INNODRIVE the EU 7. puiteohjelma No. 214576 TEKES Aineeton pääoma Kansainvälisessä vertailussa Hannu Piekkola YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄT: SUOMALAISTEN YRITYSTEN AINEETON PÄÄOMA 21.3.2011 Vaasa Seminaari TALOUDEN HAASTEET JA UUSI HALLITUS: Yritysten menestystekijät ja muistioita tulevalle hallitukselle www.innodrive.org 21.3.2011 2 Vaasan yliopisto 1
Aineeton pääoma (intangible capital) Kansantaloudellinen tilinpito: kaikki se toiminta jota ei kuluteta yhden vuoden sisällä on investointia tulevaisuuteen Tutkimus- ja kehitystoiminta 6% työntekijöistä Ei kansantalouden tilinpidossa - Tilinpidossa ainoastaan ohjelmiston, tietokannat, mineraalien etsintä, viihdeteollisuus Organisaatiopääoma 6% työntekijöistä Johtamiseen ja markkinointiin liittyvä toiminta Konsultointi, brändäys Informaatioteknologia 2% työntekijöistä ICT työntekijät Yritysten tarjoama koulutus, uudet finanssituotteet 21.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 3 Aineettoman pääoman sisältäminen BKT:hen maan tasolla Kansantalouden tilinpito, Eurostat kyselyt, EUKlems Corrado Hulten Sichel jako EU27 uusi aineeton pääoma joka ei tilinpidossa 5.5% BKT:sta Market research New financial products Training Advertisement OC purchased OC management Architectural design R&D New intangibles GDP shares 21.3.2011 4 Vaasan yliopisto 2
Aineettoman pääoman sisältäminen BKT:hen Suomi: T&K dominoi kuten pohjoismaissa 10 9 Scientific R&D 8 7 Market Research 6 5 Advertising 4 Firm specific human capital 3 2 1 98 99 00 01 02 03 04 05 Organizational structure (own account component) Organizational structure (purchased component) 21.3.2011 5 1 Figure 1: Intangibles as share of GDP (%) 2005: EU 27 countries (and Norway) 9 % 3. 0.9 % 1. 0. 1. 1. 2. 0. 1. 2. 0. 1. 2. 0. 2. 1. 0. 1. 2. 0. 2. 1. 0. 2. 1. 0. 1.9 % 2. 0. 2. 2. 0. 2. 2. 0. 0. 3. 1. 2. 2. 0. 3. 1. 1. 2. 2. 1. 0. 3. 2.9 % 1. 1. 9 % 3.9 % 0. 2. 3.9 % 2. 2. 2. 0. 3..9 % 3. 1. 2.. 4. 0.9 % 2.5 % 4. 0. 2.9 % 4. 1. 4. 2.8 % 4. 2. 1. 2. 1. 4. 5. 0.9 % Scientific R&D investment Organizational competence excl. training Other 21.3.2011 6 Source: Innodrive, www.innodrive.org Vaasan yliopisto 3
2 Figure 2. Tangible and Intangible Investment as share of GDP (%) 2005: EU 27 countries (and Norway) 2 1 1 1 1 1 4. 2. 2.9 % 4. 4. 3. 2. 5. 4. 4. 5. 4. 4. 5. 5. 4. 3.. 7 6. 4. 4. 7. 7. 4. 5.. 7. 5.. 7 6.. 7 7. 7. 8. % 6.5 6. 8. 8. % 6.4 8. % 6.4 5.9 % 9. 10. 5. 7. 8. 8 7. 9. 11. 8. 15. 4. Intangible investment Tangible investment 21.3.2011 7 Source: Innodrive, www.innodrive.org Aineettoman pääoman rakenne T&K intensiiviset maat (Ruotsi, Suomi, Saksa): aineetonta pääomaa keskimääräistä enemmän Uusi kasvu organisaatioinvestoinneista ICT pääomaakin keskinkertaisesti Organisaatiopääomaa käyttävät: UK, Belgia, Tsekit, Hollanti, Unkari T&K investoinneille edelleen tarvetta, mutta niiden sisältö voi olla ei-perinteinen, vrt. Iso-Britannia jonka T&K voidaan mitata monella tavalla Muuta aineetonta pääomaa: Tsekit (architectural design), Ranska (koulutus), Hollanti ja Luxemburg (uudet finanssituotteet) Uudet jäsenvaltiot päässeet Saksan imuun, vrt. Viro ja Suomi Kiinteät investoinnit määrääviä: Etelä-Eurooppa (PIGS maat) 21.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 8 Vaasan yliopisto 4
Muutos kiinteistä aineettomiin investointeihin kasvun lähde Menestyvät Suomi ja Saksa kiinteät investoinnit laskeneet. Suomen etuna suhteellisen hyvä tuottavuuden kasvu Saksaan verrattuna Saksassa tingitty enemmän palkoista Iso-Britannia, Irlanti Kasvu aineettomien investointien kautta etenkin organisaatiopääoma Paljon kaikkia investointeja14-20% BKTs:sta. Norja, Tsekit, Ruotsi, Belgia ja Malta mutta eivät kasvun kärjessä PIGS maat Kiinteät investoinnit tuottavat vähän: kriisi 21.3.2011 9 Yritysaineisto Innodrive Suomi (UNIVAASA) 1995-2008 3, 000 yritystä 400,000 työntekijä UK (NIESR) 1998-2006 10,000 yritystä 20% arvonlisästä Kyselyt Kolmenumerotasolla yhdistetty työvoimakyselyyn (ammatit) Norja (NORSTAT) 1999-2006 6,202 yritystä ja 21,816 yritysvuosihavaintoa 2003 06 Saksa (DIW) 1999-2003 1.5 miljoonaa toimipaikkaa noin 20 miljoonaa työntekijää, Social Security Dataset (SSD) Tsekit (CERGE EI) EI) 2000-20072007 2,000 yritystä ja yli1 miljoonaa työntekijää vuosittaine AMADEUS tietokanta Slovenia (IER) 1994-2004 Tuloslaskelma ja tasetietokanta, yritysten veroilmoitukset ja yritysrekisteri 500,000 työntekijää 26,000 yrityksessä 11 vuoden ajalta 21.3.2011 10 Vaasan yliopisto 5
Innodrive yritysaineisto Suomessa Suomi1995-2008 EK:n palkka-aineisto, Suomen Asiakastiedon tilinpäätösaineistot Ammatit, työkokemus, koulutus, tunti- ja vuosipalkat Yrityksen joiden liikevaihto yli 1.5 miljoonaa n. 10 000 yritystä Yhdistetty työntekijä-yritysaineisto 3,000 yritystä vuosittain 400,000 työntekijää ¼ yksityisestä sektorista Aggregoitu edustamaan yksityistä sektoria 21.3.2011 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 11 Figure 1. Organisaatio, T&K ja ICT työntekijöiden osuus kaikista 2003 1 9 % UK Finland Germany Czech Rep. Slovenia Norway Management Marketing ICT Work R&D Work Yleisesti organisaatio- T&K ja ICT työntekijöitä 14-18% kaikista, mutta koostumus vaihtelee Suomessa organisaatiotyöntekijöitä vähän, etenkin johtoa 21.3.2011 12 T&K työntekijät 6% (Pohjoismaat) ja 4% (UK) Vaasan yliopisto 6
Aineeton investointi osuutena yksityisen sektorin arvonlisästä SUOMI ISO-BRITANNIA 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Organizational investment Organizational investment (PER) 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Organizational investment Organizational investment (PER) R&D investment NORJA NORWAY ICT investment R&D investment ICT investment SUOMI, NOR JA: T&K 4-6% ylittää organisaatiopääoman, 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Organizational investment Organizational investment (PER) R&D investment ICT investment ISO-BRITANNIA organisaatiopääoma 5% ylittää T&K Investointien taso ei ole muuttunut 2000-luvulla 13 Aineeton investointi osuutena yksityisen sektorin arvonlisästä GERMANY CZECH REPUBLIC 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Organizational investment Organizational investment (PER) 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Organizational investment Organizational investment (PER) 9 % R&D investment SLOVENIA ICT investment R&D investment ICT investment Saksa, Tsekit: T&K 4-5% ylittää organisaatiopääoman 2-3% Tsekit, Slovenia kasvua yli ajan 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Organizational investment R&D investment ICT investment 14 Vaasan yliopisto 7
Kilpailukyky = aineeton pääoma tehokkaassa käytössä Pitkällä aikavälillä 1970-luvusta osuus BKT:sta tuplaantunut US: viidesosa tuottavuuden kasvusta1995-2004 - Investoinnit kasvaneet enemmän kuin Euroopassa Aineettomien investointien kasvu tyssännyt 2000-luvulla - Mutta uuden kasvun lähde - Lisäävät voittoja enemmän kuin kiinteät investoinnit Päätöksenteko ja resurssien allokaatio Pitkän aikavälin kasvuvaikutukset 5 vuoden päähän Vakuudet vajaita: julkisen vallan tuilla tehtävänsä Selittää yritysten markkina-arvon kehitystä yli sen mitä analyytikot tietävät Investoinnit aliarvioitu jos aineettomia investointeja ei oteta huomioon: todellinen investonti- ja säästämisaste 5-10% korkeampi 21.3.2011 15 Aineeton pääoma tuo voittoja: tuottavuus-palkkakuilu 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 0.1 0.2 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Productivity - Wage Gap Own Intangibles Productivity - Wage Gap Innovative Regional effects Productivity - Wage Gap Human Capital Vaasan yliopisto 8
Aineeton pääoma kasvukeskuksissa Aineettomat investoinnit yritysten kasvuympäristössä Toiminnalla positiivisia ulkoisvaikutuksia ympäröiviin yrityksiin Keskittyminen samaa luokkaa kuin kiinteissä investoinneissa Organisaatiopääoma kertoo eniten tulevasta kasvusta Organisaatio- T&K ja erityisesti ICT pääoman ovat alueellisesti keskittyneet, tosin niin ovat kiinteät investoinnitkin Aineeton pääoma metropolialueilla Helsinki, Espoo, Vantaa puolet kaikesta Suomessa Lontoon alue 41% Iso-Britannian aineettomasta pääomasta Saksassa laajemmin levinnyt:10 aluetta kattaa 48.3% kaikesta aineettomasta pääomasta. 21.3.2011 17 Suomen alueet ja aineeton pääoma Intangblie per worker 1000 0.45 0.40 0.35 0.30 0.25 0.20 0.15 0.10 0.05 0.00 Aineeton pääoma per työntekijä Manufacturing Construction, hotels, utilities Business services, Trade and telecommunication consumer services 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aineeton pääoma koostumus eri toimialoilla Manufacturing Construction, hotels, utilities Business services, telecommunication Trade and consumer services Org capital R&D capital ICT capital INNODRIVE Brussels workshop February 22-23, 2011 Vaasan yliopisto 9
Aineettoman pääoman kärkialueet EK:n jäsenyritykset oin r työntekijä 1000, 2010 hinn Aineeton pääoma per 60 50 40 30 20 10 0 Aineeton pääoman keskittymät: Aineeton pääoma työntekijää kohti 2006 21.3.2011 19 Organisaatio Tutkimus ja kehitystoiminta Informaatioteknologia Alueen osuus aineettomasta pääomasta (vasen kuvio %) Aineeton pääoma per työntekijä 2006 (oikea kuvio 10000 ) (3.5,39.8] (1.6,3.5] (0.6,1.6] (0.2,0.6] (0.0,0.2] [0.0,0.0] (35.5,49.5] (19.7,35.5] (14.8,19.7] (9.2,14.8] (2.1,9.2] [2.1,2.1] INNODRIVE Brussels workshop February 22-23, 2011 Vaasan yliopisto 10
Valued added per worker 1000 2000 2000 Valued added per worker 1000 INNODRIVE Brussels workshop February 22-23, 2011 Alueellinen tuottavuus Regional productivity excl. intangible investment 1998-2008 110 100 90 80 Joensuu Jämsä 70 60 I 50 40 Ahvenanmaa 30 Kaakksois PIrkanmaa 20 110 100 90 80 70 60 Kotka Hamina Rauma Kouvola Helsinki Turku Pori Vantaa Oulu Jämsä Porvoo Espoo Vaasa Varkaus y = 0.3637x + 51.739 R² = 0.0585 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Jämsä 50 Ahvenanmaa 40 30 20 Joensuu I Regional productivity 1998-2008 Kotka Hamina RaumaKouvola Pori Turku Vantaa OuluHelsinki Jämsä Porvoo Vaasa Espoo Varkaus y = 0.6491x + 46.869 R² = 0.166 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Intangible capital intensity Aineeton pääoma Suomen alueilla Aineeton pääoma on 30-40% kaikesta yksityisen sektorin pääomasta T&K pääoma suurin erä Selittää alueen menestystä ja tuottavuuden kasvua Lisää yritysten voitollisuutta toisin kuin koulutuspääoma joka nostaa palkkakustannuksia saman verran kuin tuottavuutta Metropolialueella palkat muista tekijöistä vielä 10% suuremmat mutta uppoavat elinkustannuksiin ja ei vaikutuksia yritysten voitollisuuteen Ulkoisvaikutuksia eri toimialojen välillä (urbanisoitumisvaikutukset) monipuolinen toimialarakenne hyväksi (lokalisaatioedut) INNODRIVE Brussels workshop February 22-23, 2011 Vaasan yliopisto 11
INNODRIVE Brussels workshop February 22-23, 2011 Suomen yritysten kilpailukyky hyvä mutta kansantalous Japanin tiellä T&K toiminta syytä keskittää, mutta tuotannon läheisyys tärkeää, siksi siirtyy etenevässä määrin ulkomaille Ratkaisevaa mitä globaalisti tapahtuu ja keskim. Suomessa vähemmän T&K:ta tulevaisuudessa Organisaatiopääomaan panostaminen tuottaa Suomessa ja taso riittämätön Globalisaatio lisää kysyntää Jatkuva uudistuminen, palkkiojärjestelmät Laajempi tiimityö, avainasemassa 15% kaikista työntekijöistä eikä vain ylin johto Vaatii pidempiaikaisia investointeja ja kasvaa yrityksen sisällä joten rajut markkinoiden muutokset voivat haitata sen akkumuloitumista. Yksikkötyökustannukset alentuneet 2000 Selittäjänä tuottavuuden kasvu eikä palkkojen lasku Suomen väestöllä varaa yhteen metropoliin Aluepolitiikkakin voi olla tehokasta kun koulutettuja on riittävästi saatavilla Vaasan yliopisto 12