Niko Jakobsson. Referee-artikkeli Toukokuu Julkaistu Edilexissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niko Jakobsson. Referee-artikkeli Toukokuu 2011. Julkaistu Edilexissä 12.7.2011 www.edilex.fi/lakikirjasto/7904"

Transkriptio

1 Niko Jakobsson TOIMINNANTARKASTUS MAALLIKKOTILINTARKASTUKSEN KORVAAJANA TARKASTELUA ASUNTO- OSAKEYHTIÖN JA PIENEN OSAKEYHTIÖN SEKÄ TILINTARKASTUSVELVOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA Referee-artikkeli Toukokuu 2011 Julkaistu Edilexissä Julkaistu aiemmin: Helsinki Law Review 2011/1

2 Helsinki Law Review 2011/1 In co-operation with

3 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana Functional inspection as a substitute for laymen auditing observations from the viewpoints of a housing company, a small limited liability company and auditing duty Niko Jakobsson English Abstract This article gives an insight into the laymen auditing system and its recent developments in Finland. Officially the institution of lay auditing came to an end when the new Auditing Act ( /459), containing general provisions on auditing, came into force. In the preliminary work of the new law, it was stated that laymen auditing was not reliable. As a consequence, a small-sized limited liability company can nowadays make a choice between a certified auditor and abandoning auditing entirely. Nevertheless, the new Housing Companies Act ( /1599) introduces a new model of laymen auditing called functional inspection. This new institution is in practice a renamed model of the earlier lay auditing system but it is possible only in housing companies. In the preliminary work of the Housing Companies Act, all the arguments for retaining the laymen auditing system in housing companies were opposite to the arguments for abandoning lay auditing in general with the new Auditing Act. Observations presented in this article are important when we consider functional inspection in the context of, for example, the protection of the minority and the auditing duty in general. The share owners minority rights were reduced by the Limited Liability Companies Act ( /624) and therefore the functional inspection model might prove to be useful also in small-sized limited liability companies. Recently the functional inspection model has been adopted in the Associations Act ( /503, see amendment /678) as an alternative to abandoning auditing. 5

4 Helsinki Law Review 2011/1 Full article in Finnish Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana tarkastelua asunto-osakeyhtiön ja pienen osakeyhtiön sekä tilintarkastusvelvollisuuden näkökulmasta 1. Johdanto 1.1 Asunto-osakeyhtiö ja pieni osakeyhtiö tarkastelun kohteena Asunto-osakeyhtiöiden asema on Suomessa vakiintunut, maassamme on noin asunto-osakeyhtiötä. 1 Sanotaan, että asuntokauppa on ihmisen elämän suurin kauppa. Asunto-osakeyhtiöt arvokkaine yksittäisine huoneistoineen ovat melkoinen varallisuusmassa. Ja vaikka pörssiyhtiöistä puhutaan mediassa paljon, pienten käytännössä vain muutaman osakkaan osakeyhtiöiden asema on suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä, sillä suurin osa eli 94,4 prosenttia yrityksistä on 1 9 hengen mikroyrityksiä. 2 Toisin kuin perinteinen osakeyhtiö, asunto-osakeyhtiö on voittoa tavoittelematon yhtiömuoto, jonka perimmäisenä tarkoituksena on asuntojen omistaminen ja hallinta. 3 Asunto-osakeyhtiön tarkoitus eroaa perinteisestä osakeyhtiöstä, jonka tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille 4. Näiden kahden yhtiötyypin sääntely on uuden asunto-osakeyhtiölain (1599/2009, AOYL) myötä yhdentynyt melkoisesti AOYL:n rakentuessa vuonna 2006 uudistuneen OYL:n säännösten pohjalle. Vaikka AOYL:iin sisällytettiin uusia nimenomaan vain asunto-osakeyhtiöitä koskevia sään- 1 Tilastokeskuksen Asuntoyhteisöjen talous aineiston laatuselosteen mukaan Suomessa oli asunto-osakeyhtiötä. Hallituksen esityksen mukaan Suomessa on yli asunto-osakeyhtiötä, ks. HE 24/2009, s Ks. Yritysrekisteri 2008, jonka mukaan osakeyhtiö on Suomessa suosituin yritystoimintamuoto. Vuonna 2008 Suomessa oli yritystä, joista eli 38,3 prosenttia oli osakeyhtiöitä, joista 94,4 prosenttia oli 1 9 hengen mikroyrityksiä. Pienten osakeyhtiöiden asema Suomessa on täten merkittävä. Osakeyhtiöitä koskevassa sääntelyssä tulisi kiinnittää huomiota taloudelliselta arvoltaan suurempien, arvopaperimarkkinoilla mukana olevien, yritysten ohella myös pienten yritysten lukuisaan joukkoon. 3 Ks. VAOYL 1 ja AOYL 1 luku 2. 4 Ks. OYL 1 luku 5. 6

5 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana nöksiä, niitä siirrettiin myös osakeyhtiölaista asunto-osakeyhtiölakiin viittausten vähentämiseksi ja asunto-osakeyhtiösääntelyn yksinkertaistamiseksi. 5 Muuten yhdentynyt sääntely on erkaantumassa tilintarkastusta koskevin osin. Pienen osakeyhtiön osalta maallikkotarkastus ei ole enää mahdollinen ja tilintarkastuksesta voidaan luopua kokonaan, mutta asunto-osakeyhtiöiden osalta maallikkotarkastusta jota on pidetty epäluotettavana 6 jatketaan vaihtoehtoisena järjestelynä varsinaisen tilintarkastusinstituution tai tarkastuksesta luopumisen rinnalla. Tämä on mielenkiintoinen lähtöasetelma. 1.2 Kohti valikoitua ammattitilintarkastusta Tarkastelun erityisenä kohteena on tilintarkastusvelvollisuus ja niin sanottu maallikkotilintarkastusinstituutio 7, joka on ollut uudelleenarvioinnin kohteena tilintarkastusta koskevan sääntelyn muuttuessa. Maallikkotilintarkastusta ollaan periaatetasolla lopettamassa, mutta toisaalta jatkamassa eri nimellä ja eriytetyllä sääntelyllä. Tilintarkastuksen kehitys on kulkenut kohti ammattitilintarkastusta heinäkuuta 2007 voimaan tullut uusi tilintarkastuslaki (459/2007, TilinTarkL) poisti maallikkotilintarkastuksen kokonaisuudessaan. 9 Samalla lakkautettiin tilintarkastusvelvollisuus pienissä osakeyhtiöissä, vaikka pienet osakeyhtiöt ovat edelleen kirjanpitovelvollisia osakeyhtiölain (624/2006, OYL) 8 luvun 5 Ennen viittaussäännöksinä osakeyhtiölaissa olleiden säännösten siirtämisen seurauksena 96 :ää sisältävästä asunto-osakeyhtiölaista tuli yli 300 :ää sisältävä. Pykälien moninkertaistuminen viittaussäännösten siirtämisen seurauksena on mainittu myös hallituksen esityksessä, ks. HE 24/2009, s Ks. av Maallikoiden eli henkilöiden, joilla ei ole tilintarkastustutkintoa, suorittama tilintarkastustoimi. Ks. tarkempi määritelmä jaksosta 1.4 Käytetyistä käsitteistä. 8 Ks. esim. Cederberg 1938, s. 29, jonka mukaan oikeusperiaatteiden nojalla [voidaan] päättää, että tilintarkastajien tulee olla hyvämaineisia, rehellisiä henkilöitä, jotka eivät ole holhouksen alaisia. on varsin epätietoista, voidaanko edes näitä pätevyysvaatimuksia ylläpitää., ja Norri Palsala 1979, s. 330, jossa todetaan, että tilintarkastustehtävään on maassamme perinteisesti suhtauduttu niin, että sen suorittajalta ei ole juuri muuta vaadittu kuin rehellisen miehen maine. Uusi [vuoden 1978] osakeyhtiölaki on toisella kannalla. Se edellyttää ammattitaitoa. [Lisäykset tässä.] 9 Ks. uudistuksesta tarkemmin Horsmanheimo Kaisanlahti Steiner 2007, s

6 Helsinki Law Review 2011/1 3 :n ja kirjanpitolain (1336/2007, KPL) 1 luvun 1 :n mukaan. 10 Myös asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastusvelvollisuutta kavennettiin TilinTarkL:a säädettäessä, mutta niiden tilintarkastus jätettiin samalla välitilaan odottamaan uutta asunto-osakeyhtiölakia. TilinTarkL:n suurena periaatteellisena tehtävänä oli parantaa lain luettavuutta ja selkeyttä. 11 Sillä pyrittiin edistämään rehellistä yritystoimintaa ja pienentämään tarkastuksesta aiheutuvia kuluja. 12 Maallikkotilintarkastusvelvollisuus jatkuu kuitenkin siirtymäajan puitteissa vuoden 2011 loppuun (TilinTarkL 57.3 ). 13 Maallikkotilintarkastusinstituution lopettamista perusteltiin muun muassa sillä, että maallikkotilintarkastajien suorittaman tilintarkastuksen voidaan [katsoa] nykyisellään keskittyvän pitkälti hallinnon valvontaan 14. Maallikkojen tekemä tilintarkastus esitettiin muutenkin hyvin negatiiviseen sävyyn: Maallikkotilintarkastajien suorittamaa tilintarkastusta on pidetty epäluotettavana, eikä maallikkotilintarkastuksen ole katsottu parantavan merkittävästi tilinpäätöksen luotettavuutta. Nykyisin vero- ja poliisiviranomaiset eivät anna maallikkotilintarkastajan laatimalle tilintarkastuskertomukselle samaa merkitystä kuin auktorisoidun tilintarkastajan antamalle kertomukselle. 15 Yleisestä tilintarkastusvelvollisuudesta luopumista perusteltiin sillä, että pienissä osakeyhtiöissä omistus ja johto ovat harvoin eriytyneet ja 90 prosenttia pienten osakeyhtiöiden omistajista osallistuu yrityksen toimintaan. 16 Täten omistajien edun valvonnan ei ole katsottu tuovan pienten osakeyhtiöiden omistajille perusteltua hyötyä. Lisäksi velvollisuuden poistamista on perus- 10 Kirjanpitovelvollisuus tarkoittaa myös velvollisuutta laatia tilinpäätös, joka sisältää KPL 3 luvun 1 :n 1 momentin mukaan taloudellista asemaa kuvaavan taseen, tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman, varojen hankintaa ja käyttöä selvittävän rahoituslaskelman sekä taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman liitetiedot. Ks. kirjanpitovelvollisuudesta tarkemmin esim. Björklund Jänkälä Kaisanlahti 2009, s. 1 13, ja sen alkamisesta Mähönen Säiläkivi Villa 2006, s Ks. HE 194/2006, s Ks. HE 194/2006, s Vain niiden yhtiöiden osalta, joihin sovelletaan vain tilintarkastuslakia eikä toiminnantarkastusta koskevaa erityissääntelyä, kuten asunto-osakeyhtiöihin ja yhdistyksiin. Ks. yhdistysten toiminnantarkastuksesta av [Lisäys tässä.], HE 194/2006, s HE 194/2006, s.17 Ks. toisenlaisia mielipiteitä KTM 8/2004, s Ks. KTM 2006/2, s. 37. Koskinen on perustellut tilintarkastusvelvollisuuden poistamista on myös sillä, että omistaja on henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön toiminnasta, ks. Koskinen

7 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana teltu sillä, että pienissä osakeyhtiöissä ei välttämättä ole rajoitettua vastuuta, koska omistajat voivat olla vastuussa yhtiön veloista tosiasiallisesti. He ovat esimerkiksi saattaneet taata yhtiön nimissä olevia velkoja ja todellinen asema voi olla sama kuin henkilöyhtiön vastuunalaisella yhtiömiehellä. 17 On myös tutkittu, että pienten osakeyhtiöiden rahoituksesta vain kolme prosenttia on oman pääoman ehtoista rahoitusta ulkopuolisilta sijoittajilta, toisin sanoen vain yhtiön omaan varallisuuteen sidottua. 18 Tilintarkastussääntelyn yhteydessä huomioitiin asunto-osakeyhtiölain uudistusprosessi. TilinTarkL:n käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti uuden tilintarkastussääntelyn keskeisen periaatteen maallikkotilintarkastuksesta kokonaan luopumisen vastaisesti, että ennen siirtymäkauden päättymistä varmistetaan kuitenkin nykyistä maallikkotilintarkastusta käytännössä vastaavan tarkastuksen jatkuminen asunto-osakeyhtiössä. 19 Asunto-osakeyhtiölaki (809/1991, VAOYL) kumottiin uudella asunto-osakeyhtiölailla ( /1599, AOYL) ja lakiin sisällytettiin uusi toiminnantarkastusinstituutio. Uuden asunto-osakeyhtiölain lainvalmisteluprosessi käynnistyi vuonna Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 27. maaliskuuta 2009 ja 3. joulukuuta 2009 eduskunta hyväksyi uuden asuntoosakeyhtiölain sisällön. 21 Laki vahvistettiin 22. joulukuuta 2009 tasavallan 17 Ks. osakeyhtiömiehen velkavastuusta Rissanen ym. 2006, s Toisaalta velkoja voi ottaa tietoisen riskin ilman lisätakauksia tai -vakuuksia antamalla lainaa esimerkiksi suuremmalla korolla. 18 Ks. KTM 2006/2, s Eduskunta edellyttää, että hallitus asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistuksen yhteydessä valmistelee erityisesti asunto-osakeyhtiöiden tarpeisiin soveltuvat tilintarkastajien kelpoisuutta, tilintarkastajien valintaa ja tilintarkastusta sekä mahdollisia muunlaisia tarkastajia ja muunlaista tarkastusta koskevat säännökset ja että asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistus tulee antaa eduskunnalle niin, että se ehditään käsitellä sekä saattaa voimaan ja sovellettavaksi viimeistään vuonna 2011 päättyvän siirtymäkauden välittömänä jatkeena., EV 293/2006 päätöslausumien kohta 4, [Korostus tässä.]. Eduskunnan lausuma ei ole yksiselitteinen, mutta tarkoituksena on asunto-osakeyhtiön kannalta soveltuvan tilintarkastussääntelyn kehittäminen. Ks. myös HE 194/2006, s. 19, jossa hallitus esittää sääntelyn tarkastamista. 20 Uudistusprosessi alkoi niin sanotulla arviomuistiolla, ks. Oikeusministeriön arviomuistio Sittemmin uudistuksesta tuli osa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaa. Ks. valmistelun vaiheista HE 24/2009, s Eduskunta hyväksyi uuden asunto-osakeyhtiölain ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisena, ks. HE 24/2009, YmVM 10/2009 ja EV 206/2009. YmVM 10/2009 toi pieniä muutoksia toiminnantarkastusta koskevaan sääntelyyn ja voimaanpanolakiin. 9

8 Helsinki Law Review 2011/1 presidentin esittelyssä, ja se tuli voimaan 1. heinäkuuta VAOYL:n maallikkotilintarkastus korvattiin toiminnantarkastus-instituutiolla, joka jatkaa osin maallikkotilintarkastusperinnettä Tutkimustehtävä, metodi ja käytetty aineisto Kirjoituksen yksi näkökulma on asunto-osakeyhtiöiden ja pienten osakeyhtiöiden tilintarkastusvelvollisuutta koskevissa säännöksissä ennen ja jälkeen vuoden 2007 tilintarkastuslain. Miten tilintarkastussääntely muuttui ja mitkä vaikutukset sillä oli edellä mainittuihin yhtiöihin maallikkotarkastuksen näkökulmasta? Perusteena asunto-osakeyhtiön ja pienosakeyhtiön valinnalle yhteiseen tarkasteluun on yhtiömuotojen läheisyys ja samankaltainen lainsäädännöllinen kehys. Toinen näkökulma on selventää toiminnantarkastusta koskevia uuden asunto-osakeyhtiölain säännöksiä ja tarkastella toiminnantarkastusta myös pientä osakeyhtiötä silmällä pitäen. Painopiste on maallikkotarkastus- ja toiminnantarkastusinstituutioissa, joten esimerkiksi tilintarkastusta koskevat yksittäiset säännökset ja erityinen tarkastus jäävät kokonaan käsittelyn ulkopuolelle. Tämä tutkimus on metodiltaan enimmäkseen oikeusdogmaattinen eli lainopillinen 24. Tutkimuksessa pyritään tulkitsemaan ja systematisoimaan voimassa olevaa tilintarkastus- ja yhtiölainsäädäntöä. 22 Alun perin lain oli tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta Ks. HE 24/2009, s. 2 ja s Eduskuntakäsittelyssä ympäristölakivaliokunnassa voimaanpanoaikaa kuitenkin lykättiin, jotta asunto-osakeyhtiöille jää riittävästi aikaa sopeutua uusiin säännöksiin ja koska asunto-osakeyhtiölainsäädännön uudistaminen aiheuttaa poikkeuksellisen laajan koulutustarpeen, ks. YmVM 10/ Kun asunto-osakeyhtiölain uudistus alkoi, ainoa tilintarkastuksellinen ongelma oli se, että kaikkein pienimmissä yhtiöissä vaatimukset kolmijäsenisestä hallituksesta ja lakisääteisestä tilintarkastuksesta voivat olla ongelmallisia, jos kaikki talossa asuvat ovat tilintarkastuslain mukaan esteellisiä tilintarkastajaksi. Ks. Oikeusministeriön arviomuistio 2003, s. 17. Maallikkotilintarkastajia koskeva ongelma syntyi vasta TilinTarkL:n säätämisvaiheessa. Vrt. Suomen Lakimiesliitto 2006, jossa jo tosin suositellaan asuntoosakeyhtiöitä ei kuitenkaan tulisi velvoittaa maallikkotilintarkastajan valintaan, vaan sellainen tulisi valita ainoastaan, mikäli asiasta on määräys yhtiöjärjestyksessä. Tässä vaiheessa tilintarkastus oltiin kuitenkin siirtämässä uuteen lakiin vanhojen säännösten kaltaisena. Ks. OM 2006:9, OM 11/41/2006 ja OM 2007: Ks. esim. Aarnio 1989, s

9 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana Toinen tutkimuksessa käytetty metodi on oikeudellisen muutoksen analyysi. 25 Tutkimuksessa tuodaan esiin tilintarkastus- ja kahden erityyppisen osakeyhtiön lähihistorian sääntelyn kehitystä ja tuoda esiin aikaisemmin voimassa olevien säännösten sisältöä. Pääpaino ei ole tässä metodissa, vaan oikeudellisen muutoksen analyysi lähinnä täydentää lainopillista tutkimustapaa. Tämä lähestymistapa auttaa ymmärtämään nykysäännösten sisällön paremmin, joten metodilla on merkitystä myös systematisointitehtävässä. Tutkimuksen lainsäädännöllisenä kehyksenä ovat vanha tilintarkastuslaki (936/1994, VTilinTarkL), vuonna 2007 uudistunut TilinTarkL sen tuomine muutoksineen, VAOYL, heinäkuussa voimaan tullut AOYL, vuonna 2006 uudistunut OYL ja jo kumoutunut vuoden 1978 osakeyhtiölaki (734/1978, VOYL). Tämän lisäksi keskeistä aineistoa ovat näihin säädöksiin liittyvät esityöt, oikeuskirjallisuus ja viranomaislähteet, joita olen pyrkinyt hyödyntämään laajasti artikkelin eri osissa. Oikeuskäytäntöä en tässä työssä käsittele, koska valittu tutkimuskohde ei mahdollista tutkimuksen toteuttamista oikeustapausanalyysin keinoin. Koska asunto-osakeyhtiömuotoinen asuminen on ainakin Euroopassa ainutlaatuinen 26, on vaikea tutkia, miten tämän yhtiömuodon valvonta on toteutettu muualla. Otan vertailunäkökulmaksi kuitenkin vuoden 2006 OYL:n, jonka rakenteelle uusi asunto-osakeyhtiölaki pitkälti perustuu. Oikeusvertailua teen lähinnä erilajisten mutta toisaalta juridisesti hyvin samankaltaisten yhtiöiden, asunto-osakeyhtiön ja pienen osakeyhtiön, välillä. 1.4 Käytetyistä käsitteistä Tässä artikkelissa asunto-osakeyhtiölailla tarkoitetaan uutta asunto-osakeyhtiölakia, joka tuli voimaan 1. heinäkuuta Käytän kirjoituksessa lyhennettä AOYL. 25 Jukka Kekkonen on määritellyt oikeushistorian keskeisen metodin näillä sanoin, ks. Kekkonen 1997, s Ks. esim. Toiviainen 2008, s. 147, ja HE 24/2009, s

10 Helsinki Law Review 2011/1 Pienillä osakeyhtiöillä tarkoitan alle 10 osakkaan yksityisiä osakeyhtiöitä. Tämänkokoisista yhtiöistä on tavattu käyttää myös nimitystä mikrokokoinen 27 osakeyhtiö. Maallikkotilintarkastuksella tai maallikkotarkastuksella tarkoitan muun kuin hyväksytyn tilintarkastajan suorittamaa tilintarkastusta. TilinTarkL 57 :n siirtymäsäännösten mukaan tällaiseen tarkastajaan sovelletaan VTilinTarkL:n säännöksiä. Maallikkotilintarkastajaltakin edellytetään VTilinTarkL 10 :n mukaan riittävää laskentatoimen, taloudellisten ja oikeudellisten asioiden sekä tilintarkastuksen tuntemusta ja kokemusta tarkastettavan yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen. Maallikkotilintarkastajakaan ei saa olla vajaavaltainen tai hänen toimintakelpoisuutta ei saa olla rajoitettu, hän ei saa saman säännöksen mukaan olla konkurssissa tai liiketoimintakiellossa. Toiminnantarkastuksella viittaan maallikkotarkastuksen korvaavaan instituutioon, joka on esitelty heinäkuussa 2010 voimaan tulleen AOYL:n 9 luvussa. Hyväksytyllä tilintarkastajalla tarkoitan TilinTarkL 30 ja 31 :n mukaista ammattitilintarkastajaa ja hyväksytyllä tilintarkastusyhteisöllä 32 ja 33 :n mukaista tilintarkastusyhteisöä. Niissä kohdissa, joissa puhutaan vanhasta laista, tarkoitan edellä mainittujen vastineita VTilinTarkL:n mukaan. 1.5 Artikkelin rakenteesta Kirjoitus koostuu viidestä jaksosta, joista ensimmäisessä eli tässä johdantojaksossa käsitellään tutkimuskohde, kysymyksenasettelu ja käsitteet. Toisessa jaksossa tarkastelen TilinTarkL:n aiheuttamia muutoksia. Selvitän, miten säännökset vaikuttivat tilintarkastusvelvollisuuteen ja maallikkotilintarkastukseen sekä asunto-osakeyhtiön että pienen osakeyhtiön osalta. Kolmannessa osassa tutkin toiminnantarkastusta eli uudelleen nimettyä maallikkotilintarkastusinstituutiota AOYL:n pohjalta. Mikä muuttui, heik- 27 Ks. 2003/361/EY liitteen 2 artikla. 12

11 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana kenikö osakkeenomistajien oikeussuoja? Miten maallikkotilintarkastusinstituutio toimii käytännössä? Neljännessä osassa pohdin toiminnantarkastus-mallin soveltumista pieneen osakeyhtiöön. Miten toiminnantarkastusmalli sopisi sääntelyltään asuntoosakeyhtiöön nähden lähes identtiseen, mutta tarkoituksiltaan täysin erilaiseen yhtiöön. Viimeisessä jaksossa esitän loppupäätelmät ja kokoavia näkökohtia sekä joitakin näkökulmia de lege ferenda. 2. Asunto-osakeyhtiöiden ja pienten osakeyhtiöiden tilintarkastus ja vuoden 2007 tilintarkastuslain vaikutus 2.1 Yleistä tilintarkastusinstituutiosta ja sen merkityksestä osakeyhtiötyyppisessä rajoitetun vastuun yhtiössä Osakeomistukseen perustuva oikeushenkilö rakentuu erityisen hallinnon varaan. Osakkeenomistajat ovat vain rajoitetusti vastuussa yhtiön veloista, heillä on jako-oikeus yhtiön nettovarallisuuteen ja yhtiön osakkeet ovat pääsääntöisesti vapaasti luovutettavissa. Osakeomistukseen perustuva yhtiö rakentuu rajoitetulle vastuulle, jonka mukaisesti osakkaiden vastuu rajautuu vain yhtiöön sijoitettuun varallisuuteen. Siksi osakeomistukseen perustuvan yhtiön kirjanpito ja tilintarkastus ovat yhtiön ulkopuolisten toimijoiden, erityisesti velkojien, kannalta merkityksellisiä. 28 Toisaalta tällaisen yhtiön toiminta perustuu erillishallintoon, jossa hallitus ja toimitusjohtaja toimivat laajemman yksityiseksi luokiteltavan tiedon varassa johtaen yhtiötä, kun taas yhtiöön sijoittaneiden osakkaiden tiedonsaanti rajoittuu periaatteessa vain yhtiökokouksessa jaettuun julkiseen tietoon. 29 Tilintarkastusinstituution yksi tarkoitus on turvata osakkaiden asema, toisaalta se myös turvaa velkojien aseman tarkkailemalla yhtiön johdon toi- 28 Toisaalta velkojansuojaa on pyritty ylläpitämään yhtiöoikeudellisin säännöksin. Ks. Mähönen 2009, s Mitä suurempi sijoittajien ja johdon välinen informaatioepäsymmetria on, sitä suuremmassa roolissa tilintarkastajat ovat. Ks. Mähönen 2009, s

12 Helsinki Law Review 2011/1 mia, toisaalta se antaa yhtiön hallitukselle mahdollisuuden toimia yhtiön johdossa osakkaiden luottamuksen varassa. 30 Tilintarkastusta toteutetaan käytännössä yhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tarkastuksella (TilinTarkL 11.1 ), joka tehdään kohteesta riippumattomasti ja objektiivisesti arvioiden hyvää tilintarkastustapaa noudattaen ja yleinen etu huomioiden (TilinTarkL 20, 22 ja 24 ). 31 Tilintarkastuksen tarkoituksena on tuottaa osakkeenomistajille ja yhtiön ulkopuolisille toimijoille tietoa yhtiön toiminnasta, erityisesti siitä, onko tilinpäätös laadittu kirjanpitolain sekä muiden säännösten ja määräysten mukaisesti, antaako tilinpäätös kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, voiko yhtiökokous vahvistaa tilinpäätöksen ja tuloksen hallituksen esittämällä tavalla sekä voidaanko yhtiön johdolle myöntää vastuuvapaus. Tilintarkastajan on myös huomautettava (TilinTarkL 15 ), jos hallituksen, hallintoneuvoston tai vastaavan toimielimen jäsen, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka toimitusjohtaja tai muu vastuuvelvollinen on: 1) syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhteisöä kohtaan; tai 2) rikkonut yhteisöä tai säätiötä koskevaa lakia taikka yhtiöjärjestystä tai muita sitovia sääntöjä. Nämä tiedot ilmenevät hallitukselle ja yhtiökokoukselle annettavasta tilintarkastuskertomuksesta (TilinTarkL 15 ), joka on tärkeä dokumentti arvioitaessa yhtiön toimintaa ja tilaa hallitustoiminnan ulkopuolelta sen kapean tiedon varassa, joka osakkeenomistajalle ja muulle ulkopuoliselle intressitaholle on lakisääteisesti suotu. 30 Valvonnan tarkoituksena on paljastaa ja näin myös ehkäistä se, että yrityksen sisäpiiriläiset edustaisivat itselleen sellaisia yksityisiä etuja, jotka loukkaisivat yrityksen muiden sijoittajien oikeuksia. Osakeyhtiössä ja osuuskunnassa kyse on näin ennen kaikkea yhteisön johdon ja määräävien osakkeenomistajien ja jäsenten, toimien valvonnasta yhteisön muiden sijoittajien intressissä. Ks. Mähönen 2008, s Asunto-osakeyhtiön tilintarkastus palvelee ensisijaisesti yhtiön osakkaita. Ks. Jauhiainen Järvinen Nevala 2010, s Ks. lakisääteisen tilintarkastuksen sisällöstä osakeyhtiössä tarkemmin esim. Blummé 2008, s. 43 ss., ja Airaksinen Pulkkinen Rasinaho 2010, s. 533 ss. 14

13 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana 2.2 Asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastus välitilaan TilinTarkL:lla Asetelma ennen TilinTarkL:a Yleissäännökset tilintarkastuksesta olivat ennen 1. heinäkuuta 2007 VTilinTarkL:ssa. Asunto-osakeyhtiöiden osalta erityissäännöksiä oli myös VAOYL 5 luvussa. Kaikki asunto-osakeyhtiöt olivat tilintarkastusvelvollisia. Asunto-osakeyhtiössä oli VAOYL 63 :n 2 momentin (809/1991) mukaan oltava vähintään yksi tilintarkastaja, joka sai olla joko maallikkotilintarkastaja tai hyväksytty tilintarkastaja. Sekä maallikkotilintarkastajan että hyväksytyn tilintarkastajan kelpoisuudesta säädettiin VTilinTarkL:ssa. VAOYL 65 :n mukaan hyväksyttyä tilintarkastajaa oli käytettävä, jos yhtiön rakennuksissa oli vähintään 100 huoneistoa (yhtiön koko -peruste) tai osakkaat, jotka edustavat 1/10 kaikista osakkeista tai 1/3 yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista vaativat sitä yhtiökokouksessa (vähemmistöperuste) 32, jossa tilintarkastajia oli valittava. Jos yhtiö laiminlöi VAOYL 65 :n velvollisuudet, lääninhallituksen (nyk. aluehallintovirasto 33 ) oli VAOY 67 :n ja VTilinTarkL 27 :n mukaan ilmoituksesta 34 määrättävä yhtiölle hyväksytty tilintarkastaja. 35 Yhtiön oli valittava varatilintarkastaja joko hyväksytty tai maallikkotilintarkastaja VTilinTarkL 9 :n mukaan, jos tilintarkastaja ei ollut hyväksytty tilintarkastajayhteisö. Varatilintarkastaja oli myös valittava, jos yhtiöjärjestyksessä oli tällainen määräys, vaikka voimassa olleen VAOYL 63 :n mukaan yhtiö sai halutessaan valita yhden tai useamman varatilintarkastajan. 32 Vähemmistön suuruutta laskettaessa ei oteta huomioon yhtiön omistamien osakkeiden tuottamia ääniä. Ks. Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2003, s Lääninhallituksista tuli aluehallintovirastoja 1. tammikuuta Ks. valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettu laki /903 ja laki aluehallintovirastoista /896. Aluehallintovirastoista käytetään vakiintuneesti lyhennettä AVI. 34 Ilmoituksen yhtiön koko -perusteella sai tehdä kuka tahansa ja vähemmistöperusteella osakkeenomistaja. Vähemmistöperusteella ilmoitus oli tehtävä kuukaudessa yhtiökokouksesta. Velvollisuus näiden ilmoitusten tekemiseen oli hallituksella. (VAOYL 67.2 ) 35 Määräystä edelsi kuulemisvaihe, jossa asunto-osakeyhtiön hallitusta on kuultava. (VAOYL 67.3 ) 15

14 Helsinki Law Review 2011/1 Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valitsi yhtiökokous VAOYL 63 :n 2 ja 3 momentin (809/1991) mukaan TilinTarkL:n vaikutus asunto-osakeyhtiöihin TilinTarkL:ssa luovuttiin yleisestä tilintarkastusvelvollisuudesta. TilinTarkL 4.2 :n mukaan tilintarkastuksesta ovat vapautettuja yhtiöt, joissa päättyneellä ja sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella 36 ylittyy enintään yksi seuraavasta kolmesta ehdosta (yhtiön koko -peruste 1): 1) taseen loppusumma yli euroa, 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto yli euroa ja 3) palveluksessa keskimäärin yli 3 henkilöä. 37 TilintarkL:n säätämisen yhteydessä VAOYL:n säännöksiä muutettiin viittaussäännöksiksi (tilintarkastusvelvollisuus ja tilintarkastajien valinta), kumottiin (tilintarkastajan kelpoisuus) ja kirjoitettiin uudelleen (tilintarkastajan toimikausi). Sääntelyn painopiste siirtyi yhä enemmän yleislakiin erityslain sijaista. VAOYL:n säännökset muuttuivat yleissääntelyä täydentäviksi. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinnasta päätti yhtiökokous VA- OYL 63 :n 2 ja 3 momentin mukaan, joten tältä osin sääntely säilyi ennallaan. 36 Tätä aikarajausta on pidetty ongelmallisena uusien yhtiöiden kannalta. Ongelma ratkeaisi, jos sääntelytapa olisi käänteinen. Ks. Horsmanheimo Kaisanlahti Steiner 2007, s EU:n tilinpäätösdirektiivin 78/660/ETY 11 artiklan (sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2006/46/EY) mukaan ne yhtiöt, joiden taseen mukaan kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta ei ylity tilinpäätöspäivänä: 1) taseen loppusumma: euroa, 2) nettoliikevaihto: euroa, 3) työntekijöitä tilikauden aikana keskimäärin: 50; voidaan jäsenvaltion toimesta 51 (2) artiklan nojalla vapauttaa tilintarkastuksesta. Suomen TilintarkL 4.2 :n rajat eroavat merkittävästi tästä. Suomalaisten osakeyhtiöiden kokoon nähden (ks. av 2) EU:n asettamat raja-arvot ovat ylimitoitetut. Koska kyseessä on niin sanottu minimidirektiivi, Suomi on voinut poiketa arvoista. Toisaalta oikeuskirjallisuudessa on jopa pohdittu rajojen nostamista uudelleentarkistuksessa siirtymäajan päätyttyä. Ks. Horsmanheimo Kaisanlahti Steiner 2007, s

15 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana Ennen TilinTarkL:n voimaantuloa perustetut asunto-osakeyhtiöt TilinTarkL:n mukaan maallikkoa ei voi valita tilintarkastajaksi. Ennen TilinTarkL:n voimaantuloa perustetuissa 38 asunto-osakeyhtiössä voitiin kuitenkin siirtymäajan puitteissa valita maallikkotilintarkastaja ja välisenä aikana alkaville tilikausille. 39 Maallikkotilintarkastajiin sovellettiin siirtymäaikana VTilinTarkL:n säännöksiä. 40 Edellytykset maallikkotilintarkastajien valinnalle olivat VTilinTarkL:ssa 41 eli yhtiöt, jotka eivät aikaisemmin voineet valita maallikkotilintarkastajaa, eivät voineet sitä siirtymäajan puitteissakaan valita. TilinTarkL:n yhteydessä säädetyn asunto-osakeyhtiölakia koskevan lakimuutoksen ( /463) siirtymäsäännöksen mukaan ennen 1. heinäkuuta 2007 perustetussa yli 100 huoneiston yhtiössä oli valittava hyväksytty tilintarkastaja tilikausilta, jotka päättyvät viimeistään uuden asunto-osakeyhtiölain tultaessa voimaan. 42 Edellytykset maallikkotilintarkastajan valitsemiseksi siirtymäajan aikana säilyivät tältä osin. Varatilintarkastaja on valittava vanhan sääntelyn kaltaisesti, jos tilintarkastaja ei ollut tilintarkastusyhteisö. Jos pienissä asunto-osakeyhtiöissä haluttiin luopua tilintarkastuksesta, yhtiöjärjestystä oli muutettava 43 siten, että uusi yhtiöjärjestys ei edellyttänyt tilintarkastajien valitsemista. 44 Edellytyksenä tälle tietysti oli, että TilinTarkL 38 TilinTarkL tuli voimaan Alun perin päättyville tilikausille. Ks. TilinTarkL alkuperäinen 57 ja muutos 1604/2009, VAOYL:a koskevan lakimuutoksen /463 siirtymäsäännökset ja AOYLVPL Ks. VAOYL:a koskevan lakimuutoksen /463 siirtymäsäännökset. 41 Velvollisuus valita ainakin hyväksytty tilintarkastaja syntyi, jos kaksi VTilinTarkL 11 :n 1 momentin edellytyksistä täyttyi. Edellytykset olivat: 1) taseen loppusumma edellisen tilikauden tilinpäätöksen mukaan oli yli euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto edellisen tilikauden tilinpäätöksen mukaan oli yli euroa; sekä 3) palveluksessa edellisen tilikauden aikana oli ollut keskimäärin yli 10 henkilöä. 42 Alun perin päättyville tilikausille. Ks. TilinTarkL alkuperäinen 57 ja muutos 1604/2009, VAOYL:a koskevan lakimuutoksen /463 siirtymäsäännökset ja AOYLVPL Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous. Jos yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä, päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta on VAOYL 40 :n mukaan pätevä, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään 2/3 annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista, ovat sitä kannattaneet. Yhtiöjärjestyksen muutos tulee voimaan rekisteröinnillä, yhtiöjärjestyksen muuttaminen pätevässä päätösmenettelyssä ei yksinään riitä. Asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksen muutokset käsitellään alueellisessa maistraatissa. 44 Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä periaatteessa niin monen tilintarkastajan valinnasta kuin halutaan. Ks. Horsmanheimo Kaisanlahti Steiner 2007, s

16 Helsinki Law Review 2011/1 4.2 :n rajat eivät täyttyneet (yhtiön koko -peruste 1) ja yhtiössä oli alle 100 huoneistoa (yhtiön koko -peruste 2). Jos uusi asunto-osakeyhtiölaki ei olisi tullut ajallaan voimaan, siirtymäajan jälkeen eli alkavista tilikausilta tilintarkastusvelvollisuus olisi koskenut vain yli 30 huoneiston yhtiöitä (VAOYL 65 1 mom.) eli yhtiön koko -peruste 2 olisi muuttunut. Jos yhtiöjärjestykseen olisi jäänyt tilintarkastuksesta maallikkotarkastusta koskeva määräys, vaikka tilintarkastusvelvollisuutta ei enää olisi ollut, ammattitilintarkastaja olisi tullut valita vuoden 2012 alusta alkaville tilikausille. AOYL tuli kuitenkin ajallaan voimaan ja siihen liittyen 30 huoneiston säännös tuli voimaan jo ( /1399). 45 Vähemmistösuojasäännökset suojasivat vähemmistöosakkeenomistajia tilintarkastajan valinnassa, vaikka asunto-osakeyhtiö olisikin luopunut tilintarkastuksesta. Jos osakkeenomistajat, joilla oli vähintään 1/10 kaikista osakkeista tai 1/3 kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asia kokouskutsun mukaisesti olisi käsiteltävä, yhtiön oli valittava hyväksytty tilintarkastaja (VAOYL 65 1 mom., vähemmistöperuste 46 ). Jos yhtiökokous ei vähemmistöperusteesta huolimatta päättänyt valita hyväksyttyä tilintarkastajaa, aluehallintovirastolla oli velvollisuus panna täytäntöön osakkeenomistajan hakemus tilintarkastajan määräämiseksi kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta (VAOYL 65 2 mom.). 47 Aluehallintovirastolla oli toki ennen täytäntöönpanoa velvollisuus kuulla hallitusta (TilinTarkL 9 4 mom.). Säännökset pysyivät tältä osin aikaisemman kaltaisina TilinTarkL:n voimaantulon jälkeen perustetut asunto-osakeyhtiöt TilinTarkL:n voimaantulon eli 1. heinäkuuta 2007 jälkeen perustetussa yhtiössä ei voitu valita maallikkotilintarkastajaa tilikausille , vaan näiden yhtiöiden oli valittava hyväksytty tilintarkastaja (TilintarkL 30 ja 31 ) tai tilintarkastusyhteisö (TilintarkL 33 ja 34 ). 45 Tähän ei sisällytetty vastaavanlaista siirtymäsäännöstä kuin aikaisemmassa muutoksessa 465/ So. vähemmistötilintarkastaja. 47 Tämä menettely turvaa vähemmistöosakkaiden oikeuksia, lähtökohtaisesti yhtiön tulisi toteuttaa vähemmistöosakkeenomistajien tahto ilman tätä menettelyä. Aluehallintovirastoon turvaudutaan vain, jos vähemmistöperusteen mukainen tahtotila jää toteutumatta enemmistön niskuroinnista johtuen. 18

17 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana Voimaantulon jälkeen perustetussa asunto-osakeyhtiössä ei lähtökohtaisesti ollut tarvetta valita tilintarkastajaa, elleivät TilinTarkL 4.2 :n edellytykset täyttyneet (yhtiön koko -peruste 1). Tilintarkastaja oli kuitenkin valittava, jos yhtiössä oli yli 30 huoneistoa (yhtiön koko -peruste 2) tai VAOYL 65 2 mom. mukainen määrävähemmistö sitä vaatii (vähemmistöperuste). Yhtiön koko -peruste 2 erosi siis vanhan lain aikana perustetusta yhtiöstä. Jos yhtiön valitsema tarkastaja ei ollut hyväksytty tilintarkastusyhteisö, yhtiön oli joka tapauksessa valittava TilinTarkL 4 :n 5 momentin mukaan varatilintarkastaja. VAOYL 63.3 :n mukaan yhtiö sai halutessaan valita varatilintarkastajan tai tarkastajia muulloinkin. Velvollisuus valita tilintarkastaja supistui merkittävästi verrattuna TilinTarkL:a edeltävään aikaan ja mahdollisuutta maallikkotarkastukseen ei näissä yhtiöissä ollut. 2.3 Tilintarkastus pienissä osakeyhtiöissä Asetelma ennen TilinTarkL:a Ennen TilinTarkL:n voimaantuloa silloisen OYL 7 luvun 2 :n mukaan (624/2006) jokaiseen osakeyhtiöön koosta riippumatta oli valittava vähintään yksi tilintarkastaja. Tällöin voimassa olleen OYL 7 luvun 3 :n 1 momentin mukaan osakeyhtiöön oli valittava lisäksi varatilintarkastaja, jos tilintarkastaja ei ollut hyväksytty tilintarkastusyhteisö. VTilinTarkL:n säännökset eivätkä ennen TilinTarkL:a voimassa olleet OYL:n säännökset lähtökohtaisesti edellyttäneet pienen osakeyhtiön valitsevan hyväksyttyä tilintarkastajaa. 48 Velvollisuus valita ainakin hyväksytty tilintarkastaja syntyi, jos kaksi VTilinTarkL 11 :n 1 momentin edellytyksistä täyttyi Tilintarkastajan oli kuitenkin täytettävä VTilinTarkL 10 :n yleiset kelpoisuusehdot, jotka voidaan kuvata lyhyesti riittäväksi tuntemukseksi ja kokemukseksi yhtiön toiminnan laajuus huomioiden. Lisäksi tilintarkastaja ei saanut olla vajaavaltainen, hänen toimintakelpoisuus ei saanut olla rajoitettu eikä konkurssissa tai liiketoimintakiellossa. 49 Ks. av

18 Helsinki Law Review 2011/1 Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinnasta vastasi yhtiökokous. Jos tilintarkastajia oli valittava useita, yhtiöjärjestyksessä voitiin määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, asetetaan muussa järjestyksessä (VOYL 10:1.2). Sama koski varatilintarkastajien valintaa (VOYL 10:1.3) TilinTarkL:n vaikutus pieniin osakeyhtiöihin Tilintarkastusvelvollisuutta ei ole TilinTarkL:n mukaan niissä pienissä yhtiöissä, jotka eivät täytä TilintarkL 4.2 :n raja-arvoja. Jos osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä 50 on määräys tilintarkastajan valinnasta, yhtiön on valittava tilintarkastaja. Siirtymäajan puitteissa tilintarkastajaksi oli valittava hyväksytty tilintarkastaja viimeistään 1. tammikuuta 2010 alkaville tilikausille. Maallikkotilintarkastus on siten pienten osakeyhtiöiden osalta päättynyt. Tätä ennen maallikkotilintarkastajan tekemään tilintarkastukseen sovellettiin VTilinTarkL:n säännöksiä (TilintarkL 57.3 ). Jos yhtiöjärjestyksen määräystä tilintarkastuksesta halutaan muuttaa, päätös on tehtävä yhtiökokouksessa OYL 5 luvun 30 :n mukaisesti ja yhtiöjärjestys on rekisteröitävä kaupparekisteriin. Vähemmistösuojasäännökset vastaavat VAOYL:a Yhtiökokouksen on valittava tilintarkastaja, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi 1/10 kaikista osakkeista tai 1/3 kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai siinä yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä (OYL 7:5). 51 Oikeusturvana osakas voi pyytää aluehallintoviraston apua, jos toimiin ei ryhdytä kuukauden kuluttua yhtiökokouksesta Yhtiöjärjestyksen pakollinen sisältö on OYL 2 luvun 3 :ssä. Se ei velvoita määräämään tilintarkastajista. Vrt. VOYL 2 luvun 3, jonka mukaan yhtiöjärjestyksessä oli mainittava tilintarkastajien lukumäärä ja toimikausi. Ks. myös VOYL 10 luvun 1, jonka mukaan osakeyhtiössä tuli tilintarkastaja niin kuin yhtiöjärjestyksessä määrättiin, ja VOYL 10 luvun 2, jonka mukaan toimikaudesta oli oltava määräys yhtiöjärjestyksessä. 51 Vaikka säännös on pakottava, vähemmistötilintarkastajasta voi olla vähemmistön kannalta suopeampi määräys yhtiöjärjestyksessä. Esimerkiksi pienempi vähemmistö tai että tarkastaja on KHT-tilintarkastaja tai -yhteisö. Ks. Mähönen Säiläkivi Villa 2006, s Tilintarkastajan määräämisestä tarkemmin esimerkiksi Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008, s Myös tämä menettely on toissijainen, ks. av

19 Niko Jakobsson: Toiminnantarkastus maallikkotilintarkastuksen korvaajana Tilintarkastajien valinta pysyi entisellään. Jos tilintarkastajia valitaan useampia, niiden valinnasta voi vastata muu kuin yhtiökokous (OYL 7:2.2). Sama koskee varatilintarkastajia (OYL 7:3.1). Säännöksellä saattaa olla merkitystä yhtiön valvonnan kannalta huomioiden, että tilintarkastajat eivät toimi ryhmänä, vaan jokainen on velvollinen antamaan oman lausuntonsa Uuden asunto-osakeyhtiölain toiminnantarkastusinstituutio 3.1 Toiminnantarkastusta koskevat säännökset asunto-osakeyhtiölakiin Uuteen asunto-osakeyhtiölakiin on otettu säännökset niin sanotusta toiminnantarkastuksesta. Säännökset sijoittuvat AOYL 9 lukuun. Säännöksiä sovelletaan uuden lain voimaantulon eli jälkeen alkaville tilikausille. 54 Toiminnantarkastus korvaa varsinkin asunto-osakeyhtiöissä suositun maallikkotilintarkastuksen. 55 Toiminnantarkastusinstituutio sijoittuu ammattimaisen tilintarkastusinstituution rinnalle tilintarkastussääntelyn pysyessä muuttumattomana. 56 Oikeusministeriö järjesti AOYL:n valmisteluvaiheessa lausuntokierroksen maallikkotilintarkastuksen toiminnantarkastusta koskevista säännösehdotuksista. Lausunnonantajat esittivät toiminnantarkastuksen erottamista selvästi tilintarkastuksesta Pienten yhtiöiden kohdalla useamman tilintarkastajan valinta tilanteessa, jossa koko instituutio on vapaaehtoinen, on marginaalinen. Siksi en pohdi ongelmaa tässä yhteydessä enempää. Aiheesta ks. Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008, s AOYLVPL Ks. esim. Kaila 1994, s. 240: Asunto-osakeyhtiökäytännössä yhtiöjärjestyksessä on useimmiten määräys, jonka mukaan yhtiössä on kaksi tilintarkastajaa. Lisäksi usein on muodostunut sellainen yhtiön sisäinen käytäntö, että yhtiökokous valitsee toiseksi tilintarkastajaksi niin sanotun ammattitilintarkastajan ja toiseksi tilintarkastajaksi, yhtiön rakennuksessa asuvan osakkeenomistajan, joka ei yleensä ole alan ammattilainen. Yleinen on myös käytäntö, että tilintarkastajiksi valitaan kaksi osakkeenomistajaa. 56 AOYL:n säännökset tilintarkastajasta vastaavat nykytilaa: AOYL sisältää viittauksen TilinTarkL:iin (9:1). Tilintarkastajan valintavelvollisuutta (9:5) ja varatilintarkastajaa (9:3) koskevista säännöksistä ks. edellä jakso Uuden tilintarkastuslain vaikutus asunto-osakeyhtiöihin. Valintamenettely muuttuu samanlaiseksi kuin osakeyhtiölaissa eli useampaa tilintarkastajaa valitessa valinnasta voisi vastata myös muu taho kuin yhtiökokous (9:2). Toimikautta koskevat säännökset ovat UAOL 9 luvun 4 :ssä. 57 Ks. lausuntopyyntö ja lausuntotiivistelmä Oikeusministeriö 2008a ja 2008b, s. 36. Lausunnonantajille esitetty versio sisälsi paljon viittauksia TilinTarkL:iin ja se teki toiminnantarkastusta koskevista säännöksistä sekavia. Lausuntopyyntö otettiin huomioon lopullista esitystä kirjoitettaessa ja nyt säännökset ovat kirjoitettu paremmin auki. 21

20 Helsinki Law Review 2011/1 Toiminnantarkastus eroaa perinteisestä tilintarkastuksesta siten, että toiminnantarkastajilla ei ole tilintarkastajalta vaadittavia ammatillisia kelpoisuusvaatimuksia eikä toiminnantarkastuksen suorittamiseen ja toiminnantarkastajan lausuntoon sovelleta tilintarkastusta koskevia laajoja ja yksityiskohtaisia kansainvälisiä normistoja. 58 Säännökset muistuttavat pitkälti maallikkotilintarkastussääntelyä. Kaikki säännökset tarkastuksesta sisältyvät AOYL:iin, eikä toiminnantarkastajaa koskevissa säännöksissä ole viittauksia TilinTarkL:iin. Asunto-osakeyhtiö voi valita toiminnantarkastajan myös tilintarkastajan rinnalle ja se on hallituksen esityksen mukaan tarkoituksenmukaista, koska (yhtiön keskuudesta tulevalla) 59 toiminnantarkastajalla voi olla sellaista yhtiön toimintaa koskevaa tietoa, joka on vaikeasti saatavissa tilintarkastuksen yhteydessä. 60 Toiminnantarkastaja voidaan valita toiseksi tilintarkastajaksi, jos tilintarkastusvelvollisen yhtiön ennen rekisteröidyssä yhtiöjärjestyksessä on tätä toista tilintarkastajaa koskeva määräys Velvollisuudesta valita toiminnantarkastaja Asunto-osakeyhtiössä, jossa ei valita hyväksyttyä tilintarkastajaa, pitää valita toiminnantarkastaja, jos yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä (AOYL 9:6.1). Lähtökohtana 62 on toiminnantarkastajan valinta, ellei sitä erikseen yhtiö- 58 Ks. HE 24/2009, s Toiminnantarkastajaa valittaessa käytettävissä on yleensä vain sellaisia yhtiön hallintoon kuulumattomia osakkeenomistajia, jotka nauttivat toisten osakkeenomistajien luottamusta, mutta joilla ei ole edes vanhan tilin-tarkastuslain vaatimusten mukaista laskentatoimen ja tilintarkastuksen osaamista., HE 24/2009, s Ks. myös ibid., s Ks. HE 24/2009, s. 169 ja Yhtiöjärjestyksessä mainittujen tilintarkastusmääräysten katsotaan tarkoittavan myös toiminnantarkastusta. Ks. AOYLVPL 11 (548/2010). Tämä otettiin muutoksella lakiin AOYL:n voimaantulon jälkeen, ks. lakimuutos /548 AOYLVPL 11 :n muuttamisesta. Asia oli huomioitu ympäristövaliokunnassa asunto-osakeyhtiölain hissin jälkiasennusta koskevien säännösten käsittelyn yhteydessä, ks. YmVM 7/2010 ja HE 23/ Ks. HE 24/2009, s. 169: Toiminnantarkastuksesta luopuminen voi olla tarkoituksenmukaista lähinnä sellaisissa pienissä yhtiöissä, joissa käytännössä kaikki osakkeenomistajat osallistuvat yhtiön hallintoon. Siinäkin tapauksessa, että velvollisuudesta valita toiminnantarkastaja on luovuttu yhtiöjärjestyksessä, toiminnantarkastaja pitäisi valita osakkeenomistajien määrävähemmistön vaatimuksesta. Viimeksi mainittu vaatimus on tarpeen vähemmistö-osakkeenomistajien tiedonsaannin turvaamiseksi erimielisyyksien ilmetessä. Ks. myös ibid., s

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto UUDISTUKSEN AIKATAULU Työryhmän mietintö 5/2006 6/2008 - luonnos hallituksen

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus Toiminnantarkastus Asunto-osakeyhtiöissä ja yhdistyksissä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.

Lisätiedot

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 1 Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo Asunto-osakeyhtiölaki ( / ), jäljempänä

Lisätiedot

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9. Usein kysyttyä PRH Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.2015 K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla? V:

Lisätiedot

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö.

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö. VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009 Asia Aloite Kannanotto Tilintarkastuskertomuksen sisältö Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet HYYN PUHEENJOHTAJASEMINAARI JARI RINTA-AHO, SUOMEN FYSIIKANOPISKELIJAT RY MATIAS NURMI, HYYN JÄRJESTÖVALIOKUNTA Sisältö 1. Toiminnantarkastaja: tehtävät ja vaatimukset

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011

Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011 Yhdistyslain muutokset 1.9.2010 1. Etäosallistuminen 2. Yksimielinen päätös 3. Hallituksen tehtävien selventäminen 4. Hallituksen jäsenen asuinpaikka 5. Velvollisuus

Lisätiedot

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT. Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT. Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen Yhdistyksen velvollisuudet Yhdistyslaki asettaa rekisteröidyn metsästysseuran toiminnalle monia velvoitteita.

Lisätiedot

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT Seuratoiminnan peruskoulutus 9.4.2013 Kuopio Lasse Heikkinen Yhdistyksen velvollisuudet Yhdistyslaki asettaa rekisteröidyn metsästysseuran toiminnalle monia velvoitteita.

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin

Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto 1 Tausta Isännöitsijän on oltava luonnollinen henkilö tai rekisteröity yhteisö (AOYL 7 luvun

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

PALISKUNNAN TILINTARKASTUS

PALISKUNNAN TILINTARKASTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PALISKUNNAN TILINTARKASTUS Merja Mattila Tässä osiossa käsitellään Tilintarkastajan valinta kelpoisuus esteellisyys tehtävä vastuu

Lisätiedot

Hallitus osakeyhtiössä

Hallitus osakeyhtiössä Hallitus osakeyhtiössä Jokaisella osakeyhtiöllä on Osakeyhtiölain (OYL) mukaan oltava hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiön omassa yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Lisätiedot

HE 24/2009 vp HALLITUKSEN ESITYS UUDEKSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIKSI

HE 24/2009 vp HALLITUKSEN ESITYS UUDEKSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIKSI TIEDOTUS LAUSUNNOT 2009 Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus 10.6.2009 HE 24/2009 vp HALLITUKSEN ESITYS UUDEKSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIKSI Olemme jättäneet kirjallisen kannanoton eduskunnan ympäristövaliokunnalle

Lisätiedot

VYY:n järjestökoulukset. Kirjanpito ja taloushallinto

VYY:n järjestökoulukset. Kirjanpito ja taloushallinto VYY:n järjestökoulukset Kirjanpito ja taloushallinto SISÄLTÖ Lainsäädännön asettamat velvoitteet Kirjanpito Tilinpäätös ja toimintakertomus Toiminnantarkastus Materiaalin säilytys Vahingonkorvausvelvollisuus

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut Hallituksen tehtävät ja vastuut Taloyhtiötapahtuma 2016 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Hallituksen rooli ja tehtävät taloyhtiössä Hallituksen päätöksenteko Hallituksen

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus

Lisätiedot

MITÄ MUISTETTAVA TARKASTETTAESSA

MITÄ MUISTETTAVA TARKASTETTAESSA MITÄ MUISTETTAVA TARKASTETTAESSA Asunto-osakeyhtiölakia laadittaessa tunnutaan lähdetyn pitkälti siitä ajatuksesta, että osakkaat saavat, mitä tilaavat siis kovin monen tasoinen toiminnantarkastus lienee

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

Toiminnantarkastus, miten se tehdään?

Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Taloyhtiötapahtuma 6.4.2016, Messukeskus Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Suomen Kiinteistöliitto Tutkimus- ja kehityspalvelut Kiinteistöliitossa 2 T&K-palvelut

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku Kokemuksista yleisesti Alkuvaiheen kritiikki laantunut Remontti-ilmoitukset Hallituksen työmäärä ja

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen.

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS ASPOCOMP GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 13.4.2010 klo 10:00 Paikka: Läsnä: Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI. Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi

Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI. Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi tilintarkastajat yhtiön johto yhtiökokous hallintoneuvosto hallitus toimitusjohtaja yhtiöoikeudellinen

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön 630/2015 163 Tilintarkastusyhteisön valinta yhteisen kirkkovaltuuston toimikaudeksi vuosille 2015-2018 Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle,

Lisätiedot

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksia asuntoosakeyhtiölaista: menestystekijät ja kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksista yleisesti

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa. Hallituksen ehdotus koskien

Lisätiedot

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA. SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA. SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010 UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010 Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009 Asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistus Pääosin nykykäytäntö kirjattu lakiin Eriytetään

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1(7) HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1 Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiöjärjestyksen

Lisätiedot

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat.

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat. PÖYTÄKIRJA 1/2014 1(5) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika 9.4.2014 klo 15.00 Paikka Läsnä Finlandia talon Helsinki-sali, Mannerheimintie 13, Helsinld Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015. 1142/2015 Laki. julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015. 1142/2015 Laki. julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015 1142/2015 Laki julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta Annettu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 SISÄLLYS ALKUSANAT 6. PAINOKSEEN 5 EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 1 ASUNTO-OSAKEYHTIÖ JA SEN HALLINTO 17 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asunto-osakeyhtiölain soveltamisala 17 1.1.1 Mikä on asunto-osakeyhtiö?

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä ASPOCOMP GROUP OYJ:N Aika: 26.4.2012 klo 13:00 Paikka: Läsnä: Fondia Oy:n toimitilat, Lönnrotinkatu 5, 4 krs., Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta

Lisätiedot

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen kustannuksista

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Certeum Oy 31.03.2015 13:33:51 1(6) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 31.03.2015 Toiminimi: Certeum Oy Yritys- ja yhteisötunnus: 2617068-1 Voimassaoloaika,

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyslain uudet säännökset - mikä muuttuu. SPEK syysseminaari 31.10.2010 Juha Viertola

Yhdistyslain uudet säännökset - mikä muuttuu. SPEK syysseminaari 31.10.2010 Juha Viertola Yhdistyslain uudet säännökset - mikä muuttuu SPEK syysseminaari 31.10.2010 Juha Viertola Yhdistyslain tarkistaminen Pääteemat: 1. Teknisten apuvälineiden käyttö yhdistyksen päätöksenteossa HUOM! päätöksenteon

Lisätiedot

Kokouskutsu otettiin pöytäkirjan liitteeksi 1.

Kokouskutsu otettiin pöytäkirjan liitteeksi 1. LEMMINKÄINEN OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2015 1(5) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika Paikka Läsnä 25.3.2015 klo 15.00 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman tilat, Salmisaarenranta 11, Helsinki Kokouksessa olivat

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation.

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. Metsä Board Oyj:n yhtiöjärjestys 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Helsinki. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN 11.8.14 EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN Voimassa oleva yhtiöjärjestys Esitys yhtiöjärjestyksen muutoksiksi Perustelut/huomioita: Yhtiöjärjestyksen muutosesityksen

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi Hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättää muuttaa yhtiöjärjestystä lähinnä vuonna 2006 voimaantulleen uuden osakeyhtiölain johdosta seuraavasti: poistetaan

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies UUSI ASUNTO- OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA Simo Vihemäki, lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa YLEISTÄ Aikataulu Hallituksen esitys (HE 24/2009) annettu eduskunnalle 27.3.2009 Lain voimaantulo 1.7. 2010

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7.2010 Tavoitteena oli, että uusi laki selventäisi ja täsmentäisi

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Pienen yhdistyksen toiminnantarkastus. Eeva-Kaisa Rouhiainen Wanhain Toimijain Yhdistys

Pienen yhdistyksen toiminnantarkastus. Eeva-Kaisa Rouhiainen Wanhain Toimijain Yhdistys Pienen yhdistyksen toiminnantarkastus Eeva-Kaisa Rouhiainen Wanhain Toimijain Yhdistys Sisältö Ainejärjestö Toiminnantarkastus Toimitettava materiaali Toiminnantarkastuskertomus Muistilista Lopuksi Ainejärjestö

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Työ- ja elinkeinoministeriön asetus KHT- ja HTM-tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksista Annettu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2008 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

SISÄLLYS. Alkusanat 11. Lyhenteet 13. Lait 14. Johdanto

SISÄLLYS. Alkusanat 11. Lyhenteet 13. Lait 14. Johdanto SISÄLLYS Alkusanat 11 Lyhenteet 13 1 Johdanto 2 Osakkeet Lait 14 15 1.1 Yleistä............................................... 15 1.1.1 Asunto-osakeyhtiön peruspiirteet.............. 15 1.1.2 Asunto-osakeyhtiölaki........................

Lisätiedot

Puheenjohtajana hallituksessa rooli ja vastuut

Puheenjohtajana hallituksessa rooli ja vastuut Puheenjohtajana hallituksessa rooli ja vastuut Taloyhtiö 2015 -tapahtuma 15.4.2015 Katriina Sarekoski lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa 2 Hallituksen puheenjohtaja (AOYL 7:8) Jos hallituksessa

Lisätiedot

Läpinäkyvyysraportti. Idman Vilèn Grant Thornton Oy

Läpinäkyvyysraportti. Idman Vilèn Grant Thornton Oy Läpinäkyvyysraportti Idman Vilèn Grant Thornton Oy Header 2 1 Oikeudellinen muoto ja omistussuhteet Idman Vilén Grant Thornton Oy on suomalainen osakeyhtiö. Yhtiön omistavat henkilöinä sen palveluksessa

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHTIÖN TOIMINNANTARKASTUS

ASUNTO-OSAKEHTIÖN TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO-OSAKEHTIÖN TOIMINNANTARKASTUS Pekka Luoto, toiminnanjohtaja, KTM - Mitä laki ja sen perustelut sanoo toiminnantarkastajasta ja toiminnantarkastuksesta? Asunto-osakeyhtiölain mukaan on tarkistettava

Lisätiedot

UUSI OSAKEYHTIÖLAKI. OULU 7.12.2006 Lakimies Juha Terho Suomen Kiinteistöliitto. www.kiinteistoliitto.fi

UUSI OSAKEYHTIÖLAKI. OULU 7.12.2006 Lakimies Juha Terho Suomen Kiinteistöliitto. www.kiinteistoliitto.fi UUSI OSAKEYHTIÖLAKI OULU 7.12.2006 Lakimies Juha Terho Suomen Kiinteistöliitto OSAKEYHTIÖLAKI OSAKEYHTIÖLAKI Kokonaisuudistus Valmistelun tausta Osakeyhtiölakityöryhmän mietintö 6.5.2003 1.9.2005 HE 109/2005

Lisätiedot

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI - YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTOSTARVE, YHTIÖKOKOUS, HALLITUKSEN JÄSENET, ISÄNNÖITSIJÄ JA TARKASTAJAT

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI - YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTOSTARVE, YHTIÖKOKOUS, HALLITUKSEN JÄSENET, ISÄNNÖITSIJÄ JA TARKASTAJAT 1 Oikeusministeriö Ohje Lainvalmisteluosasto Jyrki Jauhiainen 2.6.2010 UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI - YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTOSTARVE, YHTIÖKOKOUS, HALLITUKSEN JÄSENET, ISÄNNÖITSIJÄ JA TARKASTAJAT Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Lisätiedot

INTERAVANTI OYJ PÖYTÄKIRJA Y1/2007

INTERAVANTI OYJ PÖYTÄKIRJA Y1/2007 1(6) Aika 1.3.2007 klo 10.00 Paikka Interavanti Oyj, Mannerheimintie 118, 00270 Helsinki Läsnä 18 osakasta edustaen yhteensä 9 164 964 osaketta ja ääntä, joka on 94,4 % yhtiön koko äänimäärästä (9 703

Lisätiedot

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 )

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 ) 25.2.2015 1 (5) Fennian hallituksen ehdotus 20.4.2015 yhtiökokoukselle koskien yhtiöjärjestyksen muuttamista: Muutosehdotuksien pääasiallinen sisältö on: 1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa

Lisätiedot

SCANFIL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 20.8.2015

SCANFIL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 20.8.2015 SCANFIL OYJ PÖYTÄKIRJA Y: 2422742-9 No. 2/2015 SCANFIL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 20.8.2015 AIKA: 20.8.2015 alkaen klo. 10:00 PAIKKA: LÄSNÄ: Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi Ääniluettelon (Liite

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki.

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. luonnos 2.9.2014 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Yleisiä säännöksiä 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. 2 Toiminnan tarkoitus ja toimiala

Lisätiedot

Tilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin. Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park

Tilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin. Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park Tilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park Työryhmä ja sen tehtävä Työryhmä asetettiin 15.10.2014 Mietintö valmistui 18.11.2015 Lausuntokierros

Lisätiedot

SIEVI CAPITAL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS

SIEVI CAPITAL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS SIEVI CAPITAL OYJ PÖYTÄKIRJA Y: 0190457-0 No. 2/2014 SIEVI CAPITAL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 4.11.2014 AIKA: 4.11.2014 alkaen klo. 14:00 PAIKKA: LÄSNÄ: Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi Ääniluettelon

Lisätiedot

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Kysytty 27-01-2013. Voimassa 27-12-2012 lähtien SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen

Lisätiedot

UUDEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN VAIKUTUKSET TALOYHTIÖN TILINTARKASTUKSEEN IMPACT OF REVISED FINNISH LIMITED-LIABILITY HOUSING COMPANY LAW ON AUDITING

UUDEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN VAIKUTUKSET TALOYHTIÖN TILINTARKASTUKSEEN IMPACT OF REVISED FINNISH LIMITED-LIABILITY HOUSING COMPANY LAW ON AUDITING LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden tiedekunta Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon tutkielma Laskentatoimi UUDEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN VAIKUTUKSET TALOYHTIÖN TILINTARKASTUKSEEN IMPACT

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI

HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättää muuttaa 2/3 enemmistöllä yhtiöjärjestystä. Selvyyden vuoksi todetaan, että nykyisen yhtiöjärjestyksen kohtaa

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Ryöppönen avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin oikeustieteen kandidaatti Mikko Vasko.

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Ryöppönen avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin oikeustieteen kandidaatti Mikko Vasko. 1(5) TIIMARI OYJ ABP (y-tunnus 0106264-1) VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1/2010 Aika: Paikka: 30.3.2010, kello 13.00 alkaen Scandic Marski hotelli, Mannerheimintie 10, 00100 Helsinki 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin

UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin Pellervo Päivä 2013 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Miksi uusi osuuskuntalaki? valmistelulle aseteut tavoitteet: osuuskuntien

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot