Monipaikkainen työ toimimaan 16 Asiantuntija Timo U. Korhonen ja rakennusteollisuuden haasteet 28 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 4 2010 Palkeissa tehostettiin tilankäyttöä s. 4 Valtion kiinteistövarallisuus jaettiin kahteen s. 12 Hometalkoot käyntiin s. 24 Poliisikokelaat harjoittelevat kulisseissa s. 18
Sisältö Kontrahti 4 2010 4 Palkeet eli Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus sai uudet tehokkaat ja viihtyisät tilat. 9 Ilmastonmuutos kuriin, vaatii suurlähettiläs ja heittää pallon kiinteistöalan päättäjille. 12 Valtion kiinteistöstrategia uudistui. 14 Hiilijalanjäljen mittauspalvelu löytyy ensi vuonna Senaatti-kiinteistöjen tarjoamista palveluista. 16 Miten monipaikkainen työ saadaan toimimaan? 18 Poliisiopiskelijat harjoittelevat kulissimaailmassa. 24 Homeongelma saatiin Jyväskylässä korjattua miljoonaremontilla. 28 Timo U. Korhonen on Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtaja. Hän pureutuu alan haasteisiin. Vakiot Plugi / Ari Andersin 11 Kolumni Liisa-Maria Hakala-Zilliacus 23 Teos ja tekijä -palstalla kuvanveistäjä kertoo, mistä Musiikkitalon pihalle tuleva haukiteos sai alkunsa. 26 Erikoiset -palstalla esitellään Turun Akatemiatalo. 31 Ammattilaisen valinnat Teollinen muotoilija Simo Puintila 32 Uutisia 34 Resumé Juuso Paloniemi Jari Härkönen Jari Härkönen 9 12 16 Suurlähettiläs Bruce J. Oreck toimii aktiivisesti ilmastonmuutosta vastaan. VM:n hallitussihteeri Ilkka Koposen mukaan valtion päivitetty kiinteistöstrategia ohjaa yhä aktiivisempaan valtion tilojen omistamisen tarpeen arviointiin. Tutkija Johanna Haapamäen mukaan uuden teknologian ja toiminta tapojen omaksuminen ovat tätä päivää. 2 kontrahti 4 2010
Pääkirjoitus Toivotamme asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja Kontrahdin lukijoille joulurauhaa ja onnellista uutta vuotta 2011! Hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä kiittäen, Senaatti-kiinteistöt Marjo Tiirikka 31 Tuolin on suunnitellut teollinen muotoilija Simo Puintila, mutta miten se syntyi? Reivataan strategiaa Jo valmis liikelaitoslaki, käsittelyn alla oleva valtion kiinteistöstrategia sekä kiristyvät energiamääräykset ovat varhentaneet Senaatti-kiinteistöjen strategian tuoreutusta vuodella. Sen painopisteitä ovat voimistuva in-house asema valtion konserniyksikkönä, uudet painotukset valtiolle tarpeellisen kiinteistökannan asemoinnissa ja julkisen vallan edelläkävijähaasteet energiansäästötalkoissa ja hiilijalanjäljen pienentämisessä. Strategiatyö saadaan päätökseen vuodenvaihteeseen mennessä. Valtion konserniohjauksen voimistuessa myös Senaatti-kiinteistöjen asiantuntija- ja palvelutehtävät kasvavat ja monipuolistuvat. Lisää osaamista ja tehokkuutta haetaan palvelutuotannon organisointiin sekä sisäisesti että yhdessä palvelutoimittajien kanssa. Johtotähtenä on huippuunsa trimmattu palvelutehdas. Organisaation asiantuntijuutta tulemme kehittämään nimenomaan asiakkaiden johdolle suunnatuissa työympäristöjen ja tilatehokkuuden konsultaatiotehtävissä. Uuden strategian myötä meillä on tarve tunnistaa entistä tarkemmin asiakkuustasot ja sovittaa asiakkuustyön hoitomallit tämän mukaisesti. Osa asiakaskunnastamme osallistuu ja päättää tilatehokkuustavoitteiden toteutumisesta alaisissaan laitoksissa ja virastoissa, ja osa on käyttäjäasiakkaita, joille toimivat, hyvin hoidetut tilat ovat kaikki mitä tarvitaan. Sisäinen asiakkuus on kaikkein vaativin asiakassuhde. Asiakastyytyväisyys ei ole kohdallaan, ellei hinta/suorituskyky tarjoa markkinoihin nähden edullisempaa win-win-tilannetta ja ellei palvelun laatu ole koettu oikein mitoitetuksi. Näiden asioiden juurruttaminen avainasiakas- ja alueorganisaatiotyöhömme on keskeistä. Apuna tässä meillä on viime keväällä käyttöön otettu uusi CRM-järjestelmä. Energiansäästössä ja hiilijalanjäljen pienentämisessä kaikki direktiivit ja kansalliset periaatepäätökset lähtevät siitä, että julkisen vallan tulee olla tiennäyttäjänä. Tähän ei päästä, ellei myös asiakaskuntamme ole vahvasti talkoisiin sitoutunut. Senaatti-kiinteistöt luo selkeää investointistrategiaa matala-nollaenergia -ratkaisuille. Odotamme yhteistyökumppaniemme vahvaa tukea turvallisten ja terveiden energiapihien kiinteistöjen rakentamisessa. Vuoden viimeisen lehden kyseessä ollen haluan kiittää asiakkaita ja sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa Joulun Iloa kaikille! Aulis Kohvakka toimitusjohtaja Jari Härkönen
Uusilla toimitiloilla puhtia Palkeille Virpi Hopeasaari Peruskorjattu Linnan kasarmi Hämeenlinnassa tarjoaa Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle (Palkeet) tehokkaat ja viihtyisät toimitilat. Linnan kasarmi sijaitsee nimensä mukaisesti aivan Hämeen keskiaikaisen linnan kupeessa Vanajaveden rannalla. Samalle paikalle nousi aikoinaan Hämeenlinnan ensimmäinen asutuskeskittymä 1600-luvun alussa. 1840-luvulla linnan viereen alettiin rakentaa venäläistä kasarmialuetta.»linnan kasarmialue on rakennushistoriallisesti arvokas alue. Punatiilinen kasarmimiljöö edustaa poikkeuksellista, Helsingin ulkopuolella harvoin esiintyvää arkkitehti E.B. Lohrmannin sotilasarkkitehtuuria», kertoo Palkeiden kiinteistöpäällikkö Anu Ahoniemi. 1850-luvulla rakennetut miehistökasarmirakennukset on peruskorjattu Palkeiden käyttöön Museoviraston oh jauksessa arkkitehtitoimisto Lasse Kosusen suunnitelman mukaan.»vanhojen kasarmien henki saatiin säilytettyä hyvin. Samalla tilat muuttuivat viihtyisiksi ja nykyaikaisiksi», Ahoniemi kuvailee. Varusmiestuvista avotoimistoja Palkeiden tilakokonaisuus muodostuu kolmesta punatiilisestä kolmikerroksisesta kasarmirakennuksesta, jotka on yhdistetty toisiinsa lasiseinäisillä Kuvat Jari Härkönen 4 kontrahti 4 2010
Kasarmirakennukset on yhdistetty toisiinsa lasiseinäisillä käytävillä. kontrahti 4 2010 5
Senaatti-kiinteistöt toimii Palkeiden toimitila-asiantuntijana ja tarjoaa virastolle kokonaisvaltaista osaamistaan aina toimitilastrategiasta käytännön toimenpiteisiin. käytävillä. Käytävien tyyli on suunniteltu tarkkaan, jotta vanha kasarmitunnelma ei häiriinny. Palkeiden henkilöstön työpisteet sijaitsevat reunimmaisissa rakennuksissa. Keskelle on sijoitettu neuvotteluja ja vieraiden vastaanottoa varten tarkoitetut tilat. Rakennusten julkisivun lisäksi vanha rakennushistoria näkyy myös sisätiloissa alakerran kattojen kaariholveissa ja portaikon kattoholvin muodoissa. Portaikon seinää somistavat tarkoituksella näkyviin jätetyt vanhan seinäpinnan jäljet.»toiminnallisesti peruskorjauksen lähtökohtana oli Palkeiden sisäisen toiminnan järjestäminen. Toimintamme on organisoitu 10 15 hengen tiimeihin, joiden työskentelyä avotilat tukevat parhaiten. Kasarmin vanhoista varusmiestuvista on saatu helposti toteutettua sopivia tiimien avotiloja. Kaikkiaan Linnan kasarmissa on 250 työpistettä», Ahoniemi kertoo. Myös avotilojen sisustus on suunniteltu varta vasten tukemaan toimintaa. 130 senttimetrin korkuiset työpistekalusteet antavat avotiloissa työskenteleville sopivasti työrauhaa, mutta kun työpisteeltä nousee seisomaan, pystyykin jo helposti vaihtamaan ajatuksia kasvotusten naapurin kanssa. Avoimien tiimitilojen lisäksi käytettävissä on hiljaisia huoneita suurempaa työrauhaa vaativia tehtäviä varten sekä erillisiä puhelintiloja, joita voidaan käyttää myös pienissä neuvotteluissa. Neuvottelutilat on varustettu tehokkailla videoneuvottelulaitteistoilla, jotka antavat esimerkiksi eri kaupungeissa oleville tiimeille mahdollisuuden järjestää yhteisiä neuvotteluja tai koulutuksia kustannustehokkaasti ja aikaa säästäen. Rakennusten pihan puoleisella laidalla sijaitsevat kasarmin leveät käytävät on hyödynnetty palveluvyöhykkeenä. Käytävien varrella sijaitsevat wc:t, postinjakelu ja tekniset tilat. Joka kerroksen keskipisteenä on värikäs taukotila, josta avautuvat hienot näkymät linnan suuntaan. Tuottavuutta toimitiloilla Palkeiden toimintaa ohjaavat valtion toimitilastrategia ja valtion tuottavuustavoitteet. Ahoniemi korostaa, että toimitiloilla on tärkeä rooli tuottavuuden saavuttamisessa. 6 kontrahti 4 2010
Kuvat Jari Härkönen»Uudet tilat tukevat hyvin tapaamme toimia.» Kiinteistöpäällikkö Anu Ahoniemi kontrahti 4 2010 7
Kuvat Jari Härkönen Palkeet lyhyesti» Palkeet eli Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus on vuoden 2010 alussa toimintansa aloittanut asiantuntijapalveluorganisaatio, joka toimii Hämeenlinnan lisäksi Joensuussa, Kuopiossa, Mikkelissä, Porissa ja Turussa.» Hämeenlinnan peruskorjatut tilat otettiin käyttöön syyskuussa 2010: Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiantuntijapalveluna toimitilojen kokonaisvaltaista hallintaa. Toimitilaratkaisuilla tavoiteltiin tilatehokkuutta ja valtion toimitilastrategian mukaisia linjauksia. Monimuotoiset tilat tukevat toimintaa (videoneuvottelumahdollisuudet, avoimet tiimitilat ja hiljaiset huoneet eri työmuotoja ja toimintoja varten). Toimitilaratkaisujen lisäksi Senaatti-kiinteistöt toimittaa Palkeille mm. turvallisuus-, aula- ja siivouspalveluja. Keskittämällä toimitilat ja niihin liittyvät sopimukset yhdelle toimijalle voidaan viraston toimitilaorganisaatio pitää kevyenä ja virasto voi keskittyä omaan ydintoimintaansa.» Käynnissä myös toimitilahankkeet Porissa ja Mikkelissä. Info Palkeiden peruskorjaus»hämeenlinnassa olemme jo Palkeiden ensimmäisen vuoden aikana onnistuneet hyvin toimitilojen käytön tehostamisessa. Olemme päässeet tilatehokkuudessa alle 20 neliömetriä per henkilö, mikä on selkeästi alle tavoitteiden. Ja mikä tärkeintä, uudet tilat tukevat hyvin tapaamme toimia.» Strategista kumppanuutta Palkeiden ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyön tavoitteena on strateginen Arkkitehtitoimisto ja pääsuunnittelu Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy, Tampere Pääurakoitsija Peab Oy, Tampere Rakennuttajakonsultti Pöyry CM Oy, Tampere Rakennuttaja Senaatti-kiinteistöt, Hämeenlinna kumppanuus, jossa Senaatti-kiinteistöt toimii Palkeiden toimitila-asiantuntijana ja tarjoaa virastolle kokonaisvaltaista osaamistaan aina toimitilastrategiasta käytännön toimenpiteisiin. Senaatti-kiinteistöt on Palkeiden ainoa vuokranantaja. Ne tilat, jotka eivät ole valtion omistamia, on Senaatti-kiinteistöt edelleen vuokrannut Palkeille.»Tavoitteenamme on saada täydellistä yhden luukun palvelua Senaatti-kiinteistöiltä. Jatkossa ajatuksena on, ettemme tarvitse omaa kiinteistöhenkilöstöä lainkaan. Tällaista strategista kumppanuutta Senaatti-kiinteistöjen kanssa on rakennettu heti Palkeiden suunnittelusta lähtien», Ahoniemi kertoo. Strategiseen yhteistyöhön kuuluvat myös toimitilapalvelut. Linnan kasarmilla Senaatti-kiinteistöt huolehtii kumppaneidensa kanssa aula- ja siivouspalveluiden tuottamisesta ja hallinnoimisesta. Myös Mikkelin ja Porin toimipisteissä ollaan toteuttamassa samanlaista ratkaisua. Tarkoituksena on vapauttaa Palkeiden oman henkilöstön työaika kaikista tukitoiminnoista varsinaisiin talous- ja henkilöstöhallinnon töihin.»senaatti-kiinteistöjen kautta saamme toimitila-asioihin lisää suunnitelmallisuutta ja hallittavuutta. Esimerkiksi Mikkelissä, jossa muutamme uusiin tiloihin vuonna 2012, Senaattikiinteistöt kilpailuttaa palveluratkaisuja yhdessä Palkeille ja ELY-keskukselle. Synergioiden hyödyntäminen tuo meille myös selvää kustannusetua», Ahoniemi korostaa. 8 kontrahti 4 2010
Ilmastonmuutos kuriin»te olette ammattilaisia ja voitte saada aikaan muutoksen», Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce J. Oreck kannusti kansainvälisiä kiinteistöalan ammattilaisia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen Senaatti-kiinteistöjen isännöimässä konferenssissa. Virpi Hopeasaari päivä maailmassa tuotetaan ja kulutetaan 85 miljoonaa barrelia»joka öljyä. Jos haluamme käyttää saman määrän öljyä seuraavien 20 vuoden aikana, uusia öljylähteitä pitäisi löytää ja ottaa käyttöön neljän Saudi-Arabian verran», sanoi suurlähettiläs Bruce J. Oreck puhuessaan syyskuussa Helsingissä järjestetyssä kansainvälisten kiinteistöalan konferenssien yhteisessä kokouksessa. Innostavassa esityksessään Oreck herätti kuulijat pohtimaan perinteisten energialähteiden rajallisuutta ja vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa vuoden 2009 World Energy Outlook -raportissaan, että maailman energiankulutus nousee parin vuosikymmenen aikana 40 prosenttia. Fossiilisilla polttoaineilla tulee olemaan hallitseva asema. Seurauksena tästä on hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen.»enää ei voida tuudittautua siihen, miten asioita on tehty aikaisemmin. Tulevaisuus tulee olemaan täysin erilainen. Jos emme tee jotain, kasvihuonekaasupäästöt kasvavat räjähdysmäisesti. Päästöjä on vähennettävä uusiutuvan energian ja entistä paremman energiatehokkuuden kautta», Oreck painotti. Jari Härkönen Rakennettu ympäristö avainasemassa»te kaikki olette merkittäviä kiinteistöalan päättäjiä. Vain harvoilla ihmisillä on yhtä hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millaisen tulevaisuuden jätämme lapsenlapsillemme. Rakennettu ympäristö kuluttaa 40 prosenttia maailman Suurlähettiläs Bruce J. Oreckin mukaan kiinteistöalan päättäjät ovat avainasemassa vaikuttamassa siihen, millaisen maailman lapsenlapsillemme jätämme. kontrahti 4 2010 9
Suurlähettiläs Bruce J. Oreck esitelmöi Senaattikiinteistöjen isännöimässä Euroopan alueella toimivan PuRE-netin (Public Real Estate Network) ja maailmanlaajuisen TWN:n (The Workplace Network) vuosikokouk sessa syyskuussa 2010. Yhtenä keskeisistä teemoista konferensseissa oli kestävä kehitys ja energiatehokkuus. Kuvassa (alla) ovat vuosikokouksessa isäntänä toiminut Aulis Kohvakka ja kokousedustajat. energiasta. Teillä on uskomaton mahdollisuus muuttaa tätä», Oreck kannusti kuulijoitaan. Hän kritisoi niitä, jotka väittävät rakennusten energiatehokkuuteen satsaamista kalliiksi.»suurimmat varallisuudensiirrot maailmassa tapahtuvat öljyä ostettaessa. Joka vuosi prosentti nettovarallisuudesta siirretään öljyä tuottaviin maihin. Väitän, että tässä valossa jokaisella on varaa energiatehokkuuden parantamiseen. Rakentamisen energiatehokkuuteen panostaminen saa aikaan välittömiä säästöjä.» Jari Härkönen Jari Härkönen Esimerkkinä 0-energiatalo Oreck nosti esiin konkreettisia esimerkkejä hankkeista, joissa on saatu aikaan huomattavaa energia- ja kustannustehokkuutta. Oreckin oma hanke on Boulderiin Coloradon osavaltioon rakennettu Next West House. Se on ensimmäinen amerikkalainen 0-energiatalo, joka on sertifioitu platinatason LEED-sertifikaatilla. Aurinkoenergiaa hyödyntävä talo tuottaa energiaa huomattavasti enemmän kuin kuluttaa. Talo on yksi Oreckin perustaman Zero Carbon Initiative -ryhmän esimerkkihankkeista. Ryhmän tarkoituksena on testata energiatehokkaan rakentamisen ratkaisuja todellisissa hankkeissa ja jakaa kokemuksia eteenpäin. Empire State Buildingin energiatehokkuuteen panostaminen on puolestaan toteutettu osana presidentti Bill Clintonin ilmastoaloitetta. Kiinteistösijoittaja Tony Malkinin omistaman maailmankuulun toimistorakennuksen peruskorjauksella on pystytty kustannustehokkaasti pienentämään rakennuksen hiilidioksidipäästöjä ja vähentämään sen energiakulutusta.»empire State Buildingissä saavutettava 38 prosentin energiansäästö merkitsee 4,4 miljoonan dollarin säästöä vuosittain. Entistä parempi energiatehokkuus merkitsee myös parempaa tuottoa jokaista neliömetriä kohden. 13,4 miljoonan dollarin investointi maksaa itsensä pian takaisin», Oreck korostaa. Empire State Buildingissä energiatehokkuuden saavuttamiseksi testattiin useita vaihtoehtoja. Muun muassa rakennuksen 6500 ikkunaa kunnostettiin energiatehokkaammiksi ja jokainen vuokralainen sai käyttöönsä nettipohjaisen järjestelmän oman energiankulutuksensa hallitsemiseksi.»vähemmällä energiankulutuksella on mahdollista saada aikaan parempi työympäristö», totesi Oreck ja kertoi, että myös Yhdysvaltain Suomen suurlähetystörakennusta ollaan parasta aikaa korjaamassa entistä energiatehokkaampaan asuun. 10 kontrahti 4 2010
Kolumni Eduskuntatalon eteen on ratapihan syvyyksistä kohonnut Musiikkitalo aukioineen. Kahdeksankymmentä vuotta kestänyt odotus parlamenttipalatsin edustan kohentamisesta päättyy pian. Uuden talon myötä alueen arkki tehtoninen sommitelma täydentyy ja Sanomatalo ja Kiasma saavat vasta rakennuksensa. Eduskuntatalon arkkitehdin J. S. Sirénin ja muiden 1920-luvun lopun kaupunkisuunnittelijoiden ajatus monumentaaliaukiosta ja sitä reunusta- Taidetta kansalle vista»suojusrakennuksista» oli symmetriassaan ja suoralinjaisuudessaan ehdoton. Meidän aikamme arkkitehtuuri on monimuotoisempaa ja läpinäkyvämpää. Alueen estetiikasta on kaupunkilaisilla ollut omat näkemyksensä esimerkiksi siitä, tuliko Kiasma sittenkin liian lähelle ratsastavaa marsalkkaa tai siitä, olisiko alue kuitenkin pitänyt säilyttää Liisa-Maria Hakala-Zilliacus Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kulttuuriasiainneuvos, joka on työskennellyt eduskunnan intendenttinä ja valtion taideteostoimikunnan puheenjohtajana. Markku Jokinen makasiinien museona. Itse olisin toivo- nut, että tulipalossa säilynyt pitkä tiiliseinä olisi säästetty: siinä olisi ollut valmis, monilla merkityksillä ladattu ja ilmainen taideteos. Tärkeitä julkisia paikkoja ja rakennuksia on tapana merkitä taideteoksin. Eduskuntatalonkin reviirillä niitä on useita. Itse päärakennuksen eteen ei ulkoveistoksia 1930-luvun laman keskellä tohdittu ajatella; presidenttien patsaat ovat rakennusta nuorempia. Talon laajennusosan valmistuessa 1970-luvulla hankittiin sen sisäpihoille veistoksia, ja myös uuteen lisärakennukseen on tilattu taideteoksia. Niistä Jukka Lehtisen mansikkaveistos on ulkona Pikkuparlamentin edessä, samoin kuin eduskunnan satavuotisjuhliensa kunniaksi ostama Eila Hiltusen Menneet ritarit. Selvää siis, että visuaalista taidetta tarvitaan myös musiikin uuteen palatsiin. Musiikkitalon rakennuttamisessa on valtion osuus merkittävä. Myös talon taideteosten hankinnassa päävastuu lankesi valtiolle valtion taideteostoimikunnalle, joka veikkausvoittovaroin hankkii taidetta valtion omistamiin ja käyttämiin rakennuksiin Suomessa ja ulkomailla. Toimikunta on yli viidenkymmenen vuoden ajan valinnut teoksia monenlaisiin ulko- ja sisätiloihin, tasavallan presidentin virka-asunnosta vankiloihin. Kokemusta ja osaamista on, mutta tämän kohteen edessä koimme melkein rimakauhua. Kaikille avoimen ideakilpailun anti oli noin 800 erilaista ehdotusta, kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Mitä valitsimme? Ulos Reijo Hukkasen komean mustanpuhuvan lähes 13-metrisen hauki-flyygelinkansi-halkopino -veistoksen ja sisälle pääaulaan Kirsi Kaulasen herkän teräspitsisen kukkatorven, sekin pituudeltaan toistakymmentä metriä. Onnea heille ja meille kaikille. kontrahti 4 2010 11
Valtion äskettäin päivitetty kiinteistöstrategia jakaa valtion kiinteistövarallisuuden omistajapoliittisesti strategisiin ja eistrategisiin omistuksiin. Kiinteistövarallisuuden keskittäminen jatkuu edelleen. Strategia velvoittaa Senaatti-kiinteistöt entistä aktiivisempaan omaisuudenhoitoon. Vesa Ville Mattila Valtion päivitetty kiinteistöstrategia on työväline, jolta valtiovarainministeriö odottaa paljon. Kiinteistöstrategian tulisi entisestään yhdenmukaistaa valtion kiinteistövarallisuuden omistajaohjausta ja ottaa aiempaa paremmin huomioon valtion kokonaisetu kiinteistöomaisuutta koskevassa päätöksenteossa. Taloudellisten arvojen ohella kokonaisetua tarkastellaan myös muun muassa yhdyskuntarakenteellisten ja sosiaalisten seikkojen sekä elinkaariajattelun ja energiatehokkuuden näkökulmista.»päivitetty strategia ohjaa yhä aktiivisempaan valtion omistusten ja omistamisen tarpeen arviointiin. Lisäksi sen avulla pyrimme varmistamaan valtion kiinteistövarallisuuden hallinnan ja hoitamisen mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti», sanoo valtiovarainministeriön hallitussihteeri Ilkka Koponen.»Yksi lähivuosien tärkeimmistä tavoitteista on löytää keinoja, joilla voidaan kestävällä tavalla tukea tiukentuvaa valtiontaloutta.» Vaihtoehtoja omistamisen rinnalle Jatkossa valtion strategiseen kiinteistövarallisuuteen kuuluvat sellaiset kiinteistövarallisuuserät, jotka valtion on välttämätöntä omistaa joko tehtävien hoidon tai omaisuuden luonteen vuoksi. Käytännössä kyseeseen tulevat muun muassa erilaiset turvallisuuteen, infraverkostoon ja luonnonsuojeluun liittyvät kiinteistöt.»strategisiksi katsottavan kiinteistövarallisuuden rajaus on varsin tiukka. Paino asettuu sanalle välttämätön», Koponen korostaa. Ei-strategiseen omaisuuteen kuuluu valtion kaikki muu kiinteistövarallisuus, kuten tavanomaiset toimistotilat.»valtion päivitetty kiinteistöstrategia tuo vaihtoehtoja omistamisen rinnalle», arvioi hallitussihteeri Ilkka Koponen. Valtion kiinteistö varallisuudessa jako kahteen 12 kontrahti 4 2010
»Vaikka päivitetty kiinteistöstrategia mahdollistaakin luopumisen ei-strategisesta kiinteistöomaisuudesta, se ei pakota siihen. Harkinta tehdään aina tapauskohtaisesti ja valtion kokonaisedun mukaisesti», Koponen toteaa. Senaatti-kiinteistöt vastaa yhä rakennuksista Valtion edellinen kiinteistöstrategia laadittiin 1990-luvun pankkikriisin mainingeissa, jolloin valtion syliin kaatui valtavasti kiinteistöomaisuutta. Samalla kun strategiaa toteutettiin menestyksellisesti ja sen päätavoitteet saavutettiin, kiinteistöala ja valtionhallinto kehittyivät voimakkaasti. Kiinteistöstrategia kaipasi päivitystä, ei perinpohjaista mylläystä. Itse asiassa uusi strategia jatkaa paljolti aiemman linjauksia ja kirjaa ylös nykyistä käytäntöä.»senaatti-kiinteistöt vastaa jatkossakin valtion rakennetusta kiinteistövarallisuudesta, Metsähallitus valtion maa-, metsä- ja vesialueista. Tie-, rata- ja vesiväylät niihin liittyvine kiinteistöineen säilyvät Liikenneviraston hallinnassa», Koponen kertoo. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden osalta kiinteistöstrategian päivitystä pohtinut työryhmä päätyi esittämään jatkohanketta. Se kartoittaa valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistövarallisuuden ja laatii ehdotuksen niiden hallinnoinnin järjestämisestä. Valtion virastoilla voi jatkossa olla omistajahallinnassaan valtion kiinteistövarallisuutta vain, jos sitä pidetään välttämättömänä virastojen toiminnan kannalta eikä omaisuuden keskittäminen tuo valtiolle mitään hyötyä. Aktiivista omaisuuden seurantaa Valtion toimijoiden edellytetään tulevaisuudessa nykyistä aktiivisemmin arvioivan, miten niiden hallinnassa olevaa kiinteistövarallisuutta ylläpidetään valtion kokonaisedun kannalta järkevimmin. Onko omaisuuden omistaminen ylipäätään veronmaksajalle paras vaihtoehto? Käytännössä esimerkiksi Senaattikiinteistöjen pitää nykyistä tarkemmin seurata hallitsemiaan kiinteistöjä.»kun tavanomainen toimistotalo vapautuu valtion tarpeista, sen taloudellisesti järkevin myyntiaika on usein jo ohitettu.»»omistajan eli veronmaksajan näkökulmasta katsottuna Senaatti-kiinteistöjen kannattaisi myydä tällainen talo sen vielä ollessa vuokrattuna valtion toimijalle. Voimassa oleva vuokrasopimus kun osaltaan vaikuttaa kohteen arvoon», Koponen valaisee. Kymmenien miljardien kiinteistövarallisuus Senaatti-kiinteistöt ja Metsähallitus hallinnoivat nykyään noin 10 miljardin euron arvoista kiinteistövarallisuutta. Kun mukaan lasketaan Liikenneviraston hallinnoima infraomaisuus, kyseessä on lähes 30 miljardin euron omaisuus. Valtion muilla toimijoilla on kiinteistövarallisuutta reilun puolen miljardin arvosta. Jari Härkönen kontrahti 4 2010 13
Mittaustiedoilla päästösotaan Senaatti-kiinteistöt tuo ensi vuoden aikana asiakkailleen tarjolle palvelun, jolla ne voivat mitata toimitilojensa käytöstä aiheutuvan hiilijalanjäljen. Määrittäminen auttaa ympäristövaikutusten vähentämisessä. Tavoitteena on mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava rakennus. Maarit Seeling Hiilijalanjälki on tällä hetkellä ilmastovaikutusten suosituin mittari. Hiilijalanjäljellä viitataan siihen, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä eri toiminnoista aiheutuu. Se voidaan laskea erikokoisille organisaatioille, tuotteille tai palveluille.»mittaristo auttaa asettamaan tavoitteet hiilijalanjäljen pienentämiselle. Se osoittaa selkeästi pienten tekojen vaikutuksen ja miten jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa jäljen suuruuteen. Talotekniikan avulla kiinteistön käyttöä voidaan ohjata ympäristöystävällisemmäksi. Tavoitteena on optimaalinen kulutustaso, jota seurataan, mitataan ja ohjataan aktiivisesti», Senaatti-kiinteistöjen ympäristöasiantuntija Juha Kortesalmi toteaa. Organisaatioiden hiilijalanjäljen mittaamiseen on kaksi tärkeää syytä: Suomen hallitus on muiden länsimaiden mukana sitoutunut valtaviin päästövähennystavoitteisiin. Vuoteen 2050 mennessä Suomen pitää leikata kasvihuonepäästöjään 80 prosenttia pienemmiksi. Toisaalta vihreys on myös toiminnan edellytys, kun eri sidosryhmät vaativat ympäristövaikutusten osoittamista. Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen on sekä taloudellinen että imagollinen tekijä.»kulutus, päästöt ja kustannukset ovat sidoksissa toisiinsa. Päästöjen vähentäminen merkitsee yleensä myös kulujen vähentämistä, kun energiankulutuksen aiheuttamat kustannukset pienenevät. Kun laskennallisesti voidaan osoittaa, missä kohdin vuotaa, niin myös toimenpiteet voidaan kohdentaa oikein», Kortesalmi huomauttaa. Johtamisen apuväline Rakennetun ympäristön merkitys on suuri ilmastonmuutoksessa ja sen torjunnassa. Rakennukset aiheuttavat peräti 40 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä.»asiakkaamme ovat olleet kiinnostuneita tällaisen palvelun saamisesta. Toivomuksena tietysti olisi, että ennen pitkää hiilijalanjäljen mittaamisesta tulisi osa toiminnan ohjausta ja samanlainen johtamisen työkalu kuin esimerkiksi euroista tai kilowateista», Kortesalmi visioi. Palvelu perustuu organisaation käyttämään tilaan ja energiankulutukseen. Hiilijalanjäljen suuruus lasketaan näiden tietojen pohjalta. Uutta palvelua on tähän mennessä kokeiltu Senaatti-kiinteistöjen omissa ja muutamien asiakkaiden toimitiloissa. Kortesalmi luonnehtii pilotteja rohkaiseviksi. Kokemusten pohjalta harkinnassa on muun muassa työmatkatietojen liittäminen mittaristoon. Ongelmana tässä vaiheessa kuitenkin vielä on, että ne eivät perustu tarkkaan mittaukseen vaan työntekijöiden omaan ilmoitukseen. Toisaalta valtion tiukka matkustussääntö antaisi pohjaa myös näiden tietojen mukaanotolle. Valmistuttuaan hiilijalanjäljen mittauspalvelu liitetään osaksi Senaattikiinteistöjen vakiotarjontaa. Tieto lisää ymmärrystä Hiilijalanjäljen mittauspalvelun lopullinen valmistuminen on kytköksissä meneillään olevaan valtionhallinnon tilatietoprojektiin. Kaikki ministeriöt, virastot ja laitokset sekä Senaattikiinteistöt sopivat tämän vuoden aikana toimenpiteistä, joilla tilatiedot siirretään tietojärjestelmään. Samalla otetaan käyttöön raportointipalvelut. Hankkeen tavoitteena on seurata ja tehostaa valtion tilankäyttöä sekä pienentää energiankulutusta.»kun kaikkien hallinnassamme olevien kiinteistöjen tilatiedot on saatu syötettyä Optimaze.netiin, pystymme kohdentamaan sinne myös energiankulutustietoja. Päästöt voidaan laskea näistä tiedoista hyvinkin helposti. Energianmittaustietojen saaminen on pieni haaste. Parhaassa tapauksessa ne ovat tarkkaa mittaritietoa, mutta joissain tapauksissa tiedot on Optimazen avulla jyvitetty kiinteistön käyttäjien kesken. Tiedot ovat siten usein arvioita, mutta kyllä ne silti suuntaa näyttävät», Kortesalmi selvittää. 14 kontrahti 4 2010
Tarjoamme avaimet toimiviin ratkaisuihin Jukka Lemmetty Info Kortesalmi tähdentää, että hiilijalanjälkitietoja pitää osata käyttää oikein. Ketään ei pidä syyllistää jäljen perusteella.»päästömittaus tulee absoluuttisesta energiankulutuksesta. Se ei ota huomioon onko ulkona helle tai pakkanen. Siinä mielessä kyse on aika tylystä mittarista. Siksi mittareita on osattava lukea. Ehdottomuus on kuitenkin ainoa keino, jolla kulutukseen voidaan ylipäänsä vaikuttaa», Kortesalmi huomauttaa. Hiilijalanjäljen mittauspalvelu» Senaatti-kiinteistöt tarjoaa vuoden 2011 aikana asiakkailleen palvelun, jolla voi mitata toimitilojen käytöstä aiheutuvan hiilijalanjäljen.» Mittaristo auttaa asettamaan tavoitteet hiilijalanjäljen pienentämiselle.» Tavoitteena on optimaalinen kulutustaso, jota seurataan, mitataan ja ohjataan aktiivisesti.» Kytköksissä valtionhallinnon tilahallintaprojektiin, jossa kaikki tilatiedot kootaan yhteen rekisteriin (Kontrahti 3/2010). kontrahti 4 2010 15
onipaikkainen eli hajautettu työ tarkoittaa sitä, että työtä tehdään yksin tai yhdessä erilaisissa tiloissa kuten toimistossa, etätyöpisteessä, sidosryhmien luona, kotona, julkisissa tiloissa tai vaikkapa junassa. Tämän mahdollistaa teknologian tehokas hyödyntäminen. Vastikään päättyneen Monipaikkainen Virasto -hankkeen (MoVi) pilottiorganisaationa oli Maaseutuvirasto. Hankkeen projektipäällikkönä toiminut tutkija Johanna Haapamäki Aalto-yliopiston BIT Tutkimuskeskuksesta löytää hajautetusta työstä monia etuja.»monipaikkaisuus tarjoaa mahdollisuuden työskennellä lähellä sidosryhmiä. Osaavia työntekijöitä voi rekrytoida eri puolilta, sillä teknologian ansiosta työtä voi tehdä lähes mistä vain», Haapamäki kertoo.»uuden teknologian ja työtapojen omaksuminen ovat tätä päivää. Monipaikkaisuus tuo työhön joustavuutta ja teknologian hyödyntäminen kustannussäästöjä matkustustarpeiden vähentyessä.» Muutos koskee koko organisaatiota Monipaikkainen työ edellyttää vahvaa tukea organisaatiolta. Uusien työtapojen ja teknologian käyttöönottoa sekä työntekijöiden ymmärrystä hajautetusta työstä voi kehittää valmennuksen avulla.»keskeistä on, että kun kehitetään IT- ja henkilöstöpalveluja, otetaan kaikki myös etäällä työskentelevät aina huomioon. Tämä on tärkeää organisaatioviestinnässä, jonka yksi tehtävä on luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta organisaation eri osien välille.» Uuden teknologian myötä IT:n ja sen tuen rooli korostuvat. Haapamäki muistuttaa, ettei IT saa kuitenkaan hallita työtä vaan se on väline sujuvaan työn tekemiseen. Oleellista on, että yhteydenpito mahdollistetaan etäältä, ja liikkuvilla työntekijöillä on pääsy organisaation järjestelmiin. Tietokoneiden on oltava myös riittävän tehokkaita mikä onkaan turhauttavampaa kuin hidas kone kangertelevine yhteyksineen. Haapamäki korostaa, että kaikkien ratkaisujen pitäisi tukea organisaation perustehtävää ja ihmisten työtä. Kun ymmärretään, mitä ja miten työtä tehdään, osataan tunnistaa myös tiloja ja teknologiaa koskevat tarpeet paremmin. Muutosta ei kannata ajatella yksinomaan IT-projektina, sillä kyse on myös toiminta- ja ajattelutapojen muutoksesta. Vaarana on, että teknologiaa ei omaksuta tai että työtä joudutaan tekemään teknologian ehdoilla. IT-osaston pitääkin tehdä tiivistä yhteistyötä henkilöstöosaston ja tiloista vastaavan kanssa. Chat ja videoneuvottelut välineinä MoVi-hankkeessa keskeisiksi monipaikkaista työtä tukeviksi teknologiavälineiksi ovat nousseet chat sekä työasemakohtainen ja neuvotteluhuonekohtainen videoneuvottelu.»teknologiavalmennuksessa kannattaa mennä ruohonjuuritasolle ja järjestää esimerkiksi työasemakohtainen videoneuvottelukoulutus virtuaalipalaverikoulutuksena. Työntekijät oppivat samalla yhdessä, miten ja millaisissa tilanteissa voi itse sovellusta hyödyntää.» Monipaikkainen tietotyö vaatii erilaisia työtiloja myös toimitiloissa: yksityisiä tiloja, pienryhmätiloja tai isompia neuvotteluhuoneita. Monipaikkaisuudella ja liikkuvuudella on vaikutuksensa myös tilojen käyttöasteeseen.»avainasemaan nousevat tilojen joustavuus ja muunneltavuus. Olemme pohtineet, voisiko työtiloja kenties jakaa osittain sidosryhmien kanssa. Sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden huomioi minen mahdollisuuksien mukaan on hyödyllistä myös teknologiaa valittaessa. Suunnittelun olisi siis alun alkaen hyvä olla kokonaisvaltaista.» Johtaminen ja esimiestyö muuttuvat Kun työntekijät ahertavat fyysisesti eri tiloissa, esimieheen tai työkavereihin ei enää törmää sattumalta. Johtaminen ja yhteistyö monimutkaistuvat. Hajautetussa työssä korostuvatkin juuri ihmisten ja vuorovaikutuksen johtaminen.»esimiehen tulee huolehtia siitä, että kaikki ymmärtävät yhteiset tavoitteet ja syntyy yhteinen ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Työnjaon on oltava selkeä. Esimiehen kannattaa olla Miten Monipaikkainen työ on tulevaisuuden tapa tehdä töitä. Se säästää aikaa ja rahaa sekä lisää joustavuutta. Onnistuminen edellyttää uusien toimintatapojen ja teknologioiden omaksumista. monipaikkainen työ saadaan toimimaan? Marjo Tiirikka 16 kontrahti 4 2010
aktiivisesti yhteydessä työntekijöihin. Hän voi myös helpottaa yhteydenottoja järjestämällä aikaa, jolloin on varmasti tavoitettavissa esimerkiksi videon tai chatin välityksellä.» Teknologia helpottaa tavoitettavuutta ja tiedonkulkua. Maaseutuvirastossa otettiin käyttöön läsnäolotietosovellus, jonka avulla tietokoneen avautuessa näkee heti, kuka on paikalla ja kuka ei.»läsnäolotieto ja chat madalsivat kynnystä ottaa pienissäkin asioissa yhteyttä kollegaan tai esimieheen. Aluksi oli vähän epäselvää, miten läsnäolotietoa käytetään, ja jotkut epäilivät välinettä käytettävän työnteon tarkkailuun. Asiasta keskusteltiin ja sen käyttöä selvennettiin. Sovellukseen liittyvä chat koettiin alusta asti helpoksi ja nopeaksi kommunikointivälineeksi ja sen käyttö lisääntyi nopeasti.» Monipaikkaisuus edellyttää vahvaa esimiehen ja työntekijöiden luottamusta siihen, että työt tulevat tehdyksi, vaikka joka päivä ei nähtäisikään. Luottamus syntyy Haapamäen mukaan siitä, että työntekijät ja esimiehet ovat tavoitettavissa ja yhteydessä toisiinsa aktiivisesti ja säännöllisesti.»esimiehen ja työntekijöiden pitää yhdessä sopia pelisäännöistä ja siitä, miten työtä seurataan. Työntulokset ja aikataulussa pysyminen ovat tärkeintä, eikä se, ollaanko työpöydän ääressä aina kahdeksasta neljään.» Juuso Paloniemi Mitä monipaikkainen työ tarkoittaa? Monipaikkaista työtä tehdään joko yksin, työpareina tai erikokoisina ryhminä eri paikoista käsin pääosin sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden avulla. Työyhteisö voi olla esimerkiksi sellainen, että sillä on päätoimipiste, mutta osa työntekijöistä tekee etätyötä asiakkaan tiloista tai kotoa käsin. Osa saattaa tehdä myös liikkuvaa työtä, jolloin matkustamisaikaa on hyvä kyetä hyödyntämään työskentelyyn. Mikä on MoVi-projekti? Monipaikkainen Virasto (MoVi) -hanke toteutettiin 2008-2010. Projektissa tutkittiin monipaikkaisen työskentelyn fyysisiä, virtuaalisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia ja esteitä sekä siirtymistä hajautettuun työskentelyyn. Samalla kehitettiin opas hajautettua ja mobiilia työtä tekeville valtionhallinnon organisaatioille. Hankkeen rahoittajina olivat Tekesin TILA-ohjelma yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen, Microsoftin, TeliaSoneran ja Videran kanssa. Lisätietoja: www.senaatti.fi > Toiminta > Työympäristön kehittäminen > Tutkimushankkeet > MoVi Lue verkosta myös tutkija Jouni Virtaharjun haastattelu siitä, miten liikkuva työ vaikuttaa toimitiloihin. kontrahti 4 2010 17
Poliisikoulu on oma Poliisiammattikorkeakoulun kampus Tampereen Hervannassa on täynnä mielenkiintoisia tiloja ja yksityiskohtia. Alueella sijaitsevat muun muassa lähes tuhannen opiskelijan asuntolat, kokonainen kulissikaupunki sekä oma museo. Mari Vehmanen 18 kontrahti 4 2010
maailmansa Poliisiammattikorkeakoulun kampus kuhisee syksyisenä perjantaipäivänä elämää. Opiskelijat, henkilökunta ja eri puolilta Suomea täydennyskoulutuksiin saapuneet poliisit kansoittavat oppilaitoksen käytäviä, ruokalaa, kirjastoa ja opetustiloja. Ihmisvilinästä huolimatta yleisvaikutelma on rauhallinen ja avara.»juuri tämä on mielestäni tilojemme suurimpia vahvuuksia: toimintojen laajuuteen nähden tunnelma on suorastaan yllättävän väljä. Viihtyisyys onkin meillä eräs tärkeä opiskelua ja työntekoa edistävistä asioista», turvallisuuspäällikkö Olli Sainio toteaa. Vuonna 2008 nykyisessä laajuudessaan aloittaneen Poliisiammattikorkeakoulun alue tarjoaa kaiken, mitä suomalaisen poliisikunnan tutkintokoulutus sekä alan tieteellinen tutkimus tarvitsevat. Tavanomaisten luokkahuoneiden lisäksi koulusta löytyy muun muassa niin kutsuttu johtokeskus. Sen tietokoneiden ja jättiscreenien äärellä opiskelijat voivat todellisen kaltaisissa oloissa harjoitella kenttätoiminnan johtamista. Niin ikään ajoharjoittelurata, uimaja urheiluhallit sekä ampumaradat ovat ahkerassa käytössä. Kampus on myös lähes tuhannen opiskelijan koti Tampereen suurin majoituslaitos, kuten oppilaitoksen väki sanoo.»ja totta kai meillä on myös oma pubi, Pilkku. Se on Suomen ainoa poliisipubi», hallintojohtaja Timo Rajala mainitsee. Kotihälytys kulissikaupungissa Ehkä kaikkein mielenkiintoisin Poliisiammattikorkeakoulun kohteista on»kulissikaupungissa voi simuloida erilaisia tilanteita.»»täällä voi simuloida tilanteita, joita olisi hankala lavastaa oppilai toksen ulkopuolelle», sanoo kulissikaupungin pormestariksikin tituleerattu ylikomisario Jukka Salomaa (oik.). Vierellä kiinteistöpäällikkö Juha Parviainen Senaattikiinteistöistä. kontrahti 4 2010 19
harjoittelualue»kulissikaupunki». Sen katunäkymä on kuin mistä tahansa suomalaisesta taajamasta: hotelli, ravintola, Alko, poliisilaitos, bussiasema ja kukkakauppa reunustavat pääkadun vartta. Tarkempi katse kuitenkin paljastaa, että kyse on hyvin aidonoloisista kulissirakenteista.»täällä on mahdollista simuloida tilanteita, joita esimerkiksi turvallisuussyistä olisi hankala lavastaa oppilaitoksen ulkopuolelle. Tilojen muunneltavuus, jaettavuus ja monikäyttöisyys ovat kaiken perusta: käynnissä voi olla rinnakkain vaikka kolme hyvin erilaista harjoitusta», kulissikaupungin pormestariksikin tituleerattu ylikomisario Jukka Salomaa kertoo. Tavallista kerrostaloa muistuttavassa harjoittelurakennuksessa on parhaillaan menossa peruskurssilaisten oppitunti. Kolmen opiskelijan poliisipartio on tullut tarkastuskäynnille asuntoon, josta kuuluvasta metelöinnistä naapurit ovat tehneet ilmoituksen. Tyhjien olutpullojen ja lattialla lojuvien lelujen keskeltä partio löytää riitelevän pariskunnan.»onnistuessaan tämän harjoituksen pitäisi päättyä lastensuojeluilmoituksen tekemiseen», Jukka Salomaa selittää. Kinastelevaa pariskuntaa näyttelevät saman kurssin opiskelijat.»niin kutsuttuna maalihenkilönä esiintyminen on tärkeä osa harjoitusta. Vastapuolen rooliin asettuminen on hyvä keino vertailla opiskelukavereiden suorituksia ja miettiä, miten poliisi voi omalla käytöksellään vaikuttaa erilaisiin tilanteisiin», Jukka Salomaa sanoo. Räjähteiden jäljillä Tutustumiskierros kulissikaupungissa jatkuu. Rakenteita värittävät siniset ja punaiset täplät, jotka kertovat väriammuksilla tehdyistä aseenkäyttöharjoituksista. Pimennysverhojen ansiosta sisätilat voidaan hetkessä muuntaa myös pimeänharjoitteluun sopiviksi. Info Poliisimuseo vie menneeseen» Poliisimuseo on Poliisiammattikorkeakoulun ainoa osa, joka on avoinna yleisölle.» Museon perusnäyttely esittelee suomalaisen lainvalvonnan historian keskiajalta aina tähän päivään. Näyttelyä elävöittävät muun muassa poliisin asut ja kulkuneuvot eri aikakausilta.» Vaihtuvat erikoisnäyttelyt esittelevät sekä museon omia että ulkopuolisia kokoelmia.» Lasten suosikki on toiminnallinen poliisikamari Pokela. Siellä pienet vierailijat saavat pukeutua oikeaan poliisiunivormuun ja suorittaa erilaisia tehtäviä.» Vaajakatu 2, Tampere. Avoinna ti pe 10 15, la 12 17. Ei sisäänpääsymaksua. 20 kontrahti 4 2010