Helsinki-Vantaa -selvityksen informaatiotilaisuus

Transkriptio

1 Helsinki-Vantaa -selvityksen informaatiotilaisuus Teemaryhmä 4: Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö pj. Jukka Peltomäki

2 Nykytilan kuvaus 1/2 Keskeisiä havaintoja: Toimintojen nykyhallinto ja johtamisjärjestelmät Helsingissä i matriisimainen i i johtamismalli, Vantaalla matala hallintojärjestelmä j t l ä Helsingissä on vahvat virastot ja liikelaitokset, Vantaalla on vahva toimiala Vantaalla päätöksentekoa on delegoitu paljon, Helsingissä vähän Vantaalla elinkeinopolitiikka on vahvasti integroitu maankäytön prosesseihin, Helsingissä sitä tehdään vähemmän integroituna maankäyttöön Helsingissä päätöksien tekemiseen käytetään varsin usein muodollisia virasto/lautakunta/johtokuntatason lausuntokierroksia, Vantaalla päätöksenteko on keskitetty kahteen lautakuntaan ja valmistelun aikana virallisia lausuntoja käytetään vähän 2

3 Nykytilan kuvaus 2/2 Maankäytön kehittämisstrategiat Yhteisiä iä Vanhojen asuinalueiden täydennysrakentaminen Raideliikenteen ja sen varren alueiden kehittäminen Raja-aluehankkeina Kuninkaankolmio ja Östersundom Helsingin maankäytön painopisteitä ovat lisäksi: Kiinteästi kantakaupunkiin liittyvät suuret rannikon projektialueet Koivusaari-Jätkäsaari- Hernesaari-Kalasatama-Kruunuvuorenranta Keskustan laajenemisalue Keski-Pasila Maankäyttöön vaikuttavina liikennehankkeina Länsimetro, poikittaiset Jokeri-yhteydet ja raideyhteys Östersundomiin Vantaan maankäytön painopisteitä ovat lisäksi: Kehäradan varren maankäytön kehittäminen, ensi vaiheessa Leinelä ja Marja-Vantaa Aviapoliksen alueen kehittäminen Merkittävin koko kaupungin maankäyttöön vaikuttava ajoneuvoliikenteen hanke on Kehä III:n parannus Vantaankoskelta Vuosaareen. Myyrmäen kehityksen kannalta Kehä II on tärkeä. Hakkilan työpaikka-alueen kehittäminen (Vantaan akseli) 3

4 Kaupunkisuunnittelun resurssit ja kaavavarannot Helsinki Vantaa Asukkaita asukasta asukasta A. Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusresurssit Henkilöresurssit (ilman liikennesuunnitelua, Helsingin resursseista pois 0,31 hlöä/1 000 as. 0,29 hlöä/1 000 as. tettu tutkimus sekä osat, jotka Vantaalla on sijoitettu muihin MAL yksiköihin) toteutuneen rakentamisen suhteen (vuosikeskiarvo ) 09) 0,37 hlöä/1 000 tot.kem2 0,14 hlöä/1 000 tot.kem2 Kaupungin tilaamat ulkopuoliset konsulttipalvelut /1 000 as. 510 /1 000 as. Kaavoitettu uusi rakennusoikeus Asuinrakennusoikeutta keskimäärin kem2/vuosi kem2/vuosi Asuinrakennusoikeuden kaavoitustavoite kem2/vuosi kem2/vuosi Toimitilarakennusoikeutta keskimäärin kem2/vuosi kem2/vuosi Kaavavarannot Asuinrakentaminen Yleiskaavavaranto kem kem2 vastaten 7 kem2/asukas vastaten 15 kem2/asukas Asemakaavavaranto kem kem2 vastaten 4 kem2/asukas kas vastaten 9 kem2/asukas kas Kaavavarannot Työpaikkarakentaminen Yleiskaavavaranto kem kem2 vastaten 4 kem2/asukas vastaten 36 kem2/asukas Asemakaavavaranto kem kem2 vastaten tt 14 kem2/asukas k vastaten tt 20 kem2/asukas k Kaupungin maanomistus 62 % maa alasta 33 % maa alasta 4

5 Maa- ja sopimuspolitiikka Helsinki Vantaa Asukkaita asukasta asukasta D. Maa ja sopimuspolitiikka Kaupungin maanomistus 62 % maa alasta 33 % maa alasta Maanvuokratuotot vastaten 225 /as. ja vuosi vastaten 20 /as. ja vuosi Maanmyyntitulot keskimäärin vastaten 135 /as. ja vuosi vastaten 122 /as. ja vuosi Maankäyttösopimusten korvaukset (raha/maa) keskiarvo vastaten 15 /as. ja vuosi vastaten 14 /as. ja vuosi Maanhankinta keskimäärin vastaten 23 /as. ja vuosi vastaten 59 /as. ja vuosi Lähimmän 5 vuoden aikana kaupunkien mailla toteutettavaksi ennakoidun asemakaavavarannon pääoma arvo (esirakentamiskulut ja myyntitulojen edellyttämät infrainvestoinnit (kadut, puistot, melusuojaus, johtosiirrot yms.) vähennetty arvosta) /vuosi /vuosi vastaten 234 /asukas vastaten 195 /asukas Arviointiperusteet Asuntorakentaminen: kem2/vuosi kem2/vuosi Maanmyyntitulo (esirakentamiskulut vähennetty Hgissä): 600 /kem2 420 /kem2 Työpaikkarakentaminen: kem2/vuosi kem2/vuosi Maanmyyntitulo (esirakentamiskulut vähennetty Hgissä): 350 /kem2 200 /kem2 Kunnallistekniikan investoinnit 200 /kem2 100 /kem2 5

6 Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat valittujen näkökulmien pohjalta Arviointi oli haastavaa, koska suurin osa arvioiduista mahdollisista eduista ja haitoista on luonteeltaan pikemminkin uhkia ja mahdollisuuksia. Toimeksiannon mukaisesti ne on kuitenkin raportoitu mahdollisina etuina ja haittoina. Analyysi on tehty toimeksiannon mukaisesti erikseen yleisellä, useiden näkökulmien kannalta samantyyppisesti vaikuttavalla tasolla ja erikseen asukkaiden, yritysten ja kuntayhteistyön näkökulmista Teemaryhmä on pyrkinyt keskittymään näkökulmien kannalta keskeisiin ja/tai yleisen mielenkiinnon kannalta kiinnostaviin yhdistämisen vaikutuksiin Kaupunkien yhdistämiseen liittyy samankin näkökulman kannalta sekä etuja että haittoja. Siksi teemaryhmä on päätynyt esittämään ne rinnakkain. Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen tilanteessa MALY -toimintoihin liittyvien etujen ja haittojen toteutuminen riippuu paljolti tulevista maankäytön tavoitteista ja niiden toteuttamisesta, jota ei ole ollut mahdollista ottaa huomioon arvioinnissa 6

7 Yleiset vaikutukset 7

8 Asukasnäkökulma 8

9 Yritysnäkökulma 9

10 Seutuyhteistyön ja kuntayhtymien näkökulma 10

11 Yhteenveto Teemaryhmän tarkastelualueella Helsingin ja Vantaan yhdistäminen ei hallinnon yhdistämisen väliaikaisia haittoja lukuun ottamatta hallinnon osalta johtaisi selkeisiin etuihin tai haittoihin verrattuna nykytilanteeseen kaupunkien yhdistäminen avaisi mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun kansainvälisen aseman voimistamiseen. Seutumaisemman suunnittelunäkökulman myötä yhdistäminen mahdollistaisi myös nykyistä monipuolisempien asumis- ja työpaikkaympäristöjen luomisen Kaupunkien yhdistäminen tarjoaisi erinomaiset mahdollisuudet Suomen kuntakentässä ainutlaatuisen laajan, maankäyttöön liittyvän asiantuntijaresurssin, osaamisen suuntaamiseksi yhdistyneen kaupungin laadukkaaseen kehittämiseen kustannustehokkaalla tavalla Yhtenäinen joukkoliikennejärjestelmä Helsingin tariffitasolla lisäisi kustannuksia nykytasoon nähden Yhdistyneen kaupungin erittäin suuri kokoero muihin kuntiin nähden voi tuoda mukanaan vaikeuksia pääkaupunkiseudun kehittämisen kannalta tärkeään seutuyhteistyöhön Suuri kokoero puoltaisi myös muusta kuntakentästä poikkeavan lainsäädännöllisen ja taloudellisen erityissuhteen ee kehittämistä ä valtion suuntaan. 11

12 Jatkotoimeksianto Maly -teemaryhmälle seurantaryhmä käsitteli kuntatalousryhmän loppuraporttia, jonka jälkeen ohjausryhmä kehotti teemaryhmiä toimittamaan kuntatalousryhmälle ja edelleen tiedoksi ohjausryhmälle kuntatalousryhmän kysymän taustaselvityksen (alla). pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa mennessä Maankäytön ja ympäristön ryhmä: arvio maankäyttöhyödyistä arvio investointitarpeista ja euromääräisestä investointitasosta yhdistyneessä kaupungissa erityisesti infrakustannusten ja joukkoliikenneinfran osalta. arvio yhdistyneen kaupungin maanmyyntituotoista sekä maanvuokratuotoista esim. 10 seuraavan vuoden aikana. arvio vuosittaisesta asuntotuotannon sekä työpaikkojen määristä esim. 10 seuraavan vuoden aikana 12