TOIMINNAN KUVAUS. Päivitetty MS

Transkriptio

1 TOIMINNAN KUVAUS Päivitetty MS

2 SAATTEEKSI Laki vapaasta sivistystyöstä (1998/632 7) velvoittaa oppilaitokset arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Opetushallitus huolehtii ministeriön päättämien perusteiden mukaisesti arvioinnin kehittämisestä ja ulkopuolisten arviointien toimeenpanosta. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin suorittamisen myös muun kuin opetushallituksen tehtäväksi. Toiminnan arvioinnista on tullut tärkeä osa myös kuntien toimintaa. Palvelujen tuloksellisuutta ja laatua halutaan tarkastella entistä syvällisemmin. Uuden kuntalain mukaan toimialojen käyttösuunnitelmiin kirjataan taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös toiminnalliset tavoitteet, jotka voivat olla sekä määrällisiä että laadullisia. Tavoitteiden saavuttamista tulee myös arvioida. Toiminnan laatu ei kuitenkaan ole mikään uusia asia Valkeakosken työväenopistossa ja vuodesta 1997 alkaen Valkeakoski-opistossa. Tästä ovat osoituksena ne hienot saavutukset, joista on kerrottu opiston vuonna 1994 julkaistussa 70-vuotishistoriassa. Kysymys oli aikaisemmin ennen kaikkea asialleen omistautuneiden opettajien ja innostuneiden opintoryhmien onnistumisista, jotka kelpaavat edelleen esimerkiksi laadukkaasta toiminnasta. Toiminnan laatu nousi kuitenkin uudella tavalla esille 1960-luvulla, jolloin opisto perusti ensimmäiset päätoimisen opettajan vakanssit. Niitä perusteltiin nimenomaan opetuksen laadun parantamisella. Samoin 60-luvulla käynnistettyä hanketta oman opistorakennuksen hankkimiseksi perusteltiin halulla saada aikuisopetukseen sopivat toimintapuitteet. Näistä ajoista eteenpäin toiminnan laadun parantaminen on ollut opiston pysyvä tavoite. Sitä kohti on edetty seuraavien vaiheiden kautta: Päätoimisten opettajan vakanssien lisäämisen avulla vahvistettiin opiston kykyä pitkäjänteiseen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä parannettiin opetuksen laatua Vapaa-aikakeskuksen valmistuminen, jolloin opisto sai käyttöönsä aikuisopetukseen sopivat tilat ja välineet Otettiin käyttöön opetuksen suunnittelujärjestelmä, jolla tuntiopettajat kytkettiin mukaan seuraavan vuoden opetussuunnitelman laadintaan Suomen Akatemian, Opetushallituksen ja KTOL:n tukema kahdeksan opiston (Ahjola, Haukipudas, Kotka, Kuopio, Kouvola, Vantaa, Virkailijat ja Valkeakoski) yhteinen Opetuksen laadun kehittämisprojekti, jonka koordinaattorina toimi Valkeakosken työväenopisto. Projektin tutkijana Antti Kauppi Helsingin yliopistosta. Projektin työskentelyssä tukeuduttiin kehittävän työntutkimuksen menetelmään. Sen tuloksena Valkeakosken työväenopistossa laadittiin laaja opetustoiminnan kehitysvaiheita kuvaava selvitys. Projekti vauhditti keskustelua opistotoiminnan tehtäväkäsi- 2

3 tyksestä ja käynnisti Valkeakoski-opistossa uudenlaisen kurssien suunnittelu- ja arviointijärjestelmän kehittämisen Osassa kieliryhmistä otettiin käyttöön ensimmäinen versio kurssien suunnittelu- ja arviointijärjestelmästä KTOL julkaisi rehtori Juha Sihvosen kirjan Onko vapaat sivistystyöt tehty, joka vauhditti keskustelua opistotoiminnan tehtäväkäsityksestä Tulosjohtamisen myötä hallintojärjestelmiä uudistettiin, päätösvaltaa delegoitiin viranhaltijoille, uudistettiin opistomaksujärjestelmä (kurssikohtaiset hinnat), aloitettiin kehityskeskustelut ja otettiin käyttöön toiminnan tuloksellisuutta kuvaavia mittareita Opistossa käynnistyi kolmivuotinen lasten työpajakokeilu, joka oli osa Opetushallituksen valtakunnallista kokeilua. Sen tehtävänä oli valmistella valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita lasten käsityön opetukseen Opiston myyntipalvelukoulutus (myöhemmin tilauskoulutus) käynnistyi ja luotiin koulutuksen tarve- ja tasokartoitusjärjestelmä. Kurssien suunnittelu- ja arviointimalli otettiin käyttöön kaikissa kieliryhmissä ja osassa taitoja taideaineiden ryhmiä. Rehtori Juha Sihvonen kutsuttiin Opetushallituksen työryhmään, jonka tehtävänä oli pohtia kansalais- ja työväenopistojen toiminnan tuloksellisuutta ja itsearviointia. Työryhmän raportti valmistui syksyllä 1993 ja siinä esiteltiin Valkeakosken työväenopistossa kehitetty kurssien suunnittelu- ja arviointimalli Opisto osallistui Opetushallituksen kokeiluun, jonka tehtävänä oli kehittää kansalaisopistojen toiminnan tuloksellisuuden itsearviointia. Projektin seurantaraportin laati prof. Jukka Lehtinen, jonka arvio Valkeakosken työväenopistosta kuului seuraavasti: Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että tässä opistossa on jo loistavasti saavutettu sellainen itsearviointimenetelmä, jota kohti mm. nyt kokeilulla ollaan hapuilemassa. On vain kysyttävä, miten Valkeakosken menetelmän saisi levitetyksi kaikkien muiden opistojen käyttöön. Tekstiilityönopettaja Maarit Humalajärvelle myönnettiin keväällä 1994 Kansanvalistusseuran tunnustuspalkinto, jonka perusteena oli hänen menestyksellinen toimintansa tekstiilityön opetuksen kehittämiseksi. Opetushallitus myönsi elokuussa 1994 Valkeakosken työväenopistolle oikeuden yleisten kielitutkintojen järjestämiseen. Kielitutkintojen tasoryhmittely loi uudenlaisen viitekehyksen kielikurssien suunnittelulle. Kieltenopettaja Leila Hiissa ryhtyi kouluttamaan Opetushallituksen ja Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen järjestämillä kursseilla kieltenopettajia kurssien suunnittelussa ja arvioinnissa. 3

4 Vuonna 1994 Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry myönsi opistolle luvan atk-ajokorttien järjestämiseen. Tilauskoulutuksen organisointia ja kehittämistä varten opistoon palkattiin koulutussuunnittelija Sakari Uutela, jonka tehtäväksi tuli myös opiston laatujärjestelmien kehittäminen Myyntipalvelukoulutuksen laatujärjestelmän luomiseksi käynnistettiin projekti, jonka konsultiksi palkattiin Efektian johtava konsultti Pirkko Aro. Aikuiskasvatuksen 36. vuosikirjassa ilmestyi rehtori Juha Sihvosen artikkeli Kansalaisopistojen itsearvioinnista Kieltenopettaja Leila Hiissa esitteli syksyllä 1996 Opetusministeriön opetuksen laatua käsitelleessä seminaarissa Valkeakosken työväenopistossa käytössä olevaa kurssien suunnittelu- ja arviointijärjestelmää. Loppusyksystä 1996 valmistui rehtori Juha Sihvosen opistotoiminnan tehtäväkäsityksen kehittymistä selvittänyt väitöskirja Sivistystä kaikille vai valituille? Väitöksen johdosta KTOL myönsi Sihvoselle ensimmäisen Kosti Huuhka -mitalin Opetushallituksen tukema seitsemän opiston (Forssa, Hämeenlinna, myöh. Vanajavesi, Järvenpää, Mäntsälä, Parkano, Porvoo ja Valkeakoski) yhteinen Laatua opistotoimintaan -projekti käynnistyi keväällä Valkeakoski-opisto toimi projektin koordinaattorina vuosina Projektin tuloksena opisto ryhtyi soveltamaan Suomen laatupalkintokriteeristöä (SLP) koko opiston toiminnan arvioinnissa. Ensimmäisen vuoden projektin konsulttina toimi johtava konsultti Pirkko Aro Efektia Oy:sta. Projekti tuotti kansalaisopistotoiminnan itsearviointiperusteet, jotka on johdettu Malcolm Baldridgen -pohjaisista Suomen laatupalkinnon arviointiperusteista. Samalla aloitettiin toimintaa kuvaavien tunnuslukujen kehittäminen. Kansalais- ja työväenopistojen liitto (KTOL) vastasi näiden arviointiperusteiden levittämisestä muiden opistojen käyttöön. Valkeakosken työväenopisto kuvasi keväällä 1998 ensimmäisen kerran toimintansa SLP:n arviointiperusteiden mukaisesti Projekti muokkasi opistotoiminnan arviointiperusteet SLP:n uudistuneiden arviointiperusteiden mukaisiksi. Osa opistojen henkilökunnasta koulutettiin ulkoiseen arviointiin. Kouluttajana oli toimitusjohtaja Herkko Pesonen Mactive Oy:stä. Keväällä 1999 Pesonen antoi kirjalliset lausuntonsa opistojen toiminnankuvauksista. Valkeakoski-opistolla oli tuolloin käytössään toisen kehittämiskierroksen kuvaus. Palautteen seurauksena kuvausta täydennettiin keskeisten prosessien kuvauksilla. 4

5 Projekti laati mallin kansalaisopistotoiminnan laatukäsikirjalle sekä perusopetukseen että myyntipalveluun sekä mallin toimintakertomuksesta, joka perustuu arviointiperusteisiin. Valkeakoski-opiston ensimmäinen laatukäsikirja ja tuntiopettajien perehdyttämiskansio valmistuivat keväällä Niitä varten uudistettiin opiston käyttämät lomakkeet. Projekti kehitti myös mallit asiakastyytyväisyyden, kurssien tavoitteellisuuden ja henkilöstön työtyytyväisyyden arviointiin sekä kehityskeskustelujen käymiseen. Valkeakoski-opistossa toteutettiin syksyllä 1998 sekä asiakastyytyväisyys- että työtyytyväisyyskysely, otettiin kaikilla kursseilla käyttöön kurssien yhtenäinen suunnittelu- ja arviointimalli sekä ryhdyttiin soveltamaan uutta mallia kehityskeskusteluissa. Keväällä 1999 valmistui ensimmäinen uuden kaavan mukainen toimintakertomus vuoden 1998 toiminnasta. Projekti tuotti atk-pohjaisen vertailutietokannan, jonka pohjalta eri opistojen voidaan verrata toisiinsa. Vertailutietokannassa on taloudellisten tunnuslukujen ohella myös laadullisia tunnuslukuja. Aikuiskasvatus -lehdessä 2/1999 ilmestyi rehtori Juha Sihvosen artikkeli Kansalaisopistojen arviointi: uhka opistojen itsemääräämisoikeudelle vai mahdollisuus toiminnan kehittämiseen. Koulutussuunnittelija Sakari Uutela nimitettiin kaupungin laatutyöryhmän sihteeriksi Projektin opistot tutustuivat benchmarking -toimintaan. Konsulttina oli toimitusjohtaja Kari Tuominen Oy Benchmarking Ltd:stä. Benchmarking - toiminnan kohteina olivat strategisen suunnittelun prosessi, taide- ja taitoaineiden julkisen näytön prosessi, opistojen ennakkoilmoittautumis- ja markkinointiprosessi ja myyntipalvelutoiminnan kustannuslaskenta. Kaikilla näillä kohde-alueilla tehtiin benchmarking -vierailuja yksityisiin yrityksiin, joista yksi (Sodexho) oli saanut Suomen laatupalkinnon henkilöstöjohtamisesta. Koulutussuunnittelija Sakari Uutela suoritti syksyllä 1999 Helsingin Teknillisen Korkeakoulun Master of Quality -tutkinnon. Lopputyönään Uutela teki syksyllä 1999 laajan kartoituksen valkeakoskelaisten koulutustarpeista, joiden seurauksena yhteiskunnallisen opetuksen tarjontaa päätettiin lisätä opiston ohjelmassa. Tekstiilityön opettajan Maarit Humalajärven artikkeli Opetussuunnitelmat ja arviointi ilmestyi vuonna 1999 Suomen Kuntaliiton julkaisussa Käsityö koskettaa, jonka toinen toimittaja hän myös oli. Benchmarking -toiminnan myötä projekti kehitti mallit sekä strategiseen suunnitteluun että myyntipalvelutoiminnan kustannuslaskentaan. Valkeakoski-opisto hyväksyi ensimmäinen uuden mallin mukaisen kolmen vuoden strategian keväällä

6 Valkeakoski-opisto voitti Valkeakosken kaupungin ensimmäisen laatupalkinnon Syksyllä 2000 Valkeakoski-opisto järjesti oman visioseminaarinsa, jonka tuloksena opistolle luotiin uuden mallin mukainen viiden vuoden visio. Projektin opistot perehtyivät Balanced Score Card -järjestelmään strategisessa suunnittelun menetelmänä. Uudistetun vision pohjalta Valkeakoski-opistolle laadittiin ensimmäisen BSC:n mukainen viiden vuoden strateginen suunnitelma. Kieltenopettaja Leila Hiissalle myönnettiin Opetushallituksen tunnustuspalkinto, jonka perusteena olivat hänen ansionsa kieltenopetuksen kehittämisessä. Suomen Laatukeskus siirtyi käyttämään vuodesta 2001 alkaen Euroopan laatupalkintoperusteita (EFQM) laatupalkintokilpailussa. Tämän seurauksena myös projektin opistot alkoivat soveltaa tätä mallia toiminnan kuvaamisessa. Opistot perehtyivät EFQM -malliin Suomen Laatukeskuksen konsultin Toni Äikään opastuksella. Sodexhoon suoritetun benchmarking -vierailun tuloksena projektin opistot järjestivät ensimmäinen yhteisen innovaatiofoorumin keväällä Opiston uudeksi tilauskoulutuksesta vastaavaksi koulutussuunnittelijaksi valittiin syksyllä 2000 Helena Kilkki-Rekola, joka samalla nimitettiin kaupungin laatutyöryhmän sihteeriksi Laatua opistotoimintaan -projektin viimeisenä toimintavuonna projektin koordinaatiovastuu siirtyi Porvoon kansalaisopistolle. Projektin opistoissa käynnistettiin arvotyöskentely filosofi Jyri Puhakaisen johdattelemana. Seuraavaksi keskityttiin visio- sekä strategioiden jatkotyöstämiseen. Visiokouluttajana toimi koulutuspäällikkö Jari Lindqvist HAUS:sta. Syksyllä 2001 toteutettiin kaikissa projektin opistoissa Taloustutkimus Oy:lta tilattu yhtenäisen kaavan mukainen asiakastyytyväisyyskysely. Valkeakoski-opisto menestyi kyselyssä selvästi parhaiten tutkituista opistoista. Kokonaisarviossa, jossa tiedusteltiin halukkuutta jatkaa opiskelua myös seuraavana vuonna, 85 % Valkeakoski-opiston opiskelijoista ilmoitti jatkavansa opiskelua ja loput 15 % ilmoitti ehkä jatkavansa opiskelua. Projektin aikana tehtiin myös kaksi yliopistollista opinnäytetyötä (pro gradu), joissa tutkittiin arviointiperusteiden soveltuvuutta ja niiden vaikutuksia opistojen toimintaan. Toisen tutkimuksen teki Porvoon kansalaisopiston rehtori Pertti Jääskä ja toisen VSY:n projektityöntekijä Tytti Liinakoski. Opinnäytetyöt valmistuivat syksyllä

7 Laatua opistotoimintaan -projektin opistot osallistuivat syksyllä 2001 Opetusministeriön ensimmäiseen aikuiskoulutuksen laatupalkintokilpailuun, kuitenkaan ilman menestystä. Marika Saarela valittiin elokuussa 2001 opiston toiseksi koulutussuunnittelijaksi vastuualueenaan kaupungin henkilöstökoulutuksen kehittäminen. Molemmat koulutussuunnittelijat osallistuivat kaupungin laatuvastaaville järjestettyyn Minimaster -koulutukseen. Saarela nimettiin myös opiston laatuvastaavaksi syksyllä Kilkki-Rekola toimii kaupungin laaturyhmän sihteerinä Opiston toiminnan kuvaus muutettiin Euroopan laatupalkintokriteeristön mukaiseksi. Kaupungin henkilöstökoulutuksen osalta opiston rooli tehostui keväällä Henkilöstöhallinnon kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen lisäksi sopimus tehtiin myös tietohallinnon kanssa. Mm. tietohallintoyhteistyön vuoksi syksyllä 2002 opistoon valittiin tietotekniikan opettajaksi Reeta Tenhola. Samaan aikaan tilauskoulutuksen kielikouluttajana aloitti Johanna Garant. Myös tilojen kannalta syksy 2002 tuo mukanaan parannuksia opiston toimintaan. Puutyö ja entisöinti siirtyi Lumikorven pajaan ja tanssijoita varten opisto vuokrasi Koivunkolon. Lumikorven pajan myötä opiston teknisentyönopettajana aloitti Jussi Inkinen. Keväällä 2003 opisto solmi henkilöstökoulutuksen yhteistyösopimuksen Etelä-Pirkanmaan kuntien (Toijala, Viiala, Urjala, Kylmäkoski) ja Etelä- Pirkanmaan terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Opetusministeriö nimesi rehtori Juha Sihvosen koulutuksen arviointineuvoston jäseneksi alkaneelle 4-vuotiskaudelle. Syyslukukaudella 2003 opisto siirtyi netti- ja puhelinilmoittautumiseen ja luopui perinteisestä opiskelupaikkojen jonotuksesta. Loppuvuodesta valmistui myös opiston ensimmäinen tietostrategia, jossa vuosittain päivitetään opiston tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön kuuluvia teknisiä ja henkilökunnan osaamiseen liittyviä valmiuksia. Tietostrategiassa visioidaan myös tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksen tukena. Tietostrategian kehittämistä varten nimettiin verkkotiimi, jonka vetäjänä toimii tietotekniikanopettaja Reeta Tenhola. Opisto on mukana kahdessa verkkoavusteisen opetuksen hankkeessa, Parkanon kansalaisopiston hallinnoimassa Virtuaaliopisto ja Vanajaveden ESOP (Etelä-Suomen verkko-opistohanke) hankkeissa Opiston strategisia laatuasiakirjoja täydennettiin markkinointistrategialla, jonka valmistelusta vastasi koulutussuunnittelija Helena Kilkki-Rekola. Samalla käynnistettiin erilaisten palaute- ym. lomakkeiden siirtäminen verkkoon. Tyky-toiminnan suunnittelua varten nimettiin työryhmä, jonka vetäjänä toimii yhteiskunnallisten aineidenopettaja Tarja Kiuru. 7

8 Loppuvuodesta opisto kutsuttiin mukaan KTOL:n kestävän kehityksen edistämistä pohtivaan työryhmään. Työryhmän jäsenenä opistosta toimii koulutussuunnittelija Marika Saarela, joka vastasi myös opistolle laaditusta kestävän kehityksen ohjelmasta Tietotekniikan ja tilauskoulutuksen kielikoulutuksessa otettiin käyttöön netin kautta tapahtuva kurssipalautteiden kerääminen, jota asteittain laajennetaan koskemaan kaikkia aineryhmiä. Syksyllä opiston yhteiskunnallisten aineiden opettaja Tarja Kiuru, kielikouluttaja Johanna Garant ja vs. koulutussuunnittelija Kaisa Salonen laativat suunnitelman opiston henkilöstön osaamiskartoituksen laadinnasta. Osaamiskartoitus otettiin käyttöön vuonna Rehtori Juha Sihvonen nimettiin keväällä 2006 OPM:n asettaman kansalaisopistojen laatupalkintoryhmän jäseneksi, joka laatii kriteerit laatupalkinnon myöntämiselle. Myöhemmin keväällä ministeri nimesi Sihvosen kansalaisopistojen ensimmäisen laatupalkinnon arviointiryhmän puheenjohtajaksi Koulutussuunnittelija Marika Saarela ja yhteiskunnallisten aineidenopettaja Tarja Kiuru osallistuivat työhyvinvointivalmentajien koulutukseen, johon liittyen opistolle laadittiin uusi malli työhyvinvoinnin edistämiseksi. Osaamiskartoituksen mallia kehitettiin eteenpäin ja se liitettiin osaksi uudistettua kehityskeskustelua. Kevätlukukaudella käynnistettiin opiston laatujärjestelmän kokonaisuudistus. Syksyllä 2007 opisto osallistui menestyksellisesti opetushallituksen järjestämään Kansalaisopistojen Laatupalkintokilpailuun. Opisto sai palkinnon opetusministeri Sari Sarkomaan jakamana Opetusministeriön myöntämän laatupalkinnon sai Valkeakoski-opiston lisäksi kaksi muuta opistoa. Laatupalkinnon suuruus oli euroa ja v kilpailun erityisteemana oli kansalaisopistojen kielikoulutus. Tarve toiminnan laadun parantamiseen ja arviointiin jatkuu edelleen. Se voidaan ryhmitellä seuraavasti: 1) valtionapuun oikeuttava toiminta - opiston toiminnan kehittäminen itsearvioinnin avulla - omistajan, useimmiten kunnan tarve saada arviointitietoa opiston toiminnasta - opetushallituksen suorittama oppilaitosten arviointi - opiskelijoiden tarve tietää opiston koulutuspalvelujen laadusta 2) tilauskoulutus - opiston oma tavoite menestyä koulutusmarkkinoilla - ostavien asiakkaiden halu varmistua opiston tarjoaminen koulutuspalvelujen laadusta ja hinnasta - opiskelijoiden tarve tietää opiston koulutuspalvelujen laadusta 8

9 Käsillä oleva Valkeakoski-opiston toiminnan kuvaus kertoo, miten opisto tällä hetkellä arvioi ja parantaa toimintaansa. 9

10 EFQM:n mukainen toiminnan kuvaus YLEISKUVAUS VALKEAKOSKI-OPISTON PERUSTIEDOT 1.1. Valkeakoski-opiston toiminta-ajatus 1.2. Perinteisen opistotoiminnan arvot 1.3. Taiteen perusopetuksen päämäärät ja tavoitteet 1.4. Valkeakoski-opiston tilauskoulutustoiminnan päämäärä ja tavoitteet 1.5 Valkeakoski-opiston kilpailuedut 1.6 Valkeakoski-opiston vahvuudet 2. ASIAKKAAT 2.1. Opiskelijat 2.2. Muut asiakkaat 3. OPISTON PALVELUT 3.1. Koulutustarjonta 3.2. Koulutuspalvelujen erityispiirteet 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1. Valkeakoski-opisto osana sivistystoimen keskuksesta 4.2. Opiston henkilöstö 5. OPISTON TALOUS Arviointialue 1. JOHTAJUUS Arviointialue 2. TOIMINTAPERIAATTEET JA STRATEGIA Arviointialue 3. HENKILÖSTÖ Arviointialue 4. KUMPPANUUDET JA RESURSSIT Arviointialue 5. PROSESSIT Arviointialue 6. ASIAKASTULOKSET

11 YLEISKUVAUS 1. VALKEAKOSKI-OPISTON PERUSTIEDOT Valkeakoski-opiston ytimen muodostaa Valkeakosken työväenopisto, joka on perustettu Valkeakoski-opiston toiminta-alue on Valkeakosken kaupunki. Organisatorisesti opisto on kehittynyt seuraavasti. Vuonna 1990 työväenopisto käynnisti lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen käsityöpajojen muodossa. Vuonna 2001 otettiin käyttöön nimitys käsityökoulu. Vuonna 1993 aloitettiin tilauskoulutustoiminta. Aikaisemmin yksityisenä toiminut balettikoulu Glissade liitettiin opistoon vuonna Kaupunginteatterin suojissa vuodesta 1990 alkaen toiminut teatteri-ilmaisun koulu yhdistettiin opistoon vuonna Vuonna 1997 otettiin käyttöön nimitys Valkeakoski-opisto, jolloin työväenopisto, lukion aikuislinja ja kotitalousneuvonta-asema yhdistettiin saman katto-organisaation alle. Vuonna 2000 lukion aikuislinja erotettiin Valkeakoski-opistosta ja se palautettiin takaisin koulukeskukseen. Vuoden 2002 alusta Valkeakoski-opistoon perustettiin sanataidekoulu, jonka jälkeen opistoon ovat kuuluneet seuraavat yksiköt: - työväenopisto - tilauskoulutus - balettikoulu - käsityökoulu - sanataidekoulu - teatteri-ilmaisun koulu Opiston päätoimipaikka sijaitsee Valkeakosken vapaa-aikakeskuksessa, joka valmistui vuonna Opistorakennuksessa on rehtorin huoneen, kansliatilojen ja opettajainhuoneen lisäksi 15 erilaista luokkaa (yhteispinta-ala on m 2 ). Noin 75 % opiston toiminnasta tapahtuu tässä rakennuksessa, jonka tilat ja välineet on suunniteltu aikuisopetukseen sopiviksi. Lisäksi opisto toimii seuraavissa pysyvissä toimipisteissä: opetuskeittiö Tietolan koululla ja käsityökoulu Sorrilan koululla, Sääksmäen kudonta-asema Pellavapää Voipaalassa, Lumikorven paja ja Apiankadun kudontatila. Lisäksi opisto toimii 6 tilapäisesti vuokratussa tilassa. 1.1 Valkeakoski-opiston toiminta-ajatus Sivistystoimen keskuksen johtosäännön mukaan Valkeakoski-opiston toiminta-ajatus on: Työväenopisto tukee elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yksilön persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Työväenopisto tarjoaa paikallisten sivistystarpeiden pohjalta mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja jatko-opintovalmiuksien kehittämiselle. Balettikoulu antaa lapsille ja nuorille tanssin taiteen perusopetusta. 11

12 Käsityökoulu antaa lapsille ja nuorille käsityön taiteen perusopetusta. Sanataidekoulu antaa lapsille ja nuorille sanataiteen perusopetusta. Teatteri-ilmaisun koulu antaa lapsille ja nuorille teatteri-ilmaisun taiteen perusopetusta. Opetuskeittiö ja käsityökoulu antavat kotitalouden, kodinhoidon ja käsityöalan ohjausta, neuvontaa ja kuluttajavalistusta. Valkeakoski-opisto järjestää myös henkilöstökoulutusta, työvoimakoulutusta ja avointa täydennyskoulutusta. 1.2 Perinteisen opistotoiminnan arvot Perinteisessä opistotoiminnassa Valkeakoski-opiston johtamista ja toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: 1. kokonaispersoonallisuuden kehittäminen - humanismiin perustuvaa tietojen, tunteen ja tahdon tasapuolista kehittämistä ihmisessä 2. tieteenomaisuus - kriittisyyteen, ennakkoluulottomuuteen ja objektiivisuuteen tähtäävä tarkastelutapa 3. opinnollisuus - opintojen järjestäminen tavoitteellisesti ja systemaattisesti eteneviksi 4. puolueettomuus - mahdollisuus erilaisten mielipiteiden esittämiselle 5. vapaus - opiston autonomiaan perustuva oikeus päättää itse toiminnan tavoitteista ja sisällöistä sekä opiskelijoiden oikeus päättää itse omista opinnoistaan 6. sivistyksellinen tasa-arvo - pyrkimys poistaa opiskeluun liittyviä sosiaalisia, taloudellisia, alueellisia ja opiskeluvalmiuksiin liittyviä esteitä 7. yhteisöllisyys - yhteistyökyvyn ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen 8. kansainvälisyys - kyky kohdata vieraita kulttuureja ja valmius työskennellä monikulttuurisissa ympäristöissä 9. kestävä kehitys - sellainen nykyhetken tarpeet tyydyttävä toimintatapa, joka ei vie mahdollisuuksia tyydyttää tulevien sukupolvien tarpeita. 1.3 Taiteen perusopetuksen päämäärät ja tavoitteet Valkeakoski-opiston taiteen perusopetuksen eri muotojen päämäärät ja tavoitteet on kirjattu kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin, jotka pohjautuvat taiteen perusopetuksen valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. 1.4 Valkeakoski-opiston tilauskoulutustoiminnan päämäärä ja tavoitteet Valkeakoski-opiston maksullisen tilauskoulutustoiminnan päämäärä on seuraava: Valkeakoski-opisto järjestää korkeatasoista koulutusta ja tuottaa laadukasta oppimateriaalia asiakaslähtöisesti, kilpailukykyisesti ja joustavasti. Maksullista koulutustoimintaa ohjaavat seuraavat tavoitteet: - edistää yhteistyökumppaneiden henkilöstön osaamista - parantaa seutukunnan elinkeinoelämän ja yhteisöjen kilpailukykyä - parantaa opiston ulkoista kuvaa - hankkia tuloja opistolle - järjestää työtilaisuuksia opettajille. 12

13 1.5 Valkeakoski-opiston kilpailuedut Valkeakoski-opiston kilpailuedut ovat: - laadukkaat, monipuoliset ja helposti saavutettavat koulutuspalvelut - nopea ja joustava reagointi asiakkaiden tarpeisiin - laadukkaat opetuksen tukipalvelut (tiedotus, opintoneuvonta sekä toimisto-, vahtimestari- ja kahvilapalvelut) - ystävällinen ja kannustava ilmapiiri - kohtuulliset kurssihinnat - viihtyisä ja toimiva oppimisympäristö - monipuoliset opiskelumahdollisuudet 1.6 Valkeakoski-opiston vahvuudet Valkeakoski-opiston menestystekijöitä ovat: - laadukkaat ja monimuotoiset koulutuspalvelut kaikille kuntalaisille ja heidän yhteisöilleen, ottaen huomioon erityisesti aliedustetut ryhmät. - laadukkaista palveluista johtuva korkea asiakastyytyväisyys - keskeisellä paikalla sijaitseva viihtyisä opistorakennus, jossa on laadukkaiden koulutuspalvelujen edellyttämä opetusvälineistö; myös muut opiston toimipisteet tarjoavat hyvän työ- ja oppimisympäristön - kevyt organisaatio, jossa hyödynnetään oppivaa yhteisöä - pätevä henkilökunta, jonka osaamista kehitetään jatkuvasti ja suunnitelmallisesti - kiinnitämme huomiota työhyvinvoinnin suunnitelmalliseen kehittämiseen; tavoitteenamme on korkea työhyvinvointi - pätevien opettajien hankintaa helpottava hyvä maantieteellinen sijainti - strategiseen suunnitteluun (BSC) ja itsearviointiin (EFQM) perustuva toiminnan laadun jatkuva parantaminen - laadukkaiden koulutuspalvelujen tuottamiseen tarvittavat taloudelliset resurssit - kunnallisuus, joka luo hyvät edellytykset osallistua kuntien henkilöstön kehittämiseen 2. ASIAKKAAT 2.1 Opiskelijat Valtionosuuteen oikeuttavaan ja tilauskoulutuksen opetukseen osallistuu vuosittain n opiskelijaa. Naisten osuus opiskelijoista on n. 78 % ja alle 16-vuotiaiden osuus n. 10%. Kurssilaisten määrä valtionosuuteen oikeuttavassa opetuksessa on lukuvuodessa noin kurssilaista ja tilauskoulutuksessa noin Työväenopistossa voivat opiskella kaikki 16 vuotta täyttäneet. Poikkeustapauksissa aikuisille tarkoitettuihin kursseihin voivat osallistua myös alle 16-vuotiaat. Osa kotitalous- ja kudontakursseista on tarkoitettu lapsille. Yläikärajaa ei ole. 13

14 Taiteen perusopetus (käsityö, tanssi, sanataide ja teatteri-ilmaisu) on tarkoitettu alle 18- vuotiaille lapsille. Ikäraja on 7 vuotta, tanssissa tytöt 4 vuotta ja pojat 7, teatteri-ilmaisussa 6 vuotta. 2.2 Muut asiakkaat Tilauskoulutuksessa opiston asiakkaat voidaan ryhmitellä sen mukaan, kuka/mikä on koulutuksen ostaja. Asiakkaita (koulutuksen ostajia) ovat tällöin yritykset ja julkisen hallinnon organisaatiot, työvoimahallinto, Länsi-Suomen lääninhallitus sekä yksityiset henkilöt. 3. OPISTON PALVELUT 3.1 Koulutustarjonta Valtionapuun oikeuttavaa opetusta Valkeakoski-opisto antaa vuosittain n tuntia. Tästä taiteen perusopetuksen osuus on yhteensä n tuntia. Tilauskoulutusta annetaan vuosittain n tuntia, joka jakautuu henkilöstökoulutukseen, työvoimakoulutukseen ja avoimeen ammatilliseen lisäkoulutukseen. Valkeakoski-opiston osaamisalueita koulutuspalveluissa ovat: 1. taideaineet (kuvataiteet, soveltavat kuvataiteet, kirjallisuus, lausunta, musiikki, tanssi ja teatteri-ilmaisu) 2. taitoaineet (tekstiilityö, tekstiiliaineiden opettajien täydennyskoulutus, pukeutuminen ja tekninen työ) 3. kielet (vieraat kielet ja suomea ulkomaalaisille) 4. yhteiskunnalliset ja kasvatusaineet (itsetuntemus, sosiaalinen vuorovaikutus, sosiaalialan täydennyskoulutus ja ohjaava koulutus) 5. organisaation ja henkilöstön kehittäminen 6. Avoin yliopisto -opetus 7. tietotekniikka 8. kotitalous sekä kotitalouden neuvontapalvelut. 3.2 Koulutuspalvelujen erityispiirteet Valkeakoski-opiston työvuosi ajoittuu syyskuun alusta toukokuun loppuun. Lukuvuosi kestää vähintään 31 työviikkoa. Koko lukuvuoden opintoryhmät työskentelevät yleensä 26 työviikkoa. Taiteen perusopetuksen ryhmät työskentelevät vähintään 30 viikkoa. Opisto järjestää opetusta myös jatkotyökaudella. Opintoryhmät/kurssit kokoontuvat kerran viikossa 1-3 oppituntia kerrallaan, mutta opetus voidaan järjestää myös tiheämmin ja/tai pidemmissä jaksoissa kokoontuvina intensiivikursseina. Opiston työmuotoja ovat opettajan johdolla kokoontuvat opintoryhmät, kurssit ja luennot sekä tutorin avustuksella tapahtuva etä- ja monimuoto-opetus. Opistossa opiskelulle ei ole asetettu muodollisia pohjakoulutusvaatimuksia. 14

15 3.3 Muut palvelut Valkeakoski-opistossa voi suorittaa yleisiä kielitutkintoja ja tietotekniikan ajokorttitutkintoja. Kieltenopettajat tekevät käännös- ja tulkkaustyötä. Opiston tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille. Opetuskeittiö vuokraa kotitalousvälineitä. Toimintakauden aikana opiston tiloissa toimii lounaskahvio. 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Valkeakoski-opisto osana sivistystoimen keskuksesta Valkeakoski-opisto kuuluu sivistystoimen keskukseen. Valkeakoski-opiston asioista päättää sivistystoimen lautakunta, johon kuuluu 9 kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsentä ja kaupunginhallituksen edustaja. Sivistystoimen lautakunnan tehtävät on määritelty Valkeakosken kaupungin hallintosäännössä. Asiat lautakunnalle esittelee opiston rehtori. Valkeakoski-opisto on kaupungin organisaatiossa tulosalue, joka jakautuu seuraaviin tulosyksikköihin: - työväenopisto - tilauskoulutus - balettikoulu - käsityökoulu - sanataidekoulu - teatteri-ilmaisun koulu. Opiston rehtori toimii oman virkansa ohella tulosalueen päällikkönä Valkeakoski-opistossa ja sivistystoimen keskuksen johtajana. 4.2 Opiston henkilöstö Opiston henkilöstön tehtävät, koulutus ja työkokemus Valkeakoski-opistossa: 1. Hallinto- ja kiinteistöhenkilökunta - rehtori KT, HK Juha Sihvonen vuodesta kanslisti yht.yo Mirja Anolin koulutussuunnittelija FM Helena Kilkki-Rekola koulutussuunnittelija KM Marika Saarela talonmies-vahtimestari Juha Koivu toimisto-vahtimestari Hilppa Rikkola toimistovirkailija Essi Järvinen opistoon on sijoitettuna vakituisesti 2,5 siivoojaa, jotka ovat kiinteistönhoitokeskuksen palkkalistoilla. 2. Opettajat Päätoimiset opettajat: - kieltenopettaja FM Leila Hiissa tekstiilityön opettaja KteO Maarit Humalajärvi taideaineiden opettaja keraamikko Timo Pajunen

16 - yhteiskunnallisten aineiden opettaja KM Tarja Kiuru kudonnan opettaja kudonnanohj. Terhi Käpyaho kotitalous- ja käsityön ohjaaja (75 %) käsityönohj. Minna Backman kotitalousopettaja restonomi, AMK Heli Koivulahti tietotekniikan opettaja KTM Reeta Tenhola kielikouluttaja MA Johanna Garant teknisentyön opettaja KM Jussi Inkinen ilmaisutaidon opettaja TeM Annina Ärölä 2007 Lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen vastuuopettajat: - käsityökoulu artenomi, opettaja Kirsi Tahkola tanssi tanssinopettaja Sinikka Saarela sanataide KM Tarja Kiuru teatteri-ilmaisu TeM Annina Ärölä 2007 Tuntiopettajat ja luennoitsijat: - opiston palveluksessa on vuosittain 70 tuntiopettajaa ja n. 30 luennoitsijaa. 5. OPISTON TALOUS Valtionapuun oikeuttavan toiminnan menot v olivat n josta valtionosuus on n. 32 %, kaupungin maksuosuus n. 45 % ja loput kerätään kurssimaksuina. Tilauskoulutustoiminnan vuosibudjetti vaihtelee vuosittain, suuruusluokka on n

17 EFQM:n mukainen toiminnan kuvaus Arviointialue 1. JOHTAJUUS Tällä arviointialueella kuvataan, miten johtajat luovat Valkeakoski-opistolle vision ja edistävät sen toteutumista sekä kehittävät pitkän aikavälin menestymiseen vaadittavat arvot ja toteuttavat niitä henkilökohtaisella toiminnallaan. Lisäksi kerrotaan, miten johtajat osallistuvat henkilökohtaisesti organisaation johtamisjärjestelmän kehittämiseen ja toteuttamiseen. Toimintatavat ja käytännön soveltaminen Visio Johdon vastuut, valtuudet ja tehtäväkuvaukset Laatujohtaminen Kehittämisseminaarit Opettajainkokoukset Kehityskeskustelut Päätoimisen henkilökunnan kokoukset Aineryhmittäiset opettajien suunnittelukokoukset Toimistohenkilökunnan kokoukset Opettajainkirjeet ja tiedotteet Koulutuspoliittisen ja ammattialan kehityksen seuraaminen Opiston suorituskyvyn seuraaminen Arviointi ja parantaminen 17

18 JOHTAJUUS Toimintatavat ja käytännön soveltaminen Visio Opistolle on laadittu viideksi vuodeksi eteenpäin ulottuva visio (liitekansion kohta 2). Se tarkistetaan vuosittain opiston päätoimisen henkilöstön kehittämisseminaareissa ja kokouksissa. Johdon vastuut, valtuudet ja tehtäväkuvaukset Opiston johtoon luetaan rehtorin lisäksi koulutussuunnittelijat, päätoimiset opettajat ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat. Jatkossa: opiston johto. Rehtorin vastuut ja valtuudet on määritelty Valkeakoski-opiston tulosyksikön päällikkönä sivistystoimen keskuksen johtosäännössä. Hänen varahenkilönään toimii koulutussuunnittelija. Opiston rehtori on nimetty Valkeakosken kaupungin sivistystoimen keskuksen johtajaksi, jonka vastuut ja valtuudet on määritelty sivistystoimen keskuksen johtosäännössä. Sivistystoimen keskuksen johtajana rehtori osallistuu kaupungin johtoryhmän kokouksiin. Rehtorin tehtäväkuvaus tarkistetaan vuosittain kaupunginjohtajan kanssa käytävässä kehittämiskeskustelussa. Valkeakoski-opiston päätoimisen henkilökunnan tehtäväkuvaukset tarkistetaan tarvittaessa vuosittaisissa kehittämiskeskusteluissa ja ne hyväksyy rehtori. Tuntiopettajan tehtäväkuvausta tarkistetaan tarvittaessa päätoimisen henkilökunnan kokouksessa tuntiopettajilta saatavan palautteen pohjalta ja se sisällytetään tuntiopettajien perehdyttämiskansioon. Rehtori tukee henkilökunnan oma-aloitteisuutta ja valmiutta reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tätä edistetään mm. päätoimisen henkilökunnan laajalla toimivallalla omissa työtehtävissään. Valkeakosken kaupungilla on käytössä kannustinjärjestelmä aloitetoiminnan tukemiseksi. Opiston henkilökunta voi osallistua aloitetoimintaan. Laatujohtaminen Valkeakoski-opiston johtamisen ja laatutyön tavoitteena on koulutuspalvelujen asiakaslähtöisyyden ja laadun kehittäminen, henkilöstön osaamisen, yhteistyön ja tyytyväisyyden lisääminen sekä opiston toiminnan sujuvuuden ja tehokkuuden parantaminen. Opisto käyttää Euroopan laatupalkintokriteeristöä (EFQM) ja Balanced Scorecardia (BSC) toiminnan kehittämisen välineinä. Johtamista tukevat strategiset asiakirjat, tieto- ja markkinointistrategia sekä kestävän kehityksen ohjelma. Kehittämisseminaarit Opistossa järjestetään kaksi kehittämisseminaaria, joista toinen pidetään kevätlukukauden lopussa ja toinen syyslukukaudella. Seminaareihin osallistuvat kaikki päätoimiseen henkilökuntaan kuuluvat ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat. 18

19 Kevätlukukauden seminaarin tehtävänä on tarkistaa opiston toiminnankuvaus ja asettaa kehittämistehtävät seuraavalle vuodelle. Seminaarissa käsitellään mm. seuraavia asioita: - kurssiarvioiden yhteenveto - talousarvioon kirjattavat tulostavoitteet - resurssien muutostarpeet - toiminta- ja työmenetelmien muutostarpeet - kehittämistehtävät. Syyslukukauden kehittämisseminaarin ohjelma sovitaan kulloisenkin tarpeen mukaan. Opettajainkokoukset Valkeakoski-opisto järjestää työvuoden aikana kaksi kaikille tuntiopettajille tarkoitettua opettajainkokousta. Syyslukukauden alussa pidettävässä kokouksessa eli syystapaamisessa rehtori pitää katsauksen yleiseen aikuiskoulutuspoliittiseen tilanteeseen, opiston kannalta tärkeisiin kaupungin kehittämishankkeisiin ja opiston omaan tilanteeseen. Kevätlukukauden lopussa järjestettävän opettajainkokouksen ohjelmassa otetaan huomioon tuntiopettajien esittämät toivomukset ja käsitellään seuraavan vuoden opetussuunnitelman luonnos. Kokouksen jälkeen varataan aikaa vapaamuotoiselle keskustelulle. Kehityskeskustelut Rehtori sopii omista seuraavan vuoden tulostavoitteistaan kaupunginjohtajan kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa. Rehtori käy syyslukukauden lopussa kehityskeskustelun jokaisen päätoimisen työntekijän ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajan kanssa. Henkilökohtaisen kehityskeskustelun lisäksi on mahdollista käydä tiimikehityskeskustelu. Kehityskeskustelussa läpikäydään ja arvioidaan kunkin työntekijän oman toiminnan tuloksia edellisen vuoden osalta, opiston kehittämissuunnitelmia ja -tarpeita, toimintaympäristön/ koulutus-markkinoiden muutoksia, asiakassuhteiden hoitoa, työntekijän omia koulutustarpeita, työilmapiiriä, työskentelyolosuhteita ja palautetta rehtorille sekä asetetaan tavoitteet seuraavalle vuodelle. Työntekijä valmistautuu etukäteen keskusteluun täyttämällä kysymyskaavakkeen, johon kirjataan keskustelussa sovitut asiat. Osana kehityskeskustelua työntekijä täyttää osaamiskartoituslomakkeen, jossa määritellään ko. työntekijän työssä vaadittava osaamisen taso ja sovitaan mahdollisten osaamisvajeiden osalta osaamisen kohottamisen tavoitteet ja toimenpiteet. Päätoimiset opettajat ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat järjestävät kevätlukukauden lopussa oman aineryhmänsä tuntiopettajille kehityskeskustelut, joissa käydään läpi toteutettujen kurssien palautteet ja asetetaan tavoitteet uusien kurssien suunnittelulle. Päätoimisen henkilökunnan kokoukset Päätoimisen henkilökunnan kokous kokoontuu opiston toimintakaudella joka maanantaina rehtorin johdolla käymään läpi ajankohtainen tilanne ja opistolle eri muodoissa annettu palaute sekä sopimaan lähiajan tehtävistä opistossa. Viikoittainen kokoontuminen mahdollistaa nopean päätöksenteon. 19

20 Kokoukseen osallistuvat rehtorin lisäksi päätoimiset opettajat, taiteen perusopetuksen vastuuopettajat, koulutussuunnittelijat, kanslisti, toimistovirkailija ja toimistovahtimestari. Päätoimisen henkilökunnan kokouksia voidaan tarpeen mukaan järjestää myös teemakokouksina. Toinen koulutussuunnittelijoista tai tarvittaessa kanslisti laatii kokouksesta muistion, joka toimitetaan kaikille päätoimisille sähköpostitse ja laitetaan näkyville opettajainhuoneen ilmoitustaululle. Muistio on luettavissa myös osoitteessa g:\päät. Yhteydenpito tuntiopettajiin Päätoimiset ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat pitävät oman aineryhmänsä tuntiopettajille suunnittelukokouksen, jossa käydään läpi seuraavan työvuoden opetussuunnitelman laadintaan vaikuttavia asioita ja sovitaan ko. aineryhmän opetussuunnitelman painopisteistä. Muita tuntiopettajille tarkoitettuja kokouksia päätoimiset opettajat kutsuvat koolle tarpeen mukaan. Toimistohenkilökunnan kokoukset Toimistohenkilökunta kokoontuu joka maanantaiaamu (loma-aikoja lukuun ottamatta) rehtorin johdolla käymään läpi kanslia- ja kiinteistöhenkilökunnan lähiviikkojen työtilanteen ja sopimaan lähiajan tehtävistä. Kokoukseen osallistuvat rehtorin lisäksi koulutussuunnittelijat, kanslisti, toimistovirkailija ja työvuorossa oleva vahtimestari. Vahtimestari laatii kokouksesta muistion, joka laitetaan näkyville opettajainhuoneen Talossa tapahtuu ilmoitustaululle. Opettajainkirjeet ja tiedotteet Rehtori laatii työvuoden aikana kaikille tuntiopettajille neljä opettajainkirjettä. Niissä informoidaan opiston toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista ja annetaan ohjeita erilaisten käytännöllisten tehtävien hoitamiseksi (palkantilaukset, päiväkirjat, opetussuunnitelmat, henkilöstökoulutus, tilat, välineet yms.). Tämän lisäksi rehtori, päätoimiset opettajat, taiteen perusopetuksen vastuuopettajat, kanslisti ja toimistovahtimestari lähettävät tuntiopettajille tarpeen mukaan erillisiä tiedotteita. Koulutuspoliittisen ja ammattialan kehityksen seuraaminen Kaikki opiston päätoimiseen henkilökuntaan kuuluvat ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat osallistuvat opiston tuella koulutuspoliittisen ja oman ammattialansa kehityksen seuraamiseen erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutustilaisuuksissa, asiantuntijaelimissä ja yhteistyöverkostoissa. Lisäksi he seuraavat aktiivisesti oman ammattialan lehtiä ja kirjallisuutta. Henkilökunta pitää tarkoituksenmukaisella tavalla yhteyttä yhteistyökumppaneihin ja yhteiskunnan edustajiin. Koulutuskuulumiset käydään läpi viikottain päätoimisen henkilökunnan kokouksessa. Opiston suorituskyvyn seuraaminen Rehtori ja muut opiston johtoon kuuluvat seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittaisten taseiden avulla. Rehtori laatii kolmannesvuosittain raportin talousarvion toteutumisesta kaupunginvaltuustolle. Rehtori, päätoimiset opettajat ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajat seuraavat opetussuunnitelman toteutumista syys- ja kevätlukukauden osalta. He seuraavat myös 20