Julkisjohtoinen alue- ja projektikehitysyhtiö. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkisjohtoinen alue- ja projektikehitysyhtiö. Loppuraportti 1.9.2011"

Transkriptio

1 Julkisjohtoinen alue- ja projektikehitysyhtiö Loppuraportti

2 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Esipuhe...4 Tausta...5 Osallistujat ja toteutus...6 Tehtävänanto...6 Kotimainen vertailu...7 Suurpelto... 7 Marja-Vantaa... 7 Eriksnäs... 7 Aurinkolahti... 8 Vertailu... 8 Kansainväliset referenssit VicUrban, Australia...12 Hankkeet...14 Kunnallistekniikka ja vesihuolto VicUrbanin projekteissa...18 Kestävä kehitys VicUrbanin projekteissa...18 Älvstranden Utveckling, Ruotsi...19 Kunnallistekniikka ja vesihuolto Älvstranden Utvecklingin projekteissa...22 Kestävä kehitys Älvstranden Utvecklingin projekteissa...22 Johtopäätökset ja sovellettava malli Johtopäätökset vertailuista...25 Sovellettava malli - case Kuninkaankolmio...26 Yleistä...26 Kuninkaankolmion alue...26 Perustaminen, maanluovutus ja omistus...27 Käytännön hyödyt ja johtopäätökset...28 Mitä haasteita jää ratkottavaksi...30 Lähteet Teksti: Kuvat: Haastattelut...31 Painetut lähteet...31 Muut lähteet...31 Matti Kuronen Mikko Weckroth, Matti Kuronen

3 3 Tiivistelmä on RAKLIn koordinoima ja tilaama selvityshanke, jossa tutkittiin mahdollisuuksia järjestää asuinaluekehitys julkisomisteisen yhtiön kautta. Selvityksessä vertailtiin neljän eri kunnan alueella sijaitsevan alueen julkisjohtoista kehittämistä sekä esiteltiin kaksi ulkomaista referenssihanketta sekä niiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen. Kotimaisessa vertailussa olivat Marja-Vantaa (Vantaa), Suurpelto (Espoo), Eriksnäs (Sipoo) ja Aurinkolahti (Helsinki) sekä ulkomaisessa VicUrban (Melbourne, Australia) ja Älvstranden Utveckling (Göteborg, Ruotsi). Kotimaiset mallit olivat pääosin projektimuotoisia osia kaupunkien organisaatioissa. Molemmat ulkomaiset mallit olivat osavaltion tai kaupungin omistamia yrityksiä, jotka kehittivät niille osoitettuja alueita sekä toteuttivat omistajiensa linjauksia kehitys- ja asuntopolitiikassa sekä kestävässä kehityksessä. Molemmat toimivat taloudellisesti kaupallisin periaattein, mutta joko pyrkien nollatulokseen tai investoiden mahdolliset voitot kehitystyöhön. Molemmat ulkomaiset mallit pyrkivät markkinaehtoisesti täydentämään markkinoiden toimintaa ja niiden liiketoimintaan kuului sekä kehitys että joiltakin osin myös rakennuttaminen. Selvitys osoittaa, että julkisen tahon olisi Suomessakin perusteltua ja jopa hyödyllistä tehdä aluekehitystä yritysmuotoisesti siellä, missä aluekehitykselle on olemassa toimivat markkinat. Pääkaupunkiseudun asuinaluekehitys on tällainen toimintakenttä. Pääkaupunkiseudun kunnat voisivat yhdessä perustaa ja omistaa aluekehittäjäyrityksen, joka kehittäisi kuntien omistamia sekä mahdollisesti itse hankkimiaan alueita taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Tämä palvelisi myös kuntien yhteiskunnallisia tavoitteita. Hyödyt liittyvät nopeutuneeseen toteutukseen, kynnysinvestointien ja yhteisen maanomistuksen tehokkaaseen hyödyntämiseen, maaomaisuuden kierron nopeutumiseen sekä parempiin yhteistyömahdollisuuksiin yksityisen sektorin kanssa. Lyhyesti voidaan todeta, että kuntien tällä toimintatavalla saavuttamat hyödyt syntyvät yhdistämällä erillishankkeita ja erillistä maanomistusta. Näin maankäyttöä voidaan parantaa ja palvelut tuottaa helpommin. Tapausesimerkkinä tutkimuksessa esitetään mallin käyttäminen Kuninkaankolmion alueella, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteinen projektialue.

4 4 Esipuhe Kuntien aluekehityshankkeet organisoituvat nykyisin tyypillisesti projektimuotoisiksi osiksi kuntaorganisaatioita. Projektitoteutuksella tavoitellaan nopeutta ja sujuvuutta hankkeen suunnittelussa, rakentamisessa sekä julkisessa päätöksenteossa. Tavoitteena on myös tehokas yhteistyö kunnan organisaation sisällä sekä maanomistajien, rakennuttajien ja muiden yksityissektorin toimijoiden kanssa hankkeen alusta alkaen. Projektiorganisaatioille annetut tehtävät ja vastuut ovat olleet kotimaisissa projekteissa varsin erilaisia. Eroja on myös maanomistusoloissa, maanomistajien ja kuntien välisissä sopimusjärjestelyissä sekä aluekehittämisen rahoitusratkaisuissa. Kunnat ovat organisoineet yritysmaailman malleja soveltaen liikelaitoksiksi tai yhtiöiksi myös aluerakentamista sivuavia toimintojaan, kuten kunnallistekniikkaa tai kiinteistötoimintoja. Mielenkiintoisia ratkaisumalleja aluekehitykseen löytyy myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Aluekehityshankkeita on ratkaistu yhtiömuotoisella organisaatiolla mm. Australiassa ja Ruotsissa. Tutkimuksen taustaryhmässä koettiin hyödylliseksi selvittää kotimaisia ja ulkomaisia esimerkkejä tutkien ja kokemuksia vertaillen, voisiko täysin julkisessa omistuksessa toimiva, yritysmaailman toimintamalleja soveltava yhtiömuotoinen toimija olla nykyisiä toimintamalleja tehokkaampi ja joustavampi toimija kehitettäessä uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Tutkijan tehtäväksi annettiin eräiden kotimaisten aluekehityshankkeiden vertailu, kahden ulkomaisen julkisomisteisen aluekehitysyhtiön arviointi sekä ehdotuksen tekeminen Suomeen soveltuvan julkisjohtoisen aluekehitysyhtiön toimintamallista. Tämän tutkimushankkeen koordinaattorina toimi Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Tutkimuksen toteutti väitöskirjatyönsä ohessa DI Matti Kuronen. Hankkeen rahoittivat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Sipoon kunta sekä Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Esitämme RAKLIn puolesta lämpimät kiitokset tutkimuksen tekijälle Matti Kuroselle sekä ohjausryhmän työskentelyyn osallistuneille, aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa (Helsingin kaupunki), toimialajohtaja Olavi Louko ja projektinjohtaja Pekka Vikkula (Espoon kaupunki), projektijohtaja Reijo Sandberg (Vantaan kaupunki), aluekehitysarkkitehti Sirkku Huisko ja kehitysjohtaja Mikko Aho (Sipoon kunta), osastonjohtaja Tuomo Heinonen (HSY) sekä johtaja Kaj Hedvall (Senaatti-kiinteistöt). Toivomme, että tämän tutkimushankkeen tulokset antavat virikkeitä entistä tehokkaampiin ja joustavampiin tapoihin vastata aluekehityshankkeiden moniin haasteisiin. Pekka Vaara toimialapäällikkö Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

5 5 Tausta Uudet asuinaluekehitys- ja rakentamishankkeet organisoituvat yhä useammin projektimuotoisiksi osiksi kuntaorganisaatioita. Projektiorganisaatiolla tavoitellaan tavallisesti hankkeen jouhevaa etenemistä ja mahdollisimman hyvää yhteistyötä myös kunnan ulkopuolisen toimijaverkoston kanssa, erityisesti yksityisten toimijoiden kytkemistä mukaan jo varhaisessa vaiheessa. Alueprojektien vastuut ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia. Kaikissa vertailluissa kotimaisissa projekteissa mukana oli yhteistyötä kaupungin ja yksityisten yritysten välillä, mutta myös kaupunkien sisäisiä kehitysprojekteja on olemassa. Yksityinen maanomistus ja yhteistyö yksityisten toimijoiden kanssa voi muuttaa myös kunnallistekniikan toteuttamisen budjettirahoitteisesta maankäyttösopimusmaksuin tehtäväksi. Tämä voi vaikuttaa alueen toteuttamisaikatauluun. Samaan aikaan kaupungit liikelaitostavat ja yhtiöittävät aluerakentamisen prosesseihin liittyviä toimintojaan, kuten kunnallistekniikkaa tai kiinteistötoimintojaan, tai antavat niitä kuntayhtymien hoidettavaksi. Yksityisen sektorin toimintatavat sekä julkisen ja yksityisen välinen kumppanuus, jopa PPP-malli (Public-Private Partnership; kotimaisessa kirjallisuudessa joskus myös nimellä JYY, julkis-yksityinen yhteistyö) tulisi Suomessakin olla mahdollista yhdistää julkisen sektorin johtamaan itse omistamansa tai hankkimansa maan kehitykseen. Onkin perusteltua selvittää, voisiko täysin julkisessa ohjauksessa ja omistuksessa toimiva, yksityisen sektorin toimintatapoja käyttävä yritysmuotoinen toimija olla mahdollinen vaihtoehto kehitettäessä ja rakennettaessa uutta asuinaluetta, millaiset liiketoimintamahdollisuudet tällainen toiminta antaisi ja miten kestävän kehityksen taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen tavoitteet voidaan ottaa mukaan tällaiseen aluekehittämiseen. Kansainvälisesti on olemassa useita vastaavia toimivia malleja sekä Euroopassa että muualla. Selvitettäviksi tässä hankkeessa valittiin Melbournessa, Australiassa toimiva, Victorian osavaltion omistama VicUrban sekä Ruotsista Göteborgin kaupungin omistama Älvstranden Utveckling. Sekä Ruotsin että Australian julkisen hallinnon mallit ovat valtiovarainministeriön kaksi vuotta sitten julkaiseman kuntajohtamisen kehittämishankkeen loppuraportin 1 mukaan riittävän lähellä suomalaista relevantin tiedon saamiseksi. Molemmat ulkomaiset mallit perustuvat julkisen hallinnon (kaupunki tai osavaltio) täysin omistaman yrityksen tekemään aluekehitystyöhön, jolle julkishallinto asettaa tavoitteet. Ulkopuolelle rajattiin esimerkiksi Hollannissa käytössä olevat julkisen ja yksityisen yhteisyritykset (joint venture), jotka siellä ovat vallitseva toimintatapa kehitettäessä etenkin vanhoja teollisuusalueita asumiskäyttöön. 1 Hämäläinen, Prättälä, Ryynänen: Kunnan johtaminen - demokratia, työnjako ja vastuu. Valtiovarainministeriö 2009

6 6 Tässä raportissa kumppanuudella ei tarkoiteta ainoastaan julkisen ja yksityisen välistä sopimuspohjaista kumppanuutta jonkin yksittäisen hankkeen hankinnassa tai toteuttamisessa, vaan kumppanuutta koko alueen kehittämisessä. Kumppanuus perustuu sopimukselle ja kumppanuudessa jaetaan riskejä hallitusti. Englanninkielinen vastine tässä raportissa käytetylle termille aluekehitys (tai asuinaluekehitys) on urban development tai development sekä vastaavasti ruotsinkielinen stadsutveckling tai utveckling. Prosessissa siis kehitetään ennestään rakentamatonta aluetta tai jo rakennettua aluetta vastaamaan uusiin käyttötarpeisiin. Prosessiin osallistujat tavoittelevat sillä erilaisia hyötyjä, kuten taloudellista voittoa tai strategioidensa toteuttamista. Ensin mainittu tavoite on pääasiassa yksityistä sektoria koskeva, toisella viitataan julkisen sektorin erilaisiin tavoitteisiin, linjoihin ja politiikkoihin. Osallistujat ja toteutus Tämän projektin koordinoijana on toiminut Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Projektiin osallistuivat RAKLIn lisäksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ja Sipoon kunta sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kuntayhtymä ja Senaattikiinteistöt, joka on valtion liikelaitos. Projektia ohjanneeseen johtoryhmään kuuluivat puheenjohtajana toimialapäällikkö Pekka Vaara (RAKLI) sekä jäseninä aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa (Helsingin kaupunki), toimialajohtaja Olavi Louko ja projektinjohtaja Pekka Vikkula (Espoon kaupunki), projektijohtaja Reijo Sandberg (Vantaan kaupunki), kehitysjohtaja Mikko Aho ja aluekehitysarkkitehti Sirkku Huisko (Sipoon kunta), osastonjohtaja Tuomo Heinonen (HSY) sekä johtaja Kaj Hedvall (Senaatti-kiinteistöt). Projektin toteutuksesta on vastannut Markain Oy, jossa DI Matti Kuronen vastasi kotimaisesta vertailusta, VicUrbaniin liittyvän aineiston hankinnasta ja johtopäätöksistä sekä FK Mikko Weckroth Älvstranden Utvecklingiin liittyvän aineiston hankinnasta. Projekti kesti kesäkuusta 2010 syyskuuhun Loppuraportin luovutus ja loppuseminaari pidettiin Työn aikana johtoryhmä kokoontui kolme kertaa, lisäksi pidettiin työkokouksia puheenjohtajan ja toteuttajien välillä. Tehtävänanto Tämän projektin tavoitteena oli 1. Tehdä esimerkinomainen vertailu hankkeeseen osallistuvien kuntien käytössä olevista asuinaluekehityksen malleista.

7 7 2. Kuvata kaksi julkisomisteista yhtiömuotoista ulkomaista alueprojektin johtamisen mallia: VicUrban (Melbourne, Australia) ja Älvstranden Utveckling (Göteborg, Ruotsi) sekä niiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen. 3. Esittää malli, jolla julkisjohtoinen alue- ja projektikehitysyhtiö voisi toimia alueprojektin liiketoimintaprosessin johtomallina Suomessakin. Projekti rajattiin koskemaan maanomistusta, projektinjohtoa ja kunnallistekniikan rakentamista eli alueen rakentamisvalmiuden kehittämistä. Kaavoitusprosessia ei tarkasteltu erillisenä tässä yhteydessä. Myöskään projektissa ei tarkasteltu yhtiömuotoisen toiminnan mahdollisia veroseuraamuksia, vaikka niitä tunnistettiinkin projektin aikana. Projektin tuloksia voidaan käyttää esiselvityksenä aluehankkeiden johtamista eteenpäin kehitettäessä. Johtopäätöksissä esitetään yksi mahdollinen malli, jolla aluehankkeiden strategisten tavoitteiden toteutumista voitaisiin edistää. Kotimainen vertailu Hankkeeseen osallistuvat neljä kaupunkia tai kuntaa toimittivat vertailuun tietoa niillä parhaillaan käytössä olevista aluekehityksen malleista projektikohtaisesti. Osallistujat valitsivat vertailukohteiksi Suurpellon (Espoo), Marja-Vantaan (Vantaa), Eriksnäsin (Sipoo) sekä Aurinkolahden (Helsinki). Suurpelto Suurpelto sijaitsee Kehä II:n varrella Henttaan, Mankkaan ja Olarin välissä. Alueen pintaala on kaikkiaan 325 hehtaaria, josta noin 90 hehtaaria kaavoitetaan puistoksi. Suurpelto valmistuu vuoden kuluessa. Kaava-alueita on kaikkiaan 7, parhaillaan käynnissä on alueiden 1 ja 2 rakentaminen. Rakennusoikeutta tulee alueelle yhteensä noin miljoona kerrosneliömetriä ja asukkaita Viime aikoina Suurpellon suunnitelmia on muutettu entistä vahvemmin asumispainotteisiksi. Marja-Vantaa Marja-Vantaan alue sijaitsee Kehäradan, Hämeenlinnan moottoriväylän ja Kehä 3:n solmukohdassa. Alueesta suunnitellaan noin asukkaan ja työpaikan aluetta. Vuonna 2014 käyttöön otettava Kehärata yhdistää alueen sekä Helsingin keskustaan että Helsinki- Vantaan lentoasemaan. Alueen ensimmäinen uusi asemakaava on lainvoimainen. Eriksnäs Eriksnäs on pääosin yksityisessä omistuksessa oleva alue Sipoonlahden itälaidalla Helsinki- Porvoon tuntumassa. Se on osa laajempaa Sibbesborgin aluetta ja on pinta-alaltaan noin 200 ha. Nyt tekeillä olevassa yleiskaavassa tutkitaan asukkaan asuinaluetta.

8 8 Aurinkolahti Aurinkolahti on 5000 asukkaan kerrostalovaltainen asuinalue Itä-Helsingissä, Vuosaaressa, joka oli hankkeen aloitusvaiheessa Helsingin kaupungin omistuksessa. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 2000 ja alue on paria tonttia lukuun ottamatta rakennettu valmiiksi. Asumisen lisäksi myös alueelliseen infrastruktuuriin on panostettu rakennuttamalla mm. Uutelan kanava sekä pitämällä korkealaatuinen merenranta-alue julkisessa käytössä. Vertailu Vertailun tavoitteena on tuoda esiin asuinaluehankkeiden julkisen johtamisen toimintatapoja. Aluehankkeita johdetaan käytännössä aina erilaisissa verkostoissa, joissa on useita toimijoita omine tavoitteineen ja toimintamahdollisuuksineen. Vertailtavat asiat pidettiin tietoisesti melko avoimina, jotta alueiden ja niiden kehityksen johtamisen ominaispiirteet pääsisivät paremmin esille. Vastausrungot laadittiin julkisten lähteiden perusteella ja vastaukset varmistettiin osallistujilta puhelin- sekä sähköpostikyselyllä. Kysymykset, joiden vastaukset ovat seuraavassa taulukossa, ovat: 1. Missä vaiheessa alueen kehitys on (valmis; rakenteilla; osin rakenteilla, osin suunnittelussa; suunnittelussa)? 2. Millaisia tavoitteita alueen kehittämiseen liittyy? 3. Missä tavoitteet on päätetty (strategia, alueen suunnitteluohjeisto, muu (voi olla useita))? Kuka tavoitteista on päättänyt? 4. Miten alueen kehitys on organisoitu kunnan päätöksenteossa? Miten alueen kehityksen talous on järjestetty? Liittyykö talouteen maanomistusjärjestelyjä? 5. Millä tavalla alueen kunnallistekniikka ja infrastruktuuri toteutetaan? 6. Millä tavalla alueen vesihuolto toteutetaan?

9 9 Suurpelto Marja-Vantaa Eriksnäs Aurinkolahti 1 Osin rakenteilla, osin suunnittelussa. Suunnittelussa, ensimmäinen kaavaalue Keimolanmäki rakenteille Suunnittelussa. Suurimmalta osin valmis. 2 Hyvän elämän visio, hiilineutraalius Suurpelto mainittu Espoostrategiassa. Kaavalliset tavoitteet normaalin kaavoitustyön ohessa; virkamiehet esittelevät lautakunnalle. Lisäksi erillinen ympäristöstrategia. 4 Kaupunginhallituksen alainen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto, joka käsittelee Suurpellon asioita. Suurpelto on oma taseyksikkönsä, jonka tulot tulevat maankäyttömaksuista. Maanomistus on pääosin yksityinen. Toiminnallisuus (ubiikkius), visuaalisuus ja kestävä ympäristö kaikessa. Uudenaikainen alue, ei pelkkää asumista. Ekologinen kestävyys, kilpailukyky ja Kehärata Vantaan strategiassa. Kaavalliset tavoitteet normaalin kaavoitustyön ohessa; virkamiehet esittelevät lautakunnalle. Marja- Vantaalla on myös oma strategiansa. Kaupunkiin on perustettu projektiorganisaatio kehittämään Marja-Vantaata, projektin vastuulla on myös kaavasuunnittelu. Kulut maksetaan erillisestä Marja-Vantaa rahastosta eikä vuosibudjetista. Johtavista poliitikoista on koottu Marja-Vantaa toimikunta. Vantaa on hankkinut ydinalueen omaan omistukseensa sekä solminut yhteistoimintasopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa. Kestävyystavoitteet Sibbesborgin kilpailusta. Laadittu visio ennen osayleiskaavatyötä. Kaavoituksen päätöksenteko normaalissa järjestyksessä kunnanhallituksen ao. jaostossa. Yksityinen maanomistus, hankeyhteistyö kunnan kanssa. Maanomistaja on palkannut projektinvetäjän jonka työtä kunnan ja maanomistajan yhteinen projektiryhmä ohjaa. Maanomistus on yhtiöitetty. Laman aikana tavoitteena oli saada vapaarahoitteinen asuntotuotanto käyntiin sekä lisätä alueen (ja koko Vuosaaren) arvostusta ja kiinnostavuutta. Kumppanuuskaavoitus, erillinen alueprojektin johtoryhmä laatimassa tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Lisäksi asukkaita osallistetiin Aurinkolahden neuvottelukunnassa. Kaavoihin liittyvät päätökset tehtiin normaalissa järjestyksessä. Yksityisten rakennuttajien kanssa pidettiin kv. arkkitehtikilpailu kaavoituksen pohjaksi. Kaupunki omisti maat, tontit myytiin kumppanuuskaavoituksessa mukana olleille rakennuttajille tietyllä sovitulle prosenttiosuudella asuntojen myyntihinnasta. Yhteistyösopimuksessa yritykset sitoutuivat korkeaan laatutasoon ja aikatauluun, kaupunki puolestaan korkeatasoiseen infrastruktuuriin ja asuntorakentamisen mahdollistavaan aikatauluun. Myöhemmin siirryttiin markkinahintaan, jolloin osaa loppuvaiheen alueesta tarjottiin kaikille.

10 10 Suurpelto Marja-Vantaa Eriksnäs Aurinkolahti 5 Rahoitetaan maankäyttömaksuilla taseyksikön sisällä, kaupunki rakennuttaa. Osana infraa myös imujätejärjestelmä. Kadut ja puistot yms. toteutetaan kaupungin toimesta pienempinä urakoina, joiden toteutusajankohdat ajoitetaan ennakoivasti siten, että lähtökohtana on valmis alue asukkaiden yms. tullessa ko. alueelle. 6 Kaupunki teettää urakat, HSY osallistuu suunnitteluun. Lähtökohtaisesti HSY maksaa infrastruktuurin, maankäyttömaksu ei kata sitä. Projekti on teettänyt kaavataloustarkastelun, kaupunki rakennuttaa infran. Kaupunki teettää urakat, HSY osallistuu suunnitteluun. Lähtökohtaisesti HSY maksaa infrastruktuurin, maankäyttömaksu ei kata sitä. Kunnallistekniikka ja infrastruktuuri rahoitetaan maan arvon nousulla/ tontin myyntituloilla. Maanomistaja vastaa kokonaisuudessaan investoinneista hankeyhteistyösopimuksen mukaisesti. Toteutus kunnan valvonnassa. Erillistä maankäyttömaksua ei peritä. Infra luovutetaan kunnalle, joka vastaa sen jälkeen ylläpidosta. Vesihuolto toteutetaan kunnan valvonnassa ja hyväksymien suunnitelmien mukaisesti, vesi ostetaan alueelliselta vesihuoltoyhtiöltä. Maanomistaja vastaa investoinneista. Infra luovutetaan kunnalle käyttöönoton yhteydessä nykyisen käytännön mukaan (kunta omistaa vesihuoltoverkon) Rahoitettiin budjetista, tulot tontinmyynnistä. Kaava mahdollisti tehokkaan rakentamisen ja lisäsi tontinmyyntituloja, minkä perusteli budjettivarojen kohdentamista mm. Uutelan kanavaan. Kaupunki teetti urakat, Helsingin Vesi (HSY:n edeltäjä) osallistui suunnitteluun sekä maksoi infrastruktuurista. Taulukko 1. Alueiden vertailu. Tiedossa ei ole, että Suomessa olisi organisoitu julkisjohtoista aluehanketta yritysmuotoisesti. Vertailussa kuvatut projektiorganisaatio, taseyksikkö ja sopimusperusteinen yhteistyö yksityisten kumppanien kanssa ovat toistaiseksi pisimmälle vietyjä yhteistyömalleja. Kaikissa vertailluissa kohteissa yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on monimuotoista ja tämän yhteistyön tavoiteltu sujuvuus on ollut ainakin yksi taustasyy juuri projektimuotoiselle organisoitumiselle. Yhteistä vertailluille projekteille on, että ne on organisoitu suhteellisen itsenäisiksi osiksi kaupunkien organisaatiota. Lisäksi kaikissa tehdään yhteistyötä yksityisten maanomistajien ja yksityisten kehittäjien ja rakennuttajien kanssa. Kaikilla projekteilla on vastuullinen projektinjohtaja, joka muissa kuin Eriksnäsin tapauksessa on osa kaupungin organisaatiota.

11 11 Projektinjohtajan tehtävänä on luoda ja ylläpitää hankkeeseen liittyvää verkostoa, vaikka osa hankkeeseen liittyvistä tehtävistä hoidetaankin eri virastoissa. Lisäksi hankkeilla on mahdollisesti muitakin henkilöresursseja ja kaikkien johtaminen tai koordinaatio tapahtuu erillisessä projektiorganisaatiossa tai kehittämistoimistossa, ei osana kaavoitusta. Suurpellossa ja Marja-Vantaalla projekteihin liittyy myös taloudellinen itsenäisyys, niiden tulot kohdennetaan kaupungin budjetissa projektille. Projekteihin liittyy tavoitteita, jotka Suurpellon ja Marja-Vantaan osalta tulevat osin jo kaupunkien strategiasta. Suurpellossa, Marja-Vantaalla ja Eriksnäsissä ekologisen kestävyyden tavoitteet ovat pinnalla; Aurinkolahdessa, jonka kehitys alkoi aiemmin, kestävyystavoitteet ovat ennemminkin sosiaalisia. Suurpellossa on perustettu erillinen yhtiö vastaamaan alueelle toteutettavasta imujätejärjestelmästä. Alueella toimivat asuntorakennuttajat ovat sen osakkaita, mutta omistus on tarkoitus siirtää rakentamisen edetessä taloyhtiöille. Muuten infrastruktuuri toteutetaan melko perinteisesti, poislukien Eriksnäs, jossa maanomistaja vastaa infrainvestoinneista sopimuksen mukaisesti. Vesihuollon osalta HSY joutunee jatkossa maksamaan uuden verkoston liittymismaksuista ja vesihuoltomaksuista, eikä sitä kateta maankäyttömaksuin kuten aiemmin. Maanomistusta ei kaikissa hankkeissa ole keskitetty kaupungin käsiin. Marja-Vantaalla kaupunki on hankkinut pääosan maata omistukseensa ja Aurinkolahdessa kaupunki oli alkuperäinen omistaja, mutta Suurpellossa ja Eriksnäsissä luotetaan siihen, että yksityisten maanomistajien kanssa voidaan sopimuksin luoda yhteinen kehittämisintressi. Luottamushenkilöiden sitouttaminen tai luottamushenkilöohjaus on erilaista projektien kesken. Syynä tähän voivat olla kaupunkien erilaiset perinteet asiassa. Kuitenkin kaikissa tapauksissa projektista raportoidaan kaupunginhallitukselle, sen jaostolle tai vastaavalle elimelle, vaikka siihen liittyvät erillistehtävät, kuten katusuunnittelu ja rakentaminen, voivatkin olla osa muiden luottamuselinten päätöksentekoa. Projekteissa on kiinnitetty huomiota päätöksenteon avoimuuteen ja osallisten osallistumiseen. Samalla on kuitenkin pyritty varmistamaan päätöksenteon ja toiminnan ketteryys.

12 12 Kansainväliset referenssit VicUrban, Australia VicUrban on Victorian osavaltion omistama kestävän kaupunkikehityksen toimija, joka on samaan aikaan sekä viranomainen että viranomaisen ohjauksessa toimiva osavaltion omistama yritys. Se perustettiin VicUrbanin rooli on innovoida kehittämällä kulloistenkin markkinoiden kestävimpiä asumisen ratkaisuja, luoda uutta toimintaa sellaisissa paikoissa ja sektoreilla, joilla ei vielä ole toimivia markkinoita ja pitkällä aikavälillä vaikuttaa asuntomarkkinoiden ja rakennusalan toimintaan. VicUrban keskittyy pääasiassa kehittämiseen ja tonttien luovuttamiseen rakentajille, mutta myös rakennuttaa jonkun verran itse asuntoja myyntiin. Viranomaistaho VicUrbanin taustalla on Victorian Urban Development Authority (siis osavaltion virasto, joka on osa Department of Planning and Community Developmentia eli asiasta vastaavaa ministeriötä). Australiassa suurin osa julkishallinnon tehtävistä kuuluu osavaltioille, kaupunkien organisaatiot ovat varsin pieniä. Lisäksi kaupungeilla ei ole samanlaista itsehallintoa kuin Suomessa, vaan ne ovat hallinnollisesti osavaltion alaisuudessa, vaikka niillä onkin omat valtuustonsa. Asuinaluekehitys Victoriassa on vastuiltaan ja velvollisuuksiltaan melko samanlaista kuin Suomessakin. Kaupungit ovat vastuussa alueidensa kaavoittamisesta sekä rakentamiseen liittyvistä lupaprosesseista ja yksityiset toimijat vastaavat pääosin kehittämisestä ja rakentamisesta. Suurimman poikkeuksen muodostaa se, että osavaltio voi ottaa suunnitteluvastuun pois kaupungeilta jotain tiettyä aluetta koskien. Hyväksytyn kaavan lisäksi varsinaiseen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. VicUrbanin tehtäviksi on sitä koskevassa laissa erikseen määrätty tehdä aluekehitystä, kehittää Docklandsin satamakäytöstä poistunutta aluetta Melbournessa, vastata sille erikseen annettujen alueiden kehittämisestä sekä auttaa toteuttamaan hallituksen kaupunkikehitystavoitteita ja strategioita. Näiden lisäksi VicUrban myös rakennuttaa asuntoja myyntiin. Osavaltion politiikka, jota VicUrban toteuttaa, on 5 Million (aiemmin Melbourne 2030), joka keskittyy kaupunkirakenteen eheyttämiseen sekä lisärakentamiseen siten, että mainittu viiden miljoonan asukkaan raja olisi hallitusti saavutettavissa. Julkinen maanomistus Victoriassa on monissa käsissä. Osa maista kuuluu kaupungeille, osa osavaltion tai liittovaltion eri virastoille ja ministeriöille. VicUrban hankkii kehittämänsä maat itselleen ja sillä on lupa käyttää myös pakkolunastusta, mutta siitä on toistaiseksi pidättäydytty. Kuten Suomessakin, pakkolunastuksen kauppahinnat määrätään arviointitoimituksessa. VicUrbanin oma tase, joka on pääasiassa maaomaisuutta sekä myytäviä asuntoja, on noin 300 miljoonaa dollaria (230 milj. euroa). Suhteessa liikevaihtoon sen maaomaisuuden kiertonopeus on siis melko suuri.

13 13 Victorian osavaltio (julkinen) Tuotto Ministeri Omistajaohjaus Hallitus Oma pääoma VicUrban (yksityinen) Aluehankkeet ja asuntokehitys Kuva 1. VicUrbanin hallinnointikaavio VicUrbanilla on oma, ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva kahdeksanhenkinen hallitus, joka raportoi suoraan ministerille. Ministeri nimittää hallituksen, ja jäsenistö on aina jollain tapaa heijastellut myös poliittisia voimasuhteita. Ministeri vastaa sekä kaupunkisuunnittelusta että kaupunkikehityksestä eli vastaa jokseenkin Suomen asuntoministerin roolia. Hallitus siis edustaa omistajaohjausta, mutta toimitusjohtajan alaisuudessa toimiva johto on organisoitu kuten missä tahansa yrityksessä. Työntekijöitä on hieman yli 200. Victoriassa tyypillisin asumismuoto on omakotitalo. Aluekehittäjät myyvät tontteja, ja asunnonostaja ostaa ensin tontin sekä rakennuttaa sille sopivan talon, tyypillisesti valmiista mallistoista. Valmiiden asuntojen kauppa on lähes pelkästään ydinkeskustojen ilmiö, jossa asumismuotona on kerrostalo tai kaupunkivilla. VicUrbanin markkinaosuus vuosittain myytävistä tonteista on noin 12 %, jolla se on keskikokoinen toimija markkinoilla. Haasteena Victoriassa, etenkin Melbournen seudulla, on asumisen kalleus. On esitetty, että noin puolella väestöstä ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta omistusasuntoon, vaikka omistusasuminen on Suomen tapaan selvästi yleisin hallintamuoto (70-75 % kaikista asuntokunnista). Sosiaalista tai tuettua asumista on tarjolla ainoastaan hyvin harvoille, ja osavaltio sekä liittovaltio ovatkin ensi sijassa keskittyneet tukemaan rahallisesti mm. ensiasunnon ostajia sekä kannustaneet investointeihin finanssikriisin jälkeen. VicUrban ei tuota sosiaalista asumista. Monilla alueilla pientalotontti maksaa enemmän kuin itse talo. Toisaalta asuinaluekehitys ja rakentaminen on iso teollisuudenala, joka tuottaa verotuloina suoraan osavaltiolle noin miljardi dollaria (740 miljoonaa euroa) sekä työllistää ihmistä.

14 14 Muut aluekehittäjät pitävät VicUrbania myös markkinahäirikkönä, koska sillä on vahvat kontaktit hallintoon ja koska joillakin alueilla VicUrban on myös kaavoituksesta vastaava viranomainen. Vuoden 2010 lopulla VicUrbanin strategiaa tarkennettiin siten, että se keskittyy entistä enemmän kaupunkirakennetta täydentävään kehittämiseen ja alueiden käyttötarkoitusten muutoksiin Liikevaihto (milj. AUD) Tulos (milj. AUD) Kuva 2. VicUrbanin taloudellisia tunnuslukuja. Liikevaihto vasemmalla akselilla, tulos oikealla. Hankkeet Aurora Auroran alue on uusi asuinalue Melbournessa. Alueella on nyt noin 5000 asukasta ja kokonaisuudessaan siitä tulee noin asukkaan alue. VicUrban on vastannut alueen kehittämisestä. Se hankki ensin alueen omistukseensa ja laati masterplanin sekä erillisen kestävyysvision. Tämän jälkeen alueen kehitykseen otettiin mukaan kahdeksan kiinnostunutta rakennusliikettä, jotka olivat valmiita sitoutumaan alueen kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kehitysvaiheessa Aurora oli Victorian osavaltion ainoa kuuden energiatähden (vrt. A- energialuokan) asuinalue, ja mukaan valittiin vain sellaisia toteuttajia, joiden talomallistossa joko oli valmiina tai jotka olivat kehittämässä kuuden tähden asuntotuotteita. Rakennusmääräykset eivät vaadi rakentamaan kuuden tähden taloja, eikä rakentajille subventoitu voimassaolevia rakennusmääräyksiä energiatehokkaampaa rakentamista millään tavalla, vaan hanke luotti markkinoiden vetovoimaan.

15 15 Kuva 3. Tyypillinen asuinkatu Aurorassa Kysymys oli siis ainoastaan sopimuksesta VicUrbanin ja rakennusliikkeiden välillä. Nyttemmin kuuden tähden alueita on kehitteillä muitakin ja vastaavasti energialuokituksen kiristyessä, Auroraan on tarjolla seitsemän ja kahdeksan tähden taloja. Erinomaisen energialuokan lisäksi alueella on käytössä harmaiden vesien erottelu ja käyttö kasteluun jokaisen kiinteistön alueella. Yhdessä kaikki kestävän kehityksen ratkaisut johtivat 53 % keskiarvoa pienempään asumisen hiilijalanjälkeen sekä 9 % vastaavalla sijainnilla olevan markkinaehtoisen viiden tähden alueen hiilijalanjälkeä pienempään jalanjälkeen. Kuva 4. Auroran esittelypaviljonki

16 16 Dandenong Dandenong on Melbournen alueella sijaitseva kaupunkikeskus, jonka asukkaiden pääasiallinen on ollut valmistava teollisuus. Sen lopettaessa tai muuttaessa muualle, alueen työllisyyskehitys on pitkään ollut huono. Tämä oli alkusysäyksenä hankkeelle. Kestävyystavoitteet ovat siis pääasiassa sosiaalisia. Yhdeksi keinoksi aikaansaada sosiaalista muutosta valittiin radikaalit muutokset kaupunkikuvassa. Osavaltion hallitus konsultoi VicUrbania ja päätyi antamaan kehityshankkeen sekä suunnitteluviranomaisroolin sille. Muita sosiaalisen muutoksen keinoja on mm. koulutuspaikkojen kohdentaminen alueelle. Hanke käynnistettiin vuonna 2006 ja osavaltion hallitus on varannut siihen kaikkiaan 290 miljoonaa dollaria (215 miljoonaa euroa) tulevien vuoden aikana. Summa käytetään sekä uudisinvestointeihin että maanhankintaan VicUrbanin kautta. Hankkeen elinkaaren aikana VicUrbanin oletetaan pääsevän aluetasolla vähintään nollatulokseen. Kuva 5. Kortteleita Dandenongin pääkadun ja rautatieaseman välistä, jotka VicUrban hankki omistukseensa. Etualan työmaalla rakennetaan osavaltion uutta virastotaloa. Dandenongin keskustassa noin seitsemän hehtaarin ydinalueen maanomistus on hajautunut 170 eri omistajalle. Ensimmäisenä kehitystehtävänä oli konsolidoida tämä maanomistus VicUrbanille. Dandenongissa tehdään paljon investointeja sekä liikenteeseen että julkiseen infrastruktuuriin. Vuosien aikana keskustan pääkatu sekä yhteys rautatieasemalle uusitaan täysin. Kaupallisissa tiloissa VicUrban toimii fasilitaattorina ja parantamalla rakennettua ympäristöä myös luo uutta liiketoimintaa.

17 17 Maankäyttömaksut alueen arvonnoususta tulevat VicUrbanille, mutta sen tekemät investoinnit ovat etupainotteisia, josta johtuen osavaltio joutuu sijoittamaan merkittävän alkupanoksen alueen kehittämiseen. Hankkeen talous perustuu kehitystyössä syntyvään maan/kiinteistön arvonnousuun, yksityisten omistajien osalle koituvasta arvonnoususta saatavaan korvaukseen sekä kärsivälliseen (mutta tuottohakuiseen) julkiseen rahaan. Infrastruktuurin ja liikekeskustan parantamisen lisäksi alueelle tulee myös uutta asumista, kaikkiaan noin 1300 uutta pientaloasuntoa. Kuva 6. Uusi silta rautatien yli. Silta yhdistää uuden asuinalueen keskustan palveluihin. Docklands Docklands on Melbournen ydinkeskustaan rajoittuva vanha satama-alue, joka nyt kehitystyön jälkeen on noin 12 miljardin dollarin (8,9 miljardin euron) arvoinen ja jonka kehittäminen oli yksi VicUrbanille lain nojalla annettuja tehtäviä. Osavaltio luovutti VicUrbanille 160 hehtaaria pilaantunutta satama-alueen maata apporttina ja VicUrbanin vastuulle jäi puhdistaa maat sekä kehittää aluetta ja luovuttaa tontteja rakentajille. VicUrban laati alueen yleiskaavan (master plan) ja sillä on veto-oikeus suunnitteluun Docklandsin alueella. Suunnitteluviranomainen on kuitenkin Melbournen kaupunki. Mukaan otettavat kehittäjät osallistuvat oman alueensa detaljikaavoitukseen. Ne maksavat kehitysluvista VicUrbanille sekä maksavat myös tonteista. VicUrban on siis Docklandsissa eräänlainen maapankki.

18 18 Kunnallistekniikka ja vesihuolto VicUrbanin projekteissa VicUrban kustantaa maan arvon kohoamisella kehittämiensä alueiden kunnallistekniikan. Infrastruktuurikustannukset ovat siis osaltaan mukana tonttikustannuksissa. Tapauskohtaisesti VicUrban rakennuttaa infrastruktuurin joko yksin tai paikallisen vesilaitoksen osallistuessa kustannuksiin esimerkiksi runkolinjojen osalta. Rakennettu vesi-infrastruktuuri luovutetaan vesilaitokselle ja muu infrastruktuuri vastaavasti niistä vastaaville viranomaisille. Vesilaitokset ovat suoraan osavaltion omistuksessa ja vastaavat veden puhdistuksesta, jakelusta, jäteveden poiskuljetuksesta sekä jäteveden puhdistuksesta kuten Suomessakin. Useilla VicUrbanin kehittämillä alueilla käytössä oleva harmaiden ja mustien vesien käsittely kiinteistöissä tai aluetasolla on sen sijaan VicUrbanin itse kehittämää ja kustantamaa sekä tähtää alueiden tavallista parempaan ympäristöluokitukseen. Dandenongissa myös kehitetään vanhaa jätevedenpuhdistamon aluetta yhteistyössä Melbourne Waterin kanssa. Kestävä kehitys VicUrbanin projekteissa VicUrbanin taustalla ovat osavaltion kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä ohjaavat linjaukset. VicUrban pyrkii kaikilla kehittämillään alueilla kestävimpiin mahdollisiin kulloisiinkin markkinalähtöisiin ratkaisuihin. Toteutusta ohjataan laatuohjelmalla, tontinluovutusperiaatteilla tai muilla vastaavilla dokumenteilla. Ekologiseen kestävyyteen liittyen energiankulutuksen lisäksi myös vedenkulutukseen pyritään vaikuttamaan käyttämällä harmaat vedet uudelleen sekä yleensäkin pienentämällä vedenkulutusta. Victorian osavaltion alueella vedenkäytölle on eriasteisia rajoituksia lähes ympäri vuoden. Kuva 7. Harmaiden vesien käyttöä kasteluun Aurorassa

19 19 Kaupunkisuunnittelussa VicUrban suosii mixed use alueita, siis alueita, jotka eivät ole pelkästään asuin- tai työpaikka-alueita. Tämän katsotaan vähentävän liikkumisen tarvetta ja sitä kautta päästöjä. Kuva 8. Auroran esittelypaviljongin havainnollistus vedenkäytöstä Älvstranden Utveckling, Ruotsi Ruotsin asuinaluekehitys ja yleinen asuntomarkkinatilanne muistuttavat Suomea. Finanssikriisi vähensi asuntotuotantoa, mutta sen jälkeen on palattu taas kasvuuralle. Alueita kehittävät pääasiassa yksityiset aluekehittäjät ja kuten Suomessakin, asemakaavan tarkoituksena on Ruotsissa myös luoda tasapaino julkisten ja yksityisten toimijoiden tavoitteiden välille. Perinteisesti aluekehitys Ruotsissa on ollut hyvin lineaarista ja julkisjohtoista. Älvstranden Utveckling AB on Göteborgin kaupungin täysin omistama yritys, jonka tarkoituksena on kehittää kaupungin läpi virtaavan Göta-joen rantaa, joka on vanhaa telakkaaluetta ja kaupunkirakenteen kannalta hyvin keskeinen paikka luvulla laivateollisuus mullistui ja alueen kolme suurta telakkaa joutui vaikeuksiin aiheuttaen myös työttömyyttä talousalueelle. Samaan aikaan Göteborgin satama muutti pois alueelta, kauemmas kaupungista. Telakat ajautuivat Ruotsin valtion käsiin, joka 1977 perusti Svenska Varv nimisen yhtiön ja siirsi telakoiden kiinteistöt sille. Valtio ja Göteborgin kaupunki kehittivät aluetta yhdessä eri tavoin vuoteen 1996, jolloin kaupunki otti vastuun kehityksestä itselleen ja muutti omistajayrityksen nimen nykyiseksi.

20 20 Lopputavoitteena alueelle on saada asukasta ja saman verran opiskelupaikkoja sekä työpaikkaa. Tällä hetkellä asukasluku on noin 9000, opiskelijoita noin 7500 ja työpaikkoja noin Yrityksen missiona on johtaa Älvstrandenin alueen kehittämistä. Tavoitteena on kokonaiskehitys, ei ainoastaan yksittäisten kiinteistöjen kehittäminen ja alueen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kasvu siten, että alueelle sijoittuu sopivassa suhteessa asuntoja, työpaikkoja ja virkistysmahdollisuuksia; tapa, joka Älvstrandenissa on koottu termin Goda staden alle. Kaikki tämä Älvstranden Utvecklingin tulee tehdä vuoropuhelussa Göteborgin asukkaiden ja muiden yhteisöjen kanssa sekä siten, että kiinteistöjen osto ja myynti edesauttaa taloudellista vakautta. Missioon on alusta lähtien kuulunut myös alueen tunnettuuden kasvattaminen ja imagon parantaminen, pääasiallisena keinona tässä on käytetty erilaisten konserttien ja muiden suurtapahtumien järjestämistä alueella. Älvstrandenin alueella kaupungin ja kehittäjän roolit ovat toisenlaisia kuin mitä ne tyypillisesti olisivat. Älvstranden Utveckling vastaa itse suurelta osin esisuunnittelusta ja yleiset suunnitteluohjeet ovat mahdollistaneet yleiskaavan jättämisen määräyksiltään väljemmäksi. Kaupunkisuunnitteluvirastolla ja yrityksellä on pysyvä yhteinen työryhmä, joka käy läpi suunnitteluasiat, mutta päätösvalta on edelleen kaupungilla. Göteborgin kaupunki (julkinen) Omistajaohjaus Tuotto Hallitus Älvstranden Utveckling (yksityinen) Älvstrandenin aluehankkeet sekä rakennushankkeet Kuva 9. Älvstranden Utvecklingin hallinnointikaavio Oma pääoma

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 01.06.2015 Sivu 1 / 1 5502/02.07.00/2014 58 Tontin ja maanalaisen alueen vuokraaminen Gumbölestä sekä tontin laajennuksen vuokraaminen Muuralasta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY),

Lisätiedot

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu Kuntaliiton ajankohtaiset Kirsi Rontu Kuntalain kokonaisuudistus Hallitus antoi esityksensä uudeksi kuntalaiksi Eduskunta hyväksyi 13.3.2015 uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki on

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 02.06.2014 Sivu 1 / 1 2228/02.07.00/2014 57 Asuinkerrostalotontin myynti Niittykummusta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Asunnot Oy:lle ja SRV Rakennus Oy:lle, kortteli 15051 tuleva tontti

Lisätiedot

Hennala. Esittely- ja keskustelutilaisuus Tervetuloa!

Hennala. Esittely- ja keskustelutilaisuus Tervetuloa! Hennala Esittely- ja keskustelutilaisuus 20.4.2016 Tervetuloa! Hennalan alue ASUNTOALUE HARJOITUSKENTTÄALUE KASARMIALUE HENNALA 20.4.2016 Asiantuntijoina paikalla: Pirkko-Leena Jakonen projektipäällikkö

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 88. Senaatti-kiinteistöt Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva

Lisätiedot

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 150 Asianro 4539/10.00.01/2014 Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Suomen valtio omistaa Savilahdessa

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Helsinki-Vantaa -selvityksen informaatiotilaisuus

Helsinki-Vantaa -selvityksen informaatiotilaisuus Helsinki-Vantaa -selvityksen informaatiotilaisuus Teemaryhmä 4: Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö pj. Jukka Peltomäki Nykytilan kuvaus 1/2 Keskeisiä havaintoja: Toimintojen nykyhallinto ja johtamisjärjestelmät

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS MÄÄRÄALAN KAUPASTA

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS MÄÄRÄALAN KAUPASTA MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS MÄÄRÄALAN KAUPASTA 1. JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Rovaniemen kaupunki (1978283 1) Hallituskatu 7, PL 8216 96101 Rovaniemi jäljempänä Kaupunki Redinor Oy (0919708 1) perustettavan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 09.03.2015 Sivu 1 / 1 995/02.07.00/2015 29 Tontin määräosan myynti ja yleisen alueen vuokraus Tapiolasta Kiinteistö Oy Jousenpuiston Pysäköinti -yhtiölle pysäköintilaitoksen rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 256. Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 256. Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 3535/02.07.00/2014 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 85 8.9.2014 256 Kiinteistö Oy Koskelonteollisuus 3 -nimisen yhtiön myynti Conorin Oy:lle

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KH 316/2006 LIITE 3 Ydinkeskustan osayleiskaavan 2002-2015 muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KUUSANKOSKEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUS 2008 Kuusankosken kaupunki Kuusankosken kaupungin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

11fra Oy. Yhtiölle on laadittu valvontatutkimusohjelma, joka on voimassa asti.

11fra Oy. Yhtiölle on laadittu valvontatutkimusohjelma, joka on voimassa asti. H1 mos 11fra Oy JÅMSÅ HIMOS-INFRA OY Himos-lnfra Oy kuuluu Jämsä-konserniin kaupungin omistamana tytäryhteisönä. Yhtiö perustettiin 19.5.1999 ja se merkittiin kaupparekisteriin 1.7.1999 (Y-tunnus 1543389-6).

Lisätiedot

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Strategiaohjelman 2009-2012 arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 15.11.2012 Strategiavuosina 2009-2012 saavutettiin Kestävää kehitystä

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5188 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (11) Kaupunginvaltuusto Kaj/12 04.11.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (11) Kaupunginvaltuusto Kaj/12 04.11.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (11) 281 Kiinteistönkaupan esisopimus ja lopulliset sopimukset Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevien tonttien ja tontinosien myymiseksi (Espoo, Kaitaa, korttelit

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(5) KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.11.2011 PROJ.NRO 211 Asemakaavan muutos korttelit 304 ja 306, sekä niihin liittyvät puistoliikenne-,

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet 2 Sijainti Siirin tontit sijaitsevat n. 5 km keskustasta itään. Alue sijaitsee aivan Harvoilanmäen asuntomessualueen vieressä. Asuntomessualue avasi Siirin uuden asuinalueen. Kaikkiaan Siirin alueelle

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU LÄHIVIRKISTYSALUE ULVILASSA 5.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO 1. PERUS-

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 11.01.2016 Sivu 1 / 1 2555/10.00.02/2014 67 2.6.2014 8 Kerrostalotontin varauksen jatkaminen Otaniemestä Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiölle ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle yhteisesti, kortteli

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

(jäljempänä myös Maanomistaja ) tilojen , ja osalta

(jäljempänä myös Maanomistaja ) tilojen , ja osalta MAANKÄYTTÖSOPIMUS 1 SOPIJAPUOLET 1.1 Sipoon kunta Y-tunnus 0203533-8 PL 7, 04131 Sipoo (jäljempänä myös Kunta ) 1.2 Leif Fredriksson S-tunnus 100344-4890 Stadsviksvägen 127, 01150 Söderkulla (jäljempänä

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Aluekehityshankkeiden rahoitettavuus ja taloudellinen kannattavuus

Aluekehityshankkeiden rahoitettavuus ja taloudellinen kannattavuus Aluekehityshankkeiden rahoitettavuus ja taloudellinen kannattavuus Aluekehittämisen taloudellinen tarkastelu Lähtökohdat ja riskit KUNNAN RISKIT ALUEKEHITYSHANKKEISSA Kunnalla on yleensä merkittävä riski

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro sekä tonttijako, Asola

Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro sekä tonttijako, Asola Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro 721300 sekä tonttijako, Asola Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa

Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa Kiinteistöasioiden digipäivä 12.10.2016 Esko Maukonen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen hallinnassa on 1/3

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset Strategiatyön keskeiset johtopäätökset KPY:n nykyistä visiota, toiminta-ajatusta ja arvoja ei ole tarpeen olennaisesti muuttaa Strategisesti KPY profiloituu jatkossa yhä vahvemmin pitkän aikavälin teolliseksi

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

YHTEISJÄRJESTELYSOPIMUS

YHTEISJÄRJESTELYSOPIMUS YHTEISJÄRJESTELYSOPIMUS 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Tämä yhteisjärjestelysopimus koskee Sipoon kunnan Källbäckin kylässä sijaitsevan T3 Pähkinälehdon asemakaava-alueen korttelin 540 AK-1 tontteja

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot