tasoa kuin vertailukaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella Luottavaisena kiitän osaavaa henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, kuntalaisia ja sidosryhmiä. Markku Andersson kaupunginjohtaja

5 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto 2 Uuden Jyväskylän kaupungin kunnallisvaaleissa valittu valtuusto aloitti toimintansa jo vuoden 2008 puolella. Valtuustossa on 75 valtuutettua ja paikkajako on seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Perussuomalaiset r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 21 valtuutettua 16 valtuutettua 15 valtuutettua 9 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2009 toimi Pauli Partanen (KOK) ja varapuheenjohtajina Katja Sorri (KESK), Kalevi Olin (SDP), Marja Komppa (VIHR). Toimintavuonna 2009 kaupunginvaltuusto kokoontui 13 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 249 asiaa. Vuoden aikana järjestettiin seitsemän valtuustoseminaaria, joiden teemoina olivat mm. uuden Jyväskylän talouden näkymät ja menestystekijät sekä kaupungin strategia ja omistajapolitiikka. Valtuutetut tekivät vuoden aikana 57 valtuustoaloitetta. Valtuustossa käsiteltiin mm. seuraavat asiat: - Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhteisöissä - Sopimus Jyväskylän kaupungin lukiokoulutuksen järjestämisvastuun siirrosta Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle - Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset - Useita asemakaavoja ja niiden muutoksia, mm. Kirkkopuiston asemakaava sekä Tikkalan osayleiskaava ja Lapinjärven ranta-asemakaava - Kymppi R 2009-ohjelma vuosille ja merkitsi tiedoksi kaupunkirakennemalleja koskeva tarkastelun - Vaajakosken koulun hankesuunnitelma - Kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet - Kaupungin yleiskaavan laatiminen - Nuorisovaltuuston perustaminen Kaupunginhallitus Uuden Jyväskylän kaupunginhallitus valittiin ja se aloitti toimintansa jo vuoden 2008 puolella. Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2009 on ollut seuraava: Markku Aarnos (KOK) varajäsen Johanna Manninen Jari Colliander (KESK) varajäsen Aimo Asikainen Ari Hiltunen (KOK) varajäsen Mari Kyllönen Raimo Kinnunen (SDP) varajäsen Pertti Reinikainen Veijo Koskinen (SDP) varajäsen Juha Hjelt Ulla Lauttamus (SDP) varajäsen Jarno Välinen Tuija Mäkinen (VIHR) varajäsen Maia Fandi

6 Heidi Nieminen (SDP) varajäsen Kaija Haapsalo Eino Nissinen (KESK) varajäsen Timo Taskinen Terhi Pulli (KOK) varajäsen Merja Hautakangas Matti Pöppönen (VAS) varajäsen Kari Yksjärvi Jaakko Selin (KOK) varajäsen Antti Rastela Pirkko Selin (KESK) varajäsen Pirkko Weijo Marika Visakorpi (KD) varajäsen Raija Sipinen Tuulikki Väliniemi (SDP) varajäsen Leena Yksjärvi Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on toiminut Veijo Koskinen (SDP) ja 1. varapuheenjohtajana Pirkko Selin (KESK) ja 2. varapuheenjohtajana Ari Hiltunen (KOK). Kaupunginhallitus kokoontui vuonna 2009 aikana 44 kertaa ja käsitteli 640 asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin kahdeksan ja niissä käsiteltiin 20 asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin mm. seuraavat asiat: - Jyväskylän kaupungin yhteistoimintajärjestelmä ja yhteistyötoimikunnan nimeäminen - Liikelaitosten johtokuntien valitseminen toimikaudeksi Sisäisen valvonnan yleisohje - Konserniohje - Jyväskylän kaavoitusohjelma vuosille Ystävyyskaupunkiyhteistyö - Selvitys Valtioneuvostolle puitelain velvoitteiden täyttymisestä - Tiejaoksen perustaminen maaseutulautakunnan alaisuuteen Lisäksi kaupunginhallitus valmisteli lukuisan määrän erilaisia lausuntoja ja vastineita. 3 Vuoden alussa kaupunginhallitus nimesi taloustoimikunnan, joka kokoontui vuoden 2009 aikana 7 kertaa ja käsitteli 21 asiaa. Talouden säästöohjelmaan liittyen kaupunginhallitus päätti, että luottamushenkilöt eivät peri kokouspalkkioita vuoden 2009 syyskuun kaupunginhallituksen kokouksista. Lisäksi kaupunginhallitus suositti, että muutkin kaupungin toimielimet tekevät vastaavan esityksen eli luottamushenkilöt eivät perisi syyskuun 2009 aikana pidettävistä kokouksista kokouspalkkioita. Säästöä palkkiottomista kokouksista kertyi yli euroa. Luottamushenkilöille maksettiin palkkiota ja korvauksia vuonna 2009 yhteensä euroa, mikä on noin 12 prosenttia vähemmän kuin Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan maksamat palkkiot yhteensä vuonna 2008.

7 4 Tilinpäätösvuonna 2009 perusturvalautakunnan alaisuudessa toimivat seuraavat jaostot: ympäristöterveysjaosto, yksilöhuoltojaosto, työllisyysjaosto sekä päivähoito- ja varhaiskasvatusjaosto (yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa). Tarkastuslautakunta jakaantui neljään jaostoon seuraavasti: sivistyspalvelut, kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut ja konsernihallinto. Rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa toimi kaupunkikuvatoimikunta. Vuoden 2009 aikana maaseutulautakunnan alaisuuteen (maaseutulautakunta ) perustettiin kaupunginvaltuuston tarkistaman konsernihallinnon johtosäännön mukaisesti yksityistiejaosto.

8 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2009 aikana selvästi kansainvälisen rahoitusmarkkinahäiriön syvennyttyä kriisiksi. Vielä vuoden 2008 loppupuoliskolla Suomessa arvioitiin, ettei kansainväliseen talouteen iskenyt rahoituskriisi kohdistu Suomeen erityisellä voimalla mm. ylijäämäisen julkisen talouden, terveen pankkijärjestelmän ja taseiltaan vahvan yrityssektorin ansiosta. Vuoden 2009 alussa näistä toiveista jouduttiin luopumaan. Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2009 arviolta yli 7 %, kun vielä vuoden 2009 alussa valtionvarainministeriö arvioi bruttokansantuotteen supistuvan 4,5 %. Suomen pudotus tuotannon tasossa on tuntuvasti suurempi kuin euroalueella tai Yhdysvalloissa. Kriisin seurauksena Suomen lähtökohtaisesti vahva julkinen talous on heikentynyt jyrkästi. Viime vuonna julkisen talouden rahoitustasapainomme heikkenemisen arvioidaan olleen vanhoista EU:n jäsenmaista nopeinta bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Valtionvelka lisääntyi vuonna 2009 noin 10 mrd. euroa, ja tänä vuonna sen arvioidaan kasvavan 13 mrd. eurolla yhteensä 77 mrd. euroon. Vuonna 2010 julkisyhteisöjen rahoitusaseman arvioidaan rikkovan ensimmäisen kerran EU:n talous- ja rahaliiton aikana EU:n perustamissopimuksen mukaisen kolmen prosentin alijäämärajan. (Valtiovarainministeriö, Julkinen talous tienhaarassa ) Valtiovaranministeriö arvioi, että kansainvälisessä taloudessa taantuman syvin vaihe on ohitettu ja toipuminen on käynnistynyt. Tilanteen koheneminen on osittain seurausta niistä massiivisista elvytystoimista, joita on tehty finanssi- ja rahapolitiikassa kasvun ylläpitämiseksi ja markkinoiden rauhoittamiseksi. Suomen kansantalous on kasvanut vuoden 2009 kahtena viimeisenä neljänneksenä noin puoli prosenttia edellisiin neljänneksiin verrattuna (Valtiovarainministeriö, suhdannekatsaus). Vuodelle 2010 kasvun arvioidaan olevan 0,7 %. Jyväskylän kaupungin vuoden 2009 talousarvio pohjautui valtionvarainministeriön laatimiin ennusteisiin. Vuoden 2009 ennustettavuuden vaikeutta kuvaa, että valtiovarainministeriö suhdannekatsauksessaan ei esittänyt tarkkoja ennusteita vuoden 2009 kansantalouden kehitykselle. Alla olevasta taulukosta voidaan havaita, että vuoden 2009 taloudellisessa kehityksessä ja tuotannon tasossa tapahtui kansainvälisen kriisin seurauksena oleellinen tasoheikentymä ** TP TP TP TP Bruttokansantuote, % 4,9 4,2 1,0-7,8 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,4 8,5 Palkkasumma, % 4,9 5,9 7,0-1,0 Ansiotaso, % 3 3,3 5,5 3,9 Kuluttajahintaindeksi, % 1,6 2,5 4,1 0,0 Euribor 3 kk, % 3,1 4,3 4,8 1,3 5 Korot laskivat voimakkaasti vuoden 2009 aikana ja siten helpottivat rahoituskustannuksia. Vuonna 2009 kolmen kuukauden euribor oli keskimäärin 1,3 %, kun se edellisenä vuonna oli 4,8 %.

9 Kuntatalouden kehitys 6 Tilastokeskuksen kunnilta keräämien vuoden 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa johti kuntien vuosikatteiden alenemiseen ja lainakannan tuntuvaan kasvuun. Talouden taantuma iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 1,2 miljardilla eurolla (5,6 %). Samanaikaisesti verotulot kasvoivat vain 70 miljoonalla eurolla (0,4 %). Verotulojen heikko kehitys johtui erityisesti yhteisöverotuottojen putoamisesta, vaikka yhteisöveron kuntien tuotto-osuutta korotettiin tilapäisesti. Vuosikate kattoi vuonna 2009 noin 96 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Kaikkiaan 25 kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät arvioivat käyttäneensä vajaat 4 miljardia euroa. Tämä on 213 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viidennes investoinneista rahoitettiin saaduilla rahoitusosuuksilla ja investointihyödykkeiden myynnillä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2009 lopussa yli 11 miljardia euroa. Tämä on lähes 1,5 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Valtiovaranministeriön suhdannekatsauksen 3/2009 mukaan työttömyyden nousu pitää kunnallisveropohjan heikkona erityisesti vuonna Tämä säteilee kulunutta vuotta laajemmin koko kuntakentän taloudelliseen tilaan. Sekä kunnallisvero- että kiinteistöveroprosenttien korotukset lisäävät kuitenkin kuntien tuloja noin 500 milj. eurolla, mikä osaltaan parantaa kuntatalouden tilaa. Kuntatalous pysyy silti alijäämäisenä, mikä lisää paineita verotuksen kiristymiseen vuoden 2010 jälkeenkin. Jyväskylän kaupungin kehitys Vuonna 2009 kaupungin asukasluku nousi 1 600:lla, mikä oli suhteellisesti toiseksi nopeinta 15 suurimman kaupungin joukossa. Myös Jyväskylän seudun kasvu oli edelleen selkeästi maan ripeimpiä Oulun ja Tampereen seutujen ohella. Maakunnan veturiseudun osuus Keski-Suomen väestöstä on 63 % ja työpaikoista 66 %. Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 248 ja kuntien välisiä nettomuuttoja 471. Luonnollinen kasvu (+848) oli edellisvuotta suurempi syntyvyyden noustessa ja kuolleisuuden laskiessa. Työikäisten ja ikääntyneiden jyväskyläläisten määrät kasvoivat. Kunnallisten päivähoitopalvelujen kysyntä laski vuoden aikana talous- ja työllisyystilanteen vuoksi. Yksityisen perhepäivähoidon määrä kasvoi palvelurahan käyttöön oton jälkeen. Samoin kasvoi kerhotoiminta. Kouluikäisten määrä pieneni hieman.

10 7 Väkiluvun muutokset * Seudun muut kunnat Jyväskylä * Asuntorakentaminen väheni vuonna 2009 merkittävästi. Asuntoja valmistui vain 519 eli yli puolet vähemmin kuin vuosina keskimäärin. Koko rakennustuotanto (miljoona kuutiometriä) ylitti hieman pitkäaikaisen keskiarvon. Vuonna 2009 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit pysyivät lähes ennallaan, mutta asuntojen rakentamislupia myönnettiin viimevuosia enemmän, asunnolle. Vanhojen kerrostaloasuntokauppojen keskimääräinen neliöhinta oli vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Jyväskylässä euroa ja vuosimuutos 10,0 prosenttia. Vastaavasti suurimmissa kaupungeissa euroa ja 9,7. Keskineliövuokra oli vuonna 2009 Jyväskylässä 9,81 euroa ja vuosimuutos 4,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 9,79 euroa ja 4,2. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 664 ja nettolisäystä kertyi 337. Kasvumäärä oli pienempi kuin edellisvuosina. Neljän suurimman työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes. Vuonna 2009 oli jyväskyläläisiä Heistä työllisiä oli arviolta (43,2 %). Jyväskyläläisten työllisten ja työpaikkojen määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä kolmanneksi eniten isoihin kaupunkeihin suhteellisesti verrattuna. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Keski-Suomessa oli vuoden 2009 syksyllä työllistä vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta enemmän kuin vuonna 2000.

11 8 Työlliset, 2000 = Suomi Keski-Suomi Työttömyys jatkui edelleen pahenevana ongelmana. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2009 lopulla eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä kasvoi 32, naisten 11 ja alle 25-vuotiaiden 39 prosenttia. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 13,1, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 14,3 ja Jyväskylässä 14,6 prosenttia. 30 Jyväskylän työttömyysasteet joulukuussa, % Poliisin tietoon tuli omaisuusrikoksia vuonna 2009 Jyväskylässä (-111) sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 939 (-68) ja huumausainerikoksia 148 (+11).

12 Jyväskylän talouden kehitys 9 Kuntatalouden heikkenevä tilanne heijastui myös Jyväskylään, mutta kaupungin taloudellinen tila oli vuonna 2009 parempi kuin vuoden aikana ennakoitiin. Vuosikate oli 27 milj. euroa ja toteutui selvästi muutettua talousarviota parempana. Vuosikate kattoi poistoista 74,1 % ja näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli epätasapainossa. Tilikauden ylijäämä oli 31,5 milj. euroa ja lainakanta väheni 5,5 milj. euroa. Toimintatuotot laskivat 3,8 miljoonaa (-2,9 %) ja toimintakulut kasvoivat 17,3 miljoonaa (2,8 %), joten käyttötalouden toimintakate kasvoi 21,1 miljoonalla (+4,3 %). Toimintakulujen ja -tuottojen muutoksiin vaikuttivat osaltaan kuntien yhdistymisestä aiheutuneet muutokset kuten vesilaitostoiminnan siirtyminen JE Oy:lle. Toimintakulujen kasvusta 9,6 milj. euroa aiheutui sairaanhoitopiirin laskutuksen kasvusta ja 4,9 milj. euroa henkilöstökulujen kasvusta. Talouden tasapainottamiseksi kaupungin henkilöstö otti vuoden aikana palkattomia virkavapaita yhteensä 1,1 miljoonan euron arvosta. Määrärahat toteutuivat muutettuun talousarvioon nähden hyvin, merkittävä ylitys tapahtui seudullisten terveydenhuollon palvelujen määrärahassa, joka ylittyi 4,6 milj. euroa sairaanhoitopiirin laskutuksen johdosta. Kaikkien palvelualueiden talous toteutui muutettua talousarviota parempana lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden ylitys oli alle euroa. Syynä tähän oli tuloarvioiden huomattava ylittyminen, toimintatuotot toteutuivat 8,9 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 8,8 milj. euroa (+2,4 %) josta erikoissairaanhoidon osuus oli 8,6 miljoonaa. Muiden palvelualueiden talous toteutui alkuperäistä talousarviota parempana lukuun ottamatta maan myynnistä ja maankäyttösopimuksista saatavia tuloja, jotka alittuivat 2,6 milj. eurolla. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,8 milj. euroa ja valtionosuudet 11 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvu oli 9 milj. euroa eli 2,6 %. Kasvua pienensi talouden taantuman lisäksi entisen maalaiskunnan ja Korpilahden asukkaiden kunnallisveroprosentin lasku kuntien yhdistymisen seurauksena (-3,3 milj. euroa). Yhteisöveron tuotto laski 5,6 milj. euroa (23,3 %) huolimatta siitä, että kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta nostettiin väliaikaisesti 10 %-yksiköllä. Noston vaikutus oli Jyväskylässä noin 6 milj. euroa. Kiinteistöveron tuotto kasvoi 2,3 milj. euroa (9,6 %). Verotulot toteutuivat 11,5 miljoonaa (3,0 %) muutettua talousarviota suurempina. Valtionosuudet ylittivät talousarvion 0,5 miljoonalla. Investointien määrä kasvoi selvästi ja oli kaikkiaan 74,6 milj. euroa (+12,5 milj. euroa). Suurimmat investointikohteet olivat Keltinmäen koulun peruskorjaus (4,2 milj. euroa), Janakan koulu ja päiväkoti (3,5 milj. euroa), Lohikosken koulun peruskorjaus (2,9 milj. euroa), Päivärinteen päiväkoti ja Puistokoulu (2,8 milj. euroa) sekä Kyllön terveysaseman peruskorjaus (2,6 milj. euroa). Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 24,2 milj. euroa. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 241,4 milj. euroa eli euroa asukasta kohti. Lainakanta väheni edelliseen vuoteen verrattuna 5,5 milj. euroa (66 euroa/asukas). Lainakannan muutokseen vaikutti oleellisesti ns. Valon rahojen realisointi, josta kertyi 32,5 miljoonaa euroa. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri. Yhdistyneiden kuntien vuoden 2008 tilinpäätökset osoittivat 120,2 miljoonan kumulatiivista ylijäämää ja vuoden 2009 tilinpäätös on 31,5 miljoonaa ylijäämäinen. Ylijäämä oli seurausta vesilaitostoiminnan myynnistä Jyväskylän Energia Oy:lle, tästä kirjattiin satunnaisia tuottoja 40,6 milj. euroa. Vuoden 2009 taseessa kaupungilla on kertyneitä ylijäämiä vuoden 2009 ylijäämän lisäämisen jälkeen yhteensä noin 151,7 miljoonaa euroa.

13 10 Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate , , , ,9 9,1 19,4 34,4 28, , ,0 Vesilaitosten myynnit Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate Investointien tulorahoitus = vuosikate ja investointien omahankintameno Investointien omahankintameno = investointimenot - saadut rahoitusosuudet 71, ,0 60,3 56,5 58,8 61, ,2 49,6 43,5 49,4 44, ,5 27,9 12,9 19,4 28,9 34,4 23,2 27, , Investointien omahankintameno Vuosikate

14 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan valtuustojen päätöksillä kuntajakoa muutettiin alkaen siten, että edellä mainitut kunnat lakkasivat ja uusi Jyväskylän kaupunki perustettiin. Tilinpäätösvuosi 2009 oli uuden kaupungin ensimmäinen toimintavuosi. Valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti jo vuoden 2008 aikana tehtiin uuden kunnan perustamiseen kuuluvia välttämättömiä tehtäviä. Näitä olivat kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation sekä kaupunkikonsernin rakenteen määrittely, henkilöstön sijoittaminen uuteen organisaatioon, virkojen perustaminen ja virkoihin nimittäminen sekä kuntayhtymien perussopimusten uudistaminen. Perustamistehtävien valmistelu ja päätöksenteko sujui suunnitellusti. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sekä vuoden 2009 talousarviossa esitettiin strategisten kehittämishankkeiden muodossa ne keskeiset uuden kunnan toiminnan alkuun liittyvät kehittämistehtävät, joihin vuoden 2009 aikana ryhdyttiin. Näitä olivat mm.: - Käynnistetään uuden sukupolven organisaation valmistelu. - Uudelle kunnalle laaditaan omistajaohjauksen periaatteet ja ajantasaistetaan konserniohje, jolla määritellään konsernijohtamisen ja -ohjauksen toimintatavat. - Valmistellaan hyvän hallitustyöskentelyn periaatteet. - Valmistellaan henkilöstöstrategia. - Tuottavuuden parantamiseksi tehdään suunnitelmat, joissa asetetaan tavoitteet henkilöstön osaamisen kehittämiselle, prosessien tehostamiselle ja teknologian hyödyntämiselle. Heti tilipäätösvuoden alussa kävi selväksi, että kansainvälisen taloustaantuman vaikutukset näkyvät työllisyystilanteen vaikeutumisena ja kaupungin talouden kiristymisenä. Kuntatalouden tasapainottamisen rinnalla kuntien yhdistymishyötyjä lähdettiin hakemaan tuottavuutta parantavilla toimilla mm. tiivistämällä hallintoa ja arvioimalla palvelutoimipaikkojen sijoittumista kaupungin uudessa aluerakenteessa. Kuntalaisille tutut reitit asioida ja saada palveluja muuttuivat joissakin tapauksissa tilipäätösvuonna. Samoin henkilöstön totunnaiset tehtävät ja työympäristö saattoivat muuttua paljonkin kuntien yhdistymisen myötä. Vaaleissa valittiin kooltaan aiempaa suurempi valtuusto. Muihin toimielimiin tuli huomattava määrä uusia päättäjiä. Tilipäätösvuosi oli uuden päätöksentekokulttuurin muovautumisen aikaa. Kaupungin toimielimissä tehtiin lyhyellä ajalla useita merkittäviä päätöksiä, kuten päätös siirtää koko lukiokoulutus koulutuskuntayhtymään.

15 Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutuminen Kaupunginhallitus käsitteli iltakouluasiana arviota yhdistyneiden kuntien valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutumisesta. Sopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutumisesta tilinpäätösvuonna 2009 voidaan tiivistetysti todeta seuraavaa: Sopimuskohta Toteutuminen vuonna Yhdistymisen Kaupunkistrategiaa valmisteltiin tilinpäätösvuoden aikana. edellytykset ja tavoitteet Kaupungin visio ja keskeiset strategiset tavoitteet on määritelty yhdistymissopimuksessa. Luottamushenkilöiden lisäksi kaupungin henkilöstö osallistui laajasti strategian valmisteluun. Valtuuston päätöksellä strategian hyväksyminen siirtyi 2. Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen 12 vuoden 2010 puolelle. Nuorisovaltuusto perustettiin ja aloitti toimintansa. Asuinalue- ja kyläkierrokset alkoivat syksyllä Kaupunginjohtaja asetti työryhmän tarkastelemaan laajaalaisesti yhteistyötä kaupungin ja kolmannen sektorin välillä. Palvelualueet ovat keränneet ja analysoineet asiakaspalautteen. 3.Luottamushenkilöhallinto Kaupungin 75 jäsenen valtuusto aloitti valtuustokautensa. Valtuusto valitsi muiden keskeisten toimielinten jäsenet. Kaupunginhallitus teki kevään aikana suuren määrän jäsenvalintoja kaupunkikonsernin eri osien toimielimiin. 4. Organisaatio ja johtaminen Sivistyspalvelujen palvelualueen lautakuntajaosta tehtiin valitus. Yhdistymisvaiheen organisaatio- ja konsernijärjestelyt sekä mm. tarvittavien sääntöjen hyväksyminen toteutettiin suunnitellulla tavalla. Valtuusto hyväksyi konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä. Kaupunginhallitus hyväksyi konserniohjeen. Kaupunginhallituksen iltakoulussa käsiteltiin keväällä 2009 hyvän hallitustyöskentelyn kehittämisohjelman tavoitteita ja lähtökohtia. Valtuustoryhmät tekivät ryhmien välisen poliittisen sopimuksen. Uuden sukupolven organisaatiouudistuksen vuoteen 2013 valmistelu aloitettiin loppuvuodesta. Luottamushenkilöorganisaation toimivuuden ja hyvän hallitustyöskentelyn edellytysten vahvistaminen nousee esille kaupunkiorganisaation uudistamistyössä. Johtamisen ja henkilöstön kehittämisen sekä muutostuen eri toimintamuodot esitetään kaupungin vuoden 2009 henkilöstökertomuksessa.

16 5. Palvelujen järjestäminen ja lähipalvelut 13 Toimet tuottavuuden parantamiseksi aloitettiin ja kaupungin tuottavuusohjelman tekeminen käynnistyi. Useita kaupungin uuden aluerakenteen mukaisia palveluverkkoselvityksiä valmistui vuoden 2009 aikana. Arviot palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toteutumisesta sisältyvät palvelualueiden talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja järjestämissuunnitelman eri kohtien toteutumisen raportointiin tilinpäätöksessä. 6. Henkilöstön järjestelyt Henkilöstön sijoittaminen kaupunkiorganisaatioon toteutettiin onnistuneesti heti vuoden 2009 alussa. Palkkojen harmonisointi tapahtui suunnitellulla tavalla. Yhteistoimintakäytännöt henkilöstöjärjestöjen kanssa käynnistyvät kaupunkiorganisaation eri tasoilla. 8. Taloudenhoidon periaatteet Henkilöstöstrategian tekeminen aloitettiin syksyllä Kansainvälisen taloudellisen taantuman seurauksena kaupungin talouden vakauttamistoimet aloitettiin heti alkuvuodesta Henkilöstövoimavarojen käytön raportointia on kehitetty ja henkilöstön kokonaismäärä on alentunut erityisesti hallinnon tehtävissä yhdistymishyötyodotusten mukaisesti. Taloustoimikunnassa oli keväällä 2009 esillä tuottavuuden parantamiseen liittyviä kysymyksiä. Kaupunginhallituksen antamaan vuoden 2010 talousarvion valmisteluohjeeseen sisältyi laaja tuottavuus-aineisto. Palvelualueet kokosivat yhteen omat tuottavuutta parantavat toimet. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa on kaupungin yleinen tuottavuusohjelma (luku 1.6). Kaupunki osallistui VM:n organisoimaan 20:n suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyöhön. 9. Investointirahoitus Yhdistymissopimuksen mukaan osoitetaan ent. maalaiskunnan alueelle noin 37,2 milj. euron tasoinen summa sovitun investointitason lisäksi vuosina Kuntayhtymiä ja sopimuksia koskevat järjestelyt Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle annetaan selvitys tämän sopimuskohdan toteutumisesta tilipäätöksessä Valtuusto hyväksyi uusitut kuntayhtymien perussopimukset. Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymät jatkavat tarkistettujen perussopimusten perusteella toimintaansa saakka. Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen terveyskeskuksen valmistelu aloitettiin. Valtuusto päätti , että lukiokoulutus siirretään Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toiminnaksi. Siirtovalmistelu aloitettiin.

17 Strategiset kehittämishankkeet vuonna Uusi kaupunkistrategia Vuoden 2009 alussa käynnistetään strategian laadinta Jyväskylän kaupungille. Laadintaprosessin ohjelmassa on poliittisten päätöksentekijöiden osuus, johdon tehtävät ja vastuut sekä henkilöstön osallistuminen. Laadintaprosessi aikataulutetaan siten, että strategia vahvistetaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Toteutuminen: Vuoden aikana valmisteltiin kaupunginstrategiaa. Valmistelutyötä tehtiin valtuustoseminaareissa, kaupunginhallituksen iltakouluissa, johtoryhmien yhteisissä tilaisuuksissa ja henkilöstölle järjestetyissä ns. tulevaisuuspäivissä. Strategialuonnos saatiin valmiiksi syksyllä. Kaupunginvaltuusto palautti esityksen kaupunkistrategiaksi pidetyssä kokouksessa. Strategian hyväksyminen jäi vuoden 2010 puolelle. 2. Kaupungin organisaation uudistamisen aloitus Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti aloitetaan uuden sukupolven organisaation valmistelu. Tavoitteena on, että uusi organisaatio- ja toimintamalli otetaan kokonaisuudessaan käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa ja sitä ryhdytään toteuttamaan aloittavan valtuustokauden aikana vaiheittain. Toteutuminen: Uuden sukupolven organisaation valmistelu aloitettiin vuoden aikana. Uudistuksen päälinjat sisältyvät strategialuonnokseen. Marraskuussa pidettiin aloitusseminaari. Erilliskysymyksenä käsiteltiin mm. lasten, nuorten ja perheiden palvelujen organisoitumista. Uudistuksen valmisteluorganisaatio ja aikataulu vahvistetaan vuoden 2010 alussa. 3. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Yhdistymissopimuksen mukaisesti osana hyvän hallinto- ja johtamistavan kehittämistä valmistellaan hyvän hallitustyöskentelyn periaatteet. Talousarviovuoden aikana määritellään kaupungin omistajapoliittiset linjaukset ja konserniohjauksen periaatteet sekä päivitetään niiden pohjalta konserniohje ja sisäisen valvonnan ohje. Toteutuminen: Kaupunginhallituksen iltakoulussa käsiteltiin keväällä 2009 hyvän hallitustyöskentelyn kehittämisohjelman tavoitteita ja lähtökohtia. Valtuustoryhmät tekivät ryhmien välisen poliittisen sopimuksen. Luottamushenkilöorganisaation toimivuuden ja hyvän hallitustyöskentelyn edellytysten vahvistaminen on keskeisesti esillä kaupunkiorganisaation uudistamistyössä vuoteen Valtuusto hyväksyi konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä. Kaupunginhallitus hyväksyi konserniohjeen Toimintakäytäntöjen yhdistäminen ja muutosvalmennus Yhdistyneen kaupungin muutosprosessin tukimuotoja vuoden 2009 aikana ovat luottamushenkilöiden perehdyttäminen ja koulutus sekä johdon valmennus ja henkilöstön muutostuki. Talousarviovuoden aikana jatketaan kuntien yhdistymiseen liittyen yhteisten toimintamallien ja -käytäntöjen suunnittelua ja käyttöönottoa.

18 15 Toteutuminen: Alkuvuoden 2009 aikana järjestettiin valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden perehdytysja koulutustilaisuuksien sarja. Johtamisen ja henkilöstön kehittämisen sekä muutostuen toimintamuodot esitetään kaupungin vuoden 2009 henkilöstökertomuksessa. Kaikilla palvelualueilla tehtiin yhtenäisten toimintamallien ja hyvien käytäntöjen kehittämistä ja käyttöönottoa. Terveydenhuollon kuntayhtymät purkautuvat vuoden 2011 alusta. Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen valmistelussa on käyty läpi nykyisten organisaatioiden hyviä käytäntöjä. 5. Tuotantotapojen kehittäminen ja tuottavuuden parantaminen Tuotantotapoja kehitetään valitsemalla sellaisia kohteita, joissa on edellytyksiä parantaa palvelujen tuottamisen tehokkuutta uusilla toimintamalleilla. Kehittämistyö suunnitellaan siten, että sovitaan vastuunjaosta, aikataulusta ja henkilöstön osallistumisesta. Kehittämistyön yhteydessä kartoitetaan vaihtoehtoisia tuotantotapoja, tehdään kustannusvertailuja ja selvitetään henkilöstö- ja asiakasvaikutuksia. Päättäjät ja henkilökunta pidetään ajan tasalla kehittämistyön etenemisestä. Kehittämistyö sovitetaan yhteen organisaation uudistamishankkeen kanssa. Toteutuminen: Taloustoimikunnassa oli keväällä 2009 esillä useaan otteeseen tuottavuuden parantamiseen liittyviä kysymyksiä. Kaupunginhallituksen antamaan vuoden 2010 talousarvion valmisteluohjeeseen sisältyi laaja tuottavuusaineisto. Palvelualueet kokosivat yhteen omat tuottavuutta parantavat toimet. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa on kaupungin yleinen tuottavuusohjelma (luku 1.6). 6. Henkilöstöpoliittisen Jyväskylä-sopimuksen laadinta Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti uudelle kunnalle valmistellaan henkilöstöstrategia, jonka laadinnassa hyödynnetään kuntien aikaisempia henkilöstöohjelmia. Uusi Jyväskylä -sopimus laaditaan kaupunkistrategian aikataulussa vuoden 2009 aikana. Sopimuksella varmistetaan poliittisten päättäjien, viranhaltijajohdon sekä henkilöstön luottamuksellinen ja vuorovaikutteinen yhteistyö. Sopimuksen keskeisiä sisältöjä ovat mm. yhteistoiminnan, henkilöstösuunnittelun ja rekrytoinnin, henkilöstön kehittämisen sekä palkkauksen kokonaisuudet. Toteutuminen: Henkilöstöstrategian laadinta on aloitettu syksyllä 2009 henkilöstölle suunnatun tulevaisuuspäivän yhteydessä. Tällöin kartoitettiin eri palvelualueiden henkilöstön mielipiteitä ja ajatuksia tulevaisuuden henkilöstöpolitiikan keskeisistä sisällöistä. Työtä jatkettiin tämän jälkeen yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa loppuvuodesta Tammikuun 2010 yhteistoimintaseminaari keskittyi henkilöstöstrategian laadintaan. Strategian luonnos on laitettu tämän jälkeen kommenteilla koko organisaatioon ja tavoitetaikataulu hyväksynnälle on maalis-huhtikuu Elinkeinopolitiikan uudet linjaukset Elinkeinostrategiaa ja -politiikkaa konkretisoidaan käynnistämällä päätöksenteon tueksi elinkeinopoliittinen työkirja, hyvän elinkeinopolitiikan ohje, kaupungin brändiasiakirja ja hankintastrategia. Toteutuminen: Elinkeinostrategiaa ja -politiikkaa konkretisoitiin aloittamalla yrittäjyysvaikutuksien arvioinnin kehittäminen yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa. Tämän innovaatiopalvelujen käynnistämän prosessin tavoitteena on luoda systemaattinen toimintatapa, jossa yrittäjien ääni saadaan paremmin kuuluviin jo päätöksenteon valmisteluvaiheessa. Jyväskylän yrittäjäjärjestöt ovat nimenneet työryhmän, jonka tehtävänä on yrityslausunnon kokoaminen asianomaisilta

19 16 yrittäjiltä kuhunkin valmisteilla olevaan pyydettyyn asiaan. Tätä YRVA -työkalua on syksystä 2009 alkaen pilotoitu kaupunkirakennepalveluissa. Pilotoinnin arviointi valmistuu kesän 2010 aikana. Muut palvelualat ovat vuorossa seuraavina. Kaupungin etuna systematisoidulle yritysvaikusarvioinnille nähdään mm. viranhaltijoiden työmäärän väheneminen osan tehtävistä siirtyessä yrittäjäjärjestöjen huoleksi ja toisaalta myös päätöksistä syntyvien valituksien määrän oletetaan vähenevän. Matkailun organisaatiomallin uudistaminen alkoi kesällä 2009 ja työn pohjalta valmistuu ehdotus kaupunginhallituksen käsittelyyn maaliskuussa Hankintastrategiaa ei laadittu vuonna Kehityskäytäväideaa tukeva aluekehittäminen Kehitysvyöhykkeisiin perustuva malli on Suomessakin korvaamassa seudullista ja aluekeskuksiin perustuvaa kehittämistä. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehitysvyöhykkeelle on vuonna 2008 laadittu yhteinen kehityskuva. Se ohjaa alueen kehittämistä, toteutuvia investointeja ja kehityshankkeita sekä maankäyttöä. Tavoitteena on vuoden 2009 aikana rakentaa uusia työkaluja alueen eri toimijoiden käyttöön ja luoda toimintamalleja, joissa kehitysvyöhykkeen reuna-alueen toimijat pääsevät hyötymään vyöhykkeen kasvusta. Vuoden 2010 alusta lähtien kehittämistä jatketaan kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO:n puitteissa. Toteutuminen: Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehittämisvyöhyke haastoi pääkaupunkiseudun ulkopuoliset suuret kaupunkiseudut IdeaFinland-verkostoon toimimaan metropoliohjelman rinnalla Suomen kilpailukyvyn ja koheesion vahvistamiseksi. Varsinainen toiminta käynnistyy vuoden 2010 alusta alkaen KOKO-ohjelmassa. 9. Kuntalaisten ja palvelujen asiakkaiden tyytyväisyyden arviointi ja raportointi Kuntalaisten asiakastyytyväisyydestä tehdään kysely yhdistyvissä kunnissa syksyn 2008 aikana. Kyselyjen avulla asiakastyytyväisyyttä ja sen kehitystä seurataan vuosittain ja siitä raportoidaan toiminnan ja talouden arvioinnin yhteydessä. Asiakastyytyväisyyden arviointiin ja asiakaspalautteen hankkimiseen kehitetään uusia välineitä. Toteutuminen: Kuntalaisten mielipiteitä kartoittava kuntapalvelututkimus valmistui vuoden 2009 alussa. Tutkimuksessa selvitettiin kuntalaisten mielipiteitä kuntien (kaupunki, maalaiskunta, Korpilahti) palveluista ja kuntien yhdistymisestä. Tutkimuksen tuloksista kertovaa raporttia käsiteltiin kaupunginhallituksen iltakoulussa ja muiden luottamuselinten tilaisuuksissa. 10. Kuntalaisten osallistuminen ja demokratiatilinpäätös Kuntalaisten osallistumismuotoja kehitetään ja internetin hyödyntämistä laajennetaan. Demokratiatilinpäätöksen mittareilla seurataan erityisesti nuorten kuntalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaaleihin. Toteutuminen: Yhdistyvien kuntien käytäntöjä kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumistoiminnassa yhtenäistettiin, asuinalue- ja kyläkierros käynnistettiin syksyllä 2009 (kolme tilaisuutta). Nettisivuille luotiin kanavat, joilla keskustelua alueilla esiin nostetuista kysymyksistä voi jatkaa. Kaupunginjohtaja asetti työryhmän tarkastelemaan laaja-alaisesti yhteistyötä kaupungin ja kolmannen sektorin välillä. Vuoden 2008 lopussa tehtiin kysely yhdistyneiden kuntien valtuutetuille edustuksellisen demokratian toimivuudesta. Nuorten osallistumista aktivoitiin mm. nuorisovaltuuston toiminnalla.

20 Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muutokset 17 Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2010 talousarviota koskevat muutokset kokouksessaan Olennaiset muutokset koskivat vuoden 2009 investointien uudelleen budjetointia sekä valtinosuusjärjestelmän uudistuksesta aiheutuneita menojen ja tulojen muutoksia. Vuonna 2009 toteutumatta jääneitä investointimenoja uudelleen budjetoitiin yhteensä 8,1 miljoonaa euroa seuraaviin kohteisiin: Uudelleenbudjetoinnit Irtain käyttöomaisuus Opetuspalvelut, kalustehankinnat 55,0 Konsernihallinto, tietohallinto 310,0 Kirjastopalvelut 50,0 Kirjastoauto 187,3 Kaupunkirakennepalvelut 76,0 Investoinnit, urheilu- ja retkeilyalueet 167,5 Tilapalvelu 5 450,0 K-S pelastuslaitos Johtoauton hankinta 28,4 Yhdyskuntarakentaminen, investoinnit 1 757,0 Uudelleenbudjetoinnit yhteensä 8 081,2

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 3/08 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 3/08 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 3/08 Työvaliokunta 14.3.2008 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut läsnäolijat maanantai 17.3.2008, kello 10.30 12.30 Jyväskylän kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 01/2008 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 01/2008 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 01/2008 Työvaliokunta Aika 3.3.2008 klo 10.30-12.40 Paikka Jyväskylän kaupunginhallituksen kokoushuone LÄSNÄ Jäsen Veijo Koskinen x Ulla Lauttamus x Heidi Nieminen x Pirkko Selin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Jyväskylän tilinpäätös 2011

Jyväskylän tilinpäätös 2011 Jyväskylän tilinpäätös 2011 TP 2010 TP 2011 Muutos Veroprosentti 19,00 % 19,00 % 0,00 % Asukasluku 130 816 132 062 1 246 Verotulot, milj. euroa 421,6 427,5 5,9 Verotulot, euroa/as 3 223 3 237 14 Vuosikate,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa

Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa 3.10.2016 Luottamushenkilöorganisaation uudistaminen vuonna 2017 Luottamushenkilöorganisaation/toimielinrakenteen

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Sisällys 1 Palvelualueen tehtävät 2 Palvelualueen rakenne 3 Liikelaitokset 4 Perusturvalautakunta ja sen jaostot 5 Lautakunnan ja jaostojen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta 4.4.2008 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut läsnäolijat maanantai 7.4.2008, kello 10.30 12.30 Jyväskylän kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talousarvioon nähden Toimintatulot ylittynevät Toimintamenot ylittynevät Verotulot alittunevat Valtionosuudet ylittynevät Vuosikate toteutunee Tulos heikkenee

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 249 20.06.2016 Kaupunginhallitus 342 19.09.2016 Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2017-2020 310/04.041/2016 KH 20.06.2016 249 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008 Uuden kunnan talousarviorakenne Työvaliokunta 26.5.2008 Määräraharakenne Talousarvion suunnittelussa käytetään tässä ( dia 3 ) esitettyä määräraharakennetta Mahdollisista muutostarpeista tulee tehdä perustellut

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot