Niko Jakobsson. Referee-artikkeli Toukokuu Julkaistu Edilexissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niko Jakobsson. Referee-artikkeli Toukokuu 2011. Julkaistu Edilexissä 12.7.2011 www.edilex.fi/lakikirjasto/7904"

Transkriptio

1 Niko Jakobsson TOIMINNANTARKASTUS MAALLIKKOTILINTARKASTUKSEN KORVAAJANA TARKASTELUA ASUNTO- OSAKEYHTIÖN JA PIENEN OSAKEYHTIÖN SEKÄ TILINTARKASTUSVELVOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA Referee-artikkeli Toukokuu 2011 Julkaistu Edilexissä Julkaistu aiemmin: Helsinki Law Review 2011/1

2 Helsinki Law Review 2011/1 In co-operation with

3 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana Functional inspection as a substitute for laymen auditing observations from the viewpoints of a housing company, a small limited liability company and auditing duty Niko Jakobsson English Abstract This article gives an insight into the laymen auditing system and its recent developments in Finland. Officially the institution of lay auditing came to an end when the new Auditing Act ( /459), containing general provisions on auditing, came into force. In the preliminary work of the new law, it was stated that laymen auditing was not reliable. As a consequence, a small-sized limited liability company can nowadays make a choice between a certified auditor and abandoning auditing entirely. Nevertheless, the new Housing Companies Act ( /1599) introduces a new model of laymen auditing called functional inspection. This new institution is in practice a renamed model of the earlier lay auditing system but it is possible only in housing companies. In the preliminary work of the Housing Companies Act, all the arguments for retaining the laymen auditing system in housing companies were opposite to the arguments for abandoning lay auditing in general with the new Auditing Act. Observations presented in this article are important when we consider functional inspection in the context of, for example, the protection of the minority and the auditing duty in general. The share owners minority rights were reduced by the Limited Liability Companies Act ( /624) and therefore the functional inspection model might prove to be useful also in small-sized limited liability companies. Recently the functional inspection model has been adopted in the Associations Act ( /503, see amendment /678) as an alternative to abandoning auditing. 5

4 Helsinki Law Review 2011/1 Full article in Finnish Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana tarkastelua asunto-osakeyhtiön ja pienen osakeyhtiön sekä tilintarkastusvelvollisuuden näkökulmasta 1. Johdanto 1.1 Asunto-osakeyhtiö ja pieni osakeyhtiö tarkastelun kohteena Asunto-osakeyhtiöiden asema on Suomessa vakiintunut, maassamme on noin asunto-osakeyhtiötä. 1 Sanotaan, että asuntokauppa on ihmisen elämän suurin kauppa. Asunto-osakeyhtiöt arvokkaine yksittäisine huoneistoineen ovat melkoinen varallisuusmassa. Ja vaikka pörssiyhtiöistä puhutaan mediassa paljon, pienten käytännössä vain muutaman osakkaan osakeyhtiöiden asema on suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä, sillä suurin osa eli 94,4 prosenttia yrityksistä on 1 9 hengen mikroyrityksiä. 2 Toisin kuin perinteinen osakeyhtiö, asunto-osakeyhtiö on voittoa tavoittelematon yhtiömuoto, jonka perimmäisenä tarkoituksena on asuntojen omistaminen ja hallinta. 3 Asunto-osakeyhtiön tarkoitus eroaa perinteisestä osakeyhtiöstä, jonka tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille 4. Näiden kahden yhtiötyypin sääntely on uuden asunto-osakeyhtiölain (1599/2009, AOYL) myötä yhdentynyt melkoisesti AOYL:n rakentuessa vuonna 2006 uudistuneen OYL:n säännösten pohjalle. Vaikka AOYL:iin sisällytettiin uusia nimenomaan vain asunto-osakeyhtiöitä koskevia sään- 1 Tilastokeskuksen Asuntoyhteisöjen talous aineiston laatuselosteen mukaan Suomessa oli asunto-osakeyhtiötä. Hallituksen esityksen mukaan Suomessa on yli asunto-osakeyhtiötä, ks. HE 24/2009, s Ks. Yritysrekisteri 2008, jonka mukaan osakeyhtiö on Suomessa suosituin yritystoimintamuoto. Vuonna 2008 Suomessa oli yritystä, joista eli 38,3 prosenttia oli osakeyhtiöitä, joista 94,4 prosenttia oli 1 9 hengen mikroyrityksiä. Pienten osakeyhtiöiden asema Suomessa on täten merkittävä. Osakeyhtiöitä koskevassa sääntelyssä tulisi kiinnittää huomiota taloudelliselta arvoltaan suurempien, arvopaperimarkkinoilla mukana olevien, yritysten ohella myös pienten yritysten lukuisaan joukkoon. 3 Ks. VAOYL 1 ja AOYL 1 luku 2. 4 Ks. OYL 1 luku 5. 6

5 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana nöksiä, niitä siirrettiin myös osakeyhtiölaista asunto-osakeyhtiölakiin viittausten vähentämiseksi ja asunto-osakeyhtiösääntelyn yksinkertaistamiseksi. 5 Muuten yhdentynyt sääntely on erkaantumassa tilintarkastusta koskevin osin. Pienen osakeyhtiön osalta maallikkotarkastus ei ole enää mahdollinen ja tilintarkastuksesta voidaan luopua kokonaan, mutta asunto-osakeyhtiöiden osalta maallikkotarkastusta jota on pidetty epäluotettavana 6 jatketaan vaihtoehtoisena järjestelynä varsinaisen tilintarkastusinstituution tai tarkastuksesta luopumisen rinnalla. Tämä on mielenkiintoinen lähtöasetelma. 1.2 Kohti valikoitua ammattitilintarkastusta Tarkastelun erityisenä kohteena on tilintarkastusvelvollisuus ja niin sanottu maallikkotilintarkastusinstituutio 7, joka on ollut uudelleenarvioinnin kohteena tilintarkastusta koskevan sääntelyn muuttuessa. Maallikkotilintarkastusta ollaan periaatetasolla lopettamassa, mutta toisaalta jatkamassa eri nimellä ja eriytetyllä sääntelyllä. Tilintarkastuksen kehitys on kulkenut kohti ammattitilintarkastusta heinäkuuta 2007 voimaan tullut uusi tilintarkastuslaki (459/2007, TilinTarkL) poisti maallikkotilintarkastuksen kokonaisuudessaan. 9 Samalla lakkautettiin tilintarkastusvelvollisuus pienissä osakeyhtiöissä, vaikka pienet osakeyhtiöt ovat edelleen kirjanpitovelvollisia osakeyhtiölain (624/2006, OYL) 8 luvun 5 Ennen viittaussäännöksinä osakeyhtiölaissa olleiden säännösten siirtämisen seurauksena 96 :ää sisältävästä asunto-osakeyhtiölaista tuli yli 300 :ää sisältävä. Pykälien moninkertaistuminen viittaussäännösten siirtämisen seurauksena on mainittu myös hallituksen esityksessä, ks. HE 24/2009, s Ks. av Maallikoiden eli henkilöiden, joilla ei ole tilintarkastustutkintoa, suorittama tilintarkastustoimi. Ks. tarkempi määritelmä jaksosta 1.4 Käytetyistä käsitteistä. 8 Ks. esim. Cederberg 1938, s. 29, jonka mukaan oikeusperiaatteiden nojalla [voidaan] päättää, että tilintarkastajien tulee olla hyvämaineisia, rehellisiä henkilöitä, jotka eivät ole holhouksen alaisia. on varsin epätietoista, voidaanko edes näitä pätevyysvaatimuksia ylläpitää., ja Norri Palsala 1979, s. 330, jossa todetaan, että tilintarkastustehtävään on maassamme perinteisesti suhtauduttu niin, että sen suorittajalta ei ole juuri muuta vaadittu kuin rehellisen miehen maine. Uusi [vuoden 1978] osakeyhtiölaki on toisella kannalla. Se edellyttää ammattitaitoa. [Lisäykset tässä.] 9 Ks. uudistuksesta tarkemmin Horsmanheimo Kaisanlahti Steiner 2007, s

6 Helsinki Law Review 2011/1 3 :n ja kirjanpitolain (1336/2007, KPL) 1 luvun 1 :n mukaan. 10 Myös asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastusvelvollisuutta kavennettiin TilinTarkL:a säädettäessä, mutta niiden tilintarkastus jätettiin samalla välitilaan odottamaan uutta asunto-osakeyhtiölakia. TilinTarkL:n suurena periaatteellisena tehtävänä oli parantaa lain luettavuutta ja selkeyttä. 11 Sillä pyrittiin edistämään rehellistä yritystoimintaa ja pienentämään tarkastuksesta aiheutuvia kuluja. 12 Maallikkotilintarkastusvelvollisuus jatkuu kuitenkin siirtymäajan puitteissa vuoden 2011 loppuun (TilinTarkL 57.3 ). 13 Maallikkotilintarkastusinstituution lopettamista perusteltiin muun muassa sillä, että maallikkotilintarkastajien suorittaman tilintarkastuksen voidaan [katsoa] nykyisellään keskittyvän pitkälti hallinnon valvontaan 14. Maallikkojen tekemä tilintarkastus esitettiin muutenkin hyvin negatiiviseen sävyyn: Maallikkotilintarkastajien suorittamaa tilintarkastusta on pidetty epäluotettavana, eikä maallikkotilintarkastuksen ole katsottu parantavan merkittävästi tilinpäätöksen luotettavuutta. Nykyisin vero- ja poliisiviranomaiset eivät anna maallikkotilintarkastajan laatimalle tilintarkastuskertomukselle samaa merkitystä kuin auktorisoidun tilintarkastajan antamalle kertomukselle. 15 Yleisestä tilintarkastusvelvollisuudesta luopumista perusteltiin sillä, että pienissä osakeyhtiöissä omistus ja johto ovat harvoin eriytyneet ja 90 prosenttia pienten osakeyhtiöiden omistajista osallistuu yrityksen toimintaan. 16 Täten omistajien edun valvonnan ei ole katsottu tuovan pienten osakeyhtiöiden omistajille perusteltua hyötyä. Lisäksi velvollisuuden poistamista on perus- 10 Kirjanpitovelvollisuus tarkoittaa myös velvollisuutta laatia tilinpäätös, joka sisältää KPL 3 luvun 1 :n 1 momentin mukaan taloudellista asemaa kuvaavan taseen, tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman, varojen hankintaa ja käyttöä selvittävän rahoituslaskelman sekä taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman liitetiedot. Ks. kirjanpitovelvollisuudesta tarkemmin esim. Björklund Jänkälä Kaisanlahti 2009, s. 1 13, ja sen alkamisesta Mähönen Säiläkivi Villa 2006, s Ks. HE 194/2006, s Ks. HE 194/2006, s Vain niiden yhtiöiden osalta, joihin sovelletaan vain tilintarkastuslakia eikä toiminnantarkastusta koskevaa erityissääntelyä, kuten asunto-osakeyhtiöihin ja yhdistyksiin. Ks. yhdistysten toiminnantarkastuksesta av [Lisäys tässä.], HE 194/2006, s HE 194/2006, s.17 Ks. toisenlaisia mielipiteitä KTM 8/2004, s Ks. KTM 2006/2, s. 37. Koskinen on perustellut tilintarkastusvelvollisuuden poistamista on myös sillä, että omistaja on henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön toiminnasta, ks. Koskinen

7 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana teltu sillä, että pienissä osakeyhtiöissä ei välttämättä ole rajoitettua vastuuta, koska omistajat voivat olla vastuussa yhtiön veloista tosiasiallisesti. He ovat esimerkiksi saattaneet taata yhtiön nimissä olevia velkoja ja todellinen asema voi olla sama kuin henkilöyhtiön vastuunalaisella yhtiömiehellä. 17 On myös tutkittu, että pienten osakeyhtiöiden rahoituksesta vain kolme prosenttia on oman pääoman ehtoista rahoitusta ulkopuolisilta sijoittajilta, toisin sanoen vain yhtiön omaan varallisuuteen sidottua. 18 Tilintarkastussääntelyn yhteydessä huomioitiin asunto-osakeyhtiölain uudistusprosessi. TilinTarkL:n käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti uuden tilintarkastussääntelyn keskeisen periaatteen maallikkotilintarkastuksesta kokonaan luopumisen vastaisesti, että ennen siirtymäkauden päättymistä varmistetaan kuitenkin nykyistä maallikkotilintarkastusta käytännössä vastaavan tarkastuksen jatkuminen asunto-osakeyhtiössä. 19 Asunto-osakeyhtiölaki (809/1991, VAOYL) kumottiin uudella asunto-osakeyhtiölailla ( /1599, AOYL) ja lakiin sisällytettiin uusi toiminnantarkastusinstituutio. Uuden asunto-osakeyhtiölain lainvalmisteluprosessi käynnistyi vuonna Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 27. maaliskuuta 2009 ja 3. joulukuuta 2009 eduskunta hyväksyi uuden asuntoosakeyhtiölain sisällön. 21 Laki vahvistettiin 22. joulukuuta 2009 tasavallan 17 Ks. osakeyhtiömiehen velkavastuusta Rissanen ym. 2006, s Toisaalta velkoja voi ottaa tietoisen riskin ilman lisätakauksia tai -vakuuksia antamalla lainaa esimerkiksi suuremmalla korolla. 18 Ks. KTM 2006/2, s Eduskunta edellyttää, että hallitus asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistuksen yhteydessä valmistelee erityisesti asunto-osakeyhtiöiden tarpeisiin soveltuvat tilintarkastajien kelpoisuutta, tilintarkastajien valintaa ja tilintarkastusta sekä mahdollisia muunlaisia tarkastajia ja muunlaista tarkastusta koskevat säännökset ja että asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistus tulee antaa eduskunnalle niin, että se ehditään käsitellä sekä saattaa voimaan ja sovellettavaksi viimeistään vuonna 2011 päättyvän siirtymäkauden välittömänä jatkeena., EV 293/2006 päätöslausumien kohta 4, [Korostus tässä.]. Eduskunnan lausuma ei ole yksiselitteinen, mutta tarkoituksena on asunto-osakeyhtiön kannalta soveltuvan tilintarkastussääntelyn kehittäminen. Ks. myös HE 194/2006, s. 19, jossa hallitus esittää sääntelyn tarkastamista. 20 Uudistusprosessi alkoi niin sanotulla arviomuistiolla, ks. Oikeusministeriön arviomuistio Sittemmin uudistuksesta tuli osa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaa. Ks. valmistelun vaiheista HE 24/2009, s Eduskunta hyväksyi uuden asunto-osakeyhtiölain ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisena, ks. HE 24/2009, YmVM 10/2009 ja EV 206/2009. YmVM 10/2009 toi pieniä muutoksia toiminnantarkastusta koskevaan sääntelyyn ja voimaanpanolakiin. 9

8 Helsinki Law Review 2011/1 presidentin esittelyssä, ja se tuli voimaan 1. heinäkuuta VAOYL:n maallikkotilintarkastus korvattiin toiminnantarkastus-instituutiolla, joka jatkaa osin maallikkotilintarkastusperinnettä Tutkimustehtävä, metodi ja käytetty aineisto Kirjoituksen yksi näkökulma on asunto-osakeyhtiöiden ja pienten osakeyhtiöiden tilintarkastusvelvollisuutta koskevissa säännöksissä ennen ja jälkeen vuoden 2007 tilintarkastuslain. Miten tilintarkastussääntely muuttui ja mitkä vaikutukset sillä oli edellä mainittuihin yhtiöihin maallikkotarkastuksen näkökulmasta? Perusteena asunto-osakeyhtiön ja pienosakeyhtiön valinnalle yhteiseen tarkasteluun on yhtiömuotojen läheisyys ja samankaltainen lainsäädännöllinen kehys. Toinen näkökulma on selventää toiminnantarkastusta koskevia uuden asunto-osakeyhtiölain säännöksiä ja tarkastella toiminnantarkastusta myös pientä osakeyhtiötä silmällä pitäen. Painopiste on maallikkotarkastus- ja toiminnantarkastusinstituutioissa, joten esimerkiksi tilintarkastusta koskevat yksittäiset säännökset ja erityinen tarkastus jäävät kokonaan käsittelyn ulkopuolelle. Tämä tutkimus on metodiltaan enimmäkseen oikeusdogmaattinen eli lainopillinen 24. Tutkimuksessa pyritään tulkitsemaan ja systematisoimaan voimassa olevaa tilintarkastus- ja yhtiölainsäädäntöä. 22 Alun perin lain oli tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta Ks. HE 24/2009, s. 2 ja s Eduskuntakäsittelyssä ympäristölakivaliokunnassa voimaanpanoaikaa kuitenkin lykättiin, jotta asunto-osakeyhtiöille jää riittävästi aikaa sopeutua uusiin säännöksiin ja koska asunto-osakeyhtiölainsäädännön uudistaminen aiheuttaa poikkeuksellisen laajan koulutustarpeen, ks. YmVM 10/ Kun asunto-osakeyhtiölain uudistus alkoi, ainoa tilintarkastuksellinen ongelma oli se, että kaikkein pienimmissä yhtiöissä vaatimukset kolmijäsenisestä hallituksesta ja lakisääteisestä tilintarkastuksesta voivat olla ongelmallisia, jos kaikki talossa asuvat ovat tilintarkastuslain mukaan esteellisiä tilintarkastajaksi. Ks. Oikeusministeriön arviomuistio 2003, s. 17. Maallikkotilintarkastajia koskeva ongelma syntyi vasta TilinTarkL:n säätämisvaiheessa. Vrt. Suomen Lakimiesliitto 2006, jossa jo tosin suositellaan asuntoosakeyhtiöitä ei kuitenkaan tulisi velvoittaa maallikkotilintarkastajan valintaan, vaan sellainen tulisi valita ainoastaan, mikäli asiasta on määräys yhtiöjärjestyksessä. Tässä vaiheessa tilintarkastus oltiin kuitenkin siirtämässä uuteen lakiin vanhojen säännösten kaltaisena. Ks. OM 2006:9, OM 11/41/2006 ja OM 2007: Ks. esim. Aarnio 1989, s

9 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana Toinen tutkimuksessa käytetty metodi on oikeudellisen muutoksen analyysi. 25 Tutkimuksessa tuodaan esiin tilintarkastus- ja kahden erityyppisen osakeyhtiön lähihistorian sääntelyn kehitystä ja tuoda esiin aikaisemmin voimassa olevien säännösten sisältöä. Pääpaino ei ole tässä metodissa, vaan oikeudellisen muutoksen analyysi lähinnä täydentää lainopillista tutkimustapaa. Tämä lähestymistapa auttaa ymmärtämään nykysäännösten sisällön paremmin, joten metodilla on merkitystä myös systematisointitehtävässä. Tutkimuksen lainsäädännöllisenä kehyksenä ovat vanha tilintarkastuslaki (936/1994, VTilinTarkL), vuonna 2007 uudistunut TilinTarkL sen tuomine muutoksineen, VAOYL, heinäkuussa voimaan tullut AOYL, vuonna 2006 uudistunut OYL ja jo kumoutunut vuoden 1978 osakeyhtiölaki (734/1978, VOYL). Tämän lisäksi keskeistä aineistoa ovat näihin säädöksiin liittyvät esityöt, oikeuskirjallisuus ja viranomaislähteet, joita olen pyrkinyt hyödyntämään laajasti artikkelin eri osissa. Oikeuskäytäntöä en tässä työssä käsittele, koska valittu tutkimuskohde ei mahdollista tutkimuksen toteuttamista oikeustapausanalyysin keinoin. Koska asunto-osakeyhtiömuotoinen asuminen on ainakin Euroopassa ainutlaatuinen 26, on vaikea tutkia, miten tämän yhtiömuodon valvonta on toteutettu muualla. Otan vertailunäkökulmaksi kuitenkin vuoden 2006 OYL:n, jonka rakenteelle uusi asunto-osakeyhtiölaki pitkälti perustuu. Oikeusvertailua teen lähinnä erilajisten mutta toisaalta juridisesti hyvin samankaltaisten yhtiöiden, asunto-osakeyhtiön ja pienen osakeyhtiön, välillä. 1.4 Käytetyistä käsitteistä Tässä artikkelissa asunto-osakeyhtiölailla tarkoitetaan uutta asunto-osakeyhtiölakia, joka tuli voimaan 1. heinäkuuta Käytän kirjoituksessa lyhennettä AOYL. 25 Jukka Kekkonen on määritellyt oikeushistorian keskeisen metodin näillä sanoin, ks. Kekkonen 1997, s Ks. esim. Toiviainen 2008, s. 147, ja HE 24/2009, s

10 Helsinki Law Review 2011/1 Pienillä osakeyhtiöillä tarkoitan alle 10 osakkaan yksityisiä osakeyhtiöitä. Tämänkokoisista yhtiöistä on tavattu käyttää myös nimitystä mikrokokoinen 27 osakeyhtiö. Maallikkotilintarkastuksella tai maallikkotarkastuksella tarkoitan muun kuin hyväksytyn tilintarkastajan suorittamaa tilintarkastusta. TilinTarkL 57 :n siirtymäsäännösten mukaan tällaiseen tarkastajaan sovelletaan VTilinTarkL:n säännöksiä. Maallikkotilintarkastajaltakin edellytetään VTilinTarkL 10 :n mukaan riittävää laskentatoimen, taloudellisten ja oikeudellisten asioiden sekä tilintarkastuksen tuntemusta ja kokemusta tarkastettavan yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen. Maallikkotilintarkastajakaan ei saa olla vajaavaltainen tai hänen toimintakelpoisuutta ei saa olla rajoitettu, hän ei saa saman säännöksen mukaan olla konkurssissa tai liiketoimintakiellossa. Toiminnantarkastuksella viittaan maallikkotarkastuksen korvaavaan instituutioon, joka on esitelty heinäkuussa 2010 voimaan tulleen AOYL:n 9 luvussa. Hyväksytyllä tilintarkastajalla tarkoitan TilinTarkL 30 ja 31 :n mukaista ammattitilintarkastajaa ja hyväksytyllä tilintarkastusyhteisöllä 32 ja 33 :n mukaista tilintarkastusyhteisöä. Niissä kohdissa, joissa puhutaan vanhasta laista, tarkoitan edellä mainittujen vastineita VTilinTarkL:n mukaan. 1.5 Artikkelin rakenteesta Kirjoitus koostuu viidestä jaksosta, joista ensimmäisessä eli tässä johdantojaksossa käsitellään tutkimuskohde, kysymyksenasettelu ja käsitteet. Toisessa jaksossa tarkastelen TilinTarkL:n aiheuttamia muutoksia. Selvitän, miten säännökset vaikuttivat tilintarkastusvelvollisuuteen ja maallikkotilintarkastukseen sekä asunto-osakeyhtiön että pienen osakeyhtiön osalta. Kolmannessa osassa tutkin toiminnantarkastusta eli uudelleen nimettyä maallikkotilintarkastusinstituutiota AOYL:n pohjalta. Mikä muuttui, heik- 27 Ks. 2003/361/EY liitteen 2 artikla. 12

11 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana kenikö osakkeenomistajien oikeussuoja? Miten maallikkotilintarkastusinstituutio toimii käytännössä? Neljännessä osassa pohdin toiminnantarkastus-mallin soveltumista pieneen osakeyhtiöön. Miten toiminnantarkastusmalli sopisi sääntelyltään asuntoosakeyhtiöön nähden lähes identtiseen, mutta tarkoituksiltaan täysin erilaiseen yhtiöön. Viimeisessä jaksossa esitän loppupäätelmät ja kokoavia näkökohtia sekä joitakin näkökulmia de lege ferenda. 2. Asunto-osakeyhtiöiden ja pienten osakeyhtiöiden tilintarkastus ja vuoden 2007 tilintarkastuslain vaikutus 2.1 Yleistä tilintarkastusinstituutiosta ja sen merkityksestä osakeyhtiötyyppisessä rajoitetun vastuun yhtiössä Osakeomistukseen perustuva oikeushenkilö rakentuu erityisen hallinnon varaan. Osakkeenomistajat ovat vain rajoitetusti vastuussa yhtiön veloista, heillä on jako-oikeus yhtiön nettovarallisuuteen ja yhtiön osakkeet ovat pääsääntöisesti vapaasti luovutettavissa. Osakeomistukseen perustuva yhtiö rakentuu rajoitetulle vastuulle, jonka mukaisesti osakkaiden vastuu rajautuu vain yhtiöön sijoitettuun varallisuuteen. Siksi osakeomistukseen perustuvan yhtiön kirjanpito ja tilintarkastus ovat yhtiön ulkopuolisten toimijoiden, erityisesti velkojien, kannalta merkityksellisiä. 28 Toisaalta tällaisen yhtiön toiminta perustuu erillishallintoon, jossa hallitus ja toimitusjohtaja toimivat laajemman yksityiseksi luokiteltavan tiedon varassa johtaen yhtiötä, kun taas yhtiöön sijoittaneiden osakkaiden tiedonsaanti rajoittuu periaatteessa vain yhtiökokouksessa jaettuun julkiseen tietoon. 29 Tilintarkastusinstituution yksi tarkoitus on turvata osakkaiden asema, toisaalta se myös turvaa velkojien aseman tarkkailemalla yhtiön johdon toi- 28 Toisaalta velkojansuojaa on pyritty ylläpitämään yhtiöoikeudellisin säännöksin. Ks. Mähönen 2009, s Mitä suurempi sijoittajien ja johdon välinen informaatioepäsymmetria on, sitä suuremmassa roolissa tilintarkastajat ovat. Ks. Mähönen 2009, s

12 Helsinki Law Review 2011/1 mia, toisaalta se antaa yhtiön hallitukselle mahdollisuuden toimia yhtiön johdossa osakkaiden luottamuksen varassa. 30 Tilintarkastusta toteutetaan käytännössä yhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tarkastuksella (TilinTarkL 11.1 ), joka tehdään kohteesta riippumattomasti ja objektiivisesti arvioiden hyvää tilintarkastustapaa noudattaen ja yleinen etu huomioiden (TilinTarkL 20, 22 ja 24 ). 31 Tilintarkastuksen tarkoituksena on tuottaa osakkeenomistajille ja yhtiön ulkopuolisille toimijoille tietoa yhtiön toiminnasta, erityisesti siitä, onko tilinpäätös laadittu kirjanpitolain sekä muiden säännösten ja määräysten mukaisesti, antaako tilinpäätös kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, voiko yhtiökokous vahvistaa tilinpäätöksen ja tuloksen hallituksen esittämällä tavalla sekä voidaanko yhtiön johdolle myöntää vastuuvapaus. Tilintarkastajan on myös huomautettava (TilinTarkL 15 ), jos hallituksen, hallintoneuvoston tai vastaavan toimielimen jäsen, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka toimitusjohtaja tai muu vastuuvelvollinen on: 1) syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhteisöä kohtaan; tai 2) rikkonut yhteisöä tai säätiötä koskevaa lakia taikka yhtiöjärjestystä tai muita sitovia sääntöjä. Nämä tiedot ilmenevät hallitukselle ja yhtiökokoukselle annettavasta tilintarkastuskertomuksesta (TilinTarkL 15 ), joka on tärkeä dokumentti arvioitaessa yhtiön toimintaa ja tilaa hallitustoiminnan ulkopuolelta sen kapean tiedon varassa, joka osakkeenomistajalle ja muulle ulkopuoliselle intressitaholle on lakisääteisesti suotu. 30 Valvonnan tarkoituksena on paljastaa ja näin myös ehkäistä se, että yrityksen sisäpiiriläiset edustaisivat itselleen sellaisia yksityisiä etuja, jotka loukkaisivat yrityksen muiden sijoittajien oikeuksia. Osakeyhtiössä ja osuuskunnassa kyse on näin ennen kaikkea yhteisön johdon ja määräävien osakkeenomistajien ja jäsenten, toimien valvonnasta yhteisön muiden sijoittajien intressissä. Ks. Mähönen 2008, s Asunto-osakeyhtiön tilintarkastus palvelee ensisijaisesti yhtiön osakkaita. Ks. Jauhiainen Järvinen Nevala 2010, s Ks. lakisääteisen tilintarkastuksen sisällöstä osakeyhtiössä tarkemmin esim. Blummé 2008, s. 43 ss., ja Airaksinen Pulkkinen Rasinaho 2010, s. 533 ss. 14

13 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana 2.2 Asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastus välitilaan TilinTarkL:lla Asetelma ennen TilinTarkL:a Yleissäännökset tilintarkastuksesta olivat ennen 1. heinäkuuta 2007 VTilinTarkL:ssa. Asunto-osakeyhtiöiden osalta erityissäännöksiä oli myös VAOYL 5 luvussa. Kaikki asunto-osakeyhtiöt olivat tilintarkastusvelvollisia. Asunto-osakeyhtiössä oli VAOYL 63 :n 2 momentin (809/1991) mukaan oltava vähintään yksi tilintarkastaja, joka sai olla joko maallikkotilintarkastaja tai hyväksytty tilintarkastaja. Sekä maallikkotilintarkastajan että hyväksytyn tilintarkastajan kelpoisuudesta säädettiin VTilinTarkL:ssa. VAOYL 65 :n mukaan hyväksyttyä tilintarkastajaa oli käytettävä, jos yhtiön rakennuksissa oli vähintään 100 huoneistoa (yhtiön koko -peruste) tai osakkaat, jotka edustavat 1/10 kaikista osakkeista tai 1/3 yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista vaativat sitä yhtiökokouksessa (vähemmistöperuste) 32, jossa tilintarkastajia oli valittava. Jos yhtiö laiminlöi VAOYL 65 :n velvollisuudet, lääninhallituksen (nyk. aluehallintovirasto 33 ) oli VAOY 67 :n ja VTilinTarkL 27 :n mukaan ilmoituksesta 34 määrättävä yhtiölle hyväksytty tilintarkastaja. 35 Yhtiön oli valittava varatilintarkastaja joko hyväksytty tai maallikkotilintarkastaja VTilinTarkL 9 :n mukaan, jos tilintarkastaja ei ollut hyväksytty tilintarkastajayhteisö. Varatilintarkastaja oli myös valittava, jos yhtiöjärjestyksessä oli tällainen määräys, vaikka voimassa olleen VAOYL 63 :n mukaan yhtiö sai halutessaan valita yhden tai useamman varatilintarkastajan. 32 Vähemmistön suuruutta laskettaessa ei oteta huomioon yhtiön omistamien osakkeiden tuottamia ääniä. Ks. Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2003, s Lääninhallituksista tuli aluehallintovirastoja 1. tammikuuta Ks. valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettu laki /903 ja laki aluehallintovirastoista /896. Aluehallintovirastoista käytetään vakiintuneesti lyhennettä AVI. 34 Ilmoituksen yhtiön koko -perusteella sai tehdä kuka tahansa ja vähemmistöperusteella osakkeenomistaja. Vähemmistöperusteella ilmoitus oli tehtävä kuukaudessa yhtiökokouksesta. Velvollisuus näiden ilmoitusten tekemiseen oli hallituksella. (VAOYL 67.2 ) 35 Määräystä edelsi kuulemisvaihe, jossa asunto-osakeyhtiön hallitusta on kuultava. (VAOYL 67.3 ) 15

14 Helsinki Law Review 2011/1 Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valitsi yhtiökokous VAOYL 63 :n 2 ja 3 momentin (809/1991) mukaan TilinTarkL:n vaikutus asunto-osakeyhtiöihin TilinTarkL:ssa luovuttiin yleisestä tilintarkastusvelvollisuudesta. TilinTarkL 4.2 :n mukaan tilintarkastuksesta ovat vapautettuja yhtiöt, joissa päättyneellä ja sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella 36 ylittyy enintään yksi seuraavasta kolmesta ehdosta (yhtiön koko -peruste 1): 1) taseen loppusumma yli euroa, 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto yli euroa ja 3) palveluksessa keskimäärin yli 3 henkilöä. 37 TilintarkL:n säätämisen yhteydessä VAOYL:n säännöksiä muutettiin viittaussäännöksiksi (tilintarkastusvelvollisuus ja tilintarkastajien valinta), kumottiin (tilintarkastajan kelpoisuus) ja kirjoitettiin uudelleen (tilintarkastajan toimikausi). Sääntelyn painopiste siirtyi yhä enemmän yleislakiin erityslain sijaista. VAOYL:n säännökset muuttuivat yleissääntelyä täydentäviksi. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinnasta päätti yhtiökokous VA- OYL 63 :n 2 ja 3 momentin mukaan, joten tältä osin sääntely säilyi ennallaan. 36 Tätä aikarajausta on pidetty ongelmallisena uusien yhtiöiden kannalta. Ongelma ratkeaisi, jos sääntelytapa olisi käänteinen. Ks. Horsmanheimo Kaisanlahti Steiner 2007, s EU:n tilinpäätösdirektiivin 78/660/ETY 11 artiklan (sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2006/46/EY) mukaan ne yhtiöt, joiden taseen mukaan kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta ei ylity tilinpäätöspäivänä: 1) taseen loppusumma: euroa, 2) nettoliikevaihto: euroa, 3) työntekijöitä tilikauden aikana keskimäärin: 50; voidaan jäsenvaltion toimesta 51 (2) artiklan nojalla vapauttaa tilintarkastuksesta. Suomen TilintarkL 4.2 :n rajat eroavat merkittävästi tästä. Suomalaisten osakeyhtiöiden kokoon nähden (ks. av 2) EU:n asettamat raja-arvot ovat ylimitoitetut. Koska kyseessä on niin sanottu minimidirektiivi, Suomi on voinut poiketa arvoista. Toisaalta oikeuskirjallisuudessa on jopa pohdittu rajojen nostamista uudelleentarkistuksessa siirtymäajan päätyttyä. Ks. Horsmanheimo Kaisanlahti Steiner 2007, s

15 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana Ennen TilinTarkL:n voimaantuloa perustetut asunto-osakeyhtiöt TilinTarkL:n mukaan maallikkoa ei voi valita tilintarkastajaksi. Ennen TilinTarkL:n voimaantuloa perustetuissa 38 asunto-osakeyhtiössä voitiin kuitenkin siirtymäajan puitteissa valita maallikkotilintarkastaja ja välisenä aikana alkaville tilikausille. 39 Maallikkotilintarkastajiin sovellettiin siirtymäaikana VTilinTarkL:n säännöksiä. 40 Edellytykset maallikkotilintarkastajien valinnalle olivat VTilinTarkL:ssa 41 eli yhtiöt, jotka eivät aikaisemmin voineet valita maallikkotilintarkastajaa, eivät voineet sitä siirtymäajan puitteissakaan valita. TilinTarkL:n yhteydessä säädetyn asunto-osakeyhtiölakia koskevan lakimuutoksen ( /463) siirtymäsäännöksen mukaan ennen 1. heinäkuuta 2007 perustetussa yli 100 huoneiston yhtiössä oli valittava hyväksytty tilintarkastaja tilikausilta, jotka päättyvät viimeistään uuden asunto-osakeyhtiölain tultaessa voimaan. 42 Edellytykset maallikkotilintarkastajan valitsemiseksi siirtymäajan aikana säilyivät tältä osin. Varatilintarkastaja on valittava vanhan sääntelyn kaltaisesti, jos tilintarkastaja ei ollut tilintarkastusyhteisö. Jos pienissä asunto-osakeyhtiöissä haluttiin luopua tilintarkastuksesta, yhtiöjärjestystä oli muutettava 43 siten, että uusi yhtiöjärjestys ei edellyttänyt tilintarkastajien valitsemista. 44 Edellytyksenä tälle tietysti oli, että TilinTarkL 38 TilinTarkL tuli voimaan Alun perin päättyville tilikausille. Ks. TilinTarkL alkuperäinen 57 ja muutos 1604/2009, VAOYL:a koskevan lakimuutoksen /463 siirtymäsäännökset ja AOYLVPL Ks. VAOYL:a koskevan lakimuutoksen /463 siirtymäsäännökset. 41 Velvollisuus valita ainakin hyväksytty tilintarkastaja syntyi, jos kaksi VTilinTarkL 11 :n 1 momentin edellytyksistä täyttyi. Edellytykset olivat: 1) taseen loppusumma edellisen tilikauden tilinpäätöksen mukaan oli yli euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto edellisen tilikauden tilinpäätöksen mukaan oli yli euroa; sekä 3) palveluksessa edellisen tilikauden aikana oli ollut keskimäärin yli 10 henkilöä. 42 Alun perin päättyville tilikausille. Ks. TilinTarkL alkuperäinen 57 ja muutos 1604/2009, VAOYL:a koskevan lakimuutoksen /463 siirtymäsäännökset ja AOYLVPL Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous. Jos yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä, päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta on VAOYL 40 :n mukaan pätevä, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään 2/3 annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista, ovat sitä kannattaneet. Yhtiöjärjestyksen muutos tulee voimaan rekisteröinnillä, yhtiöjärjestyksen muuttaminen pätevässä päätösmenettelyssä ei yksinään riitä. Asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksen muutokset käsitellään alueellisessa maistraatissa. 44 Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä periaatteessa niin monen tilintarkastajan valinnasta kuin halutaan. Ks. Horsmanheimo Kaisanlahti Steiner 2007, s

16 Helsinki Law Review 2011/1 4.2 :n rajat eivät täyttyneet (yhtiön koko -peruste 1) ja yhtiössä oli alle 100 huoneistoa (yhtiön koko -peruste 2). Jos uusi asunto-osakeyhtiölaki ei olisi tullut ajallaan voimaan, siirtymäajan jälkeen eli alkavista tilikausilta tilintarkastusvelvollisuus olisi koskenut vain yli 30 huoneiston yhtiöitä (VAOYL 65 1 mom.) eli yhtiön koko -peruste 2 olisi muuttunut. Jos yhtiöjärjestykseen olisi jäänyt tilintarkastuksesta maallikkotarkastusta koskeva määräys, vaikka tilintarkastusvelvollisuutta ei enää olisi ollut, ammattitilintarkastaja olisi tullut valita vuoden 2012 alusta alkaville tilikausille. AOYL tuli kuitenkin ajallaan voimaan ja siihen liittyen 30 huoneiston säännös tuli voimaan jo ( /1399). 45 Vähemmistösuojasäännökset suojasivat vähemmistöosakkeenomistajia tilintarkastajan valinnassa, vaikka asunto-osakeyhtiö olisikin luopunut tilintarkastuksesta. Jos osakkeenomistajat, joilla oli vähintään 1/10 kaikista osakkeista tai 1/3 kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asia kokouskutsun mukaisesti olisi käsiteltävä, yhtiön oli valittava hyväksytty tilintarkastaja (VAOYL 65 1 mom., vähemmistöperuste 46 ). Jos yhtiökokous ei vähemmistöperusteesta huolimatta päättänyt valita hyväksyttyä tilintarkastajaa, aluehallintovirastolla oli velvollisuus panna täytäntöön osakkeenomistajan hakemus tilintarkastajan määräämiseksi kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta (VAOYL 65 2 mom.). 47 Aluehallintovirastolla oli toki ennen täytäntöönpanoa velvollisuus kuulla hallitusta (TilinTarkL 9 4 mom.). Säännökset pysyivät tältä osin aikaisemman kaltaisina TilinTarkL:n voimaantulon jälkeen perustetut asunto-osakeyhtiöt TilinTarkL:n voimaantulon eli 1. heinäkuuta 2007 jälkeen perustetussa yhtiössä ei voitu valita maallikkotilintarkastajaa tilikausille , vaan näiden yhtiöiden oli valittava hyväksytty tilintarkastaja (TilintarkL 30 ja 31 ) tai tilintarkastusyhteisö (TilintarkL 33 ja 34 ). 45 Tähän ei sisällytetty vastaavanlaista siirtymäsäännöstä kuin aikaisemmassa muutoksessa 465/ So. vähemmistötilintarkastaja. 47 Tämä menettely turvaa vähemmistöosakkaiden oikeuksia, lähtökohtaisesti yhtiön tulisi toteuttaa vähemmistöosakkeenomistajien tahto ilman tätä menettelyä. Aluehallintovirastoon turvaudutaan vain, jos vähemmistöperusteen mukainen tahtotila jää toteutumatta enemmistön niskuroinnista johtuen. 18

17 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana Voimaantulon jälkeen perustetussa asunto-osakeyhtiössä ei lähtökohtaisesti ollut tarvetta valita tilintarkastajaa, elleivät TilinTarkL 4.2 :n edellytykset täyttyneet (yhtiön koko -peruste 1). Tilintarkastaja oli kuitenkin valittava, jos yhtiössä oli yli 30 huoneistoa (yhtiön koko -peruste 2) tai VAOYL 65 2 mom. mukainen määrävähemmistö sitä vaatii (vähemmistöperuste). Yhtiön koko -peruste 2 erosi siis vanhan lain aikana perustetusta yhtiöstä. Jos yhtiön valitsema tarkastaja ei ollut hyväksytty tilintarkastusyhteisö, yhtiön oli joka tapauksessa valittava TilinTarkL 4 :n 5 momentin mukaan varatilintarkastaja. VAOYL 63.3 :n mukaan yhtiö sai halutessaan valita varatilintarkastajan tai tarkastajia muulloinkin. Velvollisuus valita tilintarkastaja supistui merkittävästi verrattuna TilinTarkL:a edeltävään aikaan ja mahdollisuutta maallikkotarkastukseen ei näissä yhtiöissä ollut. 2.3 Tilintarkastus pienissä osakeyhtiöissä Asetelma ennen TilinTarkL:a Ennen TilinTarkL:n voimaantuloa silloisen OYL 7 luvun 2 :n mukaan (624/2006) jokaiseen osakeyhtiöön koosta riippumatta oli valittava vähintään yksi tilintarkastaja. Tällöin voimassa olleen OYL 7 luvun 3 :n 1 momentin mukaan osakeyhtiöön oli valittava lisäksi varatilintarkastaja, jos tilintarkastaja ei ollut hyväksytty tilintarkastusyhteisö. VTilinTarkL:n säännökset eivätkä ennen TilinTarkL:a voimassa olleet OYL:n säännökset lähtökohtaisesti edellyttäneet pienen osakeyhtiön valitsevan hyväksyttyä tilintarkastajaa. 48 Velvollisuus valita ainakin hyväksytty tilintarkastaja syntyi, jos kaksi VTilinTarkL 11 :n 1 momentin edellytyksistä täyttyi Tilintarkastajan oli kuitenkin täytettävä VTilinTarkL 10 :n yleiset kelpoisuusehdot, jotka voidaan kuvata lyhyesti riittäväksi tuntemukseksi ja kokemukseksi yhtiön toiminnan laajuus huomioiden. Lisäksi tilintarkastaja ei saanut olla vajaavaltainen, hänen toimintakelpoisuus ei saanut olla rajoitettu eikä konkurssissa tai liiketoimintakiellossa. 49 Ks. av

18 Helsinki Law Review 2011/1 Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinnasta vastasi yhtiökokous. Jos tilintarkastajia oli valittava useita, yhtiöjärjestyksessä voitiin määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, asetetaan muussa järjestyksessä (VOYL 10:1.2). Sama koski varatilintarkastajien valintaa (VOYL 10:1.3) TilinTarkL:n vaikutus pieniin osakeyhtiöihin Tilintarkastusvelvollisuutta ei ole TilinTarkL:n mukaan niissä pienissä yhtiöissä, jotka eivät täytä TilintarkL 4.2 :n raja-arvoja. Jos osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä 50 on määräys tilintarkastajan valinnasta, yhtiön on valittava tilintarkastaja. Siirtymäajan puitteissa tilintarkastajaksi oli valittava hyväksytty tilintarkastaja viimeistään 1. tammikuuta 2010 alkaville tilikausille. Maallikkotilintarkastus on siten pienten osakeyhtiöiden osalta päättynyt. Tätä ennen maallikkotilintarkastajan tekemään tilintarkastukseen sovellettiin VTilinTarkL:n säännöksiä (TilintarkL 57.3 ). Jos yhtiöjärjestyksen määräystä tilintarkastuksesta halutaan muuttaa, päätös on tehtävä yhtiökokouksessa OYL 5 luvun 30 :n mukaisesti ja yhtiöjärjestys on rekisteröitävä kaupparekisteriin. Vähemmistösuojasäännökset vastaavat VAOYL:a Yhtiökokouksen on valittava tilintarkastaja, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi 1/10 kaikista osakkeista tai 1/3 kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai siinä yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä (OYL 7:5). 51 Oikeusturvana osakas voi pyytää aluehallintoviraston apua, jos toimiin ei ryhdytä kuukauden kuluttua yhtiökokouksesta Yhtiöjärjestyksen pakollinen sisältö on OYL 2 luvun 3 :ssä. Se ei velvoita määräämään tilintarkastajista. Vrt. VOYL 2 luvun 3, jonka mukaan yhtiöjärjestyksessä oli mainittava tilintarkastajien lukumäärä ja toimikausi. Ks. myös VOYL 10 luvun 1, jonka mukaan osakeyhtiössä tuli tilintarkastaja niin kuin yhtiöjärjestyksessä määrättiin, ja VOYL 10 luvun 2, jonka mukaan toimikaudesta oli oltava määräys yhtiöjärjestyksessä. 51 Vaikka säännös on pakottava, vähemmistötilintarkastajasta voi olla vähemmistön kannalta suopeampi määräys yhtiöjärjestyksessä. Esimerkiksi pienempi vähemmistö tai että tarkastaja on KHT-tilintarkastaja tai -yhteisö. Ks. Mähönen Säiläkivi Villa 2006, s Tilintarkastajan määräämisestä tarkemmin esimerkiksi Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008, s Myös tämä menettely on toissijainen, ks. av

19 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana Tilintarkastajien valinta pysyi entisellään. Jos tilintarkastajia valitaan useampia, niiden valinnasta voi vastata muu kuin yhtiökokous (OYL 7:2.2). Sama koskee varatilintarkastajia (OYL 7:3.1). Säännöksellä saattaa olla merkitystä yhtiön valvonnan kannalta huomioiden, että tilintarkastajat eivät toimi ryhmänä, vaan jokainen on velvollinen antamaan oman lausuntonsa Uuden asunto-osakeyhtiölain toiminnantarkastusinstituutio 3.1 Toiminnantarkastusta koskevat säännökset asunto-osakeyhtiölakiin Uuteen asunto-osakeyhtiölakiin on otettu säännökset niin sanotusta toiminnantarkastuksesta. Säännökset sijoittuvat AOYL 9 lukuun. Säännöksiä sovelletaan uuden lain voimaantulon eli jälkeen alkaville tilikausille. 54 Toiminnantarkastus korvaa varsinkin asunto-osakeyhtiöissä suositun maallikkotilintarkastuksen. 55 Toiminnantarkastusinstituutio sijoittuu ammattimaisen tilintarkastusinstituution rinnalle tilintarkastussääntelyn pysyessä muuttumattomana. 56 Oikeusministeriö järjesti AOYL:n valmisteluvaiheessa lausuntokierroksen maallikkotilintarkastuksen toiminnantarkastusta koskevista säännösehdotuksista. Lausunnonantajat esittivät toiminnantarkastuksen erottamista selvästi tilintarkastuksesta Pienten yhtiöiden kohdalla useamman tilintarkastajan valinta tilanteessa, jossa koko instituutio on vapaaehtoinen, on marginaalinen. Siksi en pohdi ongelmaa tässä yhteydessä enempää. Aiheesta ks. Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008, s AOYLVPL Ks. esim. Kaila 1994, s. 240: Asunto-osakeyhtiökäytännössä yhtiöjärjestyksessä on useimmiten määräys, jonka mukaan yhtiössä on kaksi tilintarkastajaa. Lisäksi usein on muodostunut sellainen yhtiön sisäinen käytäntö, että yhtiökokous valitsee toiseksi tilintarkastajaksi niin sanotun ammattitilintarkastajan ja toiseksi tilintarkastajaksi, yhtiön rakennuksessa asuvan osakkeenomistajan, joka ei yleensä ole alan ammattilainen. Yleinen on myös käytäntö, että tilintarkastajiksi valitaan kaksi osakkeenomistajaa. 56 AOYL:n säännökset tilintarkastajasta vastaavat nykytilaa: AOYL sisältää viittauksen TilinTarkL:iin (9:1). Tilintarkastajan valintavelvollisuutta (9:5) ja varatilintarkastajaa (9:3) koskevista säännöksistä ks. edellä jakso Uuden tilintarkastuslain vaikutus asunto-osakeyhtiöihin. Valintamenettely muuttuu samanlaiseksi kuin osakeyhtiölaissa eli useampaa tilintarkastajaa valitessa valinnasta voisi vastata myös muu taho kuin yhtiökokous (9:2). Toimikautta koskevat säännökset ovat UAOL 9 luvun 4 :ssä. 57 Ks. lausuntopyyntö ja lausuntotiivistelmä Oikeusministeriö 2008a ja 2008b, s. 36. Lausunnonantajille esitetty versio sisälsi paljon viittauksia TilinTarkL:iin ja se teki toiminnantarkastusta koskevista säännöksistä sekavia. Lausuntopyyntö otettiin huomioon lopullista esitystä kirjoitettaessa ja nyt säännökset ovat kirjoitettu paremmin auki. 21

20 Helsinki Law Review 2011/1 Toiminnantarkastus eroaa perinteisestä tilintarkastuksesta siten, että toiminnantarkastajilla ei ole tilintarkastajalta vaadittavia ammatillisia kelpoisuusvaatimuksia eikä toiminnantarkastuksen suorittamiseen ja toiminnantarkastajan lausuntoon sovelleta tilintarkastusta koskevia laajoja ja yksityiskohtaisia kansainvälisiä normistoja. 58 Säännökset muistuttavat pitkälti maallikkotilintarkastussääntelyä. Kaikki säännökset tarkastuksesta sisältyvät AOYL:iin, eikä toiminnantarkastajaa koskevissa säännöksissä ole viittauksia TilinTarkL:iin. Asunto-osakeyhtiö voi valita toiminnantarkastajan myös tilintarkastajan rinnalle ja se on hallituksen esityksen mukaan tarkoituksenmukaista, koska (yhtiön keskuudesta tulevalla) 59 toiminnantarkastajalla voi olla sellaista yhtiön toimintaa koskevaa tietoa, joka on vaikeasti saatavissa tilintarkastuksen yhteydessä. 60 Toiminnantarkastaja voidaan valita toiseksi tilintarkastajaksi, jos tilintarkastusvelvollisen yhtiön ennen rekisteröidyssä yhtiöjärjestyksessä on tätä toista tilintarkastajaa koskeva määräys Velvollisuudesta valita toiminnantarkastaja Asunto-osakeyhtiössä, jossa ei valita hyväksyttyä tilintarkastajaa, pitää valita toiminnantarkastaja, jos yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä (AOYL 9:6.1). Lähtökohtana 62 on toiminnantarkastajan valinta, ellei sitä erikseen yhtiö- 58 Ks. HE 24/2009, s Toiminnantarkastajaa valittaessa käytettävissä on yleensä vain sellaisia yhtiön hallintoon kuulumattomia osakkeenomistajia, jotka nauttivat toisten osakkeenomistajien luottamusta, mutta joilla ei ole edes vanhan tilin-tarkastuslain vaatimusten mukaista laskentatoimen ja tilintarkastuksen osaamista., HE 24/2009, s Ks. myös ibid., s Ks. HE 24/2009, s. 169 ja Yhtiöjärjestyksessä mainittujen tilintarkastusmääräysten katsotaan tarkoittavan myös toiminnantarkastusta. Ks. AOYLVPL 11 (548/2010). Tämä otettiin muutoksella lakiin AOYL:n voimaantulon jälkeen, ks. lakimuutos /548 AOYLVPL 11 :n muuttamisesta. Asia oli huomioitu ympäristövaliokunnassa asunto-osakeyhtiölain hissin jälkiasennusta koskevien säännösten käsittelyn yhteydessä, ks. YmVM 7/2010 ja HE 23/ Ks. HE 24/2009, s. 169: Toiminnantarkastuksesta luopuminen voi olla tarkoituksenmukaista lähinnä sellaisissa pienissä yhtiöissä, joissa käytännössä kaikki osakkeenomistajat osallistuvat yhtiön hallintoon. Siinäkin tapauksessa, että velvollisuudesta valita toiminnantarkastaja on luovuttu yhtiöjärjestyksessä, toiminnantarkastaja pitäisi valita osakkeenomistajien määrävähemmistön vaatimuksesta. Viimeksi mainittu vaatimus on tarpeen vähemmistö-osakkeenomistajien tiedonsaannin turvaamiseksi erimielisyyksien ilmetessä. Ks. myös ibid., s

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Tämän lain toiminnantarkastusta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintarkastuslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tilintarkastuslain siirtymäsäännöstä siltä

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet HYYN PUHEENJOHTAJASEMINAARI JARI RINTA-AHO, SUOMEN FYSIIKANOPISKELIJAT RY MATIAS NURMI, HYYN JÄRJESTÖVALIOKUNTA Sisältö 1. Toiminnantarkastaja: tehtävät ja vaatimukset

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut Hallituksen tehtävät ja vastuut Taloyhtiötapahtuma 2016 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Hallituksen rooli ja tehtävät taloyhtiössä Hallituksen päätöksenteko Hallituksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Toiminnantarkastus, miten se tehdään?

Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Taloyhtiötapahtuma 6.4.2016, Messukeskus Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Suomen Kiinteistöliitto Tutkimus- ja kehityspalvelut Kiinteistöliitossa 2 T&K-palvelut

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 77 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Khs 2006-1644 Esityslistan asia Kj/6 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere.

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere. 1 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere. 2 Toimiala Osuuskunnan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

2 Kokouksen puheenjohtajan valinta ja sihteerin kutsuminen Puheenjohtajaksi valittiin aa Olli Hyvönen ja sihteeriksi kutsuttiin Mirja Kopsa.

2 Kokouksen puheenjohtajan valinta ja sihteerin kutsuminen Puheenjohtajaksi valittiin aa Olli Hyvönen ja sihteeriksi kutsuttiin Mirja Kopsa. 1(5) Aika 23.2.2009 klo 10.00 Paikka Interavanti Oyj, Mannerheimintie 118, 00270 Helsinki Läsnä 22 osakasta edustaen yhteensä 9 169 259 osaketta ja ääntä, joka on 94,5 % yhtiön koko äänimäärästä (9 703

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT SÄÄNNÖT 2 LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen. Säätiön kotipaikkakunta on Helsinki. 2 Tarkoitus Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tilintarkastaja osakeyhtiön hallinnon tarkastajana ajankohtaista

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tilintarkastaja osakeyhtiön hallinnon tarkastajana ajankohtaista Tilintarkastuksenjaarvioinnin symposium2015 Tilintarkastajaosakeyhtiönhallinnon tarkastajana ajankohtaista 21.5.2015 Yritysjuridiikanyliopistonlehtori,KTT JanneRuohonen Tampereenyliopistonjohtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014

NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014 NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: Tiistaina 8.4.2014 klo 13.00 alkaen Satamakaari 24, 00980 Helsinki Pöytäkirjan liitteenä 1 olevan ääniluettelon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyslain uudet säännökset - mikä muuttuu. SPEK syysseminaari 31.10.2010 Juha Viertola

Yhdistyslain uudet säännökset - mikä muuttuu. SPEK syysseminaari 31.10.2010 Juha Viertola Yhdistyslain uudet säännökset - mikä muuttuu SPEK syysseminaari 31.10.2010 Juha Viertola Yhdistyslain tarkistaminen Pääteemat: 1. Teknisten apuvälineiden käyttö yhdistyksen päätöksenteossa HUOM! päätöksenteon

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN. Ajankohta Toimenpide Päätöksentekijä tai toimenpiteen suorittaja

SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN. Ajankohta Toimenpide Päätöksentekijä tai toimenpiteen suorittaja 1 (5) 19.11. SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN Kuntalain 2 a :ssä määritellyn yhtiöittämisvelvoitteen mukaan kunnan hoitaessa lain 2 :ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous tiistaina klo Akseli Gallen-Kallela -kabinetissa Hotel Kämpissä, Pohjoisesplanadi 29, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous tiistaina klo Akseli Gallen-Kallela -kabinetissa Hotel Kämpissä, Pohjoisesplanadi 29, Helsinki Varsinainen yhtiökokous tiistaina klo 11.00 Akseli Gallen-Kallela -kabinetissa Hotel Kämpissä, Pohjoisesplanadi 29, 00100 Helsinki Esityslista 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNANTYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab.

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Nurmijärven kunta. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on

Lisätiedot

Tilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin. Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park

Tilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin. Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park Tilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park Työryhmä ja sen tehtävä Työryhmä asetettiin 15.10.2014 Mietintö valmistui 18.11.2015 Lausuntokierros

Lisätiedot

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 )

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 ) 25.2.2015 1 (5) Fennian hallituksen ehdotus 20.4.2015 yhtiökokoukselle koskien yhtiöjärjestyksen muuttamista: Muutosehdotuksien pääasiallinen sisältö on: 1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa

Lisätiedot

SISÄLLYS. Alkusanat 11. Lyhenteet 13. Lait 14. Johdanto

SISÄLLYS. Alkusanat 11. Lyhenteet 13. Lait 14. Johdanto SISÄLLYS Alkusanat 11 Lyhenteet 13 1 Johdanto 2 Osakkeet Lait 14 15 1.1 Yleistä............................................... 15 1.1.1 Asunto-osakeyhtiön peruspiirteet.............. 15 1.1.2 Asunto-osakeyhtiölaki........................

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2015

SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2015 SCANFIL OYJ PÖYTÄKIRJA Y: 2422742-9 No. 1/2015 SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2015 AIKA: 8.4.2015 alkaen klo. 13:00 PAIKKA: LÄSNÄ: Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi Ääniluettelon (Liite 1) mukaisesti

Lisätiedot

Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen

Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen TILINTARKASTUSKERTOMUS UUDISTUU 30.8.2016 Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen Tilintarkastuskertomus uudistuu sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti lainsäädännön ja kansainvälisten tilintarkastusstandardien

Lisätiedot

JALKAVÄEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

JALKAVÄEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 JALKAVÄEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 2 Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus Toimintamuodot 1 Säätiön nimi on Jalkaväen säätiö sr ja kotipaikka Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on puolustusvoimien pääaselajin,

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Aika Keskiviikko klo Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi

Aika Keskiviikko klo Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi NORDIC ALUMINIUM OYJ PÖYTÄKIRJA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika Keskiviikko 31.3.2010 klo 13.00-13.30 Paikka Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi Läsnä Paikalla olivat pöytäkirjan liitteenä 1 olevasta osallistujaluettelosta

Lisätiedot

9 VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE

9 VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE AFFECTO OYJ PÖYTÄKIRJA 112011 3 (6) 7 TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN Merkittiin, että yhtiön ja konsernin tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus olivat lain ja yhtiöjäijestyksen mukaisesti

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 11. maaliskuuta 2003 PE 323.132/2-8 TARKISTUKSET 2-8 Lausuntoluonnos (PE 323.132) Alexander Radwan Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1 (5) UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006. Työjärjestystä on muutettu viimeksi

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013 KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013 26.3.2013 KUNTARAHOITUS OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 26.3.2013 klo 14 Paikka: Läsnä: Kuntarahoitus Oyj:n toimitilat, Jaakonkatu 3 A, 00100 Helsinki Kokouksessa

Lisätiedot

SIEVI CAPITAL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2015

SIEVI CAPITAL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2015 SIEVI CAPITAL OYJ PÖYTÄKIRJA Y: 0190457-0 No. 1/2015 SIEVI CAPITAL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2015 AIKA: 14.4.2015 alkaen klo. 13:00 PAIKKA: LÄSNÄ: Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi Ääniluettelon

Lisätiedot

Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna.

Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna. 1 (6) RENGON SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on Kanta-Hämeen ja Riihimäen

Lisätiedot

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. SÄÄNNÖT 1 LOTTA SVÄRD SÄÄTIÖ - LOTTA SVÄRD STIFTELSEN SÄÄNNÖT 1. Säätiön nimi Säätiön nimi on - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2. Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013

SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013 SCANFIL OYJ PÖYTÄKIRJA Y: 2422742-9 No. 1/2013 SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013 AIKA: alkaen klo. 13:00 PAIKKA: LÄSNÄ: Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi Ääniluettelon (Liite 1) mukaisesti

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen

Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen UUDISTUVA TILINTARKASTUSKERTOMUS Toukokuu 2016 Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen Tilintarkastuskertomus uudistuu sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti lainsäädännön ja kansainvälisten

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

AVILON OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Avilon Oyj, englanniksi Avilon Plc. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan taikka

Lisätiedot

HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET

HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Martti Olli HTM- tilintarkastaja Martti Olli YLEISHYÖDYLLINEN YHTEISÖ Ei tavoittele taloudellista voittoa kuten liikeyritykset Liikeyrityksessä omistajat odottavat

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta.

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

Esityksen sisältö. 1) AOYL:n mukaiset hallituksen vastuut ja velvoitteet. 2) Rakennus- ja kunnossapitohankkeiden erityisasioita

Esityksen sisältö. 1) AOYL:n mukaiset hallituksen vastuut ja velvoitteet. 2) Rakennus- ja kunnossapitohankkeiden erityisasioita Esityksen sisältö 1) AOYL:n mukaiset hallituksen vastuut ja velvoitteet 2) Rakennus- ja kunnossapitohankkeiden erityisasioita Uusi Asunto-osakeyhtiölaki Uusi AOYL ollut nyt voimassa muutaman vuoden Tärkein

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2006 N:o 743 748 SISÄLLYS N:o Sivu 743 Laki rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta... 2249 744 Laki järjestyslain 7 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen. Turvatiimi Oyj Pöytäkirja 1/2014 1(6) TURVATIIMI OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 20.3.2014, klo 9.00 9.30 Paikka: Läsnä: Rake-sali, Erottajankatu 4 C, 00120 Helsinki. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

Lausunnossa tuli kiinnittää erityistä huomiota yhdistyslainsäädäntöön, asuntoosakeyhtiölainsäädäntöön,

Lausunnossa tuli kiinnittää erityistä huomiota yhdistyslainsäädäntöön, asuntoosakeyhtiölainsäädäntöön, SUOSITUS 1 (3) 13.12.2010 Suomen Kiinteistöliitto ry:n jäsenyhdistyksille Edustautuminen jäsenyhdistyksen kokouksissa 1. Taustaa Suomen Kiinteistöliitto ry:n jäsenyhdistyksissä on omaksuttu erilaisia käytäntöjä

Lisätiedot

Laki. kirjanpitolain muuttamisesta

Laki. kirjanpitolain muuttamisesta Laki kirjanpitolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kirjanpitolain (1336/1997) 3 luvun 2, 2 a, 3, 4, 12 ja 13, sellaisina kuin ne ovat, 2, 2 a, 3 ja 4 laissa 1620/2015, 12 laeissa

Lisätiedot

Läsnä olleet osakkeenomistajat ilmenevät jäljempänä 5 :n kohdalla pöytäkirjaan liitetystä ääniluettelosta.

Läsnä olleet osakkeenomistajat ilmenevät jäljempänä 5 :n kohdalla pöytäkirjaan liitetystä ääniluettelosta. 1/2011 Aika: 7.4.2011 klo 16.30 Paikka: Pörssitalo, Fabianinkatu 14, Helsinki Läsnä: Läsnä olleet osakkeenomistajat ilmenevät jäljempänä 5 :n kohdalla pöytäkirjaan liitetystä ääniluettelosta. 1 Kokouksen

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa.

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa. HYVÄ HALLINTOTAPA PKS -YHTEISÖISSÄ Tämä ohje on tarkoitettu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteisesti omistamien yhteisöjen (osakeyhtiöt, kuntayhtymät ja yhdistykset) ja säätiöiden

Lisätiedot

Tarkastusvaliokuntaa koskevia säännöksiä

Tarkastusvaliokuntaa koskevia säännöksiä www.pwc.fi Tarkastusvaliokuntaa koskevia säännöksiä Tilintarkastus direktiivin 39 artiklan implementointi Joulukuu 2015 Yleistä Tilintarkastusdirektiivin 39 artikla. Voimassa oleva säännös luottolaitoslaissa

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous

Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Aika: 24.4.2014 klo 13.00 Paikka: Läsnä: Finlandia-talon kongressisiipi, Mannerheimintie 13 e, Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA STOCK TRADERS TEAM FINLAND OY elo Esa Uusikartano Eurantie 198 23800 LAITILA Y-tunnus: 1860758-0 Kotipaikka: Laitila TASEKIRJA Tilikausi 01.01.2015-31.12.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 TASEKIRJA

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016

Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016 Tämä tilintarkastuskertomusmalli on laadittu uudistetun ISA 700:n liitteessä olevan esimerkin 1 ja hallituksen esityksen (HE 70/2016) tilintarkastuslain muuttamisesta pohjalta. Tässä mallissa toimintakertomus

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot