Tulevaisuus minussa - lapsen oikeus kiinnittyä yhteisöönsä 8.9.2009 Pääsihteeri, dosentti Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Teemat Yhteisöön kiinnittymisen lähtökohdista: Yhteiskunta Koti Lähiyhteisö
Yhteisöllisyydest llisyydestä Yhteisö koostuu ihmisistä joilla on jotakin yhteistä, joita yhdistää yhteenkuuluvuuden tunne Yhteisö voi olla luonnollinen, johon synnytään, kuten perhe tai suku Yhteisö voi olla vapaaehtoinen, ja yhteisön jäseniä yhdistää esim. aate Yhteisö voi olla pakollinen, kuten kuuluminen johonkin kuntaan Yhteisö voi antaa turvaa ja suojaa Yhteisö voi antaa mahdollisuuksia valtaan ja arvostukseen
Yhteisöllisyydest llisyydestä Yhteisöllisyyden perusyksikkönä ja alkumuotona on pidetty perhe Yhteisön tunnusmerkkinä on yhteisessä paikassa oleminen, ihmisten välinen dialogi, yhteisen ajan käyttö, ja perinteiden omaaminen Gemmeinschaft (perinteinen) ja Gesellschaft (moderni yhteiskunta, perustuu pitkälti taloudelliseen hyötyyn) me ja nuo on yhteisöllisyyden merkki, mutta samalla määrittää muukalaisiksi nuo ; yhteisöllisyyden pimeä puoli
Haasteena Ihminen ei voi olla liittymättä yhteisöön Yhteiskunnasta marginalisoituminen tarkoittaa myös, että yksilö etsii itselleen uuden yhteisön johon liittyä Toisinaan tämä toinen yhteisö edustaa alakulttuuria, jossa voi esimerkiksi olla käänteinen moraalijärjestelmä jonka yksilö ryhtyy kokemaan omaksi Miten luoda vahvaa, myönteistä yhteisöllisyyttä, joka ei ole muita poissulkeva, vaan muille avautuva?
Lapsen oikeus kiinnittyä yhteisöö öön Tarkoittaa, että kaikilla lapsilla oikeus olla yhteisönsä hyväksytty ja arvostettu jäsen Marginalisoitumisen riski alkaa jo ennen syntymää Tuloerojen kasvaessa, kasvavat myös mm. lasten terveyserot Lasten kasvuolot polarisoituvat, ja syrjäytymisriski kasvaa
Lapsiperheiden köyhyysastek Lapsiperheiden köyhyysaste kasvanut Suomessa merkittävästi. Tilastokeskuksen vuoden 2007 tulonjakotilaston ennakkotietojen mukaan lapsiköyhyysaste oli peräti 13,9 % vuonna 2007, kun se oli 6,2 % vuonna 1997. Vuonna 2007 pienituloisuusrajan alapuolella olevissa kotitalouksissa oli 151 700 lasta. Pienituloisen kotitalouden käytettävissä olevat vuositulot ovat pienemmät kuin 60 % koko väestön vastaavasta mediaanitulosta.
Yksinhuoltajat Yksinhuoltajaperheiden pienituloisuusaste oli 32,3 % vuonna 2007, kun avio- tai avoparien, joilla on lapsia, pienituloisuusaste oli 9,8 %. Stakesin tilaston mukaan yksinhuoltajakotitalouksista toimeentulotukea sai vuoden 2007 aikana peräti 23,3 %, kun avio- tai avopareista, joilla on lapsia, toimeentulotukea sai 4,3 %.
Taloudellisten tekijöiden iden vaikutuksista lapsiin Perheen talousongelmat selittävät 50% lasten mielenterveysongelmien vaihtelusta Ongelmat välittyvät lapsiin vanhempien kautta Vanhemmuuden laatu ei ole vakiona pysyvä vanhempien ominaisuus tai taito, vaan se on riippuvainen perheen tilanteesta ja vanhempien voimavaroista Vanhemmat tulevat impulsiivisiksi ja kovakouraisiksi, eivät jaksa valvoa lasten menemisiä tai antaa lapsille tukea (Leinonen 2004) Isän työttömyys yhteydessä pojan alkoholikäyttöön ja heikkoon koulumenestykseen Oma kommentti: erityisesti kun vanhempien taustassa on lapsuuteen liittyviä vahingoittavia tekijöitä, ulkoinen lisäriski voi olla vanhemmuutta haavoittava.
Lasten terveyseroista Vähemmän tietoa kuin keski-ikäisten terveyseroista Äidin raskausaikainen tupakointi yleisempää vähän koulutetuilla äideillä Ennenaikaisen synnytyksen ja pienipainoisuuden riski suurempi alemmissa sosiaaliluokissa 1-12kk vauvojen kuolleisuudessa erot kasvoivat 1990-luvulla 12-16v terveys huonompi mitä matalampi vanhempien sosiaaliryhmä ja mitä huonompi oma koulumenestys
Koti kasvuympärist ristönä Suojaavat tekijät: lapsella pysyvät ja turvalliset kiintymysuhteet perheessä lapsen tarpeista huolehditaan arki on ennakoitavissa ja luotettava
Suojelevan vuorovaikutuksen merkityksestä Lapsen maailma on oltava pieni ennen kuin se voi laajentua isoksi Yhteisön jäseneksi kasvaminen edellyttää ensin dyadia: Das Du ist älter als das Ich Ihmislapsen minä syntyy vuorovaikutuksessa toisen tärkeän ihmisen kanssa (significant other) Lapsi orientoituu ensin aikuista kohti, ja sitten aikuisen kautta maailmaan
Kiintymyssuoja Suojelevaa vuorovaikutusta Fysiologisia tarpeita tyydyttävää ja säätelevää vuorovaikutusta Tunteita jakaavaa ja säätelevää vuorovaikutusta Lapsen kehitystä tukevaa vuorovaikutusta
Sisäinen inen turva Lasta ei tarvitse suojella elämältä, vaan hän tarvitsee valmennusta elämään. Lapsi on turvassa, kun hänen ympäristönsä on kognitiivisesti ja emotionaalisesti totta. Asioista puhutaan, ne nimetään oikein ja niille annetaan myös tunnepitoinen merkitys.
Suojeltu ja suojaton Suojaton lapsi voi olla kykenemätön ottamaan vastaan hyvää, ja hänen mielensä voi kiinnittyä pahaan Suojeltu lapsi kykenee suojelemaan itse itseään. Hänen mielensä kiinnittyy hyvään, ja hän pyrkii suojautumaan pahasta
Syrjäytynyt ytynyt vai syrjäytetty? ytetty? Syntyy helposti kehä, jossa heikoista lähtökohdista tuleva lapsi kohtaa syrjintää jo päiväkodissa Tavallisin syrjimisen muoto päiväkodissa on poissulkeminen ryhmästä lapsi ei pääse mukaan leikkeihin Päiväkodissa syrjitty lapsi suuremmassa riskissä joutua ryhmän ulkopuolelle myös koulussa Yksinäisen lapsen riski kohdata myös kiusaamista ja/tai väkivaltaa on suurempi
Syrjäytynyt ytynyt ja syrjäytetty? ytetty? Suhteellisen köyhyyden merkitys on lapsuusiässä suuri samaistumisen tarve Taloudellisilla tekijöillä vaikutus myös harrastusmahdollisuuksiin Myös koulukerhojen ja aamu- ja iltapäiväkerhojen merkitys korostuu
Kohti inkluusiota yhteisöllisyyden mahdollisuudet Lapsi kiinnittyy turvallisesti yhteisöönsä, kun hän kokee: - olevansa yhteisön pidetty jäsen - voi turvallisesti ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan, ja ne otetaan vastaan arvokkaina ja merkityksellisinä - hän voi turvautua yhteisönsä aikuisiin ja luottaa saavansa pulmatilanteissa apua Tarvitaan sekä yleisiä, koko yhteisöä koskevia toimenpiteitä, että täsmällisiä, kriittisiä tilanteita koskevia toimintatapoja
Näin luodaan edellytyksiä globaalisuudelle: Lapsi joka on kokenut arvostusta, osaa antaa arvoa muille Lapsi joka kuuluu yhteisöön, omaksuu yhteisön arvoja Turvallinen yksilö voi avautua vastaanottamaan muita, turvaton torjuu tai hyökkää
Lapsen oikeudet Lapsen oikeus hellyyteen ja rakkauteen Lapsen oikeus turvallisiin ja pysyviin ihmissuhteisiin Lapsen oikeus arkirutiineihin Lapsen oikeus olla iloinen ja tuottaa iloa Lapsen oikeus itkuun ja lohdutukseen Lapsen oikeus leikkiin ja luovuuteen Lapsen oikeus rajoihin ja oikeus tutkia niiden kestävyyttä Lapsen oikeus ystäviin Lapsen oikeus kiinnittyä häntä ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan
Kiitos!