Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu



Samankaltaiset tiedostot
Kuulohavainnon perusteet

16 Ääni ja kuuleminen

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Yleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde

Akustiikka ja toiminta

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Aaltoliike ajan suhteen:

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio

Aistifysiologia II (Sensory Physiology)

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Mono- ja stereoääni Stereoääni

Äänen eteneminen ja heijastuminen

Tarvikeluettelo Akustiikka-jakson kokeita varten

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

1. Perusteita Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa?

LUT CS20A0650 Meluntorjunta 1. Tsunamin synty LUT CS20A0650 Meluntorjunta

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

ERITTÄIN JOUSTAVAA MUKAVUUTTA AKUSTOINTIIN

Näin hoidat Tinnitustasi

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

Kokonaisuus 11: Ääni Kirjallinen esitys

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Ihmiskorva havaitsee ääniaallot taajuusvälillä 20 Hz 20 khz.

Äänitiedostoista. 1 Äänen tallentaminen

Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari

2.2 Ääni aaltoliikkeenä

havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä

Infraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy

F2k-laboratorio: Ääni ja sähkömagnetismi

Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS

6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020

ILMANVAIHTOLAITOKSEN ÄÄNITEKNIIKKAA

Hankkeessa toteutettu luonnontieteen opetuskokonaisuus: Äänet ja kuulo

1 Johdanto. 1.2 Psykofysiikka, psykoakustiikka. 1.1 Kuulon toiminta. Sisältö:

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus

ELOKUVATEATTEREIDEN MELUTASOT 2018 PROJEKTIYHTEENVETO

IVK-Tuote Oy Jani Saarvo Äänenhallinnan esitelmä JYVÄSKYLÄN ROTARYKLUBI

800 Hz Hz Hz

Kuulohavainto ympäristössä

Infrapunaspektroskopia

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen

Melulukukäyrä NR=45 db

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel

Gyptone alakatot 4.1 Johdanto akustiikkaan

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Vanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus

a s k e l ä ä n i e r i s t e

Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen

Juha Henriksson. Digitaalinen äänentallennus Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

TUULIKIERTUE HAMINA TUULIVOIMAMELU CARLO DI NAPOLI PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA TEHOKKUUS- JA MITTAUSPALVELUT

SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali

Kuuloaistin ominaisuuksia

OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE

Luento 16: Ääniaallot ja kuulo

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients

Kommunikaatioakustiikan perusteet. Ville Pulkki

TONI AROLA MELUNTORJUNTARATKAISUN PARAMETRINEN SUUNNITTELUMALLI. Diplomityö

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

, tulee. Käyttämällä identiteettiä

Harjoitustehtävien vastaukset

Luento 14: Ääniaallot ja kuulo

FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät


Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa

Radioamatöörikurssi 2012

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työmelu ja -tärinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari

VÄLIKORVAN JA SISÄKORVAN VAIKUTUKSET NISÄKKÄIDEN KUULON YLÄRAJATAAJUUTEEN

Arto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot

Tuulivoimaselvitys. Tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutukset terveyteen

Kommunikaatioakustiikan perusteet. Ville Pulkki

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Tiistai klo Jari Eerola

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

Mikonkeitaan tuulivoimaloiden matalataajuinen melu

Valitse oikea kuulonsuojain

Luento 15: Mekaaniset aallot

2 Mekaaninen aalto. Mekaaniset aallot kulkevat jossain materiaalissa, jota kutsutaan tässä yhteydessä väliaineeksi (medium).

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.

E 3.15: Maan pinnalla levossa olevassa avaruusaluksessa pallo vierii pois pöydän vaakasuoralta pinnalta ja osuu lattiaan D:n etäisyydellä pöydän

Toisessa fysiikan jaksossa käsitellään Aalto-oppia. Oppikirja s

Kirjanen. TAKE-hanke. Kirsi Träskelin

Vaaralliset äänet. Ero koetun ja todellisen äänenvoimakkuuden välillä nuorten lyömäsoitinopiskelijoiden

Kommunikaattori. K ä yttöohje. Maahantuoja: KL Support Oy Nuijamiestentie 5 A 4 Puh. (09)

Sisäkorvaistute Tärkeimmät kysymykset ja vastaukset lapsen sisäkorvaistutteesta

Organization of (Simultaneous) Spectral Components

Transkriptio:

Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu

Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen korva kuulee taajuuksia 20 20 000 Hz.

Kuinka kuuloaisti toimii Korvan osat Ulkokorva Välikorva Sisäkorva Ulkokorva kokoaa äänet Tästä lisää tietoa korvan osista.

Kuuloaisti Ääniaallot kerätään korvakäytävään ja sitten... Tärykalvo värähtelee Kuuloluut (vasara., alasin ja jalustin)liikkuvat värähtelyjen tahdissa Jalastin saa simpukan soikean ikkunan värähtelemään Värähtelyt siirtyvät simpukan sisään Kuuloaistisolut simpukassa rekisteröivät värähtelyt Aistisolut lähettävät sähköimpulssin kuulohermoa pitkin aivoihin Aivot tulkitsevat äänen Yle Oppiminen filmi korvan toiminnasta Alkuun

Korvan tasapainoelin Tasapainoelin sijaitsee sisäkorvassa Kaarikäytävät (aistivat pään liikkeen) Kalvorakkulat (aistivat pään asennon) Alkuun

Korvan sairaudet Tinnitus Korvatulehdus Kuulon heikentyminen, kuurous Alkuun

Kuinka ääni muodostuu? Ääni syntyy värähtelyistä Värähtelyt aiheuttavat aaltoliikkeen ilman molekyyleissä. Värähtelyt taajuus on värähtelyjen määrä yhdessä sekunnissa, yksikkö hertsi (Hz)

Äänen korkeus Ilmamolekyylien värähtelyt synnyttävät aaltoliikkeen Aallonpituus = Kahden aallonhuipun välinen etäisyys Suuri taajuus (korkeat äänet), lyhyt aallonpituus. Pieni taajuus (matalat äänet), pitkä aallonpituus

Äänen voimakkuus Amplitudi = aallon korkeus, äänen voimakkuus Kovilla äänillä on suuret värähtelyt. Heikoilla äänillä on pienet värähtelyt. Äänenvoimakkuutta mitataan desibeleissä db.

Äänisimulaatio http://phet.colorado.edu/fi/simulation/sound Vaihtele taajuutta ja amplitudia ja tutki äänen korkeutta ja voimakkuutta. Miltä näyttää aaltoliike? 10 Alkuun

Taajuus pieni, alle 20 Hz Ihmiskorva ei aisti, voi tuntua tärinänä Eläintenvälinen kommunikaatio (valas, elefantti, alligaattori) Syntyy esimerkiksi lumivyöryissä ja ydinkokeissa, hyödynnetään esim lumivyöryhälyttimissä Infraäänet

Ultraäänet Taajuus yli 20 000 Hz Korva ei aisti Elimistön rakenteiden tutkimus Lämmityshoito Puhdistus poistaa likaa

Kuinka äänet syntyvät Melu on ääniä, joilla ei ole säännöllisiä värähtelyjä =ääniä, joilla ei ole selvää sävelkorkeutta Alkuun

Kuinka äänet leviävät Ääni tarvitsee väliaineen edetäkseen Nopeus ilmassa on 342 m/s, vedessä 1500 m/s. Ääni etenee nopeammin, mitä tiheämpi väliaine on

Äänilaskuja Kuinka kauan Oslon räjähdyksestä oli itse asiassa kulunut, kun kuulin räjähdysäänen 5 km etäisyydellä? matka = 5 km = 5000 m äänen nopeus 340 m/s äänen matkaan kulunut aika aika = matka : nopeus t = s : t = 5000 m : 340 m/s s v t 15 = noin 15 s Alkuun

Kuinka äänet vaikuttavat kuuloomme Herkkyytemme eri äänille vaihtelee. Ännenvoimakkuus mitataan db (desibeli) Tavallinen keskustelu n. 40 db. Melu n. 130 db. Melu voi aiheuttaa pysyviä kuulovaurioita. Tinnitus on esimerkki kuulovaurioista

Kuinka äänet vaikuttavat Kuuloraja 0 db Tietokone 50 db Meluisa luokka 70 db Ruokasali keskiarvo 81 db Kipuraja 120 db Alkuun Till huvudmenyn

Tuntitehtäviä 1. Luettele erilaisia soittimia. Lajittele soittimet sen perusteella, miten ääni muodostuu. 2. Aseta viivoitin pöydän reunalle, niin että osa viivoittimesta on reunan ulkopuolelle. Näpsäytä viivoitinta ja havainnoi, mitä tapahtuu. Toista eri pituuksilla. Mitä huomaat? Selitä ilmiö! 3. Sido lanka esimerkiksi kahden pöydänjalan ympärille. Väräytä lankaa. Vaihtele langan kireyttä. Havainnoi. Mitä huomaat? Selitä! 4. Valitse eri kokoisia koeputkia ja mittalaseja. Puhalla vaakasuoraan astian yläreunan ylitse. Havainnoi. Mitä huomaat? Selitä ilmiö! 18

Simulaatio http://phet.colorado.edu/fi/simulation/sound Tutki äänen voimakkuutta ja korkeutta vaihtelemalla aaltopituutta ja amplitudia. 19