MITEN ALUEELLINEN SEGREGAATIO VAIKUTTAA TURVALLISUUTEEN

Transkriptio

1 MITEN ALUEELLINEN SEGREGAATIO VAIKUTTAA TURVALLISUUTEEN VTT Sampo Ruoppila Tutkimusjohtaja (kaupunkitutkimus) Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari, Lahti

2 Asuinalueiden erilaistuminen ja segregaatio Asuinalueiden erilaistuminen Sosiaalisten ryhmien jakautuminen kaupunkialueella Tulot/varallisuus Ammattiasema/koulutus Kotitalouden rakenne Etnisyys Neutraali termi Sosiaalinen segregaatio Sosiaalisten ryhmien syrjivä jakautuminen kaupunkialueella Viittaa mahdollisuuksien epätasa-arvoon, eriarvoisuuteen -> negatiivisen arvolatauksen sisältävä termi Käytetään usein, kun puhutaan sosiaalisten ongelmien (liialliseksi katsotusta) kasautumisesta tietyille asuinalueille Mikä on liikaa on pohjimmiltaan poliittinen kysymys

3 Mistä asuinalueiden erilaistuminen johtuu? STRATIFIKAATIO, VALTA TILALLISUUS

4 STRATIFIKAATIO (sosiaalinen kerrostuminen) Ylimmät kerrostumat Sekoittaa (hieman): Taloudellinen, kulttuurinen vai sosiaalinen pääoma Tasoittaa : Hyvinvointivaltion pyrkimys mahdollisuuksien tasa-arvoon (esim. ilmainen koulutus, tulonsiirrot) Suuret keskiluokat Alimmat kerrostumat SOSIAALINEN LIIKKUVUUS

5 SUOMI 1990-LUVUN LAMAN JÄLKEEN Enemmistö suomalaisista hyötyi talouskasvusta Työtulot kasvaneet vauhdilla (Vuodesta 2000 vuoteen 2008 työtulojen keskimääräinen taso nousi 36 prosenttia.) Tuloverojen kevennykset lisänneet ostovoimaa Tuloerot ovat kasvaneet huomattavasti, mutta pääasiassa tuloasteikon ääripäissä Tulojen kasvu on keskittynyt tulojakauman yläpäähän, varsinkin pääomatulojen osalta. Tuloverouudistus (1993) -> Verotus tasaa tuloeroja vähemmän Tuloasteikon alapäässä pienituloisten kotitalouksien asema on heikentynyt sekä suhteellisesti että absoluuttisesti mitattuna luvun alusta. Aluksi syynä olivat sosiaaliturvan leikkaukset Sittemmin tulonsiirtojen vaatimaton kehitys ansiotuloihin verrattuna Sosiaalinen liikkuvuus sukupolvien välillä on melko korkea, mutta liikkuvuus on suhteellista

6 TILALLISUUS Sekoittaa (hieman): Elämäntavat, maku, asumispreferenssit; asuntokanta vs. kotitalouksien koko Vähiten arvostetut asuinalueet Arvostetuimmat asuinalueet Tasoittaa : Mahdollisuuksien tasa-arvoa tukevat asuntopoliittiset pyrkimykset, kuten sosiaalisten vuokra-asuntojen tarjonta keskiluokkaisilla alueilla (sosiaalinen sekoittaminen) ja asumistuki VALIKOIVA MUUTTOLIIKE JA PAIKALLAAN PYSYMINEN

7 STRATIFIKAATIO, VALTA Arvostetut hyvätuloisten alueet TILALLISUUS Väheksytyt huonotuloisten alueet - Köyhyyden ja sosiaalisten ongelmien tilallinen kasautuminen - Erot elinolosuhteissa

8 Asuinalueiden erilaistuminen on suhteellista tiheyttä, mutta yhdistelmissä on variaatiota

9 ASUINALUEIDEN ERILAISTUMINEN SUOMALAISISSA KAUPUNGEISSA Keskimäärin ei ole jyrkkää, mutta ääripäät erottuvat Lama -> työttömyyden keskittymiä suurimpien kaupunkien lähiöissä -> uudenlainen kaupunkiköyhyys & vähiten arvostettujen lähiöiden pisteet, joissa köyhyys tiivistyy Vauraus keskittynyt niin ikään, mutta ei yhtä pistemäistä Etninen erilaistuminen uusi ulottuvuus (1990->) Maahanmuuttajat vielä heterogeenisempi kategoria kuin kantaväestö Ongelmakeskeinen lähestymistapa ei ole oikea Ensimmäisen polven maahanmuuttajien sosioekonominen asema on merkittävästi muuta väestöä heikompi Riippuvaisia myös asumisen tukitoimista -> suurissa kaupungeissa keskittymistä alueille, joissa on enemmän sosiaalista vuokraasuntotuotantoa Alueellinen yhteisvaihtelu: samoilla asuinalueilla asuu usein myös kantaväestön huono-osaisemmassa asemassa olevia väestöryhmiä.

10 ERILAISTUMINEN JA SEGREGAATIO Kuvastavat yhteiskunnallisia eroja (Stratifikaation tilallistuminen) Saattavat vahvistaa eriarvoisuutta edelleen Elinolosuhteet: saavutettavuus, palvelut, ympäristön kunnossapito, ympäristöhaitat Sitoutuminen alueeseen on keskimääräistä vähäisempää; piittaamattomuus, laiminlyönnit, ilkivalta Sosiaaliset häiriöt, häiriökäyttäytyminen Huono maine, alueen leimautuminen Sosiaaliset verkostot vähemmän integroivia (esim. työelämään) Sosiaalistuminen -> naapurustoefekti? (Helsingissä tutkitusti vain kouluefekti, joka selittyy vanhempien taustalla ja sekin pieni. Näin siksi, että alueiden väliset erot ovat pieniä.) Kaupunkien kannattaa yrittää välttää mittavampien köyhyyden keskittymien muodostumista KOETTU OSALLISUUS YHTEIS- KUNNASSA? KOETTU TURVAT- TOMUUS

11 KRIITIIKITÖN TURVALLISUUSPUHE VOI OLLA OSA ONGELMAA Koskela, Hille (2009) Pelkokierre: Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta. Helsinki: Gaudeamus.

12 Turvallisuusyhteiskunta ja turvattomuus Turvallisuuspyrkimysten kasvu on ilmiönä melko uusi Turvattomuus pelko luottamuksen puute pessimismi & tulevaisuus uhkina Pelko -> erottelujen tekeminen Normatiivisia ja moraalisia erotteluja tekemällä tuotettu poikkeavuus muuttuu helposti itsestään selväksi Ei osata kyseenalaistaa, miksi tietynlaista käytöstä, henkilöä tai ihmisryhmää pidetään poikkeavana Turvattomuus on sosiaalinen konstruktio Kollektiivisen mielikuvituksen, median ja muiden tiedonlähteiden muovaama mentaalinen kokonaisuus

13 Me/muut erottelu konkretisoituu kaupunkitilassa Rajan vetäminen me vs. muut Marginalisoiminen tai syrjäyttäminen on sekä tilallinen että sosiaalinen prosessi Tilaa pitävät hallussaan ne, joilla on valtaa Etäännyttämisen politiikka: turvallisuuden haasteeseen vastaaminen tilan kontrollilla -> sosiaalinen vuorovaikutus jäykistyy -> yhteiskunta polarisoituu lisää -> julkinen tila kapenee Kamppailu kaupunkitilasta kuvaa niitä eriarvoistumisen prosesseja, joita turvayhteiskunta tuottaa

14 Julkisen tilan julkisuus on uhattuna Julkisen tilan kontrollin ja hallinnan korostuessa tilan käytön ja kulkemisen rajoitusten kohteena ovat yksilöt ja ryhmät, joiden elämäntavat tulkitaan normaaleista keskiluokkaisista käyttäytymisen tavoista poikkeaviksi. Usein reagointiin riittää uhkaavaksi tai vaaralliseksi mieltäminen, vaikka käytös olisi laillista. Ennaltaehkäiseväksi aiotun puuttumisen seurauksena julkinen tila rakentuu yhä enemmän kapeasti ymmärretyn sosiaalisen järjestyksen ehdoilla. Tällä hetkellä on suuri vaara, että mielikuva siitä, että kontrolloitu ja hallittu kaupunki on hyvä, syrjäyttää muut tavat kuvitella, mitä julkinen tila voisi olla. Paitsi että julkinen tila nitistyy järjestyksenpidon alla, kapenee myös mielikuvitus siitä, mitä se voisi olla. Kun julkinen tila vähenee, myös vieraiden kohtaaminen vähenee -> erilaisuuden pelko ja ennakkoluulot lisääntyvät entisestään -> pelkokierre

15 Mikä avuksi julkisen tilan häiriökäyttäytymiseen? Näkemys 1: Häiriöt voidaan poistaa kontrollia lisäämällä Tilaisuuspainotteinen rikoksentorjunta Tilallistuminen: painotetaan enemmän fyysistä tilaa kuin sosiaalisia rakenteita Näkemys 2: Pitää puuttua yhteiskunnan rakenteellisiin ongelmiin Koko puhe häiriökäyttäytymisestä heijastaa pelon ja valtasuhteiden muodostamaa kokonaisuutta (-> Pelätään jotakin epämääräistä, ja kun pelko vaatii konkreettisia toimia ja ratkaisuja, määritellään uhkakuvaksi ne, joilla ei ole valtaa) -> Ratkaisu pikemminkin poikkeavien yksilöiden huolehtiva kontrolli

16 Pelkokierre katkaistaan toleranssin kulttuurilla Vihasta luopuminen on ainoa tie ulos pelosta. On joku jota pelätään. Pelon tärkein polttoaine on viha. Suvaitsevaisuuden edistäminen ja rasismin kitkeminen vähentävät pelon voimaa Ennakkoluuloisuus syntyy sellaisessa vieraan kohtaamisessa, jossa ei osata toimia Moniarvoisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen vähentää ennakkoluuloja ja hälventää pelkoja sekä paikallisesti että globaalisti Perinteisin ja edelleen kenties vahvin erilaisuus on sukupolvien välinen kuilu Nuorisokulttuurit Alakulttuurien tunteminen ja ymmärtäminen Mitä tahansa ei pidä hyväksyä, esimerkiksi väkivaltaa missään muodossa Pelon kulttuurissa ei kuitenkaan ole kyse siitä, vaan kaikenlaisen vieraan toiminnan näyttäytymisessä uhkaavana

17 Pelon kulttuuri Peloissaan oleminen -> välinpitämättömyys, vastuun välttely ja vastuun ulkoistaminen Siitä pois Vastuu ja välittäminen vaativat uskallusta Heikompien tukeminen ( kaveria ei jätetä, esimerkiksi humalaisia lapsia) Kaupunkien turvallisuuden parantaminen tulisi keskittyä niihin, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia. Näin saadaan aikaan myös muille turvallinen ympäristö. Turvallisuuden edistämisen keinot ovat poliittinen kysymys: on priorisoitava Arjessa vastuun ulkoistamisesta vastuun ottamiseen

18 TURVALLINEN KAUPUNKI Kannustaa ihmisiä ottamaan paikkansa kaupunkitilassa, sen kaduilla, pihoilla, puistoissa, joukkoliikenteessä ja muissa paikoissa ja palveluissa tarvitsematta pelätä. Edellyttää luottamusta toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. On avoin: ketään ei suljeta pois, vaan kaupunki on sekä fyysisesti että asenteellisesti avoinna kaikille. Turvallisessa kaupungissa kenenkään ei tarvitse rakentaa muureja kotinsa ympärille. Turvallinen kaupunki rakennetun ympäristön suunnittelussa (Aalto-yliopisto) sesti-turvallinen-elinymparisto/taustatietoa/alueellineneriytyminen

19 Jyrkkä segregaatio kasaa ongelmia, joista voi syntyä turvallisuusuhkia. Sen välttäminen kannattaa. STRATIFIKAATIO, VALTA Marginaaliryhmät marginalisoituvat, kun voimakkaat ryhmät puolustavat omaa tilaansa. Erilaisten ihmisten kohtaaminen on tärkeää kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa tähän. TILALLISUUS Turvattomuus on ongelma köyhimmillä alueilla, niihin pitää panostaa eniten.

20 Kiitos