Julkisjohtoinen alue- ja projektikehitysyhtiö. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkisjohtoinen alue- ja projektikehitysyhtiö. Loppuraportti 1.9.2011"

Transkriptio

1 Julkisjohtoinen alue- ja projektikehitysyhtiö Loppuraportti

2 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Esipuhe...4 Tausta...5 Osallistujat ja toteutus...6 Tehtävänanto...6 Kotimainen vertailu...7 Suurpelto... 7 Marja-Vantaa... 7 Eriksnäs... 7 Aurinkolahti... 8 Vertailu... 8 Kansainväliset referenssit VicUrban, Australia...12 Hankkeet...14 Kunnallistekniikka ja vesihuolto VicUrbanin projekteissa...18 Kestävä kehitys VicUrbanin projekteissa...18 Älvstranden Utveckling, Ruotsi...19 Kunnallistekniikka ja vesihuolto Älvstranden Utvecklingin projekteissa...22 Kestävä kehitys Älvstranden Utvecklingin projekteissa...22 Johtopäätökset ja sovellettava malli Johtopäätökset vertailuista...25 Sovellettava malli - case Kuninkaankolmio...26 Yleistä...26 Kuninkaankolmion alue...26 Perustaminen, maanluovutus ja omistus...27 Käytännön hyödyt ja johtopäätökset...28 Mitä haasteita jää ratkottavaksi...30 Lähteet Teksti: Kuvat: Haastattelut...31 Painetut lähteet...31 Muut lähteet...31 Matti Kuronen Mikko Weckroth, Matti Kuronen

3 3 Tiivistelmä on RAKLIn koordinoima ja tilaama selvityshanke, jossa tutkittiin mahdollisuuksia järjestää asuinaluekehitys julkisomisteisen yhtiön kautta. Selvityksessä vertailtiin neljän eri kunnan alueella sijaitsevan alueen julkisjohtoista kehittämistä sekä esiteltiin kaksi ulkomaista referenssihanketta sekä niiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen. Kotimaisessa vertailussa olivat Marja-Vantaa (Vantaa), Suurpelto (Espoo), Eriksnäs (Sipoo) ja Aurinkolahti (Helsinki) sekä ulkomaisessa VicUrban (Melbourne, Australia) ja Älvstranden Utveckling (Göteborg, Ruotsi). Kotimaiset mallit olivat pääosin projektimuotoisia osia kaupunkien organisaatioissa. Molemmat ulkomaiset mallit olivat osavaltion tai kaupungin omistamia yrityksiä, jotka kehittivät niille osoitettuja alueita sekä toteuttivat omistajiensa linjauksia kehitys- ja asuntopolitiikassa sekä kestävässä kehityksessä. Molemmat toimivat taloudellisesti kaupallisin periaattein, mutta joko pyrkien nollatulokseen tai investoiden mahdolliset voitot kehitystyöhön. Molemmat ulkomaiset mallit pyrkivät markkinaehtoisesti täydentämään markkinoiden toimintaa ja niiden liiketoimintaan kuului sekä kehitys että joiltakin osin myös rakennuttaminen. Selvitys osoittaa, että julkisen tahon olisi Suomessakin perusteltua ja jopa hyödyllistä tehdä aluekehitystä yritysmuotoisesti siellä, missä aluekehitykselle on olemassa toimivat markkinat. Pääkaupunkiseudun asuinaluekehitys on tällainen toimintakenttä. Pääkaupunkiseudun kunnat voisivat yhdessä perustaa ja omistaa aluekehittäjäyrityksen, joka kehittäisi kuntien omistamia sekä mahdollisesti itse hankkimiaan alueita taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Tämä palvelisi myös kuntien yhteiskunnallisia tavoitteita. Hyödyt liittyvät nopeutuneeseen toteutukseen, kynnysinvestointien ja yhteisen maanomistuksen tehokkaaseen hyödyntämiseen, maaomaisuuden kierron nopeutumiseen sekä parempiin yhteistyömahdollisuuksiin yksityisen sektorin kanssa. Lyhyesti voidaan todeta, että kuntien tällä toimintatavalla saavuttamat hyödyt syntyvät yhdistämällä erillishankkeita ja erillistä maanomistusta. Näin maankäyttöä voidaan parantaa ja palvelut tuottaa helpommin. Tapausesimerkkinä tutkimuksessa esitetään mallin käyttäminen Kuninkaankolmion alueella, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteinen projektialue.

4 4 Esipuhe Kuntien aluekehityshankkeet organisoituvat nykyisin tyypillisesti projektimuotoisiksi osiksi kuntaorganisaatioita. Projektitoteutuksella tavoitellaan nopeutta ja sujuvuutta hankkeen suunnittelussa, rakentamisessa sekä julkisessa päätöksenteossa. Tavoitteena on myös tehokas yhteistyö kunnan organisaation sisällä sekä maanomistajien, rakennuttajien ja muiden yksityissektorin toimijoiden kanssa hankkeen alusta alkaen. Projektiorganisaatioille annetut tehtävät ja vastuut ovat olleet kotimaisissa projekteissa varsin erilaisia. Eroja on myös maanomistusoloissa, maanomistajien ja kuntien välisissä sopimusjärjestelyissä sekä aluekehittämisen rahoitusratkaisuissa. Kunnat ovat organisoineet yritysmaailman malleja soveltaen liikelaitoksiksi tai yhtiöiksi myös aluerakentamista sivuavia toimintojaan, kuten kunnallistekniikkaa tai kiinteistötoimintoja. Mielenkiintoisia ratkaisumalleja aluekehitykseen löytyy myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Aluekehityshankkeita on ratkaistu yhtiömuotoisella organisaatiolla mm. Australiassa ja Ruotsissa. Tutkimuksen taustaryhmässä koettiin hyödylliseksi selvittää kotimaisia ja ulkomaisia esimerkkejä tutkien ja kokemuksia vertaillen, voisiko täysin julkisessa omistuksessa toimiva, yritysmaailman toimintamalleja soveltava yhtiömuotoinen toimija olla nykyisiä toimintamalleja tehokkaampi ja joustavampi toimija kehitettäessä uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Tutkijan tehtäväksi annettiin eräiden kotimaisten aluekehityshankkeiden vertailu, kahden ulkomaisen julkisomisteisen aluekehitysyhtiön arviointi sekä ehdotuksen tekeminen Suomeen soveltuvan julkisjohtoisen aluekehitysyhtiön toimintamallista. Tämän tutkimushankkeen koordinaattorina toimi Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Tutkimuksen toteutti väitöskirjatyönsä ohessa DI Matti Kuronen. Hankkeen rahoittivat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Sipoon kunta sekä Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Esitämme RAKLIn puolesta lämpimät kiitokset tutkimuksen tekijälle Matti Kuroselle sekä ohjausryhmän työskentelyyn osallistuneille, aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa (Helsingin kaupunki), toimialajohtaja Olavi Louko ja projektinjohtaja Pekka Vikkula (Espoon kaupunki), projektijohtaja Reijo Sandberg (Vantaan kaupunki), aluekehitysarkkitehti Sirkku Huisko ja kehitysjohtaja Mikko Aho (Sipoon kunta), osastonjohtaja Tuomo Heinonen (HSY) sekä johtaja Kaj Hedvall (Senaatti-kiinteistöt). Toivomme, että tämän tutkimushankkeen tulokset antavat virikkeitä entistä tehokkaampiin ja joustavampiin tapoihin vastata aluekehityshankkeiden moniin haasteisiin. Pekka Vaara toimialapäällikkö Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

5 5 Tausta Uudet asuinaluekehitys- ja rakentamishankkeet organisoituvat yhä useammin projektimuotoisiksi osiksi kuntaorganisaatioita. Projektiorganisaatiolla tavoitellaan tavallisesti hankkeen jouhevaa etenemistä ja mahdollisimman hyvää yhteistyötä myös kunnan ulkopuolisen toimijaverkoston kanssa, erityisesti yksityisten toimijoiden kytkemistä mukaan jo varhaisessa vaiheessa. Alueprojektien vastuut ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia. Kaikissa vertailluissa kotimaisissa projekteissa mukana oli yhteistyötä kaupungin ja yksityisten yritysten välillä, mutta myös kaupunkien sisäisiä kehitysprojekteja on olemassa. Yksityinen maanomistus ja yhteistyö yksityisten toimijoiden kanssa voi muuttaa myös kunnallistekniikan toteuttamisen budjettirahoitteisesta maankäyttösopimusmaksuin tehtäväksi. Tämä voi vaikuttaa alueen toteuttamisaikatauluun. Samaan aikaan kaupungit liikelaitostavat ja yhtiöittävät aluerakentamisen prosesseihin liittyviä toimintojaan, kuten kunnallistekniikkaa tai kiinteistötoimintojaan, tai antavat niitä kuntayhtymien hoidettavaksi. Yksityisen sektorin toimintatavat sekä julkisen ja yksityisen välinen kumppanuus, jopa PPP-malli (Public-Private Partnership; kotimaisessa kirjallisuudessa joskus myös nimellä JYY, julkis-yksityinen yhteistyö) tulisi Suomessakin olla mahdollista yhdistää julkisen sektorin johtamaan itse omistamansa tai hankkimansa maan kehitykseen. Onkin perusteltua selvittää, voisiko täysin julkisessa ohjauksessa ja omistuksessa toimiva, yksityisen sektorin toimintatapoja käyttävä yritysmuotoinen toimija olla mahdollinen vaihtoehto kehitettäessä ja rakennettaessa uutta asuinaluetta, millaiset liiketoimintamahdollisuudet tällainen toiminta antaisi ja miten kestävän kehityksen taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen tavoitteet voidaan ottaa mukaan tällaiseen aluekehittämiseen. Kansainvälisesti on olemassa useita vastaavia toimivia malleja sekä Euroopassa että muualla. Selvitettäviksi tässä hankkeessa valittiin Melbournessa, Australiassa toimiva, Victorian osavaltion omistama VicUrban sekä Ruotsista Göteborgin kaupungin omistama Älvstranden Utveckling. Sekä Ruotsin että Australian julkisen hallinnon mallit ovat valtiovarainministeriön kaksi vuotta sitten julkaiseman kuntajohtamisen kehittämishankkeen loppuraportin 1 mukaan riittävän lähellä suomalaista relevantin tiedon saamiseksi. Molemmat ulkomaiset mallit perustuvat julkisen hallinnon (kaupunki tai osavaltio) täysin omistaman yrityksen tekemään aluekehitystyöhön, jolle julkishallinto asettaa tavoitteet. Ulkopuolelle rajattiin esimerkiksi Hollannissa käytössä olevat julkisen ja yksityisen yhteisyritykset (joint venture), jotka siellä ovat vallitseva toimintatapa kehitettäessä etenkin vanhoja teollisuusalueita asumiskäyttöön. 1 Hämäläinen, Prättälä, Ryynänen: Kunnan johtaminen - demokratia, työnjako ja vastuu. Valtiovarainministeriö 2009

6 6 Tässä raportissa kumppanuudella ei tarkoiteta ainoastaan julkisen ja yksityisen välistä sopimuspohjaista kumppanuutta jonkin yksittäisen hankkeen hankinnassa tai toteuttamisessa, vaan kumppanuutta koko alueen kehittämisessä. Kumppanuus perustuu sopimukselle ja kumppanuudessa jaetaan riskejä hallitusti. Englanninkielinen vastine tässä raportissa käytetylle termille aluekehitys (tai asuinaluekehitys) on urban development tai development sekä vastaavasti ruotsinkielinen stadsutveckling tai utveckling. Prosessissa siis kehitetään ennestään rakentamatonta aluetta tai jo rakennettua aluetta vastaamaan uusiin käyttötarpeisiin. Prosessiin osallistujat tavoittelevat sillä erilaisia hyötyjä, kuten taloudellista voittoa tai strategioidensa toteuttamista. Ensin mainittu tavoite on pääasiassa yksityistä sektoria koskeva, toisella viitataan julkisen sektorin erilaisiin tavoitteisiin, linjoihin ja politiikkoihin. Osallistujat ja toteutus Tämän projektin koordinoijana on toiminut Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Projektiin osallistuivat RAKLIn lisäksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ja Sipoon kunta sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kuntayhtymä ja Senaattikiinteistöt, joka on valtion liikelaitos. Projektia ohjanneeseen johtoryhmään kuuluivat puheenjohtajana toimialapäällikkö Pekka Vaara (RAKLI) sekä jäseninä aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa (Helsingin kaupunki), toimialajohtaja Olavi Louko ja projektinjohtaja Pekka Vikkula (Espoon kaupunki), projektijohtaja Reijo Sandberg (Vantaan kaupunki), kehitysjohtaja Mikko Aho ja aluekehitysarkkitehti Sirkku Huisko (Sipoon kunta), osastonjohtaja Tuomo Heinonen (HSY) sekä johtaja Kaj Hedvall (Senaatti-kiinteistöt). Projektin toteutuksesta on vastannut Markain Oy, jossa DI Matti Kuronen vastasi kotimaisesta vertailusta, VicUrbaniin liittyvän aineiston hankinnasta ja johtopäätöksistä sekä FK Mikko Weckroth Älvstranden Utvecklingiin liittyvän aineiston hankinnasta. Projekti kesti kesäkuusta 2010 syyskuuhun Loppuraportin luovutus ja loppuseminaari pidettiin Työn aikana johtoryhmä kokoontui kolme kertaa, lisäksi pidettiin työkokouksia puheenjohtajan ja toteuttajien välillä. Tehtävänanto Tämän projektin tavoitteena oli 1. Tehdä esimerkinomainen vertailu hankkeeseen osallistuvien kuntien käytössä olevista asuinaluekehityksen malleista.

7 7 2. Kuvata kaksi julkisomisteista yhtiömuotoista ulkomaista alueprojektin johtamisen mallia: VicUrban (Melbourne, Australia) ja Älvstranden Utveckling (Göteborg, Ruotsi) sekä niiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen. 3. Esittää malli, jolla julkisjohtoinen alue- ja projektikehitysyhtiö voisi toimia alueprojektin liiketoimintaprosessin johtomallina Suomessakin. Projekti rajattiin koskemaan maanomistusta, projektinjohtoa ja kunnallistekniikan rakentamista eli alueen rakentamisvalmiuden kehittämistä. Kaavoitusprosessia ei tarkasteltu erillisenä tässä yhteydessä. Myöskään projektissa ei tarkasteltu yhtiömuotoisen toiminnan mahdollisia veroseuraamuksia, vaikka niitä tunnistettiinkin projektin aikana. Projektin tuloksia voidaan käyttää esiselvityksenä aluehankkeiden johtamista eteenpäin kehitettäessä. Johtopäätöksissä esitetään yksi mahdollinen malli, jolla aluehankkeiden strategisten tavoitteiden toteutumista voitaisiin edistää. Kotimainen vertailu Hankkeeseen osallistuvat neljä kaupunkia tai kuntaa toimittivat vertailuun tietoa niillä parhaillaan käytössä olevista aluekehityksen malleista projektikohtaisesti. Osallistujat valitsivat vertailukohteiksi Suurpellon (Espoo), Marja-Vantaan (Vantaa), Eriksnäsin (Sipoo) sekä Aurinkolahden (Helsinki). Suurpelto Suurpelto sijaitsee Kehä II:n varrella Henttaan, Mankkaan ja Olarin välissä. Alueen pintaala on kaikkiaan 325 hehtaaria, josta noin 90 hehtaaria kaavoitetaan puistoksi. Suurpelto valmistuu vuoden kuluessa. Kaava-alueita on kaikkiaan 7, parhaillaan käynnissä on alueiden 1 ja 2 rakentaminen. Rakennusoikeutta tulee alueelle yhteensä noin miljoona kerrosneliömetriä ja asukkaita Viime aikoina Suurpellon suunnitelmia on muutettu entistä vahvemmin asumispainotteisiksi. Marja-Vantaa Marja-Vantaan alue sijaitsee Kehäradan, Hämeenlinnan moottoriväylän ja Kehä 3:n solmukohdassa. Alueesta suunnitellaan noin asukkaan ja työpaikan aluetta. Vuonna 2014 käyttöön otettava Kehärata yhdistää alueen sekä Helsingin keskustaan että Helsinki- Vantaan lentoasemaan. Alueen ensimmäinen uusi asemakaava on lainvoimainen. Eriksnäs Eriksnäs on pääosin yksityisessä omistuksessa oleva alue Sipoonlahden itälaidalla Helsinki- Porvoon tuntumassa. Se on osa laajempaa Sibbesborgin aluetta ja on pinta-alaltaan noin 200 ha. Nyt tekeillä olevassa yleiskaavassa tutkitaan asukkaan asuinaluetta.

8 8 Aurinkolahti Aurinkolahti on 5000 asukkaan kerrostalovaltainen asuinalue Itä-Helsingissä, Vuosaaressa, joka oli hankkeen aloitusvaiheessa Helsingin kaupungin omistuksessa. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 2000 ja alue on paria tonttia lukuun ottamatta rakennettu valmiiksi. Asumisen lisäksi myös alueelliseen infrastruktuuriin on panostettu rakennuttamalla mm. Uutelan kanava sekä pitämällä korkealaatuinen merenranta-alue julkisessa käytössä. Vertailu Vertailun tavoitteena on tuoda esiin asuinaluehankkeiden julkisen johtamisen toimintatapoja. Aluehankkeita johdetaan käytännössä aina erilaisissa verkostoissa, joissa on useita toimijoita omine tavoitteineen ja toimintamahdollisuuksineen. Vertailtavat asiat pidettiin tietoisesti melko avoimina, jotta alueiden ja niiden kehityksen johtamisen ominaispiirteet pääsisivät paremmin esille. Vastausrungot laadittiin julkisten lähteiden perusteella ja vastaukset varmistettiin osallistujilta puhelin- sekä sähköpostikyselyllä. Kysymykset, joiden vastaukset ovat seuraavassa taulukossa, ovat: 1. Missä vaiheessa alueen kehitys on (valmis; rakenteilla; osin rakenteilla, osin suunnittelussa; suunnittelussa)? 2. Millaisia tavoitteita alueen kehittämiseen liittyy? 3. Missä tavoitteet on päätetty (strategia, alueen suunnitteluohjeisto, muu (voi olla useita))? Kuka tavoitteista on päättänyt? 4. Miten alueen kehitys on organisoitu kunnan päätöksenteossa? Miten alueen kehityksen talous on järjestetty? Liittyykö talouteen maanomistusjärjestelyjä? 5. Millä tavalla alueen kunnallistekniikka ja infrastruktuuri toteutetaan? 6. Millä tavalla alueen vesihuolto toteutetaan?

9 9 Suurpelto Marja-Vantaa Eriksnäs Aurinkolahti 1 Osin rakenteilla, osin suunnittelussa. Suunnittelussa, ensimmäinen kaavaalue Keimolanmäki rakenteille Suunnittelussa. Suurimmalta osin valmis. 2 Hyvän elämän visio, hiilineutraalius Suurpelto mainittu Espoostrategiassa. Kaavalliset tavoitteet normaalin kaavoitustyön ohessa; virkamiehet esittelevät lautakunnalle. Lisäksi erillinen ympäristöstrategia. 4 Kaupunginhallituksen alainen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto, joka käsittelee Suurpellon asioita. Suurpelto on oma taseyksikkönsä, jonka tulot tulevat maankäyttömaksuista. Maanomistus on pääosin yksityinen. Toiminnallisuus (ubiikkius), visuaalisuus ja kestävä ympäristö kaikessa. Uudenaikainen alue, ei pelkkää asumista. Ekologinen kestävyys, kilpailukyky ja Kehärata Vantaan strategiassa. Kaavalliset tavoitteet normaalin kaavoitustyön ohessa; virkamiehet esittelevät lautakunnalle. Marja- Vantaalla on myös oma strategiansa. Kaupunkiin on perustettu projektiorganisaatio kehittämään Marja-Vantaata, projektin vastuulla on myös kaavasuunnittelu. Kulut maksetaan erillisestä Marja-Vantaa rahastosta eikä vuosibudjetista. Johtavista poliitikoista on koottu Marja-Vantaa toimikunta. Vantaa on hankkinut ydinalueen omaan omistukseensa sekä solminut yhteistoimintasopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa. Kestävyystavoitteet Sibbesborgin kilpailusta. Laadittu visio ennen osayleiskaavatyötä. Kaavoituksen päätöksenteko normaalissa järjestyksessä kunnanhallituksen ao. jaostossa. Yksityinen maanomistus, hankeyhteistyö kunnan kanssa. Maanomistaja on palkannut projektinvetäjän jonka työtä kunnan ja maanomistajan yhteinen projektiryhmä ohjaa. Maanomistus on yhtiöitetty. Laman aikana tavoitteena oli saada vapaarahoitteinen asuntotuotanto käyntiin sekä lisätä alueen (ja koko Vuosaaren) arvostusta ja kiinnostavuutta. Kumppanuuskaavoitus, erillinen alueprojektin johtoryhmä laatimassa tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Lisäksi asukkaita osallistetiin Aurinkolahden neuvottelukunnassa. Kaavoihin liittyvät päätökset tehtiin normaalissa järjestyksessä. Yksityisten rakennuttajien kanssa pidettiin kv. arkkitehtikilpailu kaavoituksen pohjaksi. Kaupunki omisti maat, tontit myytiin kumppanuuskaavoituksessa mukana olleille rakennuttajille tietyllä sovitulle prosenttiosuudella asuntojen myyntihinnasta. Yhteistyösopimuksessa yritykset sitoutuivat korkeaan laatutasoon ja aikatauluun, kaupunki puolestaan korkeatasoiseen infrastruktuuriin ja asuntorakentamisen mahdollistavaan aikatauluun. Myöhemmin siirryttiin markkinahintaan, jolloin osaa loppuvaiheen alueesta tarjottiin kaikille.

10 10 Suurpelto Marja-Vantaa Eriksnäs Aurinkolahti 5 Rahoitetaan maankäyttömaksuilla taseyksikön sisällä, kaupunki rakennuttaa. Osana infraa myös imujätejärjestelmä. Kadut ja puistot yms. toteutetaan kaupungin toimesta pienempinä urakoina, joiden toteutusajankohdat ajoitetaan ennakoivasti siten, että lähtökohtana on valmis alue asukkaiden yms. tullessa ko. alueelle. 6 Kaupunki teettää urakat, HSY osallistuu suunnitteluun. Lähtökohtaisesti HSY maksaa infrastruktuurin, maankäyttömaksu ei kata sitä. Projekti on teettänyt kaavataloustarkastelun, kaupunki rakennuttaa infran. Kaupunki teettää urakat, HSY osallistuu suunnitteluun. Lähtökohtaisesti HSY maksaa infrastruktuurin, maankäyttömaksu ei kata sitä. Kunnallistekniikka ja infrastruktuuri rahoitetaan maan arvon nousulla/ tontin myyntituloilla. Maanomistaja vastaa kokonaisuudessaan investoinneista hankeyhteistyösopimuksen mukaisesti. Toteutus kunnan valvonnassa. Erillistä maankäyttömaksua ei peritä. Infra luovutetaan kunnalle, joka vastaa sen jälkeen ylläpidosta. Vesihuolto toteutetaan kunnan valvonnassa ja hyväksymien suunnitelmien mukaisesti, vesi ostetaan alueelliselta vesihuoltoyhtiöltä. Maanomistaja vastaa investoinneista. Infra luovutetaan kunnalle käyttöönoton yhteydessä nykyisen käytännön mukaan (kunta omistaa vesihuoltoverkon) Rahoitettiin budjetista, tulot tontinmyynnistä. Kaava mahdollisti tehokkaan rakentamisen ja lisäsi tontinmyyntituloja, minkä perusteli budjettivarojen kohdentamista mm. Uutelan kanavaan. Kaupunki teetti urakat, Helsingin Vesi (HSY:n edeltäjä) osallistui suunnitteluun sekä maksoi infrastruktuurista. Taulukko 1. Alueiden vertailu. Tiedossa ei ole, että Suomessa olisi organisoitu julkisjohtoista aluehanketta yritysmuotoisesti. Vertailussa kuvatut projektiorganisaatio, taseyksikkö ja sopimusperusteinen yhteistyö yksityisten kumppanien kanssa ovat toistaiseksi pisimmälle vietyjä yhteistyömalleja. Kaikissa vertailluissa kohteissa yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on monimuotoista ja tämän yhteistyön tavoiteltu sujuvuus on ollut ainakin yksi taustasyy juuri projektimuotoiselle organisoitumiselle. Yhteistä vertailluille projekteille on, että ne on organisoitu suhteellisen itsenäisiksi osiksi kaupunkien organisaatiota. Lisäksi kaikissa tehdään yhteistyötä yksityisten maanomistajien ja yksityisten kehittäjien ja rakennuttajien kanssa. Kaikilla projekteilla on vastuullinen projektinjohtaja, joka muissa kuin Eriksnäsin tapauksessa on osa kaupungin organisaatiota.

11 11 Projektinjohtajan tehtävänä on luoda ja ylläpitää hankkeeseen liittyvää verkostoa, vaikka osa hankkeeseen liittyvistä tehtävistä hoidetaankin eri virastoissa. Lisäksi hankkeilla on mahdollisesti muitakin henkilöresursseja ja kaikkien johtaminen tai koordinaatio tapahtuu erillisessä projektiorganisaatiossa tai kehittämistoimistossa, ei osana kaavoitusta. Suurpellossa ja Marja-Vantaalla projekteihin liittyy myös taloudellinen itsenäisyys, niiden tulot kohdennetaan kaupungin budjetissa projektille. Projekteihin liittyy tavoitteita, jotka Suurpellon ja Marja-Vantaan osalta tulevat osin jo kaupunkien strategiasta. Suurpellossa, Marja-Vantaalla ja Eriksnäsissä ekologisen kestävyyden tavoitteet ovat pinnalla; Aurinkolahdessa, jonka kehitys alkoi aiemmin, kestävyystavoitteet ovat ennemminkin sosiaalisia. Suurpellossa on perustettu erillinen yhtiö vastaamaan alueelle toteutettavasta imujätejärjestelmästä. Alueella toimivat asuntorakennuttajat ovat sen osakkaita, mutta omistus on tarkoitus siirtää rakentamisen edetessä taloyhtiöille. Muuten infrastruktuuri toteutetaan melko perinteisesti, poislukien Eriksnäs, jossa maanomistaja vastaa infrainvestoinneista sopimuksen mukaisesti. Vesihuollon osalta HSY joutunee jatkossa maksamaan uuden verkoston liittymismaksuista ja vesihuoltomaksuista, eikä sitä kateta maankäyttömaksuin kuten aiemmin. Maanomistusta ei kaikissa hankkeissa ole keskitetty kaupungin käsiin. Marja-Vantaalla kaupunki on hankkinut pääosan maata omistukseensa ja Aurinkolahdessa kaupunki oli alkuperäinen omistaja, mutta Suurpellossa ja Eriksnäsissä luotetaan siihen, että yksityisten maanomistajien kanssa voidaan sopimuksin luoda yhteinen kehittämisintressi. Luottamushenkilöiden sitouttaminen tai luottamushenkilöohjaus on erilaista projektien kesken. Syynä tähän voivat olla kaupunkien erilaiset perinteet asiassa. Kuitenkin kaikissa tapauksissa projektista raportoidaan kaupunginhallitukselle, sen jaostolle tai vastaavalle elimelle, vaikka siihen liittyvät erillistehtävät, kuten katusuunnittelu ja rakentaminen, voivatkin olla osa muiden luottamuselinten päätöksentekoa. Projekteissa on kiinnitetty huomiota päätöksenteon avoimuuteen ja osallisten osallistumiseen. Samalla on kuitenkin pyritty varmistamaan päätöksenteon ja toiminnan ketteryys.

12 12 Kansainväliset referenssit VicUrban, Australia VicUrban on Victorian osavaltion omistama kestävän kaupunkikehityksen toimija, joka on samaan aikaan sekä viranomainen että viranomaisen ohjauksessa toimiva osavaltion omistama yritys. Se perustettiin VicUrbanin rooli on innovoida kehittämällä kulloistenkin markkinoiden kestävimpiä asumisen ratkaisuja, luoda uutta toimintaa sellaisissa paikoissa ja sektoreilla, joilla ei vielä ole toimivia markkinoita ja pitkällä aikavälillä vaikuttaa asuntomarkkinoiden ja rakennusalan toimintaan. VicUrban keskittyy pääasiassa kehittämiseen ja tonttien luovuttamiseen rakentajille, mutta myös rakennuttaa jonkun verran itse asuntoja myyntiin. Viranomaistaho VicUrbanin taustalla on Victorian Urban Development Authority (siis osavaltion virasto, joka on osa Department of Planning and Community Developmentia eli asiasta vastaavaa ministeriötä). Australiassa suurin osa julkishallinnon tehtävistä kuuluu osavaltioille, kaupunkien organisaatiot ovat varsin pieniä. Lisäksi kaupungeilla ei ole samanlaista itsehallintoa kuin Suomessa, vaan ne ovat hallinnollisesti osavaltion alaisuudessa, vaikka niillä onkin omat valtuustonsa. Asuinaluekehitys Victoriassa on vastuiltaan ja velvollisuuksiltaan melko samanlaista kuin Suomessakin. Kaupungit ovat vastuussa alueidensa kaavoittamisesta sekä rakentamiseen liittyvistä lupaprosesseista ja yksityiset toimijat vastaavat pääosin kehittämisestä ja rakentamisesta. Suurimman poikkeuksen muodostaa se, että osavaltio voi ottaa suunnitteluvastuun pois kaupungeilta jotain tiettyä aluetta koskien. Hyväksytyn kaavan lisäksi varsinaiseen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. VicUrbanin tehtäviksi on sitä koskevassa laissa erikseen määrätty tehdä aluekehitystä, kehittää Docklandsin satamakäytöstä poistunutta aluetta Melbournessa, vastata sille erikseen annettujen alueiden kehittämisestä sekä auttaa toteuttamaan hallituksen kaupunkikehitystavoitteita ja strategioita. Näiden lisäksi VicUrban myös rakennuttaa asuntoja myyntiin. Osavaltion politiikka, jota VicUrban toteuttaa, on 5 Million (aiemmin Melbourne 2030), joka keskittyy kaupunkirakenteen eheyttämiseen sekä lisärakentamiseen siten, että mainittu viiden miljoonan asukkaan raja olisi hallitusti saavutettavissa. Julkinen maanomistus Victoriassa on monissa käsissä. Osa maista kuuluu kaupungeille, osa osavaltion tai liittovaltion eri virastoille ja ministeriöille. VicUrban hankkii kehittämänsä maat itselleen ja sillä on lupa käyttää myös pakkolunastusta, mutta siitä on toistaiseksi pidättäydytty. Kuten Suomessakin, pakkolunastuksen kauppahinnat määrätään arviointitoimituksessa. VicUrbanin oma tase, joka on pääasiassa maaomaisuutta sekä myytäviä asuntoja, on noin 300 miljoonaa dollaria (230 milj. euroa). Suhteessa liikevaihtoon sen maaomaisuuden kiertonopeus on siis melko suuri.

13 13 Victorian osavaltio (julkinen) Tuotto Ministeri Omistajaohjaus Hallitus Oma pääoma VicUrban (yksityinen) Aluehankkeet ja asuntokehitys Kuva 1. VicUrbanin hallinnointikaavio VicUrbanilla on oma, ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva kahdeksanhenkinen hallitus, joka raportoi suoraan ministerille. Ministeri nimittää hallituksen, ja jäsenistö on aina jollain tapaa heijastellut myös poliittisia voimasuhteita. Ministeri vastaa sekä kaupunkisuunnittelusta että kaupunkikehityksestä eli vastaa jokseenkin Suomen asuntoministerin roolia. Hallitus siis edustaa omistajaohjausta, mutta toimitusjohtajan alaisuudessa toimiva johto on organisoitu kuten missä tahansa yrityksessä. Työntekijöitä on hieman yli 200. Victoriassa tyypillisin asumismuoto on omakotitalo. Aluekehittäjät myyvät tontteja, ja asunnonostaja ostaa ensin tontin sekä rakennuttaa sille sopivan talon, tyypillisesti valmiista mallistoista. Valmiiden asuntojen kauppa on lähes pelkästään ydinkeskustojen ilmiö, jossa asumismuotona on kerrostalo tai kaupunkivilla. VicUrbanin markkinaosuus vuosittain myytävistä tonteista on noin 12 %, jolla se on keskikokoinen toimija markkinoilla. Haasteena Victoriassa, etenkin Melbournen seudulla, on asumisen kalleus. On esitetty, että noin puolella väestöstä ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta omistusasuntoon, vaikka omistusasuminen on Suomen tapaan selvästi yleisin hallintamuoto (70-75 % kaikista asuntokunnista). Sosiaalista tai tuettua asumista on tarjolla ainoastaan hyvin harvoille, ja osavaltio sekä liittovaltio ovatkin ensi sijassa keskittyneet tukemaan rahallisesti mm. ensiasunnon ostajia sekä kannustaneet investointeihin finanssikriisin jälkeen. VicUrban ei tuota sosiaalista asumista. Monilla alueilla pientalotontti maksaa enemmän kuin itse talo. Toisaalta asuinaluekehitys ja rakentaminen on iso teollisuudenala, joka tuottaa verotuloina suoraan osavaltiolle noin miljardi dollaria (740 miljoonaa euroa) sekä työllistää ihmistä.

14 14 Muut aluekehittäjät pitävät VicUrbania myös markkinahäirikkönä, koska sillä on vahvat kontaktit hallintoon ja koska joillakin alueilla VicUrban on myös kaavoituksesta vastaava viranomainen. Vuoden 2010 lopulla VicUrbanin strategiaa tarkennettiin siten, että se keskittyy entistä enemmän kaupunkirakennetta täydentävään kehittämiseen ja alueiden käyttötarkoitusten muutoksiin Liikevaihto (milj. AUD) Tulos (milj. AUD) Kuva 2. VicUrbanin taloudellisia tunnuslukuja. Liikevaihto vasemmalla akselilla, tulos oikealla. Hankkeet Aurora Auroran alue on uusi asuinalue Melbournessa. Alueella on nyt noin 5000 asukasta ja kokonaisuudessaan siitä tulee noin asukkaan alue. VicUrban on vastannut alueen kehittämisestä. Se hankki ensin alueen omistukseensa ja laati masterplanin sekä erillisen kestävyysvision. Tämän jälkeen alueen kehitykseen otettiin mukaan kahdeksan kiinnostunutta rakennusliikettä, jotka olivat valmiita sitoutumaan alueen kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kehitysvaiheessa Aurora oli Victorian osavaltion ainoa kuuden energiatähden (vrt. A- energialuokan) asuinalue, ja mukaan valittiin vain sellaisia toteuttajia, joiden talomallistossa joko oli valmiina tai jotka olivat kehittämässä kuuden tähden asuntotuotteita. Rakennusmääräykset eivät vaadi rakentamaan kuuden tähden taloja, eikä rakentajille subventoitu voimassaolevia rakennusmääräyksiä energiatehokkaampaa rakentamista millään tavalla, vaan hanke luotti markkinoiden vetovoimaan.

15 15 Kuva 3. Tyypillinen asuinkatu Aurorassa Kysymys oli siis ainoastaan sopimuksesta VicUrbanin ja rakennusliikkeiden välillä. Nyttemmin kuuden tähden alueita on kehitteillä muitakin ja vastaavasti energialuokituksen kiristyessä, Auroraan on tarjolla seitsemän ja kahdeksan tähden taloja. Erinomaisen energialuokan lisäksi alueella on käytössä harmaiden vesien erottelu ja käyttö kasteluun jokaisen kiinteistön alueella. Yhdessä kaikki kestävän kehityksen ratkaisut johtivat 53 % keskiarvoa pienempään asumisen hiilijalanjälkeen sekä 9 % vastaavalla sijainnilla olevan markkinaehtoisen viiden tähden alueen hiilijalanjälkeä pienempään jalanjälkeen. Kuva 4. Auroran esittelypaviljonki

16 16 Dandenong Dandenong on Melbournen alueella sijaitseva kaupunkikeskus, jonka asukkaiden pääasiallinen on ollut valmistava teollisuus. Sen lopettaessa tai muuttaessa muualle, alueen työllisyyskehitys on pitkään ollut huono. Tämä oli alkusysäyksenä hankkeelle. Kestävyystavoitteet ovat siis pääasiassa sosiaalisia. Yhdeksi keinoksi aikaansaada sosiaalista muutosta valittiin radikaalit muutokset kaupunkikuvassa. Osavaltion hallitus konsultoi VicUrbania ja päätyi antamaan kehityshankkeen sekä suunnitteluviranomaisroolin sille. Muita sosiaalisen muutoksen keinoja on mm. koulutuspaikkojen kohdentaminen alueelle. Hanke käynnistettiin vuonna 2006 ja osavaltion hallitus on varannut siihen kaikkiaan 290 miljoonaa dollaria (215 miljoonaa euroa) tulevien vuoden aikana. Summa käytetään sekä uudisinvestointeihin että maanhankintaan VicUrbanin kautta. Hankkeen elinkaaren aikana VicUrbanin oletetaan pääsevän aluetasolla vähintään nollatulokseen. Kuva 5. Kortteleita Dandenongin pääkadun ja rautatieaseman välistä, jotka VicUrban hankki omistukseensa. Etualan työmaalla rakennetaan osavaltion uutta virastotaloa. Dandenongin keskustassa noin seitsemän hehtaarin ydinalueen maanomistus on hajautunut 170 eri omistajalle. Ensimmäisenä kehitystehtävänä oli konsolidoida tämä maanomistus VicUrbanille. Dandenongissa tehdään paljon investointeja sekä liikenteeseen että julkiseen infrastruktuuriin. Vuosien aikana keskustan pääkatu sekä yhteys rautatieasemalle uusitaan täysin. Kaupallisissa tiloissa VicUrban toimii fasilitaattorina ja parantamalla rakennettua ympäristöä myös luo uutta liiketoimintaa.

17 17 Maankäyttömaksut alueen arvonnoususta tulevat VicUrbanille, mutta sen tekemät investoinnit ovat etupainotteisia, josta johtuen osavaltio joutuu sijoittamaan merkittävän alkupanoksen alueen kehittämiseen. Hankkeen talous perustuu kehitystyössä syntyvään maan/kiinteistön arvonnousuun, yksityisten omistajien osalle koituvasta arvonnoususta saatavaan korvaukseen sekä kärsivälliseen (mutta tuottohakuiseen) julkiseen rahaan. Infrastruktuurin ja liikekeskustan parantamisen lisäksi alueelle tulee myös uutta asumista, kaikkiaan noin 1300 uutta pientaloasuntoa. Kuva 6. Uusi silta rautatien yli. Silta yhdistää uuden asuinalueen keskustan palveluihin. Docklands Docklands on Melbournen ydinkeskustaan rajoittuva vanha satama-alue, joka nyt kehitystyön jälkeen on noin 12 miljardin dollarin (8,9 miljardin euron) arvoinen ja jonka kehittäminen oli yksi VicUrbanille lain nojalla annettuja tehtäviä. Osavaltio luovutti VicUrbanille 160 hehtaaria pilaantunutta satama-alueen maata apporttina ja VicUrbanin vastuulle jäi puhdistaa maat sekä kehittää aluetta ja luovuttaa tontteja rakentajille. VicUrban laati alueen yleiskaavan (master plan) ja sillä on veto-oikeus suunnitteluun Docklandsin alueella. Suunnitteluviranomainen on kuitenkin Melbournen kaupunki. Mukaan otettavat kehittäjät osallistuvat oman alueensa detaljikaavoitukseen. Ne maksavat kehitysluvista VicUrbanille sekä maksavat myös tonteista. VicUrban on siis Docklandsissa eräänlainen maapankki.

18 18 Kunnallistekniikka ja vesihuolto VicUrbanin projekteissa VicUrban kustantaa maan arvon kohoamisella kehittämiensä alueiden kunnallistekniikan. Infrastruktuurikustannukset ovat siis osaltaan mukana tonttikustannuksissa. Tapauskohtaisesti VicUrban rakennuttaa infrastruktuurin joko yksin tai paikallisen vesilaitoksen osallistuessa kustannuksiin esimerkiksi runkolinjojen osalta. Rakennettu vesi-infrastruktuuri luovutetaan vesilaitokselle ja muu infrastruktuuri vastaavasti niistä vastaaville viranomaisille. Vesilaitokset ovat suoraan osavaltion omistuksessa ja vastaavat veden puhdistuksesta, jakelusta, jäteveden poiskuljetuksesta sekä jäteveden puhdistuksesta kuten Suomessakin. Useilla VicUrbanin kehittämillä alueilla käytössä oleva harmaiden ja mustien vesien käsittely kiinteistöissä tai aluetasolla on sen sijaan VicUrbanin itse kehittämää ja kustantamaa sekä tähtää alueiden tavallista parempaan ympäristöluokitukseen. Dandenongissa myös kehitetään vanhaa jätevedenpuhdistamon aluetta yhteistyössä Melbourne Waterin kanssa. Kestävä kehitys VicUrbanin projekteissa VicUrbanin taustalla ovat osavaltion kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä ohjaavat linjaukset. VicUrban pyrkii kaikilla kehittämillään alueilla kestävimpiin mahdollisiin kulloisiinkin markkinalähtöisiin ratkaisuihin. Toteutusta ohjataan laatuohjelmalla, tontinluovutusperiaatteilla tai muilla vastaavilla dokumenteilla. Ekologiseen kestävyyteen liittyen energiankulutuksen lisäksi myös vedenkulutukseen pyritään vaikuttamaan käyttämällä harmaat vedet uudelleen sekä yleensäkin pienentämällä vedenkulutusta. Victorian osavaltion alueella vedenkäytölle on eriasteisia rajoituksia lähes ympäri vuoden. Kuva 7. Harmaiden vesien käyttöä kasteluun Aurorassa

19 19 Kaupunkisuunnittelussa VicUrban suosii mixed use alueita, siis alueita, jotka eivät ole pelkästään asuin- tai työpaikka-alueita. Tämän katsotaan vähentävän liikkumisen tarvetta ja sitä kautta päästöjä. Kuva 8. Auroran esittelypaviljongin havainnollistus vedenkäytöstä Älvstranden Utveckling, Ruotsi Ruotsin asuinaluekehitys ja yleinen asuntomarkkinatilanne muistuttavat Suomea. Finanssikriisi vähensi asuntotuotantoa, mutta sen jälkeen on palattu taas kasvuuralle. Alueita kehittävät pääasiassa yksityiset aluekehittäjät ja kuten Suomessakin, asemakaavan tarkoituksena on Ruotsissa myös luoda tasapaino julkisten ja yksityisten toimijoiden tavoitteiden välille. Perinteisesti aluekehitys Ruotsissa on ollut hyvin lineaarista ja julkisjohtoista. Älvstranden Utveckling AB on Göteborgin kaupungin täysin omistama yritys, jonka tarkoituksena on kehittää kaupungin läpi virtaavan Göta-joen rantaa, joka on vanhaa telakkaaluetta ja kaupunkirakenteen kannalta hyvin keskeinen paikka luvulla laivateollisuus mullistui ja alueen kolme suurta telakkaa joutui vaikeuksiin aiheuttaen myös työttömyyttä talousalueelle. Samaan aikaan Göteborgin satama muutti pois alueelta, kauemmas kaupungista. Telakat ajautuivat Ruotsin valtion käsiin, joka 1977 perusti Svenska Varv nimisen yhtiön ja siirsi telakoiden kiinteistöt sille. Valtio ja Göteborgin kaupunki kehittivät aluetta yhdessä eri tavoin vuoteen 1996, jolloin kaupunki otti vastuun kehityksestä itselleen ja muutti omistajayrityksen nimen nykyiseksi.

20 20 Lopputavoitteena alueelle on saada asukasta ja saman verran opiskelupaikkoja sekä työpaikkaa. Tällä hetkellä asukasluku on noin 9000, opiskelijoita noin 7500 ja työpaikkoja noin Yrityksen missiona on johtaa Älvstrandenin alueen kehittämistä. Tavoitteena on kokonaiskehitys, ei ainoastaan yksittäisten kiinteistöjen kehittäminen ja alueen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kasvu siten, että alueelle sijoittuu sopivassa suhteessa asuntoja, työpaikkoja ja virkistysmahdollisuuksia; tapa, joka Älvstrandenissa on koottu termin Goda staden alle. Kaikki tämä Älvstranden Utvecklingin tulee tehdä vuoropuhelussa Göteborgin asukkaiden ja muiden yhteisöjen kanssa sekä siten, että kiinteistöjen osto ja myynti edesauttaa taloudellista vakautta. Missioon on alusta lähtien kuulunut myös alueen tunnettuuden kasvattaminen ja imagon parantaminen, pääasiallisena keinona tässä on käytetty erilaisten konserttien ja muiden suurtapahtumien järjestämistä alueella. Älvstrandenin alueella kaupungin ja kehittäjän roolit ovat toisenlaisia kuin mitä ne tyypillisesti olisivat. Älvstranden Utveckling vastaa itse suurelta osin esisuunnittelusta ja yleiset suunnitteluohjeet ovat mahdollistaneet yleiskaavan jättämisen määräyksiltään väljemmäksi. Kaupunkisuunnitteluvirastolla ja yrityksellä on pysyvä yhteinen työryhmä, joka käy läpi suunnitteluasiat, mutta päätösvalta on edelleen kaupungilla. Göteborgin kaupunki (julkinen) Omistajaohjaus Tuotto Hallitus Älvstranden Utveckling (yksityinen) Älvstrandenin aluehankkeet sekä rakennushankkeet Kuva 9. Älvstranden Utvecklingin hallinnointikaavio Oma pääoma

Julkisjohtoinen alue- ja projektikehitysyhtiö. Loppuseminaari 1.9.2011. Matti Kuronen

Julkisjohtoinen alue- ja projektikehitysyhtiö. Loppuseminaari 1.9.2011. Matti Kuronen Julkisjohtoinen alue- ja projektikehitysyhtiö Loppuseminaari 1.9.2011 Matti Kuronen Sisältö Selvityksen tavoitteet Kotimainen vertailu Ulkomaiset referenssit Johtopäätökset Mistä hankkeessa on kysymys

Lisätiedot

Innovatiiviset maankäytön keinot

Innovatiiviset maankäytön keinot Innovatiiviset maankäytön keinot KUPERA-workshop Lempäälä 14.10.2011 Pekka Vaara Aluekehittämisen malleja, eräitä esimerkkejä Tapiola Suurpelto Jätkäsaari Marja-Vantaa VicUrban Älvstranden Kuninkaankolmio

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Joensuu 4.6.2010 Riku Tolvanen

Joensuu 4.6.2010 Riku Tolvanen Mistä rahoitusta kuntatekniikkaan Esimerkkejä kumppanuudesta alueiden kehittämisessä Joensuu 4.6.2010 Riku Tolvanen Aluekehityshankkeen ominaisuuksia Kooltaan mittavia Luonteeltaan ainutlaatuisia Hankkeen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Turun Vaasanpuiston aluekehitys

Turun Vaasanpuiston aluekehitys Turun Vaasanpuiston aluekehitys 2 Hankkeen yleiskuvaus Entisen jätevedenpuhdistamon alueelle, Linnakaupungin ensimmäiseen rakennettavaan osaan Vaasanpuistoon on suunniteltu asuinkerrostaloja, liiketilaa

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

KEHITTÄMISALUE TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN NEWSEC VALUATION OY 24.9.2015

KEHITTÄMISALUE TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN NEWSEC VALUATION OY 24.9.2015 KEHITTÄMISALUE TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN NEWSEC VALUATION OY 24.9.2015 TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUNNISTAA Milloin kehittämisaluemenettely on paikallaan? Minkälaisiin maankäytön muutos-

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Aluerakentamishankkeet Suomessa kunnan riskipositio eri toteutusmalleissa. Repsu-Atra seminaari 2.6.2015 Eero Valtonen, Aalto-yliopisto

Aluerakentamishankkeet Suomessa kunnan riskipositio eri toteutusmalleissa. Repsu-Atra seminaari 2.6.2015 Eero Valtonen, Aalto-yliopisto Aluerakentamishankkeet Suomessa kunnan riskipositio eri toteutusmalleissa Repsu-Atra seminaari 2.6.2015 Eero Valtonen, Aalto-yliopisto Tutkimuksen taustaa Urbanisaatio Väestön ikääntyminen Uusia alueita

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Yleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Valtion kiinteistöstrategiaksi.

Yleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Valtion kiinteistöstrategiaksi. LAUSUNTO 1 (5) Valtiovarainministeriö Lausuntopyyntö 8.4.2010 EHDOTUS VALTION KIINTEISTÖSTRATEGIAKSI Lausunnon antajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kokoaa yhteen kiinteistöjen ja

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1 01.06.2015 Sivu 1 / 1 900/10.00.02/2014 46 5.5.2014 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Helsinki-Vantaa -selvityksen informaatiotilaisuus

Helsinki-Vantaa -selvityksen informaatiotilaisuus Helsinki-Vantaa -selvityksen informaatiotilaisuus Teemaryhmä 4: Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö pj. Jukka Peltomäki Nykytilan kuvaus 1/2 Keskeisiä havaintoja: Toimintojen nykyhallinto ja johtamisjärjestelmät

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2. Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

One Planet Living Kestävän elämäntavan konseptin soveltuminen Suomeen

One Planet Living Kestävän elämäntavan konseptin soveltuminen Suomeen One Planet Living Kestävän elämäntavan konseptin soveltuminen Suomeen Antti Tuomainen, kaupunkikehitysjohtaja Skanska Oy Kuntatekniikan päivät 22.5.2015 Turku Esityksen sisältö Skanskasta lyhyesti Kestävä

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

Metsähallituksen uudelleenorganisointi

Metsähallituksen uudelleenorganisointi Metsähallituksen uudelleenorganisointi Keskustelutilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Eduskunnan kansalaisinfo 8.10.2015 Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus OPUS RINNAKKAISHANKE Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus palvelujen tuotteistus Kaupungit tarjoavat rakennuskelpoisia tontteja asumiseen ja yrittämiseen. Tontit hinnoitellaan sosiaalisesti ja tontit

Lisätiedot

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi Sivu 1 / 5 YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki TARJOUS 21.5.2014 Realia Management Oy Juha Kivelä juha.kivela@realia.fi Hallintorakennus 31, Sipoo, Nikkilä Kiitämme mahdollisuudesta tarjota Sipoon

Lisätiedot

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 02.06.2014 Sivu 1 / 1 2228/02.07.00/2014 57 Asuinkerrostalotontin myynti Niittykummusta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Asunnot Oy:lle ja SRV Rakennus Oy:lle, kortteli 15051 tuleva tontti

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS iite kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 5 6.11.2014 asia 46 OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: 205 Sievarin kaupunginosa, korttelin

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu Kuntaliiton ajankohtaiset Kirsi Rontu Kuntalain kokonaisuudistus Hallitus antoi esityksensä uudeksi kuntalaiksi Eduskunta hyväksyi 13.3.2015 uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila. 30.1.2014 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila. 30.1.2014 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2013 5. Toimintaympäristö Liitteet 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

HAUKIVUOREN SEURAKUNTATALON KORTTELI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HAUKIVUOREN SEURAKUNTATALON KORTTELI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 925 HAUKIVUOREN

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 150 Asianro 4539/10.00.01/2014 Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Suomen valtio omistaa Savilahdessa

Lisätiedot

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus MAALI-hanke Etocon Oy TEHTÄVÄ Maaliikennekeskuksen ja HEA:n (Humppila Eco Airport and Logistics Centre) toimijakartoitus, jossa kontaktoidaan yrityksiä ja

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA.fi Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA-Yhtymä Oy omistuksessa lähes 10 000 asuntoa kaikki tuotanto ARA-rahoitteista rakennusten energiankulutuksella suuri merkitys vuosittaisiin käyttökustannuksiin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot