Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori



Samankaltaiset tiedostot
Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa

Empiirinen analyysi ja tulokset

Osa 8 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vuorovaikutus

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Kasvuyritykset Etelä-Savossa

Kuopion työpaikat 2016

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

KUOPION TYÖPAIKAT

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

VÄESTÖNMUUTOKSET ETELÄ-KARJALAMAALISKUU 2017 ALUESUUNNITTELU

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Työpaikka- ja. Päivitetty

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Oulu

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasan seudulla

Kaupungin-maaseudun alueluokitus Paikkatietomuotoisen alueluokituksen muodostamisperiaatteet

Työpaikat ja työlliset 2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa

Alueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja seuraukset

Kuopion työpaikat 2017

Työmatkat Pohjois-Karjalassa

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.

Luonnos Katsaus Satakunnan aluerakenteeseen

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Mitä tulokset tarkoittavat?

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

52 erikokoista aluetta

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

HENKILÖAINEIS- TOT JA PAIKKATIETO

Tulevaisuuden kunnan rooli ja tehtävät.

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Kainuu tilastoina Kuva: Samu Puuronen

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Toimintaympäristö: Työpaikat

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA)

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi Risto Pietilä Raahe

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

Pohjoiset suurkaupungit

Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Yhdyskuntarakenteen seuranta ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja ja tilastojen avulla, Tilastokeskus seminaari 24.8.

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Tietoja ja työkaluja alueidenkäytön suunnittelun tueksi. Kari Oinonen, SYKE Lapin MRL-päivät,

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Lähidemokratian vahvistaminen

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari

Tilastointialueet muutoksessa mukana?

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA OULUN KAUKOVAINIO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS Yleisötilaisuus Fellmannia

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Transkriptio:

Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten alueiden kehityksestä Tilaajat: MMM ja TEM (hyödyttää myös muita hallinnonaloja ja toimijoita sekä tutkijoita) Aiemmat luokittelut: Maaseututyypittely (kuntapohjainen) kaupunkien läheinen maaseutu ydin maaseutu harvaan asuttu maaseutu Kaupunkikunnat Tarve yhteiselle luokittelulle Kaupunkityypittely (seutukuntapohjainen) Metropolialue Monipuoliset yliopistoseudut Maakuntaveturit Erikoistuneet teolliset seudut Pienet aluekeskukset 2

Aluetypologiahankkeen taustaa Paikkatietojen käyttö Hallinnolliseen aluejakoon perustuvien luokittelujen puutteet Kuntaliitosten vaikutus Paikkatiedot mahdollistavat alueiden kehityksen tarkastelun hyvin tarkalla aluetasolla Hahmottamisen helpottamiseksi tarvitaan yleistyksiä ja luokitteluja Ei aluejakoa luokittelun pohjana, haetaan luonnollisia rajoja erilaisille alueille Mahdollistavat sekä erityyppisten alueiden tilanteen tarkastelun koko maan tasolla että kuntien sisäisen kehityksen seurannan

Aluetypologia-hankkeen toteuttajat Paikkatietoanalyysit: - Suomen ympäristökeskus (luokittelut) - Oulun yliopiston maantieteen laitos (saavutettavuus) Asiantuntijat/ kommentoijat/ sparraajat: - Liisa Kytölä ja Reijo Keränen, Suomen aluetutkimus FAR - Heikki Eskelinen ja Timo Hirvonen, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos - Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti - Ilari Karppi, Tampereen yliopisto - Pentti Malinen, Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus - Toivo Muilu, Oulun yliopisto - Hilkka Vihinen, MTT

Alueluokituksen lähtökohta on tarkastella kaupunkialueita omilla kriteereillä ja maaseutualueita omillaan. Maaseutuväestö ja maankäyttö, toimialajakauma Työssäkäynti ja saavutettavuus Aluetehokkuus 0,1 alue Aluetehokkuus 0,02 (vastaa asemakaavoitettua aluetta) Taajama Maaseutu Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusalue Kaupunki Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Kaupungin läheinen maaseutu Kaupunkiseudun kehysalue Reunakaupunki Sisäkaupunki Erämaa/hyvin harva maaseutu Pikkukaupungit ja kirkonkylät 5

Uuden aluetypologian luokat tarkemmin Asukasmäärä Maapinta-ala Asukastiheys Tiivis kaupunkialue 1 775 655 646 2 747 Muu kaupunkimainen alue 1 288 944 1 851 696 Kehysalue 575 682 11 822 49 Kaupungin läheinen maaseutu 410 958 30 354 14 Ydinmaaseutu 993 795 65 417 15 Harvaan asuttu maaseutu 270 617 151 225 2 Erämaa 257 43 097 0 Vakituisen asutuksen jakautuminen uudessa aluetypologiassa Kaupunkialue Kaupunkiseutujen kehysalue Kaupunkien läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 7

Hämeenlinna Riihimäki 8

Maankäyttöjakauma Rakennettu alue Maatalousmaa Metsämaa Suot ja kosteikot Kaupunkialue Kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Erämaa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kaupunkialue täysin omanlaisensa Kehysalue poikkeaa kaupungin läheisestä maaseudusta maankäytön intensiteetissä: sekä asutuksen että maatalouden osalta. 9

Alueella sijaitsevien työpaikkojen elinkeinojakauma Tiivis kaupunkialue Muu kaupunkimainen alue Kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Alkutuotanto Teollisuus ja kaivostoiminta Rakentaminen ja infra Kauppa, majoitus ja ravitsemus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus ja liike-elämän palvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto ja muut julkiset palvelut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alueella asuvien työllisten elinkeinojakauma Tiivis kaupunkialue Muu kaupunkimainen alue Kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Alkutuotanto Teollisuus ja kaivostoiminta Rakentaminen ja infra Kauppa, majoitus ja ravitsemus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus ja liike-elämän palvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto ja muut julkiset palvelut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Varsinkin alkutuotannossa osa työpaikkatiedoista on vailla koordinaattisijaintia. Työllisten asuinpaikan 10 sijaintitiedot ovat taas kattavia.

Ikärakenne 0-14 v. 15-29 v. 30-49 v. 50-64 v. 65-74 v. 75- v Tiivis kaupunkialue Muu kaupunkimainen alue Kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 11

Mitä seuraavaksi? Kuntapohjaiseksi yleistäminen pohdinnassa Osa tilastoista saatavissa vain hallinnollisin aluejaoin Ongelmallinen, ei vastaa todellisuutta Käyttäjätestaus huhtikuun puoliväli toukokuun loppu Luokittelun onnistuneisuus, vastaako todellisuutta? Nimistö? Lähetetään mm. maakunnanliitoille ja ELYille Muokkaus kommenttien perusteella Aikasarja Tilastokeskuksen luokitteluksi? Loppuseminaari