Kansainvälinen ISO standardisarja
|
|
- Arto Mattila
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA Kansainvälinen ISO standardisarja
2 Osallistu ja vaikuta standardisointiin Standardisoinnin palveluorganisaationa maassamme toimii Suomen Standardisoimisliitto SFS. Se vahvistaa, julkaisee, myy ja välittää standardeja. SFS ohjaa ja koordinoi kansallista standardisoimistyötä ja edustaa Suomea alansa kansainvälisissä ja eurooppalaisissa järjestöissä. SFS:n komiteoiden ja seurantaryhmien tarkoituksena on edistää ja ohjata standardisointia suomalaisen yhteiskunnan tarpeiden mukaan. SFS:n komitea TK 113 Ympäristöasioiden hallinta seuraa ympäristöjohtamisen kansainvälistä standardisointia ja osallistuu ISO sarjan standardien laadintaan. Komitean toimiala on sama kuin kansainvälisen standardisoimisjärjestön komitealla ISO/TC 207 Environmental management. Ympäristöasioiden hallinta -komitean jäsenyys on avoin kaikille. Komitean kokoonpanossa pyritään laaja-alaiseen asiantuntemukseen eri elinkeinoelämän aloilta ja eri intressiryhmistä. Osallistumismaksu on /vuosi. Hyödyt komitean TK 113 jäsenyydestä: ajan tasaisen tiedon saaminen kansainvälisestä standardisoinnista ennakkotiedon saaminen tulevista työkohteista ja valmisteilla olevista standardeista mahdollisuus vaikuttaa standardien sisältöön laadintatyön eri vaiheissa oikeus osallistua ISOn työryhmiin ja kansainvälisiin kokouksiin verkostoituminen alan asiantuntijoiden kanssa. TK 113:n kokouksissa laaditaan Suomen lausunnot ISO sarjan standardiehdotuksiin ja päätetään kannanotoista äänestyksiin. Jäsenet saavat käyttöönsä valmisteluun liittyvät aineistot kuten työasiakirjat, standardiehdotukset ja standardit. Suomella on muiden maiden tapaan oikeus nimittää edustajiaan ISOn työryhmiin, joissa on parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa. Liity mukaan! Yhteydenotot: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry puh (vaihde) Tekninen komitea ympäristöasioiden hallinta ISO/TC 207 Environmental management vastaa ISO standardisarjan kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Standardit ja niihin liittyvät ohjejulkaisut käsittelevät seuraavia aiheita: ympäristöjärjestelmät ympäristöauditoinnit ja -tarkastukset ympäristönsuojelun tason arviointi ympäristömerkinnät elinkaariarviointi kasvihuonekaasupäästöjen hallinta ympäristöviestintä suunnittelun ja tuotekehityksen ympäristönäkökohdat materiaalivirtojen kustannusanalyysi tuotestandardien ympäristönäkökohdat termit ja määritelmät. ISO
3 ISO JA YMPÄRISTÖ Ympäristöstrategiansa suunnannäyttäjäksi ISO perusti vuonna 1993 uuden teknisen komitean Ympäristöasioiden hallinta (ISO/TC 207 Environmental management). Tämä oli osoitus ISOn sitoutumisesta kestävän kehityksen haasteeseen, joka muotoiltiin YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa ISO standardisarja on näkyvin osa ISOn ympäristötyötä. Standardit heijastavat kansainvälistä yhteisymmärrystä hyvistä ympäristöjohtamisen käytännöistä. Standardit ovat sovellettavissa kaikentyyppisiin ja kokoisiin organisaatioihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. ISOn ympäristökomitean työhön osallistuu asiantuntijoita yli 100 maasta. Lisäksi työssä on mukana noin 40 kansainvälistä järjestöä. Kansalliset edustajat ISOn työryhmiin nimeää kunkin maan standardisoimisjärjestö. Edustajat esittelevät oman maansa näkemyksen ISO/TC 207:n käsittelemissä asioissa. Kussakin maassa kansallinen yksimielisyys haetaan sidosryhmien kesken käytävissä neuvotteluissa. ISO sarja edistää kestävää kehitystä ISO sarjan standardit tarjoavat työkaluja ja tekniikoita ympäristönäkökohtien hallintaan ja ympäristönsuojelun tason parantamiseen. Standardit kannustavat organisaatioita ottamaan aktiivisen roolin ympäristöasioissa. Ympäristöasioiden hallinnan standardeja hyödyntämällä organisaatio voi saavuttaa huomattavia liiketaloudellisia etuja, kuten raaka-aineiden ja muiden resurssien tehokkaampi käyttö energiankulutuksen vähentyminen prosessien ja jakeluketjujen tehostuminen jätemäärien ja jätteen käsittelystä aiheutuvien kulujen vähentyminen materiaalien uusiokäyttö. Näin ISO sarja edistää kestävää kehitystä sekä ympäristöön liittyvien että taloudellisten tavoitteiden suhteen. Menetelmiä ympäristön tilan seurantaan ISO tarjoaa myös laaja-alaisen valikoiman näytteenottoa ja testausmenetelmiä käsitteleviä standardeja ympäristön tilan seurantaan. ISO on laatinut noin 570 kansainvälistä standardia ilman, veden ja maaperän laadun seurantaan, melun ja säteilyn seurantaan sekä vaarallisten aineiden kuljetusten valvontaan. Ympäristölainsäädäntö käyttää monissa maissa hyväksi näitä standardeja. 3 ISO 14000
4 ISO standardien käyttö Kansainväliset standardit vakiinnuttavat yhtenäisiä ympäristöasioiden hallinnan käsitteitä, määritelmiä ja menetelmiä lisäten toimijoiden yhteisymmärrystä ja tietojen vertailukelpoisuutta. Standardeilla myös luodaan yhteisiä pelisääntöjä maailmanlaajuisille markkinoille ja siten edistetään elinkeinoelämän tasapuolista kohtelua ja poistetaan kaupan esteitä. Ympäristövaikutusten arviointi ISO sarja Elinkaariarviointi Tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutusten havainnollistaminen ja vertailu ISO Ohjeita ympäristöjärjestelmän rakentamiseen ISO Ympäristöjärjestelmän vaiheittainen käyttöönotto ISO Ekosuunnittelun sisällyttäminen ympäristöjärjestelmään Ympäristönäkökohtien yhdistäminen suunnitteluun ja kehittämiseen ISO Materiaalivirtojen kustannusanalyysi ISO Ympäristöä huomioiva suunnittelu Materiaalitehokkuuden parantamismahdollisuuksien kuvaus Tuotteiden tai palveluiden ympäristökuormituksen vähentäminen ISO Ympäristöjärjestelmä Toimi Arvioi Suunnittele Toteuta Ympäristöasioista viestiminen ISO sarja Ympäristömerkit ja ympäristöselosteet ISO Ympäristöviestintä Ympäristöä vähemmän kuormittavien tuotteiden ja palveluiden kysynnän ja tarjonnan lisääminen Ympäristöviestinnän kehittäminen Ympäristönsuojelun tason seuranta ISO sarja Ympäristönsuojelun tason arviointi Organisaation ympäristönsuojelun tason kuvaus Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta ISO ISO Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja raportointi Ilmastonmuutoksen hallinta Järjestelmän suorituskyvyn seuranta ISO Ympäristöjärjestelmän auditointi Ympäristöjärjestelmän kehittäminen HYÖDYT ISO STANDARDISARJASTA Yhä useammat organisaatiot eri puolilla maailmaa tiedostavat ympäristöasioiden hallinnan, yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen tarpeen. Kansainvälinen standardi on malli ja ohjeistus hyvästä käytännöstä ja näin mittatikku organisaation ympäristöasioiden hallinnan kehittämiseen ja siitä viestimiseen. Standardit ovat luonteeltaan suosituksia, ja niiden käyttö on vapaaehtoista. ISO
5 ISO maailman tunnetuin ympäristöjärjestelmämalli Ympäristöjärjestelmä on systemaattinen tapa kehittää ympäristöasioiden hallintaa ja ympäristönsuojelutoimien tuloksellisuutta. ISO on maailman tunnetuin ympäristöjärjestelmämalli, joka auttaa organisaatioita sekä parantamaan ympäristönsuojelunsa tasoa että osoittamaan sidosryhmilleen hyvää ympäristöasioiden hallintaa. Rakenteeltaan ISO on joustava: se sopii mikä tahansa tyyppiselle ja kokoiselle organisaatiolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Ympäristöjärjestelmän keskeisiä periaatteita ovat sitoutuminen jatkuvaan parantamiseen ja lainsäädännön vaatimusten noudattamiseen. ISO ympäristöjärjestelmän käyttöönotolla on saavutettavissa monia liiketoiminnallisia hyötyjä. Toimiva ympäristöjärjestelmä yhdistää ympäristöasiat entistä paremmin osaksi johtamista ja toiminnan suunnittelua lisää kustannustehokkuutta tehostamalla esim. raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä vähentämällä jätemääriä edistää henkilöstön ympäristötietoisuutta ja osallistumista varmistaa ympäristölainsäädännön vaatimusten noudattamista ja auttaa muutosten ennakoinnissa edistää ympäristövaikutusten huomioon ottamista tuote- ja palveluketjujen eri vaiheissa parantaa ympäristöriskien hallintaa ja turvaa toiminnan jatkuvuutta osoittaa sidosryhmille (asiakkaille, yhteistyökumppaneille, yhteisöille, viranomaisille, rahoittajille jne.) vastuullisuutta ympäristöasioiden hoidossa tukee organisaation ympäristöviestintää, yrityskuvan rakentamista sekä markkinoille pääsyä. Ympäristöjärjestelmien levinneisyydestä kertoo osaltaan ISO sertifiointien kehittyminen. Ulkopuolisen todennuksen vaatimus ei sisälly standardiin, mutta moni organisaatio katsoo sertifioinnin tuovan lisäarvoa julkikuvaan ja asiakassuhteisiin. Maailmanlaajuisesti ympäristöjärjestelmäsertifikaatti on myönnetty jo yli organisaatiolle yli 150 maassa. Opastava standardi ISO tarjoaa ohjeita ja esimerkkejä standardin ISO soveltamisesta. Pk-yrityksille suunnattu ISO puolestaan opastaa ympäristöjärjestelmän vaiheittaisessa käyttöönotossa ja ympäristönsuojelun tason arvioinnissa. Organisaation ympäristöjärjestelmä on usein perusta muiden ympäristöasioiden hallinnan työkalujen käytölle. Näitä ovat mm. ympäristöauditoinnit, elinkaariarvioinnit ja ympäristömerkinnät. Vaikka standardit on laadittu toisiaan täydentäviksi, voidaan niitä käyttää myös erikseen organisaation ympäristöpäämäärien saavuttamiseksi. Ympäristösuojelun tason arviointi Ympäristöauditoinneissa tarkastetaan, että ympäristöjärjestelmää toteutetaan ja ylläpidetään tehokkaasti. Auditoinnit välittävät organisaation johdolle tietoa ympäristöjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämistarpeista. ISO antaa ohjeita johtamisjärjestelmien auditointiperiaatteista, auditointiohjelmien laatimisesta, auditointien suorittamisesta ja auditoijien pätevyydestä. Ympäristönsuojelun tason seuranta ja arvioiminen ovat keskeinen osa jatkuvan parantamisen periaatetta. ISO tarjoaa opastusta ympäristönsuojelun tason arviointiin ja mittareiden valintaan. Saatua tietoa voidaan hyödyntää raportoitaessa ympäristönsuojelusta omalle organisaatiolle tai muille sidosryhmille. Ympäristöinformaation keräämiseen, käsittelyyn, tulkintaan ja esittämiseen annetaan ohjeistusta julkaisussa ISO/TS Elinkaariarviointi ja ympäristönäkökohdat huomioon ottava suunnittelu Elinkaariarviointi on työkalu tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutusten arvioimiseksi kehdosta hautaan eli aina raaka-aineiden hankinnasta tuotteen käytöstä poistamiseen ja jätteiden käsittelyyn. ISO ja ISO antavat organisaatiolle ohjeita elinkaariarvioinnin periaatteista ja suorittamisesta. Arviointi tarjoaa tietoa päätöksentekoon, kun organisaatio pyrkii vähentämään tuotteidensa ja palvelujensa ympäristöä kuormittavia vaikutuksia. ISO puolestaan tuo yhtenäiset periaatteet ekotehokkuuden määrälliselle arvioinnille tuotetasolla. Ekosuunnittelustandardissa ISO annetaan ohjeistusta ympäristönäkökohdat huomioon ottavan suunnittelun yhdistämisestä osaksi organisaation johtamisjärjestelmää ja liiketoimintaa. Tavoitteena on sisällyttää ympäristönäkökohdat osaksi suunnittelua ja kehittämistä siten, että haitallisia ympäristövaikutuksia kyetään vähentämään tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikana. Ympäristöasioista viestiminen Viestiminen tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksista on tärkeä keino parantaa ympäristöä markkinavetoisesti. Todenmukainen ja täsmällinen tieto antaa kuluttajille valmiudet tehdä ympäristömyötäisiä ostopäätöksiä. ISO sarjan standardit käsittelevät ympäristömerkintää, ympäristöväittämiä ja ympäristöselosteita. Ympäristöselosteilla esitetään määrällisesti mitattavaa ympäristötietoa tuotteen elinkaaren 5 ISO 14000
6 ajalta. Ympäristömerkit ottavat suoraan kantaa siihen, täyttääkö tuote tai palvelu ennalta asetetut ympäristökriteerit. ISO opastaa organisaatiota viestimään ympäristöasioistaan niin sisäisille kuin ulkoisille sidosryhmille. Standardissa ympäristöviestintää käsitellään osana organisaation kokonaisviestintää. Ohjeistus sisältää monia käytännön neuvoja ympäristöviestintästrategian ja viestintäprosessien kehittämiseksi. Resurssien tehokas käyttö ISO tähtää materiaalien ja energian käytön tehostamiseen sekä ympäristövaikutusten ja niihin liittyvien kustannusten pienentämiseen. Materiaalivirtojen kustannusanalyysin avulla organisaatiot saavat tarkempaa tietoa materiaalivirroista ja -varastoista ja niihin liittyvistä kustannuksista. Analyysi auttaa organisaatioita niiden pyrkimyksissä parantaa sekä ympäristönsuojelun tasoa että taloudellista kannattavuuttaan. Ilmastonmuutoksen hallinta Standardit ISO (osat 1-3), ISO ja ISO tarjoavat kansainvälisen ohjeistuksen kasvihuonekaasupäästöjen ja päästövähennysten määrittämiseen, seurantaan, raportointiin ja todentamiseen. Valmisteilla on myös hiilijalanjälkistandardi ISO 14067, jossa annetaan ohjeet tuoteketjujen kasvihuonekaasupäästöjen laskennalle ja hiilijalanjäljestä viestimiselle. Samoin työn alla on ohjeistus organisaation hiilijalanjäljen määrittämiseen. ISO SARJAN TULEVAISUUS ISO sarjan ympäristöjärjestelmiä koskevat päästandardit ISO ja ISO julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna Nyt voimassa olevat versiot ovat vuodelta 2004, ja niiden uusiminen on aloitettu vuonna Myös elinkaariarvioinnin ala kehittyy jatkuvasti, ja ISO julkaisi uudistetut versiot elinkaariarviointia käsittelevistä standardeista vuonna Kaikkiaan ISO sarjaan kuuluu jo yli 25 julkaisua. Käsityksemme ja huolenaiheemme ympäristöasioista ja kestävän kehityksen kysymyksistä muuttuvat ajan myötä. ISO on sitoutunut pitämään ISO sarjan ajan tasalla. ISOn ympäristökomitea seuraa standardien käyttöä voidakseen kehittää niiden sisältöä käyttäjien tarpeita ja odotuksia vastaaviksi. Keskeistä on myös uusien standardisointitarpeiden tunnistaminen. Odotuksia kohdistuu muun muassa vesijalanjäljen laskentamenetelmän standardisointiin. ISO SARJAN JULKAISUT Suomenkielisenä saatavien julkaisujen otsikko on suomen kielellä. SFS = standardi on vahvistettu Suomessa kansalliseksi standardiksi EN = standardi on vahvistettu eurooppalaiseksi standardiksi ISO = standardi on vahvistettu kansainväliseksi standardiksi Tunnus Vuosi Otsikko SFS-EN ISO Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja opastusta niiden soveltamisesta (ISO 14001:2004) Standardin uudistaminen aloitettu ISOssa. SFS-EN ISO Ympäristöjärjestelmät. Yleisiä ohjeita periaatteista, järjestelmistä ja tukea antavista menetelmistä (ISO 14004:2004) Standardin uudistaminen aloitettu ISOssa. SFS-ISO Ympäristöjärjestelmät. Ohjeet ympäristöjärjestelmän vaiheittaisesta käyttöönotosta sekä ympäristönsuojelun tason arvioinnin käytöstä (ISO 14005:2010) SFS-EN ISO Ympäristöjärjestelmät. Ohjeita ympäristönäkökohdat huomioon ottavan suunnittelun (ekosuunnittelun) sisällyttämisestä ympäristöjärjestelmään (ISO 14006:2011) SFS-EN ISO Environmental management. Environmental assessment of sites and organizations (EASO) (ISO 14015:2001) ISO
7 Tunnus Vuosi Otsikko SFS-EN ISO Environmental labels and declarations. General principles (ISO 14020: 2000) SFS-EN ISO A Ympäristömerkit ja ympäristöselosteet. Omaehtoiset ympäristöväittämät (Tyypin II ympäristömerkit) (ISO 14021: Amendment 1:2011) SFS-EN ISO Environmental labels and declarations. Type I environmental labelling. Principles and procedures (ISO 14024:1999) SFS-EN ISO Ympäristömerkit ja -selosteet. Tyypin III ympäristöselosteet. Periaatteet ja menettelyt (ISO 14025:2006) SFS-EN ISO Ympäristöasioiden hallinta. Ohjeita ympäristönsuojelun tason arviointiin (ISO 14031:1999) Uusi versio (2. painos) valmistunee vuoden 2012 lopulla. ISO/TS Environmental management. Quantitative environmental information. Guidelines and examples SFS-EN ISO Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Periaatteet ja pääpiirteet (ISO 14040:2006) SFS-EN ISO Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Vaatimukset ja suuntaviivoja (ISO 14044:2006) SFS-EN ISO Environmental management. Eco-efficiency assessment of product systems. Principles, requirements and guidelines (ISO 14045:2012) Suomenkielinen käännös valmistuu vuoden 2012 lopulla. ISO valmisteilla Water footprint. Requirements and guidelines ISO/TR Environmental management. Life cycle assessment. Illustrative examples on how to apply ISO to impact assessment situations ISO/TS Environmental management. Life cycle assessment. Data documentation format ISO/TR Environmental management. Life cycle assessment. Illustrative examples on how to apply ISO to goal and scope definition and inventory analysis SFS-EN ISO Environmental management. Vocabulary (ISO 14050:2009) SFS-EN ISO Ympäristöasioiden hallinta. Materiaalivirtojen kustannusanalyysi. Yleinen malli (ISO 14051:2011) ISO/TR 14062:fi 2003 Ympäristöasioiden hallinta. Ympäristönäkökohtien yhdistäminen tuotesuunnitteluun ja tuotekehitykseen (ISO/TR 14062:2002) SFS-EN ISO Ympäristöasioiden hallinta. Ympäristöviestintä. Ohjeita ja esimerkkejä (ISO 14063:2006) SFS-EN ISO Greenhouse gases. Part 1: Specification with guidance at the organization level for quantification and reporting of greenhouse gas emissions and removals (ISO :2006) SFS-EN ISO Greenhouse gases. Part 2: Specification with guidance at the project level for quantification, monitoring and reporting of greenhouse gas emission reductions or removal enhancements (ISO :2006) SFS-EN ISO Greenhouse gases. Part 3: Specification with guidance for the validation and verification of greenhouse gas assertions (ISO :2006) SFS-EN ISO Greenhouse gases. Requirements for greenhouse gas validation and verification bodies for use in accreditation or other forms of recognition (ISO 14065:2007) ISO Greenhouse gases. Competency requirements for greenhouse gas validation teams and verification teams ISO valmisteilla Carbon footprint of products. Requirements and guidelines for quantification and communication ISO/TR valmisteilla Greenhouse gases. Quantification and reporting of GHG emissions for organizations. Guidance for the application of ISO ISO/TS valmisteilla Life cycle assessment. Critical review processes and reviewer competencies. Additional requirements and guidelines to ISO 14044:2006 ISO/TS valmisteilla Life cycle assessment. Additional requirements and guidelines for organizations SFS-EN ISO Johtamisjärjestelmän auditointiohjeet (ISO 19011:2011) SFS-opas Ympäristöasioiden käsittely tuotestandardeissa (ISO Guide 64:2008) 7 ISO 14000
8 LISÄTIETOJA SFS: ISO: ISO/TC 207 Environmental management: SFS/TK 113 Ympäristöasioiden hallinta on suomalainen vastinkomitea kansainvälisen standardisoimisjärjestön komitealle ISO/TC 207 Environmental management. Komitean sihteeri: Sari Sahlberg puh (vaihde) sähköposti: SFS-tiedotus Standardisoimisliiton asiantuntijalehti käsittelee uutisissaan ja artikkeleissaan mm. ISO standardien kehittämistä, soveltamista ja ajankohtaisia trendejä. Standardien hankinta SFS:n asiakaspalvelu, puh SFS:n verkkokauppa, SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, Helsinki Puh , faksi Internet sähköposti
YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA
YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA Kansainvälinen ISO 14000 -standardisarja 2014 www.sfs.fi Osallistu ja vaikuta standardisointiin Standardisoinnin palveluorganisaationa maassamme toimii Suomen Standardisoimisliitto
Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Ympäristöjohtamisen standardisarja ISO 14000
Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Ympäristöjohtamisen standardisarja ISO 14000 Ympäristöjohtamisen standardisarja ISO 14000 ISO 14000 -sarjan standardit tarjoavat työkaluja ja tekniikoita ympäristönäkökohtien
ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!
ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne
Ympäristöjohtamisen standardit
Ympäristöjohtamisen standardit ISO 14000 Kalvosarja oppilaitoksille Suomen Standardisoimisliitto SFS ry 2011 Tervetuloa luentoaineiston käyttäjäksi! Tämä luentoaineisto on suunnattu ammattikorkeakoulujen
Ympäristöjohtamisen standardit
Ympäristöjohtamisen standardit ISO 14000 Kalvosarja oppilaitoksille Suomen Standardisoimisliitto SFS ry 2015 Tervetuloa luentoaineiston käyttäjäksi! Tämä luentoaineisto on suunnattu ammattikorkeakoulujen
Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000
Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa joudumme käsittelemään epävarmuutta joka päivä. Se,
STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN
EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU
Ympäristöjohtamisen standardit
Ympäristöjohtamisen standardit ISO 14000 Kalvosarja oppilaitoksille Suomen Standardisoimisliitto SFS ry 2016 Tervetuloa luentoaineiston käyttäjäksi! Tämä luentoaineisto on suunnattu ammattikorkeakoulujen
OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen
Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012
Terveydenhuollon tietotekniikka Seminaari 5.9.2012 Seminaarin ohjelma 13.00-13.30 Terveydenhuollon ohjelmistojen kansalliset laatuvaatimukset Teemupekka Virtanen, STM 13.30-14.00 Lääkinnällisten laitteiden
Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03
Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan
SFS - ISO Standardisarja omaisuuden hallinnalle Risto Pulkkanen
SFS - ISO 55000 Standardisarja omaisuuden hallinnalle 6.11.2014 Risto Pulkkanen SFS-ISO 55000-sarja Standardisarjan tarkoitus on auttaa sekä yritysmaailman, että julkisyhteisöjen organisaatioita hallinnoimaan
Pro Laadunhallinta. Standardit
Pro Laadunhallinta Standardit Mitä ovat standardit? normeja, yhteisiä toimintatapoja yleisesti hyväksyttyjä käsitteitä, esimerkiksi litran maitotölkki julkaistaan asiakirjoina sähköalalla ensimmäinen Morsen
Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki
Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava
SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY
SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu
Standardisoinnin edut
Standardisoinnin edut Palvelinkeskusten resurssitehokkuus Juha Vartiainen Suomen standardisoimisliitto SFS ry 27.11.2012 standardisointi en standardization sv standardisering fr normalisation de normung
YHTEISKUNTAVASTUU SFS-ISO 26000
YHTEISKUNTAVASTUU SFS-ISO 26000 Yhteiskuntavastuuopas ISO (International Organization for Standardization) ISO on kansainvälinen standardisoimisjärjestö, jonka jäseninä on 164 kansallista standardisoimisjärjestöä.
Miniopas standardeista
Miniopas standardeista Hei! Tiestitkö, että maailma toimii standardien avulla? Kädessäsi on perustietopaketti standardisoinnista. Lue ainakin tämän verran on PAKKO tietää! 10 faktaa standardeista 1. Mikä
Johtamisen standardit mitä ja miksi
Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden
SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi
SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen
Hankinnat ja ympäristö
Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen
www.sfs.fi ISO 9000 -sarjan laadunhallintajärjestelmästandardeille
LAAdunhallinnan periaatteet www.sfs.fi Perusta ISO 9000 -sarjan laadunhallintajärjestelmästandardeille Kahdeksan laadunhallinnan periaatetta Tässä esitteessä kuvataan kahdeksan laadunhallinnan periaatetta,
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi pk-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi
Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating Tekesin Vene ohjelma Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Tavoitteet ja toteutus Projektin tavoitteena on tuoda esiin kestävän kehityksen
Vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari 14.1.2009, Flamingo
Facts for Action Ecompter Vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari 14.1.2009, Flamingo Compter [kɑ te] - laskea (lukuja) - olla yhteensä, muodostua jostakin - olla tärkeä, olla merkitystä Yrityksestä
Materiaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO ISO sarjan uudet standardit tutuiksi Paula Eskola, Motiva Oy
Materiaalivirtojen kustannusanalyysin standardi SFS - EN ISO 14051 ISO 14000 -sarjan uudet standardit tutuiksi 30.1. Paula Eskola, Motiva Oy Mikä standardi? Materiaalivirtojen kustannusanalyysi = Material
Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014
Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista
Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä
14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli
METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt
Hyväksytty 8.11.2012 Päivitetty 01.04.2014 METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt 1. Kansallinen standardisointikomitea [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1.4.2(1, 3, 4); 2.3.2(1)] Kansallisen
Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki
Horisontti 2020 ja standardisointi SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Seminaarin tavoitteet Horisontti 2020 ohjelma on käynnistynyt Standardisoinnin tunnistaminen osana hankkeiden kriteeristöä
Ympäristömerkit ja sertifiointi puutuotteissa. Tarmo Räty 24.01.2011
Ympäristömerkit ja sertifiointi puutuotteissa Tarmo Räty 24.01.2011 Ympäristöarvojen käytön edistäminen puutuotteiden markkinoinnissa Tutkimusryhmä: Metla (Räty, Riala, Nuutinen, Perttula) HY (Toppinen,
Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?
Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa? Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Laatusertifikaattien hyödyntäminen 1. Laatusertifikaattien
Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry
Miten ja missä standardeja laaditaan Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Esityksen sisältö Suomen kansallinen järjestelmä ja METSTA Kuka standardit laatii?
ISO 9000 -sarjan. www.sfs.fi. Valinta ja käyttö
ISO 9000 -sarjan standardit www.sfs.fi Valinta ja käyttö ISO 9000 -sarjan standardien valinta ja käyttö Laadunhallintaa käsittelevien kansainvälisten standardien ja ohjeiden ISO 9000 -sarja on saavuttanut
Horisontaalistandardisoinnin tulevaisuuden näkymiä
Horisontaalistandardisoinnin tulevaisuuden näkymiä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan? Seminaari 13.5.2014 Sari Sahlberg Lähtötilanne CEN/TC 400 on tuottanut joukon horisontaalisia standardeja
ISO 14001:2015 Keskeiset muutokset SFS
ISO 14001:2015 Keskeiset muutokset SFS 1.12.2015 1.12.2015 1 Tie uuteen ISO 14001 standardiin alkoi oikeastaan siitä kun 2004 versio julkaistiin Strategy work 2006-2009 2008-2010 JTCG JTCG = Laatu- ja
Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin. Tuoteturvallisuuspäivä / Auli Pylsy
Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin Tuoteturvallisuuspäivä 10.5.2016/ Auli Pylsy 1 Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Yksi SFS:n 12:sta toimialayhteisöstä, joka huolehtii standardisoimistyöstä
Johtamisen standardien uudistamisen tavoitteet. Leena Saulo, Neste Oyj TK105 laadunhallintakomitea pj
Johtamisen standardien uudistamisen tavoitteet Leena Saulo, Neste Oyj TK105 laadunhallintakomitea pj Agenda esitykselle Standardointityö Standardien ISO 9001 ja ISO 14001 uudistamisen tausta ja tavoitteet
Delegaattivalmennus ISO /TC 207 Ympäristöasioiden hallinta / Tuotteen hiilijalanjälki
Delegaattivalmennus 23.11.2017 ISO /TC 207 Ympäristöasioiden hallinta / Tuotteen hiilijalanjälki Stora Enso lyhyesti Uusiutuvien pakkaus-, biomateriaali-, puutuoteja paperiteollisuuden ratkaisuiden edelläkävijä
IMS Arviointi ja Raportointi. Suomalaisten kuntien V työpaja 11.2.2011, Lahti Pekka Salminen
IMS Arviointi ja Raportointi Suomalaisten kuntien V työpaja 11.2.2011, Lahti Pekka Salminen Integroitu johtamisjärjestelmä - IMS Tulosten ja toiminnan arvio Kehitystrendit Poliittinen keskustelu Jatkosta
SFS-ISO/IEC Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta. Riku Nykänen
SFS-ISO/IEC 27003 Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta Riku Nykänen 14.12.2018 SFS-ISO/ IEC 2 70 0 3 Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta Riku Ny kän en, 14.12.2 0 18
ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus
ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen
Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat
Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)
SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014
SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014 Tomi Dahlberg Tietohallinto ISO/IEC 20000 ISO/IEC 38500 Liiketoiminta Liiketoimintaprosessit ISO/IEC 30105 2 SFS:n seurantaryhmä SR 308 seuraa ISO/IEC
What gets measured gets done
What gets measured gets done Ilmastonmuutos ja yritystoiminta, 1.11.2011 Hiilijalanjäljen laskenta 1. Ympäristövastuu ja hiilijalanjälki 2. Hiilijalanjälkilaskennan perusteet 3. Hiilijalanjäljen laskenta:
ISO standardisarjan valinta ja käyttö
ISO 9000 -standardisarjan valinta ja käyttö Sisällys ISO 9000 -standardisarja: valinta ja käyttö 1 ISO 9000 -sarjan keskeisimmät standardit 3 ISO 9001:seen perustuvan laadunhallintajärjestelmän toteuttaminen
Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi
Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi EN ISO 14045:2012 Ympäristöasioiden hallinta. Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi. Periaatteet, vaatimukset ja ohjeet. ISO 14000 -sarjan uudet standardit
Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta
Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,
Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki
Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu
Vesijalanjäljen laskenta ISO/DIS 14046 Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT. ISO 14000 -sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi SFS 23.4.
Vesijalanjäljen laskenta ISO/DIS 14046 Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT ISO 14000 -sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi SFS 23.4.2014 Miksi vesijalanjälki? Makea vesi on epätasaisesti jakaantunut arvokas
Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere
Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan
ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen
ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta
Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa
Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.
Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt
15.1.2015 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmä (SR) [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1 Kansallisen standardointiseurantaryhmän työn tarkoituksena on
Elinkaariajattelu autoalalla
Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,
YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT
Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat
Delegaattivalmennus
Delegaattivalmennus 1.6.2017 Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten Aineisto mistä työpaperit 3 oikeaa esimerkkiä 1 Standardisointijärjestelmä CEN, ISO, SFS ja toimialayhteisöt
IT-standardisointia ihmisten ja yritysten hyödyksi
IT-standardisointia ihmisten ja yritysten hyödyksi IT-standardisointia ihmisten ja yritysten hyödyksi Tietoturvallisuus, IT:n johtaminen ja palveluiden hallinta. Ohjelmistotuotanto ja tekoäly. Esimerkiksi
Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. ISO sarjan valinta ja käyttö
Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla ISO 9000 -sarjan valinta ja käyttö ISO 9000 -standardisarjan valinta ja käyttö ISO 9000 -standardisarja käsittää kansainväliset laadunhallintastandardit ja niihin
LIIKEVAIHTO 17 m PERHEYRITYS VUODESTA 1918 NOIN 90 AJONEUVOA NOIN 200 OSAAJAA
LIIKEVAIHTO 17 m PERHEYRITYS VUODESTA 1918 NOIN 90 AJONEUVOA NOIN 200 OSAAJAA VASTAUKSEMME HAASTEISIIN ON PALVELEVA LOGISTIIKKA WWW.HAKONEN.FI WWW.PALVELEVALOGISTIIKKA.FI YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT JA ENERGIATEHOKKUUS
Viestinnän työkalupakki. Ekokompassi-koulutus 2015
Viestinnän työkalupakki Ekokompassi-koulutus 2015 Sisältö Miksi ympäristötyöstä kannattaa kertoa? Mikä on tärkeää viestinnässä? Miten kerrot Ekokompassista? Ekokompassin materiaalit viestintään ja usein
Standardisointikatsaus
Standardisointikatsaus 4.6.2015 ISO/TC 199 Koneturvallisuus työryhmät WG 5 General principles for the design of machinery and risk assessment Suomen edustaja: Sari Kojo, Wärtsilä Finland Oy WG 6 Safety
Liikennepolttonesteiden standardisointi
Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Liikennepolttonesteiden standardisointi Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry helmikuu 2018 Pitkä valmisteluprosessi
Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA)
Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA) Tarmo Räty Metlan NEW ohjelman 1 hanke 1 Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut NEW (2014 2018) Puutuotteiden ympäristöystävällisyys
EU:n elinkaariarviointia koskevat aloitteet tavoitteet ja jatkosuunnitelmat
EU:n elinkaariarviointia koskevat aloitteet tavoitteet ja jatkosuunnitelmat Hannele Pulkkinen Elinkaaristen ympäristövaikutusten arvioinnin uudet suunnat -seminaari 5.10.2017, Kilta-sali, Helsinki Haluamme
Palostandardisointi SFS:ssä
Palostandardisointi SFS:ssä Standardisointiryhmät: ISO/TC 21 Palontorjuntalaitteet ja sammutuskalusto työtä seurataan, ei osallistuta kokouksiin Palostandardisointi SFS:ssä Yhteistyötä Sisäministeriön
NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014
NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 1 FORUM tapahtumat: Pitkä perinne, monipuolisia ja ajankohtaisia teemoja 2006 Standardeilla menestystä liiketoimintaan 2007 Hyödy standardeista
Riskit hallintaan ISO 31000
Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017
PEJ/AnA 25.10.2012 25.10.2012 Vaalikokous hyväksynyt 29.11.2012 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017 1. Standardisointi ja sen hyödyt Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen
Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS
Eurokoodien julkaiseminen EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään
Eurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS
Eurokoodien julkaiseminen 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään englanninkielisinä
21.03.2011. Uutiskirjeen sisältö. Seminaari ohjelmistokehityksen ja ITpalvelutuotannon. Keskustelutilaisuus julkisen hallinnon standardisalkusta
21.03.2011 Uutiskirjeen sisältö Seminaari ohjelmistokehityksen ja ITpalvelutuotannon standardeista Ohjelmistokehityksen ja IT-palvelutuotannon standardeja käsitellään perjantaina 15.4.2011 seminaarissa,
Hauska, toimiva ja kestävän kehityksen mukainen kaupunki. Elina Levula Projektikoordinaattori
Hauska, toimiva ja kestävän kehityksen mukainen kaupunki Elina Levula Projektikoordinaattori Greening Events hanke Aika: 2/2012-6/2014 Mukana Helsingin kaupungin tapahtumayksikkö, Helsingin ympäristökeskus,
EUROKOODIT. EN-standardit. Rakentamismääräyksistä eurokoodeihin. Rakennusten rakenteellista turvallisuutta koskeva ohjeistus muuttuu.
EUROKOODIT EN-standardit 2014 Rakentamismääräyksistä eurokoodeihin Rakennusten rakenteellista turvallisuutta koskeva ohjeistus muuttuu. Eurokoodit ovat kantavien rakenteiden suunnittelua koskevia eurooppalaisia
2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia
OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin
Akkreditointi menestyksen takeena
Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere
Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja
2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta
<03b5,67g-b5-(67(/0b <PSlULVW NlVLNLUMD 6DDMRV2\ SAAJOS OY 352),,/,78277((7. L:\Ympäristö\Ympäristökäsikirja\YK_Versio_2003-09.doc
78/(1.(67b9b7
Standardisointikatsaus
Standardisointikatsaus 30.5.2013 STANDARDISOINTITYÖHÖN VOI OSALLISTUA 2 Kansallisen komitean jäsenkunta METSTAn koneturvallisuuskomiteassa on 22 jäsentä Teollisuus: 9 asiantuntijaa kuudesta eri yrityksestä
IT-standardisoinnin henkilöstö keväällä
27.01.2012 Uutiskirjeen sisältö Antti Saari on aloittanut työnsä IT-standardisoinnin asiantuntijana. Hän toimii Juha Vartiaisen vanhempainvapaan sijaisena toukokuulle saakka.»lue artikkeli kokonaisuudessaan
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi PK-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus
Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)
Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa
1(11) pren ISO 15223-1 rev Medical devices - Symbols to be used with medical device labels, labelling and information to be supplied - Part 1: General requirements Kansainvälinen valmisteluvaihe: 90/385/EEC,
Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt
29.2.2016 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt Sisällys 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmän (SR) tarkoitus ja toimiala... 1 2 Seurantaryhmän tehtävät... 2 3
PALVELUJEN STANDARDISOINTI UUSI TIE MENESTYKSEEN FORUM 2015 3.11. 2015
PALVELUJEN STANDARDISOINTI UUSI TIE MENESTYKSEEN FORUM 2015 3.11. 2015 1 SFS:n rooli ja tehtävät SFS on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja
Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa
Hiilijalanjälkilaskurin käyttö n tietokonehankinnassa Tutkija Maija Mattinen ja erikoistutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskus () Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa, Tampere, 8.10.2012 Ari Sirkka
Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016
Liikennepolttonesteiden standardisointi Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Pitkä valmisteluprosessi eri tahojen yhteistyö Standardit määrittelevät
Ympäristömyötäisyyden kehittäminen venealalla Tekesin Vene-teknologiaohjelma. Hannele Tonteri, Heidi Auvinen, Tuomas Helin, Max Johansson VTT
Ympäristömyötäisyyden kehittäminen venealalla Tekesin Vene-teknologiaohjelma Hannele Tonteri, Heidi Auvinen, Tuomas Helin, Max Johansson VTT 13.9.2010 2 Ympäristömyötäisyyden kehittäminen venealalla Projektin
Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry
Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet Tapani Nurmi SESKO ry Mikä on standardi? standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu esimerkkejä: paperikoot (A4, A5), sulakkeet
Ilmoittaudu nyt! Biometriikkaseminaari 5.5.2011
27.04.2011 Uutiskirjeen sisältö Kuopion kokoukseen tervydenhuollon IT-osaajia ympäri maailmaa Aamukahvitilaisuus projektinhallinnan kv. standardeista Torstaina 5.5.2011 järjestettävässä seminaarissa biometrisen
Ympäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
Ehdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta
Saara Hänninen: Hiilijalanjälki SUSTIS-hankkeen osana. Saija Vatanen: Hiilikädenjälki
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Saara Hänninen: Hiilijalanjälki SUSTIS-hankkeen osana Saija Vatanen: Hiilikädenjälki More sustainability, more business? - kestävyydestä kilpailukykyä meriteollisuudelle!
ISO 26000 -aamukahvitilaisuus
TERVETULOA Yhteiskuntavastuustandardin ISO 26000 maailmanlaajuinen käyttö ISO 26000 -aamukahvitilaisuus Susanna Vahtila SFS 11.12.2012 SFS:n kokouskeskus, Helsinki Ohjelma 8.30 9.00 Aamukahvit 9.00 11.00
Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola
Materiaalikatselmustoiminnan kehitys 4.3. TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan
FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo
FINAS - akkreditointipalvelu Tuija Sinervo ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä akkreditointi on FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kansainvälisyys Akkreditointiprosessi AKKREDITOINTI Kansainvälisiin kriteereihin
SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu
SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva
Puurakentamisen ympäristösertifikaatit mm. PEFC-merkki. Puurakentamisen Road Show 2012
Puurakentamisen ympäristösertifikaatit mm. PEFC-merkki 23.2.2012 Puurakentamisen Road Show 2012 - Juha Lakotieva - 1 / x YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN PERUSTEET JA HYÖDYT YRITYKSELLE 2 / x Miten hallita kaikki
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS
Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS 13.10 Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS 13.30 Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS