PERUSTURVAKESKUS Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Perusturvakeskuksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Vanhustenhuolto käsittää huomattavan osan kuntien järjestämisvastuulla olevasta osasta kansalaisten perusturvaa. Tulevaisuudessa tämä korostuu entisestään, mitä todennäköisimmin myös tulevana sote-aikana. Sekä resurssien jaossa että uusien teknologioiden ja innovaatioiden käyttöön otossa on tämä otettava huomioon. Myös asukkaiden vaatimustaso ja yleinen elintaso ovat nousseet asettaen lisävaatimuksensa palveluiden järjestämistavalle ja laadulle. Käytännössä tämä tarkoittaa useissa kunnissa resurssien siirtojen ja uusien toimintatapojen omaksumisen lisäksi laajoja kiinteistöihin kohdistuvia saneeraustoimenpiteitä ja uudisrakentamista. Jotta Loviisassa kyettäisiin vastaamaan vanhustenhuollon tulevaisuuden haasteisiin, on palvelurakennetta ollut välttämätöntä tarkastella uudelleen ja yhtenä kokonaisuutena. Vetoapua ideointiin on saatu Tamora Oy:ltä. Kehityshankkeen myötä on suuri osa henkilöstöä päässyt osallistumaan vanhustenhuollon kuntouttavaa otetta vahvistavaan tuotekehittäjäkoulutukseen. Samalla on koko palveluasumisen ja kotiin annettavien palveluiden kokonaisuus tarkasteltu uudelleen ja tehty sitä koskevat linjaukset vuosiksi eteenpäin. Saneerausta ja uudisrakentamista koskevien hankkeiden suunnittelussa on yhteistyökumppanina ollut Polartek Oy. Suurin yksittäinen hanke on ollut Harmaakallion uudisrakennuksen alustava suunnittelu sekä olemassa olevien asumisyksiköiden saneeraus- ja laajennushankkeet. Samanaikaisesti on arvioitu vanhojen kiinteistöjen käytettävyys nykyisen laatuvaatimustason valossa. Asiakkaiden valinnanvapaus on ollut viime vuosina valmistuneiden sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavien lakien yksi keskeisimmistä teemoista. Palvelusetelitoiminnan tarkoitus on ensisijaisesti turvata palveluiden saatavuus, mutta myös valinnanvapauden näkökulma tulee laajenevan toiminnan kautta väistämättä esiin. Toistaiseksi kiinnostus palveluseteleihin on ollut melko varovaista ja vaatimatonta. Loviisassa palvelusetelikäytäntöä on ollut hammashuollossa, tehostetussa palveluasumisessa ja rintamaveteraanien kuntoutuksessa. Hyvinvointiohjelma on hallintokuntien yhteinen ponnistus kuntalaisten hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja palveluiden parantamiseksi. Hyvinvoinnin mittareiksi on valittu kansallisia indikaattoreita, joiden muutoksia seurataan oman kunnan osalta vuosittain. Nyt laadittu hyvinvointiohjelma on Loviisassa ensimmäinen laatuaan ja ulottuu valtuustokauden loppuun. Tarkoitus on, että kuntalaisten hyvinvointia kuvaavien indikaattorien sisältämä tieto saadaan työntekijöiden ja päättäjien lisäksi kaikkien kuntalaisten tietoisuuteen hyvinvointikertomuksessa ja hyvinvointikatsauksissa. Hyvinvoinnin läpinäkyvyys ja indikaattoreiden myönteinen kehitys voivat tulevaisuudessa olla kunnan keskeisiä menestystekijöitä. Tätä kehitystä tukee sähköinen hyvinvointikertomus, jossa kunnille on luotu yhteinen rakennemalli kertomuksen raportointiin. Vuoden 2014 suurimmat mullistukset henkilöstön suhteen kohdentuivat kotiin annettaviin palveluihin. Perusturvan henkilöstön sairauspoissaolojen määrä kasvoi alkuvuodesta merkittävästi kohdentuen niin ikään erityisesti kotihoidon henkilökuntaan. Perusturvan, henkilöstötoimiston ja työterveyshuollon kiinnittivät tähän asiaan erityistä huomiota ja sairauspoissaolot alkoivatkin vähentyä vuoden loppua kohti. Kuntien vaikeutuneen taloustilanteen vuoksi myös Loviisan perusturvassa laadittiin monikohtainen tehostamisohjelma, joka kosketti kaikkia toimintoja hyvin laajalti. Tehostamistoimenpiteiden käytäntöön vieminen onnistui suunnitelmien mukaisesti, mutta samalla varsin hallitusti, koska toimenpiteistä ei aiheutunut merkittävää toiminnallista haittaa eikä kielteistä asiakaspalautetta. Rahassa mitattuna voidaan tehostamisohjelman katsoa olleen perusturvan oman toiminnan osalta riittävän kattava ja oikein kohdentunut. Alueellisissa palveluissa taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet.
Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Perusturvakeskuksen tuloslaskelma Keskuksen kaupunginvaltuustoon nähden sitova määräraha on ulkoinen toimintakate C30 Perusturvakeskus TILIN-PÄÄT ÖS 2013 TALOUS-AR VIO 2014 TALOUS-AR VIO- MUUTOK-S ET TA 2014 MUUTOS-T EN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOTEUTU- MA 2014 Myyntituotot 4 040 3 904-1 3 903 3 424-480 -12% Maksutuotot 4 477 4 440 0 4 440 4 644 204 5% Tuet ja avustukset 849 835 0 835 805-30 -4% Vuokratuotot 300 280 0 280 278-2 -1% Muut toimintatuotot 198 149 0 149 188 39 26% Toimintatuotot yhteensä 9 865 9 608 0 9 608 9 339-269 -3% josta sisäiset 92 137 0 137 211 73 53% Henkilöstökulut -18 536-18 443-15 -18 458-18 671-212 1% Palveluiden ostot -34 313-35 128 0-35 128-35 171-43 0% Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 305-1 207 0-1 207-1 280-73 6% Avustukset -3 537-3 705 0-3 705-3 592 113-3% Muut toimintakulut -2 303-2 285 0-2 285-2 320-35 2% Toimintakulut yhteensä -59 994-60 768-16 -60 784-61 034-250 0% josta sisäiset -4 626-4 682 0-4 682-4 600 82-2% Toimintakate -50 129-51 160-16 -51 176-51 695-519 1% josta sisäiset -4 534-4 545 0-4 545-4 389 156-3% Toimintakate ulkoinen -45 595-46 615-16 -46 631-47 306-675 1% Poistot ja arvonalentumiset -24-24 0-24 -25-2 7% Toimintatuottojen toteutuminen Toimintatuotot alittavat talousarvion johtuen työterveyshuollon järjestämisvastuusopimuksen uudistamisesta huhtikuussa 2014. Vuoden 2014 talousarvio laadittiin kesällä 2013, jolloin uudesta sopimuksesta ei ollut tietoa. Toimintatuotot oman toiminnan osalta (pois lukien työterveyshuollon ja alueellisten palvelujen vaikutus) ovat kuitenkin talousarvioon nähden kasvaneet. Kasvu johtuu senioripalveluiden hinnankorotuksista ja lisääntyneestä asiakasmäärästä sekä työikäisten kotikuntakorvausten kasvusta. Toimintakulujen toteutuminen Toimintakulut ylittävät talousarvion johtuen erikoissairaanhoidon palvelusopimusta koskevasta tasauslaskusta, joka saapui meille vasta tammikuun lopussa 2015. Vielä syyskuun osavuosikatsauksessa HUS ennusti toimintakulujensa pysyvän talousarvioraamissa. Carean ennusteesta tiesimme, että sen osuus tulee
ylittämään talousarvion, mutta HUS:in ennakoidun hyvän tuloksen otaksuttiin kompensoivan ylityksen. Tästä syystä ei ollut perusteltua anoa lisämäärärahaa vuoden 2014 aikana. Toimintakulut oman toiminnan osalta (pois lukien työterveyshuollon ja alueellisten palveluiden vaikutus) ylittävät talousarvion johtuen pääosin henkilöstökuluista. Henkilöstökulujen toteutuminen Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä kasvoi alkuvuodesta merkittävästi kohdentuen senioripalveluihin. Lyhytaikaisia sijaisuuksia oli lisättävä loppuvuodesta johtuen asiakasmäärän nopeasta kasvusta. Toimintakatteen toteutuminen Ulkoinen toimintakate on budjetoitua suurempi johtuen erikoissairaanhoidon kustannuksista. Oman tuotannon toimintakate (pois lukien työterveyshuollon ja alueellisten palvelujen vaikutus) on budjetoitua pienempi, koska oman toiminnan toimintatuotot kasvoivat enemmän suhteessa kulujen nousuun.
Avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Kaupunginvaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Perusturvakeskuksen toiminnan päämäärät: 1. Asiakas ja kuntalainen Tavoitetaso Senioripalveluiden kehittäminen ja palvelutarpeeseen vastaaminen väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen lisääntyessä. Asiakkaiden/potilaiden kuuleminen ja vapaampi palveluvalinta. Senioripalveluverkkorakenteesta päättäminen ja tarvittavien toiminta- ja investointisuunnitelmien laatiminen sekä niistä päättäminen ja niiden toimeenpano. Laajempi palvelusetelivalikoima ja vapaampi palvelun tuottajan valinta. Senioripalveluiden tulevaisuutta on pohdittu Tamoran avustuksella. Huomattava osa henkilökuntaa on lähtenyt mukaan tuotekehittäjä-koulutukseen. Polartek on suunnitellut kiinteistömassan teknisten muutosten toteuttamista. Palvelusetelitoiminta on käynnistetty hammashuollossa, tehostetussa palveluasumisessa sekä rintamaveteraanien kuntoutuksessa. Volyymi on ollut vielä melko vaatimatonta. 2. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky Tavoitetaso Hyvinvointia kaupunkilaisille Terveyserojen kaventaminen ja hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä kaupunkilaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Hyvinvointiohjelma on valmistunut ja sen velvoittamia toimia seurattu ja raportoitu. Yksillä Purjeilla - hankkeen kanssa yhteistyössä on avattu järjestöjen käyttöön tarkoitettu kumppanuustalo Loviisan keskustassa 3. Henkilöstö ja johtaminen Tavoitetaso Henkilöstön jaksaminen ja tukeminen Henkilöstö jaksaa paremmin työssään ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on ollut rakentavaa ja tiivistä. Sairauspoissaolojen huolestuttavalta näyttänyt kasvu on saatu pysäytettyä. 4. Talous Kustannusten kasvun hillintä ja tuottavuuden lisääminen uusien toiminatatapojen avulla. Tavoitetaso Talousarvion mukaiset tehostamispäätökset on toteutettu. Perusturvassa laadittiin monikohtainen tehostamisohjelma. Osin sen myötä mahdollistui kustannusvähennyksiä sisältäneen talousarvion
toteutuminen oman toiminnan osalta.
PERUSTURVAKESKUS VASTUUALUEITTAIN Hallinto ja terveyden edistäminen Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta on yksi kunnan tärkeimmistä lakisääteisistä toiminnoista. Kehittämistyö ja tulosten seuraaminen vaativat kuitenkin mittaamista, mikä ei ole kovin helppoa hankalasti määriteltävien ja luoteeltaan abstraktien muuttujien kohdalla. Työkaluksi on kautta maan otettu käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus ja siihen sisällytetyt indikaattorit, näin myös Loviisassa ja Lapinjärvellä. Ohjelmaa ovat työstäneet hyvinvointityöryhmä hyvinvointikoordinaattorin johdolla. Hyvinvointiohjelma valmistui vuoden 2014 aikana ja esiteltiin eri hallintokunnille. Ohjelmaan suunnitellut toimenpiteet arvioidaan ja raportoidaan vuosittain. Yksi tämän päivän ja erityisesti tulevaisuuden suurimmista haasteista on, kuinka väestön kasvavan palvelutarpeen ja niukkenevien resurssien välinen kuilu saataisiin kurottua umpeen. Ainoat käytettävissä olevat lisäresurssit ovat teknologian parempi hyödyntäminen sekä asiakas itse ja hänen lähipiirinsä. Erityisesti kotiin annettavissa palveluissa tarpeet kasvavat nopeasti, jolloin työntekijöiden aikaisempaa tehokkaampi käyttäminen varsinaisessa ydintehtävässä korostuu. Uuden teknologian käyttöön ottaminen mahdollistaa asiakkaan kanssa vietettävän ajan kasvattamisen ilman henkilöstön lisäämistarvetta. Sähköisten palveluiden kehittäminen muussakin toiminnassa lisää tehokkuutta ja vastuuttaa asiakkaat aikaisempaa enemmän huolehtimaan omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvistä asioista. Myös aikayksikköä kohden käsiteltyjen asiakaskontaktien määrää voidaan sähköisten palveluiden avulla nostaa. Perusturvassa hyvin huomattava osa palveluista on ihmisten kohtaamista ja näihin tilanteisiin liittyvää ammattilaisten antamaa neuvontaa, tukea ja hoitoa. Henkilökunnan riittävä määrä ja osaamisen hyvä taso korostuvat sen vuoksi erityisen voimakkaasti. Loviisassa ei ole ollut viime vuosina vakavaa henkilöstöpulaa, vaikkei kaikkiin vakansseihin olekaan aina saatu heti pätevää henkilökuntaa. Vallitsevassa tilanteessa on kuitenkin voitu keskittyä rekrytoimisen ohella myös henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointikysymyksiin. Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Hyvinvointiohjelman työstäminen, analyysi ja arviointi hallintokunnittain AVAINTAVOITTEET Työstää hyvinvointiohjelman tavoitteita ja arvioida niitä jokaisessa hallintokunnassa perusturvan tuella Vuosittainen hyvinvointiohjelman arviointi on tehty hallintokunnissa. Hyvinvointikatsaus on laadittu ja esitelty suunnitelman mukaisesti sekä tehdyt toimenpiteet raportoitu ja seuraavan vuoden tavoitteet suunniteltu. Teknologian hyödyntäminen perusturvakeskuksen palveluissa AVAINTAVOITTEET Hyödyntää teknologiaa palveluissa ja toiminnassa Toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä ja toimii kotihoidossa. Tilastojärjestelmä on käytössä. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on viivästynyt, se otetaan käyttöön vuonna 2015. Sosiaalitoimen tilastojärjestelmä on käyttöönotettu ja terveydenhuollon osalta
Ajanvarausteknologian käyttömahdollisuus selvitetään. tilastojärjestelmä otetaan käyttöön keväällä 2015. Sähköisten palveluiden kehittämistä selvittävä työryhmä on kokoontunut tehnyt valmistelevaa työtä hankkeiden käynnistämiseksi vuonna 2015. Henkilökunnan osaaminen muutoksessa AVAINTAVOITTEET Ylläpitää ja kehittää henkilökunnan osaamista muutoksessa Henkilökunnan kanssa osaamistarvematriisit tehty. Osaamista ja koulutustarpeita on käsitelty koulutussuunnitelmissa ja toteutumista on seurattu koulutusyhteenvedon avulla. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C31 Hallinto ja terveyden edistäminen TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS-AR VIO 2014 TALOUS-AR VIO- MUUTOK-S ET TA 2014 MUUTOS-T EN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot 250 153 0 153 187 34 22% josta sisäiset 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut -1 466-1 477 4-1 473-1 483-9 1% josta sisäiset -496-505 0-505 -501 5-1% Toimintakate -1 215-1 324 4-1 320-1 295 25-2% josta sisäiset -496-505 0-505 -501 5-1% Toimintakate ulkoinen -719-818 4-815 -795 20-2% Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 0 0 0 Ulkoinen toimintakate toteutui 2 % talousarviota parempana. Yhteistoimintakorvausten kasvu oli budjetoitua suurempi, mutta kuitenkin samalla tasolla kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä.
Lasten ja nuorten palvelut Vastuuhenkilö: palvelupäällikkö Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Lasten ja nuorten hyvinvointikertomus sekä suunnitelma 2013 2016 hyväksyttiin Loviisan kaupunginvaltuustossa 12.3.2014 ja Lapinjärven kunnanvaltuustossa 26.2.2014. Vuosittainen lasten ja nuorten hyvinvointikatsaus vuodelta 2014 käsiteltiin perusturvalautakunnassa joulukuussa. Katsauksessa tarkasteltiin kuluneen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia lasten ja nuorten hyvinvoinnissa sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on tapahtunut muutoksia parempaan suuntaan verrattuna aikaisempiin vuosiin, mutta edelleen nuorten tupakointi sekä alkoholin käyttö on runsaampaa kuin koko maassa keskimäärin. Lisäksi kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyy useammalla nuorella, etenkin tytöillä, kuin koko maassa keskimäärin. Toimintasuunnitelman mukaista nuorten ehkäisevän päihdetyönohjelmaa valmisteltaessa todettiin, että on syytä laatia laajempi ohjelma, joka kattaa kaikki ikäryhmät (myös työikäiset ja seniorit) sekä sisältää myös mielenterveyspalvelut. Lasten ja nuorten palvelut yhdessä sivistyskeskuksen kanssa on valmistellut lasten ja nuorten osuutta kaikkia ikäryhmiä koskevasta päihde- ja mielenterveysohjelmasta. Ohjelma valmistunee kuluvan kevään aikana. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskeva laki astui voimaan 1.8.2014. Sen mukaan oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut laajenivat koskemaan myös toisen asteen oppilaitoksia. Lain mukaan oppilas- ja opiskeluhuollon painopisteinä ovat yhteisöllisyys, ennaltaehkäisy ja osallisuus. Osallistuminen yhteisöllisen opiskeluhuollon käynnistämiseen on tuonut lisätyötä opiskeluhuollon henkilöstölle. Lisäksi lain mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun kuraattorin tai psykologin kanssa viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä, kun hän on sitä pyytänyt. Määräajoissa on kyetty pysymään lukuun ottamatta sairauspoissaoloja. Vanhemmuuden varhaiseen tukeen kaavailtu Iloa vanhemmuuteen -hanke ei saanut vuonna 2014 Kaste-avustusta, joka oli hankkeen toteutumisen edellytyksenä. Vuoden aikana hankeideaa hiottiin yhdessä muiden hankekuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja jätettiin uusi hankehakemus koskien vuoden 2015 Kaste-avustusta. Vuoden aikana tehostettiin toimintaa ja parannettiin asiakasturvallisuutta lakkauttamalla asiakasmääriltään pienet neuvolavastaanotot Liljendalissa, Tesjoella ja Valkossa. Yhteistoiminta-alueella syntyi vuonna 2014 140 lasta. Syntyvien lasten määrä Lapinjärvellä on jäänyt useana perättäisenä vuonna alle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittelemän riittävän osaamisen tason (38 raskautta/vuosi), minkä johdosta Lapinjärven ja Loviisan yhteistoimintasopimusta koskevissa neuvotteluissa sovittiin äitiysneuvolatoiminnan lakkauttamisesta Lapinjärvellä vuoden 2014 lopussa. Lastensuojelulain mukaisia määräaikoja on pääsääntöisesti pystytty noudattamaan. Vuonna 2014 tehtiin yhteistoiminta-alueella yhteensä 331 lastensuojeluilmoitusta/pyyntöä lastensuojelutarpeen selvittämiseksi sekä viisi ennakollista lastensuojeluilmoitusta. Lastensuojeluilmoitusten sisältönä oli edellisten vuosien tapaan useimmiten vanhempien päihteiden käyttö, toiseksi vanhempien jaksaminen ja kolmantena nuorten päihteiden käyttö. Yhteistoiminta-alueella oli lastensuojelulain mukaan vuoden 2014 aikana sijoitettuna yhteensä 37 lasta, joista 36 lasta oli loviisalaisia. Sijaisperhetoimintaa on tehostettu vuoden aikana mm. aloittamalla Porvoon kanssa yhteinen Pride-valmennus sijaisperheeksi aikoville.
Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä ongelmia Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on lisääntynyt. Lasten ja nuorten hyvinvointikertomuksen indikaattorien tulokset ovat suunnilleen samaa tasoa kuin koko maassa tai sen alapuolella. Kouluterveyskysely/SOTKAnet -tilastot. Laajat terveystarkastukset toteutuvat sataprosenttisesti. Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmätoiminnan suomenkieliset ryhmät ovat toteutuneet, ruotsinkielisiin ryhmiin ei ole ollut riittävästi osallistujia. Neuvokas perhe -koulutuksen sijaan järjestettiin marraskuussa 2014. Vanhemmuuden roolikartta -koulutus terveydenhoitajille sekä lastensuojelun työntekijöille. Iloa vanhemmuuteen -hankkeelle ei myönnetty hankeavustusta vuodelle 2014. Yhdessä muiden hankekuntien kanssa on työstetty uusi hankehakemus koskien vuoden 2015 hankeavustusta. Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan vanhemmuuden puutetta kokeneiden lasten/nuorten määrä on Loviisassa laskenut alle koko maan keskiarvon peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden osalta, lukion oppilaiden osalta määrä on hieman yli koko maan keskitason. Kutsumenettelyn toimintatapa on laadittu. Kouluvuoden 2014 2015 aikana kerätään tilastoa poisjäännin syistä, jotta siihen voidaan vaikuttaa.
Nuorten päihteiden käyttö ei ole lisääntynyt tai se on vähentynyt. Hubu-mittaukset. Suomenkielisissä kouluissa 5. 8. -luokkalaisille toteutettiin Hubu -mittaukset ja niihin liittyvät valistustilaisuudet syksyllä 2014. Ruotsinkielisten koulujen vastaavat tilaisuudet siirtyivät toteutettavaksi helmikuussa 2015 Ehyt ry:stä johtuvista syistä. Toukokuussa järjestettiin Högstadiumissa Elävä Kirja -huumeteemapäivä. Myllyharjun koulussa oli syyslukukaudella Päihdeputki-teemapäivä. Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt. Nuorten ehkäisevän päihdetyön työryhmän työ on käynnissä ja toimenpidematriisi on hyväksytty NOPA:ssa (nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, joka toimii ohjausryhmänä nuorten ehkäisevässä päihdetyössä). Ehkäisevän päihdetyön ohjelma laajeni käsittämään kaikki ikäryhmät sekä mielenterveystyön. -> Päihde- ja mielenterveysohjelma, joka valmistunee kevään 2015 aikana. Toimintaohjeet kouluille nuorten päihteiden käyttöön puuttumiseksi ovat valmistuneet ja annettu tiedoksi perusturvalautakunnalle maaliskuussa 2014. Lasten ja nuorten ongelmien ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen panostaminen Panostaa varhaiseen puuttumiseen Lapsen, nuoren ja perheen ongelmiin pystytään vastaamaan oikea-aikaisesti. Edistävän ja ehkäisevän työotteen kehittäminen neuvolatoiminnassa on aloitettu pienimuotoisesti syksyn aikana. Alkuvuosi meni toimintojen uudelleenorganisoinnissa tehostamisohjelman mukaisten toimipistemuutosten vuoksi. Koulukuraattoritoiminnassa
on kehitetty matalan kynnyksen ryhmätoimintaa mm. tukioppilastoiminta, tyttöryhmät, poikaryhmät, eskariryhmät, päihteettömät ryhmät, Maestro-ryhmät. Sujuva yhteistyö eri toimijoiden kesken. Dialogi-kahvilatoiminta on jatkunut. Alle kouluikäisten lasten kanssa toimivien työntekijöiden ja 3. sektorin edustajien kanssa järjestettiin yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa verkostotapaaminen. Koulunuorisotyön ja kuraattoritoiminnan toteutuminen on vaihdellut eri kouluissa. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin varhaisen tuen palveluja. Maestro-ryhmiä toteutui Lapinjärvellä keväällä yksi ryhmä, Myllyharjun lukiossa syksyllä yksi ryhmä ja nuorten työpajoilla yksi ryhmä. Amistoon suunniteltuun ryhmään ei saatu riittävästi osallistujia. Syömishäiriöisten ryhmä ei toteutunut. Varhaisen tuen muu ryhmätoiminta: kouluikäisten vaativien lasten vertaistukiryhmä (2 ryhmää), murrosikäisten lasten vanhempien vertaistukiryhmä.
Ehkäistä nuorten syrjäytymistä Kaikilla nuorilla on toisen asteen tutkinto. Hyvinvointikompassi, SOTKAnet-tilasto. Mahdollisimman monelle syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle voidaan tarjota tukea pajatoiminnan avulla. Tapauskohtainen yhteistyö nuorisotyön ja lastensuojelun kesken toteutui. Koulutustaso on edelleen Loviisassa koko maan keskiarvoa alhaisempi. Starttipaja sai arvioitua vähemmän valtionavustusta, mutta menoja karsimalla toiminta jatkui koko vuoden. Toimiva yhteistyö syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa toimivien viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Nuorten hyväksi -ryhmä kokoontui kaksi kertaa: maaliskuussa Loviisassa ja lokakuussa Lapinjärvellä. Toimivien ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen Tuottaa toimivia ja kustannustehokkaita palveluja Talous on hallinnassa ja pysytään talousarvion puitteissa, poikkeamiin reagoidaan mahdollisimman nopeasti. Kouluterveydenhuollon silmälääkäri- ja optikkopalvelut kilpailutettiin. Lastensuojelun sijaishuollon kilpailutusta ei ehditty toteuttaa sen vaatiman laajan perehtymisen vuoksi. Kilpailutuksen valmistelu meneillään. Kustannuksia on seurattu kuukausittain ja talousarviossa on pysytty. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C32 Lasten ja nuorten palvelut TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS-AR VIO 2014 TALOUS-AR VIO- MUUTOK-S ET TA 2014 MUUTOS-T EN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot 742 762 0 762 700-61 -8% josta sisäiset 3 3 0 3 4 1 Toimintakulut -4 240-4 368-10 -4 378-4 250 128-3% josta sisäiset -225-223 0-223 -212 11-5% Toimintakate -3 498-3 606-10 -3 616-3 549 67-2% josta sisäiset -222-220 0-220 -208 12-5% Toimintakate ulkoinen -3 276-3 386-10 -3 396-3 341 55-2% Poistot ja arvonalentumiset -7-8 0-8 -8 0 0% Ulkoinen toimintakate toteutui 2 % talousarviota parempana. Suurimmat säästöt tehtiin henkilöstökuluissa.
Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 josta Lapinjärven suoritteet Äitiysneuvola ja perhesuunnitteluneuvonta 3 120 2 177 2 813 302 lääkärikäynti 843 562 702 64 hoitajakäynti 2 277 1 615 2 111 238 Lastenneuvola 4 801 3 278 4 370 518 lääkärikäynti 904 608 882 108 hoitajakäynti 3 897 2 670 3 490 410 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 3 543 3 525 6 188 735 lääkärikäynti 481 433 747 91 hoitajakäynti 3 062 3 092 5 441 644 Fysioterapiapalvelut ei tilastoa 560 581 109 Perheneuvonta 3 050 3 250 3 370 400
Työikäisten palvelut Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Työikäisten palvelut, yleistä Toimintasuunnitelman 2014 laatiminen oli poikkeuksellisen vaikeaa pitkään avoinna olleiden sote-linjausten vuoksi. Terveyskeskusten ja sosiaalipalveluiden kehittäminen oli viety niin Loviisassa/Lapinjärvellä kuin koko maassakin uudistusta odotellessa jo varsin pitkälle ja sote-lain mukanaan tuoma integroitumisvaihe olisi ollut kaikkialla seuraava siirto. Tätä jouduttiin kuitenkin odottamaan pitkään, mikä vaikeutti merkittävästi vuoden 2014 toimintamuutosten ennustettavuutta. Toimintakertomusvaihe vuoden lopussa oli tämän johdosta vähintäänkin yhtä haasteellinen eikä kaikkiin tavoitteisiin päästy täydellisesti. Loppuvuodesta kehitystyötä tuli vielä sekä hämmentämään että vauhdittamaan jokaisen toimipisteen yllättänyt päivystysasetus. Vuonna 2014 omaa sote-tuotantoa velvoitti merkittävässä määrin Loviisan kaupungin sisäinen tehostamisohjelma, jossa rahallisesti mitaten onnistuttiin hyvin. Jonkin verran ennalta suunniteltua kehittämistyötä voidaan kuitenkin katsoa jääneen tehostamisohjelman jalkoihin. Esimerkiksi kotiin annettavien sairaalapalveluiden lisääminen samalla kun vuodeosastopaikkoja suljettiin, vaati synkronoituakseen lisäaikaa suunniteltua enemmän. Päivystysasetuksen asettama tiukka aikataulu taas aiheutti organisaatiouudistusten kiilaamisen sisältöuudistusten edelle, mikä on yleensä huono etenemistapa etenkin akuuttien sairauksien hoitokäytäntöjen kehittämisen yhteydessä. Koko organisaatiota koskeva tehostamisohjelma aiheutti toisaalta sen, että kaikki toimintayksiköt osallistuivat kehittämistyöhön tahoillaan. Tehostamistoimet onnistuttiin pääosin mieltämään palvelua parantaviksi kehityshankkeiksi, vaikka monessa kohden jouduttiin käytännössä myös resursseja vähentämään. Suurimmat muutokset koettiin vuodeosastoilla paikkamäärien supistamisen ja hammashuollossa toiminnan keskittämisen myötä. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollossa toteutettiin mittava keskittämisoperaatio, jossa Koskenkylän, Liljendalin ja Ruotsinpyhtään hammashoitoloiden kaikki toiminta siirrettiin pääterveysasemalle. Tämän mahdollistamiseksi Loviisan hammashoitolan tilat saneerattiin kesälomakauden aikana. Muutto uusiin tiloihin tapahtui lomakauden päätteeksi. Keskittämiseen liittyvät kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Jopa asiakkailta saatu palaute on ollut odotettua myönteisempää. Voimavarojen keskittämisellä haettua tehokkuuden parantumista on liian aikaista arvioida neljän kuukauden kokemuksella, mutta työntekijöiltä saatu arkikokemukseen perustuva tuntuma on ollut rohkaiseva. Palvelusetelitoiminta alkoi vuonna 2014. Seteleiden menekki on ollut melko vaatimatonta, koska jonotilanne oman toiminnan suhteen on ollut hallinnassa ja koska palvelusetelin myöntämisprosessissa vaaditaan aina ensin virkahammaslääkärin tekemä arvio hankittavan hoidon laajuudesta. Akuutit sairaudet, ensiapu- ja triage-toiminta Resurssien riittävyyden ja hoidon oikeellisuuden kannalta keskeinen toiminto on hoidon tarpeen arviointi. Tämän ovat tehneet pääasiassa kokeneet sairaanhoitajat joko puhelimessa tai ensiavun ilmoittautumisluukulla. Tämän prosessin parantaminen oli vuoden 2014 tavoitteena. Valvira on maanlaajuisesti kiinnittänyt huomiota puhelimessa tapahtuvan arvioinnin lääketieteelliseen tasoon. Arvion tuloksena asiakkaalle annettava lääkärin/hoitajan akuuttiaika ei ole aina kohdentunut optimaalisesti, mikä on johtanut joko aikojen loppumiseen liian nopeasti tai aikojen jäämiseen käyttämättä. Tavoitettavuus hoidon tarpeen arvioinnissa on Loviisassa pysynyt edelleen 100 %:ssa. Suunniteltu remontti triage-toiminnan parantamiseksi entisestään jouduttiin siirtämään vuoden 2015 alkuun, koska päivystysasetus tuli voimaan 1.1.2015 ja se edellytti suuria rakennemuutoksia tehtäväksi joka tapauksessa. Niinpä vuonna 2014 jouduttiin keskittämään kaikki voimavarat uuden päivystysyhteistyön
rakentamiseen Porvoon sairaalan ja lähikuntien kanssa. Samalla luotiin suunnitelmat myös laadun nostamiseen perusterveydenhuoltoon jäävässä triage-toiminnassa siten, että hoidontarpeen arvioimistiimiin liitetään lääkäri heti yhteispäivystykseen siirtymisen yhteydessä maaliskuussa 2015 samalla kun oma päivystystoiminta joudutaan uuden asetuksen vuoksi lakkauttamaan. Yhteispäivystys on toiminut virka-ajan ulkopuolella Porvoon ja Kotkan sairaaloissa vuoden 2014 loppuun saakka siten, että sairaala- ja terveyskeskuspäivystys ovat toimineet hallinnollisesti erikseen. Terveyskeskuspäivystys on ollut isäntäkaupungin omaa toimintaa, jota Loviisa ja Lapinjärvi ovat ostaneet. Päivystysasetuksen myötä näiden päivystysten edellytettiin yhdistyvän ja siirtyvän käytännössä sairaaloiden hallinnoimiksi. Samalla tähän asti terveyskeskusten harjoittama oma päiväaikainen päivystystoiminta jouduttiin siirtämään yhteispäivystyksen tehtäväksi. Asetus tuli julkisuuteen poikkeuksellisen myöhään ja kiireellisellä aikataululla, mikä aiheutti tarpeen nopeatempoisten kehityshankkeiden läpiviemiseen kautta koko maan. Loviisa ja Lapinjärvi osallistuivat Porvoon sairaanhoitoaluetta koskevaan hankkeeseen, jonka tuloksena saatiin aikaan Porvoon sairaalan 24/7 toimiva yhteispäivystys, johon Loviisa ja Lapinjärvi liittyvät 1.3.2015. Krooniset sairaudet Potilaan aikaisempaa suurempi vastuuttaminen liittyy laajempaan asiakkaiden segmentoimiseen runsaamman ja vähäisen avun tarvitsijoiden ryhmiin. Nykyajan potilas on entistä valmiimpi hakemaan tietoa, mittaamaan tuloksiaan ja ottamaan vastuuta hoitopäätöksistä ja tähän yleiseen kehitykseen on pystyttävä vastaamaan. Samanaikaisesti hoidot kehittyvät ja kaikkein eniten apua tarvitsevat ryhmät joutuvat turvautumaan entistä enemmän asiantuntijoihin. Samaan sairausryhmään joudutaan räätälöimään hyvinkin eritasoisia hoitoja riippuen sairauden vaikeusasteesta tai potilaan omatoimisuudesta. Kun potilaat segmentoidaan eritasoista apua tarvitseviin ryhmiin, kohdentuvat resurssit oikein ja potilaan oma panos hoidon toteutuksessa korostuu oikeassa suhteessa. Monia kansansairauksia aletaan hoitaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Nykyisin potilaat kykenevät itse huolehtimaan näiden hoidosta varsin pienen ja usein etäpalveluna annettavan tuen avulla. Tämän tyyppinen toiminta tulee lisääntymään tulevaisuudessa luultavasti kaikkein eniten. Sähköisinä annettavat palvelut edellyttävät kuitenkin paljon kehitystyöhön käytettävää aikaa ja hyvää yhteistyötä tietoliikenneyhteyksistä vastaavien tahojen kanssa. Monesti käy niin, että potilaat olisivat nopeammin valmiita sähköiseen asiointiin kuin mitä itc-yhteyksien ja tietoturva-asioiden rakentaminen mahdollistaa. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet kuvastavat enemmän potilaiden odotuksia ja terveyskeskuksen henkilökunnan teoreettisia odotuksia kuin mitä käytännössä on osoittautunut mahdolliseksi toteuttaa lyhyellä aikajänteellä. Kaikkein edistyneimmilläkin paikkakunnilla sähköisen asioinnin piirissä olevien potilaiden määrä on toistaiseksi pieni. Palvelun kehittämiseen tarvittava aika jakautuu kokemuksen mukaan useammalle vuodelle, jolloin asetetut numeraaliset tavoitteet toteutuvat toivottua hitaammin. Kaikkia oheispalveluita pyritään käyttämään vain välttämättömässä määrin. Vuodelle 2014 valittiin seurattavaksi laboratoriotutkimukset, koska niitä käytettiin Loviisassa paljon säästötoimien alkaessa 2013. Vaikka käyttö laskikin oleellisesti jo heti tehostamistoimien alussa, jäi säästettävää vielä paljon seuraavillekin vuosille. Säästämisestä aiheutuneita vaaratilanteita ei ole raportoitu. Vuodeosastotoiminnan supistaminen ja kotiin annettavien sairaanhoitopalveluiden samanaikainen lisääminen olivat vuoden 2014 päätavoite. Osastoa 5 ei kyetty sulkemaan kokonaan kesäsulun jälkeen vaan se jouduttiin avaamaan uudelleen, tosin supistettuna. Lopullinen sulkeminen tapahtuu helmikuussa 2015. Vapautuva henkilökunta on sijoitettu pääosin hoiva-asumiseen ja kotisairaanhoitoon/kotihoitoon. Kotisairaalatoimintaa on käynnistetty pienimuotoisena lähinnä saattohoitopotilaille. Laajempi kotisairaalatoiminta käynnistyy keväällä 2015. Kotisairaala edellyttää väestöltään selvästi Loviisaa suurempaa paikkakuntaa, joten yhteistyö lähikuntien ja sairaalan kanssa on välttämätöntä. Vuodeosastopaikkojen supistaminen on kiinteästi yhteydessä hoiva-asumiseen, koska osastojen potilaista huomattava osa tarvitsee yksinomaan hoivatoimia eivätkä varsinaista sairaanhoitoa. Yhteistyö senioripalveluiden kanssa onkin ollut tiivistä.
Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön ensisijainen päätavoite oli korvaushoitopotilaiden hoitoketjun parantaminen ja lääkejakelun tehostaminen. Ratkaisuksi valittu tekniikka (lääkekellot) ei osoittautunutkaan sopivaksi korvaushoitopotilaille. Korvaushoitopolkua paranneltiin useissa palavereissa ja vastuu hoidon kehittämisestä ja toteuttamisesta keskitettiin entistä selkeämmin päihdelääkärille. Yhteistyökuvioita parannettiin ja lääkejakelu alettiin toteuttaa ryhmäjakeluna, joka lääkekellojen tavoin pienensi todennäköisyyttä lääkkeiden päätymiselle epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Toinen päätavoite oli psykiatrisen ja päihdeasumispalvelun keventäminen ja saaminen tavoitteellisemmaksi ja kuntouttavammaksi. Palvelu kilpailutettiin. Tavoitteisiin palvelutason keventämisestä päästiin heti samana vuonna. Aikaisempina vuosina tavoiteltu voimakkaasti työrajoitteisen ja eläkkeelle kuuluvan asiakkaan hoitopolku (ns. Taipale-malli) saatiin tuotantoon vuoden aikana. Hoitopolkuun kuuluvat asiakkaat kartoitettiin. Avaintavoitteiden (operatiiviset) toteutuminen vuonna 2014 Suun terveydenhuollon tehokas toiminta ja hoitotakuun toteutuminen Tehokas toiminta. Hoitotakuun toteutuminen. Kaikkien työpanos on koko ajan tehokkaassa käytössä. Kaikki asiakkaat otetaan hoitoon määräajan sisällä. Hammashuollon tilojen saneeraus toteutettiin kesäkauden aikana ja uudistetut tilat otettiin käyttöön. Hammashuollon toiminta lakkautettiin Koskenkylässä, Liljendalissa ja Ruotsinpyhtäällä. Remontit toteutettiin siten, ettei toimintaan tullut katkoksia. Keskittämiseen liitetyt uhkakuvat eivät ole toteutuneet. Lyhyen kokemuksen vuoksi keskittämisen hyötyjä voidaan arvioida vasta 2015. Toiminta on toteutunut hoitotakuun puitteissa. Palvelusetelitoiminta on käynnistynyt pienimuotoisena. Akuutit sairaudet; hoidontarvearviointi, ohjaus ja hoito sekä yhteispäivystyksen kehittäminen Parantaa hoidon tarvearviointia, jotta potilas saa entistä paremmin sitä apua, mitä hän tarvitsee. Käyttämättä jääneiden vastaanottoaikojen määrä puolittuu. Toiminta keskittyi pääterveysasemalle ainoastaan kesäsulun ajaksi. Käyttämättä jääneitä vastaanottoaikoja oli hyvin vähän etupäässä periferian vastaanotoilla. Sen sijaan peruuttamattomien aikojen määrä pysyi edelleen korkealla tasolla (1 469 vs. 1 463). Vaikka hoidon tarpeen arvioimisen tasoon kiinnitettiin huomiota, ei
Tarjota yksinkertaisiin infektioihin yksinkertainen ohjaus ja hoito. Osallistua Loviisan kannalta optimaalisella tasolla yhteispäivystyksen kehittämiseen. Hoitaja hoitaa valtaosan flunssista, virtsatietulehduksista, vatsataudeista, silmätulehduksista ja ihoinfektioista. Loviisa liittyy ympärivuorokautiseen yhteispäivystykseen siltä osin kuin se on kaupunkilaisten ja kaupungin edun mukaista. tavoitteisiin voida katsoa täysin päästyn. Sen sijaan luotiin suunnitelma lääkärin kytkemiseksi kiinteämmin mukaan hoidon tarpeen arvioimisketjuun, ja koko arvioprosessin uudistamiseksi päivystysasetuksen astuessa voimaan vuodenvaihteessa. Hoitajien vastaanottotoiminta lähti käyntiin vuoden aikana hyvin ja palaute sekä kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Vuoden aikana kaksi hoitajaa valmistui lääkkeenmääräämis-koulutuks esta ja yksi hoitaja lisää ilmoittautui koulutukseen. Yhteispäivystyksen kehitystyö on ollut etenkin loppuvuodesta hyvin aktiivista, koska päivystysasetuksen voimaantulon aikataulu yllätti Suomessa kaikki toimijat. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystys aloittaa toimintansa Loviisassa ja Lapinjärvellä maaliskuun alussa 2015. Krooniset sairaudet Potilaan vastuuttaminen. Laboratoriokokeita ja rtg-tutkimuksia vain välttämätön määrä. Noin 25 % verenpaine-, kolesteroli-, astma- ja aikuisdiabetespotilaista siirtyy pääasiallisesti omahoitoon. Tutkimusten määrässä/asukas päästään lähelle suomalaista keskiarvoa. Diabeetikoiden kohdalla pientä siirtymistä omahoitoon on tapahtunut, samoin siirtymistä hoitajan suorittamiin kontrolleihin. 25 % prosentin tavoitteeseen ei ole päästy. Omahoito edellyttää suojattuja sähköisiä tietoliikenneyhteyksiä, joiden avulla tuloksia välitetään ja ohjausta annetaan. Tämän rakentamista on valmisteltu vuonna 2014, mutta toteutusvaihe joudutaan siirtämään vuodelle 2015. Hanke on pitkäaikainen ja mittava ja on sen vuoksi syytä tehdä osin yhdessä erikoissairaanhoidon ja muiden terveyskeskusten kanssa. Laboratoriotutkimusten määrä on ollut laskeva jo kahden vuoden ajan. Ilmiö on saanut jonkin verran julkisuuttakin. Syynä on koulutuksen lisääminen, tietoinen hoitoprosessien laihdutus ja kontrollivälien pidentäminen silloin kun se on
Vähentää vuodeosastojen paikkamäärää ja perustaa kotisairaala. Paikkamäärä putoaa 40:än ja osa henkilökunnasta siirtyy 15 20-paikkaiseen kotisairaalaan. mahdollista. Vuodeosasto 5 oli suljettuna kesän ajan ja se avattiin suunnitellusti syyskauden ajaksi supistettuna. Muiden osastojen kuormitus on ollut hieman yli optimin, mutta jonoja ei ole juurikaan syntynyt. Osasto 5 suljetaan lopullisesti helmikuussa 2015. Palliatiivisten potilaiden kotihoito on organisoitu kotisairaalaperiaatteiden mukaisesti. Osastolta 5 vapautuvaa henkilökuntaa on sijoitettu palveluasumiseen ja kotihoitoon suunnitelmien mukaisesti. Aikuissosiaalityö Yksinkertaistaa korvaushoitoa. Puolella korvaushoitopotilaista on hyvin toimiva lääkekello. Lääkekellot hankittiin, mutta niiden tekniikka ei osoittautunutkaan sopivaksi korvaushoitopotilaille. Korvaushoidossa ilmenneiden ongelmien ratkaisemiseksi pidettiin kehittämiskokouksia, joiden lopputuloksena lääkkeen jakelua tehostettiin, yhteistyötä parannettiin ja kehittämis- ja seurantavastuu siirrettiin aikaisempaa selkeämmin päihdelääkärille. Järjestää mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut kuntouttaviksi. Yksi asukas vuodessa kuntouttavaan, tavoitteelliseen omaan asumiseen johtavaan palveluasumiseen. Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut kilpailutettiin ja moniportainen kuntouttava asumispalvelumuoto hyväksyttiin hankittavan ostopalvelun minimiedellytykseksi. Tavoitteeseen asumismuodon keventämisestä päästiin.
Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 C33 Työikäisten palvelut TILIN- PÄÄTÖS 2013 TALOUS-AR VIO 2014 TALOUS-AR VIO- MUUTOK-S ET TA 2014 MUUTOS-T EN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2014 MUUTOS TA 2014/ TOT 2014 MUUTOS % TA 2014/ TOT 2014 Toimintatuotot 5 324 5 177-10 5 167 4 620-547 -11% josta sisäiset 89 134 0 134 167 33 Toimintakulut -21 328-21 046 239-20 807-20 084 723-3% josta sisäiset -1 818-1 882 5-1 877-1 772 105-6% Toimintakate -16 004-15 869 229-15 640-15 464 176-1% josta sisäiset -1 728-1 747 5-1 743-1 605 137-8% Toimintakate ulkoinen -14 275-14 122 225-13 897-13 858 39 0% Poistot ja arvonalentumiset -17-16 0-16 -15 1-6% Ulkoinen toimintakate toteutui hieman talousarviota parempana. Toimintatuotot alittavat talousarvion johtuen työterveyshuollon järjestämisvastuusopimuksen uudistamisesta huhtikuussa 2014. Vuoden 2014 talousarvio laadittiin kesällä 2013, jolloin uudesta sopimuksesta ei ollut tietoa. Toimintatuotot oman toiminnan osalta (pois lukien työterveyshuollon palvelujen vaikutus) ovat kuitenkin talousarvioon nähden kasvaneet noin 97 000 euroa. Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) Avohoito Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 josta Lapinjärven suoritteet Lääkärikäynti 17 287 18 000 14 554 2 448 Hoitajakäynti *) 19 302 20 000 16 181 2 630 Korvaushoitokäynnit 2 000 1 191 0 Fysioterapiakäynnit (sisältävät lasten ja nuorten käynnit vuonna 2013) 6 998 6 200 6 572 431 Fysioterapia, ryhmäkäynnit 1 045 1 200 962 70 Hoitopuhelu, triage 3 062 4 500 4 002 386 Hoitopuhelu, lääkäri 7 178 9 000 7 371 932 Hoitopuhelu, hoitohenkilökunta 11 723 10 000 11 255 1 950 Muistipoliklinikka, hoitajakäynti 386 200 244 7 Ensiapupoliklinikka ja triage, lääkärikäynti 6 011 5 000 6 182 524 Ensiapupoliklinikka ja triage, hoitajakäynti 3 273 2 500 4 318 350 Erikoislääkäripalvelut, kirurgi 82 50 116 15 Erikoislääkäripalvelut, neurologi 239 200 161 18 Erikoislääkäripalvelut, gynekologi 162 150 184 21 Erikoispoliklinikka/endoskopia 187 300 162 32 Hammashuolto Hammaslääkärin vastaanotto 12 993 14 000 11 044 1 507 Suuhygienistin vastaanotto 2 760 4 500 2 492 277 Sairaala Osastot III V 20 322 14 000 17 951 1 443
Aikuisten sosiaalityö A-klinikka 1 554 2 500 2 277 159 Tavoitteena jo pitkään ollut lääkärikäyntien lukumäärän vähentäminen ja hoitaja- ja puhelinkäyntien lisääminen näyttää toteutuneen oikeansuuntaisena. Nimenomaan lyhyitä lääkärikäyntejä on siirtynyt hoitajille, jolloin pitkien ja perusteellisten lääkärikontaktien suhteellinen osuus on kasvanut. Osaston hoitopäivien määrä on laskeva osastopaikkojen supistamisen seurauksena. *) sisältää korvaushoitokäynnit
Senioripalvelut Vastuuhenkilö: palvelupäällikkö Perusturvakeskuksen toimintaympäristöön ja toimintaan vaikuttaneet tapahtumat vuonna 2014 Vastuualueen tehtävät Senioripalveluiden tärkein tehtävä on järjestää toimintaa, joka edistää vanhusten hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea vanhusten mahdollisuuksia itsenäiseen ja mielekkääseen elämään eri asumis- ja hoitoympäristöissä. Vastuualueen toiminnan päämäärät ovat 1. ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä ja edistää osallisuutta 2. monipuoliset asiakaslähtöiset palvelut, jotka tukevat turvallista kotona asumista 3. laadukas ja tarkoituksenmukainen hoiva-asuminen 4. tasapainoinen talous. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Ikäihmisten määrä Loviisan kaupungissa on suuri. 11 prosenttia asukkaista on yli 75-vuotiaita, mikä on lisännyt hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta. Pyrkimys hoitaa ikäihmisiä heidän kotonaan mahdollisimman pitkään on johtanut kotihoidon asiakasmäärän merkittävään nousuun. Asiakkaiden lukumäärä on lisääntynyt noin 40:llä viime vuoteen verrattuna. Säännöllisen kotihoidon kattavuus 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa on 14,2 prosenttia, joka on 1,6 prosenttia enemmän kuin 2013. Sairaalat kotiuttavat potilaitaan entistä varhaisemmassa vaiheessa, minkä vuoksi kotihoidossa on myös useita monisairaita asiakkaita. Loviisan kaupunki irtisanoi sopimuksensa Esperi Oy:n kanssa ja kotihoidosta huolehditaan nyt kokonaan omana toimintana. Asiakkaille ja omaisille tiedotettiin asiasta ja muutos toteutui sujuvasti. Uutta henkilökuntaa palkattiin, jotta kyettiin hoitamaan kaikki Esperi Oy:n lopettamisen myötä kotihoidon piiriin tulleet uudet asiakkaat. Osastolta 5 on vuoden aikana siirretty yksi sairaanhoitaja kotihoitoon, mikä on mahdollistanut yhden sairaanhoitajan työskentelyn viikonloppuisin. Myös yhteistyötä terveyskeskuksen lääkärien kanssa on kehitetty ja kotihoitoon on nimetty kaksi omaa vastuulääkäriä. Vuodelle 2014 oli suunniteltu toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa kotihoidossa. Järjestelmä mahdollistaa tehtävien dokumentoinnin ja tilastoinnin asiakkaan kotona. Tällä tavoin vältetään tarpeettomat käynnit kotihoidon kanslioissa ja henkilökunnalla on enemmän aikaa asiakkaan luona. Toiminnanohjausjärjestelmä kilpailutettiin vuonna 2014. Kilpailutukseen liittyvien ongelmien vuoksi toiminnanohjaus alkoi suunniteltua myöhemmin. Vuoden 2014 lopulla kyettiin tekemään vasta erilaisia valmistelevia töitä. Henkilöstön koulutus aloitetaan vuoden 2015 alussa ja toiminnanohjausjärjestelmän arvioidaan olevan käytössä keväällä 2015. Vuoden aikana kyettiin tarjoamaan paikka eri hoiva-asumisyksiköissä 58 vanhukselle, joista 41 tuli Loviisan terveyskeskuksesta. 17 henkilöä muutti hoiva-asumisyksikköön suoraan kotoa. Terveyskeskuksen osasto 5 oli suljettuna kesällä 2014 ja avattiin syksyllä, jolloin potilaspaikkoja oli vain yhdeksän. Rosenkullan kanssa samassa rakennuksessa ollut terveystalo remontointiin ja muutettiin keväällä 2014 intervallihoito-osastoksi, mikä mahdollisti potilaspaikkojen vähentämisen osastolla 5. Osastolta 5 siirrettiin kolme työsuhdetta Rosenkullaan, jotta intervallihoidossa olevat asiakkaat pystyttiin hoitamaan. Suunnitelmana on sulkea osasto 5 kokonaan helmikuussa 2015. Tärkeänä tavoitteena vuoden aikana on ollut kannustaa Loviisan ikäihmisiä osallisuuteen ja tukea heidän hyvinvointiaan, terveyttään ja toimintakykyään niin että he selviävät mahdollisimman kauan itsenäisesti. Senioripalveluissa pyrittiin aktiivisesti laajentamaan yhteistyötä eri organisaatioiden ja vapaaehtoisten kanssa. Projektissa Voimaa vanhuuteen kehiteltiin pysyviä toimintamalleja ja käytäntöjä helpottamaan ikäihmisten arjessa selviytymistä. Mm. ulkoiluystävätoimintaa kehitettiin. Kiinnostus olla ulkoiluystävänä vanhemmille ihmisille, jotka eivät yksin kykene käymään ulkona kävelyllä, on kasvanut.
Lokakuussa 2014 avattiin palvelutalo Esplanadissa kuntosali vanhuksille, joilla on alentunut toimintakyky. Syksystä alkaen on järjestetty ohjattuja ryhmiä. Ohjatusta ryhmätoiminnasta huolehtivat yhteistyössä senioripalvelut ja vapaa-aikatoimi. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Erilaiset yhdistykset voivat varata vuoroja kuntosalille. Jos sali ei ole varattu, se on ikäihmisten vapaassa käytössä. Kuntosalia käytetään aktiivisesti ja palaute on ollut erittäin myönteistä. Muistipoliklinikka on siirretty senioripalveluihin ja toimii senioripalvelukeskuksessa. Neurologi käy muistipoliklinikalla joka toinen viikko ja lisäksi muistikoordinaattori työskentelee muistipoliklinikalla 50 % työajastaan. Kotihoidossa on myös muistihoitajakoulutuksen saanut lähihoitaja, joka käy tukikäynneillä sellaisten kotona asuvien vanhusten luona, joiden diagnoosi on vahvistettu, sekä tekee muistitestejä muistipoliklinikalle hakeutuville asiakkaille. Ruotsinkielinen muistisairaiden ja heidän omaistensa vertaistukiryhmä aloitti syksyllä 2014 yhteistyössä Folkhälsanin kanssa. Suomenkielinen vertaistukiryhmä on suunnitteilla. Palvelusetelien käyttö on lisääntynyt. Palvelusetelejä on käytetty nykyisin myös rintamaveteraaneille kotona annettaviin avohoitopalveluihin sekä avokuntoutuksessa huhtikuusta 2014 alkaen. Tehostetun palveluasumisen piirissä on palvelusetelillä sijoitettuja asiakaita vuoden aikana ollut seitsemän, joka on viisi enemmän kuin aiemmin. Palvelusetelien käyttö kotihoidossa ja omaishoidossa on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2013. Palvelusetelien ansiosta palvelutarjonta monipuolistuu ja asiakkaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ilman kustannustason nousua. Mahdollisuus saada lomittaja on edelleen omaishoidossa yhtenä vaihtoehtona, kun omaishoitajille järjestetään lakisääteisiä vapaapäiviä. Syksyllä 2013 tehtiin senioripalvelujen palveluverkkoselvitys ja se pohjustaa ikäihmisten hoiva-asumisen tulevia muutoksia ja kehittämistä. Ikäihmisten tehostetun hoiva-asumisen ja laitoshoidon kehityssuunnitelman toinen vaihe (hankesuunnitelma) ja kolmas vaihe (toteutus) hyväksyttiin perusturvalautakunnassa ja luottamushenkilöille pidettiin iltakoulu toukokuussa. Asiaa käsiteltiin toukokuussa kaupunginhallituksen kokouksessa. Tehostetun palveluasumisen ensimmäisen hankesuunnitelman laatiminen kilpailutettiin. Päätös tehtiin perusturvalautakunnan kokouksessa syyskuussa 2014. Hanke on edennyt aikataulun mukaisesti ja hankesuunnitelmaa käsiteltiin perusturvalautakunnassa tammikuussa 2015. (Operatiivisten) avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja osallistaminen Ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä ja edistää heidän osallisuuttaan. Kehitetään ja juurrutetaan erilaisia ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia työmenetelmiä kotihoidossa. Yhteistyö kolmannen sektorin ja vapaa-aikatoimen kanssa. Ylläpidetään Kunnonhoitajien ensimmäinen kurssi päättyi toukokuussa. Syksyn kurssia siirrettiin kotihoidon henkilöstöpulan takia ja muiden koulutusten vuoksi. Hanke on käynnistynyt ja senioripalvelujen kuntohoitaja on mukana työryhmässä. Hankkeessa on laadittu mm. liikuntakalenteri sekä nuorille että vanhuksille. 10.10.2014 avattiin palvelutalo Esplanadissa kuntosali vanhuksille, joilla on alentunut toimintakyky. Syksystä alkaen on järjestetty ohjattuja ryhmiä. Ohjatusta ryhmätoiminnasta huolehtivat yhteistyössä senioripalvelut ja vapaa-aikatoimi. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Kuntosalia käytetään aktiivisesti. Ulkoiluystävätoiminta jatkuu
ulkoiluystävätoimintaa ja järjestetään koulutusta tarvittaessa. Ikäihmisten osallisuus lisääntyy. ja vanhoille ulkoiluystäville järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista ja uusille ulkoiluystäville koulutustilaisuus kesäkuussa. Senioripalveluiden palveluverkkoselvitys (Tamora Oy:n raportti) esiteltiin yleisölle 5.6. palvelutalo Esplanadissa. Tietoa tilaisuudesta julkaistiin paikallislehdissä. Infotilaisuuteen osallistuminen oli vähäistä. Senioripalvelukeskus on informoinut eri tavoin eri yhdistyksiä, esim. eläkeläisyhdistyksiä. Asiakaslähtöistä palvelua ja turvallista kotona asumista Monipuoliset asiakaslähtöiset palvelut, jotka tukevat turvallista kotona asumista. Asiakkaiden luona vietettävä aika lisääntyy siten, että se on vähintään 60 % kotihoidon henkilökunnan työajasta. Joustavuus ja tehokkuus kotihoidossa lisääntyvät. Säännöllistä kotihoitoa laajennetaan siten, että sen kattavuus vastaa suosituksia (14 % yli 75-vuotiaista). Monisairaiden iäkkäiden henkilöiden kotiin annettava hoito ja palvelut paranevat. Muistisairaiden ikäihmisten varhaista diagnostisointia ja hoitoa kehitetään. Toiminnanohjausjärjestelmä kilpailutettiin. Kilpailutukseen liittyvien ongelmien vuoksi toiminnanohjaus alkoi suunniteltua myöhemmin. Vuoden 2014 lopulla kyettiin tekemään vasta erilaisia valmistelevia töitä. Henkilöstön koulutus aloitetaan vuoden 2015 alussa. Kotihoito on ollut omana toimintana 1.4.2014 alkaen. Yhteistyökokouksia on pidetty ja kehittäminen jatkuu. Muistipoliklinikka on siirretty senioripalveluihin ja toimii senioripalvelukeskuksessa. Ruotsinkielinen vertaistukiryhmä aloitti syksyllä 2014 yhteistyössä Folkhälsanin kanssa. Suomenkielinen vertaistukiryhmä on suunnitteilla.
Laadukas ja tarkoitusmukainen hoiva-asuminen Laadukasta ja tarkoituksenmukaista hoiva-asumista. Hoiva-asumista ja Loviisan terveyskeskussairaalan käyttöä kehitetään. Asukkaiden osallisuutta aktivoidaan. Kehityssuunnitelman ensimmäinen, toinen ja kolmas vaihe hyväksyttiin perusturvalautakunnassa ja luottamushenkilöille pidettiin iltakoulu toukokuussa. Asiaa käsiteltiin toukokuussa kaupunginhallituksen kokouksessa. Tehostetun palveluasumisen ensimmäisen hankesuunnitelman laatiminen kilpailutettiin. Päätös tehtiin perusturvalautakunnan kokouksessa 16.9.2014. Hanke on edennyt aikataulun mukaisesti ja hankesuunnitelmaa käsiteltiin perusturvalautakunnassa 20.1.2015. Intervallihoitoyksikkö Rosenkullan yhteydessä Liljendalissa on käynnistynyt suunnitelmien mukaisesti ja intervallihoidon asiakkaat Loviisan terveyskeskuksen osastolta 5 on siirretty uusiin tiloihin toukokuussa. Sydänviikolla järjestettiin seniorien toimintapäivä yhteistyössä eri yhdistysten kanssa. Vanhusten viikolla lokakuussa järjestettiin erilaisia tapahtumia Loviisan ikäihmisille, mm. juhla uudessa koulukeskuksessa. Juhlaan osallistui noin 400 henkilöä. Osa senioripalveluiden eri hoitokotien henkilökunnasta osallistuu oppisopimuskoulutukseen, jossa keskitytään mm. asiakkaiden osallisuuden lisäämiseen. Tasapainoinen talous Seurata talousarviota vuoden aikana ja laatia ennusteita; reagoida poikkeamiin. Pysytään talousarvion raameissa. Budjetoidut varat näyttävät riittävän, vaikka henkilöstökulut ylittyvät johtuen lukuisista sairauslomista etenkin kotihoidossa. Osa seniorikeskuksen henkilökunnasta (n. 40) suorittaa oppisopimusmallin mukaista tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa, joka tukee uusia toimintamalleja.