VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISOHJEET

Transkriptio

1 (Käännös) Paraisten kaupunki VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISOHJEET Suomi ja suuri osa Eurooppaa ovat pitkittyneessä taantumassa. Tuleville vuosille on ennustettu erittäin hidasta kasvua. Vuoden 2009 taantumaa edeltänyttä kasvutasoa ei tulla saavuttamaan, koska talouden kasvupotentiaalia heikentävät väestön ikääntymisestä johtuvat tarjonnan rajoitteet. Talousarviovuoden 2015 makrotalousluvut osoittavat seuraavaa: SUOMEN TALOUDEN TUNNUSLUVUT Ennuste 2014 Ennuste 2015 BKT -8,5 % 3,3 % 2,8 % -1,0 % -1,4 % 0,2 % 1,40 % Vienti -21,3 % 7,5 % 2,9 % -0,2 % 0,3 % -0,5 % 4,60 % Inflaatio 0,0 % 1,2 % 3,4 % 2,8 % 1,5 % 1,3 % 1,70 % Työttömyys 8,2 % 8,4 % 7,8 % 7,7 % 8,2 % 8,5 % 8,40 % Lähde: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus Nordean, Op-Pohjolan ja Aktian viimeisimpien ennusteiden mukaan BKT kasvaa vuonna 2015 vain 0,3 0,6 %, mikä on huomattavasti vähemmän kuin valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteessa. Yhteisöverot reagoivat suhdannemuutoksiin voimakkaimmin ja muodostavat samalla verolajin, joka on kaikkein vaikeinta ennustaa oikein. Yhteisöverotulojen arvioidaan nyt vähenevän vuonna 2014 ja seisahtuvan vuosina Tämä johtuu osin ennustetuista suhdanteista, osin siitä, että yhteisöveroprosentti vuonna 2014 laski 24,5 %:sta 20 %:iin ja osin siitä, että kuntien yhteisövero-osuuden arvioidaan vuosina 2016 ja 2017 pienenevän.

2 Kaupungin työttömyysaste on heikentynyt jonkin verran vuodesta 2013, heinäkuussa 2014 työttömyysaste oli 7,4 %:n tasolla (vertailun vuoksi 6,3 % heinäkuussa 2013). Työttömyysaste on kuitenkin valtakunnallisesti tarkasteltuna alhainen ja alhaisin Varsinais-Suomessa. Samaan aikaan kun meillä on Varsinais-Suomen paras työllisyystilanne, väestönkehityksemme on lähestulkoon alueen huonoin. Tuloverojen kehityksen odotetaan kaupungin oman ennusteen mukaan vuonna 2014 toteutuvan jopa noin euroa budjetoitua alhaisemmalla tasolla. Tämä johtuu erityisesti marras- ja joulukuun veronoikaisuista sekä jäännösveron maksamisesta, joka nyt tapahtuu täysimääräisesti vuoden 2015 puolella. Vuosien 2015 ja 2016 ennusteet perustuvat Kuntaliiton toukokuun ennusteen mukaiseen verojen kehitykseen. Kuntaliiton syyskuun ennusteessa tullaan todennäköisesti ennustamaan heikompaa kehitystä vuosiksi 2016 ja

3 Valtionosuuksien arvioidaan valtionosuusuudistuksen johdosta vähenevän 0,4 % vuonna Kaupunki tulee menettämään vuosittain 3,4 3,8 miljoonaa euroa, kun uudistuksen vaikutukset näkyvät täydessä laajuudessaan. Verojen ja valtionosuuksien arvioidaan talousarviovuonna 2015 kasvavan yhteensä vain eurolla eli 0,4 %:lla suhteessa vuoden 2014 talousarvioon ja eurolla eli 0,2 %:lla suhteessa vuoden 2014 ennusteeseen. 3

4 Kaupungin rahoituksen kehitys on valtionosuusuudistuksen ja heikkojen suhdanteiden vuoksi erittäin heikkoa vuosina 2014, 2015, 2016 ja 2017 ja vielä vuonna Valtionosuusuudistus merkitsee Paraisten kaupungille rahoituksen pysyvää heikkenemistä, ja verorahoituksen kehitys on samalla erittäin heikkoa suhdannetilanteen vuoksi. Jotta kaupungin talous ei vaarannu ja jotta kaupunki pystyy säilyttämään toimintansa ja taloutensa itsenäisen ohjausvallan, kaupungin on sopeutettava toimintansa heikentyneeseen rahoitukseen. Väestö Tilastokeskus arvioi, että kaupungin väestönkasvu on tänä vuonna ja tulevina kolmena vuonna maltillista väestönkehityksen käännyttyä negatiiviseksi vuonna Kaupungin väestönkasvu on alueellisessa vertailussa alhainen kaupungin hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta. 4

5 Yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut kaupungissa tuntuvasti viimeisten kymmenen vuoden aikana (yli 65-vuotiaita noin 700 enemmän), samalla kun vuotiaiden osuus on vähentynyt huomattavasti (lähes 400 hengellä) vuotiaiden määrä on suhteellisen vakaa, mutta vähentynyt (126 hengellä). Suuntauksen odotetaan vahvistuvan entisestään. 5

6 Yleiset kustannustekijät Palkkojen arvioidaan nousevan 0,8 %, tähän sisältyvät palkkaliukumat, palkkojen harmonisoinnit ja henkilöstömuutokset: palkat ja sosiaalimaksut lasketaan keskitetysti. Henkilösivukulujen arvioidaan olevan yhteensä 29,21 % kokonaispalkkasummasta. Inflaatio-odotukset ovat muuttuneet suhteellisen nopeasti ja ovat nyt 0,4 0,8 prosenttiyksikön tasolla. Asukasluku oli vuoden 2014 alussa henkeä (vertailuluku). Velkataakan kasvu ja sen myötä heikentynyt rahoituksellinen asema ovat merkki siitä, että kaupunki on elänyt ja elää yli varojensa, ja sekä velkataakan taso että sen kasvuvauhti ovat huolestuttavia. Vuonna 2013 kaupunki onnistui johdannaissopimuksesta irtautumisen ansiosta pienentämään velkataakkaansa 3,6 miljoonalla eurolla. Velkataakan on vuoden 2014 talousarviossa arvioitu kasvavan vielä 3 miljoonalla eurolla, ja vuoden 2014 ennusteiden valossa vaikuttaa nyt todennäköiseltä, että lisälainanotto toteutuu. On hyvin tärkeää luoda vuoden 2015 talousarviossa käyttötalouteen edellytykset sille, että investoinnit saadaan katettua huomattavasti laajemmin. Talousarvion tasapainottamisen kannalta tämä ei kuitenkaan riitä, vaan investointien on oltava edellisvuosia alhaisemmalla tasolla. Kaupungin toiminta ja investoinnit suunnitellaan ja toteutetaan kaupungin strategian mukaan niin, että Paraisten talous on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä tasapainoinen. Toiminta ja investoinnit sopeutetaan omaan rahoitukseen niin, että kertyneet yli- /alijäämät katetaan kullakin taloussuunnitelmakaudella, ja niin, että tulorahoitus riittää nettoinvestointien rahoitukseen. 6

7 Tähänastisten ennusteiden, vuoden 2013 tilinpäätöksen sekä vuoden 2014 määrärahojen käytön ja kertyneiden tulojen perusteella kaupungilla on realistinen mahdollisuus laatia talousarvio ja taloussuunnitelma siten, että kaupunki voi rahoittaa oman toimintansa suunnitteluvuosina nostamatta verotasoa. Tämä vaatii kuitenkin sitä, että kaupunki pystyy toteuttamaan ne toimenpideehdotukset, jotka toisivat pysyviä säästöjä, yhdistettynä hyvin pidättyväiseen linjaan käyttötalouden ja investointien suhteen koko suunnittelukauden ajan. Vastuualueiden visio ja tavoitteet Talousarvio on valtuuston ohjausinstrumentti tulevan vuoden toimintaa varten. Kunnanvaltuusto vahvistaa toimintojen tavoitteet ja myöntää määrärahat tavoitteiden toteuttamiseen. Valtuusto ottaa kantaa tavoitteisiin ja strategioihin sekä toimintojen resurssien tarpeeseen vastuualuetasolla, kun taas määrärahojen yksityiskohtainen käyttö ratkaistaan käyttösuunnitelmissa lautakunta- ja toimintatasolla. Yksittäisten vastuualueiden tavoitteiden ja visioiden tulee olla yhteensopivia kaupungin tavoitteiden, visioiden ja arvojen kanssa ja edistää niitä. Kaupungin strategia tulee ottaa huomioon talousarviotyössä. Talousarvio ja taloussuunnitelman tekstiosa laaditaan osoitteessa G:\Common\Budget 2015\Mall budget 2015 olevan mallin mukaisesti. Tavoitteita, arviointikriteerejä ja tavoitetasoja asetettaessa tulee ottaa huomioon Tilastokeskuksen keräämät tilastotiedot. Svante Nysten ja Ulla Andersson auttavat määrittelemään osastoittain kerättävät tilastotiedot. Investointiosa Kaupunki suunnittelee rahoittavansa investoinnit suunnittelukaudella omarahoitteisesti, ja sen tulee pitkällä aikavälillä jatkaa lainataakkansa pienentämistä. Jos käyttötalousarvion kehykset pitävät eikä budjetoituihin ulkoisiin tuloihin tule suurempia muutoksia, investointien taso ei saa ylittää 4-5 miljoonaa euroa. Investointimeno on Paraisten kaupungille investointi käyttö- tai rahoitusomaisuuteen, jolla voidaan katsoa olevan vähintään viiden vuoden taloudellinen käyttöaika ja merkittävä taloudellinen arvo. Tällaiseksi merkittäväksi arvoksi määritellään vähintään euroa. Olemassa olevaan käyttöomaisuuteen tehtävän investoinnin menon on täytettävä seuraavat kriteerit: a) investoinnin on annettava kohteelle pysyvää lisäarvoa sekä b) pidennettävä kohteen käyttöaikaa. Jolleivät nämä kriteerit täyty, meno katsotaan käyttömenoksi. Jonkin laitteen korjaaminen on ensisijaisesti nähtävä käyttömenona. Peruskorjaus, esim. kiinteistön kulumis-, home- tai muun vaurion korjaaminen tai tiepäällysteen korjaaminen, on katsottava käyttömenoksi. Oleellista on, että kulloinenkin investointimeno ilmoitetaan talousarviossa erikseen. Kaikkiin investointimenoihin on liitettävä hankekuvaus. Kulloinenkin vastuullinen yksikkö tai osasto laatii hankekuvauksen ja lähettää sen kaupungin talouspalveluihin. Näin toimitaan investoinnin kirjanpidon ja kulukirjauksen helpottamiseksi. Kaupungin palkkakulut ja muut kustannukset, kuten esim. asuinalueiden suunnittelusta ja toteuttamisesta syntyvät investointikustannukset ja investointihankkeiden aloittamisen yhteydessä syntyvät menot, katsotaan käyttömenoiksi. 7

8 Myyntivoittojen budjetoinnissa ja kirjaamisessa on noudatettava kirjanpitolautakunnan kuntajaoston sitovaa suositusta, mikä tarkoittaa sitä, että kukin monijäseninen toimielin budjetoi investointiosaan myyntikohteiden kirjanpitoarvon ja että myyntivoitot ja mahdolliset myyntitappiot kootaan yhteen ja samaan paikkaan käyttötalousarviossa. Myyntivoitot huomioidaan tuloslaskelman kohdassa Toimintatuotot. Vuoden 2015 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa laadittaessa omaisuuden (tonttien, rakennusten, osakkeiden ja muun omaisuuden) myynti budjetoidaan niin, että kukin lautakunta ilmoittaa myyntikohteen nimen, kirjanpitoarvon ja arvioidun myyntihinnan. Kirjanpidollisesti myyntikohteiden kirjanpitoarvot budjetoidaan ja kirjataan kunkin toimielimen kohdalle investointiosaan ja myyntivoitot (myyntiarvon ja kirjanpitoarvon erotus) budjetoidaan ja kirjataan käyttötalousarvioon kokoamalla ne yhteen talouspalveluiden kohdalle. Investointihankkeiden kohdalla on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: 1. Kuukausi, jolloin investointikustannus tulee ajankohtaiseksi 2. Hankkeen kokonaiskustannus ja toteutusaikataulu, jonka mukaisesti kokonaiskustannus tarvittaessa jaetaan eri talousarviovuosille 3. Hankkeen vaikutus käyttötalouteen 4. Hankkeen mahdollisesti vaatima henkilöstö 5. Erityisrahoitus (valtionosuudet, korkotukilainat, liittymismaksut, käyttöomaisuuden myynnistä saatavat tuotot ym.) Hankkeiden lomakepohja (tehty Wordilla) on osoitteessa G:\Common\Budget 2015/projektblankett Aikataulu Ehdotukset vuoden 2015 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi on jätettävä koostettavaksi viimeistään , numero-osa Ulla Anderssonille ja tekstiosa Nina Nordströmille. Muutoin kaupunki noudattaa erillisen liitteen mukaista aikataulua. Liitteet: Talousarvion laatimisaikataulu 8