Proviisorien rajattu reseptinuusimisoikeus Suomessa mahdollisuus potilaille ja yhteiskunnalle

Proviisorien rajattu reseptinuusimisoikeus Suomessa mahdollisuus potilaille ja yhteiskunnalle Suomen Proviisoriyhdistys Ry 9.8.2012 Sisältö 1. Tiivistelmä... 2 2. Johdanto...... 3 3. Reseptin uusiminen nykytilanne... 4 4. Malli proviisorien reseptinuusimisesta Suomessa... 6 5. Proviisorien reseptinuusimisoikeuden vaikutuksia... 6 6. Yhteenveto... 8 Liitteet: Liite 1 Lähteet

1. Tiivistelmä Suomen Proviisoriyhdistys näkee proviisorien reseptinuusimisoikeuden yhtenä keinona, jolla yhteiskunta voisi lääkepoliittisten tavoitteiden mukaisesti lisätä potilaiden hyvinvointia ja säästää terveydenhuollon kokonaiskustannuksissa. Proviisoriyhdistyksen mukaan apteekeissa tapahtuvalla proviisorien rajatulla reseptin uusimiskäytännöllä voidaan tasapainottaa terveydenhuoltojärjestelmän kuormitusta sekä turvata potilaan lääkehoidon jatkuvuutta erityisesti akuuteissa tilanteissa. Samalla voidaan hyödyntää tehokkaammin proviisorien tieteellistä ammatillista osaamista ja potentiaalia osana moniammatillista yhteistyötä, mikä tulevaisuudessa merkitsisi nykyistä tehokkaampaa terveydenhuollon resurssien käyttöä. Proviisorien reseptinuusimismallin tulisi perustua terveydenhuollon toimijoiden yhteistyössä solmimiin selkeisiin pelisääntöihin huomioiden potilasturvallisuuden lähtökohdat. Proviisoriyhdistys näkee tärkeinä elementteinä muun muassa uusimisen dokumentoinnin, rajatun lääkeainevalikoiman sekä toiminnan luvanvaraisuuden. Proviisoriyhdistyksen näkemyksen mukaan proviisorien reseptinuusimisoikeus tulisi olla luonteeltaan täydentävää, ei potilaan lääkärissä käyntiä poissulkevaa. Yhteistyön syventäminen lääkärin ja apteekin välillä potilasturvallisuuden varmistamiseksi on äärimmäisen tärkeää. Proviisoriyhdistys on koonnut tämän esiselvityksen ja esittää kohteliaimmin, että sosiaali- ja terveysministeriö alkaisi selvittää proviisorien reseptinuusimisoikeuden mahdollisuuksia potilaille ja yhteiskunnalle.

2. Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Lääkepolitiikka 2020 Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä -asiakirja linjaa lääkehuollon osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Asiakirja linjaa yhdessä viidestä pääteesistään, että rationaalinen lääkehoito ja hyvä lääkitysturvallisuus lisäävät väestön hyvinvointia, parantavat kansanterveyttä ja vähentävät terveydenhuollon kustannuksia. Tähän liittyvänä tavoitteena esitetään muun muassa, että lääkkeen määräämisessä sovelletaan näyttöön perustuvia tai käytännön työssä hyödyllisiksi ja kustannusvaikuttaviksi osoitettuja sähköisiä apuvälineitä ja toimintatapoja. Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjassa korostetaan eri yhteyksissä myös moniammatillisen yhteistyön merkitystä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä Avohuollon apteekkitoiminnan kehittämistarpeet linjataan moniammatillisen yhteistyön edistämisen lisäksi, että sosiaali- ja terveyspalveluita sekä lääkehuoltopalveluja niiden osana on kehitettävä yhä enemmän asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Näin ollen, Suomen Proviisoriyhdistys esittää, että laissa säädettäisiin rajoitettu reseptinuusimisoikeus proviisoreille ja tätä varten sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistettäisiin selvitystyö sen tuomista mahdollisuuksista. Proviisoriyhdistyksen mukaan apteekeissa tapahtuvalla uusimiskäytännöllä voidaan tasapainottaa terveydenhuoltojärjestelmän kuormitusta ja parantaa lääkkeiden saatavuutta erityisesti akuuteissa tilanteissa. Samalla voidaan hyödyntää tehokkaammin proviisorien tieteellistä ammatillista osaamista ja kokemusta, mikä tulevaisuudessa merkitsisi nykyistä tehokkaampaa terveydenhuollon resurssien käyttöä. Proviisorien ammattikunta näkee proviisorien reseptinuusimisoikeuden positiivisena lääkehoitojen kehittämisen mahdollisuutena, josta olisi hyötyä etenkin kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa. Apteekin asiakkaille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan jopa 90 % asiakkaista suhtautuu myönteisesti proviisorien mahdolliseen reseptinuusimisoikeuteen (Heikkala 2011). Vaikka monella paikkakunnalla on esimerkillisiä reseptin uusimiskäytäntöjä, terveydenhuollon resurssipula pakottaa kuitenkin liian usein tilanteisiin, joissa reseptejä uusitaan kiireessä ja lääkehoidon seuranta vaarantuu (Lahnajärvi 2006). Tilannetta pahentavat akuutit tapaukset, kun potilas pyytää uusimaan reseptejä vasta kun lääkkeet ovat täysin lopussa (Lehmuskero 2010). Reseptin uusimispyyntö tulee usein myös apteekista, kun potilas päätyy apteekkiin lääkkeiden ollessa loppu. Näissä akuuteissa tilanteissa lääkäri ei välttämättä ehdi perehtyä potilaan hoidon kannalta kaikkeen tärkeään tietoon, vaan uusii rutiininomaisesti apteekkilaisen hänelle uusittaviksi esittämät reseptit. Toisaalta reseptejä uusittaessa ei haluttaisi tehdä hätiköityjä päätöksiä, mutta mikäli reseptiä ei uusita puhelimitse, on sama potilas hetken päästä vastaanottojonossa. Sairaanhoitajat ovat saaneet rajatun reseptinkirjoitus- ja uusimisoikeuden. Yleistyessään tämä tulee todennäköisesti osittain helpottamaan lääkärien työtaakkaa ja korjaamaan reseptien uusimiskäytännöissä ilmeneviä puutteita. Sairaanhoitajan oikeus uusia resepti ei kuitenkaan auta tilanteessa, jossa asiakas tulee apteekkiin reseptilääkkeen ollessa jo kokonaan loppu. Akuuteissa tilanteissa lääkehoidon jatkuvuuden turvaaminen voi olla haasteellista. Lääkemääräyksien uusintaa odotettaessa joudutaan apteekeissa välillä turvautumaan poikkeuksellisiin toimenpiteisiin, jottei potilaan tärkeä lääkehoito keskeydy. Apteekeissa on päivittäin tilanteita, joissa potilaalle tärkeän lääkityksen keskeytymisen estämiseksi on välttämätöntä soittaa välittömästi lääkärille, tai joissa potilas joudutaan ohjaamaan 3

terveyskeskukseen tai yksityiselle lääkäriasemalle selvittämään omatoimisesti lääkemääräyksiensä uusimista (Lehmuskero 2010). Nämä toimenpiteet kuormittavat perusterveydenhuoltoa. Näkemyksemme mukaan proviisorien reseptinuusimisoikeus apteekeissa parantaisi nykyistä tilannetta. Potilasturvallisuuden ja moniammatillisen yhteistyön varmistamiseksi proviisorin ammattitaidon tukena voidaan tulevaisuudessa hyödyntää nykyaikaisia sähköisiä viestintäkanavia kuten ereseptijärjestelmää. Sähköisen potilastietokannan (ekanta) hyödyntäminen reseptinuusimistilanteessa mahdollistaa pääsyn potilaan hoidon kannalta tarvittaviin tietoihin. Nykyisellään terveyskeskusten sairauskertomukset eivät välttämättä edes sisällä tietoja uusittavista lääkkeistä (Korhonen ja Hartikainen 2009). Apteekissa proviisori voisi kysyä asiakkaalta ennalta määritellyn valtakunnallisen protokollan mukaiset kysymykset, joiden vastaukset välittyisivät sähköisten järjestelmien kautta valtakunnalliseen reseptitietokantaan ja sieltä edelleen hoitavalle lääkärille. Protokolla laadittaisiin yhteistyössä lääkäri-, hammaslääkäri- ja proviisorikunnan kanssa. Proviisorien reseptinuusimisoikeus voi helpottaa perusterveydenhuollon työtaakkaa ja vapauttaa siten lääkärien aikaa muuhun, erityisesti suoraan potilastyöhön. Proviisorien oikeus uusia reseptejä luo uuden vaihtoehdon potilaalle ja parantaa siten hoitojen saatavuutta. Malli on linjassa myös uuden terveydenhuoltolain kanssa lisäämällä potilaiden valinnanvapautta ja hoitojen saatavuutta. 3. Reseptin uusiminen nykytilanne AKUUTIT RESEPTINUUSIMISTILANTEET SUOMALAISESSA APTEEKISSA Potilaan reseptin uusiminen vaatii terveydenhuollon ammattilaiselta aina arvioinnin lääkityksen jatkamisen tarkoituksenmukaisuudesta ja hoidon onnistumisesta. Kun lääkehoidon seuranta on kunnossa, voi lääkäri uusia reseptin myös kohtaamatta potilasta. Menetelmä säästää luonnollisesti sekä lääkärin että potilaan aikaa. Myös vastaanottokäynnistä aiheutuvat kustannukset vähenevät. Lääkehoidon seurannan lisääminen reseptien uusimisvaiheessa lisää suoria terveydenhuoltokäyntien aiheuttamia kustannuksia, mutta toisaalta se mahdollistaa tarpeettomien lääkitysten vähenemisen ja huonojen hoitotulosten paranemisen. Nämä voivat kuitenkin pidemmällä aikavälillä vähentää kustannuksia (Lahnajärvi 2006). Apteekki osallistuu hoitoketjussa potilaan lääkehoidon jatkuvuuden turvaamiseen, potilaan neuvontaan ja lääkehoidon seurantaan. Lääkkeiden ollessa loppu reseptiltä tai reseptin ollessa vanhentunut syntyy riski lääkehoidon keskeytymiselle reseptin uusimisen ajaksi. Akuuteissa reseptinuusimistilanteissa lääkehoidon jatkuvuus pyritään apteekissa nykyisellään varmistamaan joko lähettämällä asiakas lääkärin vastaanotolle tai ottamalla suoraan apteekista yhteyttä lääkäriin. Kun lääkäriä ei tavoiteta, turvaudutaan apteekissa toisinaan myös poikkeuksellisiin keinoihin, kuten lääkkeen antamiseen ennen reseptinuusimista tai lääkkeen toimittamiseen vanhentuneella reseptillä. Jopa 26 % apteekissa työskentelevistä proviisoreista ja proviisoriopiskelijoista varmisti lääkityksen jatkumisen antamalla lääkkeitä etukäteen ennen reseptin varsinaista uusimista (Lehmuskero 2010). Ilman voimassa olevaa reseptiä lääkkeitä toimitti viikoittain 4 % vastaajista. Näihin toimintatapoihin ja ennen kaikkea kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa potilaan lääkehoidon jatkuvuuden varmistamiseksi, on luotava laillisesti hyväksyttäviä toimintatapoja ja yhteiset pelisäännöt. Toimintatapa varmistaa lääkehoidon jatkuvuuden myös silloin, kun lääkäriä ei tavoiteta tai potilaalla ei ole mahdollisuutta mennä vastaanotolle välittömästi. Proviisorien 4

ammattitaidon hyödyntäminen reseptinuusimisoikeuden myöntämisellä tasapainottaisi perusterveydenhuollon kuormitusta erityisesti akuuteissa reseptinuusimistilanteissa ja edistäisi moniammatillista yhteistyötä potilaan parhaaksi. PROVIISORIEN RESEPTINKIRJOITUS JA UUSIMISOIKEUDET MUISSA MAISSA Useissa maissa proviisorin koulutusta vastaavan tutkinnon suorittaneet henkilöt (pharmacist) kirjoittavat ja uusivat reseptejä. Sairaalaolosuhteissa proviisorien reseptinkirjoitusoikeus on käytössä 20 maassa (Doloresco ja Vermeulen 2009). Apteekkiproviisoreilla reseptinkirjoitusoikeus on käytössä ainakin Iso-Britanniassa (Tonna ym. 2007) ja Kanadassa (Yuksel ym. 2008). Muualla maailmassa proviisorien mahdollisuus reseptien kirjoittamiseen yleistyy vähitellen. Esimerkiksi Australiassa on alettu tutkia, millaista tietotaitoa ja pätevyyttä vaaditaan proviisoreilta, joille reseptinkirjoitusoikeus voidaan myöntää (Nissen 2008). Proviisorin reseptinuusiminen on vähentänyt lääkäreiden reseptien uusimiseen liittyvää työtaakkaa ja lisännyt heidän aikaansa suorassa potilastyössä. Norjan terveysministeriö myönsi proviisoreille rajatun reseptinkirjoitusoikeuden marraskuussa 2009, vain muutama päivä sen jälkeen, kun viruslääkkeiden määrääminen apteekeista otettiin keskusteluun. Reseptinkirjoitusoikeuden päämääränä oli helpottaa influenssa-a (H1N1) viruslääkkeiden saatavuutta potilaille ja vähentää siten perusterveydenhuollon kuormitusta. Proviisorin reseptinkirjoitusoikeuden edellytyksenä oli, että potilaan tuli täyttää tietyt ehdot ja prosessi tuli dokumentoida. Muissa tapauksissa potilas ohjattiin lääkärin vastaanotolle. Reseptinkirjoitusoikeus oli voimassa heinäkuulle 2010 saakka. Rajatun reseptinkirjoitusoikeuden myöntäminen nopealla aikataululla teki mahdolliseksi apteekkisektorin hyvä organisointi ja proviisorien ammattimaisuus (Combos 2010). Iso-Britanniassa itsenäisen reseptinkirjoitusoikeuden saanut proviisori voi tehdä diagnoosin ja kirjoittaa reseptilääkkeitä potilaalle (Lehmuskero 2010). Reseptinkirjoituspätevyyden saanut proviisori on erikoistunut tiettyihin sairauksiin ja määrää lääkkeitä käytännössä vain oman erikoisalaan liittyviin sairaudentiloihin. Iso-Britanniassa on lisäksi käytössä lääkärin diagnoosiin perustuva proviisorien reseptinkirjoitusmalli (supplementary prescribing). Täydentävä reseptinkirjoitusmalli on hyvä esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä, jossa lääkäri tekee diagnoosin ja aloittaa lääkehoidon ja proviisori tarkkailee lääkitystä sekä voi tarvittaessa määrätä muuttaa lääkeannosta hoitotilanteeseen sopivammaksi. Kaiken taustalla on potilaan yksilöllinen hoitosuunnitelma ja siihen kirjatut sairaudet. Kanadassa, Albertan provinssissa tuli vuonna 2007 voimaan laki, joka antoi kaikille proviisoreille oikeuden kirjoittaa reseptejä (Eberhart ym. 2010). Itsenäinen reseptinkirjoitusoikeus myönnetään erityisen lupamenettelyn kautta. Proviisoreilla on lisäksi oikeus muuntaa muiden terveydenhuollon ammattilaisten kirjoittamia reseptejä, esimerkiksi annoksen, formulaation ja kuurin pituuden osalta. Yhdysvaltojen 33 osavaltiossa proviisorilla reseptinkirjoitusoikeus on protokollaan perustuva, selkeä yhteistyömalli lääkärin kanssa (Curtis 2002). Lääkärin ja proviisorin välillä tehdään virallinen sopimus reseptinkirjoitusoikeudesta yksityiskohtaisin ohjein, joissa määritellään, missä tilanteessa proviisori voi lääkettä määrätä. Protokollan avulla tuodaan ratkaisumalleja ja annetaan päätöksentekokriteerejä. Sopimus lääkkeen määräämisoikeuteen on määräaikainen ja sitä sekä määräämiseen liittyvää dokumentaatiota tarkastetaan säännöllisesti. 5

4. Malli proviisorien reseptin uusimisesta Suomessa Suomen Proviisoriyhdistys näkee, että proviisorien reseptinuusimisoikeuden on perustuttava terveydenhuollon toimijoiden yhteistyössä solmimiin selkeisiin pelisääntöihin ja toimintamalleihin. Näin voidaan varmistaa, että toimintamalli on ammattieettisesti kestävä ja potilasturvallisuuden lähtökohdat huomioiva. Proviisoriyhdistys näkee, että toimintamallia (Esimerkki on havainnollistettu liitteessä 1) luotaessa tulee huomioida toiminnan piiriin lukeutuvat lääkeaineet tai lääkeaineryhmät sekä mahdolliset rajoitteet ja toiminnan ulkopuolelle jätettävät lääkeaineryhmät. Proviisorin reseptinuusiminen tulee olla dokumentoitua. Sähköisten järjestelmien käyttö ja niiden kehittäminen edelleen mahdollistaisi, että tiedot uusimistoimenpiteestä olisivat lääkärin käytettävissä reaaliajassa. Proviisorin reseptinuusimiskäytännön tulee olla luonteeltaan täydentävää ei lääkärissä käyntiä poissulkevaa. Lääkärin ja potilaan välinen hoitosuhde ei saa toimintamallissa vaarantua. Yhteistyö ja kommunikaatiokanavat terveydenhuollon ammattilaisten välillä potilasturvallisuuden varmistamiseksi ovat äärimmäisen tärkeitä. Reseptinuusimisoikeuden tulee olla luvanvaraista. Uusimisoikeuden edellytyksenä on proviisorin peruskoulutus, joka sisältäisi uusimisoikeuden kannalta välttämättömät opinnot tai mahdollistaisi uusimisoikeuden kannalta välttämättömän täydennyskoulutuksen. Proviisorin reseptinuusimispalvelu olisi apteekin tarjoama lisäpalvelu, ja sen aiheuttamat kustannukset tulee korvata, jotta toiminta on apteekille siinä määrin kannattavaa, että palvelun käyttö leviää maanlaajuisesti. Proviisorin tekemästä työstä tulee maksaa apteekille kohtuullinen korvaus. Palvelumalli on arviomme mukaan toteutettavissa kannattavasti, sillä se soveltuisi laajoille potilasjoukoille, mikä mahdollistaa riittävän kustannustehokkaan uusimisprosessin. 5. Proviisorien reseptinuusimisen vaikutuksia Proviisorien reseptinuusimisoikeuden vaikutuksia voidaan arvioida muista maista saatujen kokemusten perusteella huomioiden suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän erityispiirteet. Proviisorien reseptinkirjoitusoikeuden kliinisiä vaikutuksia selvittäneissä tutkimuksissa havaittiin proviisorien lääkkeenmääräämisoikeudella sekä potilaan perusterveydentilan määrittämisellä olevan positiivisia vaikutuksia potilaan terveydentilaan ja hoitoon (Zoë ym. 2001, Dole ym. 2007, Gardner ym. 2008). Potilaiden parantuneen hoitotasapainon lisäksi on havaittu, että proviisorien toimiminen klinikalla vähentää lääkäreiden työmäärää (Heikkala 2011). Eri alkuperäistutkimusten mukaan potilaat ovat olleet tyytyväisiä proviisorien tarjoamaan hoitoon (Zoë ym. 2001, Gardner ym. 2008). Iso-Britannissa tehdyn tutkimuksen mukaan potilaat suhtautuivat hyvin tyytyväisesti proviisorien lääkkeiden määräämiseen ja luottivat proviisorien taitoihin määrätä heille lääkkeitä (Stewart ym. 2011). 6

Kanadassa tehdyn tutkimuksen mukaan reseptien uusiminen proviisorin ja lääkärin yhteistyöllä on parannettu potilaiden lääkehoitojen tilannetta (McKinnon ja Jorgenson 2009). Muutamissa proviisorien reseptinkirjoitusoikeuden kliinisiä vaikutuksia selvittäneissä tutkimuksissa on myös tuotu esille proviisorien reseptinkirjoitusoikeuden aikaansaamat kustannusvaikutukset (Zoë ym. 2001, Dole ym. 2007). Kustannussäästöt ovat liittyneet muun muassa proviisorien pienempiin vastaanottomaksuihin ja lääkärien ja terveydenhoitajien ajan säästymiseen. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan proviisorien reseptinuusimisen hyödyt liittyisivät todennäköisimmin hoidon keskeytyksettömän jatkumisen turvaamiseen ja asiakkaan juoksuttamisen vähenemiseen (Lehmuskero 2010). Lisäksi se vähentäisi apteekissa lääkärien tavoittamiseen käytettyä työaikaa ja toisaalta heidän työnsä keskeytyksiä. Apteekissa potilaat tavataan useammin kuin missään muussa terveydenhuollon pisteessä. Se luo mahdollisuuksia kehittää hoidon seurannasta nykyistä kattavampaa. Väestön ikääntymisen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittämisen myötä apteekkien tärkeä rooli osana potilaan lähipalveluita sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä korostuu entisestään. Lääkehuollon palveluiden kehittämisellä voitaisiin lisätä lääkkeitä käyttävien selviytymistä kotihoidossa mahdollisimman pitkään. Tutkimukseen vastanneista proviisorin tutkinnon suorittaneista ja proviisoriopiskelijoista enemmistö (83 %, N=802) oli sitä mieltä, että proviisorin reseptinuusimisoikeudesta olisi apua tilanteissa, joissa asiakkaan lääke on kokonaan loppunut ja reseptin uusimisella on kiire (Lehmuskero 2010). Tilanteissa, joissa uusimisella ei ole kiire, proviisorien reseptinuusimisoikeuden koki hyödylliseksi 45 prosenttia vastaajista. Vastanneista 82 % kannatti proviisorien reseptinuusimisoikeutta. Vastausten mukaan proviisoreilla tulisi olla mahdollisuus uusia yleisimpiä pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettuja reseptilääkkeitä kolmeksi kuukaudeksi. Muutamien vuosien työkokemus apteekista ja lisäkoulutus katsottiin tarpeellisiksi. Osa apteekin asiakkaista näki proviisorien reseptinuusimisella olevan apteekin palvelun laatua edistävä sekä lääkäreiden työmäärää vähentävä vaikutus (Heikkala 2011). Lisäksi vastauksissa nousi esiin lääkityskatkosten väheneminen. Pääkaupunkiseudun lääkäreiden näkemyksiä apteekkiyhteistyöstä kartoittaneen tutkimuksen mukaan lääkärit suhtautuivat positiivisesti proviisorin rajattuun reseptinuusimisoikeuteen vakiintuneiden pitkäaikaissairauksien lääkehoidoissa, jotta lääkärin työ kroonisten sairauksien lääkehoidossa helpottuisi (Calander ja Laaksonen 2012). Lääkärit pitivät apteekkia tärkeänä osana terveydenhuoltoa ja halusivat kehittää yhteistyötä. 7

6. Yhteenveto Kuten Suomen Proviisoriyhdistys on edellä perustellusti esittänyt, näkee se proviisorien reseptinuusimisoikeuden yhtenä keinona, jolla yhteiskunta voisi lääkepoliittisten tavoitteiden mukaisesti lisätä potilaiden hyvinvointia ja säästää terveydenhuollon kokonaiskustannuksissa. Suomen Proviisoriyhdistys on aiemmin tuonut esille proviisorien mahdollisuutta uusia reseptejä useissa eri yhteyksissä vuodesta 2009 alkaen ja on maininnut asiasta myös sosiaali- ja terveysministeriön järjestämissä keskustelutilaisuuksissa. Proviisoriyhdistys on laatinut tämän esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle nyt ensimmäisten yliopistossa julkaistujen opinnäytetöiden valmistuttua, aiheesta virinneen yleisen keskustelun jälkeen. Proviisorien reseptinuusimiseen on suhtauduttu varsin myönteisesti eri lääkealan tilaisuuksissa, joissa se on noussut esille. Proviisoriyhdistys haluaa jättää esityksen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle asian tarkempaa selvittämistä varten. Ikääntyvän väestön sekä harvenevien sosiaali- ja terveyspalveluiden tukemiseksi sekä potilasturvallisuuden edistämiseksi, toivomme, että proviisorien reseptiuusimisoikeus nähtäisiin mahdollisuutena, johon liittyvä tarkempi selvitystyö aloitettaisiin mahdollisimman pian. Kunnioittaen Suomen Proviisoriyhdistys ry Ville-Matti Mäkinen toiminnanjohtaja Antti Hyytiäinen puheenjohtaja 8

Liite 1: Esimerkki proviisorin reseptinuusimiskäytännöstä (Lehmuskero 2009) 9

Lähteet: Agnes Combos 2010: FIP 2010. Pharmacist prescribing of Tamiflu and Relenza in Norway, Norwegian pharmacy association Calander A, Laaksonen R. 2012. Dosis 2/2012. s. 118-127. Pääkaupunkiseudun lääkäreiden näkemyksiä apteekkiyhteistyöstä. Curtis FR. 2002. Man Care Pharm 8: 403-405. Crossing the quality chasm pharmacist prescribing, nontraditional interventions and outcomes-based pharmacist reimbursement. Doloresco F, Vermeulen LC. 2009. Am J Health Sys Pharm 66 (Suppl 3): 13-19. Global survey of hospital pharmacy practice. Dole EJ, Murawski MM, Adolphe AB, Aragon FD, Hochstad B. 2007. Am J Health Syst Pharm 64: 85-89. Provision of pain management by a pharmacist with prescribing authority Eberhart G, Cooney D, Murphy K. FIP 2010. Implementing authority for pharmacists to prescribe and administer drugs by injection in Alberta Gardner JS, Miller L, Downing DF, Le S, Blough D, Shotorbani S. 2008. Journal of the American Pharmacists Association 48: 212-221, Pharmacist prescribing of hormonal contraceptives: Result of the Direct Access study. Heikkala E. 2011: Proviisorien reseptinuusimisoikeus pilottitutkimus apteekkien reseptinuusimiskäytännöistä ja -tilanteista sekä asiakkaiden maksuhalukkuudesta. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Farmasian laitos. Korhonen MJ, Hartikainen S. 2009: Suom Lääkäril 64: 60-62. Löytyykö potilaan lääkitys sähköisestä sairauskertomuksesta. Lahnajärvi L. 2006: Reseptin uusiminen Miten pitkäaikaislääkitystä toteutetaan terveyskeskuksissa? Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet 93, Kuopion yliopisto, Kuopio 2006 Lehmuskero H. 2009. Proviisori 2/2009. s. 28-29. Proviisorit kirjoittavat reseptejä ehkä myös Suomessa. Lehmuskero H. 2010: Proviisorien reseptinuusimisoikeus. PD-projektityö, Itä-Suomen yliopisto McKinnon A, Jorgenson D. 2009. Can Fam Physician 55: 86-91. Pharmacist and physician collaborative prescribing. Nissen L. 2008: Australian Pharmacist 27: 624-629. Prescribing rights for pharmacists in Australia are we getting any closer? 10

Sosiaali- ja terveysministeriö 2011: Avohuollon apteekkitoiminnan kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:16. ISSN-L 1236-2115. Sosiaali- ja terveysministeriö 2011: Lääkepolitiikka 2020 Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:2. ISSN-L 1236-2050. Stewart DC, MacLure K, Bond CM, Cunningham S, Diack L, George J, McCaig DJ. 2011. International Journal of Pharmacy Practice 19: 328-332. Pharmacist prescribing in primary care: the views of patients across Great Britain who had experienced the service. Tonna A.P., Stewart D., West B, McCaig D: 2007. J Clin Pharm Ther 32: 545-556. Pharmacists prescribing in the UK a literature review of current practice and research Yuksel N. Eberhard G, Bungard TJ. 2008. Am J Health Syst Pharm 65: 2126-2132. Prescribing by pharmacists in Alberta. Zoë P, Whynes D, Parnham S, Slack R, Earwicker S. 2001. Journal of Public Health Medicine 23: 114-120 The role of community pharmacists in prescribing medication for the treatment of head lice. 11