Yrittäjätiedote 4 2007

Yrittäjätiedote 4 2007 JÄRVENPÄÄ KEHITTYY, KAAVOITUS EDISTYY KOVAA VAUHTIA TULE MUKAAN LOPPUVUODEN YRITTÄJÄTAPAHTUMIIN YHDISTYKSELLÄ ON OLLUT VILKAS VUOSI 1

2

SISÄLTÖ 4 10 Järvenpään teatterin 35-vuotisjuhlakabaree Yrityspäivä 9-luokkalaisille 5 Nuorten palvelukorttikoulutus Mato hauskuutti 6 yrittäjiä Rivolissa Yrittäjien veroilta 7 antoi paljon eväitä Forumin toimitusjohtajan 8 puheenvuoro Vuoden Yrittäjä 2007 Me Kalustajat 11 Kaupunginjohtaja Kukkosen puheenvuoro 12 Yrittäjäpaneeli lukiolaisille 14 15 Hallitukset koolla Järvenpää-talolla Järvenpään Yrittäjät ry:n hallitus 2007 16 Toimintakalenteri + TYK-kurssi 17 OP:n Lakiosasto vastaa 19 Buchholzin 20 ystävyyskaupunkivierailu Naisten autokurssi Järvenpään Teboililla 23 Sihteerin silppusäkistä Petri Graeffen 24 ajatuksia 26 Kauhuskenaarioita parkkitalosta Pänniikö? Yrittäjien 28 hallituksen uusi idea Ismo Nöjd kertoo 29 budjettisuunnitelmista Järvenpään ja Keravan 30 Yrittäjien yhteiset pikkujoulut Kannen kuvat: Valokuvaamo Hovi-Kuvan arkistoista. Julkaisija: Järvenpään Yrittäjät ry Toimitus: Hallituksen jäsenet Taitto: Merja Altén Graafinen Konerivi Oy Oikoluku: Timo Altén Paino: Savion Kirjapaino Oy Kerava 2007 Ilmoitustilavaraukset: puh. 040-522 1913 Merja Altén merja.alten@graafinen-konerivi.fi HARAVOIDESSA MIELI LEPÄÄ Olen viettämässä syyslomaa lasteni kanssa Pelisalmella Kangasalan maisemissa. Ulkona on mukavan kirpeä syyssää, mainio keli haravoida syksyn lehdet maasta. Kuitenkin ajatukset harhailevat sinne Järvenpäähän. Lokakuun lopulla vietin ikimuistoisia 50-vuotissyntymäpäiviäni. Kiitos kaikille muistaneille. Kovasti se aina lämmittää kun ihmiset muistavat merkkipäivänä. Syksy on ollut Yrittäjien hallituksella mukavan touhukas. Syyskuun alussa osallistuimme kaupungin virkamiesten ja poliitikkojen mukana Saksan ystävyyskaupungin Buchholzin syysmarkkinoille suunnattuun matkaan. Pääsimme tutustumaan paikallisiin yrittäjä- ja kauppiasyhdistyksiin ja meillä oli vilkasta kokemustenvaihtoa kaupungin sekä yrittäjien välisestä yhteistyöstä. Voimme Järvenpään iloksi huomata, että meillä välit ovat rakentavammat kuin siellä päässä tuntui olevan. Keskustelua yrittäjävaihdosta syntyi myös. Ajatuksena olisi että yritykset voisivat tutustua toistensa yritystoimintaan yrittäjävaihdossa, jos joku on kiinnostunut ottamaan yritykseensä saksalaisen kolleegan (tai hänen työntekijänsä) tai lähtemään itse (tai lähettämään työntekijänsä) tutustumaan Saksaan, niin ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen. Lokakuun alussa Yrittäjäviikolla näyimme lehdissä mukavasti. Perinteeksi muodostunut ysienpäivä onnistui erinomaisesti. 600 15-vuotiasta kuunteli kiinnostuneena vallankin Sarin esitystä palvelukorttikoulutuksesta ja ensi kevään kurssit ovatkin taas täynnä. Mato Valtosen luennolle emme saaneet ihmisiä liikkeelle, mutta ne jotka sinne luunsa hilasivat, saivat kyllä vaivannäöllensä vastinetta. Mato kertoi värikkäästi luovuudesta yritysmaailman voimavarana. Teillekin jotka ette päässeet mukaan tiedoksi, että LUODA ON VERBI. Mato Valtosen mielestä silloin pannaan hihat heilumaan, pelkkä ajatustyö ja luovuus ei riitä jos halutaan muutosta entiseen, täytyy toimia. Esimerkit hän ammensi omasta värikkäästä elämästään Sleepy Sleepersien ja Leningrad Cowboysien riveissä. Voitte uskoa että nauraa sai maha kipeänä. Rekola-Niemisen Leenan veroilta taasen oli menestys. Keskustelua verotuksesta syntyi niin, ettei ilta meinannut riittää. Vuoden Yrittäjäjuhla on jo perinteisesti ollut yrittäjäviikon kohokohta. Taas kerran Järvenpää-talon lämpiöön kerääntyi parisataa yrittäjää puolisoineen juhlistamaan Vuoden Yrittäjän valintaa, jossa Me Kalustajat saivat ansaitsemaansa kiitosta vuosikymmeniä jatkuneesta kauppiasurastaan. Kiitos loistavista puitteista ja osallistumisesta järjestelyihin kuuluu kaupungille. Lukion yrittäjäpaneeli lopetti mukavasti viikon. Lukiolaisten tentattavina oli 6 yrittäjää eri toimialoilta. Kiitos osallistujille panostuksesta. Palaute nuorilta on ollut ylistävää. 11.10. teimme historiaa kun yrittäjien hallitus pääsi ensimmäisen kerran yrittäjäyhdistyksen historian aikana saman pöydän ääreen kaupungin virkamiesten ja kaupunginhallituksen edustajien kanssa. Keskustelu oli vilkasta ja mielipiteitä vaihdettiin puolin ja toisin. Kaavoitus ja tonttipolitiikka nousi tärkeimmäksi keskustelunaiheeksi. Kaikkien osallistujien mielestä ilta oli tarpeen ja onnistunut. Tällaista keskustelufoorumia on kaivattu molemmin puolin. Tarkoitus on jatkaa näitä iltoja 1 2 kertaa vuodessa. Tätä kautta saamme vietyä yrittäjille tärkeitä asioita poliitikkojen tietoon ja toivottavasti voimme vaikuttaa näin siihen, että Järvenpäässä olisi entistä paremmat olosuhteet yritystoiminnalle ja menestymiselle. Menestystä voimme lisätä kanssayrittäjille myös arjen pienillä valinnoilla. Muistakaa se nyt jouluostosten aikaan. Miksi lähteä ruuhkiin kauas kotoa, kun kaiken saa täältä Järvenpäästäkin. Hotelli Rivolissa 24.11.2007 klo 17.30 syyskokouksessa valitsemme jälleen uudet jäsenet hallitukseen erovuoroisten tilalle. Tule paikalle vaikuttamaan siihen, millainen hallitus yhdistyksellä on ensi vuonna ja millaiset ihmiset ajavat asioitasi vai ajavatko ollenkaan. Kokouksen jälkeen Juhlimme pikkujouluja lattarirytmien tahdissa. Erja Saarelainen puheenjohtaja 3

YRITTÄJÄVIIKON ALOITTI Älä lakkaa lempimästä! JÄRVENPÄÄN TEATTERIN 35-VUOTISJUHLAKABAREE Järvenpään Yrittäjät tarjosi jäsenilleen teatteri-illan 28.10.2007. 35-vuotisjuhlakabaree koostui lauluista ja teksteistä Järvenpään Teatterin ohjelmistosta vuosien 1981 ja 2004 väliseltä ajalta. Esityksen kantavana teemana oli rakkaus. Rakkauden olemusta ja ilmenemistä käsiteltiin erilaisissa elämäntilanteissa ja eri aikoina. Tunnelmasta ja tapahtumasta toiseen yleisöä vei Järvenpään asemalta lähtevä lähijuna. Lavasteina olivat muun muassa raput ja kuvia Järvenpään asemalta. Onhan Järvenpään Teatteri syntynyt 35-vuotta sitten rautatieläisten aloitteesta. Oleellisena osana esitykseen kuuluneet vauhdikkaat tanssiesitykset saivat jalan vipattamaan katsomossakin. Kunnon kabareen tyylin oli tässäkin esityksessä huumoria. Yleisön sai hihkumaan riemusta etenkin Ritva Palon esittämä Shirley Valentine saman nimisestä näytelmästä, jota Järvenpään teatteri esitti vuonna 2000. Älä lakkaa lempimästä -esitteestä lainattua: Nouse siis junaan, lähde matkaan. Ja vaikka aikataulut joskus pettävät, lempi tulee aina ajallansa. Ohjaus: Riittamaija Kuusela-Rantanen Kapellimestari: Jani Uhlenius Koreografia: Osku heiskanen Olavi Ruohomaa KIITOS TEILLE JÄRVENPÄÄLÄISET YRITYKSET Järvenpään Seudun Nuorkauppakamarin ja Järvenpään Yrittäjien yhteinen Vaihtoehtona Yrittäjyys -päivä järvenpääläisille 9-luokkalaisille toteutui 3.10. jo neljännen kerran. Järjestävä taho haluaakin kiittää kaikkia mukana olleita yrityksiä. Teidän mukanaolonne mahdollistaa päivän toteutuksen. 4 9-luokkalaiset kokoontuivat Järvenpää-talolle yhteiseen tilaisuuteen missä heille kerrottiin Nuorten Palvelukorttikoulutuksesta sekä nuori asianajaja, yrittäjä Lassi Nyyssönen, kertoi omasta tiestään yrittäjäksi. Tilaisuuden jälkeen nuoret jalkautuivat järvenpääläisiin yrityksiin tutustuen heidän toimintaansa ja erilaisiin ammatteihin.

ENEMMÄN NUORIA KESÄTYÖPAIKKOIHIN ENSI KESÄNÄ! Järvenpään kaupungin kautta haki yhteensä 785 nuorta viime keväänä kesäksi työpaikkaa. Kesätyöpaikan pystyimme tarjoamaan kaupungin ja järvenpääläisten yrittäjien yhteisellä toiminnalla 95 nuorelle, joista 45 nuorta sijoittui yritysmaailmaan. Nuorilta itseltään saatu palaute on ollut erittäin positiivista ja kesätyöpaikka on opettanut tärkeitä taitoja. Lisäksi Keltaisen kortin-palvelukorttikoulutus on ollut erittäin suosittu nuorten keskuudessa ja tarjotut kurssit ovat täyttyneet hetkessä innokkaista kurssilaisista. Nuorten palvelukorttikoulutuksen peruspilarit ovat: Työnhakutaidot Työelämätaidot Ihmissuhde- ja asiakaspalvelutaidot Työnhakuosuudessa käsitellään lomakkeita ja sopimuksia, työnhakuasiakirjoja sekä käytännön harjoituksin työhaastattelutilanteita. Työelämäkäytännöistä koulutuksiin tulevat kertomaan paikalliset palvelualan yrittäjät. Ihmissuhde- ja asiakaspalveluosuus koostuu henkilöstövalmentaja Leena Markkasen (Mark King Consulting) kehittämästä ja rekisteröimästä Ilo palvella! -koulutuksesta. Yksipäiväinen koulutus on käytännön läheinen ja sisältää vuorovaikutteisia harjoituksia. Koulutuksen päätteeksi on kirjallinen koe päivän sisällöstä ja koulutuksen läpäistyään nuori saa palvelukortin ja todistuksen osoituksena taidoistaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö palkitsi Parkanon aikuisopiston kehittämän Nuorten Palvelukortti -hankkeen Yrittävä Eurooppa -kilpailun kansallisella tasolla. Nuorten Palvelukortti -hanke osallistuu Eurooppatason loppukilpailuun yli 50 eurooppalaisen finalistin joukossa. Palkinnot jaetaan Portugalin Portossa 6.12.2007. Tilaisuudessa kilpailun 12 parasta hanketta esittelevät toimintaansa kansainvälisessä työpajassa, ja kuudelle parhaalle myönnetään tämän vuoden Yrittävä Eurooppa -palkinnot. Täällä Järvenpäässä olemme saaneet olla toteuttamassa ja viemässä eteenpäin todella upeaa hanketta. Vihdoinkin on kehitetty paketti, joka ihan oikeasti kiinnostaa nuoria ja mistä todellakin on myös hyötyä työnantajille ja yrittäjille. Mikäli yrityksenne työllistää nuoria suuremmankin joukon, niin räätälöimme teille oman koulutuspäivän jonka jälkeen palveluksessanne on varmasti oma-aloitteisia ja työtään arvostavia työntekijöitä. Kun haluat lisätietoja Palvelukorttikoulutuksesta niin ota yhteyttä, Sari Hämäläinen, 040-5342999. Järvenpään Yrittäjät palkitsivat Nuorten Palvelukorttikoulutuksen käyneitä nuoria Kaupungin kokoama moniammatillinen työryhmä on aloittanut työskentelyn kehittääksemme toimintaa sujuvammaksi, jotta ensi keväänä saisimme tarjottua suuremmalle joukolle mahdollisuuden opetella työelämän taitoja. Ensi vuoden budjettiesitykseen tullaan esittämään kuluvaa vuotta suurempi määräraha nuorten palkkaamista varten ja samalla toivomme, että sekä kaupungin että yritysten puolelta avautuu enemmän paikkoja, joihin voimme nuoria sijoittaa kesäksi töihin. Tarkoitus on yksinkertaistaa yritysten tuenhakuprosessia, jotta kukaan ei turhautuisi byrokratian määrään vaan systeemi toimisi mahdollisimman sujuvasti. On hienoa, että meillä on aktiivisia ja innokkaita nuoria kaupunki pullollaan, yritetään me aikuiset vastata parhaamme mukaan nuorten toiveeseen työllistymisestä. Nyt sinulla on hyvä mahdollisuus antaa palautetta ja ohjeistaa työryhmää yrittäjän näkökulmasta. Laita sähköpostia osoitteeseen helina.perttu@jarvenpaa. fi tai merja.vyyrylainen@jarvenpaa.fi Yhteistyöterveisin Helinä Perttu Kesätyöllistämisryhmän pj Jesse Lindell ja Kira Kauranen saivat molemmat Järvenpään Yrittäjät ry:n lahjoittamat 100 euron stipendit sekä kunniakirjat. Jesse oli kesätöissä Järvenpään ABC:llä kokkina ja jatkaa muuten edelleen viikonloppu- ja ilta-apulaisena yrityksessä. Työnantaja kiinnitti valintaa tehdessään huomiota omatoimiseen kouluttautumiseen ja Jesse uskookin, että palvelukorttikoulutus nosti ja tulee nostamaan hänen osakkeitaan työelämässä. Kira oli yksi Järvenpään kaupungin työllistämistä nuorista. Kaupunki tarjosi palvelukorttikoulutuksen kaikille työllistämilleen nuorille. Tästä Kira olikin erityisen kiitollinen ja koki saaneensa koulutuksesta paljon tietoa ja kokemusta sekä hyötyä tulevaisuuteen. Kesällä Kira työskenteli Puistolan päiväkodissa missä viihtyi erinomaisesti ja työn päätyttyä oli haikeat fiilikset. 5

LUODA ON VERBI Mato Valtonen opetti meille erittäin mielenkiintoisella ja ilmeikkäällä tavalla kielioppia Yrittäjäviikon teemaillassa Hotelli Rivolissa. Tämä viihteen moniammattilainen antoi pitkäksi aikaa ajattelemisen aihetta ravistelemalla meitä kuluneista tavoistamme avoimempaan suhtautumiseen. Mato Valtosen mielestä LUODA ON VERBI eli luominen on tekemistä. Kaikki ihmiset ovat luovia, mutta usein vain ahkerat ihmiset luovat, koska he myös toteuttavat ajatuksiaan. Yrittäjissä on tästä syystä ehkä normaalia enemmän luovia ihmisiä, koska yrittäjät ovat tekijöitä. Valtonen nauratti meitä illan aikana kertomalla kommelluksistaan ja kujeistaan, joita oli tehnyt Sleepy Sleepersien ja Leningrad Cowboysien kanssa keikkamatkoillaan. Hän kehotti meitä välillä unohtamaan vakavuuden ja heittäytymään hullutuksiin. Arjen puurtaminen tukahduttaa meiltä ajattelun ja luovuuden. Nauraminen rentouttaa ja antaa luovuudelle tilaa. Me ainakin rentouduimme tilaisuudessa oikein kunnolla. Hauskan illan lopuksi teimmekin lupauksen nauraa enemmän ja tehdä joka päivä jonkun hullutuksen. Tähän asti olen sen muistanut ja tehnyt mukavia kepposia ystävilleni, päiviin on tullut iloa ja työtkin ovat luistaneet hyvin. Toivottavasti en enää ikinä unohda hullutella arjen lomassa, jaksan paljon paremmin. Erja 6

YRITTÄJIEN VEROILTA Viihteen vastapainoksi saimme Leena Rekola-Niemiseltä pläjäyksen tärkeää ja ajankohtaista asiaa yrittäjän arkeen. Illan aikana esille tulleet asiat herättivät kuulijoissa paljon kysymyksiä, keskustelu velloi vilkkaana ja tunnelma oli kepeä. Tilintarkastuslain muutos oli yksi tärkeimmistä aiheista, joskin kuulimme myös, että vaimon kanssa vietetty viikon mittainen etelänmatka golf-harrastuksineen ei ole yrityksen verotuksessa vähennyskelpoinen edustuskulu! Leena tiivistää illan aiheita seuraavalla tavalla: Keskustelun aikana pohdittiin varsinkin yksinyrittäjän asemaa verotuksessa. Hänen mahdollisuutensa saada vähennettyä verotuksessa virkistys- ja työkunnon ylläpitokustannuksia on huonompi kuin sellaisella yrittäjällä, joka työllistää ulkopuolista henkilökuntaa. Tämä ei periaatteessa ole oikein. Iso parannus on tuore päätös työterveyshuollon ulottaminen koskemaan myös yksinyrittäjiä. Tärkeää on tehdä työterveyssopimus ja määritellä siinä yrityksen korvaamat kulut. Keskustelussa tilintarkastuslain muutoksesta todettiin, että monetkaan pienet yritykset eivät luovu tilintarkastuksesta, vaikka laki sen sallisikin. Uskottavuus pankin silmissä tai yhtiömiesten keskinäinen luottamus voi vaatia tilintarkastusta. Kun siirtymäajan jälkeen ei enää saa valita ns. maallikkotilintarkastajaa, tarkoittaa tämä, että pienimmätkin osakeyhtiöt ja henkilöyhtiöt joutuvat valitsemaan auktorisoidun tilintarkastajan, siis HTM:n tai KHT:n. Näistä tilintarkastajista tulee olemaan pulaa ja se tulee vaikuttamaan tilintarkastuksen kustannuksiin. Osingonjaon osalta todettiin, että uusi maksuvalmiuskriteeri osingonjaon rajoittajana ei yleensä koske niitä pieniä osakeyhtiöitä, jotka jakavat vain täysin verovapaasti nostettavissa olevan osingon. Sen vaikutus yhtiön maksuvalmiuteen ei yleensä ole ratkaiseva. Lisäksi voidaan päättää lainata summa takaisin yhtiöön. Useinhan on niin, että osakas on jo etukäteenkin nostanut varoja, jolloin virallinen osingonjako ei enää muuta yhtiön rahoitustilannetta. Osakaslainan ottaminen osakeyhtiöstä ei kuitenkaan enää ole yhtä kevein perustein mahdollista kuin ennen. Periaatteessa kaikki rahan maksaminen ulos yhtiöstä, jos se ei tapahdu liiketaloudellisin perustein, on laitonta. Laittomasti maksetut varat tulisi pikimmiten palauttaa yhtiöön. Muutoinkin tulisi muistaa, että väliaikaiseksi säädetty helpotus osakaslainojen takaisinmaksuun yhtiöön lakkaa vuoden 2009 jälkeen. Sen jälkeen suurin osa osakeyhtiön osakkaista ei enää voi saada takaisin sitä veroa, jonka on maksanut osakaslainan nostovuonna, koska pääomatuloja ei useimmilla enää ole. Leena Rekola-Nieminen 7

TYÖVOIMAN SAANTI JA AMMATTITAIDON LISÄÄMINEN TULEVAISUUDEN HAASTEINA YRITTÄJÄLLÄ Petri Palovaara, toimitusjohtaja Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum www.keuke.fi KULUT UHKAAVAT KARATA KÄSISTÄ Kuva: Leena Valkonen Useat yritykset tahkoavat tällä hetkellä historiansa parhaita tuloksia. Tilauskirjat ovat täynnä ja pankkimaailman globaaleista liikkeistä ei välillä tunnu yritysmaailmassa olevan tietoakaan. Kuitenkin huipputulosten aika saattaa olla pian ohitse. Lähivuosina talouskasvu tullee ennusteiden mukaan hidastumaan. Silti, vaikka talouskasvu hidastuu Suomessa ja maailmalla, talousnäkymät ovat kaiken kaikkiaan edelleen suotuisat. Mutta kulut uhkaavat karata käsistä. Kustannuspaineet ovat tällä hetkellä kovat mm. raaka-aineiden hinnannousun, sähkön kallistumisen sekä polttonesteiden maailmanmarkkinahintojen kohoamisen vuoksi. Muuttuvat kulut uhkaavat karata käsistä. Tulevat palkkaodotukset ovat myös sen verran korkeita, etteivät työvoimakustannukset ainakaan ole laskussa. Palkankorotuspaineet ovatkin sitä luokkaa että myös kiinteät kulut uhkaavat karata käsistä. Asumiskustannukset uhkaavat myös karata käsistä. Jos asuntoja ei ole, ei alueelle saada työvoimaakaan. Jos ei ole kohtuuhintaisia asuntoja eikä vuokra-asuntoja, on työvoiman saanti alueelle erittäin vaikeaa. Ainoa asia, joka ei kuitenkaan tunnu kasvavan yhtä vahvasti kulujen myötä on yritysten nettotuloksien kasvu. Pk-yritysten nettotulokset jäävät edelleen selvästi jälkeen voimakkaasta talouskasvusta ja siitä, mitä yrittäjälle 8 kuuluisi yrittämisen riskien kantamiseen ja yrittäjän työmäärään nähden. Kuitenkin yrityksen hyvä nettotulos on kaikkien yhteinen asia. Hyvällä nettotuloksella varmistetaan työpaikkojen pysyvyys ja mahdollistetaan uusien työntekijöiden palkkaaminen. Hyvä nettotulos kasvattaa kuntien verotuloa ja mahdollistaa palkkojen kautta hyvän ostovoiman. Yrityksen erinomaisesta nettotuloksesta hyötyvät työpaikoilla sekä työntekijät että esimiehet erilaisina palkkiojärjestelminä ja jopa parempina kuukausipalkkoina. Yrityksen hyvä nettotulos on siis selvästi kaikkia hyödyttävä asia. Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Forumin tulee kaikilla rintamilla pyrkiä poistamaan yritysten kasvun esteitä. Yritysten kasvumahdollisuuksien vahvistaminen tulee olla Keski-Uudellamaalla jokaisen kunnan elinkeinopolitiikan keskeinen tavoite. Tässä tehtävässä on Forumilla edunvalvojana merkittävä rooli tulevaisuudessa seutukunnan lisäksi myös Helsingin seudulla sekä kansallisissa että kansainvälisissä kehittämishankkeissa. Hallitusohjelmassa esitetty "Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuki" on erittäin kannatettava asia. Jotta tuen vaikutuksista saataisiin riittävästi vertailukelpoista tietoa, olisi sitä testattava jollakin kasvualueella. Tähän Keski-Uusimaa olisi erittäin sopiva alue monestakin syystä; Helsingin seutu veturina ei ole tuonut vielä aivan niin paljon kasvua Keski-Uudellemaalle, kuin olisi toivottu, mutta yrittämisen kulut Keski-Uudellamaalla ovat pääkaupunkiseudun luokkaa. Mm. tästäkin syystä Keski-Uusimaa olisi erittäin hyvä alue ensimmäisen työntekijän palkkaamistukea testattaessa. Kehittämiskeskus Oy Forumissa tullaan tulevaisuudessa kiinnittämään erityishuomiota yrittäjien mahdollisuuksiin lisätä omaa tai varamiehensä tai yhtiökumppaninsa liiketoimintaosaamista. Tähän tullaan Forumissa vastaamaan rakentamalla pitkäkestoiset valmennusohjelmat yrittäjille, yrittäjän varamiehille sekä yhtiökumppaneille. Tarkoituksena on lisätä yrittäjien liiketoimintaosaamista, johtamisja esimiestaitoja sekä antaa lisää eväitä tuotteiden ja palveluiden myyntiin sekä markkinointiin. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden parantaminen on myös Forumin keskeinen tavoite. Tätä tullaan tukemaan jatkossa useilla eri toimenpiteillä. Myös Yrittäjien jaksamiseen sekä esimerkiksi ajankäytön hallintaan tullaan paneutumaan. Tavoitteena on saada aikaan niin paljon menestystarinoita sekä menestyneitä yrityksiä, että ihmisiä virtaa "bussilasteittain" katsomaan, mitä siellä Keski-Uudellamaalla tapahtuu.

Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi ja siihen on vähintään kolme syytä: a. haluamme kuulla mitä sinulle ja yrityksellesi kuuluu. b. esittelemme sinulle suuren suomalaisen yrittäjä tutkimuksen mielenkiintoiset tulokset. c. ilahtuisimme kovasti, mikäli sinä ja yrityksesi päättäisitte ryhtyä asiakkaaksemme. *Lähde: Sampo Pankin Suuri suomalainen yrittäjätutkimus, 2007 Varaa aika lounastapaamiseen. Järvenpään konttori, yrityspalvelut Mannilantie 41, puh. 010 512 0168 9

Vuoden Yrittäjä -juhla Järvenpää-talo täyttyi jälleen kerran juhlijoista ja näimme toinen toistaan upeampia iltapukuja. Oli ihanaa katsella miten kaikki olivat panostaneet tähän meidän yrittäjien vuoden tärkeimpään juhlaan. Fiilis oli korkealla ja heti alusta asti vilkas puheensorina täytti lämpiön. Saimme juhlaan myös väriä, kun mukana oli vieraita kaukaa Ghanasta Hon kaupungista. Tunnelma oli suorastaan kansainvälinen! Vuoden kohokohta Järvenpään Vuoden Yrittäjä on taas valittu. Me Kalustajat Oy on melkein 30- vuotias yritys, joka on pitänyt Järvenpäätä kotipaikkanaan jo 18 vuoden ajan. Yrityksellä on omat yli 3000 m 2 myymälätilat Järvenpään keskustan tuntumassa. Myynnissä on niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin kalustevalmistajien tuotteita. Me Kalustajat työllistää 9 12 henkilöä kausivaihteluista riippuen. Yritys on pärjännyt hyvin suurten ketjujen ja kauppakeskittymien puristuksessa. Heidän valttinaan on ollut hyvä yksilöllinen palvelu ja se näkyy heidän toimissaan joka taholla. Mitä liikkeestä ei löydy se tilataan, ja tavarat toimitetaan kotiin ja tarvittaessa kootaan paikan päällä. Vähittäiskaupan lisäksi Me Kalustajilla on vankka osaaminen toimisto- ja hoivakalusteiden toimittamisesta. Tarkoituksenmukaisuus, hyvät materiaalit ja kestävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia, jotka on otettava huomioon näissä toimituksissa. Onneksi olkoon Vuoden Yrittäjät Jukka ja Ullamaria Vehviläinen. Erja Saarelainen VUODEN YRITTÄJÄ -VALINNAT JÄRVENPÄÄSSÄ 2007 Me Kalustajat, Jukka ja Ullamaria Vehviläinen 2006 Sähkötalo-Asennus Oy, Jorma Raejärvi 2005 Foral Design Oy, Jarkko, Mikko ja Risto Åström 2004 Narikka Erja Birgit Oy, Erja Saarelainen ja Birgit Määttä 2003 Viesmer Oy Pitomer, Rami Meronen 2002 Mäkelän Auto Oy, Tuukka Tuominen 2001 Tanssikoulu Leila Ketola Oy, Leila Ketola 2000 Järvenpään Taksit ry 1999 Järvenpään Lukko Oy, Otto Blom 1998 Puutavaraliike T. Vainio Oy, Pia Vainio 1997 TB-Huolto Hämäläinen Ky, Leo Hämäläinen 1996 Järvenpään Wiener-Paakari Oy, Kai Gilan 1995 Pentisol Ky, Pentti Turunen 1994 Jokke Härmä Ky, Jokke Härmä 1993 Järvenpään Varastomaali Oy, Maalausliike Usko Kettunen 1992 Wursti Ky, Oiva Saarela + pojat 1991 Best-Hotels Oy / Hotelli Rivoli, Markku Savijärvi + 2 muuta osakasta 1990 Matti Esko Viihde Oy, Matti Eskonniemi / Pirjo Eskonniemi 1989 Rocla Oy, Klaus Stigzelius 1988 Auto J.Noso Oy, Juhani Noso 1987 K-tavaratalo Kauppamies Ky, Eero Luhtasaari / Terttu Luhtasaari 1986 Autokoulu Häkkinen Ky, Pentti Häkkinen 1985 Pukimo Mäkinen Ky, Risto Mäkinen 1984 Rautaveljet Oy, Unto Tuppuri / Veijo, Tapio ja Pekka Tuppuri 1983 Uudenmaan Vesi ja Lämpö Oy, Kari Malinen 1982 Mittaustekniikka Oy 1981 Matkaaja Ky, Jokirannan perhe Vuodesta 1981 alkaen on jaettu Vuoden Yrittäjä -palkinto vain yhdelle yritykselle/sen edustajalle 1980 Ins.toimisto Duocon Oy ja Taiteilija Hele Patjas 10

VALOA TUNNELIN PÄÄSSÄ KAUPUNGINJOHTAJA ERKKI KUKKONEN: Järvenpään kaupungin väkiluku ylittää tämän vuoden loppuun mennessä 38.000 asukkaan rajan. Se merkitsee sitä, että Järvenpää on 416 suomalaisen kunnan ja kaupungin joukossa väkimäärältään sijaluvulla 21. Tällä hetkellä kaupungin väestönkasvu on maltillista, mutta tulee yltämään tavoitellulle kasvu-uralle (1,0 1,5 % / v.) vuosikymmenen vaihteen jälkeen, kun yleiskaavan toteuttaminen alkaa kaupungin hankkimille raakamaa-alueille. Yleiskaavassa asumiseen ja elinkeinotoimintaan varattujen raakamaa-alueiden hankinta on parhaillaan meneillään. Ensimmäinen suurempi kehitettävä raakamaa-alue on Lepolan ja Terholan alue. Lepolan läheisyyteen eteläisen liittymän tuntumaan tulee myös merkittävä tilaa vievän kaupan keskittymä. Ympäristöministeriön lunastuspäätös on parhaillaan Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä, koska maanomistaja, Senaatti, on valittanut päätöksestä. KHO:n ratkaisun jälkeen, puolueeton lunastustoimikunta tekee päätöksen raakamaan hinnasta. Lepolan alueen suunnittelun pohjaksi järjestettiin kaksivaiheinen arkkitehtikilpailu, jonka tulokset julkaistiin elokuun lopussa. Voittajatyö on pohjana alueen kaavarunkotasoisessa maankäytön suunnittelussa osana osayleiskaavatyötä. Toivottavasti lunastustoimikunnan määrittelemä raakamaan hintatieto vauhdittaa myös yksityisten maanomistajien myyntihaluja. Järvenpääläisen veronmaksajan kannalta on oleellisen tärkeätä, että maa saadaan hankittua oikeaan hintaan. Raakamaan hinnan ja asemakaavoitetun maan hinnan erotuksella voidaan kattaa maan rakentamiseen (infra) tarvittava kustannus. Jos maasta maksetaan ylihintaa, joudutaan ottamaan velkaa, jonka maksaa veronmaksaja. Lähes 100 yritystä on aloittanut kaupungissa tänä vuonna toimintansa. Tällä hetkellä yritysperustantaa hankaloittaa sopivien yritystonttien niukkuus sekä puute keskustassa sijaitsevista toimistohuoneistoista ja erikokoisista liiketiloista. Kaiken aikaa tehdään työtä tilanteen parantamiseksi, mutta tuntuvampi parannus saadaan vasta yleiskaavan toteuttamisen myötä ensi vuosikymmenen alun jälkeen. Asiat etenevät kuitenkin kaiken aikaa, josta jäljempänä muutamia esimerkkejä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tämän vuoden aikana asemakaavojen muutokset koskien Vanhan Yhdystien varressa sijaitsevan Pykäläkadun työpaikka-alueen laajennusta sekä Vanhan yhdystien puiston työpaikkaalueen laajennusta. Metson itä- ja pohjoispuoliset alueet tullaan kaavoittamaan yritystoiminnan käyttöön. Asemakaava on vireillä Myllytien varressa olevalle ns. VR:n lastausalueen osalle, johon tullaan toteuttamaan liike- ja toimistorakennus. Ns. Perhelän korttelin kiinteistön omistajat ovat pyytäneet korttelin asemakaavan muutosten edellytysten selvittämistä. Kaavaselvittely on käynnistynyt. Kaupunkikeskustamme kehittämisen kannalta tämä onkin keskeisin hanke. Suunnittelun pohjaksi on järjestetty myös kutsuarkkitehtikilpailu, joka päättyi lokakuun puolivälissä. Tämän perusteella pyritään kortteli suunnittelemaan arkkitehtoonisesti parhaalla tavalla, onhan korttelin sijainti keskeisin osa kaupunkikeskustaamme. Työttömyysaste on tällä hetkellä yli prosenttiyksikön pienempi kuin vuosi sitten. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on laskenut lähes kolmanneksen. Pitkäaikaistyöttömiä on kuutisenkymmentä vähemmän kuin viime vuonna. Kaupungin valtiolle maksama työmarkkinatuen osuus on laskenut vuositasolla lähes 100.000 euroa. Myös toimeentulotuen asiakkuudet ovat vähentyneet muutamalla kymmenellä. Vietämme tänä vuonna Järvenpään kaupungiksi tulon 40-vuotisjuhlavuotta. Näin juhlavuonna on syytä muistaa, että Järvenpää, kuten kaikki muutkin kunnat, on asukkaittensa yhteisö. Sen elinvoimaisuus syntyy aktiivisista kuntalaisista. Elinvoimaisuus syntyy myös vireästä yritystoiminnasta. Siitä te arvoisat järvenpääläiset yrittäjät olette pitäneet hyvää huolta, kiitos. 11

YRITTÄJÄT JA LUKIOLAISET KOHTASIVAT yrittäjyyden merkeissä Kuva: Jukka Ottelin LUKIOLAISTEN MIETTEITÄ JA AJATUKSIA PANEELISTA Montako yritystä Suomessa on? Kuinka paljon on ns. suuryrityksiä? Paljonko Nokialla on työntekijöitä? Kuinka paljon pienet yritykset työllistävät ihmisiä? Järvenpään Yrittäjät ry:stä Sari Hämäläinen aloitti tekemällä meille kaikille kysymyksiä ja antamalla vastauksia jotka panivat ajattelemaan ja miettimään että, Mikä on todella isoa?. Ensin hieman vastauksia. Suomessa on 236 000 yritystä. Niistä vain 0,2 % on suuria yrityksiä, jotka työllistävät yli 250 työntekijää! Pieniä, alle kymmenen ihmistä työllistäviä yrityksiä on 90 %! Yli 250 työntekijän yrityksiä on siis noin 600. Vaikka Nokialla on runsaat 100 000 työntekijää ympäri maailman, niin täällä Suomessa pienet yritykset antavat ihmisille eniten työtä. Pieni on kaunista ja isoa. Miten näitä yrityksiä sitten perustetaan? Kaikki alkaa liikeideasta. Mitä tuotetaan, miten ja kenelle? Liikeidea täytyy hioa kirkkaaksi; kuka on todella se asiakas, miten toiminta rahoitetaan, miten tuotetta markkinoidaan. Sitten vaan kovaa työtä ja uskoa omaan ideaan ja periksi antamattomuut- ta. Ajattelemisen aihetta antoi ehdotus siitä, että jos ihmisellä on hyvä harrastus, niin hän muokkaisi siitä liikeidean ja perustaisi sen pohjalta yrityksen. Yrittäjien mielestä tärkeintä työssä on oma vapaus, itsenäisyys ja työn monipuolisuus. Pitkiä työpäiviä voi sovittaa omien tarpeiden mukaan, jos esim. lapsi sairastuu tai gymillä onkin keskellä päivää vuoro vapaana, voi mennä hoitamaan omaa kuntoaan, lomat voi sijoittaa sopivasti jne. Yrittäjä toimii usein paitsi toimitusjohtajana, niin myös sihteerinä, siivoojana ja työntekijän sijaisena. Jos kaikki toimii, niin yrittäminen ei vie aikaa perheeltä vaan mahdollistaa sellaista yhdessäoloa, jota tavallinen työntekijä ei voi järjestää. Yrittäjän on kuitenkin pidettävä itse huoli siitä, että työ ei vie mukanaan. Millaisia ominaisuuksia yrittäjältä vaaditaan? Rohkeus on tarpeen niin yrityksen perustamisvaiheessa ja siten koko toiminnassa, se vaatii yhteyksien pitoa, tiedonhankintaa ja kontaktien luomista. Ulospäin suuntautuneisuus ja esiinty- 12

mistaidot ovat yrittäjän tärkeitä ominaisuuksia. Asiakkaat, työntekijät ja yhteistyötahot vaativat yrittäjältä luotettavuutta ja vastuuntuntoa. Miten valtiovalta suhtautuu nykyään yrittämiseen? Lukiolaisen kysymys viritti vilkkaan keskustelun. Vastauksista sai sen kuvan, että suhtautuminen on muuttunut positiivisemmaksi. Verotus on edelleen ongelma; arvonlisävero vie edelleen 22 % jokaisesta eurosta. Tosin se tekee saman kaikille tasapuolisesti. Eräiden alojen mm. parturi-kampaamojen alvia laskettiin hiljattain. Miten yrittäjä sitten jaksaa? Positiivisella asenteella ja sen tunteen avulla, joka tulee kun aamulla menee omaan yritykseen. Kannattaako yrittäminen? Kun kaikki toimii hyvin, niin kyllä sinne viivan alle jää sitä toimeentuloa. Pidetään yrittämisen edellytykset kunnossa ja yrittäjät pitävät työllisyyden kunnossa. Kari Hernetkoski, opinto-ohjaaja, Järvenpään lukio YRITTÄJÄN KOKEMUKSIA PANEELISTA Meitä kokoontui hyvinkin edustava joukko eri alojen yrittäjiä maanantaina lukion tiloihin kertomaan yrittäjyydestä. Istahdimme ruokalaan ihaillen komeaa lukiota ja nykypäivän tekniikkaa, opimme jopa puhumaan mikkiinkin. Sarin alustuksen jälkeen opiskelijoilla oli mahdollisuus kysyä itseään kiinnostavia asioita yrittäjyydestä. Osa oppilaista olikin juuri aloittanut yrittäjyyskurssin ja sieltä putoili yllättävänkin vaikeita kysymyksiä valtion verotuksesta lähtien. Kilpailu isojen yritysten puristuksessa kiinnosti ja myös yrittäjän/perheen jaksaminen. Kiinnostaviin kysymyksiin vastasi jokainen vuorollaan ja yllättävää, hauskaa sekä mukavaa oli huomata miten samanlaisia me kaikki yrittäjyyden valinneet henkilöt olemme. Vaikkakin henkilöhistoria yrittäjäksi ryhtymiseen oli hyvinkin erilainen, oli ilmassa sama innostus omasta ammatista. Tämä on elämäntapa jossa joudumme luopumaan muutamista asioista, mutta silti kaikki kokivat jäävänsä plussan puolelle. Opiskelijat saivat tietoa myös Sipasta, yrittäjä Kirsi Pärnäsen kertomana. SIPA = yrittäjien sijaispalvelu, joka onkin monelle pienyrittäjälle tervetullut palvelumuoto! Tilaisuus oli mielestäni rento, jutusteleva ja positiivinen ja ennen kaikkea meitä pienyrittäjiä yhdistävä. Bigi Narikasta Yrittäjäpaneeliin Järvenpään lukiolla 8.10.07 osallistuivat: Narikka Oy Birgit Määttä Kierrätysmylly Pasi Torkkeli Elegant / Sipa Kirsi Pärnänen Autokoulu Zetti Sakari Salmi Järvenpään Lukko Johanna Blom Foral Design Jarkko Åström Grapica Pia Kauppinen Järvenpään Kukkatalo Saija Sitolahti Paneelin vetäjänä toimi Sari Hämäläinen 13

HALLITUKSET KOOLLA JÄRVENPÄÄ-TALOLLA Järvenpään Yrittäjien hallitus ja Järvenpään kaupunginhallitus pitivät yhteisen kokouksen 11.10.2007 Järvenpää-talolla. Ilmassa oli historian siipien havinaa, koska kyseessä oli ensimmäinen tämän tyyppinen tilaisuus kautta aikojen. Kaupunki ei voi kuntalain mukaan antaa suoraa taloudellista yritystukea. Sen sijaan kunnan tehtävänä on huolehtia yrittämisen edellytysten luomisesta. Tämä lähtee kaavoituksesta, maanhankinnasta, kunnallistekniikan rakentamisesta ja päättyy maan luovutukseen eli joko yritystonttien myymiseen tai vuokraamiseen yrittäjille. Järvenpäässä on tällä hetkellä yritystontteja saatavilla esim. Wärtsilän ja Nummenkylän alueella. Toisaalta suurta kiinnostusta herättää moottoritien eteläinen liittymä. Yleiskaavassa alue on määritelty mm. tilaa vievälle kaupalle. Koska maa ei ole kaupungin omistuksessa ainakaan vielä, ovat pellot rakentamatta toistaiseksi. Yksi tapa tukea yritystoimintaa on myös se, että erilaiset lupa- ym. asiat sujuvat mahdollisimman nopeasti virkamiesten kanssa asioidessa eri palvelutilanteissa. Samoin on tärkeää, että yrittäjät saavat vastaukset kaikkiin kysymyksiin, jotka koskevat esim. alueen kaavoitusta ym. teknisiä ominaisuuksia. Kaupungin tavoite on lisätä työpaikkoja Järvenpäässä ja se edellyttää sujuvaa ja asiakashenkistä palvelua. Se että Järvenpäähän syntyy uusia työpaikkoja, on koko kaupungin etu monessakin mielessä. Illan aikana keskustelu kiteytyikin pääasiassa maapolitiikan ja kaavoituksen ympärille osallistuneista virkamiehistäkin johtuen. Tapaamisen anti oli kaupunginhallituksen kannalta katsottuna onnistunut. Monet nimet saivat kasvot ja pääsimme sekä keskustelemaan tärkeistä asioista että kuulemaan yrittäjien kysymyksiä ja mielipiteitä. Sovimmekin, että tapaamme seuraavan kerran keväällä ja jatkamme keskustelua jonkin muuan asian tiimoilta, asian joka on tärkeä sekä yrittäjien että kaupunginhallituksen kannalta. Järvenpään vision elinvoimainen kulttuurikaupunki toteuttaminen edellyttää päätöksenteon, hallinnon ja yrittäjien saumatonta yhteistyötä. Reino Taurovaara kh:n pj. Järvenpään Yrittäjistä paikalla olivat kaikki hallituksen jäsenet kahta lukuunottamatta, sekä kaikki toimihenkilöt. Järvenpään kaupunginjohtaja Kukkosen tiimiin kuuluivat virkamiehistä Reino Taurovaara, Jukka Laitila, Ilkka Holmila, Pirjo-Latva-aho ja kaupunginhallitusta paikalla edustivat Mika Gilan, Jukka Ahomäki, Tomi Passi, Tapio Bergholm, Tiina Liimatainen sekä Helena Perttu. Toimistomme palvelee Teitä palkanlaskennasta kirjanpitoon sekä verotuksesta taloushallinnon konsultointiin. Hyödynnämme uusinta teknologiaa ja tarjoamme sähköisiä palvelumuotoja asiakkaidemme taloushallinnon tehostamiseksi. 14 Pretax Järvenpää Oy Sibeliuksenkatu 18, 04400 Järvenpää Puh 09-280 455 Fax 09-288 101 tarja.ikalainen@pretax.net Lisätietoja konsernistamme: www.pretax.net

JÄRVENPÄÄN YRITTÄJÄT RY:N HALLITUS VUONNA 2007 Erja Saarelainen puheenjohtaja Narikka Oy Yrittäjänkatu 39, 04460 Nummenkylä Puh. 050-524 4618 erja.saarelainen@narikka.eu Ari Jurvainen Aristeel Oy Kiteentie 17, 04400 Järvenpää Puh. 0400-461 208, faksi 283 121 arskawa@elisanet.fi Ismo Nöjd varapuheenjohtaja Tili- ja Lakiasiaintoimisto Nöjd Oy Kalliotie 1, 04400 Järvenpää Puh. 0400-463 417, faksi 271 1753 ismo.nojd@elisanet.fi Johanna Blom Järvenpään Lukko Oy Alhotie 14, 04430 Järvenpää Puh. 020 7437 560, faksi 291 7502 johanna.blom@jarvenpaanlukko.fi Sari Hämäläinen varapuheenjohtaja Järvenpään kaupunkikeskusta Sykettä ja Sinfoniaa ry Sibeliuksenk. 19 A 33, 04400 Järvenpää Puh. 040-534 2999, faksi 271 3302 sari.hamalainen@jarvenpaa.fi Olavi Ruohomaa Veranda Interio Yrittäjänkatu 31, 04460 Nummenkylä Puh. 050-340 4433 olavi.ruohomaa@verandainterio.fi Jarkko Åström www-sivujen ylläpito Foral Design Oy Alhotie 14, 04430 Järvenpää Puh. 2794 8320, faksi 27948322 jarkko@foral.fi TOIMIHENKILÖT Leena Rekola-Nieminen rahastonhoitaja Kirjanpitotoimisto Rekola-Nieminen Oy Sibeliuksenkatu 18, 04400 Järvenpää Puh. 2790 7314, faksi 2790 7399 leena@rekola-nieminen.fi Sinikka Kivirinne Järvenpään Studiot Oy Leonkuja 9, 04420 Järvenpää Puh. 0400-775 097, faksi 292 2983 sinikka@jarvenpaanstudiot.fi Arto Pasuri sihteeri If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Sibeliuksenkatu 18, 04400 Järvenpää Puh. 010 512 0123, 050-422 0123 faksi 010 512 0130 arto.pasuri@if.fi Jukka Hautamäki Hirsimaailma Oy Oritmurrontie 22, 04420 Järvenpää Puh. 0400-807 149 jukka.hautamaki@honka.com Merja Altén tiedottaja Yrittäjätiedotteen julkaisu ja ilmoitusvaraukset Graafinen Konerivi Oy puh. 040-522 1913 merja.alten@graafinen-konerivi.fi 15

TOIMINTAKALENTERI 2007 MARRASKUU 07.11. Järvenpään Yrittäjien hallituksen kokous, Järvenpään Lukko Oy, klo 18.00 16.11. Yrittäjien aamukahvit Rivolissa klo 8.30 10.00. Tilaisuuden tarjoaa Nordea. 22.11. Uudenmaan YrittäjIen syyskokous Keravalla Klondyketalossa klo 17.30, Kumitehtaankatu 5, 04260 Kerava Kokouksessa käsitellään aluejärjestön sääntöjen 10 :n määräämät asiat, joita ovat mm. aluejärjestön puheenjohtajan valinta vuosille 2008 2009, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2008 sekä aluejärjestön hallituksen jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten valinta vuodelle 2008. Kello 17.30 on kahvit ja valtakirjojen tarkastus ja itse kokous alkaa kello 18.00. Kokouksen jälkeen iltapala. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehti vierailee kokouksessa. Ilmoittautumiset aluejärjestön toimistoon 9.11. mennessä puh. (09) 274 5420, faksi (09) 622 3381 tai anne-marie.suomu@uudenmaanyrittajat.fi Ennen varsinaista kokousta on mahdollisuus vierailla Keravan Taidemuseossa kello 16.30 17.30 (Kumitehtaankatu 5 F). Vierailu on maksuton, kun ilmoittaa paikalla, että on tulossa Uudenmaan Yrittäjien syyskokoukseen. 24.11. Järvenpään Yrittäjien syyskokous Rivolissa klo 17.30 Tule vaikuttamaan puheenjohtajan ja uusien hallituksen jäsenten valintaan! Kokouksen jälkeen klo 19.00 alkaen pikkujoulut Rivolissa lattarirytmien merkeissä, mukana mm. Keravan Yrittäjät (ks. sivu 30). Ilmoittautumiset 16.11. mennessä olavi.ruohomaa@verandainterio.fi 28.11. Yrittäjien maksuton verotilaisuus Keski-Uudenmaan verotoimisto, Uudenmaan Yrittäjät sekä Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus järjestävät liikkeen- ja ammatinharjoittajille maksuttoman verotilaisuuden Järvenpäässä 28.11. kello 17.30 20.00. Kahvitarjoilu alkaa kello 17.15. Kohderyhmänä ovat erityisesti uudet yritykset, mutta myös kauemmin yrittäjinä toimineet ovat tervetulleita. Tilaisuuden aiheina ovat tuloverotus, ennakkoverotus, arvonlisäverotus ja verohallinnon verkkopalvelut sekä sähköinen ilmoittaminen. Tauolla on mahdollisuus keskustella verotoimiston veroasiantuntijoiden kanssa. Tilaisuus on Järvenpään verotoimistossa (Yhteiskouluntie 13). Ilmoittautumiset viimeistään 21.11. mennessä yrittajat.keski-uusimaa@vero.fi (ks. sivu 24). Seuraa päivityksiä myös netistä www.jarvenpaanyrittajat.fi Kolmas Uudenmaan Yrittäjien TYK kurssi alkaa joulukuun alussa. Tämä kurssi on jaettu viiteen noin viikon mittaiseen osaan: 03.12. 08.12.2007 (6 vrk) 11.02. 16.02.2008 (6 vrk) 04.06. 10.06.2008 (7 vrk) 05.11. 11.11.2008 (7 vrk) 15.04. 21.04.2009 (7 vrk) Kurssille haetaan toimittamalla Kelan hakulomake EtkKela7009 ja TYK kuntoutusta suosittava lääkärintodistus (B-lausunto kokonaisterveydentilasta kuntoutusta varten) omaan Kelan paikallistoimistoon, jossa kuntoutuspäätös tehdään. Hakemuksessa on mainittava kurssinumero 21517 ja kannattaa kiirehtiä asian käsittelyä, että saisi tiedon kurssille pääsystä mahdollisimman pian. Kurssi täytetään hakujärjestyksessä, mukaan mahtuu 8 uusimaalaista yrittäjää. Lisätietoja: Helena Toivanen puh. 040-547 4460 tai helena.toivanen@kotiposti.net 16

LAKIOSASTO VASTAA -PALSTA Lähetä kysymyksiä, jotka askarruttavat yritykseen liittyvissä asioissa osoitteeseen keski-uudenmaan@op.fi Kysymyksiä ja vastauksia julkaistaan seuraavissa tiedotteissa. Kysyjien nimiä ei julkaista, ne jäävät pelkästään lakiosaston tietoon. Ensimmäisenä kysymyksenä keväältä vastausta odotti: Kannattaako yrittäjän lahjoittaa omistamiansa osakeyhtiön osakkeita rintaperillisilleen verottoman osinkotulon maksimoimiseksi? Listaamattoman yhtiön maksama osinkotulo katsotaan osakkeenomistajan pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 9 %:n vuotuista tuottoa. Pääomatulo-osingot ovat verovapaita 90.000 euroon saakka ja tämän määrän ylittävältä osin osingosta on pääomatuloa 70 % ja verovapaata tuloa 30 %. Vuotuisen 9 %:n tuoton ylittävälta osalta osingosta on 70 % osakkeenomistajan ansiotuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Pääomatulojen verokanta on 28 % ja ansiotulojen verorasitus määräytyy saajansa vuositulojen perusteella ollen n. 0 58 %. RIVOLISSA AAMUKAHVIT JA JÄRVENPÄÄ-TALOLLA YRITTÄJÄLOUNAS Meitä yrittäjäyhdistyksen jäseniä on hemmoteltu maittavalla hotelliaamiaisella Rivolissa jo usean vuoden ajan. Neljä viisi kertaa vuodessa toteutettavat aamukahvit tarjoaa vuorollaan milloin pankit, vakuutusyhtiöt, Järvenpään kaupunki tai jokin suurempi yritys. Vanhat konkarit saapuvat paikalle lähes aina kun tilaisuus järjestetään, mutta uusille jäsenille tiedoksi muutama seikka: Aamukahvit aloitetaan 8.30 ja klo 10:een asti on aikaa nautiskella. Tarkoitus ei ole, että joka iikka ryntää paikalle tasan 8.30, vaan jokainen tulee kun ehtii ja lähtee kun siltä tuntuu. Aamukahveille ei pukeuduta normaaleja työvaatteita kummempiin tamineisiin jos työvaatetus on vaikkapa haalari, niin sitten tullaan haalareissa. Mukaan otetaan ainoastaan iloinen ja avoin mieli, keskustelukumppaneita on pöydät pullollaan eikä istumajärjestystä ole, ei myöskään pakollisia kalvosulkeisia. Vanhoille konkareillekin taitaa sen sijaan olla hieman epäselvä asia tämä Järvenpää-talolla järjestettävä yrittäjälounas. Se toteutetaan pari kertaa vuodessa samalla periaatteella kuin aamukahvitkin. Lounas alkaa klo 11.30 ja päättyy 13.00. Kutsuissa käytetty sananmuoto "tule sellaisena kuin olet" tarkoittaa todellakin kirjaimellisesti sitä, että sinun ei odoteta saapuvan paikalle parhaimpiisi pukeutuneena tai kravatti kaulassa. Onhan selvää ettei kukaan ryhdy laittautumaan kesken työpäivän lounasta varten, riittää kun pudotat työkalut kädestäsi ja lähdet matkaan. Tavataan siis runsain joukoin tulevilla aamukahveilla ja lounailla. Terkuin tiedottaja (PS. minä otan aina lisäksi mukaan oman suolapurkin!) Verovapaan 90.000 euron raja on osakkeenomistajakohtainen. Jos yhtiön koko osakekannan matemaattinen arvo on yli 1.000.000 euroa ja osinkoa maksetaan yli 90.000 euroa, niin osakeomistuksen hajauttaminen perheenjäsenille voi olla järkevää verovapaiden osinkojen määrän kasvattamiseksi. Osakeomistuksen hajauttamisella saadaan monistettua 90.000 euron verovapaus. Näin ollen yhtiössä, jonka edellisen vuoden taseen matemaattinen arvo ylittää 1.000.000 euroa, saattaa olla järkevää selvittää osakkeiden lahjoitusta lapsille, jotta osakaspohja saadaan laajemmaksi. Lahjoituksesta määrättävät verot ja muut asiaan liittyvät seikat tulee selvittää erikseen ennen luovutustoimiin ryhtymistä. Huomionarvoista myös on, että maan hallitus on luvannut vapauttaa alkuvuoden 2008 aikana yritysten sukupolvenvaihdokset lahjaverosta. Tulevien lahjaverohuojennusten sisältö ei ole vielä tiedossa. Jos yhtiön matemaattinen arvo on kovin alhainen tai 0 (esim. velkainen yhtiö), yhtiön maksamat osingot verotetaan saajallaan 70 %:sesti ansiotulona 30 %:n ollessa verovapaata tuloa. Ts. yhtiön, jonka osakkeiden matemaattinen arvo on 0, jakamaan osinkoon ei sisälly ollenkaan 90.000 euron verovapaata osinkoa tai muutakaan 28 %:n pääomatuloverokannalla verotettavaa pääomatuloa. Ansiotulojen verotus on progressiivista ja verorasitus on riippuvainen osinkotulon saajan vuosiansioista. Jos yhtiön pääosakkaan ansiotulojen verorasitus on kova ja jos lapsilla ei ole muita ansiotuloja, saattaa lahjoitus myös tällaisessa yhtiössä olla järkevää, koska lasten ansiotulojen veroaste voi olla pääosakkaan veroastetta matalampi. Kuten edellä kerrotusta selviää, osakkeiden lahjoittamisen järkevyys tulee selvittää tapauskohtaisesti ja selvityksessä tulisi ottaa huomioon myös muut kuin verotukselliset seikat. Tämä on koettava itse! HIUKSET KUNTOON JA SAMALLA SELÄN HIERONTA. Nyt voit nauttia selän lihaksia rentouttavasta ja verenkiertoa piristävästä hieronnasta samalla kun käyt kampaajalla. Tule ja koe Shiatsuwash-pesupaikan nautinto! Vuoritie 5 04400 Järvenpää Puh. 291 0202 050-526 6980 Markkinointi: SKY-GROUP Oy 17

EIHÄN MEILLE MITÄÄN TAPAHDU TUTTU LAUSE, EIKÖ VAIN? Viimeistään silloin havahdutaan kun naapurissa tai tuttavilla on käynyt varkaita. Hirveä kiire asennuttaa turvalukot tai hälytinjärjestelmä. Mutta mitä on turvallisuus? Se on muutakin kuin lukko ovessa. Turvallisuus käsitteenä on jokaisen korvien välissä, jokainen kokee turvallisuuden omalla tavallaan. Joku haluaa oveensa turvalukon, ovisilmän, varmuusketjun, saranatapit. Toinen haluaa hälytysjärjestelmän kulunvalvonnalla, kun taas jollekin riittää pelkkä käyttölukko. Rakenteellinen murtosuojaus asettaa omat vaatimuksensa lukituksen suhteen, sitä tulee noudattaa jos haluaa lukituksen olevan edes perustasoa. Avainturvallisuus on myös suuri osa turvallisuutta, usein unohdetaan mitä avain pitää sisällään. Koko meidän elämän! Kun sen hävittää, syntyy uhkakuvia oman henkilökohtaisen turvallisuuden ylle. Mihin avain on kadonnut vai onko se kenties varastettu? Mitä tapahtuukaan jos ulkopuolinen pääseekin minun yksityisyyteeni omin luvin avaimella tai murtovarkauden kautta? Monet ovat kertoneet valitettavia tapauksia omalta kohdaltaan kun näin on käynyt. Tulee häväisty, turvaton olo. Yrityksille avainturvallisuutta ei voi koskaan korostaa liikaa. Mitä asia merkitseekään yritysturvallisuudessa kun avain katoaa? Se luo todellisia uhkakuvia yrityksen kohdalle. Jotta näin ei kävisi, huolehditaan lukitus ainakin perustasolle. Jos on epävarma tai ei tiedä mitä se vaatii, voi aina pyytää apua ammatti-ihmiseltä. Esim. Abloyvaltuutetut lukkosepät tekevät turvallisuustarkastuksia. Tänä päivänä markkinoilla on rajaton mahdollisuus lisätä turvallisuutta. Varmistetaan muuton yhteydessä, että vain sinulla on kotisi avaimet. Ja muistetaan palauttaa avaimet kun muutetaan itse pois. Pidetään avaimista 150 prosenttisesti huolta ja muistetaan kuinka tärkeä esine se oikeastaan on; ei luovuteta eikä lainailla sitä heikoin perustein. Syysturvallisuusterveisin Johanna Blom Arkkitehtitoimisto Perttu Mittarikatu 1, 04400 Järvenpää puhelin 040-861 1951 esa.perttu@netti.fi Arkkitehtitoimisto Hiusstudio Leila & Pia Wärtsilänkatu 70, 04400 Järvenpää Puh. Leila 291 9690 Puh. Pia 271 0505 Parturi-Kampaamo S.Harjuvaara Tmi gsm 050-363 1000, 040-415 6883 sharjuvaara@sharjuvaara.com www.sharjuvaara.com Leikkuulaudat ja kuksat elämäntaidon valmennusta (life coaching) positiivisesti, palvellen Tee laadullinen leijonanloikka elämässäsi voimaannu valmennuksessa. Merja Mustonen elämäntaidon valmentaja life coach, VTM puh. 040-716 7032 www.eloleijona.fi 18

BUCHHOLZ IN DER NORDHEIDE Tämän jutun otsikkona olen käyttänyt Järvenpään kaupungin saksalaisen ystävyyskaupungin nimeä. Yhteistyö Hampurista etelään sijaitseva Buchholz i.d.n kanssa aloitettiin vuonna 2002 ja perustava ystävyyssopimus ratifioitiin vuonna 2005. Perussopimusta täydentävät konkreettiset vuosittaiset toimintasuunnitelmat. Buchholz on vauras kaupunki. Kaupungin budjetin verokertymä on 116,5%, jota korkeampi aste on vain Münchenin seudulla. Asumisen laatu vihreässä ympäristössä vaikuttaa n. 40.000 asukkaan kaupungin kasvuun, lisäys on suunnilleen 400 asukasta vuosittain, työpaikat kuitenkin ovat usein Hampurissa. Kaupungin keskustassa on runsaasti kävelykatuja ja liikerakennuksia, keskeisenä kohoaa kulttuurirakennus Empore. Järvenpäästä matkusti syyskuun alun kaupunkijuhlille delegaatio, jossa elinkeinoelämän edustajina olivat mm. yrittäjäyhdistyksen pj Erja Saarelainen, nuorkauppakamarin edustajana Mika Gilan sekä elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho. Valtuuskunnalla oli mahdollisuus tavata myös Buchholzin puolalaisen ystävyyskaupungin Wolowin edustajat. Buchholzin 25-vuotiaan yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Herr Schnitter kertoi, että jäsenyritysten palveluksessa on yhteensä 3000 työntekijää, juristit ovat suurin yksittäinen jäsenryhmä. Yhdistyksellä on keskusteluyhteys kaupungin hallinnon kanssa, edustajat eri Kuvat: Elisa Hyytiäinen lautakunnissa ja kaupunkimarkkinoinnin työryhmässä. Keskeisin kysymys on se miten Buchholz säilytetään keskeisenä yritys- ja ostoskaupunkina, koska vauraat kaupunkilaiset herkästi kuljettavat ostovoimansa Hampuriin. Kauppakeskukset sijaitsevat ydinkeskustan ulkopuolella. Näitä kaupan keskittymiä korosti kauppiasyhdistyksen puheenjohtaja Herr Druise uhkana perinteisille keskustan kävelykatujen liikkeille. Hänen huolenaan, perheyrityksen jatkajana, olivat myös sukupolvenvaihdosasiat. Turhan moni nuori ei valitsekaan perinteistä yrittäjäuraa omissa firmoissaan. Hän korosti myös ettei kauppiasyhdistys ja yrittäjäyhdistys kilpaile keskenään, vaan monet yritykset ovat jäseniä näissä kummassakin yhdistyksessä. Järvenpään kaupungin ja Buchholzin välisen yhteistyösopimuksen allekirjoittivat pormestari Wilfrid Geiger ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaarina Wilskman. Jatkoyhteistyön keskeisenä sisältönä tulevat olemaan kesäkuussa 2008 pidettävät Buchholzin kaupungin 50-vuotisjuhlat. Niiden yhteydessä järjestetään talousseminaari, jonne toivotaan Järvenpäästä arvovaltaista osanottajajoukkoa. Erityisteemana on metropolialueiden kehittäminen. Sekä pormestari että yrittäjien edustajat toivovat, että kaupunkiemme yrittäjät löytävät tapoja kohdata toisiaan, ajatus saman alan yrittäjien vaihdosta syntyi ja toivottavasti saa vastakaikua kummankin kaupungin edustajissa. Yrityksiin ja toimintaan tutustumisen lisäksi yhteiset kehittämisasiat, esim. sukupolvenvaihdostilanteet, olisivat mieluisia vaihto-ohjelmassa. Kaupunki avaa mielellään ovia kaikelle mahdolliselle vuorovaikutukselle ystävyyskaupunkiemme asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten välillä. Kaupunginhallitukselle laaditussa matkaraportissa korostetaan erityisesti laaja-alaisten valtuuskuntien kokoamista ystävyyskaupunkitoiminnan aktiviteetteihin. Buchholzin yrittäjät odottavat järvenpääläisyrittäjien yhteydenottoja! Leena Ritala Järvenpään kaupunki kansainvälisten asioiden päällikkö 19

Työväenopiston ja yrittäjien yhteistyönä AUTOKURSSI NAISILLE Teksti ja kuvat: Virpi Tynkkynen Kas näin. Matti Hämäläisen vetämällä autokurssilla innokkaat oppilaat kyselivät kouluttajaltaan monenmoista muun muassa sulan vaihtoon liittyvistä asioista. Tarpeeksi kulutuspintaa. Turvallinen rengas ei ole liian sileä. Pelkkä pakkasneste jäätyy paukkupakkasilla, mittarin merkkivaloilla on oikeasti merkitystä ja auton varusteisiin kuuluu rengasavain. Tällaisia asioita oppivat kolmetoista autoilevaa naista Järvenpään Työväenopiston ja Järvenpään Yrittäjien yhteistyössä järjestämällä Naisten autokurssi abc:llä. Järvenpään Teboilille saapui oppia saamaan niin vuosikymmeniä säännöllisesti autoilevia kuin vasta ajokortin suorittaneita. Naisia yhdisti kiinnostus ajopelinsä tuntemiseen. Toinen osasi itse vaihtaa renkaat, toinen ei ollut ikinä edes aukaissut konepeltiä. Öljyä ei nykyisin tarvitse vaihtaa kuin 15 30 000 kilometrin välein, kun ennen vanhaa se oli noin 10 000 kilometrin välein, sillä öljyt ovat kehittyneet huimasti, selittää illan toisena isäntänä toiminut huoltoasemayrittäjä Matti Hämäläinen. Mies saa heti kiivaan kysymysryöpyn, kun innokkaat opiskelijat haluavat tietää, millaista öljyä pitää ostaa, käykö talvella ja kesällä sama öljy ja paljonko sitä pitää kaataa. Hän opastaa naisia ostamaan 5W-alkuista täyssynteettistä öljyä, vajaa litra sitä yleensä lisätään ja sama laatu käy ympäri vuoden. Uusissa autoissa on oltava tarkkana, mitä öljyä laitetaan ja se pitää tarkistaa käyttöoppaasta. Kouluttaja korostaa, että öljytikkua kannattaa aina silloin tällöin vilkaista, vaikka tankkauksen yhteydessä. Varoitusvalon varaan ei kannata laskea, sillä pahimmillaan merkkivalon syttyessä öljy on jo täysin loppu eikä autolla enää saisi ajella. Auton renkaanvaihto kiinnostaa myös. Hämäläinen etsii hyllystään rengasavaimen ja tunkin avulla nousee pikkuruinen Toyota Yaris sen verran ilmaan, että renkaan voi irrottaa. Työhanskat kouraan ja kurssilaiset saavat vuorollaan löysätä ja kiristää vanteen muttereita ja asetella uutta rengasta paikalleen. Samalla opitaan myös tarkistamaan ilmanpaineet. Eturenkaissa pitää olla noin 0,2 baria suurempi ilmanpaine kuin takarenkaissa ja talvirenkaissa hiukan enemmän kuin kesärenkaissa, muistuttaa Hämäläinen. 20