Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Sirpa Rapo Sosiaalityöntekijät: Ansala Heli Niemi Johanna Tolonen Tanja Haapala Nelli Ohjaajat: Ristimella Aili (lasten) Arstio Jaana (aikuisten) Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta Satu Alaraudanjoki Työtoiminta Eeva-Maria Pyhäjärvi
1) kuljetuspalvelu: vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä (ei koske terveydenhuollon matkoja) 2) henkilökohtainen apu: avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella Ei ole tarkoitettu tilanteisiin, jossa vammainen henkilö tarvitsee pääasiassa hoivaa, hoitoa ja valvontaa (esim. pienet lapset)
3) palveluasuminen: vaikeavammaiselle henkilölle järjestetään palveluasuminen esim. palvelutalossa, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista 4) asunnonmuutostyöt ja asuntoon liittyvät välineet ja koneet: vaikeavammaiselle henkilölle korvataan asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien laitteiden ja välineiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos vammainen henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä niitä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista.
Työ ja opiskelu Henkilökohtaista apua on järjestettävä työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilösitä välttämättä tarvitsee. Mitään enimmäistuntimäärää laki ei tunne, vaan arvioinnissa lähdetään yksilöllisestä tarpeesta. Työllä tarkoitetaan työsuhteeseen perustuvan toiminnan lisäksi yritystoimintaa. Opiskeluna pidetään vastaavasti jonkin tutkinnon tai ammatin saavuttamiseen tähtäävää opiskelua tai sellaista opiskelua, joka vahvistaa vaikeavammaisen henkilön ammattitaitoa ja työllistymisedellytyksiä. Tällaiseksi opiskeluksi on katsottava myös vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Esimerkiksi lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä korkeakouluissa opiskelevien vaikeavammaisten henkilökohtainen apu järjestetään vammaispalvelulain nojalla.
Vammaispalvelulain perusteella myönnettävät palvelut edellyttävät, että vammaisella henkilöllä on pitkä-aikaisesti sellaisia erityisiä vammasta tai sairaudesta johtuvia rajoituksia, jotka estävät tai vaikeuttavat suoriutumista tavanomaisista elämäntoiminnoista. Vamman tai sairauden aiheuttamien rajoitusten tulee olla sen laatuisia, etteivät ne heti ole ohimeneviä ja niiden kesto on jatkuvanluonteista tai pitkäaikaista. Pitkäaikaisuus edellyttää jonkinasteista pysyvyyttä ja pitkäaikaisvaikutuksia; useasti on lähdetty siitä, että pitkäaikaisuudella tarkoitetaan yli vuoden kestävää vammasta tai sairaudesta aiheutuvaa rajoitusta.
Vammaispalveluissa on kaksi vammaispalveluohjaajaa Aili: lapset ja nuoret (18 vuotiaat ja nuoremmat) * kotona tapahtuvan hoidon, kasvatuksen ja kuntoutuksen tukeminen, palveluohjaus ja neuvonta; palvelutarpeen arviointi; palvelusuunnittelu Jaana: yli 18-vuotiaat itsenäisesti asuvat ja perheessä asuvat henkilöt * pääasiallisesti yksin asuvien kehitysvammaisten asumisen tukeminen
Erityishuoltona myönnetään kehitysvammaisille asiakkaille: - kuntouttavaa päivähoitoa - sosiaaliohjausta - koululaisten iltapäivähoitoa - tilapäistä asumista ja vakituista asumista - kuntoutusneuvolapalveluja, tutkimus- ja kuntoutusjaksoja (Kolpene) - vakituista asumista - laitoshoitoa - työtoimintaa - päivätoimintaa Erityishuollon päätökset tekee vammaispalvelujen palveluesimies.
Päivätoimintakeskus tarjoaa kuntouttavaa, toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Asiakkaita ovat kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset Erityisluokkien yläasteikäisille koululaisille on tarjolla iltapäivähoitoa ja koulujen lomien aikana kokopäiväistä hoitoa. Asiakkaita käy päivittäin n. 60 Toiminta on jaettu kolmeen eri ryhmään asiakkaiden toimintakyvyn mukaan Toiminta on yhdessä suunniteltua ja tavoitteellista Asiakkailla on mahdollisuus osallistua erityisliikunnan ohjaajien järjestämiin liikuntatuokioihin, esim. kuntosali, pallopelit, vesijumppa ym. Retket ja erilaiset teemapäivät kuuluvat osana toimintaan
KUNTOUTUSTUKI TAI ELÄKE Henkilölle tehty työ- ja toimintakyvyn arviointia, lausunnoissa lukee Ei työmarkkinoiden käytettävissä VERKOSTOTYÖNÄ - kokonaistilanne, muut palvelut ja toiminnat - ketä kaikkia tässä mukana - miksi juuri työtoiminnan tarve, mitä tässä tavoitteellaan - haluaako asiakas tätä, vai onko verkoston suositus - suunnittelu ja arviointi, jatkosuunnitelmat
On vapaaehtoista asiakkaalle, ei vaikuta etuisuuksiin Asiakkaan oma tahto osallistua, motivaatioon monia syitä On toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää Ei ole työkokeilua tai työkyvynarviointipalvelua Antaa kuitenkin tietoa henkilön työ- ja toimintakyvystä sekä henkilölle itselleen että osallistuvalle verkostolle Ei ole palkkatyötä; ei tuettua työtoimintaa, työnhakuvalmennusta eikä työhönvalmentajan tukea palkkatyössä Ei korvaa muita palvelutarpeita; kuten terapiaa, kuntoutuspalveluja, päihdepalveluja, toimintaterapiaa Työtoiminta toimii osaltaan kuntouttavana muiden palvelujen joukossa On VERKOSTOTYÖTÄ
TYÖTOIMINNAN KRITEERIT TOIMINTAKYKYISYYS Diagnoosit, arjen hallinta, omatoimisuus, työelämätaidot, tuen tarve Viikko-ohjelma, mitä sisältää Yleistilanne ( asuminen, terveys, yhteiskunnallinen osallistuminen, onko tarvittavat palvelut käytössä, harrastukset, sosiaaliset suhteet), onko vakiintunut jotta voimavaroja työtoiminnan aloittamiseen Käyttäytymisen ja tunne-elämän säätelyn taidot -> Riittävän toimintakyvyn loppupäätelmä, oikea palvelu asiakkaan nykyiseen elämäntilanteeseen -> Toimintakykyä peilataan työtoiminnan toimintaympäristöön ja käytettäviin resursseihin
VAIHTOEHTOJA Onko työkykyä jäljellä, työelämävalmiudet, osaaminen, palkkatyön tavoite-> Klubitalon työnhakuvalmennus Vapaamuotoisempi toiminta -> Jokkatuvan Kohtaamispaikka, Asukastupa, Kehitysvammaisten päivätoiminta, Klubitalon toiminta, Järjestötoiminta, liikunta- ja kulttuuripalvelut, muu toiminta
YHTEYS SELVITTELYÄ VARTEN: Vammaispalvelut, Eeva-Maria Pyhäjärvi 1.Puhelinyhteys on ensivaiheen - tiedottamista mitä työtoiminta on ja kenelle tarkoitettu - selvittelyä asiakkaan yleistilanteesta - tarvittavan verkoston kokoaminen, ketä tässä hyvä olla mukana 2. Järjestetään YHTEISTAPAAMINEN asiakkaan ja verkoston kanssa - jolloin tarkempaa selvittelyä ja arviointia työtoiminnan tarpeesta, myös muut vaihtoehdot -mistä kaikkialta asiakas voi saada tukea työtoiminnan aikana, omaiset ja ammattilaiset ->riittävästi tietoa onnistuneen työtoiminnan järjestämistä varten
3. SUUNNITTELU - asiakkaan toiveet ja mielenkiinnon kohteet - ohjauksessa huomioitavaa -toimintapäivät, kelloajat, työpaja/avotyö -kulkeminen työtoimintaan - ensin kokeilujakso -jakson jälkeen yhteistyönä arviointia, jatketaanko ->Työtoiminnan palvelusuunnitelma 4. Yhteistyö laajennetaan EDURO SÄÄTIÖLLE kun päädytty työtoiminnan aloittamiseen Pajalle, yksilövalmentaja Tarja Peteri Avotyötoimintaan, Kielo Sipari -tehtävät, työjärjestys/lukujärjestys
5. Mihin tarvitaan verkostoa työtoiminnan järjestämisessä - asiakkaan tuttuus, tiedon jakaminen - suunnittelu, mitä huomioitava - vastuista sopiminen - jatko/jos työtoiminta päättyy tai tuen ja hoidon tarve lisääntyy huomattavaksi Ehdoton tarve alkukartoituksessa, jatkosta sovitaan asiakkaan tilanteen mukaan 6. Yhteistyö vammaispalveluista Eduron kanssa - suunnitelmat, mitä huomioitava ohjauksessa, arviointitapaamiset, muutokset palvelussa - konsultointi ja tuki pulmatilanteissa
Tehty työtoimintaan liittyen verkostotyötä; ohjautuminen ja yhteistapaamiset LKS kuntoutusohjaus Psykiatrian poliklinikka Psykiatrian klinikka Mielenterveystoimisto; Kuntoutustiimi, terapeutit, lääkäri, Nuppi Neuropsykologi Luovi oppilaitos Työvoiman palvelukeskus TYP Vammaispalvelun sosiaalityö, ohjaus, asumisen palvelut A-klinikka Psykiatriset asumisyksiköt, Päihdetyön tukiasuminen Jokkatuvan kohtaamispaikka ja asumisen palvelut Klubitalo Roihula Muut
Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Työryhmän keskeiset linjaukset -Kohti työelämää vievät palvelut -Muut osallisuutta tukevat palvelut Ei mainintaa enää työtoiminnasta vaan laissa puhuttaisiin ilman ansiotarkoitusta suoritettavista työtehtävistä Toimintajakso saisi kestää yrityksissä suoritettuna enintään kolme kuukautta ( 12 kuukauden aikana) ja toiminnan tavoitteena tulisi olla ensisijaisesti siirtyminen palkkatuettuun työhön tai avoimille työmarkkinoille. Nykyisen kaltainen pitkäaikainen avotyötoiminta ei siis jatkossa enää olisi yrityksissä mahdollista. 3kk/ 12 kk
Positiivarit Yksi tärkeimmistämatkoista mitäihminen voi tehdä on mennätoista puolitiehen vastaan 3.11.2015 Eeva-Maria Pyhäjärvi Työtoiminta Vammaispalvelut, Rovaniemi eeva-maria.pyhajarvi@rovaniemi.fi