RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2014
SISÄLLYS 1 RAHANPESUN TORJUNTA ----------------------------------------------------------------------------------------------------- 3 1.1 Yleistä ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 3 1.2 Rahanpesua koskevan lainsäädännön muutokset ---------------------------------------------------------------- 4 1.3 ------------------------------------------------------------------------------------------- 4 1.4 Rahanpesun selvittelykeskuksen kansainvälinen yhteistyö ---------------------------------------------------- 5 1.5 Viranomaisyhteistyö ------------------------------------------------------------------------------------------------------ 6 2 RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VASTAANOTTAMAT ILMOITUKSET EPÄILYTTÄVISTÄ LIIKETOIMISTA --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 7 3 ILMOITUKSET EPÄILYTTÄVISTÄ LIIKETOIMISTA ----------------------------------------------------------------- 8 3.1 Ilmoittajatahot --------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 8 3.2 Epäilyttävät liiketoimet rahanpesuilmoituksissa -------------------------------------------------------------------- 9 3.3 Epäilyttäviin liiketoimiin sisältyvien varojen määrä sekä kansainväliset varojen siirrot ----------------- 10 3.5 Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien luonnollisten ja oikeushenkilöiden lähtöalueet ----------------------- 11 3.6 Liiketoimen tila rahapesuilmoitusta tehtäessä --------------------------------------------------------------------- 12 3.7 Määräykset pidättyä suorittamasta liiketointa --------------------------------------------------------------------- 12 4 RAHANPESULAIN MUKAISET TIETOJEN LUOVUTUKSET ------------------------------------------------------- 13 4.1 Rikosilmoitusjärjestelmään kirjatut rikokset ------------------------------------------------------------------------ 13 4.2 Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä ---------------------------------------------------------------------------- 13 5 ILMIÖSEURANTAA ------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 13 5.1 Nettihuijaukset -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 13 5.2 Sijoitushuijaukset ----------------------------------------------------------------------------------------------------------- 14 5.2 Virtuaalivaluutat ------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 14 6 TERRORISMIN RAHOITUS --------------------------------------------------------------------------------------------------- 15 6.1 Rahanpesun selvittelykeskuksen rooli terrorismin rahoituksen torjunnassa ------------------------------- 15 6.2 Varojen jäädyttäminen terrorismin torjumiseksi ------------------------------------------------------------------------ 15 6.3 Rikoslain 34 a luku --------------------------------------------------------------------------------------------------------- 16 Keskusrikospoliisi Tiedusteluosasto Jokiniemenkuja 4, PL 285 01301 Vantaa P. 0295 480 141 Faksi www.rahanpesu.fi 2
1 RAHANPESUN TORJUNTA 1.1 Yleistä Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen ja selvittäminen ovat keskeisiä toimenpiteitä rikostorjunnassa kansallisesti ja kansainvälisesti. Rahanpesua selvittämällä voidaan torjua rikollisuutta laajalla rintamalla, mutta erityisesti talous- ja huumausainerikollisuus nousevat tilastoissa esirikoksina näkyvimmin esille. Terrorismin torjunnassa rahoituksen estäminen on keskiössä, sillä terroristinen toiminta edellyttää myös varoja ja niiden siirtelyä maasta toiseen. Rahanpesun torjunta nojaa pitkälti vakiintuneeseen ilmoitusjärjestelmään, jossa laissa lueteltujen ilmoitusvelvollisten tehtävänä on tehdä ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta tai terrorismin rahoituksesta. Selvittelykeskukselle tehtyjen ilmoitusten määrä laski jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna, mutta samanaikaisesti ilmoituksiin sisältyvien liiketapahtumien määrä lisääntyi. Näin ollen ei voida suoraan tehdä päätelmää, että ilmoitusvelvollisten huomion kohteena olevien liiketoimien määrä olisi vähentynyt. Sähköisessä muodossa olevaa ilmoitussovellusta on pyritty jatkuvasti kehittämään ja huomioon on otettu ilmoitusvelvollisilta saatua palautetta. Sähköisen ilmoittamisen laajentaminen yhä uusille ilmoitusvelvollisille säilyy jatkossakin selvittelykeskuksen keskeisenä toimintona. Vuonna 2013 tuli voimaan laki varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi (325/2013). Sen mukaan pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai syyttäjän on tehtävä laissa mainituissa tapauksissa ilmoitus Rahanpesun selvittelykeskukselle. Päätöksen varojen jäädyttämisestä tekee Keskusrikospoliisi laissa mainittujen edellytysten täyttyessä. Vuoden 2014 aikana käynnistyi erillinen projekti, jonka avulla tämä nk. hallinnollinen jäädyttäminen on saatu toimimaan käytännössä. Vuoden lopussa hankkeen virat siirrettiin osaksi selvittelykeskuksen normaalia rakennetta, mikä antaa entistä paremmat mahdollisuudet terrorismin rahoituksen torjumiseen. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksentorjuntaa säädellään myös EU:n tasolla ja vuoden lopussa saatiin päätökseen neljännen rahanpesudirektiivin säätämisprosessi. Näin ollen vuoden 2015 aikana tullaan valmistelemaan muutoksia kansalliseen lainsäädäntöömme, ja selvittelykeskuksen asemaa ja tehtäviä tarkastellaan osana tätä muutostyötä. Kansallisen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskiarvion laatiminen aloitettiin niin ikään vuoden 2014 aikana. Sen tavoitteena on tunnistaa alueet, jotka ovat haavoittuvimpia ja samalla tarkoituksena on tarkastella poikkihallinnollisesti toimia, joita eri tahot toteuttavat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa. Riskiarviolla tulee olemaan merkittävä vaikutus siihen, millä tavoin Suomessa toimintaa voidaan entisestään tehostaa. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta edellyttää tiivistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. FATF (Financial Action Task Force on Money 3
Laundering and Terrorism Financing) on globaali järjestö, joka asettaa ylikansallisia standardeja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa. FATF on uudistanut suosituksensa, jotka nimestää huolimatta ovat hyvin sitovia ja ne otetaan huomioon myös rahanpesudirektiiviä uudistettaessa. Kansainvälisellä tasolla Suomi on sitoutunut noudattamaan FATF:n suosituksia sekä FIUyksiköiden yhteisen järjestön Egmont Groupin standardeja. Niiden avulla tehostetaan mm. kansainvälistä tiedonvaihtoa ja yhteistoimintaa FIU-yksiköiden kesken. 1.2 Rahanpesua koskevan lainsäädännön muutokset Helmikuussa 2012 OECD:n alainen rahanpesun ja terrorismin vastainen toimintaryhmä Financial Action Task Force, FATF hyväksyi uudet 40 suositusta. Suosituksen määrittelevät tason, jolla jokaisen jäsenmaan rahanpesua ja terrorismin rahoitusta koskevan lainsäädännön tulisi vähintään olla. FATF:n suosituksen 1 mukaisesti kunkun jäsenmaan on määrä tehdä kansallinen riskiarvio maansa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan tilasta. Suomessa Sisäministeriö tilasi Poliisiammattikorkeakoululta riskiarvion tekemisen vuonna 2014 ja arvion on määrä valmistua vuoden 2015 aikana. Riskiarvion tekemiseen osallistuvat lukuisat viranomaiset sekä ilmoitusvelvolliset. FATF:n Uusien suositusten johdosta Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antanneet uuden direktiivin rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen (COM(2013) 45 final) eli niin kutsutun neljännen rahanpesudirektiivin, sekä asetuksen tietojen toimittamisesta varainsiirtojen mukana (COM(2013) 44 final) eli niin sanotun toisen varainsiirtoasetuksen. Valtiovarainministeriö asetti joulukuussa 2014 työryhmän, jonka tehtävänä on edellisten pohjalta valmistella ehdotus uudeksi rahanpesulaiksi. Työryhmän tavoitteena muun muassa on arvioida rahanpesun ja terrorismin rahoituksen valvontarakenne ja seuraamusjärjestelmä sekä tarvittavat viranomaisresurssit. Lisäksi työryhmän tehtäväksi asetettiin poistaa tarpeettomat esteet viranomaisyhteistyöstä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, varmistaa tarkoituksenmukainen järjestely yritysten omistajia ja tosiasiallisia edunsaajia koskevien tietojoen saamiseksi sekä täytäntöönpanna riskiarvion osoittamat tarpeelliset lainsäädäntömuutokset. 1.3 perustettiin 1.3.1998 osaksi Keskusrikospoliisin organisaatiota. Vuoden 2015 alussa Keskusrikospoliisin organisaatiota uudistettiin siten, että selvittelykeskus muodostaa oman linjan, jonka ainoana tehtävänä on toimia kansallisena rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntayksikkönä. Rahanpesun selvittelykeskuksen tehtävänä on rahanpesulain 34 :n mukaan 4
1) rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen ja selvittäminen; 2) viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa; 3) yhteistyö ja tietojenvaihto rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä huolehtivien vieraan valtion viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa; 4) yhteistyö ilmoitusvelvollisten kanssa; 5) palautteen antaminen ilmoitusten vaikutuksista; 6) tilaston pitäminen ilmoitusten ja tehtyjen liiketoimien keskeytysten lukumäärästä 7) varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annetun lain (325/2013) 3 :ssä tarkoitettujen ilmoitusten vastaanotto, mainitun lain 4 :ssä tarkoitettujen jäädytyspäätösten edellytysten selvittäminen ja jäädyttämispäätöksiä koskevien esitysten tekeminen. Rahanpesun selvittelykeskuksella on mahdollisuus ainoana poliisiviranomaisena antaa ilmoitusvelvolliselle määräys olla suorittamatta tälle annettua toimeksiantoa viiden arkipäivän ajaksi. Liiketoimen pidättymismääräyksistä on tarkemmin luvussa 3.7. Jos asiassa käynnistetään esitutkinta, selvittelykeskus käyttää sille esitutkintaviranomaisena normaalisti kuuluvia toimivaltuuksia. Pääsääntöisesti selvittelykeskus kuitenkin luovuttaa ilmoituksen sisältämät tiedot jonkin muun esitutkintaviranomaisen suorittaman tutkintaan. Yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten sekä ilmoitusvelvollisten kanssa on rahanpesun selvittelykeskuksen toiminnan painopistealueita. Selvittelykeskus osallistuu ilmoitusvelvollisten kouluttamiseen sekä huolehtii osaltaan ilmoitusvelvollisten kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä. Vuoden 2014 aikana annettiin koulutusta noin 600 ilmoitusvelvollisen tai muiden yhteistyötahojen edustajalle. Lisäksi osana ilmoitusvelvollisten ohjeistusta ja koulutusta toimii Rahanpesun selvittelykeskuksen laatima "Rahanpesun torjunnan parhaat käytänteet", joka löytyy osoitteesta www.rahanpesu.fi. 1.4 Rahanpesun selvittelykeskuksen kansainvälinen yhteistyö Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuminen edellyttää tiivistä ja hyvin toimivaa kansainvälistä yhteistyötä. on jäsenenä kansainvälisessä Egmont Group:ssa, joka tarjoaa jäsentensä käyttöön muun muassa suojatun tiedonvaihtoverkon (ESW). Euroopan Unionin jäsenmaiden käytössä on FIU.NET, suojattu tiedonvaihtoverkko, jonka hallinnointiin ja kehittämiseen on osallistunut merkittävällä panoksella. Lisäksi on osallistuttu OECD:n alaisen Financial Action Task Forcen (FATF) työskentelyyn. Vuosittain järjestetään Pohjoismaiden yhteinen terrorismin rahoituksen torjuntaan keskittyvä yhteistyökokous, johon osallistuvat rahanpesun selvittelykeskukset ja turvallisuuspoliisit. Edellä mainittujen lisäksi on osallistuttu useisiin kansainvälisiin projekteihin. Joidenkin valtioiden lainsäädäntö edellyttää erityisen kahdenvälisen yhteistyöpöytäkirjan (Memorandum of Understanding) allekirjoittamista operatiivisen 5
yhteistyön tehostamiseksi. Selvittelykeskus on solminut kahdenvälisiä yhteistyöpöytäkirjoja Albanian, Belgian, Bulgarian, Espanjan, Etelä-Afrikan, Etelä- Korean, Filippiinien, Georgian, Indonesian, Israelin, Japanin, Kanadan, Kosovon, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Makedonian, Moldovan, Puolan, Ranskan, Romanian, San Marinon, Saudi-Arabian, Serbian, Singaporen, Sveitsin, Taiwanin, Turkin, Ukrainan, Valko-Venäjän, Venezuelan, Venäjän sekä Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien rahanpesun torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa. Lisäksi uusia sopimuksia solmitaan tarvittaessa. Vuoden 2014 aikana teki ulkomaille 222 tiedustelua ja vastaanotti ulkomaisilta viranomaisilta 68 tiedustelua. 1.5 Viranomaisyhteistyö Aikaisempien vuosien tapaan teki tiivistä yhteistyötä niin poliisi- kuin muidenkin viranomaisten kanssa. Selvittelykeskuksen uuden tehtävän eli terrorististen varojen jäädyttämisen käynnistämisen myötä erityisen tiivistä yhteistyö oli ulosottoviranomaisten ja Ulkoasiainministeriön kanssa. Syksyllä 2014 osallistui Tullin järjestämään kansainväliseen rajat ylittävään käteisrahan seurantaoperaatioon. Operaation tarkoituksena oli paljastaa käteisrahankuljetukseen liittyvää rahanpesua ja terrorismin rahoitusta. 6
2 RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VASTAANOTTAMAT ILMOITUKSET EPÄILYTTÄVISTÄ LIIKETOIMISTA Vuoden 2014 epäilyttävää liiketointa koskevista ilmoituksista 23 062 liittyi rahanpesuepäilyyn ja yhdessätoista tapauksessa ilmoittaja katsoi tapauksen liittyvän terrorismin rahoitukseen. Terrorismin rahoittamista käsitellään tarkemmin luvussa 6. Tässä luvussa käsitellään vain rahanpesuepäilyyn liittyviä ilmoituksia. Taulukko 1. Epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten ja tapahtumien määrä 2013 2014 Ilmoitusten määrä 28 164 23 062 Tapahtumien määrä 486 545 558 699 Selvittelykeskus tallensi vuonna 2014 yhteensä 23 062 ilmoitusta, joihin sisältyi 558 699 tapahtumaa. Vastaanotettujen ilmoitusten määrä on ensimmäisen kerran Rahanpesun selvittelykeskuksen historiassa laskenut. Tämä johtuu pääosin joidenkin ilmoitusvelvollisten muuttuneesta ilmoituskäytännöstä. Ilmoituksiin sisältyvien tapahtumien määrä on kuitenkin edelleen kasvussa. Tämä johtuu siitä, että nykyisin käytössä olevan ilmoitussovelluksen kautta ilmoitusvelvolliset voivat liittää rahanpesuilmoitukseensa aiempaa helpommin myös liiketoimen epäilyttävyyttä tukevia tapahtumatietoja. 7
3 ILMOITUKSET EPÄILYTTÄVISTÄ LIIKETOIMISTA 3.1 Ilmoittajatahot kirjasi vuoden 2014 aikana ilmoituksia ilmoittajittain alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukko 2. Ilmoittajatahot rahanpesuilmoituksissa Ilmoittajatahot 2013 Ilmoituksia 2014 Ilmoituksia Pankki 1 204 1125 Sijoituspalveluyhtiö 5 8 Muu luotto- tai rahoituslaitos 522 367 Vakuutusyhtiö 133 156 Kiinteistönvälittäjä 2 10 Rahapelitoiminta 13 446 9100 Yleistä maksujen välitystä tarjoava 12 645 12092 (sisältää valuutanvaihdon) Kirjanpitotoimisto 6 11 Tilintarkastusyhteisö 10 4 Lakimiehet 16 4 Arvotavarakauppias 86 89 Panttilainaamo 1 3 Omaisuudenhoito- ja yritys- 1 2 palvelujen tuottaja Kotimainen poliisiviranomainen 8 2 Kotimainen muu viranomainen 69 82 Muu tietolähde 10 7 Yhteensä kpl 28 164 23 062 8
3.2 Epäilyttävät liiketoimet rahanpesuilmoituksissa Epäilyttävät liiketoimet on luokiteltu niiden luonteen mukaisesti eri ryhmiin. Luokittelu perustuu ilmoitusvelvollisten ilmoittamiin syihin siitä, minkä asiakkaan tekemän liiketoimen vuoksi ilmoitus tehtiin. Nykyinen ilmoitusjärjestelmä tarjoaa vaihtoehtoja, joista ilmoitusvelvollisen valittavana on yksi tai useampia epäilyttäviä liiketoimia ilmoituksensa tekemisen perusteeksi. Tästä syystä epäilyttävien liiketoimien lukumäärä on suurempi kuin tehtyjen ilmoitusten määrä. Taulukko 3. Epäilyttävät liiketoimet Epäilyttävä liiketoimi 2013 2014 Käteistalletus 349 447 Käteisnosto 481 263 Tilisiirto 2342 2756 Varojen kierrätys 154 304 Valuutansiirto 591 483 Valuutanvaihto 45 45 Vakuutus 17 11 Liiketoimeen sisältyvien varojen määrä 22011 17712 Irtaimen kauppa 108 93 Käteisen kuljetus 51 59 Muu epäilyttävä liiketoimi 4499 3790 Yhteensä kpl 30648 25963 Kuten aikaisemminkin, edelleen merkittävin impulssi ilmoituksen tekemiselle on se, että ilmoitukseen sisältyvien varojen määrä on ilmoittajan kokemuksen mukaan epätavallisen suuri. Muu epäilyttävä liiketoimi -kohtaan yhdistelty erilaisia syitä ilmoituksen tekemiselle. Kyseessä on yleensä tilanne, jossa asiakas jollakin tavalla poikkeaa ilmoitusvelvollisen näkemyksen mukaan normaalista käytännöstä. 9
3.3 Epäilyttäviin liiketoimiin sisältyvien varojen määrä sekä kansainväliset varojen siirrot Liiketoimi, jonka johdosta ilmoitus tehdään, on yleensä alle 10.000 euron suuruinen. Arvoltaan huomattavan suurista epäilyttäviä liiketoimia esiintyy harvoin. Rahanpesulle on hyvin tyypillistä, että varoja siirrellään maasta toiseen niiden jäljittämisen vaikeuttamiseksi. Vuoden 2014 ilmoituksiin sisältyi 16 053 varojen siirtoa Suomesta ulkomaille ja 12 199 siirtoa ulkomailta Suomeen. Taulukko 4. Rahanpesua koskevat ilmoitukset, joissa varoja on siirretty Suomesta ulkomaille Varojen siirrot Suomesta ulkomaille 2013 kpl 2013 euroa 2014 kpl 2014 euroa Eurooppa 8 785 17 918 587 6232 21 349 401 Aasia 4 770 7 842 405 4893 8 367 070 Afrikka 3 911 6 064 216 4123 6 142 339 Amerikka 997 1 665 541 766 1 047 797 Oseania 25 61 260 25 37 738 Tuntematon 3 42 346 14 1 153 063 Yhteensä 18 499 33 594 355 16 053 38 097 408 Taulukko 5. Rahanpesua koskevat ilmoitukset, joissa varoja on siirretty ulkomailta Suomeen Varojen siirrot ulkomailta Suomeen 2013 kpl 2013 euroa 2014 kpl 2014 euroa Eurooppa 13 720 10 450 608 10 129 172 582 943 Aasia 921 2 095 555 960 151 039 289 Afrikka 604 1 008 473 600 1 054 023 Amerikka 329 1 384 539 431 2 653 854 Oseania 54 177 978 54 174 675 Tuntematon 23 348 574 25 2 884 022 Yhteensä 15 651 15 456 727 12 199 330 388 806 10
3.5 Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien luonnollisten ja oikeushenkilöiden lähtöalueet Epäilyttävä liiketoimia koskevissa ilmoituksissa esiintyi yhteensä 104 eri kansalaisuutta. Henkilöistä, joiden kansalaisuus oli tiedossa, suomalaisia oli 72,6 %, virolaisia 4,9 %, sekä turkkilaisia 2,2 %. Taulukko 6. Luonnollisten henkilöiden lähtöalueet Alue 2013 kpl 2014 kpl Eurooppa 13 541 7120 Aasia 1 448 758 Afrikka 725 394 Amerikka 86 31 Oseania 1 4 Kansalaisuudeton 2 - Kaikki yhteensä 15 803 8307 Epäilyttäviä liiketoimia koskevissa ilmoituksissa esiintyi 54 eri maahan rekisteröityjä oikeushenkilöitä. Oikeushenkilöistä, joiden rekisteröintipaikka oli tiedossa, oli 71,6 % Suomeen rekisteröityjä. Seuraavaksi eniten ilmoituksissa mainittiin virolaisia, brittiläisiä, etelä - afrikkalaisia sekä venäläisiä yrityksiä. Taulukko 7. Oikeushenkilöt rekisteröintipaikan mukaan Alue 2013 kpl 2014 kpl Eurooppa 1 735 1156 Aasia 48 45 Afrikka 12 26 Amerikka 46 46 Oseania 1 2 Tuntematon 582 339 Kaikki yhteensä 1842 1614 11
3.6 Liiketoimen tila rahapesuilmoitusta tehtäessä Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvolliset voivat epäilyttäviä liiketoimia havaitessaan harkintansa mukaan käyttää seuraavia toimintavaihtoehtoja: keskeyttää liiketoimi lisäselvityksiä varten kieltäytyä liiketoimen suorittamisesta taikka suorittaa liiketoimi, jos liiketoimen keskeyttäminen tai siitä kieltäytyminen todennäköisesti vaikeuttaisi liiketoimen edunsaajan selville saamista. Edellisten vuosien tapaan ilmoituksista lähes kaikissa liiketoimi oli suoritettu ilmoituksen tekohetkellä. 3.7 Määräykset pidättyä suorittamasta liiketointa Rahanpesun selvittelykeskuksella on rahanpesulain mukaan oikeus epäilyttävää liiketointa tutkiessaan antaa ilmoitusvelvolliselle määräys pidättyä suorittamasta liiketointa, enintään viiden arkipäivän ajaksi, mikäli määräys on tarpeen rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen estämiseksi ja selvittämiseksi. Kyseinen toimenpide ei edellytä rikoksen syytä epäillä kynnyksen ylittymistä, vaan se on tarkoitettu edeltäväksi toimenpiteeksi turvaamistoimenpiteille. Jäädytysmääräyksen avulla selvittelykeskuksen on mahdollista päästä nopeasti kiinni rikoshyötyyn ja estää sen siirtäminen viranomaisten ulottumattomiin. Toimintavuoden 2014 aikana selvittelykeskus antoi yhteensä 10 liiketoimen pidättymismääräystä, joiden yhteenlaskettu arvo oli 11 487 337 euroa. Niiden avulla saatiin rikoshyötyä viranomaisten haltuun yhteensä 10 487 634 euron arvosta. Kuva 1. Liiketointen pidättymismääräykset vuosina 2011 2014 12
4 RAHANPESULAIN MUKAISET TIETOJEN LUOVUTUKSET 4.1 Rikosilmoitusjärjestelmään kirjatut rikokset Vuoden 2014 aikana paljasti 44 sellaista asiakokonaisuutta, joista käynnistettiin uusi esitutkinta. Sen lisäksi selvittelykeskus luovutti tietoja 246:een jo avoinna olevaan esitutkintaan. Kaikkiin edellä mainittuihin kokonaisuuksiin luovutettiin yksi tai useampia epäilyttäviä liiketoimia koskevia ilmoituksia sekä kymmeniä tai jopa satoja ilmoituksissa mainittuja tapahtumia. Kuten aikaisempinakin epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten taustalta löytyi yleensä jokin talousrikos. 4.2 Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä 5 ILMIÖSEURANTAA 5.1 Nettihuijaukset on julkaissut "Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä" -nimisen tutkimuksen. Tähän on koottu rahanpesua koskevat tuomioita ja menettämisseuraamuksia vuodesta 1994 alkaen. Tutkimus päivitettiin viimeksi vuonna 2014. Selvityksessä kiinnitetään huomiota rahanpesutapauksissa käytettyihin tyypillisiin menettelytapoihin, oikeuskäytännössä ilmenneisiin tulkintaongelmiin sekä rikoslainsäädännön muutoksiin. Lisäksi tutkimuksen lopussa on selostettu lyhyesti kaikki tutkimuksessa käsitellyt rahanpesutuomiot. Suuri osa tutkimuksessa käsitellyistä tapauksista on sellaisia, joiden tutkinta on aloitettu ilman, että taustalla on ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta. Tutkimus löytyy osoitteesta: www.rahanpesu.fi. Keväällä 2014 Rahanpesun selvittelykeskuksessa perustettiin työryhmä, jonka tehtäväksi asetettiin ns. nettihuijausten eli massamarkkinointipetosten ilmiökartoitus ja ennalta estävien toimenpide-ehdotusten kartoitus poliisin näkökulmasta. Tarve työryhmälle syntyi rahanpesun selvittelykeskuksessa huomatusta nettihuijausten selvästä määrällisestä sekä rikoshyödyllisestä kasvusta. Työryhmän osana tehtiin n. 120 ilmoituksen otoksena rekisterien ristiin vertailua ilmiökartoitusta varten, jonka tulosten pohjalta nettihuijauksia ilmiönä esiteltiin rahanpesun selvittelykeskuksen eri poliisiyhteistyökumppaneille. Ennalta estävän tiedottamisen osalta selvittelykeskuksen työntekijä teki Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyön ja työn osana tehdyt varoitusinfografiikat julkaistiin valtakunnan medioissa sekä Suomen Poliisin sosiaalisen median kanavissa. Nettihuijaus-työryhmä osallistui myös moniviranomaisja yritysyhteistyönä toteutettavaan Harmaan talouden tiedotuskampanjaan (Harmaa talous musta tulevaisuus). 13
Nettihuijaukset valittiin yhdeksi kampanjan syksyn 2014 teemoista ja aiheeseen liittyen tehtiin ns. radiospotti, jossa varoitettiin nettihuijauksista ja sitä soitettiin kymmenillä radiokanavilla kolmen viikon ajan. Nettihuijaukset saivat erittäin hyvän vastaanoton ja vaikuttavuuden kampanjasta tehdyn yleisöseurantatutkimuksen perusteella. Vaikuttavuustutkimuksessa tuli mm. ilmi, että muita ikäryhmiä useammin nuoret ovat joutuneet nettihuijausten uhriksi ja näin ollen erityisesti nuoriin suunnattua nettihuijausten ennalta ehkäisevää viestintää olisi hyvä jatkaa. 5.2 Sijoitushuijaukset 5.2 Virtuaalivaluutat on havainnut useita tapauksia, joissa henkilöihin on otettu puhelimitse yhteyttä ja tarjottu sijoituspalveluita. Toiminta on ollut ulkomailta johdettua, hyvin ammattimaista ja organisoitua. Sama toimintatapa toistuu kaikissa tapauksissa eli henkilö erehdytetään sijoittamaan osakkeisiin, jonka jälkeen ryhdytään erinäisin syin vaatimaan lisää rahaa erilaisiin jatkosijoitustuotteisiin ja jopa eri kohdevaltioihin. Tosiasiassa kyseisiä osakkeita ei ole olemassakaan eikä sijoittaja tule koskaan saamaan sijoituksilleen vastinetta. Huijauksen uhriksi joutuneet sijoittajat ovat kertoneet "sijoitusneuvojien" olevan hyvinkin sinnikkäitä ja jopa aggressiivisia saadakseen sijoittajat lähettämään lisää varoja. Tiedossa olevissa tapauksissa sijoittajat ovat lähettäneet rahaa 4000-70 000 euron erissä. Sijoitushuijaukset ovat suurimmillaan olleet yli miljoona euroa. Kokonaisuudessaan rikosvahingot ovat nousseet yli 3 milj. euron. Kuitenkin on otettava huomioon, että poliisin tietoon luultavasti tulee vain murto-osa todellisesta määrästä. Yhdistävä tekijä kaikissa tapauksissa on ollut se, että varat on lähetetty Hong Kongissa ja Taiwanissa sijaitseville tileille ja jotka analyysin kautta on voitu yhdistää toisiinsa. Rahanpesun selvittelykeskuksen saamien tietojen mukaan varoja tulee kyseisille tileille myös muista Euroopan maista ja todennäköisesti myös näistä maista löytyy uhreja. Internetistä löytyy varoitussivustoja jotka tarjoavat palveluja sijoitushuijauksen uhreille. Sivustoilta löytyvät kattavat tiedot huijausta harjoittavista sijoitusyhtiöistä ja tileistä sekä kuvataan minkälaisesta toiminnasta on kysymys. Sivustoilla tarjotaan palveluita, joiden avulla luvataan uhreille varoja takaisin, mutta rahojen takaisin saamiseksi on jälleen maksettava erilaisia kuluja. Varoitussivusto toimii samalla periaatteella kuin alkuperäinen sijoitushuijaussivusto ja lopulta uhri menettää nämäkin varat. Vaikka sivustot vaikuttavat luotettavilta, on erittäin todennäköistä, että sijoitushuijauksen uhri tulee uudelleen huijatuksi. Käytännössä erilaiset nettisivustot voivat olla rikollisten hallinnoimia ja niihin liittyy erilaisia riskejä. Virtuaalivaluuttojen käytön yleistyminen näkyy myös rahanpesuilmoituksissa. Näistä yleisimmin on esiintynyt bitcoin, joka on avoimeen lähdekoodiin pohjau- 14
tuvia valuuttaa, jota ei hallitse tai laske liikkeelle mikään valtio, pankki tai yksittäinen taho. Sen arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Virtuaalivaluuttojen käyttöön voi liittyä useita riskejä. Käyttäjän kannalta merkittävimmät riskit liittyvät kurssin vaihteluun sekä siihen, että virtuaalivaluuttojen alustan tarjonnut yhteisö häviää yllättäen markkinoilta. Tällaisia tapauksia on ollut useita ja sijoittajien tappiot ovat olleet merkittäviä. Virtuaalivaluutat mahdollistavat erinomaisesti myös rahanpesun, koska valuutan siirrot tapahtuvat anonyymisti sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Muun muassa FATF:n puitteissa on pohdittu erilaisia mahdollisuuksia puuttua toimintaan ja saattaa virtuaalivaluuttojen alustoja tarjoavat yhteisöt rahanpesulain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin. 6 TERRORISMIN RAHOITUS 6.1 Rahanpesun selvittelykeskuksen rooli terrorismin rahoituksen torjunnassa Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisten on ilmoitettava rahanpesun selvittelykeskukselle myös sellaisista epäilyttävistä liiketoimista, joissa saattaa olla kyse terrorismin rahoittamisesta. Rahanpesua epäiltäessä epäillään liiketoimeen sisältyvien varojen laillista alkuperää, kun taas terrorismin rahoittaminen voi tapahtua myös laillisesti hankituilla varoilla. Sanottu merkitsee sitä, että ilmoitusvelvolliset joutuvat yhä enenevässä määrin epäilyttävien liiketoimien yhteydessä pohtimaan myös liiketoimeen sisältyvien varojen kohdetta. vastaanotti vuonna 2014 yhteensä 13 ilmoitusta, joissa epäiltiin varoja käytettävän tai ilmoituksen kohteena olevan henkilön tai yhteisön liittyvän terrorismin rahoittamiseen 6.2 Varojen jäädyttäminen terrorismin torjumiseksi Suomen lainsäädäntö mahdollisti kesäkuun 2013 alkuun asti vain YK:n turvallisuusneuvoston ja EU:n neuvoston asetukseen perustuvien pakotteiden täytäntöönpanon. Suomella ei ollut keinoja jäädyttää hallinnollisesti Suomesta löytyviä varoja, jotka kuuluvat Suomessa terrorismista epäillylle, syytetylle tai tuomitulle. Myöskään muiden EU-maiden ns. sisäisten terroristien Suomesta löytyvien varojen jäädyttämiseen ei aikaisemmin ollut keinoja, vaikka YK:n aikanaan jäsenmaiden yksimielisesti ratifioima päätöslauselma 1373 (2001) on tätä edellyttänytkin. Puutteeseen oli kiinnittänyt huomiota ensin FATF Suomea koskeneen maatarkastuksen loppuraportissa vuonna 2007, sekä YK:n turvallisuusneuvoston alainen Counter-Terrorism Comittee vuonna 2008. Tilanteen korjaamiseksi otettiin Suomessa käyttöön 1.6.2013 uusi hallinnollinen jäädyttämisjärjestelmä. Varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annettu laki (325/2013) mahdollistaa terroristiyhteyksiä omaavien luonnollisten henkilöiden sekä oikeushenkilöiden asettamisen kansalliselle terroristipakote- 15
listalle. Rahanpesun selvittelykeskuksella on merkittävä rooli lain perusteella tehtävien jäädyttämispäätösten valmistelussa ja niiden edellytysten selvittämisessä. Jäädyttämislain mukaan Keskusrikospoliisin on jäädytettävä varat seuraavissa tilanteissa: 1) Henkilö tai ryhmä on mainittu EU:n ns. sisäisten terroristien pakotelistalla 2) Henkilöä epäillään, syytetään tai hänet on tuomittu rikoslain 34 a luvussa mainitusta terrorismirikoksesta 3) Ulkomainen toimivaltainen viranomainen lähettää pyynnön varojen jäädyttämiseksi, ja KRP toteaa pyynnön perustelluksi Myös sellaisten oikeushenkilöiden varat jäädytetään, joissa tosiasiallista määräysvaltaa käyttää jäädytyspäätöksen kohteena oleva henkilö. Jäädyttämispäätöksen valmistelusta vastaa Rahanpesun selvittelykeskuksen henkilökunta, ja päätöksen tekee Rahanpesun selvittelylinjan päällikkö KRP:n edustajana. Päätös ei ole rangaistus, eikä se vaikuta jäädytettyjen varojen omistussuhteisiin. Jäädyttämispäätöksen tarkoitus on estää päätöksen kohdetta kanavoimasta varojaan terroristiseen toimintaan, minkä johdosta esimerkiksi pankeilla on velvollisuus asettaa päätöksen kohteen tileille tilisulku. Varojen luovuttaminen päätöksen kohteelle tai saattaminen jollain muulla tavalla kohteen hallintaan voidaan katsoa joko terrorismin rahoittamiseksi tai säännöstelyrikokseksi. Keskusrikospoliisin tekemät jäädyttämispäätökset panee täytäntöön ulosottomies ulosottokaarta noudattaen. Päätökset julkaistaan Virallisessa lehdessä, minkä lisäksi Keskusrikospoliisin kirjaamosta on saatavilla julkinen luettelo kulloinkin voimassa olevista jäädyttämispäätöksistä. Jäädyttämispäätökset ovat voimassa toistaiseksi. Keskusrikospoliisin tulee arvioida päätöksen edellytysten olemassaoloa kuuden kuukauden välein sekä aina, kun päätöksen tekoon vaikuttaneet olosuhteet ovat muuttuneet. Keskusrikospoliisi teki vuoden 2014 aikana jäädyttämislain perusteella yhteensä 43 jäädyttämispäätöstä. Näistä 31 koski EU:n sisäisiä terroristeja, ja 8 henkilöitä, joita epäiltiin, syytettiin tai jotka oli tuomittu terrorismirikoksesta. Neljän oikeushenkilön varat jäädytettiin sillä perusteella, että jäädytyspäätöksen kohteena olevan henkilön katsottiin käyttävän niissä todellista valtaa. 6.3 Rikoslain 34 a luku Terrorismin rahoitusta ja muita terrorismirikoksia koskevat rangaistussäännökset ovat rikoslain (39/1889) 34 a luvussa. Luvussa säädetään rangaistaviksi tiettyjen rikosten tekeminen terroristisessa tarkoituksessa terroristisessa 16
tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu, terroristiryhmän johtaminen, terroristiryhmän toiminnan edistäminen, koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten värväys terrorismirikoksen tekemiseen ja terrorismin rahoittaminen. Vuodesta 2015 alkaen kaikkien rikoslain 34 a luvussa mainittujen tekojen sekä terroristiryhmän rahoittaminen on rangaistavaa. Aikaisemmin terrorismin rahoituksena rangaistavaa oli ainoastaan terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen rahoittaminen. Muutoksen toivotaan olevan selkiyttävä vaikutus terrorismirikosten tulkintaan ja tutkintaan tapauksissa, joissa suoraa liittää varojen antamisen ja terroriteon välillä ei kyetä osoittamaan. Samassa yhteydessä säädettiin rangaistavaksi myös kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten. Uuden säännöksen mukaan rangaistukseen tuomittaan henkilö, joka tehdäkseen terrorismirikoksen ottaa koulutusta räjähteiden, ampuma-aseiden tai muiden aseiden taikka myrkyllisten tai haitallisten aineiden valmistuksessa tai käytössä taikka muiden näihin merkitykseltään rinnastuvien erityisten menetelmien tai tekniikoiden käytössä. 17