Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä



Samankaltaiset tiedostot
Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla

ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

ASROCKS-hanke ja sen alustavia tuloksia Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maa-ainestenottoalueiden arseenipitoisuuksista

Kiviaineksen CE-merkintä Arseeniriski kiviainestuotannossa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

ASROCKS hanke: Viestinnän onnistumisen arviointi

Pirkanmaan keskuspuhdistamo YVA-selostus 1

Työnumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE

VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Otsikko Sivu 80 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 135

ASROCKS project: After-LIFE Communication Plan

1. Johdanto. Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, TKK

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

ASROCKS project: Evaluation of dissemination

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus

Riittävä ja kohtuullinen arseeniriskin hallinta. kiviainestuotannossa ja maarakentamisessa?

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

General and site-specific conceptual models for qualitative risk assessment

MAAPERÄN TERVEYSVAIKUTUKSET

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

2. Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

ASROCKS-hankkeen selvitys Pirkanmaan kallioperän arseenipitoisuuksista kalliokiviaineksen tuotantoon kaavailluilla alueilla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi

Arseeni Pirkanmaalla esiintyminen, riskinarviointi ja riskinhallinta

Sulfidisavien tutkiminen

Pyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari

Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja. Maria Nikkarinen Liitu-päivä

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla

Mak Geologian perusteet II

Radonin vaikutus asumiseen

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK)

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUS 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA

KIVIAINESTEN SAATAVUUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAISESTI

Petri Rosenberg

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo /2013

MUTKU-päivät Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Väkipyöränkatu TAMPERE

, ilmoitusta on täydennetty

Venetekemän malmitutkimuksista

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

TUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi

Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka

SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET

OJALAN OSAYLEISKAAVA KIVIAINESTUTKIMUS

5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

MAAPERÄSSÄ ESIINTYVIEN HAITTA-AINEIDEN

Terhi Ketola & Pirjo Kuula ASROCKS-hankkeen Action 2 -vaiheen liukoisuustestien tulokset

Tutkimuksen rahoituspäätökset 2018

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996.

9. Hankkeessa käytettyjen menetelmien tarkastelu

Nurmeksessa on kalliokiviaineksen ottoa ampumaradan pohjoispuolella sekä Nurmeksen ja Lieksan välisen tien läheisyydessä.

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

eer,: :.. ;,,,,,-,., Fil.lis. Juho Hyyppa Geologian tutkimuskeskus Helsinki MITEN SORANOTTO VAIKUTTAA POHJAVEDEN LAATUUN

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa. Päivi Niemistö Turun yliopisto

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p.

Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <Maannos>

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus

Petri Rosenberg

Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli

Transkriptio:

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial instrument of the European Union

Asrocks-hanke Arseeni on luonnossa esiintyvä alkuaine, joka voi olla haitallinen ihmisen terveydelle. Asrocks -hankkeessa on tutkittu arseenin esiintymistä maa- ja kiviainesten tuotantoalueilla, ja laadittu ohjeistus yritysten ja viranomaisten käyttöön. Esiintyminen Suomessa Pirkanmaalla ja Hämeessä on paikoin luontaisesti arseenia kallioissa ja maaperässä. Ihmisen toiminta voi tuottaa arseenia ympäristöön esimerkiksi puunkäsittelystä, torjunta-aineista, kaivostoiminnasta, metallienjalostuksesta ja fossiilisten polttoaineiden poltosta. Oheisessa kartassa ilmenee moreenin arseenipitoisuus Suomessa. Lähde: Suomen geokemian atlas, osa 2.

Arseenin esiintyminen Euroopassa Arseenia on mm. Etelä-Euroopan maaperässä keskimäärin enemmän kuin Suomessa. Oheisessa kartassa on esitetty maaperän arseenipitoisuus noin puolen metrin syvyydessä. Punaisilla alueilla arseenipitoisuus on suurempi kuin sinisillä alueilla. Kartta perustuu Euroopan geologisten tutkimuslaitosten tuloksiin (www.gtk.fi/publ/foregsatlas).

Mitä on arseeni? Arseeni on alkuaine, jota esiintyy luonnostaan kallioperässä, maaperässä ja pohja vedessä. Esiintyminen Suomessa Pirkanmaalla ja Hämeessä on paikoin luontaisesti arseenia kallioissa ja maaperässä. Ihmisen toiminta voi tuottaa arseenia ympäristöön esimerkiksi puunkäsittelystä, torjuntaaineista, kaivostoiminnasta, metallienjalostuksesta ja fossiilisten polttoaineiden poltosta. Kiviainestuotanto Eteläisellä Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeen pohjoisosissa on mahdollista, että pieniä määriä arseenia on joillakin kiviaineksen tuotantoalueilla. Kuitenkin arseenia sisältäviä kallioalueita ei tavallisesti ole alun perin valittu kiviainestuotantoon, koska tuotannossa vältetään sellaisia kivilajeja, joissa on rikkipitoisia sulfidimineraaleja. Arseeni esiintyy kallioissa nimenomaan sulfidimineraaleissa.

Arseenin haitat Luontaisesti suurten arseenipitoisuuksien alueella merkittävin terveysriski liittyy arseenipitoisen porakaivoveden talouskäyttöön. Runsaasti arseenia sisältävän juomaveden pitkäaikainen käyttö voi olla terveydelle haitallista. Maaperän ja kallioiden sisältämästä arseenista ei yleensä aiheudu terveysriskiä. Suurten maansiirto- ja louhintatöiden yhteydessä voi arseenia kulkeutua pohja- ja pintavesiin. Asrocks-hankkeen ohjeilla turvallista asumista ja puhdasta juomavettä!

Asrocks-hanke Asrocks -hankkeessa selvitettiin arseenin aiheuttamaa riskiä Pirkanmaan ja Hämeen kivi- ja maa-ainestuotannossa sekä muutamissa rakennuskohteissa. Hankkeen tavoitteet Laatia ohjeistus maa- ja kiviainestuotannolle ja rakennushankkeille arseenia sisältävillä alueilla. Toimenpiteet Hankkeessa tutkittiin arseenin kulkeutumista kallioista ja maaperästä pohja- ja pintavesiin, jotta sen aiheuttamat riskit voidaan huomioida muun muassa maa- ja kiviainestuotannossa. Tulosten perusteella laadittiin ohjeistus yrityksille ja viranomaisille. Keskimääräistä suurempien arseenipitoisuuksien alueet voidaan jatkossa ottaa huomioon muun muassa kaavoituksessa ja kunnan rakennusjärjestyksessä. Tutkimukset Maastotutkimukset ja näytteenotto tehtiin vuosina 2012 2013. Tutkimuskohteiksi valittiin kiviaineksen tuotantoalueita, maa-aineksen ottopaikkoja ja rakentamiskohteita. GTK

Tutkimuskohteista valittiin kallio-, maaperä- ja vesinäytteitä, joista määritettiin arseenin pitoisuus ja liukoisuus. Yksityiskohtaisia tutkimuksia tehtiin kahdella kiviaineksen tuotantoalueella ja kahdella rakennuskohteella. Kivi-, tuote-, maaperä- ja vesinäytteitä analysoitiin kemiallisesti, ja tuloksia käytettiin riskinarvioinnissa. Riskinarviointien tuloksia käytettiin apuna ohjeistusta laadittaessa. Hankkeessa tarkasteltiin riskinhallinta keinoja ja tehtiin ehdotuksia niiden kehittämiseksi. Suomi on ensimmäinen maa, jossa on selvitetty kallioissa luontaisesti esiintyvän arseenin vaikutuksia kivi- ja maa-ainestuotantoon. Monissa maailman maissa arseenia on kallioissa ja maaperässä enemmän kuin Suomessa. Asrocks -hankkeessa laadittua ohjeistusta voidaan hyödyntää erityisesti muualla Euroopassa. Hankkeen tärkeimmät tuotokset Kiviainesten otto arseenialueilla opas kiviainestentuottajille, maarakentajille ja viranomaisille. Geologian tutkimuskeskus, Opas 59. Arseenia kalliossa! - ja mitä siitä sitten seuraa? Geologian tutkimuskeskus, Erikoisjulkaisu. Asrocks-hankkeen Action 2 vaiheen liukoisuustestien tulokset. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Maa- ja pohjarakenteet. Tutkimusraportti. Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla. Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti 53/2014. Hankkeen verkkosivuilta ladattavissa olevat raportit: Näytteiden otto geokemiallisia analyysejä ja liukoisuustestejä varten kalliokiviainesten sekä soran ja hiekan tuotantoalueilla ja rakennuskohteissa luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueella 31.5.2013. Valikoitujen kiviainesten liukoisuuskokeiden tuloksia 30.9.2013. Käsitteelliset mallit riskinarvioinnin kohdentamiseksi 31.10.2013. Kiviainesten kestävän hyödyntämisen riskinhallintamenetelmät alueella, joilla on kohonneita arseenipitoisuuksia 30.6.2014.

Asrocks-hankkeessa mukana: Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Tiivis yhteistyö kivi- ja maa-ainestuottajien ja viranomaisten kanssa. Asrocks -hankkeen rahoittivat Euroopan unionin Life+ ympäristöpolitiikka ja -hallinto ohjelma, hankkeen osanottajat, Pirkkalan kunta, Rudus Oy, Verte Oy, Tampereen Vuores-projekti, NCC Roads Oy, Rakennustoimisto Pohjola Oy ja ympäristöministeriö. projects.gtk.fi/asrocks Esite on painettu ympäristöä huomioiden Lumisilk 170 g paperille. Kannessa on aihiohiekkalakka. Kannen kuva Timo Tarvainen, GTK. Kartta- ja kivikuvat GTK.