TOIMINNAN KUVAUS. Päivitetty MS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINNAN KUVAUS. Päivitetty 17.12.07 MS"

Transkriptio

1 TOIMINNAN KUVAUS Päivitetty MS

2 SAATTEEKSI Laki vapaasta sivistystyöstä (1998/632 7) velvoittaa oppilaitokset arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Opetushallitus huolehtii ministeriön päättämien perusteiden mukaisesti arvioinnin kehittämisestä ja ulkopuolisten arviointien toimeenpanosta. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin suorittamisen myös muun kuin opetushallituksen tehtäväksi. Toiminnan arvioinnista on tullut tärkeä osa myös kuntien toimintaa. Palvelujen tuloksellisuutta ja laatua halutaan tarkastella entistä syvällisemmin. Uuden kuntalain mukaan toimialojen käyttösuunnitelmiin kirjataan taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös toiminnalliset tavoitteet, jotka voivat olla sekä määrällisiä että laadullisia. Tavoitteiden saavuttamista tulee myös arvioida. Toiminnan laatu ei kuitenkaan ole mikään uusia asia Valkeakosken työväenopistossa ja vuodesta 1997 alkaen Valkeakoski-opistossa. Tästä ovat osoituksena ne hienot saavutukset, joista on kerrottu opiston vuonna 1994 julkaistussa 70-vuotishistoriassa. Kysymys oli aikaisemmin ennen kaikkea asialleen omistautuneiden opettajien ja innostuneiden opintoryhmien onnistumisista, jotka kelpaavat edelleen esimerkiksi laadukkaasta toiminnasta. Toiminnan laatu nousi kuitenkin uudella tavalla esille 1960-luvulla, jolloin opisto perusti ensimmäiset päätoimisen opettajan vakanssit. Niitä perusteltiin nimenomaan opetuksen laadun parantamisella. Samoin 60-luvulla käynnistettyä hanketta oman opistorakennuksen hankkimiseksi perusteltiin halulla saada aikuisopetukseen sopivat toimintapuitteet. Näistä ajoista eteenpäin toiminnan laadun parantaminen on ollut opiston pysyvä tavoite. Sitä kohti on edetty seuraavien vaiheiden kautta: Päätoimisten opettajan vakanssien lisäämisen avulla vahvistettiin opiston kykyä pitkäjänteiseen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä parannettiin opetuksen laatua Vapaa-aikakeskuksen valmistuminen, jolloin opisto sai käyttöönsä aikuisopetukseen sopivat tilat ja välineet Otettiin käyttöön opetuksen suunnittelujärjestelmä, jolla tuntiopettajat kytkettiin mukaan seuraavan vuoden opetussuunnitelman laadintaan Suomen Akatemian, Opetushallituksen ja KTOL:n tukema kahdeksan opiston (Ahjola, Haukipudas, Kotka, Kuopio, Kouvola, Vantaa, Virkailijat ja Valkeakoski) yhteinen Opetuksen laadun kehittämisprojekti, jonka koordinaattorina toimi Valkeakosken työväenopisto. Projektin tutkijana Antti Kauppi Helsingin yliopistosta. Projektin työskentelyssä tukeuduttiin kehittävän työntutkimuksen menetelmään. Sen tuloksena Valkeakosken työväenopistossa laadittiin laaja opetustoiminnan kehitysvaiheita kuvaava selvitys. Projekti vauhditti keskustelua opistotoiminnan tehtäväkäsi- 2

3 tyksestä ja käynnisti Valkeakoski-opistossa uudenlaisen kurssien suunnittelu- ja arviointijärjestelmän kehittämisen Osassa kieliryhmistä otettiin käyttöön ensimmäinen versio kurssien suunnittelu- ja arviointijärjestelmästä KTOL julkaisi rehtori Juha Sihvosen kirjan Onko vapaat sivistystyöt tehty, joka vauhditti keskustelua opistotoiminnan tehtäväkäsityksestä Tulosjohtamisen myötä hallintojärjestelmiä uudistettiin, päätösvaltaa delegoitiin viranhaltijoille, uudistettiin opistomaksujärjestelmä (kurssikohtaiset hinnat), aloitettiin kehityskeskustelut ja otettiin käyttöön toiminnan tuloksellisuutta kuvaavia mittareita Opistossa käynnistyi kolmivuotinen lasten työpajakokeilu, joka oli osa Opetushallituksen valtakunnallista kokeilua. Sen tehtävänä oli valmistella valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita lasten käsityön opetukseen Opiston myyntipalvelukoulutus (myöhemmin tilauskoulutus) käynnistyi ja luotiin koulutuksen tarve- ja tasokartoitusjärjestelmä. Kurssien suunnittelu- ja arviointimalli otettiin käyttöön kaikissa kieliryhmissä ja osassa taitoja taideaineiden ryhmiä. Rehtori Juha Sihvonen kutsuttiin Opetushallituksen työryhmään, jonka tehtävänä oli pohtia kansalais- ja työväenopistojen toiminnan tuloksellisuutta ja itsearviointia. Työryhmän raportti valmistui syksyllä 1993 ja siinä esiteltiin Valkeakosken työväenopistossa kehitetty kurssien suunnittelu- ja arviointimalli Opisto osallistui Opetushallituksen kokeiluun, jonka tehtävänä oli kehittää kansalaisopistojen toiminnan tuloksellisuuden itsearviointia. Projektin seurantaraportin laati prof. Jukka Lehtinen, jonka arvio Valkeakosken työväenopistosta kuului seuraavasti: Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että tässä opistossa on jo loistavasti saavutettu sellainen itsearviointimenetelmä, jota kohti mm. nyt kokeilulla ollaan hapuilemassa. On vain kysyttävä, miten Valkeakosken menetelmän saisi levitetyksi kaikkien muiden opistojen käyttöön. Tekstiilityönopettaja Maarit Humalajärvelle myönnettiin keväällä 1994 Kansanvalistusseuran tunnustuspalkinto, jonka perusteena oli hänen menestyksellinen toimintansa tekstiilityön opetuksen kehittämiseksi. Opetushallitus myönsi elokuussa 1994 Valkeakosken työväenopistolle oikeuden yleisten kielitutkintojen järjestämiseen. Kielitutkintojen tasoryhmittely loi uudenlaisen viitekehyksen kielikurssien suunnittelulle. Kieltenopettaja Leila Hiissa ryhtyi kouluttamaan Opetushallituksen ja Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen järjestämillä kursseilla kieltenopettajia kurssien suunnittelussa ja arvioinnissa. 3

4 Vuonna 1994 Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry myönsi opistolle luvan atk-ajokorttien järjestämiseen. Tilauskoulutuksen organisointia ja kehittämistä varten opistoon palkattiin koulutussuunnittelija Sakari Uutela, jonka tehtäväksi tuli myös opiston laatujärjestelmien kehittäminen Myyntipalvelukoulutuksen laatujärjestelmän luomiseksi käynnistettiin projekti, jonka konsultiksi palkattiin Efektian johtava konsultti Pirkko Aro. Aikuiskasvatuksen 36. vuosikirjassa ilmestyi rehtori Juha Sihvosen artikkeli Kansalaisopistojen itsearvioinnista Kieltenopettaja Leila Hiissa esitteli syksyllä 1996 Opetusministeriön opetuksen laatua käsitelleessä seminaarissa Valkeakosken työväenopistossa käytössä olevaa kurssien suunnittelu- ja arviointijärjestelmää. Loppusyksystä 1996 valmistui rehtori Juha Sihvosen opistotoiminnan tehtäväkäsityksen kehittymistä selvittänyt väitöskirja Sivistystä kaikille vai valituille? Väitöksen johdosta KTOL myönsi Sihvoselle ensimmäisen Kosti Huuhka -mitalin Opetushallituksen tukema seitsemän opiston (Forssa, Hämeenlinna, myöh. Vanajavesi, Järvenpää, Mäntsälä, Parkano, Porvoo ja Valkeakoski) yhteinen Laatua opistotoimintaan -projekti käynnistyi keväällä Valkeakoski-opisto toimi projektin koordinaattorina vuosina Projektin tuloksena opisto ryhtyi soveltamaan Suomen laatupalkintokriteeristöä (SLP) koko opiston toiminnan arvioinnissa. Ensimmäisen vuoden projektin konsulttina toimi johtava konsultti Pirkko Aro Efektia Oy:sta. Projekti tuotti kansalaisopistotoiminnan itsearviointiperusteet, jotka on johdettu Malcolm Baldridgen -pohjaisista Suomen laatupalkinnon arviointiperusteista. Samalla aloitettiin toimintaa kuvaavien tunnuslukujen kehittäminen. Kansalais- ja työväenopistojen liitto (KTOL) vastasi näiden arviointiperusteiden levittämisestä muiden opistojen käyttöön. Valkeakosken työväenopisto kuvasi keväällä 1998 ensimmäisen kerran toimintansa SLP:n arviointiperusteiden mukaisesti Projekti muokkasi opistotoiminnan arviointiperusteet SLP:n uudistuneiden arviointiperusteiden mukaisiksi. Osa opistojen henkilökunnasta koulutettiin ulkoiseen arviointiin. Kouluttajana oli toimitusjohtaja Herkko Pesonen Mactive Oy:stä. Keväällä 1999 Pesonen antoi kirjalliset lausuntonsa opistojen toiminnankuvauksista. Valkeakoski-opistolla oli tuolloin käytössään toisen kehittämiskierroksen kuvaus. Palautteen seurauksena kuvausta täydennettiin keskeisten prosessien kuvauksilla. 4

5 Projekti laati mallin kansalaisopistotoiminnan laatukäsikirjalle sekä perusopetukseen että myyntipalveluun sekä mallin toimintakertomuksesta, joka perustuu arviointiperusteisiin. Valkeakoski-opiston ensimmäinen laatukäsikirja ja tuntiopettajien perehdyttämiskansio valmistuivat keväällä Niitä varten uudistettiin opiston käyttämät lomakkeet. Projekti kehitti myös mallit asiakastyytyväisyyden, kurssien tavoitteellisuuden ja henkilöstön työtyytyväisyyden arviointiin sekä kehityskeskustelujen käymiseen. Valkeakoski-opistossa toteutettiin syksyllä 1998 sekä asiakastyytyväisyys- että työtyytyväisyyskysely, otettiin kaikilla kursseilla käyttöön kurssien yhtenäinen suunnittelu- ja arviointimalli sekä ryhdyttiin soveltamaan uutta mallia kehityskeskusteluissa. Keväällä 1999 valmistui ensimmäinen uuden kaavan mukainen toimintakertomus vuoden 1998 toiminnasta. Projekti tuotti atk-pohjaisen vertailutietokannan, jonka pohjalta eri opistojen voidaan verrata toisiinsa. Vertailutietokannassa on taloudellisten tunnuslukujen ohella myös laadullisia tunnuslukuja. Aikuiskasvatus -lehdessä 2/1999 ilmestyi rehtori Juha Sihvosen artikkeli Kansalaisopistojen arviointi: uhka opistojen itsemääräämisoikeudelle vai mahdollisuus toiminnan kehittämiseen. Koulutussuunnittelija Sakari Uutela nimitettiin kaupungin laatutyöryhmän sihteeriksi Projektin opistot tutustuivat benchmarking -toimintaan. Konsulttina oli toimitusjohtaja Kari Tuominen Oy Benchmarking Ltd:stä. Benchmarking - toiminnan kohteina olivat strategisen suunnittelun prosessi, taide- ja taitoaineiden julkisen näytön prosessi, opistojen ennakkoilmoittautumis- ja markkinointiprosessi ja myyntipalvelutoiminnan kustannuslaskenta. Kaikilla näillä kohde-alueilla tehtiin benchmarking -vierailuja yksityisiin yrityksiin, joista yksi (Sodexho) oli saanut Suomen laatupalkinnon henkilöstöjohtamisesta. Koulutussuunnittelija Sakari Uutela suoritti syksyllä 1999 Helsingin Teknillisen Korkeakoulun Master of Quality -tutkinnon. Lopputyönään Uutela teki syksyllä 1999 laajan kartoituksen valkeakoskelaisten koulutustarpeista, joiden seurauksena yhteiskunnallisen opetuksen tarjontaa päätettiin lisätä opiston ohjelmassa. Tekstiilityön opettajan Maarit Humalajärven artikkeli Opetussuunnitelmat ja arviointi ilmestyi vuonna 1999 Suomen Kuntaliiton julkaisussa Käsityö koskettaa, jonka toinen toimittaja hän myös oli. Benchmarking -toiminnan myötä projekti kehitti mallit sekä strategiseen suunnitteluun että myyntipalvelutoiminnan kustannuslaskentaan. Valkeakoski-opisto hyväksyi ensimmäinen uuden mallin mukaisen kolmen vuoden strategian keväällä

6 Valkeakoski-opisto voitti Valkeakosken kaupungin ensimmäisen laatupalkinnon Syksyllä 2000 Valkeakoski-opisto järjesti oman visioseminaarinsa, jonka tuloksena opistolle luotiin uuden mallin mukainen viiden vuoden visio. Projektin opistot perehtyivät Balanced Score Card -järjestelmään strategisessa suunnittelun menetelmänä. Uudistetun vision pohjalta Valkeakoski-opistolle laadittiin ensimmäisen BSC:n mukainen viiden vuoden strateginen suunnitelma. Kieltenopettaja Leila Hiissalle myönnettiin Opetushallituksen tunnustuspalkinto, jonka perusteena olivat hänen ansionsa kieltenopetuksen kehittämisessä. Suomen Laatukeskus siirtyi käyttämään vuodesta 2001 alkaen Euroopan laatupalkintoperusteita (EFQM) laatupalkintokilpailussa. Tämän seurauksena myös projektin opistot alkoivat soveltaa tätä mallia toiminnan kuvaamisessa. Opistot perehtyivät EFQM -malliin Suomen Laatukeskuksen konsultin Toni Äikään opastuksella. Sodexhoon suoritetun benchmarking -vierailun tuloksena projektin opistot järjestivät ensimmäinen yhteisen innovaatiofoorumin keväällä Opiston uudeksi tilauskoulutuksesta vastaavaksi koulutussuunnittelijaksi valittiin syksyllä 2000 Helena Kilkki-Rekola, joka samalla nimitettiin kaupungin laatutyöryhmän sihteeriksi Laatua opistotoimintaan -projektin viimeisenä toimintavuonna projektin koordinaatiovastuu siirtyi Porvoon kansalaisopistolle. Projektin opistoissa käynnistettiin arvotyöskentely filosofi Jyri Puhakaisen johdattelemana. Seuraavaksi keskityttiin visio- sekä strategioiden jatkotyöstämiseen. Visiokouluttajana toimi koulutuspäällikkö Jari Lindqvist HAUS:sta. Syksyllä 2001 toteutettiin kaikissa projektin opistoissa Taloustutkimus Oy:lta tilattu yhtenäisen kaavan mukainen asiakastyytyväisyyskysely. Valkeakoski-opisto menestyi kyselyssä selvästi parhaiten tutkituista opistoista. Kokonaisarviossa, jossa tiedusteltiin halukkuutta jatkaa opiskelua myös seuraavana vuonna, 85 % Valkeakoski-opiston opiskelijoista ilmoitti jatkavansa opiskelua ja loput 15 % ilmoitti ehkä jatkavansa opiskelua. Projektin aikana tehtiin myös kaksi yliopistollista opinnäytetyötä (pro gradu), joissa tutkittiin arviointiperusteiden soveltuvuutta ja niiden vaikutuksia opistojen toimintaan. Toisen tutkimuksen teki Porvoon kansalaisopiston rehtori Pertti Jääskä ja toisen VSY:n projektityöntekijä Tytti Liinakoski. Opinnäytetyöt valmistuivat syksyllä

7 Laatua opistotoimintaan -projektin opistot osallistuivat syksyllä 2001 Opetusministeriön ensimmäiseen aikuiskoulutuksen laatupalkintokilpailuun, kuitenkaan ilman menestystä. Marika Saarela valittiin elokuussa 2001 opiston toiseksi koulutussuunnittelijaksi vastuualueenaan kaupungin henkilöstökoulutuksen kehittäminen. Molemmat koulutussuunnittelijat osallistuivat kaupungin laatuvastaaville järjestettyyn Minimaster -koulutukseen. Saarela nimettiin myös opiston laatuvastaavaksi syksyllä Kilkki-Rekola toimii kaupungin laaturyhmän sihteerinä Opiston toiminnan kuvaus muutettiin Euroopan laatupalkintokriteeristön mukaiseksi. Kaupungin henkilöstökoulutuksen osalta opiston rooli tehostui keväällä Henkilöstöhallinnon kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen lisäksi sopimus tehtiin myös tietohallinnon kanssa. Mm. tietohallintoyhteistyön vuoksi syksyllä 2002 opistoon valittiin tietotekniikan opettajaksi Reeta Tenhola. Samaan aikaan tilauskoulutuksen kielikouluttajana aloitti Johanna Garant. Myös tilojen kannalta syksy 2002 tuo mukanaan parannuksia opiston toimintaan. Puutyö ja entisöinti siirtyi Lumikorven pajaan ja tanssijoita varten opisto vuokrasi Koivunkolon. Lumikorven pajan myötä opiston teknisentyönopettajana aloitti Jussi Inkinen. Keväällä 2003 opisto solmi henkilöstökoulutuksen yhteistyösopimuksen Etelä-Pirkanmaan kuntien (Toijala, Viiala, Urjala, Kylmäkoski) ja Etelä- Pirkanmaan terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Opetusministeriö nimesi rehtori Juha Sihvosen koulutuksen arviointineuvoston jäseneksi alkaneelle 4-vuotiskaudelle. Syyslukukaudella 2003 opisto siirtyi netti- ja puhelinilmoittautumiseen ja luopui perinteisestä opiskelupaikkojen jonotuksesta. Loppuvuodesta valmistui myös opiston ensimmäinen tietostrategia, jossa vuosittain päivitetään opiston tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön kuuluvia teknisiä ja henkilökunnan osaamiseen liittyviä valmiuksia. Tietostrategiassa visioidaan myös tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksen tukena. Tietostrategian kehittämistä varten nimettiin verkkotiimi, jonka vetäjänä toimii tietotekniikanopettaja Reeta Tenhola. Opisto on mukana kahdessa verkkoavusteisen opetuksen hankkeessa, Parkanon kansalaisopiston hallinnoimassa Virtuaaliopisto ja Vanajaveden ESOP (Etelä-Suomen verkko-opistohanke) hankkeissa Opiston strategisia laatuasiakirjoja täydennettiin markkinointistrategialla, jonka valmistelusta vastasi koulutussuunnittelija Helena Kilkki-Rekola. Samalla käynnistettiin erilaisten palaute- ym. lomakkeiden siirtäminen verkkoon. Tyky-toiminnan suunnittelua varten nimettiin työryhmä, jonka vetäjänä toimii yhteiskunnallisten aineidenopettaja Tarja Kiuru. 7

8 Loppuvuodesta opisto kutsuttiin mukaan KTOL:n kestävän kehityksen edistämistä pohtivaan työryhmään. Työryhmän jäsenenä opistosta toimii koulutussuunnittelija Marika Saarela, joka vastasi myös opistolle laaditusta kestävän kehityksen ohjelmasta Tietotekniikan ja tilauskoulutuksen kielikoulutuksessa otettiin käyttöön netin kautta tapahtuva kurssipalautteiden kerääminen, jota asteittain laajennetaan koskemaan kaikkia aineryhmiä. Syksyllä opiston yhteiskunnallisten aineiden opettaja Tarja Kiuru, kielikouluttaja Johanna Garant ja vs. koulutussuunnittelija Kaisa Salonen laativat suunnitelman opiston henkilöstön osaamiskartoituksen laadinnasta. Osaamiskartoitus otettiin käyttöön vuonna Rehtori Juha Sihvonen nimettiin keväällä 2006 OPM:n asettaman kansalaisopistojen laatupalkintoryhmän jäseneksi, joka laatii kriteerit laatupalkinnon myöntämiselle. Myöhemmin keväällä ministeri nimesi Sihvosen kansalaisopistojen ensimmäisen laatupalkinnon arviointiryhmän puheenjohtajaksi Koulutussuunnittelija Marika Saarela ja yhteiskunnallisten aineidenopettaja Tarja Kiuru osallistuivat työhyvinvointivalmentajien koulutukseen, johon liittyen opistolle laadittiin uusi malli työhyvinvoinnin edistämiseksi. Osaamiskartoituksen mallia kehitettiin eteenpäin ja se liitettiin osaksi uudistettua kehityskeskustelua. Kevätlukukaudella käynnistettiin opiston laatujärjestelmän kokonaisuudistus. Syksyllä 2007 opisto osallistui menestyksellisesti opetushallituksen järjestämään Kansalaisopistojen Laatupalkintokilpailuun. Opisto sai palkinnon opetusministeri Sari Sarkomaan jakamana Opetusministeriön myöntämän laatupalkinnon sai Valkeakoski-opiston lisäksi kaksi muuta opistoa. Laatupalkinnon suuruus oli euroa ja v kilpailun erityisteemana oli kansalaisopistojen kielikoulutus. Tarve toiminnan laadun parantamiseen ja arviointiin jatkuu edelleen. Se voidaan ryhmitellä seuraavasti: 1) valtionapuun oikeuttava toiminta - opiston toiminnan kehittäminen itsearvioinnin avulla - omistajan, useimmiten kunnan tarve saada arviointitietoa opiston toiminnasta - opetushallituksen suorittama oppilaitosten arviointi - opiskelijoiden tarve tietää opiston koulutuspalvelujen laadusta 2) tilauskoulutus - opiston oma tavoite menestyä koulutusmarkkinoilla - ostavien asiakkaiden halu varmistua opiston tarjoaminen koulutuspalvelujen laadusta ja hinnasta - opiskelijoiden tarve tietää opiston koulutuspalvelujen laadusta 8

9 Käsillä oleva Valkeakoski-opiston toiminnan kuvaus kertoo, miten opisto tällä hetkellä arvioi ja parantaa toimintaansa. 9

10 EFQM:n mukainen toiminnan kuvaus YLEISKUVAUS VALKEAKOSKI-OPISTON PERUSTIEDOT 1.1. Valkeakoski-opiston toiminta-ajatus 1.2. Perinteisen opistotoiminnan arvot 1.3. Taiteen perusopetuksen päämäärät ja tavoitteet 1.4. Valkeakoski-opiston tilauskoulutustoiminnan päämäärä ja tavoitteet 1.5 Valkeakoski-opiston kilpailuedut 1.6 Valkeakoski-opiston vahvuudet 2. ASIAKKAAT 2.1. Opiskelijat 2.2. Muut asiakkaat 3. OPISTON PALVELUT 3.1. Koulutustarjonta 3.2. Koulutuspalvelujen erityispiirteet 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1. Valkeakoski-opisto osana sivistystoimen keskuksesta 4.2. Opiston henkilöstö 5. OPISTON TALOUS Arviointialue 1. JOHTAJUUS Arviointialue 2. TOIMINTAPERIAATTEET JA STRATEGIA Arviointialue 3. HENKILÖSTÖ Arviointialue 4. KUMPPANUUDET JA RESURSSIT Arviointialue 5. PROSESSIT Arviointialue 6. ASIAKASTULOKSET

11 YLEISKUVAUS 1. VALKEAKOSKI-OPISTON PERUSTIEDOT Valkeakoski-opiston ytimen muodostaa Valkeakosken työväenopisto, joka on perustettu Valkeakoski-opiston toiminta-alue on Valkeakosken kaupunki. Organisatorisesti opisto on kehittynyt seuraavasti. Vuonna 1990 työväenopisto käynnisti lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen käsityöpajojen muodossa. Vuonna 2001 otettiin käyttöön nimitys käsityökoulu. Vuonna 1993 aloitettiin tilauskoulutustoiminta. Aikaisemmin yksityisenä toiminut balettikoulu Glissade liitettiin opistoon vuonna Kaupunginteatterin suojissa vuodesta 1990 alkaen toiminut teatteri-ilmaisun koulu yhdistettiin opistoon vuonna Vuonna 1997 otettiin käyttöön nimitys Valkeakoski-opisto, jolloin työväenopisto, lukion aikuislinja ja kotitalousneuvonta-asema yhdistettiin saman katto-organisaation alle. Vuonna 2000 lukion aikuislinja erotettiin Valkeakoski-opistosta ja se palautettiin takaisin koulukeskukseen. Vuoden 2002 alusta Valkeakoski-opistoon perustettiin sanataidekoulu, jonka jälkeen opistoon ovat kuuluneet seuraavat yksiköt: - työväenopisto - tilauskoulutus - balettikoulu - käsityökoulu - sanataidekoulu - teatteri-ilmaisun koulu Opiston päätoimipaikka sijaitsee Valkeakosken vapaa-aikakeskuksessa, joka valmistui vuonna Opistorakennuksessa on rehtorin huoneen, kansliatilojen ja opettajainhuoneen lisäksi 15 erilaista luokkaa (yhteispinta-ala on m 2 ). Noin 75 % opiston toiminnasta tapahtuu tässä rakennuksessa, jonka tilat ja välineet on suunniteltu aikuisopetukseen sopiviksi. Lisäksi opisto toimii seuraavissa pysyvissä toimipisteissä: opetuskeittiö Tietolan koululla ja käsityökoulu Sorrilan koululla, Sääksmäen kudonta-asema Pellavapää Voipaalassa, Lumikorven paja ja Apiankadun kudontatila. Lisäksi opisto toimii 6 tilapäisesti vuokratussa tilassa. 1.1 Valkeakoski-opiston toiminta-ajatus Sivistystoimen keskuksen johtosäännön mukaan Valkeakoski-opiston toiminta-ajatus on: Työväenopisto tukee elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yksilön persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Työväenopisto tarjoaa paikallisten sivistystarpeiden pohjalta mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja jatko-opintovalmiuksien kehittämiselle. Balettikoulu antaa lapsille ja nuorille tanssin taiteen perusopetusta. 11

12 Käsityökoulu antaa lapsille ja nuorille käsityön taiteen perusopetusta. Sanataidekoulu antaa lapsille ja nuorille sanataiteen perusopetusta. Teatteri-ilmaisun koulu antaa lapsille ja nuorille teatteri-ilmaisun taiteen perusopetusta. Opetuskeittiö ja käsityökoulu antavat kotitalouden, kodinhoidon ja käsityöalan ohjausta, neuvontaa ja kuluttajavalistusta. Valkeakoski-opisto järjestää myös henkilöstökoulutusta, työvoimakoulutusta ja avointa täydennyskoulutusta. 1.2 Perinteisen opistotoiminnan arvot Perinteisessä opistotoiminnassa Valkeakoski-opiston johtamista ja toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: 1. kokonaispersoonallisuuden kehittäminen - humanismiin perustuvaa tietojen, tunteen ja tahdon tasapuolista kehittämistä ihmisessä 2. tieteenomaisuus - kriittisyyteen, ennakkoluulottomuuteen ja objektiivisuuteen tähtäävä tarkastelutapa 3. opinnollisuus - opintojen järjestäminen tavoitteellisesti ja systemaattisesti eteneviksi 4. puolueettomuus - mahdollisuus erilaisten mielipiteiden esittämiselle 5. vapaus - opiston autonomiaan perustuva oikeus päättää itse toiminnan tavoitteista ja sisällöistä sekä opiskelijoiden oikeus päättää itse omista opinnoistaan 6. sivistyksellinen tasa-arvo - pyrkimys poistaa opiskeluun liittyviä sosiaalisia, taloudellisia, alueellisia ja opiskeluvalmiuksiin liittyviä esteitä 7. yhteisöllisyys - yhteistyökyvyn ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen 8. kansainvälisyys - kyky kohdata vieraita kulttuureja ja valmius työskennellä monikulttuurisissa ympäristöissä 9. kestävä kehitys - sellainen nykyhetken tarpeet tyydyttävä toimintatapa, joka ei vie mahdollisuuksia tyydyttää tulevien sukupolvien tarpeita. 1.3 Taiteen perusopetuksen päämäärät ja tavoitteet Valkeakoski-opiston taiteen perusopetuksen eri muotojen päämäärät ja tavoitteet on kirjattu kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin, jotka pohjautuvat taiteen perusopetuksen valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. 1.4 Valkeakoski-opiston tilauskoulutustoiminnan päämäärä ja tavoitteet Valkeakoski-opiston maksullisen tilauskoulutustoiminnan päämäärä on seuraava: Valkeakoski-opisto järjestää korkeatasoista koulutusta ja tuottaa laadukasta oppimateriaalia asiakaslähtöisesti, kilpailukykyisesti ja joustavasti. Maksullista koulutustoimintaa ohjaavat seuraavat tavoitteet: - edistää yhteistyökumppaneiden henkilöstön osaamista - parantaa seutukunnan elinkeinoelämän ja yhteisöjen kilpailukykyä - parantaa opiston ulkoista kuvaa - hankkia tuloja opistolle - järjestää työtilaisuuksia opettajille. 12

13 1.5 Valkeakoski-opiston kilpailuedut Valkeakoski-opiston kilpailuedut ovat: - laadukkaat, monipuoliset ja helposti saavutettavat koulutuspalvelut - nopea ja joustava reagointi asiakkaiden tarpeisiin - laadukkaat opetuksen tukipalvelut (tiedotus, opintoneuvonta sekä toimisto-, vahtimestari- ja kahvilapalvelut) - ystävällinen ja kannustava ilmapiiri - kohtuulliset kurssihinnat - viihtyisä ja toimiva oppimisympäristö - monipuoliset opiskelumahdollisuudet 1.6 Valkeakoski-opiston vahvuudet Valkeakoski-opiston menestystekijöitä ovat: - laadukkaat ja monimuotoiset koulutuspalvelut kaikille kuntalaisille ja heidän yhteisöilleen, ottaen huomioon erityisesti aliedustetut ryhmät. - laadukkaista palveluista johtuva korkea asiakastyytyväisyys - keskeisellä paikalla sijaitseva viihtyisä opistorakennus, jossa on laadukkaiden koulutuspalvelujen edellyttämä opetusvälineistö; myös muut opiston toimipisteet tarjoavat hyvän työ- ja oppimisympäristön - kevyt organisaatio, jossa hyödynnetään oppivaa yhteisöä - pätevä henkilökunta, jonka osaamista kehitetään jatkuvasti ja suunnitelmallisesti - kiinnitämme huomiota työhyvinvoinnin suunnitelmalliseen kehittämiseen; tavoitteenamme on korkea työhyvinvointi - pätevien opettajien hankintaa helpottava hyvä maantieteellinen sijainti - strategiseen suunnitteluun (BSC) ja itsearviointiin (EFQM) perustuva toiminnan laadun jatkuva parantaminen - laadukkaiden koulutuspalvelujen tuottamiseen tarvittavat taloudelliset resurssit - kunnallisuus, joka luo hyvät edellytykset osallistua kuntien henkilöstön kehittämiseen 2. ASIAKKAAT 2.1 Opiskelijat Valtionosuuteen oikeuttavaan ja tilauskoulutuksen opetukseen osallistuu vuosittain n opiskelijaa. Naisten osuus opiskelijoista on n. 78 % ja alle 16-vuotiaiden osuus n. 10%. Kurssilaisten määrä valtionosuuteen oikeuttavassa opetuksessa on lukuvuodessa noin kurssilaista ja tilauskoulutuksessa noin Työväenopistossa voivat opiskella kaikki 16 vuotta täyttäneet. Poikkeustapauksissa aikuisille tarkoitettuihin kursseihin voivat osallistua myös alle 16-vuotiaat. Osa kotitalous- ja kudontakursseista on tarkoitettu lapsille. Yläikärajaa ei ole. 13

14 Taiteen perusopetus (käsityö, tanssi, sanataide ja teatteri-ilmaisu) on tarkoitettu alle 18- vuotiaille lapsille. Ikäraja on 7 vuotta, tanssissa tytöt 4 vuotta ja pojat 7, teatteri-ilmaisussa 6 vuotta. 2.2 Muut asiakkaat Tilauskoulutuksessa opiston asiakkaat voidaan ryhmitellä sen mukaan, kuka/mikä on koulutuksen ostaja. Asiakkaita (koulutuksen ostajia) ovat tällöin yritykset ja julkisen hallinnon organisaatiot, työvoimahallinto, Länsi-Suomen lääninhallitus sekä yksityiset henkilöt. 3. OPISTON PALVELUT 3.1 Koulutustarjonta Valtionapuun oikeuttavaa opetusta Valkeakoski-opisto antaa vuosittain n tuntia. Tästä taiteen perusopetuksen osuus on yhteensä n tuntia. Tilauskoulutusta annetaan vuosittain n tuntia, joka jakautuu henkilöstökoulutukseen, työvoimakoulutukseen ja avoimeen ammatilliseen lisäkoulutukseen. Valkeakoski-opiston osaamisalueita koulutuspalveluissa ovat: 1. taideaineet (kuvataiteet, soveltavat kuvataiteet, kirjallisuus, lausunta, musiikki, tanssi ja teatteri-ilmaisu) 2. taitoaineet (tekstiilityö, tekstiiliaineiden opettajien täydennyskoulutus, pukeutuminen ja tekninen työ) 3. kielet (vieraat kielet ja suomea ulkomaalaisille) 4. yhteiskunnalliset ja kasvatusaineet (itsetuntemus, sosiaalinen vuorovaikutus, sosiaalialan täydennyskoulutus ja ohjaava koulutus) 5. organisaation ja henkilöstön kehittäminen 6. Avoin yliopisto -opetus 7. tietotekniikka 8. kotitalous sekä kotitalouden neuvontapalvelut. 3.2 Koulutuspalvelujen erityispiirteet Valkeakoski-opiston työvuosi ajoittuu syyskuun alusta toukokuun loppuun. Lukuvuosi kestää vähintään 31 työviikkoa. Koko lukuvuoden opintoryhmät työskentelevät yleensä 26 työviikkoa. Taiteen perusopetuksen ryhmät työskentelevät vähintään 30 viikkoa. Opisto järjestää opetusta myös jatkotyökaudella. Opintoryhmät/kurssit kokoontuvat kerran viikossa 1-3 oppituntia kerrallaan, mutta opetus voidaan järjestää myös tiheämmin ja/tai pidemmissä jaksoissa kokoontuvina intensiivikursseina. Opiston työmuotoja ovat opettajan johdolla kokoontuvat opintoryhmät, kurssit ja luennot sekä tutorin avustuksella tapahtuva etä- ja monimuoto-opetus. Opistossa opiskelulle ei ole asetettu muodollisia pohjakoulutusvaatimuksia. 14

15 3.3 Muut palvelut Valkeakoski-opistossa voi suorittaa yleisiä kielitutkintoja ja tietotekniikan ajokorttitutkintoja. Kieltenopettajat tekevät käännös- ja tulkkaustyötä. Opiston tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille. Opetuskeittiö vuokraa kotitalousvälineitä. Toimintakauden aikana opiston tiloissa toimii lounaskahvio. 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Valkeakoski-opisto osana sivistystoimen keskuksesta Valkeakoski-opisto kuuluu sivistystoimen keskukseen. Valkeakoski-opiston asioista päättää sivistystoimen lautakunta, johon kuuluu 9 kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsentä ja kaupunginhallituksen edustaja. Sivistystoimen lautakunnan tehtävät on määritelty Valkeakosken kaupungin hallintosäännössä. Asiat lautakunnalle esittelee opiston rehtori. Valkeakoski-opisto on kaupungin organisaatiossa tulosalue, joka jakautuu seuraaviin tulosyksikköihin: - työväenopisto - tilauskoulutus - balettikoulu - käsityökoulu - sanataidekoulu - teatteri-ilmaisun koulu. Opiston rehtori toimii oman virkansa ohella tulosalueen päällikkönä Valkeakoski-opistossa ja sivistystoimen keskuksen johtajana. 4.2 Opiston henkilöstö Opiston henkilöstön tehtävät, koulutus ja työkokemus Valkeakoski-opistossa: 1. Hallinto- ja kiinteistöhenkilökunta - rehtori KT, HK Juha Sihvonen vuodesta kanslisti yht.yo Mirja Anolin koulutussuunnittelija FM Helena Kilkki-Rekola koulutussuunnittelija KM Marika Saarela talonmies-vahtimestari Juha Koivu toimisto-vahtimestari Hilppa Rikkola toimistovirkailija Essi Järvinen opistoon on sijoitettuna vakituisesti 2,5 siivoojaa, jotka ovat kiinteistönhoitokeskuksen palkkalistoilla. 2. Opettajat Päätoimiset opettajat: - kieltenopettaja FM Leila Hiissa tekstiilityön opettaja KteO Maarit Humalajärvi taideaineiden opettaja keraamikko Timo Pajunen

16 - yhteiskunnallisten aineiden opettaja KM Tarja Kiuru kudonnan opettaja kudonnanohj. Terhi Käpyaho kotitalous- ja käsityön ohjaaja (75 %) käsityönohj. Minna Backman kotitalousopettaja restonomi, AMK Heli Koivulahti tietotekniikan opettaja KTM Reeta Tenhola kielikouluttaja MA Johanna Garant teknisentyön opettaja KM Jussi Inkinen ilmaisutaidon opettaja TeM Annina Ärölä 2007 Lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen vastuuopettajat: - käsityökoulu artenomi, opettaja Kirsi Tahkola tanssi tanssinopettaja Sinikka Saarela sanataide KM Tarja Kiuru teatteri-ilmaisu TeM Annina Ärölä 2007 Tuntiopettajat ja luennoitsijat: - opiston palveluksessa on vuosittain 70 tuntiopettajaa ja n. 30 luennoitsijaa. 5. OPISTON TALOUS Valtionapuun oikeuttavan toiminnan menot v olivat n josta valtionosuus on n. 32 %, kaupungin maksuosuus n. 45 % ja loput kerätään kurssimaksuina. Tilauskoulutustoiminnan vuosibudjetti vaihtelee vuosittain, suuruusluokka on n

17 EFQM:n mukainen toiminnan kuvaus Arviointialue 1. JOHTAJUUS Tällä arviointialueella kuvataan, miten johtajat luovat Valkeakoski-opistolle vision ja edistävät sen toteutumista sekä kehittävät pitkän aikavälin menestymiseen vaadittavat arvot ja toteuttavat niitä henkilökohtaisella toiminnallaan. Lisäksi kerrotaan, miten johtajat osallistuvat henkilökohtaisesti organisaation johtamisjärjestelmän kehittämiseen ja toteuttamiseen. Toimintatavat ja käytännön soveltaminen Visio Johdon vastuut, valtuudet ja tehtäväkuvaukset Laatujohtaminen Kehittämisseminaarit Opettajainkokoukset Kehityskeskustelut Päätoimisen henkilökunnan kokoukset Aineryhmittäiset opettajien suunnittelukokoukset Toimistohenkilökunnan kokoukset Opettajainkirjeet ja tiedotteet Koulutuspoliittisen ja ammattialan kehityksen seuraaminen Opiston suorituskyvyn seuraaminen Arviointi ja parantaminen 17

18 JOHTAJUUS Toimintatavat ja käytännön soveltaminen Visio Opistolle on laadittu viideksi vuodeksi eteenpäin ulottuva visio (liitekansion kohta 2). Se tarkistetaan vuosittain opiston päätoimisen henkilöstön kehittämisseminaareissa ja kokouksissa. Johdon vastuut, valtuudet ja tehtäväkuvaukset Opiston johtoon luetaan rehtorin lisäksi koulutussuunnittelijat, päätoimiset opettajat ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat. Jatkossa: opiston johto. Rehtorin vastuut ja valtuudet on määritelty Valkeakoski-opiston tulosyksikön päällikkönä sivistystoimen keskuksen johtosäännössä. Hänen varahenkilönään toimii koulutussuunnittelija. Opiston rehtori on nimetty Valkeakosken kaupungin sivistystoimen keskuksen johtajaksi, jonka vastuut ja valtuudet on määritelty sivistystoimen keskuksen johtosäännössä. Sivistystoimen keskuksen johtajana rehtori osallistuu kaupungin johtoryhmän kokouksiin. Rehtorin tehtäväkuvaus tarkistetaan vuosittain kaupunginjohtajan kanssa käytävässä kehittämiskeskustelussa. Valkeakoski-opiston päätoimisen henkilökunnan tehtäväkuvaukset tarkistetaan tarvittaessa vuosittaisissa kehittämiskeskusteluissa ja ne hyväksyy rehtori. Tuntiopettajan tehtäväkuvausta tarkistetaan tarvittaessa päätoimisen henkilökunnan kokouksessa tuntiopettajilta saatavan palautteen pohjalta ja se sisällytetään tuntiopettajien perehdyttämiskansioon. Rehtori tukee henkilökunnan oma-aloitteisuutta ja valmiutta reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tätä edistetään mm. päätoimisen henkilökunnan laajalla toimivallalla omissa työtehtävissään. Valkeakosken kaupungilla on käytössä kannustinjärjestelmä aloitetoiminnan tukemiseksi. Opiston henkilökunta voi osallistua aloitetoimintaan. Laatujohtaminen Valkeakoski-opiston johtamisen ja laatutyön tavoitteena on koulutuspalvelujen asiakaslähtöisyyden ja laadun kehittäminen, henkilöstön osaamisen, yhteistyön ja tyytyväisyyden lisääminen sekä opiston toiminnan sujuvuuden ja tehokkuuden parantaminen. Opisto käyttää Euroopan laatupalkintokriteeristöä (EFQM) ja Balanced Scorecardia (BSC) toiminnan kehittämisen välineinä. Johtamista tukevat strategiset asiakirjat, tieto- ja markkinointistrategia sekä kestävän kehityksen ohjelma. Kehittämisseminaarit Opistossa järjestetään kaksi kehittämisseminaaria, joista toinen pidetään kevätlukukauden lopussa ja toinen syyslukukaudella. Seminaareihin osallistuvat kaikki päätoimiseen henkilökuntaan kuuluvat ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat. 18

19 Kevätlukukauden seminaarin tehtävänä on tarkistaa opiston toiminnankuvaus ja asettaa kehittämistehtävät seuraavalle vuodelle. Seminaarissa käsitellään mm. seuraavia asioita: - kurssiarvioiden yhteenveto - talousarvioon kirjattavat tulostavoitteet - resurssien muutostarpeet - toiminta- ja työmenetelmien muutostarpeet - kehittämistehtävät. Syyslukukauden kehittämisseminaarin ohjelma sovitaan kulloisenkin tarpeen mukaan. Opettajainkokoukset Valkeakoski-opisto järjestää työvuoden aikana kaksi kaikille tuntiopettajille tarkoitettua opettajainkokousta. Syyslukukauden alussa pidettävässä kokouksessa eli syystapaamisessa rehtori pitää katsauksen yleiseen aikuiskoulutuspoliittiseen tilanteeseen, opiston kannalta tärkeisiin kaupungin kehittämishankkeisiin ja opiston omaan tilanteeseen. Kevätlukukauden lopussa järjestettävän opettajainkokouksen ohjelmassa otetaan huomioon tuntiopettajien esittämät toivomukset ja käsitellään seuraavan vuoden opetussuunnitelman luonnos. Kokouksen jälkeen varataan aikaa vapaamuotoiselle keskustelulle. Kehityskeskustelut Rehtori sopii omista seuraavan vuoden tulostavoitteistaan kaupunginjohtajan kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa. Rehtori käy syyslukukauden lopussa kehityskeskustelun jokaisen päätoimisen työntekijän ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajan kanssa. Henkilökohtaisen kehityskeskustelun lisäksi on mahdollista käydä tiimikehityskeskustelu. Kehityskeskustelussa läpikäydään ja arvioidaan kunkin työntekijän oman toiminnan tuloksia edellisen vuoden osalta, opiston kehittämissuunnitelmia ja -tarpeita, toimintaympäristön/ koulutus-markkinoiden muutoksia, asiakassuhteiden hoitoa, työntekijän omia koulutustarpeita, työilmapiiriä, työskentelyolosuhteita ja palautetta rehtorille sekä asetetaan tavoitteet seuraavalle vuodelle. Työntekijä valmistautuu etukäteen keskusteluun täyttämällä kysymyskaavakkeen, johon kirjataan keskustelussa sovitut asiat. Osana kehityskeskustelua työntekijä täyttää osaamiskartoituslomakkeen, jossa määritellään ko. työntekijän työssä vaadittava osaamisen taso ja sovitaan mahdollisten osaamisvajeiden osalta osaamisen kohottamisen tavoitteet ja toimenpiteet. Päätoimiset opettajat ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat järjestävät kevätlukukauden lopussa oman aineryhmänsä tuntiopettajille kehityskeskustelut, joissa käydään läpi toteutettujen kurssien palautteet ja asetetaan tavoitteet uusien kurssien suunnittelulle. Päätoimisen henkilökunnan kokoukset Päätoimisen henkilökunnan kokous kokoontuu opiston toimintakaudella joka maanantaina rehtorin johdolla käymään läpi ajankohtainen tilanne ja opistolle eri muodoissa annettu palaute sekä sopimaan lähiajan tehtävistä opistossa. Viikoittainen kokoontuminen mahdollistaa nopean päätöksenteon. 19

20 Kokoukseen osallistuvat rehtorin lisäksi päätoimiset opettajat, taiteen perusopetuksen vastuuopettajat, koulutussuunnittelijat, kanslisti, toimistovirkailija ja toimistovahtimestari. Päätoimisen henkilökunnan kokouksia voidaan tarpeen mukaan järjestää myös teemakokouksina. Toinen koulutussuunnittelijoista tai tarvittaessa kanslisti laatii kokouksesta muistion, joka toimitetaan kaikille päätoimisille sähköpostitse ja laitetaan näkyville opettajainhuoneen ilmoitustaululle. Muistio on luettavissa myös osoitteessa g:\päät. Yhteydenpito tuntiopettajiin Päätoimiset ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat pitävät oman aineryhmänsä tuntiopettajille suunnittelukokouksen, jossa käydään läpi seuraavan työvuoden opetussuunnitelman laadintaan vaikuttavia asioita ja sovitaan ko. aineryhmän opetussuunnitelman painopisteistä. Muita tuntiopettajille tarkoitettuja kokouksia päätoimiset opettajat kutsuvat koolle tarpeen mukaan. Toimistohenkilökunnan kokoukset Toimistohenkilökunta kokoontuu joka maanantaiaamu (loma-aikoja lukuun ottamatta) rehtorin johdolla käymään läpi kanslia- ja kiinteistöhenkilökunnan lähiviikkojen työtilanteen ja sopimaan lähiajan tehtävistä. Kokoukseen osallistuvat rehtorin lisäksi koulutussuunnittelijat, kanslisti, toimistovirkailija ja työvuorossa oleva vahtimestari. Vahtimestari laatii kokouksesta muistion, joka laitetaan näkyville opettajainhuoneen Talossa tapahtuu ilmoitustaululle. Opettajainkirjeet ja tiedotteet Rehtori laatii työvuoden aikana kaikille tuntiopettajille neljä opettajainkirjettä. Niissä informoidaan opiston toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista ja annetaan ohjeita erilaisten käytännöllisten tehtävien hoitamiseksi (palkantilaukset, päiväkirjat, opetussuunnitelmat, henkilöstökoulutus, tilat, välineet yms.). Tämän lisäksi rehtori, päätoimiset opettajat, taiteen perusopetuksen vastuuopettajat, kanslisti ja toimistovahtimestari lähettävät tuntiopettajille tarpeen mukaan erillisiä tiedotteita. Koulutuspoliittisen ja ammattialan kehityksen seuraaminen Kaikki opiston päätoimiseen henkilökuntaan kuuluvat ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat osallistuvat opiston tuella koulutuspoliittisen ja oman ammattialansa kehityksen seuraamiseen erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutustilaisuuksissa, asiantuntijaelimissä ja yhteistyöverkostoissa. Lisäksi he seuraavat aktiivisesti oman ammattialan lehtiä ja kirjallisuutta. Henkilökunta pitää tarkoituksenmukaisella tavalla yhteyttä yhteistyökumppaneihin ja yhteiskunnan edustajiin. Koulutuskuulumiset käydään läpi viikottain päätoimisen henkilökunnan kokouksessa. Opiston suorituskyvyn seuraaminen Rehtori ja muut opiston johtoon kuuluvat seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittaisten taseiden avulla. Rehtori laatii kolmannesvuosittain raportin talousarvion toteutumisesta kaupunginvaltuustolle. Rehtori, päätoimiset opettajat ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat seuraavat opetussuunnitelman toteutumista syys- ja kevätlukukauden osalta. He seuraavat myös 20

Päivitetty 3.6.08/LH,EJ, JS

Päivitetty 3.6.08/LH,EJ, JS 1 PEREHDYTTÄMISOPAS 2008 Päivitetty 3.6.08/LH,EJ, JS PEREHDYTTÄMISEN TARKISTUSLISTA 2 Perehdytettävän nimi: Perehdyttäjän nimi: 1. Opiston yleiskuvaus perehdyttäjä pvm 1.1 Valkeakoski-opiston perustiedot

Lisätiedot

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 SIVISTYSTOIMEN ORGANISAATIO VALKEAKOSKI- OPISTO SIVISTYSTOIMEN KESKUS KIRJASTO- TOIMI KULTTUURI- TOIMI KANSALAIS- OPISTO TAITEEN PERUSOPETUS TILAUS- KOULUTUS KULTTUURI- TOIMISTO

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Päivitetty: 22.8.2014

Päivitetty: 22.8.2014 1 PEREHDYTTÄMISOPAS 2014 Päivitetty: 22.8.2014 PEREHDYTTÄMISEN TARKISTUSLISTA 2 Perehdytettävän nimi: Perehdyttäjän nimi: 1. Opiston yleiskuvaus perehdyttäjä pvm 1.1 Valkeakoski-opiston perustiedot 1.2

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja Iisalmen lyseo Strategia ja laatukäsikirja 2015-2020 Päivitetty 1.6.2016 Strategia ja laatukäsikirja 2015 2020, Iisalmen lyseo 1/6 Strategia Toiminta-ajatus, missio - koulun rooli yhteiskunnassa, koulun

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Vuosi 2007 Vuosi 2010 Tarjonta (mitä koulutusta, millaisin menetelmin) Tarjonnan muutokset

Vuosi 2007 Vuosi 2010 Tarjonta (mitä koulutusta, millaisin menetelmin) Tarjonnan muutokset Päivitetty 8.10.2007 MS KOULUTUSPALVELUSUUNNITELMA Vuosi 2007 Vuosi 2010 Tarjonta (mitä koulutusta, millaisin menetelmin) Tarjonnan muutokset Asiakkaat ja kilpailijat Asiakasryhmien ja kilpailutilanteen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

2016 Perehdyttäminen

2016 Perehdyttäminen 2016 Perehdyttäminen PEREHDYTTÄMISOHJELMA Perehdytettävä: Vastuuhenkilö: TYÖHÖNOTON VALMISTELU Tehtävien läpikäyminen ja suunnittelu Työpaikkailmoituksen laatiminen Alkutietojen antaminen Työhönottohaastattelujen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Valkeakoski-opistossa

Kestävä kehitys Valkeakoski-opistossa VALKEAKOSKI-OPISTO Kestävä kehitys vapaan sivistystyön opetukseen ja arkeen Tampere 8.11.2012 Kestävä kehitys Valkeakoski-opistossa koulutussuunnittelija Marika Hoviniemi VALKEAKOSKI-OPISTO Toimintamalli

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi B5. Oppimateriaalit ja verkko-oppimisympäristöt Mikko Hartikainen 7.12.2011 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2011 7.-8.12.2011 Helsinki, Helsingin Messukeskus,

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8. 23.09.2015 Sivu 1 / 1 988/02.05.01/2015 144 Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.2015 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto 18.9.2014 Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Laatua nuorisotyöhön hankkeessa toteutettiin elo-syyskuun 2014 vaihteessa arviointia ja laatutyötä järjestöissä

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä. PORIN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1. Espoon työväenopisto Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä Saara Patoluoto 30.1.2014 Espoon työväenopisto Lainsäädännöllinen tehtävä ja tarkoitus ( Laki

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Euroopan laatupalkinto (EFQM) ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon arviointiperusteet ja erityisteema Tiedotustilaisuus 3.2.2012 Opetusneuvos www.oph.fi

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Syyskuu 2015 Rehtori Taina Saarinen 1 Johtaminen Mihin suuntaan ja mihin ei? Onko onnistuttu vai ei? Tavoiteasetanta ja vaikuttavuusarviointi Missä päätetään

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014.

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014. SUONENJOEN KAUPUNKI 1 KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27 Voimaantulo: 1.8.2014 1 Soveltamisala Koulutuslautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä noudatetaan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) 72 A. Belle Selene Xian valtuustoaloite vähäosaisten opiskelun tarpeesta HEL 2013-003033 T 00 00 03 Päätös Johtokunta päätti antaa valtuutettu Belle Selene Xian

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 3 11 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 1 Toimiala Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunta ja sen

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 1901/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 1901/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 30 Asianro 1901/00.01.02.00/2016 Taiteen perusopetuksen käsityön laajan oppimäärän opetuksen aloittaminen Kuopiossa, Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n hakemus kasvun

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI KIVALO - OPISTO 1.1.2014 KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI Kivalo-opisto on perustettu 1.1.2014 entisten Kemin työväenopiston sekä Kivalojen seutuopiston (Keminmaan, Tervolan ja Simon kansalaisopistot)

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot