Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2009"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2009 Kaupunginhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 76 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 133

3 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset Tilapalvelu Liikelaitos Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos Talouskeskus Liikelaitos Altek Aluetekniikka Liikelaitos Kylän Kattaus Liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 226 LIITTEET Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 228 Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 230 Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstöraportti

4 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta rakennettu uusi Jyväskylän kaupunki aloitti Syntyi Suomen seitsemänneksi suurin, lähes asukkaan kaupunki ja entistäkin vetovoimaisempi kasvukeskus. Yhdistymishankkeen keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin toiminta- ja tuotantotapojen sekä rakenteiden uudistaminen. Uusiutumisen turvaamiseksi on aloitettu kaupunkistrategian päivitys ja uuden sukupolven organisaation laadinta. Kuntaliitto ja kuusi ministeriötä arvioivat keväällä 2009 Paras-hankkeeseen kuuluvat kaupunkiseutusuunnitelmat. Jyväskylän seudun suunnitelma arvioitiin toteutukseltaan parhaaksi maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamisessa. Ylikunnallisia rakenteita on luotu päättämällä siirtää lukio- ja ammatillinen koulutus samalle järjestäjälle eli koulutuskuntayhtymälle. Terveydenhuollon hallintoratkaisuna on toteutumassa yhteistoiminta-alue ja päivähoitopalvelut hoidetaan seudullisesti. Myös seudun hakemus kansalliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan sai hyvin korkean arvosanan: Keski-Suomessa ollaan rakentamassa kansallisesti ainutlaatuista kehittämishanketta. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhyke muodostaa asukkaan toiminnallisen alueen, jonka varaan koko maakunnan kilpailukyky perustuu. Jyväskylän väestönkasvu ja työpaikkojen suhteellinen lisääntyminen on ollut tällä vuosikymmenellä ja on edelleen isojen kaupunkien kärkeä. Merkittävää on alueemme elinvoiman kannalta myös se, että seudun muidenkin kuntien yhteinen väkimäärän kasvu jatkui myös vuonna Rakentamisen kokonaisvolyymi pysyi ennallaan, mutta asuntotuotanto notkahti väliaikaisesti. Koulu-, saneeraus ja muu rakentaminen jatkuu vilkkaana. Suunnitteilla on monia ja monipuolisia rakentamisen alueita, kuten Kivelänranta, Vaajakosken keskusta, Raspio-Iloniemi ja Voimala. Imago- ja muuttohalukkuustutkimuksissa Jyväskylä menestyi jälleen erinomaisesti. Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja muu koulutus sekä väestön koulutustaso edustavat edelleen valtakunnan huippua. Valon kaupunkina Jyväskylä sai merkittävän kansainvälisen tunnustuksen. Myönteisten kehityspiirteiden vastaisena ongelmana on Jyväskylässä työttömyyden voimakas lisääntyminen, mistä osaltaan kertovat myös perinteisen teollisuuden ja innovatiivisen osaamisen eräiden yritysten alasajot. Samalla kuitenkin voidaan todeta, että työttömyysasteemme on vastaavaa tasoa kuin vertailukaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella Luottavaisena kiitän osaavaa henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, kuntalaisia ja sidosryhmiä. Markku Andersson kaupunginjohtaja

5 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto 2 Uuden Jyväskylän kaupungin kunnallisvaaleissa valittu valtuusto aloitti toimintansa jo vuoden 2008 puolella. Valtuustossa on 75 valtuutettua ja paikkajako on seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Perussuomalaiset r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 21 valtuutettua 16 valtuutettua 15 valtuutettua 9 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2009 toimi Pauli Partanen (KOK) ja varapuheenjohtajina Katja Sorri (KESK), Kalevi Olin (SDP), Marja Komppa (VIHR). Toimintavuonna 2009 kaupunginvaltuusto kokoontui 13 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 249 asiaa. Vuoden aikana järjestettiin seitsemän valtuustoseminaaria, joiden teemoina olivat mm. uuden Jyväskylän talouden näkymät ja menestystekijät sekä kaupungin strategia ja omistajapolitiikka. Valtuutetut tekivät vuoden aikana 57 valtuustoaloitetta. Valtuustossa käsiteltiin mm. seuraavat asiat: - Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhteisöissä - Sopimus Jyväskylän kaupungin lukiokoulutuksen järjestämisvastuun siirrosta Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle - Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset - Useita asemakaavoja ja niiden muutoksia, mm. Kirkkopuiston asemakaava sekä Tikkalan osayleiskaava ja Lapinjärven ranta-asemakaava - Kymppi R 2009-ohjelma vuosille ja merkitsi tiedoksi kaupunkirakennemalleja koskeva tarkastelun - Vaajakosken koulun hankesuunnitelma - Kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet - Kaupungin yleiskaavan laatiminen - Nuorisovaltuuston perustaminen Kaupunginhallitus Uuden Jyväskylän kaupunginhallitus valittiin ja se aloitti toimintansa jo vuoden 2008 puolella. Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2009 on ollut seuraava: Markku Aarnos (KOK) varajäsen Johanna Manninen Jari Colliander (KESK) varajäsen Aimo Asikainen Ari Hiltunen (KOK) varajäsen Mari Kyllönen Raimo Kinnunen (SDP) varajäsen Pertti Reinikainen Veijo Koskinen (SDP) varajäsen Juha Hjelt Ulla Lauttamus (SDP) varajäsen Jarno Välinen Tuija Mäkinen (VIHR) varajäsen Maia Fandi

6 Heidi Nieminen (SDP) varajäsen Kaija Haapsalo Eino Nissinen (KESK) varajäsen Timo Taskinen Terhi Pulli (KOK) varajäsen Merja Hautakangas Matti Pöppönen (VAS) varajäsen Kari Yksjärvi Jaakko Selin (KOK) varajäsen Antti Rastela Pirkko Selin (KESK) varajäsen Pirkko Weijo Marika Visakorpi (KD) varajäsen Raija Sipinen Tuulikki Väliniemi (SDP) varajäsen Leena Yksjärvi Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on toiminut Veijo Koskinen (SDP) ja 1. varapuheenjohtajana Pirkko Selin (KESK) ja 2. varapuheenjohtajana Ari Hiltunen (KOK). Kaupunginhallitus kokoontui vuonna 2009 aikana 44 kertaa ja käsitteli 640 asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin kahdeksan ja niissä käsiteltiin 20 asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin mm. seuraavat asiat: - Jyväskylän kaupungin yhteistoimintajärjestelmä ja yhteistyötoimikunnan nimeäminen - Liikelaitosten johtokuntien valitseminen toimikaudeksi Sisäisen valvonnan yleisohje - Konserniohje - Jyväskylän kaavoitusohjelma vuosille Ystävyyskaupunkiyhteistyö - Selvitys Valtioneuvostolle puitelain velvoitteiden täyttymisestä - Tiejaoksen perustaminen maaseutulautakunnan alaisuuteen Lisäksi kaupunginhallitus valmisteli lukuisan määrän erilaisia lausuntoja ja vastineita. 3 Vuoden alussa kaupunginhallitus nimesi taloustoimikunnan, joka kokoontui vuoden 2009 aikana 7 kertaa ja käsitteli 21 asiaa. Talouden säästöohjelmaan liittyen kaupunginhallitus päätti, että luottamushenkilöt eivät peri kokouspalkkioita vuoden 2009 syyskuun kaupunginhallituksen kokouksista. Lisäksi kaupunginhallitus suositti, että muutkin kaupungin toimielimet tekevät vastaavan esityksen eli luottamushenkilöt eivät perisi syyskuun 2009 aikana pidettävistä kokouksista kokouspalkkioita. Säästöä palkkiottomista kokouksista kertyi yli euroa. Luottamushenkilöille maksettiin palkkiota ja korvauksia vuonna 2009 yhteensä euroa, mikä on noin 12 prosenttia vähemmän kuin Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan maksamat palkkiot yhteensä vuonna 2008.

7 4 Tilinpäätösvuonna 2009 perusturvalautakunnan alaisuudessa toimivat seuraavat jaostot: ympäristöterveysjaosto, yksilöhuoltojaosto, työllisyysjaosto sekä päivähoito- ja varhaiskasvatusjaosto (yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa). Tarkastuslautakunta jakaantui neljään jaostoon seuraavasti: sivistyspalvelut, kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut ja konsernihallinto. Rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa toimi kaupunkikuvatoimikunta. Vuoden 2009 aikana maaseutulautakunnan alaisuuteen (maaseutulautakunta ) perustettiin kaupunginvaltuuston tarkistaman konsernihallinnon johtosäännön mukaisesti yksityistiejaosto.

8 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2009 aikana selvästi kansainvälisen rahoitusmarkkinahäiriön syvennyttyä kriisiksi. Vielä vuoden 2008 loppupuoliskolla Suomessa arvioitiin, ettei kansainväliseen talouteen iskenyt rahoituskriisi kohdistu Suomeen erityisellä voimalla mm. ylijäämäisen julkisen talouden, terveen pankkijärjestelmän ja taseiltaan vahvan yrityssektorin ansiosta. Vuoden 2009 alussa näistä toiveista jouduttiin luopumaan. Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2009 arviolta yli 7 %, kun vielä vuoden 2009 alussa valtionvarainministeriö arvioi bruttokansantuotteen supistuvan 4,5 %. Suomen pudotus tuotannon tasossa on tuntuvasti suurempi kuin euroalueella tai Yhdysvalloissa. Kriisin seurauksena Suomen lähtökohtaisesti vahva julkinen talous on heikentynyt jyrkästi. Viime vuonna julkisen talouden rahoitustasapainomme heikkenemisen arvioidaan olleen vanhoista EU:n jäsenmaista nopeinta bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Valtionvelka lisääntyi vuonna 2009 noin 10 mrd. euroa, ja tänä vuonna sen arvioidaan kasvavan 13 mrd. eurolla yhteensä 77 mrd. euroon. Vuonna 2010 julkisyhteisöjen rahoitusaseman arvioidaan rikkovan ensimmäisen kerran EU:n talous- ja rahaliiton aikana EU:n perustamissopimuksen mukaisen kolmen prosentin alijäämärajan. (Valtiovarainministeriö, Julkinen talous tienhaarassa ) Valtiovaranministeriö arvioi, että kansainvälisessä taloudessa taantuman syvin vaihe on ohitettu ja toipuminen on käynnistynyt. Tilanteen koheneminen on osittain seurausta niistä massiivisista elvytystoimista, joita on tehty finanssi- ja rahapolitiikassa kasvun ylläpitämiseksi ja markkinoiden rauhoittamiseksi. Suomen kansantalous on kasvanut vuoden 2009 kahtena viimeisenä neljänneksenä noin puoli prosenttia edellisiin neljänneksiin verrattuna (Valtiovarainministeriö, suhdannekatsaus). Vuodelle 2010 kasvun arvioidaan olevan 0,7 %. Jyväskylän kaupungin vuoden 2009 talousarvio pohjautui valtionvarainministeriön laatimiin ennusteisiin. Vuoden 2009 ennustettavuuden vaikeutta kuvaa, että valtiovarainministeriö suhdannekatsauksessaan ei esittänyt tarkkoja ennusteita vuoden 2009 kansantalouden kehitykselle. Alla olevasta taulukosta voidaan havaita, että vuoden 2009 taloudellisessa kehityksessä ja tuotannon tasossa tapahtui kansainvälisen kriisin seurauksena oleellinen tasoheikentymä ** TP TP TP TP Bruttokansantuote, % 4,9 4,2 1,0-7,8 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,4 8,5 Palkkasumma, % 4,9 5,9 7,0-1,0 Ansiotaso, % 3 3,3 5,5 3,9 Kuluttajahintaindeksi, % 1,6 2,5 4,1 0,0 Euribor 3 kk, % 3,1 4,3 4,8 1,3 5 Korot laskivat voimakkaasti vuoden 2009 aikana ja siten helpottivat rahoituskustannuksia. Vuonna 2009 kolmen kuukauden euribor oli keskimäärin 1,3 %, kun se edellisenä vuonna oli 4,8 %.

9 Kuntatalouden kehitys 6 Tilastokeskuksen kunnilta keräämien vuoden 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa johti kuntien vuosikatteiden alenemiseen ja lainakannan tuntuvaan kasvuun. Talouden taantuma iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 1,2 miljardilla eurolla (5,6 %). Samanaikaisesti verotulot kasvoivat vain 70 miljoonalla eurolla (0,4 %). Verotulojen heikko kehitys johtui erityisesti yhteisöverotuottojen putoamisesta, vaikka yhteisöveron kuntien tuotto-osuutta korotettiin tilapäisesti. Vuosikate kattoi vuonna 2009 noin 96 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Kaikkiaan 25 kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät arvioivat käyttäneensä vajaat 4 miljardia euroa. Tämä on 213 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viidennes investoinneista rahoitettiin saaduilla rahoitusosuuksilla ja investointihyödykkeiden myynnillä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2009 lopussa yli 11 miljardia euroa. Tämä on lähes 1,5 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Valtiovaranministeriön suhdannekatsauksen 3/2009 mukaan työttömyyden nousu pitää kunnallisveropohjan heikkona erityisesti vuonna Tämä säteilee kulunutta vuotta laajemmin koko kuntakentän taloudelliseen tilaan. Sekä kunnallisvero- että kiinteistöveroprosenttien korotukset lisäävät kuitenkin kuntien tuloja noin 500 milj. eurolla, mikä osaltaan parantaa kuntatalouden tilaa. Kuntatalous pysyy silti alijäämäisenä, mikä lisää paineita verotuksen kiristymiseen vuoden 2010 jälkeenkin. Jyväskylän kaupungin kehitys Vuonna 2009 kaupungin asukasluku nousi 1 600:lla, mikä oli suhteellisesti toiseksi nopeinta 15 suurimman kaupungin joukossa. Myös Jyväskylän seudun kasvu oli edelleen selkeästi maan ripeimpiä Oulun ja Tampereen seutujen ohella. Maakunnan veturiseudun osuus Keski-Suomen väestöstä on 63 % ja työpaikoista 66 %. Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 248 ja kuntien välisiä nettomuuttoja 471. Luonnollinen kasvu (+848) oli edellisvuotta suurempi syntyvyyden noustessa ja kuolleisuuden laskiessa. Työikäisten ja ikääntyneiden jyväskyläläisten määrät kasvoivat. Kunnallisten päivähoitopalvelujen kysyntä laski vuoden aikana talous- ja työllisyystilanteen vuoksi. Yksityisen perhepäivähoidon määrä kasvoi palvelurahan käyttöön oton jälkeen. Samoin kasvoi kerhotoiminta. Kouluikäisten määrä pieneni hieman.

10 7 Väkiluvun muutokset * Seudun muut kunnat Jyväskylä * Asuntorakentaminen väheni vuonna 2009 merkittävästi. Asuntoja valmistui vain 519 eli yli puolet vähemmin kuin vuosina keskimäärin. Koko rakennustuotanto (miljoona kuutiometriä) ylitti hieman pitkäaikaisen keskiarvon. Vuonna 2009 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit pysyivät lähes ennallaan, mutta asuntojen rakentamislupia myönnettiin viimevuosia enemmän, asunnolle. Vanhojen kerrostaloasuntokauppojen keskimääräinen neliöhinta oli vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Jyväskylässä euroa ja vuosimuutos 10,0 prosenttia. Vastaavasti suurimmissa kaupungeissa euroa ja 9,7. Keskineliövuokra oli vuonna 2009 Jyväskylässä 9,81 euroa ja vuosimuutos 4,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 9,79 euroa ja 4,2. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 664 ja nettolisäystä kertyi 337. Kasvumäärä oli pienempi kuin edellisvuosina. Neljän suurimman työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes. Vuonna 2009 oli jyväskyläläisiä Heistä työllisiä oli arviolta (43,2 %). Jyväskyläläisten työllisten ja työpaikkojen määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä kolmanneksi eniten isoihin kaupunkeihin suhteellisesti verrattuna. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Keski-Suomessa oli vuoden 2009 syksyllä työllistä vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta enemmän kuin vuonna 2000.

11 8 Työlliset, 2000 = Suomi Keski-Suomi Työttömyys jatkui edelleen pahenevana ongelmana. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2009 lopulla eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä kasvoi 32, naisten 11 ja alle 25-vuotiaiden 39 prosenttia. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 13,1, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 14,3 ja Jyväskylässä 14,6 prosenttia. 30 Jyväskylän työttömyysasteet joulukuussa, % Poliisin tietoon tuli omaisuusrikoksia vuonna 2009 Jyväskylässä (-111) sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 939 (-68) ja huumausainerikoksia 148 (+11).

12 Jyväskylän talouden kehitys 9 Kuntatalouden heikkenevä tilanne heijastui myös Jyväskylään, mutta kaupungin taloudellinen tila oli vuonna 2009 parempi kuin vuoden aikana ennakoitiin. Vuosikate oli 27 milj. euroa ja toteutui selvästi muutettua talousarviota parempana. Vuosikate kattoi poistoista 74,1 % ja näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli epätasapainossa. Tilikauden ylijäämä oli 31,5 milj. euroa ja lainakanta väheni 5,5 milj. euroa. Toimintatuotot laskivat 3,8 miljoonaa (-2,9 %) ja toimintakulut kasvoivat 17,3 miljoonaa (2,8 %), joten käyttötalouden toimintakate kasvoi 21,1 miljoonalla (+4,3 %). Toimintakulujen ja -tuottojen muutoksiin vaikuttivat osaltaan kuntien yhdistymisestä aiheutuneet muutokset kuten vesilaitostoiminnan siirtyminen JE Oy:lle. Toimintakulujen kasvusta 9,6 milj. euroa aiheutui sairaanhoitopiirin laskutuksen kasvusta ja 4,9 milj. euroa henkilöstökulujen kasvusta. Talouden tasapainottamiseksi kaupungin henkilöstö otti vuoden aikana palkattomia virkavapaita yhteensä 1,1 miljoonan euron arvosta. Määrärahat toteutuivat muutettuun talousarvioon nähden hyvin, merkittävä ylitys tapahtui seudullisten terveydenhuollon palvelujen määrärahassa, joka ylittyi 4,6 milj. euroa sairaanhoitopiirin laskutuksen johdosta. Kaikkien palvelualueiden talous toteutui muutettua talousarviota parempana lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden ylitys oli alle euroa. Syynä tähän oli tuloarvioiden huomattava ylittyminen, toimintatuotot toteutuivat 8,9 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 8,8 milj. euroa (+2,4 %) josta erikoissairaanhoidon osuus oli 8,6 miljoonaa. Muiden palvelualueiden talous toteutui alkuperäistä talousarviota parempana lukuun ottamatta maan myynnistä ja maankäyttösopimuksista saatavia tuloja, jotka alittuivat 2,6 milj. eurolla. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,8 milj. euroa ja valtionosuudet 11 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvu oli 9 milj. euroa eli 2,6 %. Kasvua pienensi talouden taantuman lisäksi entisen maalaiskunnan ja Korpilahden asukkaiden kunnallisveroprosentin lasku kuntien yhdistymisen seurauksena (-3,3 milj. euroa). Yhteisöveron tuotto laski 5,6 milj. euroa (23,3 %) huolimatta siitä, että kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta nostettiin väliaikaisesti 10 %-yksiköllä. Noston vaikutus oli Jyväskylässä noin 6 milj. euroa. Kiinteistöveron tuotto kasvoi 2,3 milj. euroa (9,6 %). Verotulot toteutuivat 11,5 miljoonaa (3,0 %) muutettua talousarviota suurempina. Valtionosuudet ylittivät talousarvion 0,5 miljoonalla. Investointien määrä kasvoi selvästi ja oli kaikkiaan 74,6 milj. euroa (+12,5 milj. euroa). Suurimmat investointikohteet olivat Keltinmäen koulun peruskorjaus (4,2 milj. euroa), Janakan koulu ja päiväkoti (3,5 milj. euroa), Lohikosken koulun peruskorjaus (2,9 milj. euroa), Päivärinteen päiväkoti ja Puistokoulu (2,8 milj. euroa) sekä Kyllön terveysaseman peruskorjaus (2,6 milj. euroa). Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 24,2 milj. euroa. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 241,4 milj. euroa eli euroa asukasta kohti. Lainakanta väheni edelliseen vuoteen verrattuna 5,5 milj. euroa (66 euroa/asukas). Lainakannan muutokseen vaikutti oleellisesti ns. Valon rahojen realisointi, josta kertyi 32,5 miljoonaa euroa. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri. Yhdistyneiden kuntien vuoden 2008 tilinpäätökset osoittivat 120,2 miljoonan kumulatiivista ylijäämää ja vuoden 2009 tilinpäätös on 31,5 miljoonaa ylijäämäinen. Ylijäämä oli seurausta vesilaitostoiminnan myynnistä Jyväskylän Energia Oy:lle, tästä kirjattiin satunnaisia tuottoja 40,6 milj. euroa. Vuoden 2009 taseessa kaupungilla on kertyneitä ylijäämiä vuoden 2009 ylijäämän lisäämisen jälkeen yhteensä noin 151,7 miljoonaa euroa.

13 10 Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate , , , ,9 9,1 19,4 34,4 28, , ,0 Vesilaitosten myynnit Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate Investointien tulorahoitus = vuosikate ja investointien omahankintameno Investointien omahankintameno = investointimenot - saadut rahoitusosuudet 71, ,0 60,3 56,5 58,8 61, ,2 49,6 43,5 49,4 44, ,5 27,9 12,9 19,4 28,9 34,4 23,2 27, , Investointien omahankintameno Vuosikate

14 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan valtuustojen päätöksillä kuntajakoa muutettiin alkaen siten, että edellä mainitut kunnat lakkasivat ja uusi Jyväskylän kaupunki perustettiin. Tilinpäätösvuosi 2009 oli uuden kaupungin ensimmäinen toimintavuosi. Valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti jo vuoden 2008 aikana tehtiin uuden kunnan perustamiseen kuuluvia välttämättömiä tehtäviä. Näitä olivat kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation sekä kaupunkikonsernin rakenteen määrittely, henkilöstön sijoittaminen uuteen organisaatioon, virkojen perustaminen ja virkoihin nimittäminen sekä kuntayhtymien perussopimusten uudistaminen. Perustamistehtävien valmistelu ja päätöksenteko sujui suunnitellusti. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sekä vuoden 2009 talousarviossa esitettiin strategisten kehittämishankkeiden muodossa ne keskeiset uuden kunnan toiminnan alkuun liittyvät kehittämistehtävät, joihin vuoden 2009 aikana ryhdyttiin. Näitä olivat mm.: - Käynnistetään uuden sukupolven organisaation valmistelu. - Uudelle kunnalle laaditaan omistajaohjauksen periaatteet ja ajantasaistetaan konserniohje, jolla määritellään konsernijohtamisen ja -ohjauksen toimintatavat. - Valmistellaan hyvän hallitustyöskentelyn periaatteet. - Valmistellaan henkilöstöstrategia. - Tuottavuuden parantamiseksi tehdään suunnitelmat, joissa asetetaan tavoitteet henkilöstön osaamisen kehittämiselle, prosessien tehostamiselle ja teknologian hyödyntämiselle. Heti tilipäätösvuoden alussa kävi selväksi, että kansainvälisen taloustaantuman vaikutukset näkyvät työllisyystilanteen vaikeutumisena ja kaupungin talouden kiristymisenä. Kuntatalouden tasapainottamisen rinnalla kuntien yhdistymishyötyjä lähdettiin hakemaan tuottavuutta parantavilla toimilla mm. tiivistämällä hallintoa ja arvioimalla palvelutoimipaikkojen sijoittumista kaupungin uudessa aluerakenteessa. Kuntalaisille tutut reitit asioida ja saada palveluja muuttuivat joissakin tapauksissa tilipäätösvuonna. Samoin henkilöstön totunnaiset tehtävät ja työympäristö saattoivat muuttua paljonkin kuntien yhdistymisen myötä. Vaaleissa valittiin kooltaan aiempaa suurempi valtuusto. Muihin toimielimiin tuli huomattava määrä uusia päättäjiä. Tilipäätösvuosi oli uuden päätöksentekokulttuurin muovautumisen aikaa. Kaupungin toimielimissä tehtiin lyhyellä ajalla useita merkittäviä päätöksiä, kuten päätös siirtää koko lukiokoulutus koulutuskuntayhtymään.

15 Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutuminen Kaupunginhallitus käsitteli iltakouluasiana arviota yhdistyneiden kuntien valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutumisesta. Sopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutumisesta tilinpäätösvuonna 2009 voidaan tiivistetysti todeta seuraavaa: Sopimuskohta Toteutuminen vuonna Yhdistymisen Kaupunkistrategiaa valmisteltiin tilinpäätösvuoden aikana. edellytykset ja tavoitteet Kaupungin visio ja keskeiset strategiset tavoitteet on määritelty yhdistymissopimuksessa. Luottamushenkilöiden lisäksi kaupungin henkilöstö osallistui laajasti strategian valmisteluun. Valtuuston päätöksellä strategian hyväksyminen siirtyi 2. Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen 12 vuoden 2010 puolelle. Nuorisovaltuusto perustettiin ja aloitti toimintansa. Asuinalue- ja kyläkierrokset alkoivat syksyllä Kaupunginjohtaja asetti työryhmän tarkastelemaan laajaalaisesti yhteistyötä kaupungin ja kolmannen sektorin välillä. Palvelualueet ovat keränneet ja analysoineet asiakaspalautteen. 3.Luottamushenkilöhallinto Kaupungin 75 jäsenen valtuusto aloitti valtuustokautensa. Valtuusto valitsi muiden keskeisten toimielinten jäsenet. Kaupunginhallitus teki kevään aikana suuren määrän jäsenvalintoja kaupunkikonsernin eri osien toimielimiin. 4. Organisaatio ja johtaminen Sivistyspalvelujen palvelualueen lautakuntajaosta tehtiin valitus. Yhdistymisvaiheen organisaatio- ja konsernijärjestelyt sekä mm. tarvittavien sääntöjen hyväksyminen toteutettiin suunnitellulla tavalla. Valtuusto hyväksyi konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä. Kaupunginhallitus hyväksyi konserniohjeen. Kaupunginhallituksen iltakoulussa käsiteltiin keväällä 2009 hyvän hallitustyöskentelyn kehittämisohjelman tavoitteita ja lähtökohtia. Valtuustoryhmät tekivät ryhmien välisen poliittisen sopimuksen. Uuden sukupolven organisaatiouudistuksen vuoteen 2013 valmistelu aloitettiin loppuvuodesta. Luottamushenkilöorganisaation toimivuuden ja hyvän hallitustyöskentelyn edellytysten vahvistaminen nousee esille kaupunkiorganisaation uudistamistyössä. Johtamisen ja henkilöstön kehittämisen sekä muutostuen eri toimintamuodot esitetään kaupungin vuoden 2009 henkilöstökertomuksessa.

16 5. Palvelujen järjestäminen ja lähipalvelut 13 Toimet tuottavuuden parantamiseksi aloitettiin ja kaupungin tuottavuusohjelman tekeminen käynnistyi. Useita kaupungin uuden aluerakenteen mukaisia palveluverkkoselvityksiä valmistui vuoden 2009 aikana. Arviot palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toteutumisesta sisältyvät palvelualueiden talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja järjestämissuunnitelman eri kohtien toteutumisen raportointiin tilinpäätöksessä. 6. Henkilöstön järjestelyt Henkilöstön sijoittaminen kaupunkiorganisaatioon toteutettiin onnistuneesti heti vuoden 2009 alussa. Palkkojen harmonisointi tapahtui suunnitellulla tavalla. Yhteistoimintakäytännöt henkilöstöjärjestöjen kanssa käynnistyvät kaupunkiorganisaation eri tasoilla. 8. Taloudenhoidon periaatteet Henkilöstöstrategian tekeminen aloitettiin syksyllä Kansainvälisen taloudellisen taantuman seurauksena kaupungin talouden vakauttamistoimet aloitettiin heti alkuvuodesta Henkilöstövoimavarojen käytön raportointia on kehitetty ja henkilöstön kokonaismäärä on alentunut erityisesti hallinnon tehtävissä yhdistymishyötyodotusten mukaisesti. Taloustoimikunnassa oli keväällä 2009 esillä tuottavuuden parantamiseen liittyviä kysymyksiä. Kaupunginhallituksen antamaan vuoden 2010 talousarvion valmisteluohjeeseen sisältyi laaja tuottavuus-aineisto. Palvelualueet kokosivat yhteen omat tuottavuutta parantavat toimet. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa on kaupungin yleinen tuottavuusohjelma (luku 1.6). Kaupunki osallistui VM:n organisoimaan 20:n suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyöhön. 9. Investointirahoitus Yhdistymissopimuksen mukaan osoitetaan ent. maalaiskunnan alueelle noin 37,2 milj. euron tasoinen summa sovitun investointitason lisäksi vuosina Kuntayhtymiä ja sopimuksia koskevat järjestelyt Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle annetaan selvitys tämän sopimuskohdan toteutumisesta tilipäätöksessä Valtuusto hyväksyi uusitut kuntayhtymien perussopimukset. Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymät jatkavat tarkistettujen perussopimusten perusteella toimintaansa saakka. Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen terveyskeskuksen valmistelu aloitettiin. Valtuusto päätti , että lukiokoulutus siirretään Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toiminnaksi. Siirtovalmistelu aloitettiin.

17 Strategiset kehittämishankkeet vuonna Uusi kaupunkistrategia Vuoden 2009 alussa käynnistetään strategian laadinta Jyväskylän kaupungille. Laadintaprosessin ohjelmassa on poliittisten päätöksentekijöiden osuus, johdon tehtävät ja vastuut sekä henkilöstön osallistuminen. Laadintaprosessi aikataulutetaan siten, että strategia vahvistetaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Toteutuminen: Vuoden aikana valmisteltiin kaupunginstrategiaa. Valmistelutyötä tehtiin valtuustoseminaareissa, kaupunginhallituksen iltakouluissa, johtoryhmien yhteisissä tilaisuuksissa ja henkilöstölle järjestetyissä ns. tulevaisuuspäivissä. Strategialuonnos saatiin valmiiksi syksyllä. Kaupunginvaltuusto palautti esityksen kaupunkistrategiaksi pidetyssä kokouksessa. Strategian hyväksyminen jäi vuoden 2010 puolelle. 2. Kaupungin organisaation uudistamisen aloitus Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti aloitetaan uuden sukupolven organisaation valmistelu. Tavoitteena on, että uusi organisaatio- ja toimintamalli otetaan kokonaisuudessaan käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa ja sitä ryhdytään toteuttamaan aloittavan valtuustokauden aikana vaiheittain. Toteutuminen: Uuden sukupolven organisaation valmistelu aloitettiin vuoden aikana. Uudistuksen päälinjat sisältyvät strategialuonnokseen. Marraskuussa pidettiin aloitusseminaari. Erilliskysymyksenä käsiteltiin mm. lasten, nuorten ja perheiden palvelujen organisoitumista. Uudistuksen valmisteluorganisaatio ja aikataulu vahvistetaan vuoden 2010 alussa. 3. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Yhdistymissopimuksen mukaisesti osana hyvän hallinto- ja johtamistavan kehittämistä valmistellaan hyvän hallitustyöskentelyn periaatteet. Talousarviovuoden aikana määritellään kaupungin omistajapoliittiset linjaukset ja konserniohjauksen periaatteet sekä päivitetään niiden pohjalta konserniohje ja sisäisen valvonnan ohje. Toteutuminen: Kaupunginhallituksen iltakoulussa käsiteltiin keväällä 2009 hyvän hallitustyöskentelyn kehittämisohjelman tavoitteita ja lähtökohtia. Valtuustoryhmät tekivät ryhmien välisen poliittisen sopimuksen. Luottamushenkilöorganisaation toimivuuden ja hyvän hallitustyöskentelyn edellytysten vahvistaminen on keskeisesti esillä kaupunkiorganisaation uudistamistyössä vuoteen Valtuusto hyväksyi konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä. Kaupunginhallitus hyväksyi konserniohjeen Toimintakäytäntöjen yhdistäminen ja muutosvalmennus Yhdistyneen kaupungin muutosprosessin tukimuotoja vuoden 2009 aikana ovat luottamushenkilöiden perehdyttäminen ja koulutus sekä johdon valmennus ja henkilöstön muutostuki. Talousarviovuoden aikana jatketaan kuntien yhdistymiseen liittyen yhteisten toimintamallien ja -käytäntöjen suunnittelua ja käyttöönottoa.

18 15 Toteutuminen: Alkuvuoden 2009 aikana järjestettiin valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden perehdytysja koulutustilaisuuksien sarja. Johtamisen ja henkilöstön kehittämisen sekä muutostuen toimintamuodot esitetään kaupungin vuoden 2009 henkilöstökertomuksessa. Kaikilla palvelualueilla tehtiin yhtenäisten toimintamallien ja hyvien käytäntöjen kehittämistä ja käyttöönottoa. Terveydenhuollon kuntayhtymät purkautuvat vuoden 2011 alusta. Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen valmistelussa on käyty läpi nykyisten organisaatioiden hyviä käytäntöjä. 5. Tuotantotapojen kehittäminen ja tuottavuuden parantaminen Tuotantotapoja kehitetään valitsemalla sellaisia kohteita, joissa on edellytyksiä parantaa palvelujen tuottamisen tehokkuutta uusilla toimintamalleilla. Kehittämistyö suunnitellaan siten, että sovitaan vastuunjaosta, aikataulusta ja henkilöstön osallistumisesta. Kehittämistyön yhteydessä kartoitetaan vaihtoehtoisia tuotantotapoja, tehdään kustannusvertailuja ja selvitetään henkilöstö- ja asiakasvaikutuksia. Päättäjät ja henkilökunta pidetään ajan tasalla kehittämistyön etenemisestä. Kehittämistyö sovitetaan yhteen organisaation uudistamishankkeen kanssa. Toteutuminen: Taloustoimikunnassa oli keväällä 2009 esillä useaan otteeseen tuottavuuden parantamiseen liittyviä kysymyksiä. Kaupunginhallituksen antamaan vuoden 2010 talousarvion valmisteluohjeeseen sisältyi laaja tuottavuusaineisto. Palvelualueet kokosivat yhteen omat tuottavuutta parantavat toimet. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa on kaupungin yleinen tuottavuusohjelma (luku 1.6). 6. Henkilöstöpoliittisen Jyväskylä-sopimuksen laadinta Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti uudelle kunnalle valmistellaan henkilöstöstrategia, jonka laadinnassa hyödynnetään kuntien aikaisempia henkilöstöohjelmia. Uusi Jyväskylä -sopimus laaditaan kaupunkistrategian aikataulussa vuoden 2009 aikana. Sopimuksella varmistetaan poliittisten päättäjien, viranhaltijajohdon sekä henkilöstön luottamuksellinen ja vuorovaikutteinen yhteistyö. Sopimuksen keskeisiä sisältöjä ovat mm. yhteistoiminnan, henkilöstösuunnittelun ja rekrytoinnin, henkilöstön kehittämisen sekä palkkauksen kokonaisuudet. Toteutuminen: Henkilöstöstrategian laadinta on aloitettu syksyllä 2009 henkilöstölle suunnatun tulevaisuuspäivän yhteydessä. Tällöin kartoitettiin eri palvelualueiden henkilöstön mielipiteitä ja ajatuksia tulevaisuuden henkilöstöpolitiikan keskeisistä sisällöistä. Työtä jatkettiin tämän jälkeen yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa loppuvuodesta Tammikuun 2010 yhteistoimintaseminaari keskittyi henkilöstöstrategian laadintaan. Strategian luonnos on laitettu tämän jälkeen kommenteilla koko organisaatioon ja tavoitetaikataulu hyväksynnälle on maalis-huhtikuu Elinkeinopolitiikan uudet linjaukset Elinkeinostrategiaa ja -politiikkaa konkretisoidaan käynnistämällä päätöksenteon tueksi elinkeinopoliittinen työkirja, hyvän elinkeinopolitiikan ohje, kaupungin brändiasiakirja ja hankintastrategia. Toteutuminen: Elinkeinostrategiaa ja -politiikkaa konkretisoitiin aloittamalla yrittäjyysvaikutuksien arvioinnin kehittäminen yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa. Tämän innovaatiopalvelujen käynnistämän prosessin tavoitteena on luoda systemaattinen toimintatapa, jossa yrittäjien ääni saadaan paremmin kuuluviin jo päätöksenteon valmisteluvaiheessa. Jyväskylän yrittäjäjärjestöt ovat nimenneet työryhmän, jonka tehtävänä on yrityslausunnon kokoaminen asianomaisilta

19 16 yrittäjiltä kuhunkin valmisteilla olevaan pyydettyyn asiaan. Tätä YRVA -työkalua on syksystä 2009 alkaen pilotoitu kaupunkirakennepalveluissa. Pilotoinnin arviointi valmistuu kesän 2010 aikana. Muut palvelualat ovat vuorossa seuraavina. Kaupungin etuna systematisoidulle yritysvaikusarvioinnille nähdään mm. viranhaltijoiden työmäärän väheneminen osan tehtävistä siirtyessä yrittäjäjärjestöjen huoleksi ja toisaalta myös päätöksistä syntyvien valituksien määrän oletetaan vähenevän. Matkailun organisaatiomallin uudistaminen alkoi kesällä 2009 ja työn pohjalta valmistuu ehdotus kaupunginhallituksen käsittelyyn maaliskuussa Hankintastrategiaa ei laadittu vuonna Kehityskäytäväideaa tukeva aluekehittäminen Kehitysvyöhykkeisiin perustuva malli on Suomessakin korvaamassa seudullista ja aluekeskuksiin perustuvaa kehittämistä. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehitysvyöhykkeelle on vuonna 2008 laadittu yhteinen kehityskuva. Se ohjaa alueen kehittämistä, toteutuvia investointeja ja kehityshankkeita sekä maankäyttöä. Tavoitteena on vuoden 2009 aikana rakentaa uusia työkaluja alueen eri toimijoiden käyttöön ja luoda toimintamalleja, joissa kehitysvyöhykkeen reuna-alueen toimijat pääsevät hyötymään vyöhykkeen kasvusta. Vuoden 2010 alusta lähtien kehittämistä jatketaan kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO:n puitteissa. Toteutuminen: Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehittämisvyöhyke haastoi pääkaupunkiseudun ulkopuoliset suuret kaupunkiseudut IdeaFinland-verkostoon toimimaan metropoliohjelman rinnalla Suomen kilpailukyvyn ja koheesion vahvistamiseksi. Varsinainen toiminta käynnistyy vuoden 2010 alusta alkaen KOKO-ohjelmassa. 9. Kuntalaisten ja palvelujen asiakkaiden tyytyväisyyden arviointi ja raportointi Kuntalaisten asiakastyytyväisyydestä tehdään kysely yhdistyvissä kunnissa syksyn 2008 aikana. Kyselyjen avulla asiakastyytyväisyyttä ja sen kehitystä seurataan vuosittain ja siitä raportoidaan toiminnan ja talouden arvioinnin yhteydessä. Asiakastyytyväisyyden arviointiin ja asiakaspalautteen hankkimiseen kehitetään uusia välineitä. Toteutuminen: Kuntalaisten mielipiteitä kartoittava kuntapalvelututkimus valmistui vuoden 2009 alussa. Tutkimuksessa selvitettiin kuntalaisten mielipiteitä kuntien (kaupunki, maalaiskunta, Korpilahti) palveluista ja kuntien yhdistymisestä. Tutkimuksen tuloksista kertovaa raporttia käsiteltiin kaupunginhallituksen iltakoulussa ja muiden luottamuselinten tilaisuuksissa. 10. Kuntalaisten osallistuminen ja demokratiatilinpäätös Kuntalaisten osallistumismuotoja kehitetään ja internetin hyödyntämistä laajennetaan. Demokratiatilinpäätöksen mittareilla seurataan erityisesti nuorten kuntalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaaleihin. Toteutuminen: Yhdistyvien kuntien käytäntöjä kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumistoiminnassa yhtenäistettiin, asuinalue- ja kyläkierros käynnistettiin syksyllä 2009 (kolme tilaisuutta). Nettisivuille luotiin kanavat, joilla keskustelua alueilla esiin nostetuista kysymyksistä voi jatkaa. Kaupunginjohtaja asetti työryhmän tarkastelemaan laaja-alaisesti yhteistyötä kaupungin ja kolmannen sektorin välillä. Vuoden 2008 lopussa tehtiin kysely yhdistyneiden kuntien valtuutetuille edustuksellisen demokratian toimivuudesta. Nuorten osallistumista aktivoitiin mm. nuorisovaltuuston toiminnalla.

20 Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muutokset 17 Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2010 talousarviota koskevat muutokset kokouksessaan Olennaiset muutokset koskivat vuoden 2009 investointien uudelleen budjetointia sekä valtinosuusjärjestelmän uudistuksesta aiheutuneita menojen ja tulojen muutoksia. Vuonna 2009 toteutumatta jääneitä investointimenoja uudelleen budjetoitiin yhteensä 8,1 miljoonaa euroa seuraaviin kohteisiin: Uudelleenbudjetoinnit Irtain käyttöomaisuus Opetuspalvelut, kalustehankinnat 55,0 Konsernihallinto, tietohallinto 310,0 Kirjastopalvelut 50,0 Kirjastoauto 187,3 Kaupunkirakennepalvelut 76,0 Investoinnit, urheilu- ja retkeilyalueet 167,5 Tilapalvelu 5 450,0 K-S pelastuslaitos Johtoauton hankinta 28,4 Yhdyskuntarakentaminen, investoinnit 1 757,0 Uudelleenbudjetoinnit yhteensä 8 081,2

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus 22.2.2013 Konsernihallinto / Talouden ohjaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 Tytäryhtiöt 18 kpl Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % EducationFacilitiesOy Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 3/08 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 3/08 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 3/08 Työvaliokunta 17.3.2008 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät maanantai 17.3.2008, kello 10.30 12.35 Jyväskylän kaupunginhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2010

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2010 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2010 Kaupunginhallitus 28.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.1.2 Kunnan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008 Uuden kunnan talousarviorakenne Työvaliokunta 26.5.2008 Määräraharakenne Talousarvion suunnittelussa käytetään tässä ( dia 3 ) esitettyä määräraharakennetta Mahdollisista muutostarpeista tulee tehdä perustellut

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta 4.4.2008 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut läsnäolijat maanantai 7.4.2008, kello 10.30 12.30 Jyväskylän kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 21 12.2.2013 Asianro 183/02.02.00/2013 105 Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Päätöshistoria Tekninen lautakunta 12.2.2013

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Tilikauden tulos ja taloudellinen asema

Tilikauden tulos ja taloudellinen asema Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 1 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 0,0 milj. (TP2013) NETTOMENOT VERTAILUKELPOINEN +3,3 % (TP2013/ TP2012) VERORAHOITUS VERTAILUKELPOINEN

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 214 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI Kslk 24.2.215 2 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO 3 2. TALOUSARVIO 3 2.1. Toimintamenot

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 58 16.06.2015. 58 Asianro 8413/02.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 58 16.06.2015. 58 Asianro 8413/02.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) 58 Asianro 8413/02.02.00/2014 Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden vuoden 2015 käyttötalouden tasapainottaminen Kuopion kaupungin vuoden 2015 talousarvio

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Oulu vuonna 2020 Kaupunginjohtaja Matti Pennanen

Oulu vuonna 2020 Kaupunginjohtaja Matti Pennanen Oulu vuonna 2020 Kaupunginjohtaja Matti Pennanen Oulun kaupunki vuonna 2020 Mitä nyt tehdään kaupunkistrategia - palvelumalli 2020 Miten ne tehdään uusi tapa toimia, asiat altistetaan julkiseen keskusteluun

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot