Turun kaupunkistrategian seuranta Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit
Hyvinvointia ja aktiivisuutta kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Koettu elämänlaatu Kotona asuvat yli 75- vuotiaat Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus + Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt Kulttuurin harrastaminen Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuus Yksinäisyyden kokeminen Rikollisuus Pitkäaikaistyöttömien osuus Nuorisotyöttömien osuus Liikunnan harrastaminen Masentuneisuus Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus Liikenneturvallisuus Alueiden eriytyminen Koettu terveys THL:n Sairastavuusindeksi Työttömyysaste Pienituloisten osuus Lastensuojelun kustannukset Työmarkkinatuen kuntaosuus - Takaisin etusivulle Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit
Kilpailukykyä ja kestävää kasvua kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Muuttoliike Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista Satamien matkustajaliikenne Meriteollisuuden liikevaihto Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta Kasvihuonepäästöjen vähentäminen Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina Työpaikkaomavaraisuus Laaja asuinkuntaindeksi Korkeakoulujen hakijamäärät + Alueellinen BKT/asukas Joukkoliikenteen matkat /asukas Kouluikäisten määrä Väestönkasvu Rautateiden henkilöliikenne Satamien tavaraliikenne Väestön koulutustasoindeksi Hotelliyöpymiset Vapaa-ajan asuntojen määrä Alle kouluikäisten määrä 1 hengen asuntokuntien osuus KV kongressien määrä ja osallistujat Työikäisten määrä Asukastiheys Työllisyysaste Toimialojen henkilöstömäärät Työpaikkojen määrä Ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen osuus Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle Aloittaneet-lopettaneet yritykset netto Taloudellinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde Lentoasemien matkustajamäärät Lentoasemien rahtimäärät Työttömyysaste Rautateiden tavaraliikenne T&K menot - Takaisin etusivulle Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus on kasvanut Turussa 2010-2014 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 37,8 39,4 41,4 37,6 38,5 39,4 2010 2013 2014 Suomi Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien turkulaisten osuus on hieman korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Koettu terveys on koko maassa kehittynyt hieman huonompaan suuntaan. Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Koettu terveys (ATH)
Turussa sairastavuusindeksi on laskussa 130 120 110 100 % 90 80 70 114 106,3 94,8 85,7 81,4 72,4 Oulu Tampere Vantaa Helsinki Espoo 60 2008 2009 2010 2011 Lähde: Sotkanet THL:n sairastavuusindeksi kuvaa kuntien ja alueiden sairastavuutta verrattuna koko maan tasoon (100). Oulun ja Turun väestön sairastuvuus on THL:n indeksin mukaan pääkaupunkiseudun kaupunkeja korkeampi. Turussa sairastavuusindeksi kuitenkin laski viimeisellä mittausvälillä suurimmista kaupungeista eniten. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi
14 12 10 Turussa itsensä yksinäiseksi tuntevien määrä on laskusuunnassa 8 6 4 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) 10,8 10,4 10,3 9,2 9,3 8,5 Turussa itsensä itsenäiseksi tuntevien osuus on hieman maan keskiarvoa korkeampi. Toisaalta koko maan keskiarvoa on noussut vuodesta 2010, kun taas Turussa kehitys on ollut päinvastaista. 2 0 2010 2013 2014 Suomi Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Yksinäisyyden kokeminen (ATH)
Turussa esiintyy hieman koko maata enemmän masennusta 16 14 12 10 8 6 4 12,8 Niiden osuus, joilla on itse raportoituna masennusta (%) 10,6 11,2 11,9 9,6 9,2 Turussa itsensä masentuneeksi kokevien osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Siinä missä koko maan keskiarvo on laskussa, Turussa masentuneiden osuus on noussut vuodesta 2013 vuoteen 2014. 2 0 2010 2013 2014 Suomi Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Masentuneisuus (ATH)
Liikunnan harrastaminen on vähentynyt 30 25 20 Vakituisesti useita tunteja viikossa vähintään kuntoliikuntaa harrastavien osuus (%) Turussa liikunnan harrastaminen on vähentynyt. Koko maassa liikunnan harrastaminen on lisääntynyt vuodesta 2010 vuoteen 2014. 15 10 21,3 18,5 22,5 21,5 18,6 19,2 5 0 2010 2013 2014 Suomi Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Liikunnan harrastaminen (ATH)
Turussa kulttuuripalvelujen käyttäminen on koko maata yleisempää 30 Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%) 100 Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%) 3 Vähintään kerran viikossa kulttuuripalveluita käyttävien osuus (%) 20 90 2 10 80 1 0 2010 2013 2014 Suomi 70 2010 2013 2014 Suomi 0 2010 2013 2014 Suomi 5 4 3 2 1 0 Kulttuuripalveluita 1-3 kertaa kk käyttävien osuus (%) 2010 2013 2014 Suomi 25 20 15 10 5 0 Niiden osuus, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti (vähintään 1-3 krt/kk) kulttuuriyhdistysten toimintaan (%) 2010 2013 2014 Suomi laiset ovat tyytyväisiä kulttuuripalveluiden tarjontaan. Toisaalta palveluita aktiivisesti käyttävien osuus on pieni. Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Kulttuurin harrastaminen (ATH)
laisten elämänlaatu on parantunut 60 58 56 54 52 Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%) Turussa koettu elämänlaatu on noussut vuoteen 2010 verrattuna. Koko maan kehitys on ollut päinvastainen. 50 48 46 44 55,9 51,8 51,4 53,6 53,4 53,5 42 2010 2013 2014 Suomi Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Koettu elämänlaatu (ATH)
Työttömyys jakautuu kaupungin sisällä epätasaisemmin vuonna 2013 kuin vuonna 2000 Seuraava Varissuo Lauste Pansio It. Halinen Pansio Länt. Härkämäki-Jyrkkälä Asuin-Runosmäki Asuin-Perno Harittu Paaskunta Länsi-Maaria-Jäkärlä Mäntymäki Kohmo Iso-Heikkilä Länt. Ilpoinen Länsinummi Itäranta Kurala Länsiranta Ruohonpää Länt. Nummenmäki Nättinummi Luolavuori Länt. Vasaramäki Pääskyvuori Haarla Pohjola Verkatehdas VI Samppalinna III Rauhankatu VII Martti IV Port Arthur Uittamo Kärsämäki Et. Ursininkatu Pohj. Luolavuori It. Vartiovuori II Itäharju Kauppatori VI Moisio-Kanervamäki Sirkkala I Yo-kylä 0 5 10 15 20 25 30 35 Tarkastelussa mukana yli sadan työttömän pienalueet 2013 2000 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 lopussa korkeimman työttömyysasteen pienalueet Turussa olivat Varissuo, Lauste, Pansio It., Halinen, Pansio Länt. ja Härkämäki-Jyrkkälä. Vuonna 2000 järjestys oli Lauste, Pansio It., Varissuo, Halinen, Härkämäki-Jyrkkälä ja Paaskunta. Lauste oli vuonna 2000 ainoa pienalue Turussa, jonka työttömyysaste oli yli kaksinkertainen koko kaupungin työttömyysasteeseen verrattuna. Vuoden 2013 lopussa tällaisia olivat lisäksi Varissuo ja Pansio It. Yli sadan työttömän pienalueiden vuoden 2000 korkeimman (Varissuo) ja matalimman (Moisio- Kanervamäki) työttömyysasteiden erotus oli 20 prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 Varissuon ja Yo-kylän työttömyysasteiden erotus oli 25 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste Turun pienalueilla
Muunkieliset keskittyvät Turussa voimakkaasti muutamille alueille Varissuo Lauste Halinen Yo-kylä Asuin-Perno Asuin-Runosmäki Härkämäki-Jyrkkälä Harittu Länsi-Maaria-Jäkärlä Länsinummi Pääskyvuori Itäranta Ilpoinen Kauppatori VI Kurala Itäharju Ursininkatu Pohj. Nummenmäki Verkatehdas VI Sirkkala I Vasaramäki Samppalinna III Rauhankatu VII Moisio-Kanervamäki Uittamo Nättinummi Luolavuori It. Martti IV Vartiovuori II Port Arthur 0 10 20 30 40 50 2014 2005 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2014 lopussa korkeimman muunkielisosuuden pienalueet Turussa olivat Varissuo, Lauste, Halinen, Yo-kylä, Asuin-Perno ja Asuin-Runosmäki. Vuonna 2005 järjestys oli neljän kärjen osalta sama. Varissuolla muunkielisten suhteellinen osuus on maan korkein. Yli sadan työttömän pienalueiden vuoden 2000 korkeimman (Varissuo) ja matalimman (Moisio- Kanervamäki) työttömyysasteiden erotus oli 20 prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 Varissuon ja Yokylän työttömyysasteiden erotus oli 25 prosenttiyksikköä. Koko Turun muunkielisten osuus oli 5,6 % vuonna 2005 ja 9,6 % vuonna 2014. Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia puhui Turussa vuoden 2014 lopussa 17 739 henkeä. Muunkielisten osuudet väestöstä Turun pienalueilla
Turussa pienituloisten osuus on vertailukaupunkien suurin 25 20 15 10 5 % Tampere Oulu Koko maa Helsinki Vantaa Espoo 0 2010 2011 2012 2013 Lähde: Sotkanet Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisia ovat ne, jotka ansaitsevat alle 60% suomalaisten mediaanitulosta. Turussa pienituloisuusaste oli koko jaksolla korkein verrattuna muihin suurimpiin kaupunkeihin. Kunnan yleinen pienituloisuusaste
Tieliikenteen turvallisuus on parantunut Oulua lukuun ottamatta kaikissa vertailukaupungeissa vuoden 2011 jälkeen 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 2010 2011 2012 2013 2014 Koko maa Oulu Vantaa Tampere Helsinki Espoo Lähde: Tilastokeskus Liikenneturvallisuus on Suomessa ratkaisevasti parantunut viime vuosikymmeninä: kun kuolonuhreja oli 734 vuonna 1989, määrä oli 224 vuonna 2014 huolimatta liikenteen määrän kasvusta. Kuolonuhrien lukumäärä oli viimeksi yhtä alhainen 1930-luvun loppupuolella. Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet 1000 asukasta kohti
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä on laskussa 16 14 % 12 10 8 6 4 2 Helsinki Vantaa Tampere Koko maa Oulu Espoo 0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä on vertailukaupungeissa trendinomaisesti laskenut jaksolla 2011-2014. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan, mikä heikentää alueiden keskuskaupunkien asemaa. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 1000 asukasta kohti
Turussa kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa muita kaupunkeja nopeammin % 93 92 91 90 89 88 87 86 Tampere Vantaa Espoo Koko maa Oulu Helsinki 85 2010 2011 2012 2013 Lähde: Sotkanet Turussa osuus nousi 2,9 %-yksikköä samaan aikaan kun vertailukaupunkien tilanne pysyi lähes ennallaan tai nousi lievästi. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä
Turussa työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on verraten korkea 9 % 8 7 6 5 4 Oulu Koko maa Tampere Helsinki Vantaa Espoo 3 2010 2011 2012 2013 Lähde: Sotkanet Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 25-64-vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä oli vuonna 2013 korkein Oulussa ja toiseksi korkein Turussa. Osuus laski jaksolla 2010-2013 kaikissa vertailukaupungeissa. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
Turussa toimeentulotuen piirissä olevien henkilöiden määrä on laskussa 11 % 10 9 8 7 6 Vantaa Helsinki Tampere Koko maa Espoo Oulu 5 2010 2011 2012 2013 Lähde: Sotkanet Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden henkilöiden osuus kuntalaisista oli v. 2013 korkein Vantaalla, Helsingissä ja Tampereella sekä matalin Oulussa, Espoossa ja Turussa. Ero korkeimman ja matalimman osuuden kaupunkien välillä oli huomattava. Osuus laski vuosina 2010-2013 eniten Turussa ja laskua oli myös Oulussa. Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt, % asukkaista
Turussa lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus on laskenut % 12 11 10 9 8 7 6 5 Vantaa Tampere Helsinki Oulu Koko maa Espoo 4 2010 2011 2012 2013 Lähde: Sotkanet Lastensuojelun avohuoltotoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus oli koko tarkastelujaksolla korkein Vantaalla ja matalin Espoossa. Turussa osuus oli vertailukaupunkien toiseksi matalin vuonna 2013. Turussa kehitys oli jaksolla myönteistä, sillä tukitoimien piirissä olevien osuus laski ja sijoitus verrokkikaupunkien joukossa parani. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 - vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
Lastensuojelun kustannukset ovat nousussa 1 400 Lastensuojelun kustannukset suhteessa 0-20 -vuotiaiden kokonaismäärään Euroa/0-20-vuotias (koko väestö) 1 200 1 000 800 600 400 200 1 129 1 082 1 080 1 065 1 030 688 679 668 691 669 770 809 862 917 908 1 036 1 033 1 125 1 166 1 219 798 867 911 866 855 435 547 643 515 492 871 878 907 883 867 0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Kuusikkokunnat.fi Kustannukset on laskettu jakamalla lastensuojelun kokonaiskustannukset kaikkien 0-20 -vuotiaiden määrällä. Turussa kustannukset ovat selvästi korkeammat kuin muissa suurissa kaupungeissa. Lastensuojelun kustannukset
Turun nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä laski vuonna 2014 20 18 16 14 12 10 8 Oulu Tampere Espoo Vantaa Helsinki 6 4 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Turussa nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä laski vuodesta 2013. Muissa kaupungeissa osuus säilyi ennallaan tai nousi. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 2006-2014
Turun pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on kääntynyt nousuun 40 35 30 Helsinki Espoo Vantaa 25 20 Tampere Oulu 15 10 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Sotkanet Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli vuoden 2014 lopussa nousussa kaikissa suurissa kaupungeissa Tamperetta lukuun ottamatta. Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 2006-2014
Työmarkkinatuen kuntaosuus on nopeassa kasvussa 25 20 15 M 10 5 0 Työmarkkinatuen kuntaosuus M 7 6 7 8 8 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 ennuste 11 13 15 24 Lähde: Turun kaupunki Kunta maksoi 500 päivän työttömyyden jälkeen 50 % työmarkkinatuen kustannuksista vuosina 2006-2014. Lainsäädäntöä muutettiin niin, että vuodesta 2015 lähtien kunta maksaa 50 % kustannuksista 300 päivän työttömyyden jälkeen. Lisäksi kunnan maksuosuus on 70 % kustannuksista yli 1000 työttömyyspäivän jälkeen. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus nousee arviolta 24 miljoonaan euroon vuonna 2015. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus (M )
Turussa koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus on laskenut 18 % 16 14 12 10 8 Vantaa Helsinki Espoo Koko maa Oulu Tampere 6 2010 2011 2012 2013 Lähde: Sotkanet Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden osuus oli koko jaksolla korkein pääkaupunkiseudun vertailukaupungeissa ja alhaisin Tampereella ja Oulussa. Osuus laski kaikissa kaupungeissa koko tarkastelujaksolla. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
Turun väestönkasvu on nopeutunut, mutta on edelleen vertailukaupunkien hitainta 20 15 10 Espoo Helsinki Vantaa Oulu 5 Tampere 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-5 Lähde: Tilastokeskus Turun väestönkasvun ero muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna on kaventunut. Väestönkasvu kuudessa suurimmassa kaupungissa 2006-2014, (promillea)
Turun asukastiheys on hieman kasvanut kymmenen vuoden aikana Maapinta-ala km² Asukasta / km² 2005 2014 2005 2014 KOKO MAA 304 112 303 892 17 18 Espoo 312 312 743 851 Helsinki 186 214 3 010 2 902 Oulu 3 028 3 032 57 65 Tampere 523 525 390 425 246 246 712 748 Vantaa 241 238 779 884 Erot asukastiheydessä kaupunkien välillä ovat suuria. Lähde: Tilastokeskus Asukastiheys
Turussa 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä on vertailun suhteellisesti suurin ja alle 15-vuotiaiden ikäryhmä pienin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2005 2014 9,5 13,9 11,0 15,1 16,9 9,9 100 % 90 % 13,6 16,4 14,0 18,0 19,8 14,5 80 % 70 % 70,1 60 % 69,1 70,8 66,9 71,9 66,7 70,3 69,6 50 % 69,8 68,3 67,3 67,4 40 % 30 % 20 % 10,7 10,2 10,3 10,0 9,8 9,3 7,7 7,9 7,3 10 % 6,7 6,6 6,4 9,7 6,6 9,7 6,6 6,2 9,0 9,6 7,2 9,6 7,1 6,5 8,9 0 % Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 0-6 7-14 15-64 65- Lähde: Tilastokeskus 0-6 7-14 15-64 65- Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen huoltosuhde (alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrä sataa työikäistä kohti): Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 2005 42,6 39,2 44,7 42,2 43,7 41,2 2014 49,5 43,4 50,0 46,5 48,6 48,4 Väestöennusteet ikäluokittain Asukasrakenteen kehitys ikäryhmittäin
Turun väestö kasvaa ennusteita nopeammin 200 000 195 000 190 000 185 000 180 000 175 000 Toteutunut Ennuste 170 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Toteutunut väestönkehitys ylitti ennusteen jo ensimmäisenä ennustevuonna 2012. Vuoden 2014 lopussa ero toteutuneen ja ennusteen välillä oli 2501 henkeä. Maahanmuuton lisääntymisellä on merkittävä vaikutus Turun väestömäärän kehitykseen. Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet ikäluokittain Väestö lukumäärä
Alle kouluikäisten lasten määrän ennakoidaan laskevan kohti vuotta 2030 12 400 12 200 12 000 11 800 11 600 11 400 11 200 Toteutunut Ennuste 11 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki Alle kouluikäisten määrä jäi ennustetta pienemmäksi sekä 2012 että 2013. Vuoden 2014 lopussa toteutunut määrä kuitenkin ylitti ennusteen 29 hengellä. Väestöennusteet ikäluokittain 0-6 -vuotiaat
Kouluikäisten lasten määrä kasvaa hieman ennusteita nopeammin 13 500 13 000 12 500 12 000 11 500 11 000 10 500 Toteutunut Ennuste 10 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki Kouluikäisten määrä kääntyi vuonna 2013 ennusteen mukaisesti kasvuun Turussa. Vuoden 2014 lopussa toteutunut määrä oli 130 henkeä suurempi kuin ennustettu. Väestöennusteet ikäluokittain 7 14 -vuotiaat
Työikäisen väestön määrä on ennusteista poiketen kasvussa 130 000 125 000 120 000 115 000 110 000 105 000 Toteutunut Ennuste 100 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Ennusteen mukaan työikäisen väestön määrä laskee 2020-luvulle asti. Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki Toteutunut kehitys on kuitenkin toinen ja todellisuudessa työikäisen väestön kasvu on saanut Turun koko väestön kasvuun. Väestöennusteet ikäluokittain 15 64 -vuotiaat
Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteiden mukaisesti 48 000 46 000 44 000 42 000 40 000 38 000 36 000 34 000 32 000 Toteutunut Ennuste 30 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki 65 vuotta täyttäneiden määrän ennuste kuvaa tarkasti toteutunutta väestönkehitystä. Vuoden 2014 lopussa toteutuneen ja ennusteen erotus oli 48 henkeä. Tässä ikäluokassa Tilastokeskuksen aiemmatkin ennusteet ovat olleet luotettavia, sillä muuttoliikkeen vaikutus ikäryhmän kokoon on hyvin vähäinen. Väestöennusteet ikäluokittain 65+ -vuotiaat
Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteiden mukaisesti 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 Toteutunut Ennuste 10 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki 75 vuotta täyttäneiden määrän ennuste on kuvannut tarkoin toteutunutta väestönkehitystä. Vuoden 2014 lopussa toteutuneen ja ennusteen erotus oli 62 henkeä. Väestöennusteet ikäluokittain 75+ -vuotiaat
Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteiden mukaisesti 8 000 7 500 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 4 500 Toteutunut Ennuste 4 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 85 vuotta täyttäneiden määrän kehitystä ennuste kuvaa hyvin toteutunutta väestönkehitystä. Vuoden 2014 lopussa toteutuneen ja ennusteen erotus oli 57 henkeä. Lähteet: Tilastokeskus ja Turun kaupunki Väestöennusteet ikäluokittain 85+ -vuotiaat
Väestönkehityksen yhteenveto vuoden 2014 lopun tilanteesta Ikäryhmä Toteutunut TK:n ennuste Toteutunut-ennuste 0-6 11 947 11 918 29 7-14 11 686 11 556 130 15-64 123 719 121 425 2 294 65-36 472 36 424 48 75-16 470 16 408 62 85-5 164 5 107 57 Kaikki 183 824 181 323 2 501 Tilastokeskuksen väestöennuste on kolmantena ennustevuotenaan jäänyt Turun väestön kokonaismäärässä selvästi jälkeen. Etenkin työikäisen väestön osalta Turun väestö on kasvanut selvästi ennustetta enemmän. Tilastokeskus julkistaa uuden väestöennusteen 30.10.2015.
un muuttaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä Helsingin jälkeen eniten ihmisiä 5000 Seuraava Lähde: Tilastokeskus 4000 3000 2000 1000 0-1000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 lokakuu Helsinki 1703 1076 1643 3173 4086 3645 3199-168 402 540 813 994 852 1217 Espoo -503 243 690 582 22 1061 1073 Vantaa -203-110 281-316 -495-110 1065 Tampere 816 534 735 969 1690 1488 1055 Oulu 423 787 679 687 852 582 617 un on vuonna 2015 muuttanut kuntien välisessä muuttoliikkeessä Helsingin jälkeen toiseksi eniten ihmisiä. Turun muuttovoitto on trendinomaisesti noussut vuodesta 2010 lähtien. Kuntien välinen muuttoliike
Turun nettomuutto on selkeästi kahtia jakautunutta Seuraava 5000 4000 3000 3487 4049 2000 1000 0-1000 -2000 221 105 130 75 141 56 67 58 48-111 -282-710 -999-1362 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - Lähde: Tilastokeskus un muuttaa paljon opiskelijoita, joista osa muuttaa valmistuttuaan kaupungista perheineen työpaikka- ja/tai asuntosyistä. Vastoin ehkä yleistäkin luuloa yli 65-vuotiaat muuttajat eivät juuri kasvata Turun väkilukua. sai muuttovoittoa ikäluokista 15-24 ja yli 40-vuotiasta. Muuttotappiota tuli ikäluokissa 0-9 ja 25-39. Muuttoliike ikäluokittain
Turun pois muuttavien tulot ovat kokonaisuutena suuremmat kuin un muuttavien tulot 4,3 24,8 Lahti Espoo Nettomuutto = Tulomuutto lähtömuutto. -17,0-4,5 2,5 Vantaa Kuopio Kouvola Luvut on saatu vähentämällä tulomuuttajien tulokertymistä lähtömuuttajien tulokertymät yhteensä vuosilta 2010-2012. -52,9-38,3-20,3 Oulu Jyväskylä Keskuskuntien lähtömuuttajat ovat keskimäärin hyvätuloisempia kuin tulomuuttajat. -79,0 Tampere -98,0 Helsinki -120-100 -80-60 -40-20 0 20 40 Miljoonaa euroa Lähde: Tilastokeskus Nettomuutto 10 suurimmassa kaupungissa muuttajien tulokertymien mukaan
Turussa on maan korkein yhden hengen asuntokuntien suhteellinen osuus 55 Yhden hengen asuntokuntien osuus 2007-2014 Yhden hengen asuntokuntien osuus 2014 51,0 50 Tampere 48,8 45 Tampere Helsinki Oulu Helsinki Oulu 48,4 42,7 40 Koko maa Vantaa Koko maa 41,9 35 Espoo Vantaa 38,3 Espoo 35,6 30 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus 0 20 40 60 Lähde: Tilastokeskus Helsingissä yhden hengen asuntokuntien osuus alkoi laskea vuodesta 2008 alkaen. Turussa osuus oli korkeimmillaan vuonna 2012, jonka jälkeen osuus kääntyi hienoiseen laskuun. Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista kuudessa suurimmassa kaupungissa
Turussa vapaa-ajan asuntojen määrä on pienessä kasvussa Oulu 4 342 Tampere 3 356 2 494 Espoo 1 628 Vantaa 686 Helsinki 404 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 Lähde: Tilastokeskus 2010 2013 2014 Koko maa 489 232 498 694 500 422 Oulu 4 443 4 365 4 342 Tampere 3 605 3 350 3 356 2 426 2 433 2 494 Espoo 1 615 1 622 1 628 Vantaa 771 683 686 Helsinki 447 410 404 Vapaa-ajan asuntojen määrä kuuden suurimman kaupungin alueella
Turun väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2014 kuuden suurimman kaupungin kolmanneksi korkein 0,60 0,55 Koko maa Oulu 0,50 Espoo 0,45 Vantaa Tampere 0,40 Helsinki 0,35 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde kuvaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64- vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64-vuotias) kohti. Demografinen huoltosuhde
Turun taloudellinen huoltosuhde on ollut koko tarkastelujakson ajan kuuden suurimman kaupungin toiseksi korkein, mutta matalampi kuin maassa keskimäärin 1,55 1,45 1,35 1,25 1,15 1,05 0,95 Oulu Koko maa Tampere Espoo Helsinki Vantaa 0,85 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Taloudellinen huoltosuhde kuvaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde
Turun työttömyysaste on kehittynyt samansuuntaisesti muiden suurten kaupunkien kanssa 20 18 16 14 12 10 8 Tampere Oulu Helsinki Vantaa Espoo 6 4 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Tampereen, Turun ja Oulun työttömyysasteet liikkuvat samansuuntaisesti. Helsingin ja Vantaan kuvaajat seurailevat toisiaan ja Espoon on selkeästi alhaisin. Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 2006-2014, %
Turun työttömyysaste on kehittynyt samansuuntaisesti muiden suurten kaupunkien kanssa 20 18 16 14 12 10 8 Tampere Oulu Helsinki Vantaa Espoo 6 4 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Tampereen, Turun ja Oulun työttömyysasteet liikkuvat samansuuntaisesti. Helsingin ja Vantaan kuvaajat seurailevat toisiaan ja Espoon on selkeästi alhaisin. Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 2006-2014, %
Turun työpaikkaomavaraisuus on Helsingin jälkeen toiseksi korkein 140 Työpaikkaomavaraisuus, % Turussa työssä käyvät (työpaikat 96812 kpl) työnantajasektorin mukaan 2012 130 Helsinki Yksityinen sektori 120 110 Tampere Oulu Vantaa Kunta Valtio Yrittäjät 100 Espoo Valtioenemmistöinen Oy 90 Tuntematon 80 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus 0 25 000 50 000 75 000 Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Keskuskuntien työpaikkaomavaraisuus on korkeampi kuin ympäryskuntien. Työpaikkaomavaraisuus kuudessa suurimmassa kaupungissa
Turun työpaikkojen määrän suhteellinen muutos oli koko maan ja Helsingin tasolla 115 110 Indeksi 2005=100 Vantaa Espoo Oulu 105 100 Tampere Helsinki Koko maa Työpaikkojen lkm 2013 Koko maa 2 301 751 Espoo 120 247 Helsinki 381 942 Oulu 84 078 Tampere 116 750 95 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus 95 201 Vantaa 106 420 Lähde: Tilastokeskus Kaikissa tarkastelukaupungeissa näkyy vuoden jyrkän 2009 BKT:n laskun vaikutus. Työpaikkojen määrä kasvoi selvästi nopeimmin Vantaalla ja Espoossa, joten Helsingin seutukunnan työpaikkakasvu painottui 2000-luvulla keskuskaupungin ulkopuolelle. Oulussa ja Tampereella muutosvauhti oli vertailukaupunkien keskitasoa. Työpaikat suurimmissa kaupungeissa ja koko maassa
Työllisyysaste on laskenut kaikissa tarkastelun kaupungeissa vuodesta 2007 vuoteen 2013 Espoo 74,4 Vantaa 74,3 15-64 vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä äidinkielen mukaan 2013 Helsinki 70,7 80 70 64,5 2013 60 50 Tampere 64,5 2007 40 30 Oulu 64,4 20 10 Koko maa 57,1 0 Vantaa Espoo Helsinki Koko maa Tampere Oulu 0 20 40 60 80 100 Kaikki Muu kieli Lähde: Tilastokeskus 18-64 vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä 2007 ja 2013, %
Turun seutukunnan asema asukaskohtaisessa BKT-vertailussa on parantunut 150 140 Indeksi koko maa =100 130 120 110 100 90 80 70 60 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Helsingin sk Tampereen sk Turun sk Oulun sk Kuopion sk Kouvolan sk Jyväskylän sk Lahden sk Lähde: Tilastokeskus 2000-luvulla teollisuuden rakennemuutoksista kärsineiden Kouvolan ja Oulun seutukuntien asema on selvästi heikentynyt. Vertailuseutukunnista Kuopion seutukunta on trendinomaisesti parantanut asemaansa. Vuoden 2012 (ennakollisissa) tiedoissa Turun seutukunnan BKT/asukas oli noussut vertailuseutukuntien kolmanneksi ja seutukunnan indeksin arvo oli maan keskiarvoon nähden 2000-luvun korkein. Kaupunkiseutujen BKT/as. 2000-2012
Meriteollisuuden liikevaihto on telakan lisääntyneen toiminnan myötä vahvassa kasvussa 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 Trendisarjat, 2010=100. Teollisuus Meriteollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus Meriteollisuuden ohella myös rakentamisen toimialan liikevaihto on kääntynyt nousuun. Liikevaihdon kehitys toimialoittain
Toimialojen henkilöstömäärät ovat pysyneet vuosina 2012-2015 lähellä vuoden 2010 tasoa 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 Trendisarjat, 2010=100. Teollisuus Meriteollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus Henkilöstömäärien kehitys toimialoittain
Tutkimus- ja kehittämismenot ovat Turussa suurten kaupunkiseutujen pienimmät 50 45 40 35 30 % 25 20 15 10 Helsingin sk Tampereen sk Oulun sk Turun sk Salon sk 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K-toiminta) on Suomessa voimakkaasti keskittynyt Helsingin seutukuntaan, jonka osuus koko maan menoista on ollut tarkastelujakson alussa 40-42 %. Turun seutukunnan osuus on ollut tarkastelujaksolla vakaa. Turun seutukunnassa merkillepantavaa on, että yritysten osuus T&K-menoista on selvästi pienempi kuin muissa suurissa seutukunnissa: Helsingin sk 67,2 %, Tampereen sk 77,6 %, Oulun sk 78,3 %, Turun sk 51,8 % ja Salon sk 99,9 %. T&K-menot seutukunnittain 2005-2013, osuus koko maasta, %
Turussa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten erotus on suurien kaupunkien pienin 800 Helsinki = oikea akseli 2500 700 600 500 400 300 200 100 2000 1500 1000 500 Espoo Vantaa Oulu Tampere Helsinki 0 2010 2011 2012 2013 0 Lähde: Tilastokeskus Kaikissa suurissa kaupungeissa määrät ovat selkeässä laskussa vuoteen 2010 verrattuna. Yritystoimipaikkojen määrä vuonna 2013 oli Turussa 11405. Aloittaneet lopettaneet yritykset, netto
Espoo ja Helsinki ovat valtakunnallisesti omaa luokkaansa korkeimman koulutusasteen kaupunkeina 25 20 15 10 5 Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Espoo Helsinki Tampere Oulu Koko maa Vantaa 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus Espoo ja Helsinki ovat selkeästi omaa luokkaansa ylemmän koulutusasteen ja tutkijakoulutusasteen osuuksista väestössä. Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä
Turun yliopisto oli maan toiseksi suosituin yliopisto kevään 2015 yhteishaussa 2011 2012 2013 2014 2015 Turun yliopisto 8,1 8,3 8,9 8,6 7,9 Åbo akademi.... 3,9 3,7 3,5 Turun ammattikorkeakoulu 5,1 5,2 5,8.... Vuoden 2015 yhteishaussa haettiin ensimmäistä kertaa sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin. Kevään 2015 yhteishaussa Turun yliopisto oli ensisijaisissa hakemuksissa maan toiseksi suosituin yliopisto Helsingin yliopiston jälkeen ja kolmanneksi suosituin oli Tampereen yliopisto. Turun ammattikorkeakoulu oli maan kolmanneksi suosituin AMK Metropolia AMK:n ja Tampereen AMK:n jälkeen. Korkeakoulujen hakijamäärät/aloituspaikka
Turun väestön koulutustaso on kuuden suurimman kaupungin toiseksi matalin 500 450 Espoo Helsinki Oulu 400 Tampere 350 Koko maa Vantaa 300 250 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoindeksi
Kolmannes TY:ssa ja ÅA:ssa tutkinnon suorittaneista työllistyi un Muut alueet 33,6 31,8 53,8 60,7 Sekä Turun yliopistossa (TY) että Åbo akademissa (ÅA) vuosina 2011 2013 tutkinnon suorittaneista noin kolmasosa työllistyi valmistumisvuotta seuraavana syksynä un. Muu Turun seutukunta Muu Varsinais-Suomi 1,7 7,5 4,0 6,9 ÅA 1) TY Turun ammattikorkeakoulussa vuosina 2010 2012 tutkinnon suorittaneista työllistyi Turun seutukunnassa 49 %, muualla Varsinais-Suomessa 11 % ja muualla maassa 41 % valmistuneista. 0 20 40 60 80 % 1) Åbo akademista Turusta valmistuneet Lähde: Tilastokeskus Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle
Turussa kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet tavoitetta nopeammin 9,0 Turun asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt CO2-raportti 1990-2014 (ennakko), normeerattu 8,0 t CO2-ekv per asukas 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 hiilivaraston muutos per asukas 2020 tavoite -30 % vuodesta 1990 2040 tavoite hiilineutraalius 0,0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Lähde: CO2-raportti; Turun kaupunki on strategiassaan asettanut tavoitteen, jonka mukaan kaupunki on hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Päästöt ovat viime vuosina laskeneet selvästi ja vuodelle 2020 asetettu tavoite (-30 % vuoden 1990 tasosta, Kv 26.10.2009 239) tullaan nykykehityksellä saavuttamaan etuajassa. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen
Turussa uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta on suurista kaupungeista toiseksi korkein Oulu 35 Tampere 23 25 Helsinki 4 Espoo 1 Vantaa 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % Lähde: ao. yhtiöt Hiilidioksidivapaan (CO 2 -vapaan) tuotannon osuus suurimpien kaupunkien kaukolämmön tuotannossa oli vuonna 2013 korkein Oulussa, toiseksi korkein Turussa ja kolmanneksi korkein Tampereella. Vuoden 2013 jälkeen eri kaupungeissa on otettu käyttöön uusia, ympäristöystävällisempiä energianlähteitä ja tehty kaukolämmön tuotantoon liittyviä investointipäätöksiä, joten tilanne muuttuu nopeasti. Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta 2013
Turussa päästöttömien liikkumismuotojen osuus kuusikkokuntien korkein Helsinki Tampere Oulu Espoo Turun kaupungin tavoitteena on kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista yli 66 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Päästöttömien kulkumuotojen (jalankulun ja pyöräilyn) yhteisosuus oli Turussa kaupunkien korkein. Vantaa Osuus matkaluvusta, % 0 10 20 30 40 50 60 70 jalankulku polkupyörä joukkoliikenne Lähde: Valtakunnallinen joukkoliikennetutkimus 2011 Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista
Turussa joukkoliikenteen matkojen määrät per asukas ovat pysyneet ennallaan 135 130 125 120 115 110 Oikea akseli=helsinki 440 420 400 380 360 340 320 Tampere Helsinki 105 300 2011 2012 2013 Lähde: Kaupunkien ylläpitämä sisäinen joukkoliikennetilasto Kaupunkien sisäisen joukkoliikenteen matkamäärä asukasta kohden oli Helsingissä selvästi vertailukaupunkien suurin. Tulos on yhdenmukainen kaupunkien liikkumismuotoja kuvaavan aineiston kanssa, jossa joukkoliikenteen osuus tehdyistä matkoista oli Helsingissä kuusikkokuntien korkein. Joukkoliikenteen matkat /asukas
Yöpymisten lukumäärä kymmenessä suurimmassa majoituskaupungissa vuosina 2013 ja 2014 Tampereella, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa majoitusvuorokaudet vähenivät edellisvuodesta 0 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 3000000 3500000 Helsinki Tampere Vantaa Oulu Kuopio Kuusamo Rovaniemi Jyväskylä Lappeenranta -1,2 % 2,8 % 1,1 % 1,4 % -5,9 % 4,4 % -2,5 % 3,4 % -5,5 % Palkkien päissä muutos vuodesta 2013 0,6 % 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus: Majoitustilastot
Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat laskeneet 1 200 000 1 000 000 800 000 Oulu RyanAirin lentoliikenteen poistuminen vuonna 2013 sekä vuoden 2014 lentoaseman kiitoradan remontti vähensivät matkustajamääriä. 600 000 400 000 200 000 Rovaniemi Tampere Vaasa Turun lentoliikenteen näkymät heikkenivät viime kesänä edelleen SAS:n lopetettua Kööpenhaminan lentoyhteyden. 0 2010 2011 2012 2013 2014 357 259 377 554 454 948 324 667 297 858 Tampere 617 713 657 630 570 739 466 671 412 609 Oulu 700 576 973 924 1 078 533 877 080 960 547 Rovaniemi 309 821 396 825 403 892 427 367 444 561 Vaasa 288 142 338 499 374 141 319 315 325 886 Tampereen matkustajamäärien lasku on ollut vielä Turun lentoasemaa merkittävämpää ollen vuonna 2014 yli 200 000 alhaisempi kuin vuonna 2010. Lähde: Finavia Lentoasemien matkustajamäärät
Turun lentoaseman rahtimäärät ovat laskussa 10000 Turun lentoaseman rahtimäärät 2010-2014 (tonnia) 8000 6000 4000 2000 0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Finavia 2010 2011 2012 2013 2014 7061 7853 8012 5342 3059 Helsinki-Vantaa 158149 170408 192204 190175 189357 Tampere 669 542 401 371 220 Oulu 1922 2112 2043 1879 1712 Rovaniemi 174 174 144 246 105 Vaasa 26 16 15 14 19 Kuopio 39 32 110 31 20 Turun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain rahtimäärillä mitattuna. Rahtimäärät kääntyivät vuonna 2013 laskuun DHL:n lopetettua toimintansa Turun lentoasemalla. Lentoasemien rahtimäärät
on toiseksi vilkkain matkustajaliikenteen satama 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 Helsinki Maarianhamina Eckerö 2 000 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Suomen ulkomaan meriliikenteen tärkeimmät matkustajasatamat ovat Helsinki ja ; muiden satamien matkustajaliikenne on vähäistä. Helsingin sataman matkustajavirrasta Virolla on hallitseva osuus. Turun sataman ulkomaan matkustajaliikenne suuntautuu lähes pelkästään Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Satamien matkustajamäärät
Suomen satamien tavaraliikenteen määrät ovat pysyneet ennallaan Satamien tavaraliikenne (tonnia) 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 2011 2012 2013 2014 Sköldvik 22 155 149 23 206 980 23 121 131 22 432 023 HaminaKotka 16 123 079 14 523 041 14 009 520 13 438 790 Helsinki 11 226 644 10 832 441 10 541 914 10 830 126 ja Naantali 10 766 529 9 189 590 9 659 472 9 219 901 Kokkola 7 919 376 7 406 829 7 840 444 8 568 965 Naantali 8 006 547 6 663 949 7 046 740 6 663 616 Hanko 3 863 274 3 233 693 3 555 910 3 740 130 2 759 982 2 525 641 2 612 732 2 556 285 Lähde: Suomen satamaliitto Satamien tavaraliikenne
Rantarata on maan kolmanneksi liikennöidyin henkilöliikenteen rataosuus Suomen henkilöliikenteen (kaukoliikenteen) liikennöidyimmät rataosuudet ovat yhteydet Helsingistä Tampereen kautta Pohjanmaalle, Helsingistä Lahden kautta Luumäelle ja Helsingistä un. Maan poikittaiset, muut kuin Helsingin kautta kulkevat liikenneyhteydet, ovat suhteellisesti heikot. Kun liikennemäärissä huomioidaan myös rautateiden lähiliikenne, pääkaupunkiseudun asema korostuu entisestään. Rautateiden henkilöliikenne
Rautateiden tavaraliikenne on Varsinais- Suomessa vähäistä Suomen rautateiden tavaraliikenteen suurimmat volyymit ovat Kotkan- Haminan-(Lahden)-Kouvolan- Venäjän rajan sekä Kokkolan-Oulun- Vartiuksen välisillä rataosuuksilla. Varsinais-Suomessa on mainittavaa tavaraliikennettä vain Uusikaupunki- -Toijala osuuksilla. Rantaradan tavaraliikenne kärsii mm. yksiraiteisuuden aiheuttamasta kapasiteetin puutteesta. Rautateiden tavaraliikenne
Yrittäjien näkemyksen mukaan suurten kaupunkien elinkeinopolitiikassa ei ole suuria eroja Suomen yrittäjät järjestö toteutti kuntien elinkeinopoliittista imagoa luotaavan kyselyn jäsenilleen v. 2014. Suurimpien kaupunkien saamien arvosanojen hajonta oli melko vähäistä (0,8 yksikköä). Suurimpien seutukuntien keskuskaupungit sijoittuivat tuloksissa huonommin kuin niiden kehyskunnat. sijoittui vertailuryhmänsä keskivaiheille. Lähde: Suomen yrittäjät Vuoden 2012 kyselyyn nähden Turun sijoitus suurimpien kaupunkien ryhmässä nousi viisi sijaa. Turun naapurikuntien parasta palautetta sai Kaarina (pistemäärä 7,9). Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta
on mielikuvakyselyn mukaan kaupungeista neljänneksi suosituin asuinpaikka Taloustutkimuksen vuonna 2014 tekemän kyselyn perusteella Turun kokonaismielikuva asuinpaikkana oli kaupunkien neljänneksi paras Tampereen, Helsingin ja Jyväskylän jälkeen. Erot tuloksissa olivat kuitenkin sijoitusten 2-4 välillä vähäiset. Turun sijoitus putosi vuoden 2012 kyselyyn verrattuna, jolloin se oli kaupunkien toiseksi paras. Lähde: Taloustutkimus Kaikki suurimmat kaupungit sijoittuivat vastaajien mielikuvissa selvästi tutkittujen kaupunkien keskiarvoa paremmin. Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina 2014
laisten mielikuvat kunnallisista palveluista ovat parantuneet 2000-luvulla FCG:n toteuttaman vuoden 2014 asukaskyselyn mukaan turkulaisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin on hieman noussut vuoteen 2012 verrattuna. laisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin oli vuonna 2014 2000-luvulla järjestettyjen kyselyjen korkein. Lähde: FCG Laaja asuinkuntaindeksi, 54 kunnallista palvelua
Turun kansainvälisten kongressien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana Kongressien määrä Lähde: Finland Convention Bureau Osallistujien määrä Lähde: Finland Convention Bureau 350 45000 300 310 40000 40642 250 200 Helsinki Espoo Tampere 35000 30000 25000 Helsinki Tampere Espoo 150 100 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 93 76 60 22 Oulu 20000 15000 10000 5000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 7492 7116 6808 2708 Oulu Turun kansainvälisten kongressien määrä on 2010-luvulla vaihdellut vuosittain 36:n ja 68:n välillä ja niihin osallistuneiden määrä 3000:n ja 8600:n välillä. Finland Convention Bureaun Delegaattitutkimus 2013 mukaan kongressivieraat toivat vuonna 2013 un kuusi miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus oli sata henkilötyövuotta. Kansainväliset kongressit ja niihin osallistujat