MARKKINOINTISTRATEGIA

Transkriptio

1 MARKKINOINTISTRATEGIA Päivitetty

2 MARKKINOINTISTRATEGIA Perustiedot Valkeakoski-opistosta Markkinat Kysyntä Kilpailu Toimintaympäristö Lähtökohta-analyysi Ympäristöanalyysi Toimialan kehitys Markkinat ja kehityssuunnat Oppilaitosanalyysi Toiminta-ajatus Toiminnan analysointi Markkinointistrategia Markkinoinnin tavoitteet Henkilöstö ja resurssit Markkinointisuunnitelma Myyntitavoitteet segmenteittäin Tuotteistus Tuotepolitiikka ja suunnittelu Hinta Viestintä Myyntityö Mainonta Suhdetoiminta ja myynninedistäminen Markkinoinnin organisaatio ja henkilöstö Seuranta Valkeakoski-opiston markkinointiviestinnän painopistealueet lv

3 1 Perustiedot Valkeakoski-opistosta Valkeakoski-opisto on Valkeakosken kaupungin omistama oppilaitos, joka kuuluu sivistystoimen keskukseen yhtenä tulosalueena. Valkeakoski-opiston muodostavat seuraavat yksiköt: 1. kansalaisopisto 2. lasten ja nuorten taiteen perusopetus: musiikkiopisto, kuvataide- ja käsityökoulu, balettikoulu, teatteri-ilmaisun koulu 3. tilauskoulutus Opiston asioista päättää sivistystoimen lautakunta, johon kuuluu 9 kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsentä ja kaupunginhallituksen edustaja. Pälkäne ja Kangasala nimeävät lautakuntaan omat edustajansa. Sivistystoimen lautakunnan tehtävät on määritelty Valkeakosken kaupungin hallintosäännössä. Asiat lautakunnalle esittelee opiston rehtori. Kansalaisopiston toiminta-alue on Valkeakosken kaupunki sekä Pälkäneen ja Kangasalan kunnat. Musiikkiopisto toimii seudullisena oppilaitoksena, joka antaa opetusta myös Akaassa ja Pälkäneellä. Kuvataide- ja käsityökoulu, balettikoulu ja teatteri-ilmaisun koulu toimivat Valkeakosken kaupungin alueella. Pälkäneellä toimivat osana kansalaisopistoa myös balettikoulu, kuvataide- ja käsityökoulu ja teatteri-ilmaisun koulu. Tilauskoulutuksella on vuosittain tarkistettava yhteistyösopimus Etelä-Pirkanmaan kuntien, Pälkäneen ja Kangasalan kuntien sekä eräiden kuntainyhteisöjen kanssa henkilöstökoulutuksen järjestämisestä. Avoimia koulutuksia markkinoidaan seutukunnallisesti. Sivistystoimen keskuksen johtosäännön mukaan Valkeakoski-opiston toiminta-ajatus on: - Kansalaisopisto tukee elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yksilön persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasaarvon ja moniarvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. - Kansalaisopisto tarjoaa paikallisten sivistystarpeiden pohjalta mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja jatko-opintovalmiuksien kehittämiselle. - Kuvataide- ja käsityökoulu ja musiikkiopisto järjestävät taiteen perusopetusta laajan oppimäärän mukaan Valkeakoskella. Pälkäneellä ja Kangasalla kuvataide- ja käsityökoulun opetusta järjestetään yleisen oppimäärän mukaan. Balettikoulu ja teatteri-ilmaisun koulu järjestävät taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan. - Valkeakoski-opisto järjestää myyntipalveluna henkilöstökoulutusta ja omaehtoista ammatillista lisäkoulutusta. 2 Markkinat 2.1 Kysyntä Keitä ovat opiston asiakkaat? Asiakkaalla tarkoitetaan opiston palvelujen välitöntä vastaanottajaa ja/tai maksajaa, esim. opiskelijaa tai tilaajaa (ulkoinen asiakas), sekä palveluprosessin seuraavan vaiheen toteuttajaa (sisäinen asiakas). Asiakkaat ovat ensisijaisesti valkeakoskelaisia, pälkäneläisiä ja kangasalalaisia. 3

4 Valkeakoski-opiston asiakkaita ovat: yleissivistävän aikuiskoulutuksen opiskelijat, joiksi voivat hakeutua pääsääntöisesti kaikki 16 vuotta täyttäneet valkeakoskelaiset, pälkäneläiset ja kangasalalaiset taiteen perusopetuksen oppilaat ja heidän perheensä. Oppilaspaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja/tai oppilasvalinnan perusteella pääasiassa alle 18- vuotiaista valkeakoskelaisista, pälkäneläisistä ja kangasalalaisista lapsista ja nuorista, musiikkiopistossa valkeakoskelaisista, pälkäneläisistä sekä akaalaisista lapsista ja nuorista. alle 16-vuotiaat muut kuin taiteen perusopetuksen opiskelijat esim. kotitalouskurssit henkilöstökoulutuksen opiskelijat, jotka kurssin tilaaja valitsee organisaationsa henkilöistä ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijat ja muut, jotka hakeutuvat omaehtoisesti koulutukseen yritykset, koululaitokset ja yhteisöt, jotka tilaavat opistolta koulutusta henkilöstölleen Kansalaisopiston asiakkaiden odotukset opiston koulutuspalveluille Asiakastyytyväisyyskyselyn (kevät 2013) mukaan asiakkaiden tärkeimpinä pitämät tekijät opistossa opiskelulle ovat tärkeysjärjestyksessä: 1. Sijainti 2. Kurssitarjonnan/kurssin sopivuus/kiinnostavuus Hyvä/pätevä opettaja/opetus 3. Hyvä/laaja palvelutarjonta/monipuolisuus 4. Hinnan sopivuus 5. Oppimishalu/itsensä kehittäminen 6. Mukava porukka/ilmapiiri Kansalaisopiston asiakkaiden vaatimukset kursseille osallistumiselle Asiakkailta kerätyn palautteen mukaan vaatimukset osallistumiselle opiston kursseille ovat tärkeysjärjestyksessä: 1. Kurssien soveltuvuus asiakkaan tarpeisiin 2. Kurssin ajankohta 3. Opettajan asiantuntemus 4. Opettajan opetustaito 5. Sopivat opetusmuodot 6. Kurssien hyödyntäminen työssä 2.2 Kilpailu Kilpailijauhka muodostuu muista opiskelu- ja harrastustoimintaa tarjoavista organisaatioista: ammattikorkeakoulu, aikuislukio, aikuiskoulutuskeskus, kansanopisto, lähikuntien kansalaisopistot, kaupalliset koulutusorganisaatiot, harrastustoiminta, seurakunta, yhdistykset ja järjestöt, media. Valkeakoski-opiston kilpailuedut ovat: - nopea ja joustava reagointi asiakkaiden tarpeisiin - laadukkaat opetuksen tukipalvelut: tiedotus, opintoneuvonta, toimistopalvelut, vahtimestari- ja kahvilapalvelut 4

5 - ystävällinen ja kannustava ilmapiiri - kohtuulliset kurssihinnat ja lukukausimaksut - viihtyisä ja toimiva oppimisympäristö - monipuolinen lasten ja nuorten taiteen perusopetus - hyvä keskeinen sijainti hyvien kulkuyhteyksien päässä Valkeakoski-opiston menestystekijöitä ovat: - laadukkaat ja monimuotoiset koulutuspalvelut kaikille toiminta-alueen kuntalaisille ja heidän yhteisöilleen, ottaen huomioon erityisesti aliedustetut ryhmät - laadukkaista palveluista johtuva korkea asiakastyytyväisyys - keskeisillä paikoilla sijaitsevat opetustilat, joissa on laadukkaiden koulutuspalvelujen edellyttämä opetusvälineistö ja hyvä työ- ja oppimisympäristö - kevyt organisaatio, jossa hyödynnetään oppivaa yhteisöä - pätevä henkilökunta, jonka osaamista kehitetään jatkuvasti ja suunnitelmallisesti - työhyvinvoinnin suunnitelmallinen kehittäminen; tavoitteena on korkea työhyvinvointi - pätevien opettajien hankintaa helpottava hyvä maantieteellinen sijainti - strategiseen suunnitteluun (BSC) ja itsearviointiin (EFQM ja Virvatuli) perustuva toiminnan laadun jatkuva parantaminen - laadukkaiden koulutuspalvelujen tuottamiseen tarvittavat taloudelliset resurssit - kunnallisuus, joka luo edellytykset osallistua kuntien henkilöstön kehittämiseen 2.3 Toimintaympäristö Markkinointisuunnitelman yhteydessä tehtävän toimintaympäristön analyysin tavoitteena on hahmottaa yrityksen nykyinen toimintaympäristö ja siinä odotettavissa olevat muutokset. Taloudellinen ympäristö Valtionapuun oikeuttavan toiminnan vuosibudjetti on n josta valtionosuus on n. 32 %, kaupungin maksuosuus n. 45 % ja loput kerätään kurssi- ja lukukausimaksuina. Tilauskoulutustoiminnan vuosibudjetti vaihtelee vuosittain :n välillä. Poliittinen ympäristö Valtuusto luo hyväksyessään talousarvion puitteet toiminnalle ja arvioi toimintaa ja toiminnan laajuutta. Valkeakosken kaupungin hallintosäännön 4 :n mukaan Valkeakoski-opiston toimialaan kuuluvista asioista päättää sivistystoimen lautakunta, johon kuuluu 9 kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Sosiaalinen ympäristö Sosiaaliseen ympäristöön kuuluu mm. väestörakenteen kehitys. Väestön ikärakenteen kehityksellä on tärkeä vaikutus koulutuspalveluiden kysyntään. Kansalaisopistossa nuorten aikuisten ja kai- 5

6 kenikäisten miesten osuus on opiskelijarekisterin mukaan vähäinen. Näiden väestöryhmien rekrytointiin kursseille kiinnitetään erityistä huomiota erilaisin toimenpitein. Sosiaalisia tekijöitä ovat myös mm. lisääntynyt vapaa-aika ja kulutustottumusten muutokset. Sosiaaliset tekijät vaikuttavat kuluttajaryhmien rakenteeseen ja näin asiakaskuntaan. Teknologinen ympäristö Uutta teknologiaa syntyy koko ajan. Tämä teknologian kehitys mahdollistaa uusia tuotteita ja markkinointimahdollisuuksia. Opetus ei enää ole vain suoraa kasvokkaista vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijan välillä vaan opiskelu voi tapahtua tietoverkkojen kautta. Syntyy uusia edellytyksiä tarjota opiskelijoille palveluja ja oppimateriaaleja. Sosiaalisen median sovelluksia on otettu käyttöön kansalaisopistossa tietotekniikan, sukututkimuksen, kuvataiteiden, kielten ja tekstiilityön opiskelussa. Opiston kotisivuilla kerrotaan kunkin yksikön toiminnan sisältö sekä ajankohtaiset asiat. Kotisivujen kautta on mahdollista ilmoittautua kursseille ja hakea oppilaaksi taiteen perusopetukseen. Valkeakoski-opistossa käytetään sosiaalisen median sovelluksia markkinoinnissa seuraavasti: kansalaisopiston ajankohtaisista asioista tiedottava sähköinen kirje lähetetään sähköpostillisille opiskelijoille 3-4 kertaa vuodessa, eri yksiköiden facebook sivustot ja blogit kertovat ajankohtaiset tapahtumat ja uutiset. 3 Lähtökohta-analyysi 3.1 Ympäristöanalyysi Toimialan kehitys Valkeakoski-opiston ytimen muodostaa kansalaisopisto. Se on perustettu vuonna 1924 ja oli tuolloin Valkeakosken työväenopisto. V 1990 käynnistettiin lasten ja nuorten taiteen perusopetus käsityöpajojen muodossa. Käsityökoulu nimitys otettiin käyttöön vuonna Vuonna 1993 aloitettiin tilauskoulutustoiminta. Aikaisemmin yksityisenä toiminut balettikoulu liitettiin opistoon vuonna Kotitalousneuvonta-asema liitettiin osaksi työväenopisto-opetusta vuonna Teatteri-ilmaisun koulu yhdistettiin opistoon vuonna Vuoden 2010 alusta Valkeakosken musiikkiopisto ja kuvataidekoulu liitettiin osaksi Valkeakoski-opistoa ko. yksikköjen samalla säilyttäessä opetusministeriön myöntämät ylläpitämisluvat. Vuoden 2011 alussa aloitti toiminnan kansalaisopiston Pälkäneen osasto ja vuoden 2013 alussa Kangasalan osasto. Opiston toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan EFQM-kriteeristön ja Virvatuli itsearviointimallin mukaan. Opiston pysyvä tavoite on toiminnan laadun parantaminen. Toiminnan laatua parannetaan ja arvioidaan seuraavista syistä: 1) valtionapuun oikeuttava toiminta - opiston toiminnan kehittäminen itsearvioinnin avulla - omistajan tarve saada arviointitietoa opiston toiminnasta - opetushallituksen suorittama oppilaitosten arviointi - opiskelijoiden tarve tietää opiston koulutuspalvelujen laadusta 2) tilauskoulutus 6

7 - opiston oma tavoite menestyä koulutusmarkkinoilla - ostavien asiakkaiden halu varmistua opiston tarjoaminen koulutuspalvelujen laadusta ja hinnasta - opiskelijoiden tarve tietää opiston koulutuspalvelujen laadusta Markkinat ja kehityssuunnat Kansalaisopistokurssien määrässä on tapahtunut merkittävä kasvu Pälkäneen ja Kangasalan osastojen syntymisen myötä. Kurssivalikoimaa uusitaan kysynnän mukaan. Erikoiskurssien ja lyhytkurssien määrä lisääntyy. Opetus- ja työmuodoissa hyödynnetään tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet esim. verkko-opintojen avulla. Jatketaan ns. aliedustetuille väestöryhmille soveltuvien kurssien toteuttamista esim. kehitysvammaisten kurssitarjonta. Uusina kehityssuuntina ovat terveys ja hyvinvointi sekä kestävä kehitys. Tilauskoulutuksen järjestämisessä hintakilpailu kiristyy jatkuvasti. Myös tilauskoulutuksen puolella kehitetään verkkoavusteista opetusta. Yhteistyötä jatketaan yhteistyökuntien ja yhteisöjen kanssa. Opisto on kuntien henkilöstön pääasiallinen atk- ja kielikouluttaja. Tilauskurssien lisäksi toteutetaan avoimia ammatillisia lisäkoulutuskursseja. Projektirahoituksella toteutetaan edelleen pitkäkestoisia kehittämishankkeita ja opisto on edelleen mukana yhteistyöprojekteissa. Taiteen perusopetuksen valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet uusiutuvat lähivuosina ja ne vaikuttavat opiston omien opetussuunnitelmien päivittämiseen. 3.2 Oppilaitosanalyysi Toiminta-ajatus Valtionapuun oikeuttavaa opetusta Valkeakoski-opisto antaa vuosittain n tuntia. Tästä taiteen perusopetuksen osuus on yhteensä n tuntia. Tilauskoulutusta annetaan vuosittain n tuntia, joka jakautuu henkilöstökoulutukseen ja avoimeen ammatilliseen lisäkoulutukseen. Valkeakoski-opiston osaamisalueita koulutuspalveluissa ovat: 1. taideaineet: kuvataiteet, muotoilu, kirjallisuus, näyttämöaineet, musiikki ja tanssi 2. taitoaineet: tekstiilityö, kudonta, kudonnan ohjauspalvelut ja tekninen työ 3. kielet: vieraat kielet ja suomea ulkomaalaisille, yleisten kielitutkintojen suorittaminen, käännös- ja tulkkaustyö 4. yhteiskunnalliset ja kasvatusaineet 5. organisaation ja henkilöstön kehittäminen 6. avoin yliopisto -opetus 7. tietotekniikka 8. hyvinvointiaineet Kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa lähtökohtana ovat opetuksen ja opiskelun laatukriteerit: - opiskelumahdollisuuksien saavutettavuus (aika, paikka, olosuhteet ja hinta) - opetuksen tavoitteellisuus, haasteellisuus, suunnitelmallisuus ja oikea ajoitus/jaksotus 7

8 - opintoryhmän koko (minimi ja maksimi) - opettajien pätevyys tehtäviinsä - opetusmenetelmien tarkoituksenmukaisuus - oppimateriaalien, tilojen ja välineiden tarkoituksenmukaisuus - opetuksen vastaavuus opiskelijoiden tarpeisiin ja opiskeluvalmiuksiin - opiskelun säännöllisyys (säännöllisten ja keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä) - opiskelijoiden osallistuminen oppimistapahtumaan - opiskelun jatkuvuus (tarvittaessa) - opiskeluun käytetty aika (tavoitteiden saavuttaminen sovitussa ajassa) - opettajien ja opiskelijoiden tietoisuus opiskelun edistymisestä - opiskelijoiden saaman palautteen säännöllisyys ja oikea muoto - kurssipäiväkirjan informatiivisuus ja luotettavuus - taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman mukainen opetus Opettajat tekevät kurssinhallintaohjelma HelleWiin jokaisesta kansalaisopistokurssista sähköisen kurssikuvauksen. Lisäksi opettajat voivat laatia kansalaisopistokursseista tarkentavan kurssin suunnitelman, joka tallennetaan myös opiston kotisivuille. Suunnitelma on opiston asiakkailleen antama laatulupaus ja kurssin tuoteseloste. Suunnitelmaa tehtäessä tavoitteena on joustavuus ja opiskelijoiden tarpeiden huomioonottaminen. Kurssin suunnitelman perusteella arvioidaan kurssin toteutusta ja puutteiden korjaamista sekä tehokkuutta ja taloudellisuutta. Kansalaisopiston kurssin suunnitelmaa käytetään opintoneuvonnassa helpottamaan opiskelijan tekemää valintaa. Suunnitelma voidaan jakaa kurssin alussa kaikille opiskelijoille, jotta he näkevät, mihin kurssilla pyritään ja mitä tavoitteeseen pääseminen edellyttää. Suunnitelma on myös opettajan työkirja, josta hän näkee, mitä hänen pitää kurssin aikana tehdä. Tavoitteena on, että sekä opettaja että kurssille ilmoittautuneet opiskelijat sitoutuvat kulkemaan kohti suunnitelmaan kirjattuja tavoitteita. Tarvittaessa kurssisuunnitelmissa näkyy myös oppimaan oppiminen Toiminnan analysointi Päätoiminen henkilökunta seuraa opetus- ja kurssisuunnitelmien sekä kurssien käytännön toteutumista seuraavilla menettelyillä: - Tilastotiedot (esim. kursseista, tunti- ja opiskelijamääristä jne.) - Kursseista kerättävä palaute (toteutuminen, välipalautteet ja loppuarvioinnit, esitykset ja näyttelyt, opettajien palautekeskustelut) - Muu palaute (mm. asiakastyytyväisyyskysely, suulliset keskustelut, kommentit lehdistössä, henkilökunnan kokoukset ja kehittämisseminaarit) Koko henkilökunta analysoi eri tilanteissa, kuinka laadun ja opetustarjonnan kehittäminen on vaikuttanut opiskelijoiden antamaan palautteeseen. Henkilökunta analysoi myös, miten kehittämistoimenpiteiden avulla on voitu vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen ja henkilöstön työtyytyväisyyteen ja, kuinka on onnistuttu hankkimaan uusia asiakkaita. Opiston johto ja kaupunginvaltuusto arvioivat talousarvion seurannan yhteydessä, miten kehittämistoimenpiteet vaikuttavat opiston toiminnan tehokkuuteen ja taloudellisuuteen sekä tilauskoulutuksessa liikevaihtoon. 8

9 Päätoiminen henkilökunta sopii päätoimisen henkilökunnan kokouksissa, kehittämiskeskusteluissa ja kehittämisseminaareissa opiston strategisten painopisteiden pohjalta toimenpiteiden tärkeysjärjestyksestä sekä vastuista ja aikatauluista niiden käytännön toteuttamiseksi. Kansalaisopiston asiakastyytyväisyyden kehittymistä seurataan kerran neljässä vuodessa tehtävällä asiakastyytyväisyyskyselyllä. Asiakastyytyväisyyden kehitystä mitataan asteikolla 1-5 ja sille on asetettu BSE-tuloskortissa tavoite. Valkeakoski-opisto saa vertailutietoja asiakastyytyväisyyden kehityksestä vertailuopistoista. Tarvittaessa tehdään johonkin teemaan liittyviä erillisiä selvityksiä, joiden tulokset käsitellään päätoimisen henkilökunnan kehittämisseminaarissa tai päätoimisen henkilökunnan kokouksessa. Opistolle annettavat risut ja ruusut, kuten kirjoitukset lehdistössä, kotisivujen kautta saatu palaute, palautelaatikkoon jätetty palaute, henkilökunnalle annettu suora palaute jne. käsitellään päätoimisen henkilökunnan kokouksissa. Samalla sovitaan, kuka korjaa toiminnassa esiintyneet puutteet ja ottaa tarvittaessa yhteyden palautteen antajaan. Tilauskoulutuksessa selvitetään kurssien tilaajien tyytyväisyys keskustelemalla. Tulokset käsitellään kevään kehittämisseminaarissa. 4 Markkinointistrategia 4.1 Markkinoinnin tavoitteet Valkeakoski-opiston toimintaa ohjaa visio, jonka mukaan opisto on toimialueensa kuntalaisten yhteinen oppimiskeskus, joka tarjoaa laadukkaan ja viihtyisän oppimis- ja työympäristön ja on aktiivinen vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kehittäjä. Päämääränä on: Sivistyksellinen tasa-arvo: Valkeakoski-opisto kasvattaa aliedustettujen ryhmien osuutta opiskelijakunnassaan. Valkeakoski-opisto tarjoaa lapsille ja nuorille monipuolista taiteen perusopetusta. Laatu ja osaaminen: Valkeakoski-opisto on edelläkävijä taiteen perusopetuksen eri alojen yhteistyön kehittämisessä myös pedagogisesti. Valkeakoski-opiston henkilökunnan osaamista kehitetään systemaattisesti ja sen määrä sopeutetaan palvelujen ja resurssien edellyttämälle tasolle. Henkilökunnan osaamista hyödynnetään aktiivisesti ja laaja-alaisesti kaikissa opiston yksiköissä ja niiden välillä. Valkeakoski-opistolla on laadukkaan toiminnan edellyttämät opetustilat ja -välineet. Valkeakoski-opisto on aktiivinen sosiaalisen median ja verkkopalvelujen hyödyntämisessä opetuksessa ja muussa toiminnassa. Yhteistyö ja verkostoituminen: Valkeakoski-opisto tiivistää alueellista yhteistyötä kansalaisopistojen ja taideoppilaitosten kanssa. Valkeakoski-opisto suhtautuu myönteisesti oppilaitosten yhdistämishankkeisiin. Valkeakoski-opisto kehittää aktiivisesti kansainvälisiä yhteistyösuhteita. Yhteisöllisyys ja kestävä kehitys: Valkeakoski-opisto kehittää toimialueellaan monipuolista kulttuuritoimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Opiston toiminta tähtää kansalaisyhteiskunnan, yhteisöllisyyden, yhteistyökyvyn ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. 9

10 Valkeakoski-opisto noudattaa kaikessa opetuksessaan ja toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita Henkilöstö ja resurssit Valkeakoski-opistossa työskentelee 13 hallinto- ja kiinteistöhenkilöstöön kuuluvaa sekä 38 päätoimista opetushenkilöstöön kuuluvaa. Lisäksi opiston palveluksessa on vuosittain n. 270 tuntiopettajaa ja n luennoitsijaa. Opiston henkilöstöpolitiikan suunnittelu on osa opiston strategista suunnittelua, jossa asetetaan tavoitteet sekä henkilöstön määrälliselle että laadulliselle kehittämiselle. Valtuusto vahvistaa henkilöstösuunnitelman ja mahdolliset muutokset talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Henkilöstösuunnittelun ja uusien työntekijöiden hankinnan tavoitteena on luoda edellytykset opiston strategisten tavoitteiden saavuttamiselle. Tuntiopettajien osalta tavoitteena on keskittää opetustunteja niin, että se helpottaa pätevien opettajien hankintaa, edistää pitkäaikaisten työsuhteiden syntymistä ja helpottaa täydennys-koulutuksen suunnitelmallista toteuttamista. Nykyiset aikuisopetuksen tilat ja välineet ovat toimintaan riittäviä. Kuvataide- ja käsityökoulun Valkeakosken toimintatilat ovat tällä hetkellä kehittämiskohteena. 5 Markkinointisuunnitelma 5.1 Myyntitavoitteet segmenteittäin Kansalaisopisto Tavoitetaso lukuvuonna valtionosuuteen oikeuttavassa opetuksessa on t. Opiskelijoiden tavoitemäärä on Kurssitarjonta kehittyy asiakaspalautteen ja kysynnän sekä ks. suunnittelevan opettajan asiantuntijuuden mukaan. Vuosittain päivitettävät koulutuspalvelusuunnitelma toimii opetusohjelman lähtökohtana. Tarjoamme kursseja, joiden avulla ylläpidetään nykyinen tunti- ja opiskelijamäärä. Tilauskoulutus Tiedonjyvä Tavoitetaso on lukuvuonna t. Kurssilaisia Kurssitarjonta muotoutuu asiakkaiden tarpeiden ja odotusten mukaan. Henkilöstökoulutuksessa yhteistyö kumppanuusyhteisöjen kanssa vakiintuu entisestään. Koulutuksen painopistealueet sovitaan vuosittain. Tilauskoulutuksessa toteutetaan myös valtionosuusjärjestelmän yli menevää koulutusta. Tilauskoulutuksen toiminnan tulee kattaa palvelun tarjoamisesta aiheutuvat kulut. Lasten ja nuorten taiteen perusopetus Opetustarjonta muotoutuu valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden ja kuntakohtaisten opetussuunnitelmien mukaan. Lisäksi tarjotaan periodiopetusta ja valinnaiskursseja. 10

11 Taiteen perusopetuksen jatkavat oppilaat tekevät vuosittain sähköisen jatkoilmoittautumisen seuraavan vuoden opintoihin. Uusien oppilaiden haku on huhti-toukokuun aikana ja täydennyshaku elokuussa. Oppilaat otetaan kouluihin ilmoittautumisjärjestyksessä. Musiikkiopisto Tavoitetaso lukuvuonna valtionosuuteen oikeuttavassa opetuksessa on t. Oppilaita n. 665, joista varhaisiän oppilaita n Vapaalinjan opiskelijoita n. 30. Balettikoulu, teatteri-ilmaisun koulu Tavoitetaso on lukuvuonna t. Oppilaita n Kuvataide- ja käsityökoulu Tavoitetaso on lukuvuonna t. Oppilaita n Tuotteistus Tuotepolitiikka ja suunnittelu Asiakkaiden koulutustarpeita selvitetään seuraavasti: 1. Tehdään tarvittaessa koulutustarvetutkimuksia: Opisto selvittää tarvittaessa toimialueen asukkaiden koulutustarpeiden muutoksia tutkimusten avulla. Kyselyn organisoi ja vastaukset analysoi koulutussuunnittelija tai erikseen palkattava tutkimuksen laatija. 2. Koulutustarvekysely: Kansalaisopisto vastaanottaa ympäri vuoden toimialueen järjestöiltä ja yhteisöiltä koulutusehdotuksia. Koulutussuunnittelija kokoaa ja analysoi vastaukset yhdessä päätoimisten opettajien kanssa. 3. Kansalaisopiston kotisivut: Opiston kotisivuilla on kurssitoivomuksia varten erillinen sivu. Koulutussuunnittelija kokoaa ja analysoi ehdotukset yhdessä päätoimisten opettajien kanssa. 4. Opettajat, koulutussuunnittelijat ja rehtorit havainnoivat asiakkaiden koulutustarpeita omissa kontaktiverkostoissaan. 5. Aloitteet ja ehdotukset: Valkeakoski-opisto saa aloitteita ja ehdotuksia uusista kursseista mm. palaute- ja aloitelaatikon, luottamushenkilöiden, toimittajien ja yhteistyökumppaneiden kautta ja taiteen perusopetuksen Virvatulikyselyjen kautta. Koulutussuunnittelija kokoaa ja analysoi aloitteet ja ehdotukset yhdessä päätoimisten ja taiteen perusopetuksen vastuuopettajien kanssa. 6. Tilauskoulutus Tiedonjyvältä tilattavan henkilöstökoulutuksen määrästä ja sisällöstä sovitaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Kansalaisopiston päätoiminen henkilökunta käsittelee ehdotukset uusiksi kursseiksi opetusohjelman laadinnan yhteydessä. Opiston päätoiminen henkilökunta innovoivat aktiivisesti uusia kursseja. He osallistuvat koulutuspoliittisen ja oman ammattialansa kehityksen seuraamiseen erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutustilaisuuksissa, asiantuntijaelimissä ja yhteistyöverkostoissa. Lisäksi he 11

12 seuraavat aktiivisesti oman ammattialansa lehtiä ja kirjallisuutta. Henkilökunta pitää tarkoituksenmukaisella tavalla yhteyttä yhteistyökumppaneihin ja yhteiskunnan edustajiin Hinta Kansalaisopiston kurssi/työpajamaksut ovat tuntimäärästä riippuen /kurssi/työpaja. Toiminta-alueen työttömät ja vain kansaneläkkeellä olevat henkilöt saavat opiskella kansalaisopistossa ilmaiseksi yhdellä kurssilla. Pääosa luennoista on ilmaisia. Sivistystoimen lautakunta vahvistaa vuosittain maksujen suuruuden. Haemme opetusministeriöltä vuosittain määrärahaa kansalaisopiston aikuisopiskelun opintoseteleihin. Kohdennamme setelit opetusministeriön määrittelemien kohderyhmien mukaan. Kohderyhmään kuuluva opiskelija voi käyttää setelin haluamansa kurssin/kurssien maksamiseen. Taiteen perusopetuksen lukukausimaksut ovat Tilauskoulutuksen toiminnan lähtökohtana on tarjota asiakkaalle kohtuuhintaisia koulutuspalveluja. Kurssin hinta määräytyy koulutuksen kustannusten perusteella. Näitä kustannuksia ovat: kouluttajan palkka ja kulut, koulutusmateriaalit, tila- ja laitteistokulut, hallintokulut, koulutussuunnittelu, markkinointi, toiminnan kehittäminen. Musiikkiopiston vapaan linjan lukukausimaksu on Viestintä Viestintä lisää tietämystä koulutustuotteesta ja sen ominaisuuksista ja luo myönteisiä osallistumiseen tähtääviä asenteita. Viestinnän strateginen yleistavoite on tukea opiskelijamäärän kasvua. Laadullisena tavoitteena on tarkoituksenmukaisen informaation välittäminen ja markkinointiviestinnän oikea kohdentuvuus ja houkuttelevuus. Viestinnän keinoja ovat henkilökohtainen myyntityö, mainonta, suhdetoiminta ja myynninedistäminen. Valkeakoski-opiston viestintä toimii asiakaskeskeisesti ja kertoo aktiivisesti, ymmärrettävästi, luotettavasti ja tasapuolisesti olennaisista asioista eri kohderyhmilleen. Palveluja markkinoidaan monikanavaisesti ja vuorovaikutteisesti, kiinnostavasti ja hyvin kohdennetusti. Vuosittain kevään kehittämisseminaarissa päätetään seuraavan lukuvuoden markkinointiviestinnän painopistealueet Myyntityö BSC-kortissa (Valkeakoski-opiston visio ja tasapainotettu strategia 2013/kansalaisopisto, tilauskoulutus, tpo-yksiköt: balettikoulu ja teatteri-ilmaisun koulu) on asetettu koulutustarjonnalle tavoitteet, jotka perustuvat koulutuskysynnän viimeaikaiseen kehitykseen ja arvioihin tulevasta kehityksestä. Myös näkemykset ulkoisesta ympäristöstä, kuten kilpailijoista ja asiakaskunnasta huomioidaan tavoitteita asetettaessa. 12

13 Musiikkiopisto ja kuvataide- ja käsityökoulu ryhtyvät laatimaan omat BSC-kortit, jotka perustuvat toimintakäsikirjan prosessikuvauksiin sekä Virvatuli-itsearviointimallin mukaisesti tehdyn arvioinnin tuloksiin. Henkilökunta antaa opintoneuvontaa, jolla pyritään auttamaan asiakasta valitsemaan itselleen sopivin kurssi. Kansalaisopistossa kurssin suunnitelmaa käytetään opintoneuvonnassa helpottamaan opiskelijan tekemää valintaa. Henkilökunnalta odotetaan positiivista asennetta ja kykyä keskustella ja kuunnella asiakkaita. Jokainen henkilökuntaan kuuluva tekee henkilökohtaista myyntityötä ensisijaisesti oman alansa koulutustuotteista ja toissijaisesti koko opiston markkinoinnissa. Valkeakoski-opistossa on käytössä perehdyttämiskansiot uuden henkilökunnan perehdyttämisessä. Kansioiden tiedot ajantasaistetaan säännöllisesti. Näin varmistetaan jokaisen opistossa työskentelevän samansuuntainen tietämys opiston toiminnasta ja tavoitteista. Päätoiminen opettaja vastaa uuden tuntiopettajan perehdyttämisestä ennen työtehtävien aloittamista. Perehdyttämiseen osallistuvat lisäksi rehtorit, toimistohenkilökunta, koulutussuunnittelijat ja vahtimestarit. 13

14 5.3.2 Mainonta Mainonta on maksettua tai ilmaista tavoitteellista tiedottamista, joka yleensä kohdistuu toiminta-alueen perheisiin ja seutukunnan yrityksiin ja yhteisöihin. Mainosvälineiden valinnalla pyritään löytämään ne mainosvälineet, joilla sanoma saadaan vastaanottajalle mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti. Mainonnan muodot ja vastuuhenkilöt: Suoramainonta opiston esitteet vuosikertomus tilauskoulutuksen esitteet taiteen perusopetuksen esitteet suora kontakti kohderyhmään koulutustarvekysely suoramarkkinointi rajatulle kohderyhmälle, kirje, sähköposti, henkilökohtainen käynti koulutussuunnittelijat, toimistovirkailija rehtorit, koulutussuunnittelija, opistosihteerit, toimistovirkailija koulutussuunnittelijat, kielikouluttaja, tietotekniikan opettaja, varhaisiän musiikinopettaja rehtorit, taiteen perusopetuksen vastuuopettajat ko. päätoiminen opettaja, koulutussuunnittelijat koulutussuunnittelija koulutussuunnittelijat, ko. päätoiminen opettaja Mediamainonta maksullinen ilmoittelu lehdissä lehti- ja radiopuffit opistopalstat lehtien maksuttomat tapahtumapalstat koulutussuunnittelijat, toimistovirkailija ko. päätoiminen opettaja, tuntiopettajat toimistovahtimestari, ko. päätoiminen opettaja, koulutussuunnittelija toimistovirkailija, toimistovahtimestari Täydentävä mainonta nettisivut tapahtumat, näyttelyt, esitykset, konsertit, retket yhtenäinen lomakkeisto sosiaalinen media opistosihteerit, toimistovirkailija, toimistovahtimestari, musiikkiopiston apulaisrehtori, koulutussuunnittelija ko. päätoiminen opettaja, toimistovirkailija opistosihteeri, tietotekniikan opettaja, toimistovirkailija kuvataidekoulun rehtori, kuvataideopettaja, toimistovirkailija, musiikkiopiston apulaisrehtori, opistosihteeri, koulutussuunnittelijat 14

15 5.3.3 Suhdetoiminta ja myynninedistäminen Suhdetoiminnan eli PR-toiminnan lähtökohtana ovat sidosryhmien asenteet ja mielipiteet. Suhdetoiminnan tavoitteena on tehdä Valkeakoski-opisto ja sen koulutustarjonta tunnetuksi, luoda myötämielisyyttä sekä muuttaa kielteisiä asenteita. Suhdetoiminta on tosiasioihin perustuvaa, suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista toimintaa. Asiakkaisiin kohdistuvan myynninedistämisen tavoitteena on: - saada asiakas kokeilemaan uutta koulutustuotetta - lisätä asiakasuskollisuutta - lisätä koulutustuotteen käytön määrää - nopeuttaa ostopäätöstä - saada uusia asiakkaita Valkeakoski-opisto on verkostoitunut seutukunnallisesti toimintansa kannalta tärkeiden asiakkaiden kanssa. Tällaisia ovat mm. aikuisoppilaitokset, järjestöt ja yhdistykset, yritykset ja yhteisöt sekä aikaisemmat opiskelijat. Opiston sidosryhmät ovat suhde- ja tiedotustoiminnan keskeinen kohde. Sidosryhmiä ovat esimerkiksi: - Valkeakosken kaupunki, eri palvelukeskukset - seutukunnan muut kunnat ja kaupungit - julkisen sektorin organisaatiot - järjestöt ja yhdistykset - asiakkaat - kilpailijat - henkilöstö Sidosryhmiä muistetaan säännöllisesti mm. lähettämällä heille esite, vuosikertomus, joulutervehdys ja kutsuja eri tapahtumiin. Vuosittain järjestetään tapahtumia, näyttelyjä ja konsertteja, joissa tuodaan nähtäväksi taide- ja taitoaineiden sekä taiteen perusopetuksen opiskelijatöitä ja esityksiä. Opiskelijat ja opettajat voivat olla mukana ulkopuolisissa yhteisnäyttelyissä ja kilpailuissa. Opisto osallistuu harkinnan mukaan erilaisille messuille joko omana osastona tai Valkeakosken kaupungin osastolla. Olemme mukana myös erilaisissa tapahtumissa. Opettajan jakamassa materiaalissa näkyy Valkeakoski-opiston logo ja/tai yksikköjen logo tai nimi tekstinä. 5.4 Markkinoinnin organisaatio ja henkilöstö Valkeakoski-opiston johtoryhmä vastaa koko opiston markkinoinnista. Johtoryhmä on asettanut markkinointiviestintätyöryhmän/mavi käsittelemään ja valmistelemaan Valkeakoski-opiston eri yksiköiden palveluiden markkinointia ja viestintää (ulkoinen ja sisäinen) koskevat asiat. Tarpeen 15

16 mukaan Mavi yhdessä eri yksiköiden kanssa voi asettaa työryhmän määrättyä tehtävää varten. Mavi:n ehdotukset käsitellään Valkeakoski-opiston johtoryhmässä/opistojory. Rehtorit, osastojen johtajat ja jokainen päätoiminen vastaa oman alansa markkinoinnista. Tilauskoulutuksessa viestinnästä ja hinnoittelusta vastaavat koulutussuunnittelijat, tuotteistamisesta koulutussuunnittelijat, kielikouluttaja ja tietotekniikan opettaja. Opiston johtamisajatuksen mukaisesti rehtori tukee henkilökunnan oma-aloitteisuutta ja valmiutta reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tätä edistetään mm. päätoimisen henkilökunnan laajalla toimivallalla omissa työtehtävissään. 6 Seuranta Markkinointistrategian toteutumista seurataan vuosittain syksyn kehittämisseminaarissa. Strategia päivitetään ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Valkeakoski-opiston markkinointiviestinnän painopistealueet lv Opisto 90 v juhlavuosi 2. Kestävän kehityksen opisto 3. Kuvataide ja -käsityökoulu Emil 16