Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015
Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista, siitepölyä Pölytys on mehiläispesän arvokkain tuote Pölytyksen arvo Suomessa väh. 11,5-kertainen hunajan arvoon verrattuna Ilman pölytystä monien viljelykasvien sadot romahtaisivat Mehiläislajit pölyttävät 75-85 % kasveista Pölytyspalvelu esim. Yhdysvalloissa mehiläistarhauksen päätuote
Mehiläiset ja maatalous Mehiläispesä on tehokas pölyttäjä tuhansine työläisineen Mehiläisiä voi hankkia pölytykseen eri kasveille (pölytyspalvelu) Pesän voi valjastaa myös kasvitautien torjuntaan Lisää paitsi hedelmien ja marjojen määrää, myös kokoa ja laatua Mehiläispesän tuotteet
Mitä maataloudessa tapahtuu? Maatalous tehostuu ja leviää alati uusille alueille Väkiluku nyt: 7,3 miljardia Vuonna 2050: 9 miljardia? Kulutustottumusten muutos Kilpajuoksu mm. ilmastonmuutoksen kanssa Mitä luonto sanoo muutoksista? Pölyttäjät hyvä indikaattori muutoksille (valitettavasti)
Muutokset 1. Viljelypinta-alat kasvavat 2. Viljelykasvien yksipuolistuminen 3. Maa ja ympäristö muokkautuvat 4. Kemikaalien käyttö 5. Tulokaslajit 6. Kaupungistuminen 7. Lihantuotanto lisääntyy
Viljelypinta-alat kasvavat - mitä sanoo pölyttäjä Monokulttuuri Ravinnon monipuolisuus vähenee Pesäpaikat vähenevät Pölyttäjien pesäsaarekkeet Luonnon monimuotoisuus yleisesti vähenee
Kemikaalit maataloudessa Kemialliset torjunta-aineet lisääntyneet Haittoja myös pölyttäjille Esim. neonikotinoidit: kimalaiset ja mehiläiset Kukkivien kasvustojen ruiskutukset aina huono asia pölyttäjille! (ei tule keskittyä vain kuuluisiin neonikotinoideihin) Hyvä asia: käyttäjiltä vaaditaan nykyään enemmän koulutusta ja sitoutumista Viljelijöillä on halu vähentää kemiallisen torjunnan käyttöä
1960-luvun Mehiläinen-lehdestä
Yksipuolistuva maatalous Yksipuolistuva ympäristö suuri riski monille hyönteisille jne. Pölyttäjien sopeutuminen tiettyihin kasveihin Kasvien sopeutuminen tiettyihin pölyttäjiin Muuttuvat ruokatrendit myös mehiläishoitajien asia Esim. härkäpapu, öljykasvit
Luonnon monimuotoisuus näkyy myös hunajahyllyllä Hunajan ominaisuudet riippuvat alkuperäkasvista.
Mehiläisten avulla muutoksia parempaan päin Pölytyksellä suurempi sato, parempi laatu, pidempi säilyvyysaika ja parempi laatu Myös luonnonkasvit hyötyvät Biologinen harmaahomeen torjunta mehiläisten avulla
Mehiläisten kasvikohtaisia vaikutuksia Mansikka: koko, sadon määrä, ulkomuoto, säilyvyys kauppakunto Vadelma: koko, sadon määrä, ulkomuoto, säilyvyys kauppakunto Rypsi/rapsi: siementen määrä, öljypitoisuus, tuleentuminen, lehtivihreän määrä Kumina: tuleentuminen, siementen määrä, Tattari: siementen määrä, tuleentuminen (lajihunaja) Pellava: ei vaikutusta Härkäpapu: tutkitaan ensi kesänä, koko/määrä/proteiinipitoisuus? Omena: koko, muoto, sadon määrä, säilyvyys Mustikka/puolukka: määrä, koko Pensasmustikka: 100 % sato, koko, määrä
Tarhattu kimalainen vai mehiläinen? Kasvatettujen kimalaisten määrä lisääntynyt avomaalla Aina tuontikimalaisia (kontukimalainen, Bombus Terrestris) Tuontimäärä n. 10 000 pesää Belgiasta ja Hollannista Kimalaisten lentosäde pieni Pesien määrän tulisi olla suuri Tuontikimalaisten vaikutus luonnonkimalaisiin? Sijoittelussa ollut ongelmia avomaalla
Mehiläinen vai kimalainen? Mehiläinen Kukkauskollinen Pesässä 20 000-75 000 yksilöä, pölyttäviä 5 000-15 000 ~100 kukkavierailua/lento, max 7 lentoa/pvä Lentää + 14 C ylöspäin Lentosäde pesältä 2-3 km Pölytyspalvelun hinta 60-150 /pesä Kimalainen Vierailee useammissa lajeissa Pesässä 200-400yksilöä, pölyttäviä 50-150 ~400 kukkavierailua/lento, max 10 lentoa/vrk Lentää + 10 C ylöspäin Pieni lentosäde, pesä pitää viedä kasvustolle Kimalaispesän hinta 60-150
Tuleeko mehiläisistä tehotuotettuja? Ei Suomessa, mehiläistarhaus pysyy luonnonläheisenä Mehiläiset ovat vapaita Jenkeissä pölytyspalvelu lähenee tehotuotantoa Vrt. luomuhunaja
Luonnon pölyttäjillä suuri merkitys Myös muita tärkeitä pölyttäjiä kuin mehiläisiä Kimalaiset, erakkomehiläiset, kukkakärpäset, perhoset jne. Eri pölyttäjät erikoistuneet eri kasvien pölyttäjiksi Turvattava pesimisolot ja ravinnon riittävyys
Pölyttäjät tulevaisuudessa Moni laji on vaarassa ja varmasti katoaa Mehiläistarhausta tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin ikinä ihminen on surkea pölyttäjä Tarhatuilla mehiläisillä suuret haasteet: mm. varroa-punkit, karhut, kasvinsuojeluaineet jne. Tarhaajien arvostus ja alan haasteet Tutkimusta tehostettava! Suomessa tutkimus lopetettiin 2011
Maailma pienenee Vienti ja tuonti lisääntynyt nopeita vaikutuksia Taudit ja loiset (esim. mehiläisten pieni pesäkuoriainen) Tulokaslajien vaikutukset (esim. jättipalsami. Hyvä mesikasvi mutta haitallinen tulokaslaji) Kasvitaudit vaikuttavat mehiläisiinkin (esim. tulipolte voi aiheuttaa mehiläispesille siirtorajoituksia)
Vaikeita ongelmia ratkottavana, esim. karhut
Kuka tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan
Mitä voit tehdä suomalaisten pölyttäjien hyväksi? Käytä kotimaisia tuotteita Huolehdi monimuotoisuudesta: Jätä lahopuita ym. Villipölyttäjille pesämateriaaliksi Mieti, mikä on rikkakasvi Kylvä hyviä mesikasveja Säästä pajukot jne. Syö suomalaista hunajaa (Tekee hyvää sinullekin) Ryhdy mehiläistarhaajaksi
Sinustakin voi tulla mehiläistarhaaja!
Löydät pölytyspalvelua tarjoavat netistä tai kysymällä SML:ltä www.mehiläishoitajat.fi pölytyspalvelu
Lisätietoa www.mehiläishoitajat.fi (mehiläishoito ja mehiläiset) www.polytys.fi (pölytysasioita viljelijöille ja kotipuutarhureille) www.hunaja.net (hunajatietoa) http://hunajalla.blogspot.fi/ (Hunajalla höystettyä blogi) Hunajanet -facebook
Kiitos mielenkiinnostanne! Tuula Lehtonen: 040 506 3202, SML ry tuula.lehtonen@hunaja.net