Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2013 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 1
Tässä lehdessä: Paratiisin linnuilla ja pastellilla kesän saa tulvimaan kotiin 3 Asukastyytyväisyyskyselystä saatiin hyviä tuloksia 4 Hakukone helpottaa uusilla nettisivuilla 5 Pelastussuunnitelma voi pelastaa henkesi 6 Kompostointi ei ole viherpiiperrystä 8 Ilma kiertää kun filtterit pidetään puhtaina 10 Turku 3.5.2013 Pitkän talven jälkeen koitti lopulta kevät. Hyvin suunnitellut kevättalkoot ja ulkoremontit saadaan käyntiin. Lumien ja roudan sulettua pihalta aina löytyy lumen painamia tai myyrien syömiä pensaita, jään polttamaa nurmikkoa ja muuta korjattavaa, jota on mukava laittaa kuntoon pihatalkoissa. Sekä aikuisten että lasten kannattaa varata aikaa yhteiseen työhetkeen, ja rentoon yhdessäoloon sen jälkeen. Kohteen yhteistä rahaa kannattaa käyttää pensaiden, multakuorman ja kesäkukkien lisäksi myös tähän viihtymisosaan. Isännöitsijät ovat valmistelleet talven aikana isompia pääasiassa urakkatyönä toteutettavia remontteja. Yleisimpiä taitavat olla erilaiset maalausremontit ja rakennusten julkisivujen ja aitojen puuosien uudistamiset. Ikääntyvässä kiinteistökannassamme niitä tulee tehtäväksi yhä enemmän ja niitä varten on myös kiinteistöjen talousarvioissa varattava rahaa. Tässä Kotivaso-lehdessä kerrotaan jälleen kerran ajankohtaisista asioista Vasossa. Lehden lopussa on omana kokonaisuutena koko yhtiön toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2012. Emme paina erillistä vuosikertomista, joten näpeissäsi oleva virallinen julkaisu on tasapuolisesti kaikkien asukkaidemme ja sidosryhmiemme luettavana. Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Vason kokousraportti 12 Valvojan kertomus vuodelta 2012 13 Jälkilaskelma listaa kulut selkeämmin 14 Yten tavoitteet 2013 14 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 15 Vason toimintaedellytykset vahvistuvat 16 Toimintakertomus 2012 17 Hallitus 2013 2015 23 Led-taulutelevisio arvottiin naantalilaiskotiin 24 Johanna Aarnion muistoksi 24 2
Tämän kevään verhoissa tropiikin värit ja kuviot leikkivät vimmatusti. Ulpu Halla-Mäki esittelee. Värikästä pimentävää verhoa voi pitää ikkunalla vaikka ympäri vuoden. Helpoin tapa hoitaa kotieläimiä on ripustaa niitä ikkunanverhoihin. Paratiisin linnuilla ja pastellilla kesän saa tulvimaan kotiin Värit vapautuvat tänä keväänä kunnolla, raikkaita sävyjä poimitaan tropiikista. Myös pastelli on muodissa, samoin mustan ja valkoisen liitto. Ikkunaverhoilla loskatunnelmista vapautuvan kodin saa siirtymään nopeasti kesäilmeeseen. Mustaan ja valkoiseen saa uutta eloa kuvioinnilla. Turun Wiklundin kolmannessa kerroksessa sijaitsevassa Eurokankaassa kuoseja vilkuilemalla saa nopeasti käsityksen siitä, millä sävyillä tämä kesäkausi avataan. Paratiisikankaissa huokuu elämänilo ja värien runsaus. Vauhdikkaista kuvioista löytyy eksoottisia lintuja ja kasvillisuutta. Paratiisin värit poimitaan palmunlehdiltä, mangosta, papaijasta, chilistä ja auringosta, esittelee Eurokankaan Ulpu Halla-Mäki. Pastelli kuuluu myös alkavan kesän trendeihin. Näissä verhoissa kukat kukkivat ja perhoset ovat liikkeellä. Pitsi sopii pastelliin mainiosti. Musta ja valkoinen ovat aina muodissa. Tänä keväänä perusvärejä maustetaan keltaisen, punaisen, turkoosin ja vihreän sävyillä. Nämä verhomallit ovat selkeitä ja yksinkertaisia mutta runsaita, Halla-Mäki luonnehtii. Pimennystäkin tarvitaan Piteneviä päiviä on moni pitkän talven jälkeen odotellut, mutta ei se kaikille passaa. Kun esimerkiksi tekee vuorotyötä, on tärkeää, että saa nukutuksi päivällä. Keväinen aurinko paistaa matalalla ja se pureutuu huoneisiin tehokkaasti. Ulpu Halla-Mäki esittelee pimentävien verhojen pöytää. Kaikki verhot eivät ole mustia, mutta niitäkin toki löytyy. Valikoimasta löytyy yksivärisiä, raidallisia ja hulppeita painokuoseja. Kun kankaan käsittelee laminaatilla, verhosta tulee tehokkaasti pimentävä. Pinnoitettu verho voi siis olla vaaleakin ja se pimentää silti, selventää Halla-Mäki. Pimennysverhoja voi käyttää monella tavalla. Monella on käytössä kaksi tankoa: toisessa on pimennysverho ja toisessa tavallinen verho. Pimennysverhon ja tavallisen verhon voi myös ommella yhteen. Tällä tavalla saa sen oman lempiverhon pimentäväksi. Verhonvaihto tuo kesän kotiin Ulpu Halla-Mäki suosittelee verhojen vaihtoa varsinkin vuodenaikojen vaihtuessa. Keväällä ikkunan kaveriksi sopii kepeä verho, talvella kaivataan tunnelmallisempaa kuosia. Verhojen valinnassa on hyvä löytää yhteinen idea kodin eri huoneiden verhoihin. Esimerkiksi joku tietty väri voisi toistua kodin kaikissa verhoissa, opastaa Ulpu Halla-Mäki. Pellava on kankaana nyt suosittu. Osa verhoista on palokäsiteltyjä mutta syttymistä hidastavan aineen voi lisätä kankaaseen myöhemminkin. Verhon voi sovitella myös kotona Verhojen valinta ei ole helppoa. Sopiiko ikkunalle vihreä verho, jos sohva on ruskea? Ongelman voi ratkaista niin, että ottaa malliverhon lainaksi kotiin ja katsoo, miten se sinne passaa. Aika monista verhoista löytyy tällainen kokeiltava malliverho. Toinen tapa on kutsua kotisuunnittelija katsomaan kotia, ehdottaa Ulpu Halla-Mäki: - Kun suunnittelija on katsonut ja mittaillut paikkoja, hän kerää kohteeseen sopivat verhot valmiiksi myymälään, jotta asiakkaalla olisi helpompi valita kodin väreihin ja mahdollisiin erityispiirteisiin sopivat verhot. Vihreällä kortilla etuja Eurokangas on Vason uusimpia yhteistyökumppaneita. Vason Vihreää korttia vilauttamalla vasolainen saa normaalin verhon ostossa verhon ylä- ja alakäänteet samaan hintaan. Vihreällä kortilla saat etuja myös seuraavista yrityksistä: ATV Aninkaisten Tapetti ja Väri, puutarhapalvelu Marianne Blom-Salola, DNA (Länsikeskus, Eerikinkatu ja Mylly), If, Muuttokuljetus Kulmala, Kuvasirkus, Mannerjärvi Lainalaatikko, Turun Tehosiivous, Turku Energia, Viherlassila, Viking Line ja Elixia. Vihreän kortin alennuksiin voit perehtyä tarkemmin osoitteessa: www.vaso.fi/vihreakortti Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki 3
Asukastyytyväisyyskyselystä saatiin jälleen Vaso teki vuoden 2012 loppupuolella asukastyytyväisyyskyselyn, joka lähetettiin sähköisesti 1065:lle asukkaalle. Osoitetiedot saatiin Vason omasta sopimusrekisteristä, jonne sähköpostiosoitteita on tallentunut vuodesta 2007 alkaen. Kyselyn toteutti Vason toimeksiantona ammattikorkeakoulun restonomiopiskelija Johanna Oinas osana opinnäytetyötään. Johanna myös työskentelee Vason toimistolla asuntomyynnissä kiireapulaisena. Vaso on tehnyt asukastyytyväisyyskyselyn aikaisemminkin; vuosina 2008 ja 2010. Vason tavoitteena on toistaa kysely noin kahden vuoden välein. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä palautetta asukkailta ja mahdollisia kehitysehdotuksia Vason toiminnalle. Oletko harkinnut muuttavasi nykyisestä asunnostasi? Enemmistö vastaajista ei ole harkinnut muuttoa asunnostaan (vastaajia yhteensä 427). Asumisoikeus sopii asumismuotona minulle Tyypillinen vastaaja asui rivitalokaksiossa Kyselyyn vastasi yhteensä 427 asukasta, jolloin vastausprosentiksi saatiin 40 %. Vastaajat valittiin Vason sähköisestä asukastietokannasta. Kyselyn aiheet keskittyivät asukkaan nykyisten asumistietojen ohella Vason toimiston palveluihin, isännöintiin ja kiinteistöhuoltoliikkeen toimintaan. Lisäksi asukkailta tiedusteltiin kiinnostusta ympäristöasioihin, kuten kierrätykseen sekä sähkön ja veden kuluttamisen vähentämiseen. Selvä enemmistö Vason asukkaista on asukastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella tyytyväisiä asumisoikeuteen asumismuotona (vastaajia yhteensä 427). Aluksi kyselyssä kysyttiin vastaajan asunnon perustietoja. Vastaajajoukko edusti hyvin kaikkia Vason kiinteistöjä, sillä vastauksia saatiin monipuolisesti yhteensä 99 eri kiinteistöstä. Enemmistö vastaajista asui joko kaksiossa tai kolmiossa, yhteensä 70 % vastaajista. Kysyttäessä kiinteistötyyppiä rivitalo oli yleisin vastaus, 63 % vastaajista. Vastaajista suurin osa (59 %) oli asunut asunnossaan alle kaksi vuotta. Vastaajista 39 % puolestaan ilmoitti asuneensa asunnossaan kahdesta viiteen vuoteen. Olen viihtynyt erittäin hyvin. Elämäntilanteeseeni ratkaisu sopii parhaiten tällä hetkellä. Asunnon kunto muuttohetkellä arvioitiin keskimäärin hyväksi. Parhaimman arvion sai avaimien noutamisen helppous. Kylpyhuoneen, kodinkoneiden käyttö- ja keittiön kunto arvioitiin keskimäärin tyydyttäväksi. Vastaajista 41 % mielestä nykyinen asunto oli vastaanotettaessa muuttovalmis. Lisäksi 23 % vastaajista arvioi asunnon olleen siivousta vaille muutto- valmis. Vastaajat ovat keskimäärin tyytyväisiä asuntoonsa ja asuinalueeseensa. Kaikkein tyytyväisimpiä vastaajat olivat koulun tai päiväkodin läheisyyteen ja luonnonläheisyyteen. Tyytymättömyyttä keräsi jonkin verran käyttövastikkeen suuruus sekä asunnon säilytystilat, jotka molempia arvioitiin keskimääräisesti en tyytyväinen enkä tyytymätön. Asunnon valintaan vaikuttavat kriteerit top 3 1. Asunnon sijainti 2. Asunnon koko 3. Asunnon kunto Oletko harkinnut muuttavasi nykyisestä asunnostasi? Selvä enemmistö (58 %) vastaajista ei ole harkinnut muuttoa Vason asunnoista. Vastaajat, jotka vastasivat harkinneensa muuttoa, vastasivat yleisimmin syyksi vastikkeen kalleus ja nykyisten asumistarpeiden muuttuminen. Pitempi aukioloaika esim. yhtenä päivänä viikossa olisi työelämässä olevien kannalta tarpeellinen Vason toimiston palvelut arvioitiin keskimäärin hyviksi. Eniten tyytyväisyyttä Vason toimiston palvelujen osalta sai henkilökunnan tavoitettavuus sähköpostitse. Tosin kyseisen palvelun osalta ei osannut vastata 26 % vastaajista. Sähköinen asiointi on tärkeä osa nykypäiväistä viestintää, mutta sen rinnalla henkilökohtainen palvelu paikan päällä on edelleen tärkeä osa Vason toimistopalveluja. Toimistopalvelujen osalta Vaso sai myös palautetta aukioloajoista ja sijainnista. Muutama vastaaja olisi kaivannut enemmän parkkipaikkoja Vason toimiston läheisyyteen ja myös joustavuutta toimiston aukioloaikojen suhteen. Toisaalta muutama vastaaja myös kaipasi enemmän selkeyttä Vason kotisivuihin. 4
hyviä tuloksia Henkilökunta sai myös kiitosta: Olette onnistuneet palkkaamaan oikeanlaiset henkilöt kaikkiin töihinne, joita olen pystynyt havainnoimaan: suurkiitos siitä! Isännöinnissä pieniä eroavaisuuksia Vason ja V-S Isännöintitalon välillä Isännöinti arvioitiin keskimääräisesti hyväksi. Huomattavaa kuitenkin on, että keskimäärin 27 % vastaajista ei osannut arvioida isännöintiä ollenkaan. Tämä selittänee osaltaan sen, että suuri osa vastaajista oli asunut asunnossaan alle kaksi vuotta. Osalla vastaajista ei välttämättä ole vielä kokemusta isännöitsijän kanssa asioimisesta. Parhaimmaksi arvioitiin isännöinti talousasioissa, mutta 41 % vastaajista ei osannut arvioida sitä. Tarkasteltaessa isännöintiä Vason ja V-S Isännöintitalon isännöinnin mukaan, oli vastauksissa jonkin verran eroavaisuuksia. Vason isännöinnin asukkaat arvioivat isännöinnin hieman paremmaksi kuin V-S Isännöintitalon isännöinnin asukkaat. Isännöinti keräsi runsaasti kehitysehdotuksia, kuten huomion kiinnittäminen palveluasenteeseen, tavoitettavuuteen ja tiedottamiseen. Palautetta saatiin myös kysyttäessä asunnon opastuksesta. Muutama vastaaja kertoi kaipaavansa selkeyttä ja enemmän tietoa asukkaan vastuuseen asunnon ylläpidosta ja huollosta. Myös asuntokansiota toivottiin päivitettävän. Kiinteistön huoltoon liittyvissä asioissa pitäisi tiedottaa nykyistä paremmin Kiinteistöhuoltoliike arvioitiin myös keskimäärin hyväksi. Vastaajat olivat eniten tyytyväisiä kiinteistöhuollon ja asukkaan väliseen yhteistyöhön, kiinteistöhuoltoon auttajana ja opastaja sekä tavoitettavuuteen. Huomattavaa oli jälleen, että merkittävä osa vastaajista ei osannut arvioida kiinteistöhuoltoa auttajana ja opastajana (36 % vastaajista), eikä kiinteistöhuollon ja asukkaiden välistä yhteistyötä (40 % vastaajista). Suurin osa kiinteistöhuollon kehitysehdotuksista keskittyi palvelun nopeuden ja laadun parantamiseen sekä asukkaiden ja huollon välisen yhteistyön parantamiseen. Vaso kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita asukkaita! Kuvat ja teksti: Johanna Oinas Asuntojen hakukone avautuu heti etusivulla Vason uusilla verkkosivuilla. Hakukone helpottaa uusilla nettisivuilla Löytyisikö vapaita kahden huoneen asumisoikeusasuntoja rivitalosta juuri nyt Kaarinasta? Kyllä löytyy, ilmoittaa Vason verkkosivujen uusi hakukone ja aikaa meni hakemiseen vain muutama sekunti. Uusi hakujärjestelmä on Vason verkkosivujen suurin uudistus. Asuntoa hakiessa voi asettaa reunaehdot kohteen sijainnille, asunnon koolle, talotyypille, vastikkeen suuruudelle ja aso-maksulle. Hakukone jaottelee myös vapaat, vapautuvat ja varatut asunnot. Useampia hakusuodattimia voi käyttää samalla kertaa. Hakukoneesta saa ulos myös Vason kaikki asunnot. Uusi hakukone helpottaa ja nopeuttaa asunnon hankkimista. Tämä on tärkeää, sillä entistä enemmän talokauppoja suunnitellaan tietokoneen ruudun kautta. Asuntojen tilanteet päivittyvät Vason nettiin automaattisesti joka päivä. Asunnon hakutoiminto hyödyttää kaikkia asunnonhakijoita. Vasolainenkin voi kätevästi katsoa, josko löytyisi vieläkin sopivampi tai esimerkiksi perheen koon muuttuessa toisenkokoinen asunto. Hakukoneen uskotaan nostavan Vason asuntojen käyttöastetta kun vapaat tai vapautuvat asunnot on nyt helppo poimia esiin. Korkeampi käyttöaste taas hyödyttää kaikkia Vason asukkaita, sillä tyhjästä asunnosta tulee vain kuluja. Tiedot järjesteltiin uudelleen Vason uudet verkkosivut valmistuivat huhtikuun alussa. Moni on huomannut, että aika monet tiedot löytyvät nyt uudesta paikasta. Uutta sivustoa suunnitellut asuntoneuvottelija Outi Tamminen kannustaa klikkaamaan etusivulta Asukas-infon laatikkoa. Sieltä löytyy kootusti melkein kaikki, mitä Vason asukas kaipaa. Infon alta löytyvät mm. Vihreän kortin alennukset ja muut asukasedut, netti ja tv, isännöintiasiat, Vaso-asukkaan vastuut, remonttiinfo, muuttoilmoitus ja ohjeet jos luopuu asumisoikeudesta. Pinnalla-palsta on tarkoitettu tuoreimmille uutisille ja kuulumisille. Helpomman päivityksen myötä tällekin palstalle saadaan nopeasti uutta tekstiä. Oman kohteen sivuille helpommin Verkkosivu-uudistus helpottaa myös asukkaan pääsyä oman kohteen sivuille. Etusivulta pääsee kohdekohtaisille sivuille kahtakin reittiä pitkin. Oma kohde löytyy osoitteen mukaan. Ennen oman kohteen sivu avautui useamman klikkauksen jälkeen, nyt väylä sinne on sujuvampi. Kohdekohtaisten sivujen sisältö vaihtelee jonkun verran. Kiinteistön perustiedot, kokousten pöytäkirjat, taloustiedot ja yhteystiedot ovat kohdekohtaisten sivujen perusfaktaa. Tämän lisäksi kohdekohtaisilta sivuilta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa ja vinkkiä oman kohteen asukkaille. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki 5
Pelastussuunnitelma voi pelastaa henkesi Pelastussuunnitelmat tulee uusia uuden pelastuslain tasalle ennen heinäkuun alkua. Uusi suunnitelma kannattaa ottaa Vason väellä puheeksi, kun kohde järjestää grilli-illan tai kevätsiivoustalkoot. Aina ei tule ajatelleeksi, että väärin sijoitettu roskis voi olla paloturvallisuusriski tai käytäville jätetyt tavarat hidastavat poistumista palon sattuessa. Naantalin Tirolin kerrostalokohde on rakennettu kallioiseen maastoon. Kohteen valvoja Stig Lehtovaara (vas.) ja Okko Kouvalainen Plan Brothers -yhtiöstä ovat kierroksen jälkeen sitä mieltä, että palolaitoksen nostokoriauto yltää talon jokaiselle sivulle. 6
Pelastussuunnitelmat löytyvät Vason nettisivuilta osoitteesta www.vaso.fi Okko Kouvalainen Plan Brothers Oy:stä lähtee Stig Lehtovaaran kanssa kierrokselle Vason Naantalin Tirolin kerrostalokohteeseen. Kouvalaisen edustama firma tekee kohteeseen pelastussuunnitelman, jonka hallinta on verkossa. Tirolissa pitkään asunut Stig toimii kohteen valvojana ja on työnsä sekä luottamustehtäviensä kautta perehtynyt hyvin turvallisuusasioihin. Herrat katsastavat ensin parvekkeita. Muutama vuosi sitten yhdellä parvekkeella alkoivat kalusteet palaa, Stig muistelee. Tämän tapauksen paikallinen palolaitos hoiti nopeasti, turvallisesti ja tehokkaasti. Ravintola Naantalin Hovin tulipalo puoli vuotta sitten puski savua keskustasta Tirolin suuntaan. Silloin harkittiin jo ilmanvaihdon sulkemista. Nappula, josta ilmankierron saa tyrehtymään löytyy helposti porraskäytävästä. Tästä Kouvalainen antaa kohteelle hyvät pisteet. Tirolin opasteet ovat selkeitä ja oikeissa paikoissa. Portaikosta löytyy yhteensä neljä palohälytintä. Teknisissä tiloissa opasteet ovat myös paikoillaan mutta jonkun verran sieltä löytyy ylimääräistä tavaraa. Jos opasteet eivät ole kunnossa, veden sulkupaikalle, lämmönjakokeskukseen tai sähköpääkeskukseen pääsy vie aikaa. Varsinkin taloissa, joissa on useampia portaikkoja, teknisten tilojen löytyminen on ilman opasteita arpapeliä. Pelastautumisohjeet joka kotiin ja kiinteistöön Pelastussuunnitelmia on tehty tämän kevään aikana ahkerasti. Vason isännöimissä kohteissa työn on tehnyt Plan Brothers. V-S Isännöintitalon hoitamissa Vason kohteissa pelastussuunnitelma tehdään isännöintitalon omana työnä. Lisäksi jokunen kohde on päättänyt tehdä suunnitelman itse. Pelastussuunnitelma on luettavissa ja printattavissa netistä, Vason kohdekohtaisilta sivuilta. Asukkaille lähetetään asiasta tiivistelmä ja porraskäytäviin kiinnitetään yleinen turvaohje. Pelastussuunnitelman teon aikana on löytynyt yhtä ja toista parannettavaa. Tärkeintä on kuitenkin se, että asukkaat tutustuvat pelastussuunnitelman toimintaohjeisiin. Uusi pelastussuunnitelma astuu voimaan 1.7.2013. Pelastussuunnitelmien uudistamisesta on jo sovittu tai tullaan sopimaan Vasokiinteistöjen asukaskokouksissa. Pelastussuunnitelma uudistetaan joko asukastoimikunnan toimesta vastuuhenkilö sen tekemiseen kouluttamalla tai Vason / V-S Isännöintitalon toimesta tilaamalla se ammattilaiselta. Vason asukas löytää oman kohteensa suunnitelman Vason nettisivuilta (www.vaso.fi) kohdekohtaisilta sivuilta. Pelastussuunnitelmaa voi tiedustella myös omalta isännöitsijältä. Pelastussuunnitelmaan liittyvä yleinen turvallisuusohje kiinnitetään jokaisen kohteen porraskäytävään tai muuhun yhteiseen tilaan. Stig Lehtovaara painaa väestönsuojassa ilmanvaihtolaitteen nappia. Kone hyrisee kuin kissa eli kaikki on kutakuinkin kunnossa. Vieressä on laatikko, josta löytyy monensortin välineitä kriisin varalle. Pihakierroksella Stig Lehtovaaraa ja Okko Kouvalainen pohdiskelevat pelastustien kuntoa. Kohteeseen johtava tie on jyrkkä ja kulku talon taakse näyttää vähän hankalalta. Yhtä ja toista pientä parannettavaa Tirolista kertyi muistikirjaan. Kouvalaisen mukaan kohde saa kuitenkin kiitettävän arvosanan. Lastenvaunut pois porraskäytävästä Okko Kouvalainen kiertää työnsä puolesta päivittäin kiinteistöissä eri puolilla Suomea. Yleisin paloturvallisuusongelma on hänen mukaan lastenvaunujen sijoittaminen. Vaunut eivät kuulu porraskäytävään, sillä siellä ei saa olla mitään palavaa tavaraa. Vaunut on Kouvalaisen mukaan vietävä asuntoon tai sitten erilliseen niille varattuun tilaan. Teknisistä tiloista löytyy liian usein auton renkaita ja muuta sinne kuulumatonta tavaraa. Puuaidan tai talon seinustalle sijoitettu roskaastia on varsinainen paloturvallisuusriski, jos roskiksessa alkaa palaa. Asukkaat voisivat vaikka tehdä omassa kohteessaan kierroksen ja katsoa turvallisuuden kannalta tärkeät paikat läpi, ehdottaa Okko Kouvalainen. Tällaisen kierroksen voi ympätä vaikka yhteiseen illanviettoon, pihatalkoisiin tai kokoukseen. Numeroita ja vaaran paikkoja Pelastussuunnitelmassa pyritään tunnistamaan kohteen riskit ja varautumaan onnettomuustilanteisiin. Suunnitelmassa on myös ohjeita tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Pelastussuunnitelmassa on tärkeitä yhteystietoja niitä pidetään ajan tasalla. Suunnitelmasta löytyvät mm. pelastusviranomaisten, kohteen vastuuhenkilöiden ja vakuutusyhtiön yhteystiedot. Pelastussuunnitelma on lain mukaan tehtävä, jos asuinrakennuksessa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki Tirolin talo on varusteltu hyvin kriisin varalle. Väestönsuojan laatikosta löytyy kypäriä, maskeja, raivausvälineitä ja paljon muuta, esittelee Stig Lehtovaara. 7
Kompostointi on helppoa. Erja Nummila varmistaa, että molemmat kompostorit toimivat talven jälkeen. Oikean puoleinen on lepotilassa ja muhii mullaksi. Vasenta täytetään biojätteellä ja välillä pöyhitään. Kompostointi ei ole viherpiiperrystä 8
Orikedon jätteenpolttolaitoksen ympäristölupa päättyy vuoden 2014 lopussa ja uusi jätevoimala otetaan käyttöön vuosina 2017 2018. Turun Seudun Jätehuollon yhteyspäällikkö Päivi Mikkolan mukaan tänä väliaikana polttokelpoinen jäte kuljetetaan muualle Suomeen ja mahdollisesti jopa ulkomaille käsiteltäväksi. Tälläkin hetkellä 35 % jätteistä viedään muualle käsiteltäväksi laitoksen kapasiteetin riittämättömyyden vuoksi. Päivi Mikkola toteaa myös, että todennäköisesti jätteen vienti muualle ei ole ainakaan merkittävästi nostamassa jätekustannuksia. Kuitenkin jätteenkuljetusten ympäristövaikutusten vuoksi jokaisen ympäristöstä välittävän kannattaisi aloittaa kompostointi viimeistään nyt. TSJ suosittelee kompostointia. Päivi Mikkola pitää kompostointia omalla pihalla erittäin järkevänä, koska silloin biojätettä ei tarvitse kuljettaa mihinkään käsiteltäväksi ja kompostituotteella voidaan korvata muita maanparannusaineita, jolloin kukkapenkkeihin ei tarvitse tuoda niin paljoa pussimultaa tai lannoitteita. Ravinteiden kierrätys biojätteestä omiin istutuksiin on tärkeä ja ympäristön kannalta erittäin hyvä asia. Se merkitsee myös säästöä multakustannuksissa. Mikkola korostaa myös kompostoinnin muuta taloudellista hyötyä. Jos taloyhtiössä tarpeeksi moni kompostoi, voidaan mahdollisesti jättää esim. yksi jäteastia pois käytöstä. Tämä näkyy pienempänä jätelaskuna taloyhtiölle. Kompostoinnista löytyy kirjoja, lehdissä on usein artikkeleita aiheesta ja netti on ehtymätön tietovarasto tässäkin asiassa. Mikäli kompostoinnin aloittaminen silti tuntuu vaikealta tai ilmenee muita ongelmia, kannattaa ottaa yhteyttä TSJ:n kompostitohtoriin. Kompostitohtori tulee mielellään taloyhtiöihin jopa paikan päälle ja vieläpä ilmaiseksi antamaan vinkkejä, jos kompostointi ei oikein suju, Päivi Mikkola kertoo. Käytäntö on osoittanut, ettei kompostin hoitovuoroja kannata jakaa kaikille talon asukkaille, vaan kompostorin hoito kannattaa keskittää muutamalle vastuuhenkilölle. Haritun Helmessä kompostoidaan innokkaasti tai sitten ei? Haritun Helmessä on kaksi noin tuhannen litran kompostoria. Kompostorien kannet olivat tulleet kahdenkymmenen vuoden aikana tiensä päähän, saranat olivat irronneet ja kansien eristeet olivat imeneet vettä niin, että niiden avaaminen oli aikamoista punnertamista. Koska kompostit olivat muuten hyväkuntoiset, päätettiin niiden toimintavuosia jatkaa korjauttamalla kannet. Korjaajan löytäminen ei ollutkaan helppo juttu. Googlettamalla ja muutamalle ammattimiehelle soittamalla saatiin lopulta mökkitalkkari toteuttamaan tämä taloudellisestikin aika vaatimaton korjausurakka. Tulos olikin mieluinen yllätys. Kannet olivat kuin uudenveroiset ja keveät nostaa yhdelläkin kädellä. Kompostoria hoidetaan muutaman vapaaehtoisen voimin, silti kompostoijia on vähän ja komposti jäätyykin talvipakkasilla. Ihme ettei kompostoijia ole enempää, sillä ei ole vaivalloista erotella hedelmien ja vihannesten kuoria, ruuan tähteitä ym. Vason kohteissahan on jopa lajitteluun sopivat jätesankovaunut. Kompostoitavan aineksen voi koota esimerkiksi käytettyyn leipäpussiin, sen sisällön voi kaataa sitten kompostoriin ja heittää pussi sen jälkeen jäteastiaan. Kateainetta tulee lisätä tuodun jätteen päälle, varsinkin kesäaikaan. Kissanhiekkakatastrofi ja ystävämme appelsiini Kissojen emäntiä ja isäntiä pitää valistaa siitä, ettei savipohjainen kissanhiekka kuulu kompostiin. Haritun Helmessäkin koettiin savipohjaisen kissanhiekan kirous ja kahdelta naiselta (!) meni kaksi iltaa tyhjentää komposti. Savipohjainen hiekka valuu ajan kuluessa kompostorin pohjalle ja muodostaa sitkeän kerroksen, josta on työ ja tuska saada palastakaan irti lapiolla. Sen loppusijoitus on myös hankalaa, koska tällaisia hajoamattomia paakkuja ei voi oikein laittaa kasvien juurille. Puupohjainen pellettikissanhiekka pissoineen taas on mainiota kompostin parannusainetta. Kaikenlainen muovi on ikävää kompostissa, myös ns. biohajoavat muovit, jotka eivät hajoa niin nopeasti, etteivätkö olisi talikon piikeissä kiinni kompostia hoidettaessa. Samoin limpunkokoiset leivät ja kokonaiset hedelmät saavat kompostinhoitajan päästämään muutaman valikoidun ärräpään, kun ystävämme appelsiini tulee kymmenennen kerran meitä iloisesti tervehtimään talikon piikkiin tarttuneena. Muuten kompostin hoito on suhteellisen helppoa. Silloin tällöin kääntelee talikolla kompostimassan ja lisää kateainetta tarvittaessa. Kesällä kastelu voi olla tarpeen. Tyhjennyskään ei ole raskasta, sillä kompostiaines on verrattain kevyttä. Toiveena ihana piha Kompostin kateaine on aina raavittu omasta pihasta, jolloin se koostuu puiden ja pensaiden lehdistä, eikä ole varsinkaan sateisina syksyinä koottuna kovin laadukasta. Helmessä on paljon erilaisia pensaita, joiden suurimittainen leikkuu vaatii siirtolavan. Suunnitteilla on hankkia oksasilppuri, jolla saisi tehtyä parempaa kuiviketta ja silputtua oksat niin, ettei lavaakaan tarvita. Haritun Helmessä kompostimulta on levitetty keväällä pensaiden juurille tyyliin pois silmistä. Turku-tulppaanien kukoistuksen jälkeen piha kuitenkin kaipaisi uutta kukkaloistoa, kun norjanangervotkin kukkivat vain lyhyen ajan. Uusia kukkaistutuksia pitäisi siis suunnitella ja perustaa. Toivottavasti tänä keväänä nousee talkoohenki tämän toteuttamiseen. Kuvat ja teksti: Erja Nummila 9
Ilma kiertää kun filtterit pidetään puhtaina Asukas parhaiten tietää, missä kunnossa oma koti on. Asukkaalla on myös velvollisuus huoltaa sitä ja ilmoittaa vaurioista viipymättä isännöitsijälle. 10
Tuloilman suodatin on helppo irrottaa ja puhdistaa, esittelee Jukka Harjamäki. Liesituulettimen helposti rasvoittuva ritilä on syytä esipestä ennen astianpesukoneeseen vientiä, opastaa Jukka Harjamäki. Vasolainen Jukka Harjamäki pyöräyttää ilmanvaihtoventtiilin auki, purkaa sisukset ja putsaa suodattimen pölynimurilla. Kun homma on tuttu, se on ohi muutamassa minuutissa. Liesituulettimen metalliseen ritilään kerääntyy nopeasti rasvaa, joka puolestaan tartuttaa kärpäsiä, pölyä ja muuta töhnää ritilän pintaan. Jukka Harjamäellä on tapana rassata pahin lika ensin vanhalla hammasharjalla pois. Sitten kuumassa vesisuihkussa ritilä puhdistuu syvemmältä. Lopuksi hän laittaa ritilän astianpesukoneeseen, joka vie viimeisenkin rasvan pois. Jos asunnossa ei ole astianpesukonetta, ritilää kannattaa lopuksi liottaa pesuaineliemessä ja suihkuttaa sen jälkeen lika pois. Jukka Harjamäen Vaso-kodissa Pernossa ilma pysyy raikkaana kesät talvet. Tilanne on helposti toinen, jos huolto unohtuu. Liesituulettimen ja ns. likaisten tilojen poistoventtiilien tehtävänä on poistaa asunnosta käytettyä ilmaa. Korvausilmaa tulee seinässä olevasta venttiilistä. Jos liesituulettimen ritilä on tukossa, ilma poistuu vain tuulettimen toisesta imupaikasta eli kylppäristä. Jos tuloilmafiltteri on lian kyllästämä, ei uutta raikasta ilmaa pääse asuntoon. On siis asukkaan oma etu, että tuloilmasuodatin putsataan keväisin ja syksyisin ja liesituulettimen ritilä tätäkin useammin. Rasvaa keräävä liesituuletin on myös paloturvallisuusriski, lisää Harjamäki. Lämmön- ja kosteudenhallinta on hyvä oppia Välillä kodissa on liian kuumaa, välillä vilu ui kehoon. Tällaisissa tilanteissa on hyvä tietää, mitä pitäisi tehdä. Moni laittaa talvella ikkunan auki kun huoneessa on kuumaa. Jukka Harjamäki tietää, että patterissa olevan termostaatin vääntäminen pienemmälle on parempi konsti. Jos joka toisessa talossa lämpö karkaa ikkunasta ulos, lämpöenergiaa haaskaantuu, eikä sitä ehkä riitä enää kaikkiin asuntoihin. Termostaatin sisällä olevia säätöjä asukkaan ei kuitenkaan pidä mennä rukkaamaan, Harjamäki muistuttaa. Kosteuden kanssa pitää olla myös tarkkana, muistuttaa Vason Isotalon kohteen asukastoimikuntaa johtava Jukka Harjamäki. Kun käydään suihkussa tai saunassa, ilmanvaihto on syytä vääntää isommalle liesituulettimen säädöstä. Ilmanvaihto palautetaan normaaliasentoon kun kylpyhuone on kuivunut. Kylppärin lattiakaivoa pitää tarkkailla. Jos vesi valuu viemäriin hitaasti, on kaivo tukkeutunut ja se pitää puhdistaa. Lattiakaivoon, samoin kuin lavuaarin hajulukkoon kertyy helposti hiuksia, jotka eivät itsestään katoa mihinkään. Viemäri pitää avata ja roskat poistaa. Työ ei ole Harjamäen mukaan ollenkaan vaikea. Mikäli esimerkiksi lattiakaivo vetää huonosti, kosteutta voi tunkeutua lattiarakenteisiin ja homeongelma voi olla kohta käsillä. Vuotava vesihana tai vessanpytty tuo kustannuksia. Jokainen vesikuutio on ostotavaraa joten vuotokohtien etsiminen tuo säästöä. Isotalon kohteessa tehtiin Harjamäen mukaan kerran vuototesti jokaiseen vessanpyttyyn: Pari vuotavaa pyttyä löytyi, ne korjattiin ja vesilasku pieneni. Asukkaan vastuu on hyvä pitää mielessä Asukkaan toimilla on vaikutusta asunnon kuntoon, varmistaa Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen. Pienikin vaurio saattaa kasvaa isoksi murheeksi, jos vikaa ei ajoissa korjata. Asukkaan velvollisuus on huoltaa kotia ja ilmoittaa vaurioista isännöitsijälle. Asukkaallakin vastuu oman kodin kunnosta! Asukkaan kuuluu Laaksosen mukaan huoltaa ilmanvaihtosuodattimet ja lattiakaivot ja säätää ilmanvaihto liesituulettimesta oikeaksi. Ilmanvaihdon poistoventtiilien irrotus- ja puhdistusohje löytyy www.vaso.fi -sivuilta. Mikäli kohteessa on lämmön talteenottojärjestelmä, huolto kuuluu huoltoyhtiölle. Mikäli kylppärin lattialaatta irtoaa tai asunnosta löytyy muita vaurioita, on asukkaan ilmoitettava siitä viipymättä, sanoo Laaksonen. Asukaskansio auttaa pulmakohdissa Jukka Harjamäki selaa oman kohteensa asukaskansiota. Elokuussa 20-vuotisjuhlaansa viettävä Pernon Isotalon rivitalokohde oli ensimmäisenä laatimassa asukaskansiota asukkaiden avuksi. Kansion tekemisessä oli iso työ. Nyt se on palvellut isotalolaisia viitisentoista vuotta. Kansiosta löytyvät kuvilla havainnollistetut ohjeet mm. venttiilien puhdistamiseen, pattereiden säätöön, taulujen kiinnitykseen, rappusten puhdistukseen ja pihan hoitoon. Kansiossa on lisäksi liputusohjeet, piha-aluekartat, järjestyssäännöt ja yhteystiedot. Isotalon kohteessa on otettu tavaksi talkoilla pihahommissa muutaman kerran vuodessa. Aidan maalaaminenkin onnistuu omana työnä. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki 11
Kaksituntisessa Vaso-kokouksessa käytiin läpi viime vuoden tilit ja tapahtumat sekä pohdittiin asuntojen kuntoa ja markkinointia. Remontti ennen vai jälkeen aso-myyntiä? Kevään Vaso-kokouksessa puhetta synnyttivät vanhojen asuntojen remontti, niiden markkinointi ja kodinkoneiden kunto. Vanhojen asumisoikeusasuntojen remontoiminen asukkaan vaihtuessa ei ole ihan yksinkertainen juttu. Huhtikuun Vaso-kokouksessa asia nousi esiin kun pohdittiin, miten käyttöastetta parannettaisiin. Mikäli halutaan, että vapautunut vanha asunto menee nopeasti kaupaksi, se pitää aika usein fiksata tai remontoida myyntikuntoon. Moni oli kokouksessa kuitenkin sitä mieltä, että viisaampaa olisi kunnostaa se silloin kun seuraava asukas on jo tiedossa. Näin uusi asukas voisi vaikuttaa siihen, miten asuntoa kunnostetaan. Vason asuntomyynnin tiedossa on kuitenkin sekin, että moni asunnonkatsoja haluaa nähdä asunnon heti valmiina muuttokuntoisena. Vapautuvien vanhojen asuntojen markkinointi puhutti sekin kokousväkeä. Vason uudistunut verkkosivusto toimii nyt paljon paremmin asuntojen markkinoinnissa. Lisäksi Vaso on mukana monissa kaupallisissa nettipalveluissa. Nykyisin asuntokaupat tehdään pitkälti netissä, muistutti toimitusjohtaja Pekka Peltomäki. Kokouksessa luetun toimintakertomuksen mukaan Vason asuntojen käyttöaste laski viime vuonna prosenttiyksikön verran ollen nyt 94,7 prosenttia. Erityisesti isommat kaksikerroksiset rivitaloasunnot ovat tässä tilanteessa huonommin kaupaksi meneviä. Pienet asunnot ja uudistuotanto kiinnostavat selvästi enemmän. Yleinen taloustilanne ja sen Turun seudun piirteet ovat Peltomäen mukaan keskeisiä syitä varovaisuuteen asuntomarkkinoilla. Erityisesti tämä näkyy perheiden päätöksentekotilanteissa. Tänä vuonna Vaso ei aloita uusien kohteiden rakentamista. Vanhoja asuntoja sen sijaan kunnostetaan ja talojen lisäeristämiseen odotetaan avustusta valtiolta. Vastikkeen hinta tasaantuu Viime vuonna Vaso joutui nostamaan käyttövastiketta kuusi prosenttia kiinteistöjen ylläpitokustannusten nousun takia. Tälle vuodelle kustannuspaine oli Pekka Peltomäen mukaan pienempi. Korotus oli keskimäärin 2,3 prosenttia. Hallintopäällikkö Teija Lammisen esittämien lukujen mukaan viime vuonna kului aiempaa enemmän rahaa lämmitykseen, jätehuoltoon ja kiinteistöjen korjaukseen. Kiinteistökohtaisesti ylijäämän pitäisi Lammisen mukaan olla yhden kuukauden käyttövastikekertymän verran. Aika harva kiinteistö yltää tähän. Vaso-kokousväeltä kumpusi myös kommentteja kodinkoneiden kunnosta. Muutamat osallistujat olivat sitä mieltä, että vanhojen asuntojen jääkaapit ja muut laitteet ovat liian vanhoja. Peltomäen mukaan Vaso noudattaa kestävän kehityksen periaatetta eli vanhat laitteet korjataan ja korjauskelvottomat vaihdetaan uusiin. Asumisoikeusjärjestelmässä on myös asukkaalla itsellään mahdollisuus uudistaa kodinkoneita ja kodin sisustusta. Lisää läpinäkyvyyttä tilinpäätökseen Vaso esitti kokousväelle myös uuden ja paljon työtä vaatineen jälkilaskelman. Tässä uudessa yhtiö- ja kohdekohtaisessa tilinpäätöksen esitystavassa hahmotetaan selkeämmin kohdekohtaiset kustannukset ja ne kustannukset, joihin asukkaat voivat vaikuttaa. Vason asukkaiden valitsema valvoja Pekka Paatonen ei ollut ihan vakuuttunut siitä, että tämä uuden lain vaatima laskentatapa tuli tarpeeseen. Antaakohan tämä yhtään enempää nykyiseen tilinpäätökseen verrattuna, hän pohti. Vason uudeksi valvojaksi valittiin yksimielisesti Raimo Kurki. Häntä ehdotti tehtävään väistyvä valvoja Pekka Paatonen. Kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen muistutti kokousväkeä vielä pelastussuunnitelman teosta. Aika monella kokousedustajalla oli vielä epäselvyyksiä siitä, miten heidän kohteensa suunnitelma etenee. Laaksosen mukaan omaan isännöitsijään kannattaa olla yhteydessä tästä asiasta. Pelastussuunnitelman pitää olla valmis nyt kesällä, heinäkuun alkuun mennessä. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki 12
Valvojan kertomus vuodelta 2012 Asukkaiden Vaso-kokouksen 11.4.2012 valitsemana lain yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990) 14 :n mukaisena valvojana olen tarkastanut ja seurannut Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tilivuoden 2012 talouden ja hallinnon hoitoa. Tarkastus ja seuranta ovat käsittäneet kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat ristiriidattoman ja oikean kuvan yhtiön taloudellisesta tilanteesta. Hallinnon olen tarkastanut tutustumalla yhtiökokouksien ja hallituksen pöytäkirjoihin ja asukashallinnon osalta osallistumalla yhteistyöelimen jokaiseen kokoukseen vuonna 2012. Vuoden 2012 tarkastuksessani olen erityisesti kiinnittänyt huomiota asumisoikeuslain (650/1990) 16d :n mukaiseen omistajan tiedonantovelvollisuuteen käyttövastikkeiden perusteista. Mainitun lain 16d :n 1. ja 2. mom. on säännökset käyttövastikkeen määräytymisen perusteista ja 3. mom. ns. jälkilaskelmasta, josta säädetään: Asumisoikeustalon omistajan on laadittava kirjanpitoonsa perustuva koko yhteisöä ja asumisoikeustaloa koskeva jälkilaskelma, josta käy ilmi, mitä menoeriä on tilikauden aikana katettu käyttövastikkeilla ja paljonko tilikaudelta on syntynyt rahoitusylijäämää tai -alijäämää. Lisäksi jälkilaskelmassa on selvitettävä yhteisölle kumulatiivisesti kertynyt rahoitusylijäämä tai -alijäämä sekä ilmoitettava paljonko kumulatiivisesti kertyneeseen ylijäämään sisältyy korjausvarausta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on antanut asumisoikeuslain nojalla ohjeet käyttövastikkeiden määräytymislaskelmasta ja jälkilaskelman laadinnasta ja valvoo niiden noudattamista. ARA:n ohjeissa jälkilaskelmalla tarkoitetaan tilinpäätöshetkellä eri vastiketuotoista (käyttövastike I ja II) sekä niillä katetuista menoista, rahoituksesta ja korjausvarauksesta laadittua suoriteperusteista rahavirtalaskelmaa. Käyttövastiketta I, johon sisältyy mm. lämmitys-, vesi-, sähkö- ja jätehuolto- ym. kulut ja jonka määräytymiseen asukkaat voivat vaikuttaa, ei saa tasata. Käyttövastike II on tasattava sisältäen mm. kohteen osuuden Vason keskushallinnon menoista. Vason vuosittaiset korjausvaraukset asuntoneliöitä ja kuukautta kohti 1991 2012. Vason asuntoneliöiden kumulatiivinen kehitys 1991 2012. Jälkilaskelman laatiminen perustuu siis edellä todettuun asumisoikeuslain muutokseen omistajan tiedonantovelvollisuudesta käyttövastikkeen määräytymisen perusteista. Uudistuksella on tavoiteltu asumisoikeustalojen asumiskustannusten läpinäkyvyyden lisäämistä. Eri asia on, onko lainmuutoksella saavutettu sille asetettu tavoite. Ainakin itse esitin epäilykseni asiasta valtakunnallisilla Asumisoikeuspäivillä maaliskuussa 2013. Ehkäpä konkreettisimpana asiana nyt toista kertaa laadituissa kohdekohtaisissa jälkilaskelmissa voidaan ottaa esille korjausvarausten kertyminen Vason eri kohteiden elinkaaren aikana. Korjausvarauksillahan varaudutaan tulevien peruskorjausten omarahoitusosuuden rahoittamiseen. Tarkastustani varten sain käyttööni hallintopäällikkö Teija Lammisen kohdekohtaisia jälkilaskelmia varten laatiman taulukon Vason kohteiden vuosittaisista korjausvarauksista. Vasossa on koko sen elinkaaren aikana eli vuodesta 1991 vuoteen 2012 pystytty kartuttamaan keskimäärin 0,125 /m 2 /kk. ARA:n ohjeiden mukaan tavoitteena pidetään nykyään 0,60 /m 2 /kk, jotta peruskorjausten omavastuuosuudesta pystyttäisiin korjausvarauksilla kattamaan n. 20 %. Tilikaudella 2012 Vasossa korjausvarauksia kartutettiin 0,252 /m 2 /kk. Korjausvaraukset ovat osa tilinpäätösjärjestelyitä, ja niiden kartuttaminen riippuu mm. Vason käyttöasteen kehityksestä. Suorittamani tarkastuksen perusteella minulla ei ole huomauttamista talouden ja hallinnon hoidosta. Turussa 1.4.2013 Pekka Paatonen Asukkaiden nimeä Valvoja 13
Yten tavoitteet 2013 Käyttövastikkeen jälkilaskelmaa tehtiin Vason toimistossa, sitten numeroita käytiin läpi Vason valvojien kesken, sanoo asukkaiden valitsema valvoja Pekka Paatonen. Jälkilaskelma listaa kulut selkeämmin Tilinpäätös kertoo asumisoikeusyhtiön ja sen kohteiden rahaliikenteen tarkasti. Uusi käyttövastikkeen jälkilaskelma ryhmittelee kulut vielä selkeämmin. Asumisoikeusasumisen lainsäädäntöä uudistettiin hiljattain. Siinä tehtiin päätös käyttövastikkeen jälkilaskelman käyttöönotosta. Nyt tämä uusi laskelma on otettu käyttöön myös Varsinais- Suomen Asumisoikeus Oy:ssä. Tietoa tulee lisää kun kulurakenne tulee selkeämmin esille, toteaa uudistuksesta Vason asukkaiden valitsema valvoja Pekka Paatonen. Jälkilaskelman laatiminen on vienyt paljon aikaa, sillä laskelma tehtiin koko yhtiöstä sekä kohteista vielä erikseen. Samaa mieltä on myös Vason hallintopäällikkö Teija Lamminen. Urakassa on ollut paljon käsityötä, koska työ on uusi ja järjestelmiä on pitänyt uudistaa sen mukaan. Käyttövastike kahteen osaan Uudessa jälkilaskelmassa käyttövastike jaetaan kahteen osaan, ykköseen ja kakkoseen. Ykkönen sisältää kulut, joiden suuruuteen asukkaat voivat itse vaikuttaa. Kakkosessa on mm. kiinteistöveroa, pääomamaksuja ja hallintokuluja. Ykköseen kuuluvat mm. lämpö-, sähkö- ja vesikulut sekä jätehuolto. Tässä mallissa erottuu selkeämmin se, mihin pystyy itse vaikuttamaan, pohtii Pekka Paatonen. Esimerkiksi Paatosen omassa kohteessa, Pernon Isotalossa lukemat kertovat sen, että rahaa on säästynyt, kun talon väki on huolehtinut itse pihan hoidosta. Isotalon käyttövastikkeet ovatkin Paatosen mukaan Vason edullisimpia. Laskelmista näkyvät myös selkeästi kohteen pääomakulut ja korjausvaraukset. Käytännössä se menee niin, että uusissa kohteissa on enemmän pääomakuluja ja korjausvaraukset alkavat nousta kun kohteella alkaa kertyä ikää. Käyttövastikkeen jälkilaskelma on tilinpäätösnumeroihin tottumattomalle henkilölle ehkä vaikea hahmottaa, mutta kokemuksen myötä numerot alkavat kertoa enemmän ja enemmän. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki Vason Yhteistyöelin toteuttaa Yten Ohjenuoran periaatteita ja toimii siis asukkaitten ja asukasyhteisöjen edustajana Vason organisaatiossa. Aso-yhteisöjen asukasdemokratian perusteet määritellään Yhteishallintolaissa ja laissa Asumisoikeudesta. Lain perusperiaatteet ovat, että asukkaat saavat tarpeelliset tiedot asumisoikeusyhtiön hallinnosta ja kerättyjen vastikkeiden perusteista. Uutta on nyt, että myös jälkilaskelman mukaan todetaan, miten budjetin tavoitteet ovat toteutuneet. Tämä on tärkeä uudistus, mutta toteutunut malli on hyvin monimutkainen eikä välttämättä toteuta kaikilta osin asukkaitten tiedontarvetta. Kaivataan yksinkertaista tiivistelmää tästä jälkilaskelmasta, kuitenkin niin että lain kirjain toteutuu. Niin jälkilaskelma- kuin budjettitiedot löytyvät Vason kotisivuilta. Vason kotisivut ovat uudistumassa ja Yte toivoo että sivujen käyttö lisääntyy ja yleistyy. Kotivaso on oikea paikka markkinoida näitä sivuja. Yte kantaa jatkuvasti huolta asukasdemokratian toteutumisesta Vason asumisyhteisöissä. Yhteistyö on aina vapaaehtoista. Koska keppiä ei voida käyttää eli lyödä ei saa, pitää miettiä löytyisikö porkkanaa jolla saataisiin lisättyä asukkaat toimimaan oman yksikön kehittämiseksi. Yksi Yten tavoite on ollut kehittää koko valtakunnan asukasyhteistyötä ja näin saada näkyvyyttä medioissa ja kaiken kaikkiaan edistää tietoa asumisoikeusasumisesta. Nyt on kuitenkin käynyt niin että parissa isossa asumisoikeusyhteisössä pieni klikki on onnistunut valtaamaan asukasdemokratiatoiminnan omassa yhteisössään ja toiminnallaan tehnyt mahdottomaksi hedelmällisen yhteistyön asukkaitten ja yhtiöiden välillä. Nyt emme voi muuta kuin odottaa, miten nämä ongelmat saadaan ratkaistua ja palata sitten asiaan. 15.4.2013 Tapio Kaihtela Yhteistyöelin Yten puheenjohtaja 14
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 15
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 Saimme viime vuoden asiakastyytyväisyysselvityksen kautta kriittistäkin palautetta Vason palvelujen kehittämiseksi. Mukava oli todeta, että 69,6 % vastaajista oli valmis suosittelemaan Vasoa muillekin. Vain 2,1 % ei suosittelisi, toteavat hallituksen puheenjohtaja Henrik Elfving ja toimitusjohtaja Pekka Peltomäki. Vason toimintaedellytykset vahvistuivat Kuten vuodet yleensä, oli viime vuosikin työstä ja tapahtumista runsas. Rakennettiin ainutlaatuista Soinisen passiivitaloaluetta Naantaliin ja käynnistettiin kolme uutta hanketta muihin kuntiin, tehtiin kiinteistökehitystä heikosti aso-kiinteistönä menestyneessä Pernon kerrostalossa Turussa, laadittiin aso-lain muutoksen mukaiset jälkilaskelmat, toteutettiin remontteja ikääntyvissä kohteissamme ja selvitettiin mahdollisuudet yhdistää Vaso ja Turun kaupungin vuokrataloyhtiöt. Vain muutamia mainitaksemme. Yhtiökokous vahvisti 10.4.2013 Vason toimintakertomuksen vuodelta 2012, tuloslaskelman 1.1. 31.12.2012 sekä päätti tilikauden tuloksesta hallituksen esityksen mukaisesti. Vastaavat asiakirjat ja asukkaiden valitseman valvojan kertomukset esiteltiin Vaso-kokouksessa 24.4.2013. Vaso-yhtiön talous kehittyi vuoden aikana pääosin ennakoidusti. Tilinpäätöksessä pystyttiin tekemään varauksia kiinteistöjen korjaustarpeisiin budjetoidusti. Asuntomarkkinatilanne oli viime vuonna vaikea. Siitä kertoo myös käyttöasteemme alentuminen yhdellä prosenttiyksiköllä koko vuoden käyttöasteen ollessa 94,7 %. Ylitarjontaa oli isommissa perheasunnoissa kaupunkien reuna-alueilla. Pienasuntojen ja uusien hyvin sijaitsevin asuntojen kysyntä oli sitä vastoin hyvä. Myönteisenä seikkana voidaan todeta, että aina heikosti aso-kiinteistönä menestynyt 43 asunnon kerrostalokiinteistömme Turussa Pernossa saatiin myytyä asunto-osakkeina helmikuun 2013 loppuun mennessä. Huolestuttavaa on kiinteistöjen ylläpitokustannusten jatkuva nousu. Maamme hallituksen tuoreet päätökset ylläpitävät samaa linjaa mm. sähköveron nousun johdosta. Jälkilaskelmat laskettuna koko yhtiöstä ja jokaisesta kiinteistöstä ovat ensimmäistä kertaa vuoden 2012 tilinpäätöstietoina. Ne esittävät mitä menoja asukkailta perittävillä käyttövastikkeilla on vuoden aikana katettu. Ja onko kerätty raha riittänyt vai jäänyt vajaaksi. Samoin jälkilaskelmien tehtävänä on kertoa kohdekohtaisesti vuosien aikana kerätyn korjausvarauksen määrä, joka on Vason keskushallinnon hallussa tulevien isojen jaksottaisten peruskorjaustoimien omarahoitusosuutta varten. Jälkilaskelmat löytyvät kohdekohtaisilta sivuilta hallintoasiakirjojen kansiosta. Samassa kansiossa ovat myös oman kiinteistön muut vanhan vuoden tilinpäätöstiedot. Pääomistajamme Turun kaupunki antoi viime vuoden alussa konserniohjeen, jonka mukaan tuli selvittää Vason ja Turun kaupungin vuokrataloyhtiö TVT-Asunnot Oy:n mahdollisesta yhdistymisestä saavutettavat edut. Selvitystehtävään kuului myös tarvittavien neuvottelujen käynnistäminen Vason muiden osakaskuntien kanssa tarvittaessa. Osittain konsulttivoimin toteutetussa selvityksessä tuli kiistatta ilmi, että Vason tulee jatkaa toimintaa entiseen tapaan itsenäisenä ylikunnallisena Turun seutukunnan yhtiönä. Juridisesti ei ole mahdollista yhdistää yhtiöitä. Kun tavoitteena oli selkiyttää Turun kaupungin asuntoliiketoimintasektorin toimintaa, olisivat kaikki muut mahdolliset omistusjärjestelyt tuoneet lisää hallintorakenteita. Ajatus yhdistymisestä herätti huolestunutta keskustelua Vason asukaskunnassa ja asukashallinnossa Ytessä sekä Vaso-kokouksessa, varmaan laajemminkin. Selvitystyön lopputulokseksi tuli yhteistyön syventäminen Vason ja TVT:n välillä. Yhtiöt hakevat parhaita toimintatapoja ja vaihtavat niistä kokemuksia. Hankintoja tehdään yhteistyössä aina kun on mahdollisuutta saada esimerkiksi volyymietuja. Turun kaupunginhallitus vahvisti maaliskuussa 2013 yhdistymisselvityksestä laaditun raportin. Tämän päätöksen yhteydessä hyväksyttiin yhtiöiden yhteistyömalli ja kaupunginhallituksen konsernijaosto edellyttää vuosittain raportointia yhteistyön tuloksista. Selvityksen tulos on Vasolle myönteinen. Se vahvistaa Vasossa aiemminkin tiedossa olleen näkemyksen, että asumisoikeus on elinvoimainen ainoastaan itsenäisenä asumisen hallintamuotona. Vain itsenäinen toimita on signaali aidosta vaihtoehdosta Turun seudun asuntomarkkinoilla. Kunnat aso-yhtiön omistajina on myönteinen taustavoima asumisoikeusyhtiölle. Lausumme suuret kiitokset viime vuoden saavutuksista yhtiön henkilökunnalle ja hallitukselle, asukashallinnossa toimineille, isännöinti- ja kiinteistönhoito-organisaatioiden henkilökunnille ja ennen kaikkea uskollisille asukkaillemme! Henrik Elfving hallituksen puheenjohtaja Pekka Peltomäki toimitusjohtaja 16
Toimintakertomus vuodelta 2012 1. YLEISTÄ 1.1 Kiinteistönhoidon kustannukset kohosivat Vason uudistuotantoon varmistui kolmen kohteen ARA-rahoitus. Passiivitaloprojektimme Vaso/ Soinisen ensimmäiset asunnot valmistuivat joulukuussa. Valtakunnan tasolla keskusteltiin koko vuoden kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisen aloitusongelmista. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten kokonaisnoususta aiheutunut ennätyksellinen 6,0 prosentin käyttövastikkeiden nousu maaliskuun alussa aiheutti noin yhden prosenttiyksikön käyttöasteen alenemisen. Vuoden lopussa pidetty asiakastyytyväisyyskysely kertoi, että 69,6 % vastaajista suosittelee todennäköisesti tai erittäin todennäköisesti Vasolla asumista. Vastaajista 2,1 % ei suosittelisi. Yhtiön strategia päivitettiin vuoden 2011 aikana. Strategiansa 2012 2017 mukaisesti Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Ydinajatuksena on kiinteistökannan jatkuva kehittäminen niin, että ne täyttävät erittäin vaativat ympäristövaatimukset. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Yhtiön talous kehittyi vuoden 2012 aikana pääosin ennakoidusti. Turun seudulla vuoden 2011 lopussa tehty alueellinen kaukolämpösopimus alensi kaukolämmön hintaa Turun ympäristökunnissa. Se tuotti tuntuvaa taloudellista säästöä koko yhtiön tasolla. Talousarviossa varatut kulut ylittyivät ulkoalueiden huollossa, siivouksessa ja korjauskustannuksissa. Vaso sai esitellä vuoden aikana passiivitaloprojekti Soinista usealle vierailuryhmälle. Vieraina oli rakennusalaan ja opetukseen liittyviä ryhmiä. Osana kohteen markkinointia pidettiin kaksi yleisölle avointa esittelytilaisuutta. Asuntoministeri Krista Kiuru vieraili rakennustyömaalla kesäkuun 28. päivä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti piti juhlapuheen harjannostajaisissa 20.9.2012. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n, Egentliga- Finlands Bostadrätter Ab:s toiminta-alueena on Turun seutukunnasta: Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku. 1.2 Yhtiön omistusrakenne Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on perustettu 17.1.1990 ja merkitty kaupparekisteriin 14.3.1990. Yhtiön osakepääoma on 343.103,37 euroa. Osakkeita on 20.400 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakelaji ja osakkeita koskee yhtiöjärjestyksen mukainen lunastuslauseke. Yhtiön osakkeiden omistus on jakautunut vuodesta 1994 alkaen seuraavasti: 56,67 % Turun kaupunki 10,00 % Kaarinan kaupunki 10,00 % Raision kaupunki 6,67 % Liedon kunta 6,67 % Naantalin kaupunki 5,33 % YH-Asumisoikeus Länsi Oy 4,66 % Sato-Rakennuttajat Oy 100,00 % 17
Vaso kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin ja kaupungin liiketoimintastrategian asuntoliiketoimintalohkoon. Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelma 2010 2013 mukaisesti Vaso vastaa työvoimapoliittisista ja nuorten asumistarpeiden toteutumisesta ja Turun omistajapolitiikka 2009 2013 mukaan yhtiötä käytetään seudulliseen elinkeinopoliittiseen asuntotuotantoon. 2. ASUNTOKANNAN KEHITYS JA RAKENTAMINEN 2.1 Uudisrakentaminen Joulukuun 14. päivä valmistui ensimmäiset 19 asuntoa suomalaisten passiivitalonormien mukaan rakennettavasta Soininen-kiinteistöstä Naantalin Soinisiin. Vastaava määrä asuntoja valmistuu maaliskuun 2013 lopussa. Kymmenen erillisen pari- ja rivitalorakennusten pihatyöt valmistuvat kesäkuun loppuun. Vaso/Soininen on ollut laajan mielenkiinnon kohteena. Tekes ja ARA osallistuivat hankkeen kehitysosaan. Kesän jälkeen käynnistyi kolmen kiinteistön rakentaminen. Kaikki hankkeet valmistuvat vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Turkuun Westparkin alueelle tulee kerrostaloon 39 asuntoa ja rivitalokiinteistöihin Liedon Loukinaisiin 24 ja Kaarinan Vättilään 22 asuntoa. Näistä kahden ensimmäisen markkinointi käynnistyi vuodenvaihteen aikaan. Kaikkien uudiskohteiden kysyntä on ollut hyvä. Uudistuotantoon liittyvien Kiinteistö Oy Turun Länsikartano 51 19 osakekanta sulautui Vasoon 31.12.2012 ja Asunto Oy Kaarinan Ratsun osakekanta sulautuu Vasoon tammikuun lopussa 2013. 2.2 Kiinteistöstä luopuminen Arava-säännökset sallivat hallintamuodon muutoksen asumisoikeuskiinteistölle, jossa ei ole voimassa yhtään asumisoikeussopimusta. Vuonna 1992 valmistunut kerrostalokiinteistö Turussa Pernossa ei ole menestynyt aso-kiinteistönä historiansa missään vaiheessa. Ongelmana on ollut asuntojen melko iso keskipinta-ala ja saunattomuus. Kiinteistö toimi vuosia vieressä olevan Pernon telakan työväen vuokra-asuntoina. Koska Vaso ei ole päätoimeltaan asuntojen vuokraaja ja telakan työllisyystilannekin vaihtelee voimakkaasti, päätettiin kiinteistöstä luopua siihen liittyvien ehtojen täytyttyä. Kiinteistö on aiheuttanut viimeisen kahden vuoden aikana raskasta tyhjäkäyttöä koko Vasolle. Tilanteesta kertova tiedotusvaihe käynnistettiin kiinteistön asukkaille maaliskuussa. Vaso perusti Asunto Osakeyhtiö Turun Kartanonlehto -nimisen yhtiön. Kahden kerrostalon ja 43 asunnon kiinteistö myytiin tasearvollaan perustetulle As Oy:lle. Asuntojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden myynti käynnistettiin aivan vuoden lopussa. Talon aikaisemmilla asukkailla on etuosto-oikeus omiin asuntoihinsa. 3. KIINTEISTÖT JA ASUKKAAT 3.1 Vason kiinteistökanta Menneessä vuodenvaihteessa oli valmiina yhteensä 2.460 huoneistoa 103 kiinteistössä. Vuosittain valmistuneet tai hankitut Vason asumisoikeusasunnot Kiinteistöjä Asunto-m 2 Huoneistoja 1991 1 1.640,0 20 1992 8 17.380,0 286 1993 10 18.752,5 279 1994 15 26.688,5 395 1995 10 17.640,0 236 1996 11 19.208,5 223 1997 11 15.537,0 202 1998 12 17.887,5 246 1999 1 1.259,0 16 2000 10 14.060,0 201 2001 6 11.731,5 176 2002 3 6.146,5 106 2004 1 481,5 6 2010 1 1.666,0 28 2011 3 4.532,0 64 2012 +1, 1 1.539,5 24 Valmiina yhteensä 31.12. 103 173.071,0 2.460 Valmiiden asuntojen kuntajakauma 31.12.2012 Kiinteistöjä Asunto-m 2 Huoneistoja Turku 57 113.328,5 1.585 Raisio 16 20.379,5 291 Kaarina 14 21.903,5 330 Naantali 11 11.694,0 180 Lieto 5 5.765,5 74 Vaso omistaa As Oy Puolalanpuistosta (Rauhankatu 4) katutasossa omassa toimistokäytössä olevan kerroksen 333 m 2. As Oy Turun Kartanonlehdon osakekannasta Vaso omisti vuoden vaihteessa 97,6 %. Osakkeiden arvo taseessa oli 653.192,63. 3.2 Asuntojen käyttöaste Turun telakan työllisyystilanne heikkeni jo vuoden 2010 lopulla. Se vaikutti myös asuntotilanteeseen Turun seudulla. Tämä ja muut taloustilanteessa epävarmuutta ylläpitäneet seikat ovat hidastaneet asuntojen kysyntää. Tilavien perheasuntojen tyhjäkäyttö lisääntyi. Syynä siihen oli todennäköisesti myös maaliskuussa toteutettu ennätyksellisen kova 6 prosentin käyttövastikkeiden korotus. Yhtiön käyttöaste aleni vuoden aikana yhden prosenttiyksikön verran ja oli 94,7 % (95,7 % v. 2011). Asukkaiden vaihtuvuus lisääntyi 1,2 prosenttiyksikköä. Viime vuoden vaihtuvuus oli 18,9 % (16,7 % v. 2011). Vuoden aikana päättyi 464 asumissoikeussopimusta, joista 86 oli vaihtoja toiseen Vaso-asuntoon. Vuoden lopussa oli voimassa 100 määräaikaista korkeintaan kaksi vuotta kestävää vuokrasopimusta kiinteistöissä, joissa asumisoikeuksien kysyntää ei ollut riittävästi. Vuoden 2012 lopussa Vason asunnoissa asui yhteensä 4 777 asukasta, joista 2 043 oli naisia, 1 665 miehiä ja 1 069 alle 18-vuotiaita. 3.3 Kiinteistöjen isännöinti ja hoito Kiinteistöjen isännöinti tapahtuu omana isännöintinä ja yhden ulkopuolisen palveluntuottajan V-S Isännöintitalon toimesta. Vuoden lopussa omassa isännöinnissä oli 62 kiinteistöä ja V-S Isännöintitalolla 41 kiinteistöä. Lisäksi isännöimme As Oy Turun Kartanonlehtoa. Kiinteistön tullessa 10 ja 20 vuoden ikään, siinä suoritetaan kunnon katselmointi. Siitä saadaan perustietoa tulevaisuudessa tehtäviä vuosikorjauksia varten. Kiinteistöjen katselmointeja tehtiin yhteensä 11 kiinteistössä. Leikkipaikkojen uudistaminen oli viime vuodelle sovittu erityisprojekti. Kiinteistöjen energiankulutuksen ja kustannusten säästöön tähtäävinä toimenpiteinä mm. tehtiin Turussa kahdessa isossa kerrostalokiinteistössä lämmitysjärjestelmän linjasäädöt, neljään kiinteistöön asennettiin tulevan säätilan mukaan ennakoiva lämmönsäätöjärjestelmä ja tarkastettiin kaukolämpökohteiden tilausvesivirtamääriä. Kiinteistöjen korjauksiin käytettiin vuoden aikana 0,77 /m 2 /kk (0,72 /m 2 /kk v. 2011). Summassa on mukana ohjelmoidut vuosikorjaustyöt, kiinteistöjen yhteisiin tiloihin tehdyt työt ja asuntojen muuttoremontit. Kodinkonehankinnat ovat aktivoinneissa. Merkittävinä vuosi- tai muuten pakollisina korjaustöinä tehtiin kesän aikana rakennusten teräsosien maalauksia, kattotöitä ja mm. Turussa Waistenrivissä parvekeuloskäynnin toteuttaminen erään asuntotyypin käyttömukavuuden lisäämiseksi. Syyskuussa jätettiin ARAan lainahakemus vanhimman kiinteistömme, vuonna 1991 valmistuneen Kreulankartanon perusparantamiseksi aso-kiinteistön perusparannuskorkotukilainalla. Asiaa oli valmisteltu yhdessä kiinteistön asukkaiden kanssa. 3.4 Ympäristöasiat vuonna 2012 Vaso on liittynyt asuinkiinteistöalan VAETS-energiatehokkuussopimukseen. Tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2016 mennessä 7 % säästöt koko rakennuskantaa koskevassa energiankäytössä. Vuoden 2012 aikana käytettiin Vason kiinteistöissä lämpöä keskimäärin 42,6 kwh/rm 3 (40,4 kwh/rm 3 v. 2011), vettä 120 l/as/vrk (122 l/as/vrk) ja kiinteistösähköä 3,57 kwh/rm 3 (3,46 kwh/rm 3 ). Vuoden aikana oli rakenteilla Naantalin Soinisiin Vaso/Soininen projekti, joka toteutetaan suomalaisten passiivitalomääräysten mukaisesti. Kiinteistöjen käyttöönottoon valmistauduttiin mm. laatimalla tuleville asukkaille erityinen passiivitalon asunnon käyttöohje. Projektin tavoitteena on tuottaa rakennuttamisprosessi ARA-tuotantoa varten, jolla toteutetaan asuntokiinteistö, jossa kiinteistön elinkaaren kaikissa vaiheissa energian käyttö on mahdollisimman tehokasta ja koko elinkaaren aikaiset päästöt on minimoitu. Hankkeessa on kumppaneina ARA, Tekes, Naantalin kaupunki ja Rakli. Vaso/Soininen on osa laajempaa ARAn Asumisen uudistaminen -projektia. Asunnoista ensimmäiset valmistuivat joulukuussa 2012 ja loput maaliskuussa 2013. Vuonna 2011 aloitimme pilottiyrityksenä Boost Brothers Oy:n kehitystyössä, jossa kehitettiin Energiaviisauden strategiatyökalua Vason kaltaiselle kiinteistönomistajalle. Kehitysprojekti syntyi Tekesin aloitteesta ja kuuluu kansalliseen Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 ERA17 -toimintaohjelmaan. Projektin loppuraportti valmistui maaliskuussa ja saadut kokemukset siirtyvät osaksi Vason toimintaa. Vuoden lopulla päätettiin, että kaikki aso-sopimukset, jotka tehdään vuoden 2013 puolella, ovat savuttomia. Soininen-kohteessa tuli jo aikaisemmin sopimuskohta, jonka mukaan asunnossa ei sisällä tupakoida. 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Yhtiökokous ja hallitus Yhtiökokous kutsuttiin koolle vuoden aikana kaksi kertaa. Yhtiöjärjestyksen mukainen varsinainen yhtiökokous pidettiin 4.4.2012 ja ylimääräinen yhtiökokous 14.12.2012. Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 14 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 110 asiaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontui 12 kertaa. Hallituksen jäsenet vuonna 2012 Henrik Elfving, pj Aila Harjanne, vpj Anita Halmesmaa, jäsen Joonas Kallio, jäsen Taustayhteisö Turun kaupunki Turun kaupunki Turun kaupunki Turun kaupunki 18
Liikevaihto Vastikkeet 17 516 240,83 16 184 942,67 Vuokrat 410 422,84 684 047,74 Käyttökorvaukset 975 310,67 899 671,31 Liikevaihto yhteensä 18 901 974,34 17 768 661,72 Rakennuttaminen omaan käyttöön 48 859,30 43 212,64 Muut kiinteistön tuotot 80 758,32 28 350,18 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 545 001,51 512 905,72 Henkilösivukulut Eläkekulut 102 360,94 95 126,72 Muut henkilösivukulut 18 942,91 666 305,36 17 767,26 625 799,70 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 5 795 535,69 5 727 843,73 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto 246 057,95 241 951,14 Käyttö ja huolto 888 675,08 829 018,48 Ulkoalueiden huolto 212 623,16 193 868,67 Siivous 161 594,08 153 993,39 Lämmitys 2 334 090,31 2 205 341,74 Vesi- ja jätevesi 819 715,05 794 026,07 Sähkö 316 260,09 281 970,99 Jätehuolto 498 819,57 444 759,95 Vahinkovakuutukset 111 186,71 91 998,68 Vuokrat 30 578,33 30 604,01 Kiinteistövero 497 464,37 472 131,48 Korjaukset 1 610 554,63 1 486 204,47 Muut hoitokulut 775 525,80 8 503 145,13 687 545,15 7 913 414,22 Luottotappiot 6 280,51 7 242,08 Muut kiinteistön kulut 120 361,44 70 549,48 Liikevoitto 3 939 963,83 3 495 375,33 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 165 457,95 169 294,56 Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot konsernilta 2 221,84 17 245,51 Muut korkotuotot 28 872,35 39 764,96 Muut rahoitustuotot 67 429,00 22 886,57 Korkokulut ja muut rahoituskulut 2 905 813,52 2 641 832,38 2 890 141,13 2 640 949,53 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloslaskelma 2012 Tuloslaskelma 2011 1 298 131,45 854 425,80 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos 1 298 131,45 854 802,78 Tuloverot 376,98 Tilikauden voitto (tappio) 0,00 0,00 Tuomas Mikkola, jäsen Reima Dahl, jäsen Reijo Ylönen, jäsen Marjo Salminen, jäsen Sari Koskinen, jäsen Tero Koskinen, jäsen Kari Haapanen, varajäsen Markku Tuuna, varajäsen Tuire Kähkönen, varajäsen Turun kaupunki Raision kaupunki Raision kaupunki Kaarinan kaupunki Asukkaiden edustaja Asukkaiden edustaja Liedon kunta Naantalin kaupunki Asukkaiden edustaja Varajäsen kutsutaan kokoukseen tarvittaessa esteellisen tilalle. Koko hallituksen osallistumisprosentti kokouksiin oli 90 %. Nykyisen hallituksen toimikausi on 2010 2012. Hallituksen työvaliokuntaan ovat vuoden 2012 aikana kuuluneet puheenjohtajana Henrik Elfving, varapuheenjohtajana Aila Harjanne sekä jäseninä Tuomas Mikkola, Sari Koskinen, Reima Dahl 4.4.2012 asti sekä Reijo Ylönen 10.4.2012 alkaen. 4.2 Henkilöstö ja tilintarkastus Toimitusjohtaja FM, KJs, LKV Pekka Peltomäki, johtoryhmän jäsen Asuntopäällikkö Yo.merkonomi Tiina Arnivaara, johtoryhmän jäsen Asuntoneuvottelija HTM Piia Nevalainen Asuntoneuvottelija Tradenomi Outi Tamminen Hallintopäällikkö HN, tradenomi Teija Lamminen, johtoryhmän jäsen Kirjanpitäjä, isännöitsijä Yo.merkonomi Annamaija Vuorio Kirjanpitäjä Yo.merkonomi Irina Kurkela Kiinteistöpäällikkö Insinööri AMK, ITS, FMA Sirpa Laaksonen, johtoryhmän jäsen Isännöitsijä Isännöinnin ammattitutkinto Jari Kauppi Kiinteistöassistentti Restonomi Nina Barck Henkilökunnan määrä on ollut vuoden aikana keskimäärin kymmenen henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä oli 44 vuotta. Tilintarkastajat KHT JHTT Tomi Moisio ja PricewaterhouseCoopers Oy Varatilintarkastaja KHT Mika Kaarisalo 4.3 Asukasdemokratia Vason asunnoissa noudatetaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa. Asukaskokoukset pidetään kiinteistökohtaisesti ja niissä valitaan asukastoimikunta ja kiinteistökohtainen valvoja, sekä edustaja koko Vason käsittävään Vaso-kokoukseen. Kevään Vaso-kokous pidettiin 11.4.2012. Kokoukselle esiteltiin vuoden 2011 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä asukkaiden nimeämän valvojan kertomus. Kokous valitsi tilintarkastajan valtuuksilla toimivan asukkaiden nimeämän valvojan. Muina asioina käsiteltiin mm. pitkäaikaisille asukkaille tarjolla olevaa 20-vuotisetua ja Vaso-kiinteistöjen laajakaistauudistusta. Asuntoministeri Krista Kiuru vieraili passiivitalohanke Soinisen työmaalla kesäkuussa. Hartela Oy:stä suunnitteluinsinööri Ville Vairinen ja työmaan vastaava mestari Matti Kauppi esittelevät ministerille puurakenteista työmaata. Syksyn Vaso-kokous pidettiin 14.11.2012. Kokouksessa oli esillä yhtiön toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2013, jota oli valmisteltu yhteistyössä asukasedustajien kanssa sekä kiinteistöissä että Yten kanssa ennen Vaso-kokousta. Syksyn Vaso-kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Valittiin yhteistyöelin Yten jäsenet ja sille puheenjohtajisto sekä asetettiin ehdolle asukkaiden edustajat Vason hallitukseen. Syksyn kokouksessa 19
käsiteltiin ajankohtaisena asiana vuoden aikana toteutettua TVT:n ja Vason mahdollista yhdistymistä koskevaa selvitystä. Selvitys tehtiin Turun kaupungin antaman konserniohjeen johdosta. Yhtiöiden yksimielinen näkemys oli, että yhdistämisessä ei ole etuja, vaan yhtiöiden tulee kehittää yhteistyötään. Syksyn kokouksessa käsiteltiin myös vuoden aikana tapahtuneita aso-lain muutoksia. Koko asuntokantaa koskevissa asioissa neuvotellaan yhteistyöelimen kanssa. Yhteistyöelimeen Yte ovat vuonna 2012 kuuluneet: Varsinaiset jäsenet: puheenjohtaja Tapio Kaihtela, varapuheenjohtaja Pekka Paatonen, sihteeri Tiina Tång, Heidi Harkila, Ulla-Elina Hurme, Armi Kauppinen, Sari Koskinen, Juhani Kuvaja, Tuire Kähkönen, Juha Näkkilä, Tuomo Peltola, Ritva- Liisa Pihlainen, Ari Pikkarainen, Erja Savola, Seppo Selkälä ja Anna-Kaisa Sjölund. Varajäsenet: Jyrki Salminen, Erja Nummila, Irma Roto ja Pekka Kuivela. Lain yhteishallinnosta vuokrataloissa mukaisen asukaskokouksen eli Vaso-kokouksen nimeämänä valvojana toimi vuonna 2012 Pekka Paatonen. Yten nimeäminä työryhminä on vuoden aikana toiminut Yten työvaliokunta, Vaso-asumisen kehittämisryhmä ja Inforyhmä. 4.4 Markkinointi ja tiedotus Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupunkien sekä Liedon kunnan asuntotoimistot ylläpitävät asumisoikeusasuntoa tavoittelevien henkilöiden hakijajonoja. Asunto myönnetään hakijanumerojärjestyksessä. Kuntien asumisoikeusasuntojen hakijajonojen viimeinen numero oli vuoden 2012 päättyessä: Vuoden viimeinen Kasvua hakijanumero vuoden aikana Turku 19.027 1.423 Kaarina 7.499 579 Raisio 4.966 391 Naantali 3.708 294 Lieto 2.502 249 Yhteensä 37.702 2.936 Hakijanumeroiden määrä lisääntyi vuoden aikana 8,4 %. Vuoden aikana asuntojemme markkinoinnin teemana oli Vaso size fits all. Kotisivujen www.vaso.fi uudistustyötä tehtiin vuoden aikana. Niiden julkaisu tapahtuu keväällä 2013. Painettujen esitteiden ja lehti-ilmoittelun graafinen ilme uudistui vuoden lopussa. Osallistuimme Turku & Varsinais-Suomi Lifestyle -aluemarkkinointikampanjaan. Valtakunnallinen yhteistyöjärjestömme SAY uudisti nettisivut www.asumisoikeus.fi ja toteutti TV-mainoskampanjan loppuvuodesta. Vason myynnissä oleva asuntokanta on tarjolla omien kotisivujen lisäksi Oikotie.fi, Etuovi.com ja uusimpana Jokakoti.fi -markkinointikanavilla. Kotivaso-lehti ilmestyi nyt tabloidista aikakausilehti-kokoon uudistuneena seitsemättätoista vuotta tiedotusvälineenä asukkaille ja muille sidosryhmille. Kotivaso ilmestyi vapuksi ja itsenäisyyspäiväksi. Vason tapahtumiin liittyviä lehdistötiedotteita julkaistiin kolme. Viime vuonna niistä oli aiheena passiivitalokohde Soinisen rakentamisen eteneminen. Tase 31.12.2012 Tase 31.12.2011 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 29 068,59 8 917,22 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 17 870 508,81 17 600 594,50 Liittymismaksut 5 699 593,43 5 604 061,56 Rakennukset ja rakennelmat 129 224 676,29 131 309 012,49 Koneet ja kalusto 951 769,68 976 531,21 Muut aineelliset hyödykkeet 44 601,64 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 9 114 602,53 162 905 752,38 5 469 931,11 160 960 130,87 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 1 266 432,20 605 111,57 Muut saamiset 3 232 399,99 4 498 832,19 4 794 603,14 5 399 714,71 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 146 895,50 153 896,60 Saamiset konsernilta 2 169 380,39 1 084 290,33 Muut saamiset 206 125,66 73 148,00 Siirtosaamiset 225 679,33 2 748 080,88 276 253,17 1 587 588,10 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset 1 464 601,39 1 452 996,70 171 646 335,43 169 409 347,60 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma 343 103,37 343 103,37 Rakennusrahasto 404 966,60 404 966,60 Asumisoikeusrahasto 27 063 198,60 27 624 145,10 Edellisten tilikausien tappio 135 256,97 135 256,97 Tilikauden voitto 0,00 27 676 011,60 0,00 28 236 958,10 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset 8 338 625,38 7 040 493,93 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 125 010 673,10 123 685 415,89 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 5 618 646,11 5 605 775,28 Saadut ennakot 233 533,46 206 387,10 Ostovelat 348 889,11 375 771,88 Velat konsernille 399 290,45 282 364,29 Velat omistusyhteysyrityksille 5 003,73 6 947,35 Muut lyhytaikaiset velat 2 774 563,04 2 723 694,90 Siirtovelat 1 241 099,45 10 621 025,35 1 245 538,88 10 446 479,68 171 646 335,43 169 409 347,60 20