TOIMINNAN KUVAUS. Päivitetty MS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINNAN KUVAUS. Päivitetty 17.12.07 MS"

Transkriptio

1 TOIMINNAN KUVAUS Päivitetty MS

2 SAATTEEKSI Laki vapaasta sivistystyöstä (1998/632 7) velvoittaa oppilaitokset arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Opetushallitus huolehtii ministeriön päättämien perusteiden mukaisesti arvioinnin kehittämisestä ja ulkopuolisten arviointien toimeenpanosta. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin suorittamisen myös muun kuin opetushallituksen tehtäväksi. Toiminnan arvioinnista on tullut tärkeä osa myös kuntien toimintaa. Palvelujen tuloksellisuutta ja laatua halutaan tarkastella entistä syvällisemmin. Uuden kuntalain mukaan toimialojen käyttösuunnitelmiin kirjataan taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös toiminnalliset tavoitteet, jotka voivat olla sekä määrällisiä että laadullisia. Tavoitteiden saavuttamista tulee myös arvioida. Toiminnan laatu ei kuitenkaan ole mikään uusia asia Valkeakosken työväenopistossa ja vuodesta 1997 alkaen Valkeakoski-opistossa. Tästä ovat osoituksena ne hienot saavutukset, joista on kerrottu opiston vuonna 1994 julkaistussa 70-vuotishistoriassa. Kysymys oli aikaisemmin ennen kaikkea asialleen omistautuneiden opettajien ja innostuneiden opintoryhmien onnistumisista, jotka kelpaavat edelleen esimerkiksi laadukkaasta toiminnasta. Toiminnan laatu nousi kuitenkin uudella tavalla esille 1960-luvulla, jolloin opisto perusti ensimmäiset päätoimisen opettajan vakanssit. Niitä perusteltiin nimenomaan opetuksen laadun parantamisella. Samoin 60-luvulla käynnistettyä hanketta oman opistorakennuksen hankkimiseksi perusteltiin halulla saada aikuisopetukseen sopivat toimintapuitteet. Näistä ajoista eteenpäin toiminnan laadun parantaminen on ollut opiston pysyvä tavoite. Sitä kohti on edetty seuraavien vaiheiden kautta: Päätoimisten opettajan vakanssien lisäämisen avulla vahvistettiin opiston kykyä pitkäjänteiseen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä parannettiin opetuksen laatua Vapaa-aikakeskuksen valmistuminen, jolloin opisto sai käyttöönsä aikuisopetukseen sopivat tilat ja välineet Otettiin käyttöön opetuksen suunnittelujärjestelmä, jolla tuntiopettajat kytkettiin mukaan seuraavan vuoden opetussuunnitelman laadintaan Suomen Akatemian, Opetushallituksen ja KTOL:n tukema kahdeksan opiston (Ahjola, Haukipudas, Kotka, Kuopio, Kouvola, Vantaa, Virkailijat ja Valkeakoski) yhteinen Opetuksen laadun kehittämisprojekti, jonka koordinaattorina toimi Valkeakosken työväenopisto. Projektin tutkijana Antti Kauppi Helsingin yliopistosta. Projektin työskentelyssä tukeuduttiin kehittävän työntutkimuksen menetelmään. Sen tuloksena Valkeakosken työväenopistossa laadittiin laaja opetustoiminnan kehitysvaiheita kuvaava selvitys. Projekti vauhditti keskustelua opistotoiminnan tehtäväkäsi- 2

3 tyksestä ja käynnisti Valkeakoski-opistossa uudenlaisen kurssien suunnittelu- ja arviointijärjestelmän kehittämisen Osassa kieliryhmistä otettiin käyttöön ensimmäinen versio kurssien suunnittelu- ja arviointijärjestelmästä KTOL julkaisi rehtori Juha Sihvosen kirjan Onko vapaat sivistystyöt tehty, joka vauhditti keskustelua opistotoiminnan tehtäväkäsityksestä Tulosjohtamisen myötä hallintojärjestelmiä uudistettiin, päätösvaltaa delegoitiin viranhaltijoille, uudistettiin opistomaksujärjestelmä (kurssikohtaiset hinnat), aloitettiin kehityskeskustelut ja otettiin käyttöön toiminnan tuloksellisuutta kuvaavia mittareita Opistossa käynnistyi kolmivuotinen lasten työpajakokeilu, joka oli osa Opetushallituksen valtakunnallista kokeilua. Sen tehtävänä oli valmistella valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita lasten käsityön opetukseen Opiston myyntipalvelukoulutus (myöhemmin tilauskoulutus) käynnistyi ja luotiin koulutuksen tarve- ja tasokartoitusjärjestelmä. Kurssien suunnittelu- ja arviointimalli otettiin käyttöön kaikissa kieliryhmissä ja osassa taitoja taideaineiden ryhmiä. Rehtori Juha Sihvonen kutsuttiin Opetushallituksen työryhmään, jonka tehtävänä oli pohtia kansalais- ja työväenopistojen toiminnan tuloksellisuutta ja itsearviointia. Työryhmän raportti valmistui syksyllä 1993 ja siinä esiteltiin Valkeakosken työväenopistossa kehitetty kurssien suunnittelu- ja arviointimalli Opisto osallistui Opetushallituksen kokeiluun, jonka tehtävänä oli kehittää kansalaisopistojen toiminnan tuloksellisuuden itsearviointia. Projektin seurantaraportin laati prof. Jukka Lehtinen, jonka arvio Valkeakosken työväenopistosta kuului seuraavasti: Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että tässä opistossa on jo loistavasti saavutettu sellainen itsearviointimenetelmä, jota kohti mm. nyt kokeilulla ollaan hapuilemassa. On vain kysyttävä, miten Valkeakosken menetelmän saisi levitetyksi kaikkien muiden opistojen käyttöön. Tekstiilityönopettaja Maarit Humalajärvelle myönnettiin keväällä 1994 Kansanvalistusseuran tunnustuspalkinto, jonka perusteena oli hänen menestyksellinen toimintansa tekstiilityön opetuksen kehittämiseksi. Opetushallitus myönsi elokuussa 1994 Valkeakosken työväenopistolle oikeuden yleisten kielitutkintojen järjestämiseen. Kielitutkintojen tasoryhmittely loi uudenlaisen viitekehyksen kielikurssien suunnittelulle. Kieltenopettaja Leila Hiissa ryhtyi kouluttamaan Opetushallituksen ja Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen järjestämillä kursseilla kieltenopettajia kurssien suunnittelussa ja arvioinnissa. 3

4 Vuonna 1994 Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry myönsi opistolle luvan atk-ajokorttien järjestämiseen. Tilauskoulutuksen organisointia ja kehittämistä varten opistoon palkattiin koulutussuunnittelija Sakari Uutela, jonka tehtäväksi tuli myös opiston laatujärjestelmien kehittäminen Myyntipalvelukoulutuksen laatujärjestelmän luomiseksi käynnistettiin projekti, jonka konsultiksi palkattiin Efektian johtava konsultti Pirkko Aro. Aikuiskasvatuksen 36. vuosikirjassa ilmestyi rehtori Juha Sihvosen artikkeli Kansalaisopistojen itsearvioinnista Kieltenopettaja Leila Hiissa esitteli syksyllä 1996 Opetusministeriön opetuksen laatua käsitelleessä seminaarissa Valkeakosken työväenopistossa käytössä olevaa kurssien suunnittelu- ja arviointijärjestelmää. Loppusyksystä 1996 valmistui rehtori Juha Sihvosen opistotoiminnan tehtäväkäsityksen kehittymistä selvittänyt väitöskirja Sivistystä kaikille vai valituille? Väitöksen johdosta KTOL myönsi Sihvoselle ensimmäisen Kosti Huuhka -mitalin Opetushallituksen tukema seitsemän opiston (Forssa, Hämeenlinna, myöh. Vanajavesi, Järvenpää, Mäntsälä, Parkano, Porvoo ja Valkeakoski) yhteinen Laatua opistotoimintaan -projekti käynnistyi keväällä Valkeakoski-opisto toimi projektin koordinaattorina vuosina Projektin tuloksena opisto ryhtyi soveltamaan Suomen laatupalkintokriteeristöä (SLP) koko opiston toiminnan arvioinnissa. Ensimmäisen vuoden projektin konsulttina toimi johtava konsultti Pirkko Aro Efektia Oy:sta. Projekti tuotti kansalaisopistotoiminnan itsearviointiperusteet, jotka on johdettu Malcolm Baldridgen -pohjaisista Suomen laatupalkinnon arviointiperusteista. Samalla aloitettiin toimintaa kuvaavien tunnuslukujen kehittäminen. Kansalais- ja työväenopistojen liitto (KTOL) vastasi näiden arviointiperusteiden levittämisestä muiden opistojen käyttöön. Valkeakosken työväenopisto kuvasi keväällä 1998 ensimmäisen kerran toimintansa SLP:n arviointiperusteiden mukaisesti Projekti muokkasi opistotoiminnan arviointiperusteet SLP:n uudistuneiden arviointiperusteiden mukaisiksi. Osa opistojen henkilökunnasta koulutettiin ulkoiseen arviointiin. Kouluttajana oli toimitusjohtaja Herkko Pesonen Mactive Oy:stä. Keväällä 1999 Pesonen antoi kirjalliset lausuntonsa opistojen toiminnankuvauksista. Valkeakoski-opistolla oli tuolloin käytössään toisen kehittämiskierroksen kuvaus. Palautteen seurauksena kuvausta täydennettiin keskeisten prosessien kuvauksilla. 4

5 Projekti laati mallin kansalaisopistotoiminnan laatukäsikirjalle sekä perusopetukseen että myyntipalveluun sekä mallin toimintakertomuksesta, joka perustuu arviointiperusteisiin. Valkeakoski-opiston ensimmäinen laatukäsikirja ja tuntiopettajien perehdyttämiskansio valmistuivat keväällä Niitä varten uudistettiin opiston käyttämät lomakkeet. Projekti kehitti myös mallit asiakastyytyväisyyden, kurssien tavoitteellisuuden ja henkilöstön työtyytyväisyyden arviointiin sekä kehityskeskustelujen käymiseen. Valkeakoski-opistossa toteutettiin syksyllä 1998 sekä asiakastyytyväisyys- että työtyytyväisyyskysely, otettiin kaikilla kursseilla käyttöön kurssien yhtenäinen suunnittelu- ja arviointimalli sekä ryhdyttiin soveltamaan uutta mallia kehityskeskusteluissa. Keväällä 1999 valmistui ensimmäinen uuden kaavan mukainen toimintakertomus vuoden 1998 toiminnasta. Projekti tuotti atk-pohjaisen vertailutietokannan, jonka pohjalta eri opistojen voidaan verrata toisiinsa. Vertailutietokannassa on taloudellisten tunnuslukujen ohella myös laadullisia tunnuslukuja. Aikuiskasvatus -lehdessä 2/1999 ilmestyi rehtori Juha Sihvosen artikkeli Kansalaisopistojen arviointi: uhka opistojen itsemääräämisoikeudelle vai mahdollisuus toiminnan kehittämiseen. Koulutussuunnittelija Sakari Uutela nimitettiin kaupungin laatutyöryhmän sihteeriksi Projektin opistot tutustuivat benchmarking -toimintaan. Konsulttina oli toimitusjohtaja Kari Tuominen Oy Benchmarking Ltd:stä. Benchmarking - toiminnan kohteina olivat strategisen suunnittelun prosessi, taide- ja taitoaineiden julkisen näytön prosessi, opistojen ennakkoilmoittautumis- ja markkinointiprosessi ja myyntipalvelutoiminnan kustannuslaskenta. Kaikilla näillä kohde-alueilla tehtiin benchmarking -vierailuja yksityisiin yrityksiin, joista yksi (Sodexho) oli saanut Suomen laatupalkinnon henkilöstöjohtamisesta. Koulutussuunnittelija Sakari Uutela suoritti syksyllä 1999 Helsingin Teknillisen Korkeakoulun Master of Quality -tutkinnon. Lopputyönään Uutela teki syksyllä 1999 laajan kartoituksen valkeakoskelaisten koulutustarpeista, joiden seurauksena yhteiskunnallisen opetuksen tarjontaa päätettiin lisätä opiston ohjelmassa. Tekstiilityön opettajan Maarit Humalajärven artikkeli Opetussuunnitelmat ja arviointi ilmestyi vuonna 1999 Suomen Kuntaliiton julkaisussa Käsityö koskettaa, jonka toinen toimittaja hän myös oli. Benchmarking -toiminnan myötä projekti kehitti mallit sekä strategiseen suunnitteluun että myyntipalvelutoiminnan kustannuslaskentaan. Valkeakoski-opisto hyväksyi ensimmäinen uuden mallin mukaisen kolmen vuoden strategian keväällä

6 Valkeakoski-opisto voitti Valkeakosken kaupungin ensimmäisen laatupalkinnon Syksyllä 2000 Valkeakoski-opisto järjesti oman visioseminaarinsa, jonka tuloksena opistolle luotiin uuden mallin mukainen viiden vuoden visio. Projektin opistot perehtyivät Balanced Score Card -järjestelmään strategisessa suunnittelun menetelmänä. Uudistetun vision pohjalta Valkeakoski-opistolle laadittiin ensimmäisen BSC:n mukainen viiden vuoden strateginen suunnitelma. Kieltenopettaja Leila Hiissalle myönnettiin Opetushallituksen tunnustuspalkinto, jonka perusteena olivat hänen ansionsa kieltenopetuksen kehittämisessä. Suomen Laatukeskus siirtyi käyttämään vuodesta 2001 alkaen Euroopan laatupalkintoperusteita (EFQM) laatupalkintokilpailussa. Tämän seurauksena myös projektin opistot alkoivat soveltaa tätä mallia toiminnan kuvaamisessa. Opistot perehtyivät EFQM -malliin Suomen Laatukeskuksen konsultin Toni Äikään opastuksella. Sodexhoon suoritetun benchmarking -vierailun tuloksena projektin opistot järjestivät ensimmäinen yhteisen innovaatiofoorumin keväällä Opiston uudeksi tilauskoulutuksesta vastaavaksi koulutussuunnittelijaksi valittiin syksyllä 2000 Helena Kilkki-Rekola, joka samalla nimitettiin kaupungin laatutyöryhmän sihteeriksi Laatua opistotoimintaan -projektin viimeisenä toimintavuonna projektin koordinaatiovastuu siirtyi Porvoon kansalaisopistolle. Projektin opistoissa käynnistettiin arvotyöskentely filosofi Jyri Puhakaisen johdattelemana. Seuraavaksi keskityttiin visio- sekä strategioiden jatkotyöstämiseen. Visiokouluttajana toimi koulutuspäällikkö Jari Lindqvist HAUS:sta. Syksyllä 2001 toteutettiin kaikissa projektin opistoissa Taloustutkimus Oy:lta tilattu yhtenäisen kaavan mukainen asiakastyytyväisyyskysely. Valkeakoski-opisto menestyi kyselyssä selvästi parhaiten tutkituista opistoista. Kokonaisarviossa, jossa tiedusteltiin halukkuutta jatkaa opiskelua myös seuraavana vuonna, 85 % Valkeakoski-opiston opiskelijoista ilmoitti jatkavansa opiskelua ja loput 15 % ilmoitti ehkä jatkavansa opiskelua. Projektin aikana tehtiin myös kaksi yliopistollista opinnäytetyötä (pro gradu), joissa tutkittiin arviointiperusteiden soveltuvuutta ja niiden vaikutuksia opistojen toimintaan. Toisen tutkimuksen teki Porvoon kansalaisopiston rehtori Pertti Jääskä ja toisen VSY:n projektityöntekijä Tytti Liinakoski. Opinnäytetyöt valmistuivat syksyllä

7 Laatua opistotoimintaan -projektin opistot osallistuivat syksyllä 2001 Opetusministeriön ensimmäiseen aikuiskoulutuksen laatupalkintokilpailuun, kuitenkaan ilman menestystä. Marika Saarela valittiin elokuussa 2001 opiston toiseksi koulutussuunnittelijaksi vastuualueenaan kaupungin henkilöstökoulutuksen kehittäminen. Molemmat koulutussuunnittelijat osallistuivat kaupungin laatuvastaaville järjestettyyn Minimaster -koulutukseen. Saarela nimettiin myös opiston laatuvastaavaksi syksyllä Kilkki-Rekola toimii kaupungin laaturyhmän sihteerinä Opiston toiminnan kuvaus muutettiin Euroopan laatupalkintokriteeristön mukaiseksi. Kaupungin henkilöstökoulutuksen osalta opiston rooli tehostui keväällä Henkilöstöhallinnon kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen lisäksi sopimus tehtiin myös tietohallinnon kanssa. Mm. tietohallintoyhteistyön vuoksi syksyllä 2002 opistoon valittiin tietotekniikan opettajaksi Reeta Tenhola. Samaan aikaan tilauskoulutuksen kielikouluttajana aloitti Johanna Garant. Myös tilojen kannalta syksy 2002 tuo mukanaan parannuksia opiston toimintaan. Puutyö ja entisöinti siirtyi Lumikorven pajaan ja tanssijoita varten opisto vuokrasi Koivunkolon. Lumikorven pajan myötä opiston teknisentyönopettajana aloitti Jussi Inkinen. Keväällä 2003 opisto solmi henkilöstökoulutuksen yhteistyösopimuksen Etelä-Pirkanmaan kuntien (Toijala, Viiala, Urjala, Kylmäkoski) ja Etelä- Pirkanmaan terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Opetusministeriö nimesi rehtori Juha Sihvosen koulutuksen arviointineuvoston jäseneksi alkaneelle 4-vuotiskaudelle. Syyslukukaudella 2003 opisto siirtyi netti- ja puhelinilmoittautumiseen ja luopui perinteisestä opiskelupaikkojen jonotuksesta. Loppuvuodesta valmistui myös opiston ensimmäinen tietostrategia, jossa vuosittain päivitetään opiston tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön kuuluvia teknisiä ja henkilökunnan osaamiseen liittyviä valmiuksia. Tietostrategiassa visioidaan myös tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksen tukena. Tietostrategian kehittämistä varten nimettiin verkkotiimi, jonka vetäjänä toimii tietotekniikanopettaja Reeta Tenhola. Opisto on mukana kahdessa verkkoavusteisen opetuksen hankkeessa, Parkanon kansalaisopiston hallinnoimassa Virtuaaliopisto ja Vanajaveden ESOP (Etelä-Suomen verkko-opistohanke) hankkeissa Opiston strategisia laatuasiakirjoja täydennettiin markkinointistrategialla, jonka valmistelusta vastasi koulutussuunnittelija Helena Kilkki-Rekola. Samalla käynnistettiin erilaisten palaute- ym. lomakkeiden siirtäminen verkkoon. Tyky-toiminnan suunnittelua varten nimettiin työryhmä, jonka vetäjänä toimii yhteiskunnallisten aineidenopettaja Tarja Kiuru. 7

8 Loppuvuodesta opisto kutsuttiin mukaan KTOL:n kestävän kehityksen edistämistä pohtivaan työryhmään. Työryhmän jäsenenä opistosta toimii koulutussuunnittelija Marika Saarela, joka vastasi myös opistolle laaditusta kestävän kehityksen ohjelmasta Tietotekniikan ja tilauskoulutuksen kielikoulutuksessa otettiin käyttöön netin kautta tapahtuva kurssipalautteiden kerääminen, jota asteittain laajennetaan koskemaan kaikkia aineryhmiä. Syksyllä opiston yhteiskunnallisten aineiden opettaja Tarja Kiuru, kielikouluttaja Johanna Garant ja vs. koulutussuunnittelija Kaisa Salonen laativat suunnitelman opiston henkilöstön osaamiskartoituksen laadinnasta. Osaamiskartoitus otettiin käyttöön vuonna Rehtori Juha Sihvonen nimettiin keväällä 2006 OPM:n asettaman kansalaisopistojen laatupalkintoryhmän jäseneksi, joka laatii kriteerit laatupalkinnon myöntämiselle. Myöhemmin keväällä ministeri nimesi Sihvosen kansalaisopistojen ensimmäisen laatupalkinnon arviointiryhmän puheenjohtajaksi Koulutussuunnittelija Marika Saarela ja yhteiskunnallisten aineidenopettaja Tarja Kiuru osallistuivat työhyvinvointivalmentajien koulutukseen, johon liittyen opistolle laadittiin uusi malli työhyvinvoinnin edistämiseksi. Osaamiskartoituksen mallia kehitettiin eteenpäin ja se liitettiin osaksi uudistettua kehityskeskustelua. Kevätlukukaudella käynnistettiin opiston laatujärjestelmän kokonaisuudistus. Syksyllä 2007 opisto osallistui menestyksellisesti opetushallituksen järjestämään Kansalaisopistojen Laatupalkintokilpailuun. Opisto sai palkinnon opetusministeri Sari Sarkomaan jakamana Opetusministeriön myöntämän laatupalkinnon sai Valkeakoski-opiston lisäksi kaksi muuta opistoa. Laatupalkinnon suuruus oli euroa ja v kilpailun erityisteemana oli kansalaisopistojen kielikoulutus. Tarve toiminnan laadun parantamiseen ja arviointiin jatkuu edelleen. Se voidaan ryhmitellä seuraavasti: 1) valtionapuun oikeuttava toiminta - opiston toiminnan kehittäminen itsearvioinnin avulla - omistajan, useimmiten kunnan tarve saada arviointitietoa opiston toiminnasta - opetushallituksen suorittama oppilaitosten arviointi - opiskelijoiden tarve tietää opiston koulutuspalvelujen laadusta 2) tilauskoulutus - opiston oma tavoite menestyä koulutusmarkkinoilla - ostavien asiakkaiden halu varmistua opiston tarjoaminen koulutuspalvelujen laadusta ja hinnasta - opiskelijoiden tarve tietää opiston koulutuspalvelujen laadusta 8

9 Käsillä oleva Valkeakoski-opiston toiminnan kuvaus kertoo, miten opisto tällä hetkellä arvioi ja parantaa toimintaansa. 9

10 EFQM:n mukainen toiminnan kuvaus YLEISKUVAUS VALKEAKOSKI-OPISTON PERUSTIEDOT 1.1. Valkeakoski-opiston toiminta-ajatus 1.2. Perinteisen opistotoiminnan arvot 1.3. Taiteen perusopetuksen päämäärät ja tavoitteet 1.4. Valkeakoski-opiston tilauskoulutustoiminnan päämäärä ja tavoitteet 1.5 Valkeakoski-opiston kilpailuedut 1.6 Valkeakoski-opiston vahvuudet 2. ASIAKKAAT 2.1. Opiskelijat 2.2. Muut asiakkaat 3. OPISTON PALVELUT 3.1. Koulutustarjonta 3.2. Koulutuspalvelujen erityispiirteet 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1. Valkeakoski-opisto osana sivistystoimen keskuksesta 4.2. Opiston henkilöstö 5. OPISTON TALOUS Arviointialue 1. JOHTAJUUS Arviointialue 2. TOIMINTAPERIAATTEET JA STRATEGIA Arviointialue 3. HENKILÖSTÖ Arviointialue 4. KUMPPANUUDET JA RESURSSIT Arviointialue 5. PROSESSIT Arviointialue 6. ASIAKASTULOKSET

11 YLEISKUVAUS 1. VALKEAKOSKI-OPISTON PERUSTIEDOT Valkeakoski-opiston ytimen muodostaa Valkeakosken työväenopisto, joka on perustettu Valkeakoski-opiston toiminta-alue on Valkeakosken kaupunki. Organisatorisesti opisto on kehittynyt seuraavasti. Vuonna 1990 työväenopisto käynnisti lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen käsityöpajojen muodossa. Vuonna 2001 otettiin käyttöön nimitys käsityökoulu. Vuonna 1993 aloitettiin tilauskoulutustoiminta. Aikaisemmin yksityisenä toiminut balettikoulu Glissade liitettiin opistoon vuonna Kaupunginteatterin suojissa vuodesta 1990 alkaen toiminut teatteri-ilmaisun koulu yhdistettiin opistoon vuonna Vuonna 1997 otettiin käyttöön nimitys Valkeakoski-opisto, jolloin työväenopisto, lukion aikuislinja ja kotitalousneuvonta-asema yhdistettiin saman katto-organisaation alle. Vuonna 2000 lukion aikuislinja erotettiin Valkeakoski-opistosta ja se palautettiin takaisin koulukeskukseen. Vuoden 2002 alusta Valkeakoski-opistoon perustettiin sanataidekoulu, jonka jälkeen opistoon ovat kuuluneet seuraavat yksiköt: - työväenopisto - tilauskoulutus - balettikoulu - käsityökoulu - sanataidekoulu - teatteri-ilmaisun koulu Opiston päätoimipaikka sijaitsee Valkeakosken vapaa-aikakeskuksessa, joka valmistui vuonna Opistorakennuksessa on rehtorin huoneen, kansliatilojen ja opettajainhuoneen lisäksi 15 erilaista luokkaa (yhteispinta-ala on m 2 ). Noin 75 % opiston toiminnasta tapahtuu tässä rakennuksessa, jonka tilat ja välineet on suunniteltu aikuisopetukseen sopiviksi. Lisäksi opisto toimii seuraavissa pysyvissä toimipisteissä: opetuskeittiö Tietolan koululla ja käsityökoulu Sorrilan koululla, Sääksmäen kudonta-asema Pellavapää Voipaalassa, Lumikorven paja ja Apiankadun kudontatila. Lisäksi opisto toimii 6 tilapäisesti vuokratussa tilassa. 1.1 Valkeakoski-opiston toiminta-ajatus Sivistystoimen keskuksen johtosäännön mukaan Valkeakoski-opiston toiminta-ajatus on: Työväenopisto tukee elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yksilön persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Työväenopisto tarjoaa paikallisten sivistystarpeiden pohjalta mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja jatko-opintovalmiuksien kehittämiselle. Balettikoulu antaa lapsille ja nuorille tanssin taiteen perusopetusta. 11

12 Käsityökoulu antaa lapsille ja nuorille käsityön taiteen perusopetusta. Sanataidekoulu antaa lapsille ja nuorille sanataiteen perusopetusta. Teatteri-ilmaisun koulu antaa lapsille ja nuorille teatteri-ilmaisun taiteen perusopetusta. Opetuskeittiö ja käsityökoulu antavat kotitalouden, kodinhoidon ja käsityöalan ohjausta, neuvontaa ja kuluttajavalistusta. Valkeakoski-opisto järjestää myös henkilöstökoulutusta, työvoimakoulutusta ja avointa täydennyskoulutusta. 1.2 Perinteisen opistotoiminnan arvot Perinteisessä opistotoiminnassa Valkeakoski-opiston johtamista ja toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: 1. kokonaispersoonallisuuden kehittäminen - humanismiin perustuvaa tietojen, tunteen ja tahdon tasapuolista kehittämistä ihmisessä 2. tieteenomaisuus - kriittisyyteen, ennakkoluulottomuuteen ja objektiivisuuteen tähtäävä tarkastelutapa 3. opinnollisuus - opintojen järjestäminen tavoitteellisesti ja systemaattisesti eteneviksi 4. puolueettomuus - mahdollisuus erilaisten mielipiteiden esittämiselle 5. vapaus - opiston autonomiaan perustuva oikeus päättää itse toiminnan tavoitteista ja sisällöistä sekä opiskelijoiden oikeus päättää itse omista opinnoistaan 6. sivistyksellinen tasa-arvo - pyrkimys poistaa opiskeluun liittyviä sosiaalisia, taloudellisia, alueellisia ja opiskeluvalmiuksiin liittyviä esteitä 7. yhteisöllisyys - yhteistyökyvyn ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen 8. kansainvälisyys - kyky kohdata vieraita kulttuureja ja valmius työskennellä monikulttuurisissa ympäristöissä 9. kestävä kehitys - sellainen nykyhetken tarpeet tyydyttävä toimintatapa, joka ei vie mahdollisuuksia tyydyttää tulevien sukupolvien tarpeita. 1.3 Taiteen perusopetuksen päämäärät ja tavoitteet Valkeakoski-opiston taiteen perusopetuksen eri muotojen päämäärät ja tavoitteet on kirjattu kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin, jotka pohjautuvat taiteen perusopetuksen valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. 1.4 Valkeakoski-opiston tilauskoulutustoiminnan päämäärä ja tavoitteet Valkeakoski-opiston maksullisen tilauskoulutustoiminnan päämäärä on seuraava: Valkeakoski-opisto järjestää korkeatasoista koulutusta ja tuottaa laadukasta oppimateriaalia asiakaslähtöisesti, kilpailukykyisesti ja joustavasti. Maksullista koulutustoimintaa ohjaavat seuraavat tavoitteet: - edistää yhteistyökumppaneiden henkilöstön osaamista - parantaa seutukunnan elinkeinoelämän ja yhteisöjen kilpailukykyä - parantaa opiston ulkoista kuvaa - hankkia tuloja opistolle - järjestää työtilaisuuksia opettajille. 12

13 1.5 Valkeakoski-opiston kilpailuedut Valkeakoski-opiston kilpailuedut ovat: - laadukkaat, monipuoliset ja helposti saavutettavat koulutuspalvelut - nopea ja joustava reagointi asiakkaiden tarpeisiin - laadukkaat opetuksen tukipalvelut (tiedotus, opintoneuvonta sekä toimisto-, vahtimestari- ja kahvilapalvelut) - ystävällinen ja kannustava ilmapiiri - kohtuulliset kurssihinnat - viihtyisä ja toimiva oppimisympäristö - monipuoliset opiskelumahdollisuudet 1.6 Valkeakoski-opiston vahvuudet Valkeakoski-opiston menestystekijöitä ovat: - laadukkaat ja monimuotoiset koulutuspalvelut kaikille kuntalaisille ja heidän yhteisöilleen, ottaen huomioon erityisesti aliedustetut ryhmät. - laadukkaista palveluista johtuva korkea asiakastyytyväisyys - keskeisellä paikalla sijaitseva viihtyisä opistorakennus, jossa on laadukkaiden koulutuspalvelujen edellyttämä opetusvälineistö; myös muut opiston toimipisteet tarjoavat hyvän työ- ja oppimisympäristön - kevyt organisaatio, jossa hyödynnetään oppivaa yhteisöä - pätevä henkilökunta, jonka osaamista kehitetään jatkuvasti ja suunnitelmallisesti - kiinnitämme huomiota työhyvinvoinnin suunnitelmalliseen kehittämiseen; tavoitteenamme on korkea työhyvinvointi - pätevien opettajien hankintaa helpottava hyvä maantieteellinen sijainti - strategiseen suunnitteluun (BSC) ja itsearviointiin (EFQM) perustuva toiminnan laadun jatkuva parantaminen - laadukkaiden koulutuspalvelujen tuottamiseen tarvittavat taloudelliset resurssit - kunnallisuus, joka luo hyvät edellytykset osallistua kuntien henkilöstön kehittämiseen 2. ASIAKKAAT 2.1 Opiskelijat Valtionosuuteen oikeuttavaan ja tilauskoulutuksen opetukseen osallistuu vuosittain n opiskelijaa. Naisten osuus opiskelijoista on n. 78 % ja alle 16-vuotiaiden osuus n. 10%. Kurssilaisten määrä valtionosuuteen oikeuttavassa opetuksessa on lukuvuodessa noin kurssilaista ja tilauskoulutuksessa noin Työväenopistossa voivat opiskella kaikki 16 vuotta täyttäneet. Poikkeustapauksissa aikuisille tarkoitettuihin kursseihin voivat osallistua myös alle 16-vuotiaat. Osa kotitalous- ja kudontakursseista on tarkoitettu lapsille. Yläikärajaa ei ole. 13

14 Taiteen perusopetus (käsityö, tanssi, sanataide ja teatteri-ilmaisu) on tarkoitettu alle 18- vuotiaille lapsille. Ikäraja on 7 vuotta, tanssissa tytöt 4 vuotta ja pojat 7, teatteri-ilmaisussa 6 vuotta. 2.2 Muut asiakkaat Tilauskoulutuksessa opiston asiakkaat voidaan ryhmitellä sen mukaan, kuka/mikä on koulutuksen ostaja. Asiakkaita (koulutuksen ostajia) ovat tällöin yritykset ja julkisen hallinnon organisaatiot, työvoimahallinto, Länsi-Suomen lääninhallitus sekä yksityiset henkilöt. 3. OPISTON PALVELUT 3.1 Koulutustarjonta Valtionapuun oikeuttavaa opetusta Valkeakoski-opisto antaa vuosittain n tuntia. Tästä taiteen perusopetuksen osuus on yhteensä n tuntia. Tilauskoulutusta annetaan vuosittain n tuntia, joka jakautuu henkilöstökoulutukseen, työvoimakoulutukseen ja avoimeen ammatilliseen lisäkoulutukseen. Valkeakoski-opiston osaamisalueita koulutuspalveluissa ovat: 1. taideaineet (kuvataiteet, soveltavat kuvataiteet, kirjallisuus, lausunta, musiikki, tanssi ja teatteri-ilmaisu) 2. taitoaineet (tekstiilityö, tekstiiliaineiden opettajien täydennyskoulutus, pukeutuminen ja tekninen työ) 3. kielet (vieraat kielet ja suomea ulkomaalaisille) 4. yhteiskunnalliset ja kasvatusaineet (itsetuntemus, sosiaalinen vuorovaikutus, sosiaalialan täydennyskoulutus ja ohjaava koulutus) 5. organisaation ja henkilöstön kehittäminen 6. Avoin yliopisto -opetus 7. tietotekniikka 8. kotitalous sekä kotitalouden neuvontapalvelut. 3.2 Koulutuspalvelujen erityispiirteet Valkeakoski-opiston työvuosi ajoittuu syyskuun alusta toukokuun loppuun. Lukuvuosi kestää vähintään 31 työviikkoa. Koko lukuvuoden opintoryhmät työskentelevät yleensä 26 työviikkoa. Taiteen perusopetuksen ryhmät työskentelevät vähintään 30 viikkoa. Opisto järjestää opetusta myös jatkotyökaudella. Opintoryhmät/kurssit kokoontuvat kerran viikossa 1-3 oppituntia kerrallaan, mutta opetus voidaan järjestää myös tiheämmin ja/tai pidemmissä jaksoissa kokoontuvina intensiivikursseina. Opiston työmuotoja ovat opettajan johdolla kokoontuvat opintoryhmät, kurssit ja luennot sekä tutorin avustuksella tapahtuva etä- ja monimuoto-opetus. Opistossa opiskelulle ei ole asetettu muodollisia pohjakoulutusvaatimuksia. 14

15 3.3 Muut palvelut Valkeakoski-opistossa voi suorittaa yleisiä kielitutkintoja ja tietotekniikan ajokorttitutkintoja. Kieltenopettajat tekevät käännös- ja tulkkaustyötä. Opiston tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille. Opetuskeittiö vuokraa kotitalousvälineitä. Toimintakauden aikana opiston tiloissa toimii lounaskahvio. 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Valkeakoski-opisto osana sivistystoimen keskuksesta Valkeakoski-opisto kuuluu sivistystoimen keskukseen. Valkeakoski-opiston asioista päättää sivistystoimen lautakunta, johon kuuluu 9 kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsentä ja kaupunginhallituksen edustaja. Sivistystoimen lautakunnan tehtävät on määritelty Valkeakosken kaupungin hallintosäännössä. Asiat lautakunnalle esittelee opiston rehtori. Valkeakoski-opisto on kaupungin organisaatiossa tulosalue, joka jakautuu seuraaviin tulosyksikköihin: - työväenopisto - tilauskoulutus - balettikoulu - käsityökoulu - sanataidekoulu - teatteri-ilmaisun koulu. Opiston rehtori toimii oman virkansa ohella tulosalueen päällikkönä Valkeakoski-opistossa ja sivistystoimen keskuksen johtajana. 4.2 Opiston henkilöstö Opiston henkilöstön tehtävät, koulutus ja työkokemus Valkeakoski-opistossa: 1. Hallinto- ja kiinteistöhenkilökunta - rehtori KT, HK Juha Sihvonen vuodesta kanslisti yht.yo Mirja Anolin koulutussuunnittelija FM Helena Kilkki-Rekola koulutussuunnittelija KM Marika Saarela talonmies-vahtimestari Juha Koivu toimisto-vahtimestari Hilppa Rikkola toimistovirkailija Essi Järvinen opistoon on sijoitettuna vakituisesti 2,5 siivoojaa, jotka ovat kiinteistönhoitokeskuksen palkkalistoilla. 2. Opettajat Päätoimiset opettajat: - kieltenopettaja FM Leila Hiissa tekstiilityön opettaja KteO Maarit Humalajärvi taideaineiden opettaja keraamikko Timo Pajunen

16 - yhteiskunnallisten aineiden opettaja KM Tarja Kiuru kudonnan opettaja kudonnanohj. Terhi Käpyaho kotitalous- ja käsityön ohjaaja (75 %) käsityönohj. Minna Backman kotitalousopettaja restonomi, AMK Heli Koivulahti tietotekniikan opettaja KTM Reeta Tenhola kielikouluttaja MA Johanna Garant teknisentyön opettaja KM Jussi Inkinen ilmaisutaidon opettaja TeM Annina Ärölä 2007 Lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen vastuuopettajat: - käsityökoulu artenomi, opettaja Kirsi Tahkola tanssi tanssinopettaja Sinikka Saarela sanataide KM Tarja Kiuru teatteri-ilmaisu TeM Annina Ärölä 2007 Tuntiopettajat ja luennoitsijat: - opiston palveluksessa on vuosittain 70 tuntiopettajaa ja n. 30 luennoitsijaa. 5. OPISTON TALOUS Valtionapuun oikeuttavan toiminnan menot v olivat n josta valtionosuus on n. 32 %, kaupungin maksuosuus n. 45 % ja loput kerätään kurssimaksuina. Tilauskoulutustoiminnan vuosibudjetti vaihtelee vuosittain, suuruusluokka on n

17 EFQM:n mukainen toiminnan kuvaus Arviointialue 1. JOHTAJUUS Tällä arviointialueella kuvataan, miten johtajat luovat Valkeakoski-opistolle vision ja edistävät sen toteutumista sekä kehittävät pitkän aikavälin menestymiseen vaadittavat arvot ja toteuttavat niitä henkilökohtaisella toiminnallaan. Lisäksi kerrotaan, miten johtajat osallistuvat henkilökohtaisesti organisaation johtamisjärjestelmän kehittämiseen ja toteuttamiseen. Toimintatavat ja käytännön soveltaminen Visio Johdon vastuut, valtuudet ja tehtäväkuvaukset Laatujohtaminen Kehittämisseminaarit Opettajainkokoukset Kehityskeskustelut Päätoimisen henkilökunnan kokoukset Aineryhmittäiset opettajien suunnittelukokoukset Toimistohenkilökunnan kokoukset Opettajainkirjeet ja tiedotteet Koulutuspoliittisen ja ammattialan kehityksen seuraaminen Opiston suorituskyvyn seuraaminen Arviointi ja parantaminen 17

18 JOHTAJUUS Toimintatavat ja käytännön soveltaminen Visio Opistolle on laadittu viideksi vuodeksi eteenpäin ulottuva visio (liitekansion kohta 2). Se tarkistetaan vuosittain opiston päätoimisen henkilöstön kehittämisseminaareissa ja kokouksissa. Johdon vastuut, valtuudet ja tehtäväkuvaukset Opiston johtoon luetaan rehtorin lisäksi koulutussuunnittelijat, päätoimiset opettajat ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat. Jatkossa: opiston johto. Rehtorin vastuut ja valtuudet on määritelty Valkeakoski-opiston tulosyksikön päällikkönä sivistystoimen keskuksen johtosäännössä. Hänen varahenkilönään toimii koulutussuunnittelija. Opiston rehtori on nimetty Valkeakosken kaupungin sivistystoimen keskuksen johtajaksi, jonka vastuut ja valtuudet on määritelty sivistystoimen keskuksen johtosäännössä. Sivistystoimen keskuksen johtajana rehtori osallistuu kaupungin johtoryhmän kokouksiin. Rehtorin tehtäväkuvaus tarkistetaan vuosittain kaupunginjohtajan kanssa käytävässä kehittämiskeskustelussa. Valkeakoski-opiston päätoimisen henkilökunnan tehtäväkuvaukset tarkistetaan tarvittaessa vuosittaisissa kehittämiskeskusteluissa ja ne hyväksyy rehtori. Tuntiopettajan tehtäväkuvausta tarkistetaan tarvittaessa päätoimisen henkilökunnan kokouksessa tuntiopettajilta saatavan palautteen pohjalta ja se sisällytetään tuntiopettajien perehdyttämiskansioon. Rehtori tukee henkilökunnan oma-aloitteisuutta ja valmiutta reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tätä edistetään mm. päätoimisen henkilökunnan laajalla toimivallalla omissa työtehtävissään. Valkeakosken kaupungilla on käytössä kannustinjärjestelmä aloitetoiminnan tukemiseksi. Opiston henkilökunta voi osallistua aloitetoimintaan. Laatujohtaminen Valkeakoski-opiston johtamisen ja laatutyön tavoitteena on koulutuspalvelujen asiakaslähtöisyyden ja laadun kehittäminen, henkilöstön osaamisen, yhteistyön ja tyytyväisyyden lisääminen sekä opiston toiminnan sujuvuuden ja tehokkuuden parantaminen. Opisto käyttää Euroopan laatupalkintokriteeristöä (EFQM) ja Balanced Scorecardia (BSC) toiminnan kehittämisen välineinä. Johtamista tukevat strategiset asiakirjat, tieto- ja markkinointistrategia sekä kestävän kehityksen ohjelma. Kehittämisseminaarit Opistossa järjestetään kaksi kehittämisseminaaria, joista toinen pidetään kevätlukukauden lopussa ja toinen syyslukukaudella. Seminaareihin osallistuvat kaikki päätoimiseen henkilökuntaan kuuluvat ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat. 18

19 Kevätlukukauden seminaarin tehtävänä on tarkistaa opiston toiminnankuvaus ja asettaa kehittämistehtävät seuraavalle vuodelle. Seminaarissa käsitellään mm. seuraavia asioita: - kurssiarvioiden yhteenveto - talousarvioon kirjattavat tulostavoitteet - resurssien muutostarpeet - toiminta- ja työmenetelmien muutostarpeet - kehittämistehtävät. Syyslukukauden kehittämisseminaarin ohjelma sovitaan kulloisenkin tarpeen mukaan. Opettajainkokoukset Valkeakoski-opisto järjestää työvuoden aikana kaksi kaikille tuntiopettajille tarkoitettua opettajainkokousta. Syyslukukauden alussa pidettävässä kokouksessa eli syystapaamisessa rehtori pitää katsauksen yleiseen aikuiskoulutuspoliittiseen tilanteeseen, opiston kannalta tärkeisiin kaupungin kehittämishankkeisiin ja opiston omaan tilanteeseen. Kevätlukukauden lopussa järjestettävän opettajainkokouksen ohjelmassa otetaan huomioon tuntiopettajien esittämät toivomukset ja käsitellään seuraavan vuoden opetussuunnitelman luonnos. Kokouksen jälkeen varataan aikaa vapaamuotoiselle keskustelulle. Kehityskeskustelut Rehtori sopii omista seuraavan vuoden tulostavoitteistaan kaupunginjohtajan kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa. Rehtori käy syyslukukauden lopussa kehityskeskustelun jokaisen päätoimisen työntekijän ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajan kanssa. Henkilökohtaisen kehityskeskustelun lisäksi on mahdollista käydä tiimikehityskeskustelu. Kehityskeskustelussa läpikäydään ja arvioidaan kunkin työntekijän oman toiminnan tuloksia edellisen vuoden osalta, opiston kehittämissuunnitelmia ja -tarpeita, toimintaympäristön/ koulutus-markkinoiden muutoksia, asiakassuhteiden hoitoa, työntekijän omia koulutustarpeita, työilmapiiriä, työskentelyolosuhteita ja palautetta rehtorille sekä asetetaan tavoitteet seuraavalle vuodelle. Työntekijä valmistautuu etukäteen keskusteluun täyttämällä kysymyskaavakkeen, johon kirjataan keskustelussa sovitut asiat. Osana kehityskeskustelua työntekijä täyttää osaamiskartoituslomakkeen, jossa määritellään ko. työntekijän työssä vaadittava osaamisen taso ja sovitaan mahdollisten osaamisvajeiden osalta osaamisen kohottamisen tavoitteet ja toimenpiteet. Päätoimiset opettajat ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat järjestävät kevätlukukauden lopussa oman aineryhmänsä tuntiopettajille kehityskeskustelut, joissa käydään läpi toteutettujen kurssien palautteet ja asetetaan tavoitteet uusien kurssien suunnittelulle. Päätoimisen henkilökunnan kokoukset Päätoimisen henkilökunnan kokous kokoontuu opiston toimintakaudella joka maanantaina rehtorin johdolla käymään läpi ajankohtainen tilanne ja opistolle eri muodoissa annettu palaute sekä sopimaan lähiajan tehtävistä opistossa. Viikoittainen kokoontuminen mahdollistaa nopean päätöksenteon. 19

20 Kokoukseen osallistuvat rehtorin lisäksi päätoimiset opettajat, taiteen perusopetuksen vastuuopettajat, koulutussuunnittelijat, kanslisti, toimistovirkailija ja toimistovahtimestari. Päätoimisen henkilökunnan kokouksia voidaan tarpeen mukaan järjestää myös teemakokouksina. Toinen koulutussuunnittelijoista tai tarvittaessa kanslisti laatii kokouksesta muistion, joka toimitetaan kaikille päätoimisille sähköpostitse ja laitetaan näkyville opettajainhuoneen ilmoitustaululle. Muistio on luettavissa myös osoitteessa g:\päät. Yhteydenpito tuntiopettajiin Päätoimiset ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat pitävät oman aineryhmänsä tuntiopettajille suunnittelukokouksen, jossa käydään läpi seuraavan työvuoden opetussuunnitelman laadintaan vaikuttavia asioita ja sovitaan ko. aineryhmän opetussuunnitelman painopisteistä. Muita tuntiopettajille tarkoitettuja kokouksia päätoimiset opettajat kutsuvat koolle tarpeen mukaan. Toimistohenkilökunnan kokoukset Toimistohenkilökunta kokoontuu joka maanantaiaamu (loma-aikoja lukuun ottamatta) rehtorin johdolla käymään läpi kanslia- ja kiinteistöhenkilökunnan lähiviikkojen työtilanteen ja sopimaan lähiajan tehtävistä. Kokoukseen osallistuvat rehtorin lisäksi koulutussuunnittelijat, kanslisti, toimistovirkailija ja työvuorossa oleva vahtimestari. Vahtimestari laatii kokouksesta muistion, joka laitetaan näkyville opettajainhuoneen Talossa tapahtuu ilmoitustaululle. Opettajainkirjeet ja tiedotteet Rehtori laatii työvuoden aikana kaikille tuntiopettajille neljä opettajainkirjettä. Niissä informoidaan opiston toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista ja annetaan ohjeita erilaisten käytännöllisten tehtävien hoitamiseksi (palkantilaukset, päiväkirjat, opetussuunnitelmat, henkilöstökoulutus, tilat, välineet yms.). Tämän lisäksi rehtori, päätoimiset opettajat, taiteen perusopetuksen vastuuopettajat, kanslisti ja toimistovahtimestari lähettävät tuntiopettajille tarpeen mukaan erillisiä tiedotteita. Koulutuspoliittisen ja ammattialan kehityksen seuraaminen Kaikki opiston päätoimiseen henkilökuntaan kuuluvat ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat osallistuvat opiston tuella koulutuspoliittisen ja oman ammattialansa kehityksen seuraamiseen erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutustilaisuuksissa, asiantuntijaelimissä ja yhteistyöverkostoissa. Lisäksi he seuraavat aktiivisesti oman ammattialan lehtiä ja kirjallisuutta. Henkilökunta pitää tarkoituksenmukaisella tavalla yhteyttä yhteistyökumppaneihin ja yhteiskunnan edustajiin. Koulutuskuulumiset käydään läpi viikottain päätoimisen henkilökunnan kokouksessa. Opiston suorituskyvyn seuraaminen Rehtori ja muut opiston johtoon kuuluvat seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittaisten taseiden avulla. Rehtori laatii kolmannesvuosittain raportin talousarvion toteutumisesta kaupunginvaltuustolle. Rehtori, päätoimiset opettajat ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat seuraavat opetussuunnitelman toteutumista syys- ja kevätlukukauden osalta. He seuraavat myös 20

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

MARKKINOINTISTRATEGIA 2004

MARKKINOINTISTRATEGIA 2004 MARKKINOINTISTRATEGIA 2004 Johanna Garant, Maarit Humalajärvi, Marika Saarela, Reeta Tenhola, Helena Kilkki-Rekola 28.5.2004 MARKKINOINTISTRATEGIA 2004 1 Perustiedot Valkeakoski-opistosta...3 2 Markkinat...4

Lisätiedot

Päivitetty 3.6.08/LH,EJ, JS

Päivitetty 3.6.08/LH,EJ, JS 1 PEREHDYTTÄMISOPAS 2008 Päivitetty 3.6.08/LH,EJ, JS PEREHDYTTÄMISEN TARKISTUSLISTA 2 Perehdytettävän nimi: Perehdyttäjän nimi: 1. Opiston yleiskuvaus perehdyttäjä pvm 1.1 Valkeakoski-opiston perustiedot

Lisätiedot

MARKKINOINTISTRATEGIA 2013-2014

MARKKINOINTISTRATEGIA 2013-2014 MARKKINOINTISTRATEGIA 2013-2014 Päivitetty 4.9.2013 MARKKINOINTISTRATEGIA 2013 2014 1 Perustiedot Valkeakoski-opistosta... 3 2 Markkinat... 3 2.1 Kysyntä... 3 2.2 Kilpailu... 4 2.3 Toimintaympäristö...

Lisätiedot

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 SIVISTYSTOIMEN ORGANISAATIO VALKEAKOSKI- OPISTO SIVISTYSTOIMEN KESKUS KIRJASTO- TOIMI KULTTUURI- TOIMI KANSALAIS- OPISTO TAITEEN PERUSOPETUS TILAUS- KOULUTUS KULTTUURI- TOIMISTO

Lisätiedot

Yleiskuvaus. 1. Valkeakoski-opiston perustiedot. 2. Koulutustarjonta 21.11.2012 1 (3) Yleiskuvaus

Yleiskuvaus. 1. Valkeakoski-opiston perustiedot. 2. Koulutustarjonta 21.11.2012 1 (3) Yleiskuvaus Yleiskuvaus 21.11.2012 1 (3) Yleiskuvaus 1. Valkeakoski-opiston perustiedot Valkeakoski-opisto muodostuu kolmesta oppilaitoksesta: kansalaisopistosta, musiikkiopistosta ja kuvataidekoulusta. Kansalaisopisto

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Päivitetty: 22.8.2014

Päivitetty: 22.8.2014 1 PEREHDYTTÄMISOPAS 2014 Päivitetty: 22.8.2014 PEREHDYTTÄMISEN TARKISTUSLISTA 2 Perehdytettävän nimi: Perehdyttäjän nimi: 1. Opiston yleiskuvaus perehdyttäjä pvm 1.1 Valkeakoski-opiston perustiedot 1.2

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Vuosi 2007 Vuosi 2010 Tarjonta (mitä koulutusta, millaisin menetelmin) Tarjonnan muutokset

Vuosi 2007 Vuosi 2010 Tarjonta (mitä koulutusta, millaisin menetelmin) Tarjonnan muutokset Päivitetty 8.10.2007 MS KOULUTUSPALVELUSUUNNITELMA Vuosi 2007 Vuosi 2010 Tarjonta (mitä koulutusta, millaisin menetelmin) Tarjonnan muutokset Asiakkaat ja kilpailijat Asiakasryhmien ja kilpailutilanteen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

LIITE 6. Kuva Pekka Agarth KAUKAMETSÄN OPISTO EUROOPAN LAATUPALKINTOMALLIN (EFQM ) MUKAINEN TOIMINNAN KUVAUS

LIITE 6. Kuva Pekka Agarth KAUKAMETSÄN OPISTO EUROOPAN LAATUPALKINTOMALLIN (EFQM ) MUKAINEN TOIMINNAN KUVAUS LIITE 6 Kuva Pekka Agarth KAUKAMETSÄN OPISTO EUROOPAN LAATUPALKINTOMALLIN (EFQM ) MUKAINEN TOIMINNAN KUVAUS KAUKAMETSÄN OPISTO EFQM:n mukainen toiminnan kuvaus YLEISKUVAUS 1. KAUKAMETSÄN OPISTON PERUSTIEDOT

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 1 HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 VISIO Hiiden Opisto on luotettava ja arvostettu kansalaisopisto läntisellä Uudellamaalla. Opisto tunnetaan laadukkaana ja luovana koulutuksen järjestäjänä, aktiivisena vaikuttajana

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Juankoski, Kaavi, Rautavaara n kaupunki, Juankosken kaupunki, Kaavin kunta ja Rautavaaran kunta ovat sopineet

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Päivitetty: 26.3.2015

Päivitetty: 26.3.2015 1 PEREHDYTTÄMISOPAS 2015 Päivitetty: 26.3.2015 2 SISÄLLYS 1.1 VALKEAKOSKI-OPISTON PERUSTIEDOT 4 1.2 KOULUTUSTARJONTA 4 1.3 VALKEAKOSKI-OPISTON OSAAMISALUEITA KOULUTUSPALVELUISSA OVAT: 4 1.4 KOULUTUSPALVELUJEN

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Kestävä kehitys Valkeakoski-opistossa

Kestävä kehitys Valkeakoski-opistossa VALKEAKOSKI-OPISTO Kestävä kehitys vapaan sivistystyön opetukseen ja arkeen Tampere 8.11.2012 Kestävä kehitys Valkeakoski-opistossa koulutussuunnittelija Marika Hoviniemi VALKEAKOSKI-OPISTO Toimintamalli

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

KIVALO-OPISTO. Kotisivu: www.kivalo-opisto.fi. Yhteystiedot

KIVALO-OPISTO. Kotisivu: www.kivalo-opisto.fi. Yhteystiedot 1 KIVALO-OPISTO Kotisivu: www.kivalo-opisto.fi Yhteystiedot Kemin toimipiste: Käyntiosoite: Kemin kulttuurikeskus, Marina Takalon katu 3, 94100 Kemi Puhelin: 0400 328 435, rehtori, 040-748 3672, toimisto

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Päivi Laukkanen Aluejohtaja Työaikakokeilu lukuvuonna 2013 2014 Mukana perusopetuksen

Lisätiedot

VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ MAHDOLLISUUKSIA KOULUTUSTARJONNAN MONIPUOLISTAMISEEN Educa 2012 la 28.1.2012, Päivi Majoinen Pieksämäen seutuopisto

VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ MAHDOLLISUUKSIA KOULUTUSTARJONNAN MONIPUOLISTAMISEEN Educa 2012 la 28.1.2012, Päivi Majoinen Pieksämäen seutuopisto VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ MAHDOLLISUUKSIA KOULUTUSTARJONNAN MONIPUOLISTAMISEEN Educa 2012 la 28.1.2012, Päivi Majoinen Pieksämäen seutuopisto Koulutusta yhteistyössä Pieksämäellä Taustaa -Pieksämäellä paljon

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU... 2 SIVISTYSTOIMEN YLEISET TOIMINTAPERUSTEET... 2 1 Toiminta-ajatus... 2 2 LUKU... 2 ORGANISAATIO... 2 2 Lautakunnat... 2 3 Lautakuntien

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

KeKe KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2010-2011

KeKe KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2010-2011 KeKe KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2010-2011 Päivitetty 19.12.2010 SISÄLLYS 1 Saatteeksi... 3 1.1 Kestävän kehityksen askeleet Valkeakoski-opistossa... 3 Kestävän kehityksen kriteerit... 5 2 Suunnittelu...

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä. PORIN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kansalaisopiston/yksikön nimi ja osoite, jota laatupalkintohakemus koskee, ellei sama kuin yllä:

Kansalaisopiston/yksikön nimi ja osoite, jota laatupalkintohakemus koskee, ellei sama kuin yllä: KANSALAISOPISTOJEN LAATUPALKINTOKILPAILU 2009 HAKULOMAKE Hakijan nimi (kansalaisopiston ylläpitäjä): Kajaanin kaupunki Hakijan osoite: Pohjolankatu 13, 87100 Kajaani Kansalaisopiston/yksikön nimi ja osoite,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO. Johtosääntö

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO. Johtosääntö EMO Espoon musiikkiopisto EMO Johtosääntö ESPOON MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ jonka Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys r.y. on hyväksynyt 12.4.2007. Johtosääntö korvaa 1989 hyväksytyn ohjesäännön.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) 72 A. Belle Selene Xian valtuustoaloite vähäosaisten opiskelun tarpeesta HEL 2013-003033 T 00 00 03 Päätös Johtokunta päätti antaa valtuutettu Belle Selene Xian

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA. 30.11.2011 Päivi Mäki

PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA. 30.11.2011 Päivi Mäki PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA 30.11.2011 Päivi Mäki Sisältö - Laatutyön tavoite - ja perusopetuksen laatukriteeri - Toteutus - Itsearviointi - Koulujen osallistaminen Laatutyön tavoite

Lisätiedot

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1. Espoon työväenopisto Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä Saara Patoluoto 30.1.2014 Espoon työväenopisto Lainsäädännöllinen tehtävä ja tarkoitus ( Laki

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013

AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013 AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Toimintaympäristön kuvaus Auranlaakson kansalaisopisto toimii neljän paikkakunnan alueella: Aura, Marttila, Oripää ja Pöytyä. Oppilaitoksen ylläpitäjä-

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014.

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014. SUONENJOEN KAUPUNKI 1 KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27 Voimaantulo: 1.8.2014 1 Soveltamisala Koulutuslautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä noudatetaan

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Liite nro 4 Yhdtr. 30.7.2008 223 liite2 Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Kurssihinnoittelun lähtökohtana on oppitunnin tuotantohinta,

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Syyskuu 2015 Rehtori Taina Saarinen 1 Johtaminen Mihin suuntaan ja mihin ei? Onko onnistuttu vai ei? Tavoiteasetanta ja vaikuttavuusarviointi Missä päätetään

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Kokemäen kansalaisopisto

Kokemäen kansalaisopisto Kokemäen kansalaisopisto LUKUVUODEN 2014 2015 TOIMINTASUUNNITELMA Työvuoden pituus ja opetuksen järjestäminen Työvuosi 1.8.2014 31.7.2015 Syyskausi 8.9. 13.12.2014 Kevätkausi 7.1. 11.5.2015 Syysloma 20.

Lisätiedot

Martti Markkanen Toimialarehtori, yleissivistävän koulutuksen yksikkö LPKKY Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä

Martti Markkanen Toimialarehtori, yleissivistävän koulutuksen yksikkö LPKKY Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Toimialarehtori, yleissivistävän koulutuksen yksikkö LPKKY Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Ylöjärvi Ammatti-Instituutti Iisakki, Ikaalisten käsija

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITEL- MA KAUDELLE 2013-2014

KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITEL- MA KAUDELLE 2013-2014 KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITEL- MA KAUDELLE 2013-2014 1. Toiminta-ajatus Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot