Mitä luistelukoulun jälkeen?

Transkriptio

1 Mitä luistelukoulun jälkeen?

2 SISÄLLYSLUETTELO SEURA PÄHKINÄNKUORESSA o Sinettiseurakriteerit o Hyvässä seurassa on kaikilla ilo luistella! TALKOOTYÖT TAITOLUISTELUN HARRASTAMINEN OIKEAT VARUSTEET KILPAILULISENSSIT JA LUVAT TOIMINTAOHJEET VAHINKOTAPAUKSISSA SEURAN TOIMINTA-ALUEET o jääharjoitukset o oheisharjoitukset o Luistelukoulu o Yksinluistelu o Muodostelmaluistelu o Ryhmien muodostaminen LEIRIT

3 SEURA PÄHKINÄNKUORESSA Mikkelin Luistelijat ry on yli 50-vuotias taitoluistelun erikoisseura (perustamisvuosi 1957), jonka toimintaa kehitetään jatkuvasti. Seurassa on mahdollisuus harrastaa luistelua lapsesta aikuiseksi, mahdollisuus on osallistua myös kiehtovaan muodostelmaluistelun maailmaan. Seurassa pidetään tärkeänä, että nuoret jatkaisivat harrastusta mahdollisimman pitkään. Iloksemme vanhimmat mukana olevat luistelijat ovat lukioikäisiä nuoria ja aikuisia, mikä puolestaan kertoo lajin kiehtovuudesta. Mikkelin Luistelijoissa luistelua voi harrastaa kilpailutavoitteisesti tai omaksi ilokseen. Seuran hallinnosta vastaa puheenjohtaja ja johtokunta, jotka valitaan sääntömääräisessä kevätkokouksessa. Äänioikeutettuja ovat kaikki vuosikokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneet viisitoista vuotta täyttäneet varsinaiset jäsenet. Seuran toimintaa kehitetään tiimeissä, joiden vastuulla on eri osa-alueiden kehittäminen seura- ja valmennustyössä. Tiimit raportoivat ja vastaavat työstään johtokunnalle, joka hyväksyy tiimien kehittämisehdotukset. Tarkempia tietoja ja hallinnon yhteystiedot löytyvät seuran kotisivuilta Päävalmentajan tervehdys: Eri maissa työskenneltyäni huomasin, että lahjakkaita lapsia on hyvin paljon kaikkialla. Valmentajan työssä on parasta ja tärkeintä se, että voi kompassin tavoin ohjata ja tukea lapsia kovan työn höystämänä löytämään ja saavuttamaan luistelun ilon. Ennen pitkää tulokset alkavat näkyä itsestään. Larisa Papchenko, päävalmentaja

4 Mikkelin Luistelijat ry sai sinettiseuran arvon keväällä 2003 tunnustuksena nuorisotyöstään. Sinettiarvo on auditoitu ja vahvistettu vuonna Sinettiseurakriteerit YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN 4. Monipuolisuus, riittävä määrä ja kehitystason huomiointi 5. Elämykset ja haasteet 6. Oppiminen ja kehittymisen mittaaminen OHJAAMINEN JA VALMENTAMINEN 7. Osaava ja innostava ilmapiiri 8. Erilaisten yksilöiden huomiointi 9. Urheilulliseen elämäntapaan kannustaminen VIESTINTÄ JA ORGANISOINTI 10. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus 11. Selkeät roolit ja toimintatavat 12. Toiminnan aktiivinen kehittäminen Hyvässä seurassa on kaikilla ilo luistella! Arvot, joilla tähän päästään: - toisten huomioon ottaminen - vastuullisuus - tasa-arvo - terveellisten elämäntapojen tukeminen - kasvun tukeminen Taitoluistelu on vaativa ja upea laji, jossa yhdistyvät taiteellisuus, rytmi, voima, nopeus ja esittämisen oivallus. Seurassa halutaan tarjota kaikille taitoluistelusta kiinnostuneille liikunnan iloa ja onnistumisen elämyksiä.

5 TALKOOTYÖT Seuran toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Talkootyön merkitys seuran hallinnossa, kilpailutoiminnassa ja varainhankinnassa on merkittävä. Kaikkien perheiden panostus on ensiarvoisen tärkeää. Luistelijoiden vanhemmat hoitavat kioskia luistelukoulun jäätuntien sekä Mikkelissä järjestettävien taitoluistelukilpailujen ja -näytösten aikana. Vanhempien ja luistelijoiden tärkeä ponnistus on keväisin luistelunäytös, jonka lavasteissa ja lasten puvuissa näkyy vanhempien kätten jälki. Tärkeitä talkoovoimin järjestettäviä tilaisuuksia ovat myös kutsukilpailut sekä tammikuussa järjestettävät 3-päiväiset kansainväliset taitoluistelukilpailut.

6 TAITOLUISTELUN HARRASTAMINEN Harjoitus tekee mestarin on varmasti oikea sanonta kuvaamaan taitoluistelun vaativuutta. Tullakseen huipuksi, vaatii se myös hyvältä ja lahjakkaalta taitoluistelijalta paljon harjoitusta, ja vielä kerran harjoitusta. Mitä nuorempana astuu luistimiin, sitä helpommin ja nopeammin oppii taitoluistelun niksit ja idean. Lapselta se vaatii mm. intoa, pitkäjänteisyyttä, pettymyksen sietokykyä, iloa ja riemua. Perheeltä luistelun harrastaminen vaatii sitoutumista lapsen harrastukseen alusta alkaen. Harjoituskerrat lisääntyvät taitojen ja iän karttuessa. Vanhempien on hyvä olla tietoisia siitä, että muutokset voivat olla nopeita, myös siirtymisessä ryhmästä toiseen. Harjoituspäiviä voi olla jopa kuutena päivänä viikossa. Jo lapsen kuljettaminen vaatii sitoutumista vanhemmilta. Varusteina tärkeimmät ovat kunnolliset taitoluistimet, jotka on suunniteltu taitoluisteluun. Luistimiin ei varata kasvunvaraa, joten niiden hankkiminen kasvavan jalan myötä on osa kehittyvää luistelijaa. Taloudellista sitoutumistakin tarvitaan. Harjoituskertojen lisääntyessä perheen arki muuttuu. Harjoitukset eivät odota luistelijaa. Ravinnon monipuolisuus ja terveellisyys tulee huomioida, ruokailurytmi on suunniteltava tukemaan myös harjoittelua, tyhjällä vatsalla ei jaksa. Riittävä uni ja koulunkäynti läksyineen, unohtamatta kavereita, on soviteltava omaan ja lapsen arkeen. Kun palat loksahtavat paikoilleen tasapainossa lapsen kanssa, silloin on ilo tukea vanhempana lastaan kauniin ja upean lajin parissa. OIKEAT VARUSTEET Luistimet: Taitoluistelun erikoisliikkeet myyvät uusia ja käytettyjä taitoluistimia. Liikkeissä ammattitaitoiset myyjät opastavat sopivien luistimien hankinnassa. Myös seuran varustepörssiä kannattaa hyödyntää varusteiden hankinnassa. Vaatetus: Jäällä taitoluistelija tarvitsee joustavat vaatteet. Esimerkiksi harjoitushame tai puku, trikoot tai legginsit, hanskat ja ohut takki. Oheisharjoitukset eli kuivikset: joustavat vaatteet, esimerkiksi verryttelypuku ja lenkkarit, sisäsaleissa esimerkiksi trikoohousut ja paita, tossut tai sisälenkkarit. Lisävarusteina valmentajien ohjeistuksien mukaan tarvittaessa hyppynaru, piruettilusikka. Luistimien säilytys ja huolto: Jäälle mentäessä ja pois tultaessa käytetään aina suojuksia. Jäältä tultaessa terät kuivataan hyvin pehmeällä kankaalla tai säämiskällä. Taitoluistimet on hyvä säilyttää molemmat erillisissä pusseissa. Luistimiin ei laiteta muovisuojuksia, vaan pehmeästä kankaasta ommellut suojat. Jos jalka hikoilee on luistimia hyvä tuulettaa niin, että avaa luistimien nauhat ja vetää kielen ulos. Luistinta ei kuitenkaan saa laittaa patterille tai muuhun kuumaan paikkaan kuivumaan. Suositeltavaa on, ettei samoilla taitoluistimilla, joita käyttää harjoituksissa ja kilpailuissa, luistella ulkojäillä. Taitoluistimet teroitetaan aika ajoin. Tylsillä luistimilla ote lipsuu ja uusien taitojen oppiminen hidastuu. Oikea teroitus on syytä aloittaa jo pienten lasten luistimista. Taitoluistimien teroitukseen käytetään erilaisia laitteita kuin jääkiekkoluistimien teroittamiseen. Teroituspalvelut: linkki seuran kotisivuilla.

7 KILPAILULISENSSIT JA LUVAT Jokaisella kilpailijalla on oltava voimassa oleva kilpailulisenssi tai kilpailulupa ja oma tapaturmavakuutus, joka kattaa taitoluistelussa kilpailu- ja harjoittelutoiminnan sekä niihin liittyvien matkojen yhteydessä sattuneet tapaturmat. Kilpailulisenssi tai lupa lunastetaan vuosittain Suomen Taitoluisteluliiton kautta. Lisenssien hankkiminen ajoittuu kesä-elokuulle. Lisenssiin sekä kilpailulupaan sisältyy Taitoluistelulehti. Tarkemmat tiedot Suomen Taitoluisteluliiton sivuilta Vakuutukseton kilpailulupa Vakuutuksettoman kilpailuluvan voivat ostaa kaikki ne kilpailevat henkilöt, joilla on oma tapaturmavakuutus. Vakuutuksenottaja on vastuussa siitä, että oma tapaturmavakuutus kattaa lajina taitoluistelun ja että vakuutusmaksut on suoritettu kauden aikana. TOIMINTAOHJEET VAHINKOTAPAUKSESSA Vahinko, joka aiheuttaa virallisen hoitotoimenpiteen esimerkiksi tikattavat haavat, nyrjähdykset, pään alueelle tulevat iskut sekä hammasvammat. Lisenssit 1. Urheiluvahinkoilmoitus. Lomakkeita saat Pohjolan konttoreista tai Täytä vahinkoilmoituksen kaikki kohdat. Täytä vahinkoilmoitukseen myös lisenssivakuutuksen numero: o A-, B- ja C-lisenssit nro o H-lisenssi nro Lääkärinlausunto sekä hammasvammoista lausunto, jossa on kustannusarvio myöhemmin mahdollisesti tehtävästä hammashoidosta. 3. Kulutositteet maksetuista vamman hoitokuluista: Korvauksenhakija maksaa itse laskut ja hakee niistä Kelakorvaukset. Tämä sairausvakuutuslain mukainen korvausosuus on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun laskut on maksettu. Alkuperäinen laskelma ja kopiot kaikista Kelalle annetuista kulutositteista ja hoitomääräyksistä toimitetaan sen jälkeen Pohjolaan. Luistelukouluvakuutus Tapaturman sattuessa tehdään korvaushakemus Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjolaan, jonka konttoreista saa Urheiluvahinkoilmoituslomakkeita. Lomakkeeseen merkitään vakuutuksen nro Korvauksia haettaessa taitoluistelukoulun edustaja vahvistaa korvaushakemukseen, että tapaturma on sattunut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa olosuhteissa. Pohjolan edustaja ottaa yhteyttä Taitoluisteluliittoon ja varmistaa, että korvausta hakeva henkilö löytyy liiton Luistelukouluvakuutuslistalta.

8 SEURAN TOIMINTA-ALUEET Jääharjoitukset Mikkelissä on kaksi jäähallia, kilpahalli ja harjoitusjäähalli. Jääharjoitukset alkavat porrastetusti heinäkuun loppupuolella jatkuen huhti- toukokuulle. Seura pyrkii järjestämään yhden taitoluisteluleirin, yleensä kesä- tai elokuussa. Elokuussa kun uusi kausi alkaa, järjestetään harjoituksia erillisen aikataulun mukaan. Normaalit vakiojäävuorot kaikilla ryhmillä alkavat elo-lokakuussa ja jatkuvat huhti- toukokuulle. Luistelukoulu alkaa syyskuun alussa päättyen kevätnäytökseen. Oheisharjoitukset Kilpailijoilla ja kehitysryhmissä oheisharjoitukset alkavat samanaikaisesti jääharjoitusten kanssa jatkuen kesäkuun loppuun saakka. Syksyllä ja keväällä sään salliessa harjoitukset toteutetaan ulkona, muulloin sisätiloissa. Oheisharjoitteiden sisältöä kehitetään tukemaan lajin vaatimuksia ja oheisharjoitteisiin osallistuminen on erittäin suositeltavaa. Oheisharjoitteet ovat merkittävässä roolissa tukemaan onnistumisia jäällä. Taitoluisteluelementtien hallitsemiseksi luistelijalla on oltava hyvä peruskestävyys, tarvittava määrä voimaa sekä laaja lajinomainen taitavuus. Myös kesällä jäätauolla tehtävä oheis- ja fysiikkaharjoittelu on erittäin tärkeää. Luistelijan on opittava kehittymään urheilullisempaan suuntaan osin myös omatoimisesti. Luistelukoulu Luistelukoulut pyörivät talvikauden aikana syyskuun alusta maalis-huhtikuulle. Luistelukouluun ovat tervetulleita kaikki yli 3-vuotiaat lapset. Luistelukoulussa opetellaan perusluistelutaito ja oikea luistelutekniikka leikin, musiikin ja erilaisten välineiden avulla. Luistelukoulu antaa hyvän pohjan myös jääkiekkoiluun ja se on ensimmäinen askel taitoluisteluun. Luistelukoulun tavoitteena on antaa onnistumisen elämyksiä kaikille. Luistelukoulussa lapset käyvät 1-2 kertaa viikossa ja joka luistelukerralla on oma teemansa. Kausi huipentuu kevätnäytökseen, jossa kaikki luistelukoululaiset ovat halutessaan mukana. Yksinluistelu Luistelukoulun jälkeen siirrytään valmennusryhmiin, joita on sekä aloittelijoille että jo pidemmälle harrastuksessaan ehtineille luistelijoille. Taitoluisteluun voi osallistua harrastamalla, harrastemaisesti kilpailemalla tai kilpailemalla. Luistelijat voivat osallistua alue- ja kansallisen tason kilpailuihin. Jääharjoituksia on ryhmästä riippuen 1-7 kertaa viikossa. Taitoluistelussa yksinluistelu on taitolaji, jossa lajin kilpailutoimintaan tähtäävien on aloitettava säännöllinen ja määrätietoinen lajiharjoittelu jo alle kouluikäisenä. Valmennuksessa huomioidaan eri-ikäisten lasten ja nuorten liikunnallisten taitojen oppimisen eri herkkyyskaudet. Luistelijoista kasvaa monipuolisen perusliikunnan taitajia.

9 Muodostelmaluistelu Mikkelin Luistelijoiden toimintaan kuuluu myös muodostelmaluistelu-joukkueen kehittäminen. Seurassa pyritään muodostamaan kehitysryhmä muodostelmaluisteluun sekä aloittelijoille, että jo pidemmälle edenneille. Ryhmien muodostaminen Ryhmien muodostaminen perustuu luistelijan taitotasoon, ikään ja motivaatioon. Ryhmät muodostetaan pääsääntöisesti elo- syyskuun aikana. Ryhmäjaossa pyritään ottamaan huomioon luistelijan tavoitteet ja toiveet. Päävalmentaja pitää kehityskeskustelut keväisin luistelijoiden kanssa. Ryhmäjaot määrittelee päävalmentaja keskusteltuaan luistelijan ja vanhempien kanssa. Kauden aikana joidenkin kohdalla ryhmämuutokset saattavat olla mahdollisia. Siirtyminen ryhmästä toiseen tapahtuu valmentajan suosituksesta.

10 LEIRIT Seura pyrkii järjestämään luistelijoilleen vuosittain oman kesäleirin kesä-elokuussa. Leirien aikana pyritään tekemään seuraavan kauden ohjelmat kilpaileville luistelijoille. Seuran luistelijat voivat osallistua omakustanteisesti eri tahojen järjestämille kesäleireille. Leirejä järjestetään useilla paikkakunnilla. Tarkemmat tiedot leireistä löytyvät Suomen Taitoluisteluliiton ja eri seurojen internetsivuilta. Usein valmentaja ehdottaa leireille menoa. Leireille kannattaa ilmoittautua hyvissä ajoin, sillä leiripaikkoja on rajoitetusti.

11