LAPIN ALUEELLINEN METSÄOHJELMA 2016-2020 LUONNOS Sisältö sivu Yhteenveto 2 1. Johdanto 2 2. Metsäalan nykytila, toimintaympäristöanalyysi ja tulevaisuuskuvat 3 2.1. Suomen metsäalan nykytila 3 2.1.1. Lapin metsäalan nykytila 4 2.2. Toimintaympäristö 6 2.3. Tulevaisuus 7 2.3.1. Lapin metsäalan lähitulevaisuus 7 3. Lapin alueellisen metsäohjelman visio ja strategiset linjaukset 9 4. Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet 9 5. Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin 15 6. Ohjelman rahoitus ja resurssien kohdentaminen 16 7. Ohjelman vaikutukset 18 8. Ohjelman toimeenpano ja seuranta 19 Liitteet 1
Yhteenveto Laaditaan lopuksi. Lapin alueellinen metsäohjelma 2016-2020 Ohjelman on koostanut metsäkeskus, ohjelman toteutuminen edellyttää kaikkien maakunnan toimijoiden sitoutumista Ohjelman laatimista on ohjannut Lapin metsäneuvosto Ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä on haettu avoimella kyselyllä, työpaja- ja työryhmätyöskentelyllä sekä analysoimalla maakunnan metsä- ja biotalouden avaintietoja Ohjelmassa linjatut kehittämistavoitteet ja toimenpiteet lyhyesti 1. Johdanto Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biotalouden johtava maa Euroopan unionin alueella vuoteen 2030 mennessä. Metsäsektorin merkittävimpien lähivuosien kasvumahdollisuuksien arvioidaan olevan bioenergiassa,biopohjaisissa polttoaineissa sekä puutuotteissa ja puurakentamisessa. Vuonna 2014 valmistuneen Suomen biotalousstrategian keskeiset päämäärät ovat kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, uutta liiketoimintaa biotaloudesta, vahva osaamisperusta biotaloudelle ja biomassojen käytettävyys ja kestävyys. Biotalous on hallituksen merkittävin kärkihanke. Siihen panostetaan yhteensä 300 miljoonaa euroa seuraavavn kolmen vuoden aikana. Kansallisen metsäohjelman ohella toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toteutusohjelmaa 2008 2025 (METSO-ohjelma). Työ- ja elinkeinoministeriön perustaman määräaikaisen Metsäalan strategisen ohjelman keskeisenä tehtävänä on käynnistää ja toteuttaa metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista edistäviä muutosprosesseja. Kestävä toimintatapa on ollut ja on metsätalouden kulmakivi. Kestävyyden käsite ja painotukset ovat kehittyneet vuosikymmenten mittaan. Puuntuotannon kestävyys on ollut maassamme tavoitteena jo yli sata vuotta. Taloudellisella kestävyydellä on läheinen yhteys puun tuottamiseen. Ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys otettiin mukaan tavoitteisiin 1990-luvulla. Metsäohjelmien keskeinen tavoite on kaikin puolin kestävä metsätalous tälläkin kerralla. Tämä metsäohjelma perustuu vuonna 2014 tehtyyn Metsäpoliittiseen selontekoon 2050, Kansalliseen metsästrategiaan 2025 ja vuoden 2015 aikana tehtyyn alueelliseen valmisteluun sekä Lapin tähänastisiin metsäohjelmiin. Alueellinen valmistelu on tehty yhdessä Lapin metsäneuvoston ja alueellisten työryhmien kanssa. Alan toimijoita on kuultu myös laajalla jakelulla tehdyn Internet-kyselyn kautta. Valmistelussa on tehty analyysi alueen metsien käytön nykytilasta ja arvioitu tulevaa kehitystä. Ohjelman strategia, tavoitteet ja käytännön toimenpiteet on priorisoitu Lapin maakunnan tarpeen mukaisiksi, mutta samalla niillä toteutetaan kansallisia tavoitteita. Ohjelmaluonnos kävi laajalla lausuntokierroksella marraskuussa 2015. Lapin metsäneuvosto hyväksyi ohjelman koko metsäalan yhteiseksi toimintaohjelmaksi joulukuussa 2015. Lapin metsäneuvosto kutsuu kaikki toimijat mukaan eturiviin toteuttamaan tätä ohjelmaa maakunnan parhaaksi. 2
2. Metsäalan nykytila, toimintaympäristöanalyysi ja tulevaisuuskuvat 2.1. Suomen metsäalan nykytila Metsä puineen ja muine hyvinvoinnin lähteineen on Suomen biotalouden vankkaa perustaa. Puuston kokonaistilavuus on valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan 2 356 miljoonaa kuutiometriä. Puuston kasvu on 105,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kasvu on lisääntynyt noin miljoonalla kuutiometrillä joka vuosi 40 vuoden mittaisella ajanjaksolla. Vuonna 2014 kokonaispoistuma metsistämme oli 79,2 milj. m³. Runkopuun hakkuumäärä vuonna 2014 oli 2014 noin 65 milj. m³. Tämän lisäksi oksia ja kantoja korjattiin energiapuuksi 3,4 miljoonaa kuutiometriä. Raakapuun käyttö vuonna 2014 oli 73,4 miljoonaa kuutiometriä, josta vajaat 9 miljoona kuutiometriä oli tuontipuuta. Suomen metsäalan liikevaihto on vähintään 35 miljardia euroa vuodessa. Tästä on metsäteollisuuden osuus noin 26 miljardia euroa. Puun käyttö energian tuottamiseen on vahvassa kasvussa. Kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö vuonna 2013 oli yhteensä 25,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsähakkeen osuus tästä oli kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi käytettiin oksia ja kantoja energiapuuksi. Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu on noin 30 miljoonaa tonnia CO₂-ekvivalentteina. Eteläisen Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa METSO toteutettiin vuonna 2013 yhteensä 57 000 hehtaarin alalla. Tämän rahoitus jakautui likimain tasan maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kesken. Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityismetsistä. Tilakoko on suhteellisen pieni; yli 50 hehtaarin kokoisia tiloja on kaikkien tilojen pinta-alasta 56 prosenttia. Yhteismetsien osuus yksityismetsistä on 2,2 prosenttia. Metsällisiin tapahtumiin osallistui vuonna 2013 yhteensä 309 900 lasta ja nuorta. He ovat jo lähitulevaisuuden metsien omistajia ja mielipiteen muodostajia. 3
2.1.1. Lapin metsäalan nykytila Lapin metsäalan nykytilan kuvaus on Luken tuottamaa, ja se perustuu Valtakunnan metsien 11. inventoinnin tuloksiin. Mittausten mukaan puuston tilavuus on 389 miljoonaa kuutiometriä eli keskimäärin 59 kuutiometriä metsä- ja kitumaan hehtaarilla. Puuston vuotuinen kasvu on 13,3 miljoonaa kuutiometriä eli 2,0 kuutiometriä hehtaarilla. Lapin alueella puuston poistuma (hakkuut ja luontainen poistuma) on ollut viimeisen 5 vuoden aikana 46 % kasvusta ja 57 % puuntuotannon maan kasvusta. 1970-lukuun (VMI6) verrattuna puuston tilavuus on 1,5- kertainen ja kasvu 1,9-kertainen. Lapin puuntuotannon metsistä 47 % on nuoria kasvatusmetsiä eli nopean kasvun vaiheessa. Vanhoja metsiä on siirretty viime vuosina 270 000 ha pois puuntuotannosta. Metsien metsänhoidollinen laatu on viime vuosina jonkin verran parantunut. Metsänhoidollisen tilan mukaan arvioituna taimikonhoitoja on kuitenkin myöhässä noin 150 000 hehtaaria pääosin jo riukuuntuneita nuoria kasvatusmetsiä - ja ensiharvennuksia 180 000 hehtaaria. Metsänhoitosuositusten mukainen taimikonhoitotarve tulevalla 5- vuotiskaudella on Lapissa 2,8-kertainen verrattuna viimeisten 5 vuoden aikana tehtyyn taimikonhoitoon, ja ensiharvennusten tarve on kaksinkertainen viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn verrattuna. Metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeää lahopuustoa on keskimäärin 9,2 m3/ha. Lahopuuston määrä on vähentynyt verrattuna 1990-lukuun (VMI9), jolloin sitä alettiin mitata. Määrä ylittää kuitenkin selvästi maan keskiarvon. Lapin maakunnan alueen runkopuun aines- ja energiapuujakeiden kestävä hakkuukertymäarvio vuosille 2011 20 on 7,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tukkia arviosta on 1,7 milj. m³/v, kuitua 4,8 milj. m³/v ja ainespuukokoista energiapuuta noin 0,7 milj. m³/v. Alueen nuorten metsien voimakas kasvu heijastuu hakkuumahdollisuuksien kasvuna, sillä arvio on noussut edellisestä inventoinnista 26 % lisäyksen perustuessa pääosin kuitupuuhun. Lapin suurin kestävä kertymäarvio on 9 % vastaavasta koko Suomen arviosta. Maakunnan osuus Suomen puuntuotannon maasta on 20,2 % ja sen puustosta 12,3 %. Tilastojen mukaan Lapin maakunnan alueella hakattiin vuosina 2011 13 tukki- ja kuitupuuta keskimäärin 3,9 milj.m³/v, joten ainespuun osalta kestävä hakkuukertymäarvio ylittää 2,6 miljoonalla kuutiometrillä viime vuosien hakkuumäärän. Suurimman kestävän kertymäarvion mukainen metsähakkeeksi käytettävissä olevan puun kokonaismäärä vuosina 2011-2020 on 1,87 milj. m³/v. Harvennushakkuiden runkopuuta arviosta on 0,73 milj. m³/v, hakkuutähdettä 1,03 milj. m³/v ja kantoja 0,11 milj. m³/v. Suurimmat hakkuumahdollisuudet ovat yksityismetsissä. Metsähakkeen ja kotitalouksien polttopuun toteutunut käyttö vuosina 2011-2013 oli yhteensä 0,63 milj. m³ vuodessa, josta valtaosa (88 %) runkopuuta, hakkuutähdettä 9 % sekä kantoja 1%. 4
Lapin metsäalaa ja metsäisiä elinkeinoja lukuina -puuston kokonaistilavuus (VMI11):389 miljoonaa kuutiometriä -puuston kasvu (VMI11): 13,3 miljoonaa kuutiometriä -kokonaispoistuma (2014): 6,1 miljoonaa kuutiometriä -runkopuun hakkuumäärä (2014): 4,6 miljoonaa kuutiometriä -suurin kestävä hakkuumahdollisuus 2011-2020: (7,18 milj. m³/v) sisältää tukkia 1,70, kuitua 4,79 ja ainespuukokoista energiapuuta 0,69 milj. m³/v -kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö (2014): 1,24 miljoonaa kuutiometriä -Lapin metsäteollisuuden puunkäyttö n. 6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, arvo noin 1,3 miljardia euroa -65,7 % puuntuotannossa ja 34,8 rajoitetussa tai ei puuntuotannossa -ojittamattomia soita metsämaalla on noin 2,5 miljoonaa hehtaaria, ojitettujen soiden määrä on noin 850 000 hehtaaria (VMI 11). -tilakoko: yli 50 hehtaarin tiloja 25 prosenttia kaikkien tilojen pinta-alasta, pienten tilojen määrä on ollut kasvussa -yhteismetsät: n. 50 kpl, pinta-ala n. 300 000 hehtaaria -matkailu: arvo Lapissa noin 650 miljoonaa euroa -porotalous: 2014-2015 tuotettiin koko poronhoitoalueella 1,98 milj. kg poronlihaa, josta suurin osa Lapin alueella (1,78 milj. kg), Lapissa poronomistajia on 3461 kappaletta, eloporoja 169 617 kappaletta ja teurasporoja 75 998 kappaletta. Teurastulo: 16,5 miljoonaa, kaikki tulot yhteensä 32,7 milj. Teurastulo koko poronhoitoalueella 18,5 (18,48) ja kaikki tulot yhteensä 39,4 (39,37) milj.. -metsästys ja riista: metsästyskortin maksaneita 2014 34 755 henkilöä, riistasaaliin kokonaisarvo 4-8 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion mailla vierailleiden lupametsästäjien aluetaloudellinen vaikuttavuus oli Lapin osalta 8,8 milj. euroa ja 76 htv (Metsähallituksen selvitys 2014). -keräilytuotteet: kokonaismarjasato n. 350 miljoonaa kiloa, sienisato n. 300 miljoonaa kiloa. Lappi on maailman suurin luomukeruualue! Keskeisimmät Lapin metsäalan toimintaympäristön kuvaajat ovat ohjelman liitteinä. 5
2.2. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Kasvu hidastuu vuoden 2030 jälkeen. Suomen bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia vuonna 2014. Supistuminen jatkuu edelleen, mutta enää 0,1 prosentilla. Tässä tilanteessa metsätaloudella on erittäin suuri merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille. Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2013 noin 19 miljardia euroa. Metsäteollisuus työllistää suoraan yhteensä 42 000 ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän. Vuonna 2012 metsäteollisuuden viennin arvo oli noin 11 miljardia euroa. Se on noin viidesosa koko tavaraviennin arvosta. Yksityismetsänomistajien saamat bruttokantorahatulot olivat vuonna 2013 1,7 miljardia euroa. Puupolttoaineita käytettiin vuonna 2012 yhteensä 92 TWh. Tämä oli neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta. Öljyn hinta on laskenut kymmenillä prosenteilla. Tämän vaikutukset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä kotimaisen energian käytön lisäämiseen. Metsät ovat laajuutensa johdosta merkittävä elinympäristö. Suomessa tunnetuista noin 45 000 eliölajista liki puolet elää metsissä. Luonnon monimuotoisuudesta ja lajistosta huolehditaan pääasiassa talousmetsissä, vaikka merkittävä osa metsistä onkin eri tavoin suojeltua. Suomen metsä- ja kitumaan pinta-alasta 13 prosenttia on suojeltua tai rajoitetussa metsätalouskäytössä. Tiukasti suojeltuja metsiä on yhdeksän prosenttia. Osuus on kansainvälisestikin vertaillen erittäin korkea. Metsät ovat merkittävä virkistyksen ja henkisen hyvinvoinnin lähde sekä omistajilleen itselleen että jokamiehen oikeuden ansiosta kenelle hyvänsä. Suomessa kulutettiin matkailuun vuonna 2012 arviolta 13,3 miljardia euroa. Luontomatkailun painoarvo tästä on noin neljännes. Suomalaisten luontosuhde on läheinen asuinpaikasta riippumatta. Tämä vaikuttaa metsäalaan monin tavoin ja sekä myönteisesti että kielteisesti. Ihmisten arvot ja asenteet ovat yhä vaihtelevampia ja yksilöllisempiä. Tämä on tuonut suurta kilpailua ihmisten mielenkiinnosta, missä metsäala on mukana. Valtion metsäpoliittisen selonteon 2050 mukaan tärkeimpiä maailmanlaajuisia muutosvoimia ovat muun muassa väestön kasvu, kaupungistuminen, elintason nousu, luonnonvarojen, mukaan lukien energian, kysynnän kasvu, uusien teknologioiden käyttöönotto, eräiden luonnonvarojen niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden taantuminen, ilmastonmuutos, globalisaatio, informaatioteknologian kehitys, sekä maailmantalouden rakennemuutos. Useat näistä megatrendeistä ovat sidoksissa toisiinsa ja saavat voimansa väestön kasvusta ja teknologian kehityksestä. Kansainväliset muutokset vaikuttavat Suomeen. Uusiutuvien raaka-aineiden, kuten puun merkitys kasvaa. Väestön kasvu lisää energian käyttöä. Ruoan ja veden tarve lisääntyvät. Suomen biotalousstrategiassa todetaan seuraavasti: Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Siksi raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu uusi kilpailuetu. Lisäksi voimistuva ympäristötietoisuus ja tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat vähemmän ympäristöä kuormittavien tuotteiden valmistukseen. 6
Tietotekniikan mahdollisuudet ja sähköinen toiminta lisääntyvät sekä sähköisten palveluiden kehittäminen kiihtyy. Kaikki tämä mahdollistaa paremmat palvelut myös metsäalalle. Samalla paperin käyttö vähenee ainakin hyvinvointivaltioissa kuten Suomessa. Ihmisten osaamistarve ja koulutustarve lisääntyvät. Palveluiden tarve lisääntyy ja tuotteiden jalostusastetta nostetaan. 2.3. Tulevaisuus Suomen biotalousstrategian lähtökohtana on, että Suomi on matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tuoreimmassa hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on biotalouden edelläkävijä. Biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Lisäksi biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Hallitusohjelman mukaan päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergian tarjonnan lisäämiseen. Ohjelmassa linjataan edelleen muun muassa, että metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito ja että puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Lisäksi hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja sekä suunnataan julkisia investointeja perustienpitoon. Hallitusohjelmassa edellytetään, että metsien suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Biotalousstrategiassa todetaan rohkaisevasti, että Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman. Näin biotaloudelle on runsaita kasvumahdollisuuksia. Jo nykyisen tasoinen puustojen kasvattaminen ja käyttö kaikkineen on pitkään hiotun toimintakokonaisuuden ansiota. Puun käyttöä tullaan lisäämään uusia laitoksia perustamalla. Tämä tuo hyötyjä koko yhteiskuntaan, mutta tarvitaan myös tietoa ja sitoutumista. Avainasemassa ovat metsänomistajat sekä heitä palveleva ja neuvova kenttä, puuta jalostava teollisuus ja yritykset sekä puunkorjuusta huolehtiva toimijajoukko edellytyksineen. 2.3.1. Lapin metsäalan lähitulevaisuus Lapin metsien puuvarat ovat puolitoistakertaistuneet seitsemänkymmentä lukuun verrattuna. Puuvarojen ennustetaan lisääntyvän edelleen. Maakunnan puuvarojen käytön arviodaan lisääntyvän reilulla kahdella miljoonalla kuutiometrillä, jos Kemijärven biojalostamohanke toteutuu. Lisäksi Äänekoskelle rakennettava biojalostamo vaikuttanee Pohjois-Suomen puuvirtoihin Oulun eteläosista ja Kainuusta tähän saakka Kemiin kuljetutun puun liikkumisella etelään. Lapin puuhankintaan tämän arvoidaan vaikuttavan vuosittain 7
noin puolen miljoonan kuutiometrin verran. Vähähiilisyyteen ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen tähtäävät valtakunnalliset kärkihankkeet lisäävät puun käyttöä myös energiantuottamiseen. Tulevaisuudessa pitkien välimatkojen maakunnassa lienee tarvetta lisätä myös CHP-( hajautettu sähkön- ja lämmöntuotanto) laitosten käyttöönottoa paikallisella uusiutuvalla energialla. Kemera-varojen väheneminen seuraavien vuosien aikana aiheuttaa haasteita erityisesti Lapissa, jossa tukien vaikutus metsätalouden kannattavuuteen on muuta maata suurempi. Niukkenevien varojen suuntaaminen oikeisiin kohteisiin on näin ollen vielä entistäkin tärkeämpää. Metsäbiotalouden tarvitseman infrastruktuurin, jolla tässä tarkoitetaan sekä tie- että tietoliikenneyhteyksiä, ylläpitäminen ja kehittäminen on erittäin tärkeää Lapin maakunnassa, jossa etäisyydet ovat pitkät. Lapin metsätilojen omistusrakenteen kehitys on jatkunut edelleen epäedullisena kannattavan metsäbiotalouden harjoittamista ajatellen. Pienten tilojen määrä jatkaa kasvuaan, toisaalta yhteismetsien määrä ja pinta-ala on kasvanut. Metsätilarakenteen kehittäminen tulevina vuosina onkin tärkeä osa paitsi metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi myös puun saatavuuden kannalta. Metsäalan tutkimusta ollaan vähentämässä Lapista. Alueen metsätalouden harjoittamisen erityispiirteet vaativat kuitenkin maakunnallisen tutkimuksen ja koulutuksen säilymisen myös lähitulevaisuudessa. Lappi on metsäbiotalouden arktisessa osaamisessa maailman huippuluokkaa, mitä on mahdollista hyödyntää lähivuosina myös kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa. Lapin alueen vesienhoitosuunnitelmien päivitykset valmistuvat vuonna 2015. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa ja turvata vesien hyvä ekologinen tila. Torniojoen-, Kemijoen- ja Teno- Näätämö-Paatsjoen vesienhoitosuunnitelmissa on esitetty alueiden inventointia ja sen perusteella tapahtuvaa kunnostustarvearviointia sekä vesiensuojelun suunnittelua. Metsien monikäytön; matkailun, porotalouden, luonnontuotealan, riistatalouden sekä elinympäristöjen huomioon ottaminen alueen metsätaloudessa korostunee lähivuosina. Edellä mainitut elinkeinot ovat Lapissa olleet aina muuta maata merkittävämässä asemassa, eikä tälle myönteiselle kehitykselle ole lähitulevaisuudessa odotettavissa muutosta. Lapin maakunnassa on pitkät perinteet eri maankäyttömuotojen yhteensovittamisesta, ja tämä toiminta merkityksellisyys korostuu entisestään lähivuosina. Lapin metsäalan tarkemmat kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet kuvaillaan tämän ohjelman luvussa 4. 8
3. Lapin alueellisen metsäohjelman visio ja strategiset linjaukset Lapin alueellisen metsäohjelman visio vuoteen 2020 on: Lapin metsäbiotalous on kestävää ja kilpailukykyistä. Strategiset linjaukset ovat: 1. Metsäbiotalouden investointeja tuetaan aktiivisesti 2. Metsien kestävät hakkuumahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti 3. Infrastruktuuria (tiet, sillat, rautatiet ja tietoliikenne) ylläpidetään ja kehitetään 4. Tasokas metsä- ja biotuotealan koulutus ja tutkimus säilyy ja kehittyy maakunnassa 5. Eri maankäyttömuodot yhteen sovitetaan siten, että maakunnan luonnonvarat ovat kestävässä ja tehokkaassa käytössä 6. Vesiensuojelua tehostetaan metsätaloudessa 7. Metsien monimuotoisuutta ylläpidetään ja lisätään metsänhoidossa 4. Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet Lapin metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet ovat Kansallisen metsästrategian linjausten mukaisia ja ottavat huomioon maakunnalliset erityispiirteet : 1.1. Metsäala kasvaa, alan yritykset uudistuvat sekä uusia ja kasvuyrityksiä kehittyy -Metsäbiotalouden investoinnit lisääntyvät -Lapin metsäteollisuuden ja metsätalouden liikevaihto kasvaa -Puun käyttö lisääntyy 1.2 Raaka-aineiden saatavuus mahdollistaa metsien käytön lisäämisen ja uudet investoinnit -Kilpailukykyisen arktisen metsätalouden harjoittamisen edellyttämä infrastruktuuri on kunnossa -Lapin metsät ovat hoidettuja ja terveitä 2.1 Metsäalan osaaminen on monipuolista ja vastaa muuttuvia tarpeita -Lapissa tarjotaan tasokasta ja joustavasti muuttuviin haasteisiin vastaavaa koulutusta metsä-ja biotuotealalle -Metsätalouden harjoittamisen arktisen osaamisen merkitys on tiedostettu tutkimusresursseja suunnattaessa 2.2 Hallinto on joustava, vaikuttava ja asiakaslähtöinen -Toimivat tietoliikenneväylät, niiden täysimääräinen hyödyntäminen sekä yhteistyö oraganisaatioiden ja metsänomistajien välillä 9
3.1 Metsätalous on aktiivista ja yritysmäistä -Lapin metsätilojen koko kasvaa -Metsätalouden kannattavuus paranee 3.2 Metsäluonnon monimuotoisuus sekä ekologinen ja sosiaalinen kestävyys vahvistuvat -Vesiensuojelun tehokkuus lisääntyy -Metsän muut, kuin puuntuotannolliset arvot huomioidaan laajasti -Lasten ja nuorten kiinnostus metsään ja metsäalaan lisääntyy Seuraavassa on listattu keskeisiä toimenpiteitä ja vastuutahoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteissä läpileikkaavana teemana on neuvonta, koulutus ja tiedottaminen sekä toimijoiden ja metsänomistajien välisen yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen. Osa toimenpiteistä toteutetaan hankerahoituksen avulla. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden merkitys on jatkuvassa kasvussa organisaatioiden perusrahoituksen vähenemisen myötä. Tämä on osaltaan haasteellista, mutta tarjoaa toisaalta erittäin hyvät mahdollisuudet laajojen yhteistyöverkostojen kehittämiseen ja esimerkiksi kansainväliseen toimintaan. Hankkeiden toiminta-aika on noin kolme vuotta, joten toimenpiteiden välitarkastelua tehdään vuoden 2018 alussa. Hankerahoitusta ohjelman toteuttamiseen haetaan jatkuvasti. Luonnonhoidon alueellinen toteuttamissuunnitelma (TOTELMA) on tämän ohjelman liitteenä. o Lapin metsäbiotalouden investoinnit lisääntyvät uudet käyttöpaikat, kaikki toimijat Tunnistetaan metsäbiotalouteen tehtävien investointien kannattavuus. Varmistetaan raaka-aineresurssin saatavuus sekä metsänomistajia että puutakorjaavia yrityksiä neuvomalla ja tiedottamalla metsäbiotalouden tuomista mahdollisuuksista. pienten toimijoiden mahdollisuudet T&K- toimintaan paranevat; kasvuyritysten löytäminen ja tukeminen, Suomen metsäkeskus Metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelman tavoitteena on auttaa yrityksiä tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja oman toiminnan kehittämistä sekä tukea tätä kautta konkreetisia yritysten kehittämistoimenpiteitä. puuhun, puun ominaisuuksiin, puutuotteisiin ja sellun sivutuotteisiin liittyvät T&K hankkeet, joissa kehitetään uusia tuotteita, tutkimus- ja koulutuslaitokset eri toimialojen osaamisen yhdistäminen metsäbiotalouden arvoketjussa, Arctic Smartnes Portfolio hanke, Lapin Liitto ja toimijat 10
ASP-hankkeessa (kesto vuoden 2015 loppuun)panostetaan uudenlaiseen yhteistyöhön, joka vahvistaa alueen osaamista ja TKI- toiminnan integroitumista Lapin elinkeinoelämän tarpeisiin. Hanketoimijoiden tavoitteena on jatkaa klusteriyhteistyötä ja sen kehittämistä yhtenä EU:n klustereiden kehittämisen mallialueena. (Muut mallialueet ovat Hampuri, Tukholma, Keski-Portugalin suuralue, Ranskan Nord-Pas de Calais ja West Region Romania.) o Lapin metsäteollisuuden ja metsätalouden liikevaihto kasvaa Puuhuollon pullonkaulat, Suomen metsäkeskus ja toimijat Selvitetään puuhuollon kannalta kriittiset tieosuudet rakenteineen, ja vaikutetaan niiden kehittämiseen. kiertotalouden vahvistaminen, Luke ja toimijat Sivuvirtojen kaupallistaminen tehokkaasti vanhoissa ja uusissa käyttöpaikoissa sekä kiertotalouden huomioiminen investointipäätöksissä, esimerkiksi sahat ja sähköntuotanto, biotuotetehtaiden sivuvirrat. Metsäbiotalouden osalta aihetta käsitellään Asp-hankkeen teollisuus ja kiertotalous -klusterin työssä. o Puun käyttö lisääntyy Pohjoista metsänergiaa-hanke, Suomen metsäkeskus ja toimijat Ennen varsinaista hanketta toteutetaan esiselvityshanke, jolla kirkastetaan tavoitteita yhteistyössä hankkeen kohderyhmän kanssa. Pohjoista metsäenergiaa-hankkeen tavoitteena on lisätä maakunnan energiaomavaraisuutta ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Hankkeen toimenpiteinä on mm. aktivoida uusia käyttökohteita ja parantaa jo olemassa olevien kohteiden kannattavuutta sekä lisätä toimialan yritysten osaamista ja auttaa löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Puurakentamista vauhditetaan Lapissa: julkiset rakennukset, koulut, päiväkodit, terveydenhoitoala, asumisyksiköt, kerrostalot, kaikki toimijat Tiedotetaan puurakentamisen mahdollisuuksista sekä tehdään parastamismatkoja jo onnistuneisiin julkisen puurakentamisen uudis- ja korjausrakentamisen kohteisiin. Lisätään päättäjien myönteistä suhtautumista puurakentamiseen. o Kilpailukykyisen arktisen metsätalouden harjoittamisen edellyttämä infrastruktuuri on kunnossa Pohjoisen väylät hanke (tiet, sillat, rautatiet), Suomen metsäkeskus ja toimijat 11
Ennen varsinaista hanketta toteutetaan esiselvityshanke, jonka tavoitteena on tunnistaa väylien parantamiseen ja kehittämiseen liittyvät tarpeet. selvitetään puu- ja haketerminaalien tarve ja sijainti tiekuntien toiminnallisuuden parantaminen lisätään tarvittaessa metsäteiden rakentamisen ja kunnossapidon osaamista alueella. o Lapin metsät ovat hoidettuja ja terveitä metsänomistajien ja metsäammattilaisten koulutus ja neuvonta jatkuu hyvällä tasolla, kaikki toimijat Kemeran suuntaaminen nuorten metsien hoitoon o Lapissa tarjotaan tasokasta ja joustavasti työelämän muuttuviin haasteisiin vastaavaa koulutusta metsä- ja biotuotealalle Kausityöntekijästä moniosaajaksi hanke, Lapin ammattikorkeakoulu ja toimijat Hankkeen tavoitteena on kouluttaa metsä- ja matkailualan kausityöntekijöitä siten, että ympärvuotiset työllistymismahdollisuudet paranevat. Hankkeessa kehitetty koulutusmalli on mahdollista ottaa käyttöön muillakin toimialoilla. Metsäpalvelukentän kehittäminen, Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskuksen hallinnoimassa valtakunnallisessa hankkeessa kehitetään metsäpalveluyritysten osaamista ja kasvua. Metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelma tukee myös metsäpalveluyrityskentän kehittymistä. Kansainvälinen yhteistyö ja oppiminen muiden maiden haastavien alueiden metsätaloudesta, kaikki toimijat Harjoittelupaikat metsäalan oraganisaatioissa, kaikki toimijat Koulutusta luonnonvarojen tuotantotaloudessa sekä puurakentamisessa ja sen suunnittelussa, oppilaitokset o Metsätalouden harjoittamisen arktisen osaamisen merkitys on tiedostettu tutkimusresursseja suunnattaessa Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen vahvistaminen pohjoisessa, Luke ja toimijat 12
Arktisen keskuksen osaamisen linkittäminen Lapin metsätalouden hyväksi, kaikki toimijat T&K: verkostoituminen kotimaassa ja kansainvälisesti biotalouden yritystoimintaa, palvelumuotoilua, tuotantotaloutta ja -teknologiaa vahvistaen o Toimivat tietoliikenneväylät, niiden täysimääräinen hyödyntäminen ja tehokas yhteistyö organisaatioiden ja metsänomistajien välillä metsään.fi palvelun kehittäminen ja markkinointi, SMK ja toimijat asiakaslähtöisyys, kaikki toimijat koulutus ja neuvonta, kaikki toimijat Mobiilipolut metsään- hanke, Suomen metsäkeskus Hankkeen tavoitteena on tuoda metsän käyttöön ja hoitoon liittyvät koulutusmateriaalit helposti metsänomistajien saataville mobiilipalvelun kautta. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta metsään ja metsäelinkeinoihin mm. osallistamisen avulla. o Lapin metsätilojen koko kasvaa Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke, Suomen metsäkeskus ja toimijat Metsätilojen pirstoutumista ehkäistään sukupolvenvaihdosten ja kuolinpesien purkamisen paremmalla valmistelulla. Metsätilan sukupolven vaihdoksen suunnittelusta ja hallitusta toteutuksesta tehdään osa yritysmäistä metsänbiotalouden harjoittamista. Metsänomistajia opastetaan sukupolvenvaihdoksen toteuttamisessa ja toimijoista kootaan asiantuntijaverkosta metsänomistajien tueksi. Toimijat opastavat kuolinpesien purkamisessa ja järjestelyissä niin että pirstoutumista toteutettaisiin mahdollisimman vähän. Metsätilusjärjestelyillä parannetaan metsätilojen käytettävyyttä: pirstoutuneiden alueiden metsätilojen käytettävyyttä parannetaan tiedottamalla ja opastamalla metsänomistajia metsätilusjärjestelyjen toteuttamiseen, yhteismetsien perustamiseen sekä tilakokonaisuuksia suurentaviin tilakauppoihin. neuvonta ja tiedottaminen, kaikki toimijat o Metsätalouden kannattavuus lisääntyy Metsään.fi palvelun kehittäminen metsänomistajia paremmin palvelevaksi, Suomen metsäkeskus julkisen metsävaratiedon uusien käyttömuotojen tukeminen 13
infran ja logistiikan kannattavuuden mallinnus, Luke Maantiekuljetusten kehittäminen, Metsähallitus ja toimijat Osallistutaan puunkorjuu- ja maantiekuljetuskaluston sekä metsänhoidon koneiden kehittämiseen. Sähköinen puumarkkinapaikka, MTK ry, Metry ry ja Metsäteho ry o Vesiensuojelun tehokkuus lisääntyy Freshabit IP, Metsähallitus ja toimijat Hankkeen tarkoituksena on parantaan vesiluontotyyppien tilaa suunnittelumenetelmien kehittämisen sekä käytännön toimenpitein hankkeeseen valituilla kohdealueilla. Vesiin liittyvät luontotyypit ovat tärkeä osa myös metsäluonnon monimuotoisuutta. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on laatia luonnonhoidon suunitelmia kohdealueiden valumaalueille. Luonnonhoidon suunnittelussa otetaan huomioon vesiensuojelun näkökohtien lisäksi monimuotoisuuteen liittyvät asiat. METSO-ohjelma ja sen mahdollistamat keinot ovat tärkeä osa suunnittelua ja toteutustyötä. Happamat sulfaattimaat hanke, Suomen metsäkeskus ja toimijat Hankkeessa tehostetaan happamuushaittojen vähentämistä tukijärjestelmiä kehittämällä, täydennetään ja ajantasaistetaan HS-maiden erityispiirteet ohjeissa ja suosituksissa ja vahvistetaan tutkimusta, tiedotusta ja neuvontaa. Lisäksi kartoitetaan happamat sulfaattimaat riittävän kattavasti, otetaan nämä alueet huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa sekä tehostetaan happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen torjuntaa. Vesienhoitosuunnitelmien toimeenpano o Metsän muut, kuin puuntuotannolliset, arvot NatNet Life- hanke, Ely-keskus ja toimijat Hankkeen tavoitteena on luoda ekologisia yhteyksiä Natura 2000 alueiden ja muiden olemassa olevien luonnonsuojelualueiden välille Lounais-Lapissa. Yhteyksiä luodaan maanomistajalähtöisillä vapaaehtoisilla suojelusopimuksilla. Metsäisiä elinympäristöjä suojellaan METSO-ohjelman avulla. Yhtenäisempään luonnonsuojelualueverkostoon pyritään mm. luonnon monimuotoisuutta säilyttämällä ja lisäämällä, sekä elinympäristöjen pirstaloitumista vähentämällä. Hankkeessa toteutetaan erilaisia luonnonhoidollisia toimenpiteitä kuten elinympäristöjen kunnostus-, ylläpito- ja ennallistamistöitä. Hanke toteutetaan laajassa 14
viranomaisyhteistyössä ja se kehittää yhteistyötä monipuolisesti myös muiden metsäalantoimijoiden välillä. Luomualue-status vahvistuu, Suomen 4H-liitto ja toimijat Porotalouden huomioiminen metsätaloudessa, kaikki toimijat Suositellaan, että poronhoito huomioidaan metsätaloudessa Poro ja poronhoito talousmetsissä oppaan (2008) linjausten mukaisesti. Lapin AMK:n opetussuunnitelmassa on mukana porotalouden ja metsätalouden opiskelijoille teemaan liittyvää opetusta. Ekosysteemipalveluiden arvottaminen, Metsämittari hanke, Luke ja toimijat Riistan huomioon ottaminen metsätaloudessa, Riistakeskus ja toimijat Metsähanhien kannanvaihtelua kuvaavan mittarin kehittäminen, Luke Majavakantojen levinneisyyden selvittäminen Lapin alueella, Luke ja Riistakeskus o Lasten ja nuorten kiinnostus metsäalaan lisääntyy Metsäalan yhteistyö koulujen ja nuorisojärjestöjen, erityisesti 4H, kanssa, kaikki toimijat yhteistyön lisääminen ja kehittäminen hanketoiminnan avulla Kasit metsään, Suomen metsäkeskus ja toimijat Mobiilipolut metsään hanke, Suomen metsäkeskus Hankkeen tavoitteena on tuoda metsän käyttöön ja hoitoon liittyvät koulutusmateriaalit helposti metsänomistajien saataville mobiilipalvelun kautta. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta metsään ja metsäelinkeinoihin mm. osallistamisen avulla. 5. Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin Metsäalan toimintaan vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset linjaukset sekä ohjelmat niitä toteuttavien organisaatioiden ohjauksen ja rahoituksen kautta. Tässä ohjelmassa on otettu huomioon kansallisten ohjelmien ja strategioiden lisäksi alla mainitut maakunnalliset ohjelmat. Lappi - sopimus 2014 2017 Kymmenen virran maa Lapin maaseutuohjelma 2020 Lapin bioenergiaohjelma 2014-2020 Lapin maakuntasuunnitelma 15
Lapin maakuntaohjelma Lapin energiastrategia Lapin ilmastostrategia Lapin matkailustrategia Lapin teollisuusstrategia Luonnonhoitoon liittyvät ohjelmat ovat luonnonhoidon toteuttamissuunnitelman (Totelma) liitteenä 6. Ohjelman rahoitus ja resurssien kohdentaminen Ohjelman toimeenpano rahoitetaan seuraavista lähteistä: Kemera, Maaseuturahasto, rakennerahastot, Life ja interreg. Muita rahoituslähteitä ovat organisaatioiden ja toimijoiden sekä metsänomistajien oma rahoitus. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen rahoitus vuosille 2016-2017, alustava esitys: Taimikon varhaishoito, ha 4000 640 10 Nuoren metsänhoito, ha 8000 1680 26 Pienpuun kerääminen, ha 2800 588 9 (Juurikäävän torjunta) Metsätiet, km 205 2665 40 Suometsän hoito, ha 4500 990 15 Metsän terveyslannoitus, ha 100 30 <1 Yhteensä puuntuotanto 6 593 100 Uudistaminen 2 000 Ympäristötuki 800 Metsäluonnon hoitohankkeet 100 Summa 9493 16
Luonnonhoitohankkeiden ja ympäristötukisopimuksien suunnitelma ja budjetti Lapin yksityismetsiin vuosille 2016-2020. Taulukossa hankkeet, joissa metsäkeskus on mukana. Kpl Kemera, Valtionapu, Valtakunnal- liset LHhankkeet, EUrahoitus, Muu rahoitus, Yhteensä, 1. Tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustyöt sekä suoelinympäristöjen ennallistaminen Elinympäristöjen kunnostaminen 2 30000 15000 45 000 2. Metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai korjaaminen Vesistöhaittojen estäminen - jo rahoitetut hankkeet - uudet hankkeet 3. Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus 3 121 000 121 000 6 240 000 50 000 290 000 Kulotushankkeita 5 80 000 30 000 110 000 4. Vieraskasvien hävittäminen ja leviämisen estäminen 0 0 0 5. Muita metsäluonnonhoitoa, maisema, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostavia alueellisesti merkittäviä hankkeita 0 0 0 Hankkeet yhteensä 16 471 000 95 000 545 000 Ympäristötukien laadinta 1) - uusittavat 10 ja Metsokohteet 452 ha 900000 40000 940 000 - uudet ympäristötuet (50 % jäljellä olevasta Metso-ohjelman tavoitteesta) 4171 ha 3106 000 150000 3256 000 Ympäristötuki yhteensä 4206 000 190 000 4396 000 NatNet Life -hanke 1 100 000 100 000 Freshabit -hanke 1 350 000 350 000 Yhteensä 4677 000 285 000 450 000 5412 000 1) Ympäristötukisopimukset eivät sisällä vähäpuustoisia soita. Uusittavat ympäristötukisopimukset tehty vuosina 2006-2010. 17
Luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma vuosille 2016-2020 on ohjelman liitteenä. Ohjelmassa esitettyjen EU-osarahoitteisten hankkeiden kokonaisrahoitustarve: Hanke ja kesto rahoituslähde hallinnoija euroa Puuhuollon pullonkaulat, 2016-18 EAKR (?)? 300000 Pohjoista metsäenergiaa, 2016-18 maaseuturahasto SMK 300000 Pohjoisen väylät,2016-18 maaseuturahasto SMK 300000 Kausityöntekijästä moniosaajaksi,20 16- ESR Lamk 250000 18 Mobiilipolut metsään, 2016-18 maaseuturahasto SMK 450000 Pohjoisen metsätilat kasvuun,20 16-18 maaseuturahasto SMK 300000 Freshabit, 16-2020 LIFE Metsähallitus 600 000 (Happamat sulfaattimaat, 2016-18 maaseuturahasto SMK 40000) Metsämittari, 2016-18 EAKR LuKe 20000 NatNet, 2012-17 LIFE ELY 950000 BIOTUHKA, 2015-17 EAKR Luke 597000 LODIBI Kuivuritestaus 2016-18 EAKR Luke 365000 HYÖBI, Hyödyntämättömien EAKR OY 860000 biomassojen materiaali- ja kustannustehokkaan 2016-18 Biotalouden mahdollisuudet Lapissa 2015-18 EAKR Luke 483000 Summa 5 815 000 Ohjelman toteuttamiseksi haetaan rahoitusta jatkuvasti, yllä ovat listattuina ne hankkeet, jotka ovat ohjelmaa kirjoitettaessa valmiina tai lähes valmiina. Edellä mainituista hankkeista lähes kaikki ovat ylimaakunnallisia tai valtakunnallisia hankkeita, taulukossa on arvioitu Lapin osuutta hankkeiden rahoituksesta. 7. Ohjelman vaikutukset Vaikutusten arviointi toteutetaan lausuntokierroksen aikana. 18
8. Ohjelman toimeenpano ja seuranta Maa- ja metsätalousministeriön ohjeen mukaan kokonaisvastuu metsäohjelman toimeenpanon järjestämisestä on Metsäkeskuksen elinkeinopalvelut -prosessilla. Ohjelman toteuttamisessa korostuu aktiivinen yhteistyö ja työnjaosta sopiminen toimijoiden kanssa itse kullakin käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja ulkopuolisten rahoitusresurssien hankkiminen. Alueellinen metsäneuvosto edistää metsäohjelman toteutusta sekä seuraavat tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Ohjelman toteutuksesta laaditaan vuosittain toukokuun loppuun mennessä tiivis, sähköinen seurantaraportti, jossa arvioidaan ohjelmassa päätettyjen toimenpiteiden ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Alueellinen metsäohjelma toteuttaa osaltaan Kansallista metsästrategia 2025:ttä, joten Metsäkeskus raportoi ohjelmien toimeenpanosta myös MMM:lle. Ohjelman toimeenpano on jatkuva prosessi. Seurannassa havaittuihin toimintaympäristön muutoksiin ja uusien toimenpiteiden tarpeeseen vastataan joustavasti metsäneuvoston, alueen metsänomistajien ja alan toimijoiden yhdessä tarpeelliseksi katsomalla tavalla. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain, seurantatiedot julkaistaan Metsäkeskuksen internetsivuilla. Ohjelman toimeenpanosta ja seurannasta vastaa Suomen metsäkeskus, tähän työhön osallistuu myös alueellinen metsäneuvosto. Seurantamittarit ovat alla olevassa taulukossa. Mittaristo (a = yhteinen mittari, m=maakunnallinen mittari) Metsäalan liikevaihdon KMS 2025 Toteutunut Toteutunut Tavoite kehitys (Luke) koko maa koko maa Lappi 2016-2020 2014 Metsäteollisuus M kasvaa 26 000 kasvaa Metsätalous M kasvaa 35 000 kasvaa Kiinteiden puupolttoaineiden käytön kehitys (Luke) Metsähake milj. m3 15 7,6 0,4 0,7 Kiinteät puupolttoaineet yhteensä milj. m3 ei tavoitetta 18,7 1,6 2,3 Puuston kasvu talousmetsissä (Luke) Runkopuu milj. m3 100 110 105,5 13,3 10,8 19
/vuosi Vuotuiset puuston korjuumäärät (Luke) Runkopuun teollisuuspuu milj. m3 80 65 3,9 6,5 Runkopuu energiapuu Oksat, lehdet, milj. m3 Kannot, juurakot milj. m3 Julkinen rahoitus infrastruktuuriin (ELYt ja SMK) ELY:ien ja metsäkeskuksen rahoitus alemman asteiseen tieverkkoon Rekrytoinneissa työvoiman määrä ja osaaminen vastaa metsäalan tarvetta (SMK + maakunnan metsäneuvosto) Laadullinen arviointi (voidaan täydentää mol.fi saatavalla tiedolla avoimista metsäalan työpaikoista) Yli 50 ha:n yksityisten metsätilojen ja yhteismetsien pintaalaosuus (Luke) väyläverkosto käyttötarkoituksen mukaisessa kunnossa vastaa tarvetta väyläverkosto käyttötarkoituksen mukaisessa kunnossa vastaa tarvetta Yhteensä % 70 % 56 % Pinta-ala, johon metsänkäyttöilmoitukset 740 729 103268 110 000 20
kohdistuvat (SMK) % metsäalasta, johon kohdistuu? 3,3 3,4 Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto (Luke) sijoitustuotto % (huomioiden ja eihuomioiden kantohintojen kehitys) (a ja m) Metsänhoito- ja perusparannustyöt (Luke) kasvaa 2,5 4,0 toteuttaa valtakunnallista tavoitetta ha / km /v Metsänviljely, ha 122 266 16610 19000 Taimikonhoito, ha 140 000 164 638 12158 15000 Nuoren metsän kunnostus, ha 57 222 9000 12000 Terveyslannoitus, ha 11 939 53 410 Kasvatuslannoitus, ha 32 494 1021 740 Kunnostusojitus: ojitettu pinta-ala, ha Uusien teiden rakentaminen, km Teiden perusparannus, km 61 690 5530 5700 484 130 105 2 479 228 510 METSOn toteutus (SMK, Ely:t) MMM ympäristötuki, ha MMM luonnonhoitohankkeet ha/kpl/kohdelkm 82 000 880 ha / v 9 uutta YM, ha 96 000 ei tiedossa 21
Metsäluonnon tila m3/ha kuolleen puun määrä talousmetsissä (METLA, erikseen Pohjois-Suomi / Etelä- Suomi, luonnontila.fi ME6) 10-11 8 9,2 9 kpl uhanalaisuus lieventynyt/kasvanut (a) metsälajien uhanalaisuusluokan muutos (SYKE, seuraava uhanalaisuusarviointi 2020, luonnontila.fi ME13)??? Myönteinen kehitys 81 lajilla kielteinen kehitys 108 lajilla Myönteistä kehitystä on kaksi kertaa useammalla lajilla kuin kielteistä kehitystä toteuttaa valtakunnallista tavoitetta Metsätalouden vesistövaikutukset 57 000 tn/v (2012) laadullinen arviointi ml. vesienhoitosuunnitelmi en toimeenpanosta saatava tieto kiintoainekuormitus pienenee toteuttaa valtakunnallista tavoitetta Metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu (Luke) hiilinielu milj. tn CO2; lasketaan jaolla Etelä- Suomi ja Pohjois- Suomi, jota hyödynnetään 10-17 milj.t. CO2 ekv toteuttaa valtakunnallista tavoitetta Kansallispuistojen retkeilyalueiden kävijämäärät (Metsähallitus) ja kasvaa 2641800 1009267 toteuttaa valtakunnallista tavoitetta Metsällisiin tapahtumiin osallistuneet lapset ja nuoret (SMK ja SMY) Kanalintutiheys Hirvitiheys kasvaa 309900 toteuttaa valtakunnallista tavoitetta kasvaa 22
hirvikanta liikenneonnettomuudet taimikkotuhot Matkailijamäärät kasvaa Liite 1. Lapin metsäalan keskeisimpiä tunnuslukuja kuvina. euroa 40 35 30 25 20 13 Lappi 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 1. Yksityismetsätalouden tulos Lapissa vuosina 2000 2013 23
40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 2. Metsälöiden määrän kehitys Lapissa pinta-alaluokittain vuosina 2009-2013 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Mäntytukki Kuusitukki Lehtitukki Tukkipuu yhteensä Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtikuitu Kuitupuu yhteensä Polttopuu Kaikki puutavaralajit yhteensä Kuva 3. Hakkuumäärien, 1000 m3, kehitys Lapissa vuosina 2000-2014, kaikki omistajaryhmät 24
160000 140000 120000 100000 80000 60000 Kaikki yhteensä.yksityismetsät, yhteensä Metsäteollisuus 40000 20000 0 2002200320042005200620072008200920102011201220132014 Kuva 4. Kantorahatulojen, 1000 euroa, kehitys Lapissa vuosina 2002 2014, kaikki omistajaryhmät 25
90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kuva 5. Yksityismetsätalouden maiden osuus koko kunnan pinta-alasta koko maa Lappi puuntuotannossa rajoitetusti puuntuotannossa ei puuntuotannossa Kuva 6. Puuntuotannon maan osuus, %, metsämaan pinta-alasta. (lähde Luke). 26
Kuva 7. Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla Lapissa, VMI 10 ja 11 Kuva 8. Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lapissa vuosina 1996-2014 Kuva 9. Kehitysluokkien osuudet puuntuotannon metsämaalla Lapissa, VMI 10 ja 11 27
5-vuotiskauden tehdyt lähin 5-vuotiskausi muut lähin 5-vuotiskausi myöhässä taimikonhoito ensiharvennus muu harvennus Kuva 10. Lapin metsien metsänhoidollinen tila Taimikonhoitotarve on jonkin verran suurempi kuin edellisessä inventoinnissa, ja tulevalla 5- vuotiskaudella 2,8-kertainen viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn taimikonhoitoon verrattuna Ensiharvennustarve kasvanut huomattavasti edelliseen inventointiin verrattuna, ja vaikka tehtyjen ensiharvennusten määrä on kasvanut, on tarve kaksin-kertainen viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn ensiharvennukseen verrattuna Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja on 150 000 hehtaaria (VMI10: 119 000 ha), joista yli 90 000 ha on nuorissa kasvatusmetsissä Myöhässä olevia ensiharvennuksia on yli 180 000 ha (VMI10: 100 000 ha 3 000 2 500 2 000 1500 1000 500 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ojittamattomat suot Ojitetut suot Ojikot Ojitetut suot Muuttumat Ojitetut suot Turvekankaat Ojitetut kankaat Kuva 11. Ojitustilanne metsätalousmaalla, 1000 ha, VMI 11 28
abioottiset tuhot ihmisen toiminta hirvi muut selkärankaiset hyönteiset sienet kilpailu tunnistamaton Kuva 12. Laatua alentavat tuhot puuntuotannon metsämaalla aiheuttajaryhmittäin (1000 ha) tukki kuitu yht mät kut let mäk kuk lek Kuva 13. Suurimman kestävän hakkuumahdollisuusarvion kehitys VMI7 (1977-84) - VMI11 (2009-2013) VMI8/VMI9 puuntuotannon metsämaan pinta-ala kasvoi n. 1 milj. ha ja siitä se on vähentynyt 0,55 milj. ha. 1980-luvun alun jälkeen hehtaarikohtainen arvio on lähes kaksinkertaistunut ja erityisesti 29
mäntykuidun hakkuumahdollisuudet voimakkaassa kasvussa (huom. VMI11 kuitu sisältää myös ainespuukokoisen energiapuun) Kuva 14. Lapin maakunnan alueella vuosina 2011-2013 toteutunut ainespuun hakkuukertymä vs. suurin kestävä hakkuumahdollisuus vuosille 2011-2040. Kuva 15. Kanalintujen kokonaistiheyden kehitys Lapissa vuosina 1988-2015 30
Kuva 16. Hirvimäärän kehitys Lapissa vuosina 1995-2014. Kuva 17. Rekisteröidyt yöpymiset Lapissa vuosina 1990-2013. Lähde: Lapin Liitto, matkailustrategia 2015-2018 31
Kuva 18. Poronlihan tuotanto, milj.kg, vuosina 2000 2013 Kuva 19. Porotalouden tulo- ja menokehitys, miljoonaa euroa, vuosina 1994 2014. 32
Kuva 20. Suurimman kestävän ja toteutuneiden ainespuuhakkuiden ero 2011-2020 (milj. m³/v) Suomi 33
Liite 2. Lapin alueellisen metsäohjelman laatimista ovat ohjanneet: kenttäpäällikkö Samuli Kokkoniemi, MTK Metsälinja, puheenjohtaja aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen, Metsähallitus yksikön päällikkö Hannu Linjakumpu, Lapin ELY-keskus yhteysjohtaja Maiju Hyry, Lapin liitto yrittäjä Kimmo Kulojärvi, Lapin koneyrittäj ät metsäpalveluesimies Risto Kelloniemi, Safartica Oy yrittäjä Juha Kokkonen, Tervolan Saha ja Höyläämö Oy riistapäällikkö Sami Tossavainen, Suomen riistakeskus varttunut tutkija Heli Viiri, Luonnonvarakeskus aitatyönjohtaja Kari Henttunen, Paliskuntain yhdistys toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen, Rovaniemen Energia piirihallituksen jäsen Pekka Nyman, Lapin luonnonsuojelupiiri ry metsäpäällikkö Hannu Virranniemi, Pölkky Oy, Metsäteollisuus ry Metsäneuvoston lisäksi alueellisen metsäohjelman valmistelun tueksi koottiin kolme työryhmää (wood, nonwood ja environment), joiden työskentelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt: Wood-työryhmä: Lauri Karvonen, Metsähallitus Kokkoniemi Samuli, MTK Kokkonen Juha, Tervolan Saha ja höyläämö Viiri Heli, LUKE (lync) Kulojärvi Kimmo, Koneyrittäjät Kirsi-Marja Korhonen, Metsähallitus Tykkyläinen Markus, Napapiirin vesi ja energia Virranniemi Hannu, Pölkky Oy Huusko Ulla, Metsäkeskus Nonwood-työryhmä: Tossavainen Sami, Riistakeskus Wuotila Anna-Kaisa, 4H-liitto Hyry Maiju, Lapin liitto Kelloniemi Risto, Safarctica Maaren Angeli, Paliskuntain yhdistys Alaruikka Simo, ProAgria Kari Henttunen, Paliskuntain yhdistys Huusko Ulla, Metsäkeskus Environment-työryhmä: Nyman Pekka, Lapin luonnonsuojelupiiri Kojola Taina, Lapin Ely-keskuks Kokkoniemi Samuli, MTK Karvonen Lauri, Metsähallitus, metsätalous Puustinen Mika, Metsähallitus, luonnonsuojelu Ruokanen Irmeli, Metsäkeskus 34