2 Lukijalle Tutkimus tarkastelee asuinpaikan sijainnin aiheuttamia kustannuksia, kun työpaikka sijaitsee Vaasassa. Kustannuksia tarkastellaan menneen kehityksen valossa ja arviointi ulottuu kymmenen vuoden päähän tulevaisuuteen. Raportti etenee erilaisista aluerakenteen ominaispiirteistä asumisen hintaan sekä tarkastelee työ- ja asuinpaikan välisen liikkumisen kuluja. Erilaiset tarkastelut yhdistyvät analyyseissä, joissa arvioidaan asuinpaikan valinnasta kymmenen vuoden aikana kertyneitä kuluja Vaasassa asumiseen verrattuna. Raportti tilattiin kesällä 2005 ja se valmistui syksyllä 2005. Tutkimusaikataulu vaikutti osaltaan siihen, miten ilmiötä oli mahdollista selvittää. Tiedonsaanti tutkimuksen joistakin osa-alueista oli hankalaa. Yhteiskunnassa tilastoidaan perusteellisesti esimerkiksi vaaleja, mutta joillakin osa-alueilla kollektiivinen muisti saattaa olla lyhyt ja tilastotiedot vaikeasti saatavilla. Tarkasteltavissa kunnissa tehtyjen kiinteistökauppojen määrä vaihteli, eikä erityisesti pienissä Vaasanseudun kunnissa ole joka vuosi tehty tilastoihin yltävää määrää kiinteistökauppoja. Seutua dominoi Vaasa sekä Vaasan asunto- ja tonttitarjonta. Työn on tilannut Vaasan kaupunkisuunnittelu/vaasatalkoot. VaasaTalkootprosessiin kuuluu neljä työryhmää, joiden tarkoitus on edistää Vaasan väestöja työpaikkamäärän kasvua tekemällä tunnetuksi Vaasan palveluja ja asumisen tuottamia mahdollisuuksia uusille asukkaille sekä nykyisille vaasalaisille. Tilaajan puolelta tutkimukseen ovat osallistuneen suunnittelupäällikkö Seppo Ylimannila (pj.), vs. tietotuotantopäällikkö Tarja Lahtonen ja tutkimuspäällikkö Kimmo Saraste. Vaasan yliopiston Levón-instituutissa on raportin kirjoittamisesta vastannut erikoistutkija Olli Wuori. Kiitän raportin synnyttänyttä työryhmää ja tiedonhankintaa ystävällisesti auttaneita ihmisiä. Vaasassa lokakuussa 2005 Jorma J. Pitkämäki Kehitysjohtaja
3 SISÄLLYS Lukijalle VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT...5 Väestö...5 Muuttoliike...6 Työpaikat...8 LIIKKUMINEN...9 Liikennetiheys...9 Kulkumuodon valinta...10 Linja-automatkat ja niiden kustannukset...11 Vaasan paikallisliikenne...11 Seutuliikenne...12 Henkilöautomatkojen kustannukset...14 Kunnan rajan ylittävät työmatkat...16 Asiointikäynnit...17 TULOT JA NIISTÄ MAKSETUT VEROT...18 Ansiotulot...18 Pääomatulot...19 Tuloista maksetut verot...20 Kunnallisvero...20 Kirkollisvero...23 Kiinteistövero...24 VESI- JA SÄHKÖMAKSUT...26 Vesi- ja jätevesimaksut...26 Sähkö...27 KIINTEISTÖT...28 Kiinteistökaupan volyymi...28 Rakentamattomat tontit...29 Rakennetut tontit...31 Kiinteistön hinta...33 Rakentamattomat tontit...34 Rakennetut tontit...38 ASUNTOJEN HINNAT...42 Asuntokanta...42 Asuntojen myyntimäärät...42 Vanhojen asuntojen hintakehitys...44 ASUMISKUSTANNUKSET ASUKKAAN KANNALTA, KYMMENEN VUODEN KUSTANNUKSET...49 Kiinteistön hinnannousu ja asuntolainan korot...49 Verotuksen vaikutus palkkatuloon...51 Kiinteistöveron vaikutus asumisen hintaan...54 Vesi- ja jätevesimaksun vaikutus asumisen hintaan...55 Sähkönhinnan vaikutus asumisen hintaan...55 Työmatkakulut...57
4 Kulut asiointimatkoista...58 Mitä asunnon sijainti on maksanut?...59 KYMMENEN VUOTTA ETEENPÄIN, HAARUKOINTIA...64 Verotuksen vaikutus palkkatuloon...64 Kiinteistöveron vaikutus asumisen hintaan...65 Kiinteistön hinnannousu...66 Työmatka- ja asiointimatkakulut...67 KIINTEISTÖÖN KOHDISTUVAT MAKSUT JA VEROT 15 KESKIKOKOISESSA KAUPUNGISSA...69 YHTEENVETOA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...71 Lähteet...74 Liiteet...77 Liite 1. Rakennukset käyttötarkoituksen mukaan...77 Liite 2. Asuinhuoneistojen lukumäärät Vaasanseudun kunnissa vuosina 1997 ja 2003...79 Liite 3. Annuiteettilainojen korot ja lyhennykset eri korkoprosenteilla ja laina-ajoilla...80
5 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Tutkimuskohteena ovat ensisijaisesti Vaasa ja sen lähikunnat, Mustasaari, Laihia, Vähäkyrö, Isokyrö ja Maalahti. Toissijaisesti tarkastellaan myös Vöyriä, Maksamaata, Oravaista, Korsnäsiä ja Jurvaa, joista heilurimainen työssäkäynti Vaasaan on vähäisempää kuin edellä mainituista kunnista. Käsiteltävä alue kokonaisuudessaan muodostaa Vaasanseudun. Työn tarkoituksena on selvittää Vaasanseudun asumiskustannuksia. Tarkastelu aloitetaan aluerakenteesta ja päätetään asumisen sijainnista johtuvaan hintaan perheen näkökulmasta. Näkökulma on Vaasa-keskeinen ja kohdentuu työssäkäyntiin Vaasassa. Nyt selvitetään, kuinka edullisia yhdistelmiä asukkaille syntyy, kun työpaikka sijaitsee Vaasassa ja asuinpaikka jossakin Vaasanseudun kunnassa. Tarkastelun ulkopuolelle jää kysymys, kuinka edullista on asua ja tehdä työtä jossakin muussa Vaasanseudun kunnassa. Taustaolettamuksena on, että seudun aluerakenne ja sen kehitys vaikuttaa asumisesta johtuviin kokonaiskustannuksiin. Tarkastelu jää aikataulusyistä johtuen luonteeltaan empiiriseksi. Laajemmat teoreettiset siteet vaatisivat jatkotutkimuksia ja tarkempia tilannekartoituksia. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Väestö Vaasanseudun väestö vuonna 2004 oli 110 676 henkeä (taulukko 1). Väestönkasvua on vuoden 1990 jälkeen tapahtunut lähinnä Vaasassa ja Mustasaaressa. Kauempana Vaasasta sijaitsevissa kunnissa väestö on vähentynyt. Taulukko 1. Vaasanseudun väestö vuosina 1990 2004. Vuosi 1990 1993 1996 1999 2002 2003 2004 Isokyrö 5340 5385 5272 5207 5085 5065 5068 Laihia 7604 7659 7498 7449 7532 7475 7523 Maalahti 5939 5899 5839 5661 5583 5549 5556 Mustasaari 16123 16261 16321 16521 16865 17025 17239 Vaasa 53429 54713 55908 56658 56925 56960 57053 Vähäkyrö 4965 4986 4904 4806 4688 4756 4701 Yhteensä 95390 96896 97738 98301 98680 96830 97140 Jurva 5322 5250 5034 4813 4645 4612 4557 Korsnäs 2310 2283 2309 2266 2227 2220 2198 Maksamaa 1133 1160 1145 1105 1039 1038 1050 Oravainen 2452 2450 2383 2329 2217 2211 2188 Vöyri 3842 3794 3682 3588 3529 3525 3543 Yhteensä 15059 14937 14553 14101 13657 13606 13536 Vaasanseutu 110449 111833 112291 112402 112337 110436 110676 (Statfin, 2005; Väestörekisterikeskus, 2005).
6 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 alueella olisi 111 550 asukasta (taulukko 2), VASU:ssa alueelle ennakoidaan 114 540 henkeä vastaavana ajankohtana. Aluekeskusohjelmassa väestötavoite on 115 000 asukasta vuonna 2030. Vaasanseudun väestöstä asui 52 prosenttia Vaasassa vuonna 2003, ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan osuus pysyy samana myöhemminkin. Erilaisissa ennakoinneissa Vaasan ja Mustasaaren yhteinen väestömäärä kattaa 67 69 prosenttia Vaasanseudun väestöstä vuonna 2030. Vaasan asukasluku on vähentynyt 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun lopulla. Voimakkaan kasvun aikaa oli 1990-luku, jonka jälkeen kasvu on taittunut (Vaasan kaupunki, 2004). Vaasan omassa visiossa kaupungin tavoitteeksi asetetaan 65 000 asukasta vuonna 2015, mikä ylittää Tilastokeskuksen ennusteen tuottaman väkimäärän. Visiossa esitetty väkiluku on tavoitteellinen, ja ennusteen tuottama väestömäärä perustuu olettamukseen, ettei mitään tehdä olemassa olevien trendien muuttamiseksi. Taulukko 2. Tilastokeskuksen muuttoliikkeen sisältävä väestöennustelaskelma Vaasanseudulle vuosille 2005 2040 1. Vuosi 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Isokyrö 5079 5113 5165 5223 5259 5268 5252 5216 Laihia 7400 7277 7246 7258 7254 7211 7128 7016 Maalahti 5427 5174 4994 4871 4780 4684 4577 4467 Mustasaari 17214 17699 18179 18629 18980 19173 19222 19179 Vaasa 57135 57559 57967 58172 58248 58156 57830 57325 Vähäkyrö 4790 4882 4965 5038 5070 5063 5025 4970 Yhteensä 97045 97704 98516 99191 99591 99555 99034 98173 Jurva 4501 4276 4104 3969 3849 3728 3598 3462 Korsnäs 2185 2107 2040 1993 1962 1927 1884 1833 Maksamaa 1019 982 955 942 934 924 908 888 Oravainen 2174 2084 2005 1955 1929 1909 1885 1856 Vöyri 3500 3464 3467 3487 3505 3507 3492 3471 Yhteensä 13379 12913 12571 12346 12179 11995 11767 11510 Vaasanseutu 110424 110617 111087 111537 111770 111550 110801 109683 (Statfin, 2005). Muuttoliike Talouden kehitys ja tila vaikuttaa muuttoliikkeeseen estävästi tai sitä suosivasti. Kuntien välinen muuttoliike väheni 1990-luvun alussa, kun työn perässä ei voinut muuttaa (kuva 1). Talouden tilan kohentuessa muuttoliike vilkastui uudestaan, ja se on jatkunut suuria kaupunkiseutuja suosivana. Vaasan negatiivinen nettomuutto kääntyi samaan aikaan positiiviseksi (kuva 2). Eräs selitys on Vaasan vientisuuntautunut tuotantorakenne. Laman aikana Vaasan suhteellinen asema parani muuhun maahan verrattuna. Vaasan nettomuuttoon on vaikuttanut myös opiskelijoiden 1 Ennuste perustuu muutaman viimevuoden kehitykseen.
7 henkikirjoituksen muutos, kun opiskelijat saivat kirjautua opiskelupaikkakunnalleen. 2000-luvulla Mustasaaren muuttovoitto on lisääntynyt. Vuosien 1990 ja 2000 välisenä aikana Vaasa ja Mustasaari ovat muodostaneet selkeän poikkeuksen muista alueen kunnista (taulukko 3). Muuttoliike on kohdellut niitä selvästi edullisemmin kuin alueen muita kuntia. Keskimäärin kauempana Vaasasta sijaitsevat kunnat ovat kärsineet negatiivisesta nettomuutosta enemmän kuin Vaasan läheisyydessä sijaitsevat kunnat. Kuvassa 2 Vaasan nettomuutto näyttää suhteellisen isolta pienempiin kuntiin verrattuna. Sitä ei ole suhteutettu kunnan väkilukuun, kuten taulukossa3. 600000 500000 400000 300000 200000 100000 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Vuosi Kuntien välinen muutto Kunnassa muutto Kuva 1. Muuttoliike Suomessa vuosina 1990 2004 (Tilastokeskus, 2005a). 200 100 0-100 -200-300 -400-500 -600 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Isokyrö Laihia Maalahti Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Kuva 2. Nettomuutto vuosina 1988 2004 Vaasassa ja eräissä lähikunnissa (luvut: Tilastokeskus, Maaseutuindikaattorit, 2005; Tilastokeskus, Altika, 2005).
8 Taulukko 3. Kuntien välisen muuttoliikkeen, promillea väkiluvusta, keskiarvo vuosina 1990 2002. Isokyrö -2,33 Jurva -9,45 Laihia -1,43 Korsnäs -1,36 Maalahti -2,68 Maksamaa -1,55 Mustasaari 0,69 Oravainen -19,61 Vaasa -0,52 Vöyri -3,05 Vähäkyrö -5,34 Kuntien keskiarvo -1,94 Kuntien keskiarvo -7,00 (Tilastokeskus, Maaseutuindikaa ttorit, 2005). Työpaikat Vaasassa työpaikkojen määrä ylitti lamaa edeltäneen 1990-luvun alun tason 2000-luvulle tultaessa. Erityisesti kaukana Vaasasta sijaitsevat kunnat ovat menettäneet työpaikkojaan. Vaas a on seudun kunnista ain oa, jossa nykyään on enemmän työpaikkoja kui n 1990-luvun alussa (taulukko 4). Vaasassa työssäkäyviä on noin 7 000 enemmän kuin työllistettyjä vaasalaisia, ja Vaasan työpaikat k attavat 66 prosenttia Vaasanseudun työpaikoista. Tämä osuus on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä vuodesta 1990. Vaasan työpaikkaomavaraisuus o li 124 % vuonna 1990 ja 129 % vuonna 2001. Toisena kuntana Oravaisissa on ollut yli sadan pro sentin työpaikkaomavaraisuus 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Taulukko 4. Alueella työssäkäyvät vuosina 1990 2003. Vuosi 1990 1993 1996 1999 2002 2003e Isokyrö 1970 1643 1512 1496 1515 1537 Laihia 2438 1931 1891 1981 1998 2051 Maalahti 2025 1774 1777 1781 1839 1861 Mustasaari 4752 3852 4044 4305 4477 4603 Vaasa 31722 26203 28269 31277 32047 32108 Vähäkyrö 1520 1118 1151 1241 1156 1184 Yhteensä 44427 36521 38644 42081 43032 43344 Jurva 1996 1550 1562 1585 1488 1507 Korsnäs 946 809 899 871 848 888 Maksamaa 341 258 280 308 291 293 Oravainen 1087 860 850 915 903 944 Vöyri 1735 1406 1377 1464 1415 1490 Yhteensä 6105 4883 4968 5143 4945 5122 Vaasanseutu 50532 41404 43612 47224 47977 48466 (Statfin, 2005). Vaasan työpaikat ovat lisääntyneet yhteiskunnallisissa palveluissa ja teollisuudessa. Teollisuuden työpaikat ovat tosin vuosina 2002 ja 2003 vähentyneet. Valtion työpaikat ovat myös vähentyneet, kun toimintoja on poistunut. Kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan, kuljetuksen ja liikenteen työpaikat ovat myös vähentyneet viime vuosikymmenen alkuun
9 verrattuna. Valtioenemmistöisissä yhtiöissä työpaikat ovat sen sijaan lisääntyneet 1990-luvun jälkipuoliskolla. LIIKKUMINEN Liikennetiheys Vaasanseudulla liikenne keskittyy Vaasaan ja sen lähiympäristöön, väestö- ja työpaikkamäärien mukaisesti (kuva 3). Liikenneverkko ja sen palvelutaso muodostavat perustan Vaasaan saapuvalle työ- ja asiointiliikenteelle.
5 478 10 0 1 236 ORAVAINE 2 073 2 206 VAASA 4 006 2 667 4 092 12 015 2 631 9 508 942 1 063 12 672 12 867 2 501 959 13 985 2 947 521 1 151 5 906 MUSTASAARI 2 837 1 758 Veikkaala 2 257 5 387 979 4 279 3 758 VÄHÄKYRÖ MAKSAMAA VÖYRI 1 030 KVL yli 12 000 10 000-12 000 6 000-10 000 3 000-6 000 1 500-3 000 500-1 500 350-500 100-350 alle 100 1 665 825 2 568 1 114 901 870 2 521 14 061 1 501 12 261 2 495 3 914 3 520 1 763 1 7192 687 2 692 6 888 Helsingby 577 Vedenoja Ruto Hulmi 3 692 1 926 2 106 712 2 235 2 605 5 602 718 721 2 386 5 854 5 374 5 359 Tervajoki Hevonkoski 5 026 ISOKYRÖ 1 579 4 748 Napue 2 088 605 YLISTA MAALAHTI 3 307 510 LAIHIA 2 881 589 2 154 1 839 1 844 Kuva 3. Joukkoliikenteen laatukäytävän keskivuorokausiliikennemäärät 1.1.2003 ( Joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys, 2003). ILMAJOKI Kulkumuodon valinta Autokannan kasvu on erityisesti ollut henkilöautokannan kasvua (kuva 4). Henkilöautoliikenteen osuus vuonna 2001 oli 81 prosenttia moottoroidusta henkilöliikennesuoritteesta ja 54 prosenttia kaikista matkoista. Ostos- tai asiointimatkoista tehtiin henkilöautolla 82 prosenttia. Henkilöauton osuus työ-, koulu- ja opiskelumatkoista oli 66 prosenttia ja mökkimatkoista peräti 96
11 prosenttia (Liikenne ja viestintäministeriö, 2002). Vuonna 2002 joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista oli 10,8 % ja suoritteesta 15,1 %. Kuva 4. Joukkoliikenne- ja henkilöautoliikennesuoritteiden kehitys Suomessa, (1980= 100) (Tilastokeskus, 2004). Kokonaiskuva ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen. Julkisen liikenteen merkitys on suuri kaupungeissa sekä muualla erityisesti nuorille ja vanhoille. Lisäksi kevytliikenne, pyöräily ja jalankulku tuovat osansa Vaasan liikenteeseen. Linja-automatkat ja niiden kustannukset Vaasan paikallisliikenne Vaasan paikallisliikennealueella asuu 62 000 asukasta, joista 57 000 asuu Vaasassa. Vaasassa seutulippu maksoi 35 euroa vuonna 1998 ja 40 euroa vuonna 2003. Vaasa on alentanut syksyllä 2004 kausilipun hinnan 20 euroon tavoitteena joukkoliikenteen käytön lisääminen. Vaasan Paikallisliikenne Oy:n liikennealueeseen kuuluvat Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunnasta Sepänkylä, Sulva ja Tuovila. (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2005a). Matkan keskihinta vuonna 2003 oli 0,89 euroa. Vaasan paikallisliikenne tarjoaa työ-, koulu- ja asiointiyhteydet keskustaan sekä lisäksi ilta- ja viikonloppuvuoroja. Arkisin paikallisliikenteen liikennöintiaika on noin klo 6 22. Vuoroväli on vilkkaimpina aikoina noin 20 30 minuuttia. Lauantaisin linjat liikennöidään pääosin klo 7 ja 22 välillä ja vuoroväli on keskipäivän jälkeen yleensä puoli tuntia ja aamulla ja illalla noin tunti. Sunnuntaisin paikallisliikennettä ajetaan pääosin kello 12:n ja 22:n välisenä aikana, ja vuoroväli on tavallisimmin tunti (Länsi-Suomen lääninhallitus, 2004a).
12 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 1988 2003 0,6 0,4 0,2 0 Oulu Lahti Kuopio Jyväskylä Pori Lappeenranta Vaasa Kotka Jo ensuu Kuva 5. Matkustajan maksaman matkan laskennallinen keskihinta (euroa/ matka) paikallisliikennealueittain vuonna 1998 ja 2003 (luvut: Liikenne- ja vi estintäministeriö, 2005a). Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksessa (2005a) on matkustajan maksama yhden mat kan h inta laskettu vähentämällä liikevaihdosta joukkoliikenteen tuki ja jakamalla erotus matkustajamäärällä. Matkan keskihintaan sisä ltyy arvonlisäv ero. Vaasan keskihinta on ollut keskisuurien kaupunkien kohdalla h yvin edulli nen (ku va 5). Lipputuki muod ostaa noin neljäsos an koko paikallisliikenteen liikevaih dosta Vaasassa. Enimmillään lääninhal litus voi myöntää 50 prosenttia kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämisen hyväksyttävistä kustannuksista. T ällöin kys eessä on linjaliikennettä täydentävän ostoliikenteen järjestäm inen ( Länsi-Suomen lääninhallitus 2004 b). Seutuliikenne Vaasan seutulippualue eseen kuuluvat seuraavat kunnat: Jurva, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Korsn äs, Laihia, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Pedersöre, Teuva, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri. Seutulipun avulla ylläpidetään linjaliikennettä heikon kysynnän alueilla. Kunnat tukevat seutulipun hintaa, ja vastaavasti lääninhallitus voi myöntää valtionavustusta kuntien seutulippukuluihin. Seutulipulla voi matkustaa rajattomasti kaikissa seutulippualueen linja-autoissa ja vaihtaa bussista toiseen täysin vapaasti. Seutulippuun ostetaan voimassaoloaikaa 30 vuorokautta kerrallaan. Muihin maksutapoihin verrattuna asiakas säästää seutulipulla matkakustannuksissa vähintään 20 prosenttia, mutta jopa yli 50 prosenttia. Jos liikenne on kannattamatonta, mutta liikenne katsotaan
13 yhteiskunnan kannalta tärkeäksi, voi lääninhallitus tai kunta ostaa joukkoliikennettä. Ostoliikenteen kilometrihinta on kasvanut 3,1 prosentin vuosivauhtia vuosina 1995 2002. Mikäli sama kehitys jatkuu, runkoliikenteen kustannukset kasvavat viiden vuoden kuluessa noin 16 prosenttia (Liikenneja viestintäministeriö, 2005b). Kuva 6. Vaasanseudun joukkoliikenteen seutuliikenteen palvelutasoluokittelu Vaasan, Mustasaaren, Laihian, Vähänkyrön ja Isonkyrön osalta. (Joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys, 2003). Kilpailutasoinen joukkoliikenne muodostaa kilpailukykyisen vaihtoehdon muiden liikennemuotojen, lähinnä henkilöauton, käytölle. Tämä edellyttää hyvän liikennetarjonnan ja fyysisen toimintaympäristön lisäksi myös aluerakenteen tiivistämistä ja sijoittamista joukkoliikennepalvelujen vaikutusalueelle (kuva 6). Perustasoinen joukkoliikenne tarjoaa mahdollisuudet työ- ja koulumatkoilla joukkoliikenteen käyttämiseen sekä
14 säännölliset päivittäiset asiointiyhteydet ympäri vuoden jokaisena arkipäivänä. Bussiliikenteessä viimeiset linja-autovuorot Vaasasta lähtevät kello 17 jälkeen Laihian suuntaan. Viimeinen pikavuoro Vaasaan lähtee Laihialta klo 21.50 ja Isostakyröstä klo 18.30 (Joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys, 2003). Seutulippu tasaa kuntien välisen liikkumisen hintaa (taulukko 5), millä on merkitystä asiointikäyntien suuntautumiseen ja työmatkaliikenteeseen. Toki paikallisliikenteen 40 euron maksu, ja varsinkin nyt noudatettava 20 euron lipunhinta, on Vaasan sisäisessä liikenteessä tätä edullisempi. Taulukko 5. Seutulippujen hinnat, myynti ja matkustus 1999 2003. Vaasan seutu Myynti kpl 1999 Myynti kpl. 2001 Myynti kpl. 2002 Myynti kpl. 2003 Matkat kpl.1999 Matkat kpl. 2003 Lipun asiakashinta 1999, euroa Lipun asiakashinta 2003, euroa Jurva 254 245 273 244 7350 7755 59 59 Kaskinen 3 0 0 1 80 1 135 110 Korsnäs 4 47 39 42 127 1048 52 53 Kristiinankaupunki 43 74 92 82 1547 2606 151 100 Laihia 379 434 433 360 13642 12763 52 53 Maalahti 280 372 354 364 8079 10875 52 53 Maksamaa 18 29 25 18 530 427 52 53 Mustasaari 327 404 362 327 10142 10655 52 53 Närpiö 156 219 252 280 4559 8741 101 Oravainen 38 55 42 60 1428 2248 59 Teuva 7 22 20 18 195 Uusikaarlepyy 1 0 0 1 34 85 59 664 76 92 59 135 135 Vaasa 93 251 242 195 2725 5589 52 53 Vähäkyrö 199 201 183 165 5968 5040 52 53 Vöyri 108 217 200 213 2692 6555 52 53 Yhteensä 1910 2570 2517 2310 59098 73551 (luvut: Länsi-Suomen lääninhallitus 1999 ja 2004b). Henkilöautomatkojen kustannukset Autoliiton tutkimuks ien mukaan vuonna 2005 uu den bensiinimoottorisen henkilöa uton kilometrikustan nus on 39 sent tiä. Täll öin au ton hankintahinta on 25 000 euroa ja vuotuinen ajokilometrimäärä 20 000 kilometriä. Vuotuiset kustannukset ovat 7 800 euroa. Käytetyn auton kilometrihinn aksi tulee 34 senttiä, ja vuotui siksi kustannuksiksi tulee 6 787 euroa. Kumpaakin autoa on arvioitu pidettävän neljä vuotta. Vuonna 2005 bensiinin hinta on ollut nousussa, joten nykyiset kustannukset ylittävät kuvan 7 esittämän hintatason. Vuonna 1990 kustannukset olivat 6 482 euroa ja 6 460 euroa vuonna 1995. Rahanarvon kehitys huomioiden kumpikin vuosi on ollut auton pitämisen kannalta halpa vuosi.
15 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 kustannus / /km Kuva 7. Keskikokoisen henkilöauton matkakustannus / /km vuosina 1981 2003 (Autoliitto, 2005). Toinen näkökulma henkilöauton kulkuvälineenä käyttämisen kustannuksiin on Tiehallinnon käyttämä tuntihinta. Henkilöauton käyttäjiksi katsotaan taulukossa 6 työajan matkoilla keskimäärin 1,5 henkilöä sekä työ- ja asiointimatkoilla 1,6 henkilöä. Tuntihintaa on käytetty erityisesti tienpitoon liittyvissä laskelmissa. Taulukko 6. Tieliikenteen matka-ajan arvot, vuoden 2000 hinnoissa. Autolaji Matkan tarkoitus euroa/tunti/henkilö Henkilöauto Työajan matka 24,08 Työ- tai asiointimatka 4,07 Vapaa- tai loma-ajan matka 4,07 Keskimäärin 5,90 Pakettiauto Työajan matka Työ- tai asiointimatka Vapaa- tai loma-ajan matka Keskimäärin 20,08 4,07 4,07 8,93 Linja-auto 6,51 Kuorma-auto 17,31 (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2004).
16 Kunnan rajan ylittävät työmatkat Vaasa on Vaasanseudun kunnista ainoa, jonka nettopendelöinti on ollut jatkuvasti positiivinen. Oravaisten nettopendelöinti on vuosien 1988 ja1992 välisenä aikana ollut positiivinen. Vöyrillä nettopendelöinti on ollut positiivinen 1980-luvun lopulta 1990-luvun alkuun, sekä uudestaan vuonna 2000. Muissa Vaasanseudun kunnissa nettopendelöinti on ollut negatiivinen vuodesta 1988 vuoteen 2001 (Tilastokeskus, Maaseutuindikaattorit, 2005). Työmatkaliikenteessä heijastuu kuntien työpaikkaomavaraisuus ja kunnan etäisyys Vaasasta. Vaasaan saapuvaa työssäkäyntiä tilastoitiin jo vuoden 1950 väestölaskennassa. Silloisen Vaasan alueelle saapui 1 974 henkeä, ja vuoteen 1960 mennessä pendelöinti kasvoi 2 458 henkeen (SVT C:102; SVT C:103). Monet tapahtuneet kuntaliitokset tekevät vertailusta suhteessa nykytilaan vaikean. Lisäksi kulkumuotojakauma on muuttunut. Esimerkiksi juna on menettänyt merkitystään Vaasaan saapuvassa työmatkaliikenteessä henkilöauton tullessa tärkeäksi kulkuvälineeksi. Työssäkäynti lähikunnista Vaasaan on 1990-luvun alun jälkeen entisestään lisääntynyt ja erityisesti Mustasaaresta käydään Vaasassa työssä (taulukko 7). Vuodesta 1997 alkaen Mustasaaresta on jälleen käyty Vaasassa työssä useammin kuin vuonna 1990. Myös työssäkäynti Vaasan ulkopuolella on lisääntynyt ajan myötä. Työmatkat Mustasaareen ovat 1990-luvun alusta lähtien olleet noin viidesosa Mustasaaresta saapuvista työmatkoista. Taulukko 7. Vaasassa työssäkäyvät vuosina 1990 2002. Asuinkunta 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Isokyrö 264 251 232 226 228 241 260 268 309 330 335 339 332 Laihia 850 791 749 686 712 792 829 899 1008 1043 1050 1113 1133 Maalahti 441 436 400 356 377 390 434 459 509 524 542 575 585 Mustasaari 3527 3366 3255 3059 3163 3394 3466 3628 3846 3935 4068 4242 4291 Vähäkyrö 655 605 567 542 560 599 644 722 745 752 769 779 789 Yhteensä 5737 5449 5203 4869 5040 5416 5633 5976 6417 6584 6764 7048 7130 Jurva 207 172 143 128 125 144 166 195 205 217 212 224 204 Korsnäs 43 45 43 34 38 39 47 56 67 79 77 92 104 Maksamaa 45 50 45 49 52 52 57 64 59 58 64 72 78 Oravainen 24 29 31 33 29 56 53 57 55 64 74 62 77 Vöyri 112 113 107 109 114 133 140 149 165 160 184 192 215 Yhteensä 319 296 262 244 244 291 323 372 386 418 427 450 463 Vaasanseudulta 6056 5745 5465 5113 5284 5707 5956 6348 6803 7002 7191 7498 7593 yhteensä (Vaasan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, 2005a). Mikkosen (1999) laskemien mukaan 15 20 kilometrin etäisyydellä Vaasasta sijaitsee kehä, jonka sisältä sukkulointiprosentti Vaasaan on yli 40. Noin 30
17 kilometrin etäisyydeltä vastaava osuus on 20 prosenttia työvoimasta. Tämä alue kattaa Laihian, Vähänkyrön, Maalahden ja Maksamaan tai niiden osia. Mikkonen (1998) toteaa, että Vaasan rannikkoseudulla 44 prosenttia ihmisistä pitää kohtuullisena korkeintaan 20 minuutin työmatkaa. Tietyllä tavalla ihmiset hyväksyvät työmatkaan kuluvan ajan ja oppivat pitämään sitä kohtuullisena. Asiointikäynnit Asiointikäyntien avulla on maantieteessä perinteisesti tutkittu keskuksien vaikutusalueita. Tarkastelut pohjautuvat ajatukseen, että on olemassa keskuksen ja vaikutusalueen muodostama systeemi. Keskuksen tuottamia palveluja sanotaan keskuspalveluiksi. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi kaupat, pankit sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Keskusvoimakkuus kuvaa tarjolla olevien palvelujen runsautta. Keskus on vaikutusalueen osa, joka tuottaa palvelut ja josta palvelut haetaan. Myös keskuksen asukkaat käyttävät sen palveluja, sikäli kun keskuksen oma palveluvarustus riittää niitä tuottamaan. Pienissä keskuksissa sijaitsivat palvelut, joita ihmiset tarvitsivat jokapäiväisessä elämässään. Näiden keskusten vaikutusalueet olivat pieniä. Kaupungeissa vastaavat matalan tason keskushierarkiapalvelut ilmenivät ennen vaikkapa tienristeyksiin sijoittuneina elintarvikeliikkeinä. Suurissa keskuksissa sijaitsivat harvemmin tarvittavat kaupalliset palvelut. Harvoin tarvittavia palveluja haettiin kaukaa ja usein tarvittavia läheltä. Yleensä asiointikäyntien perusteella tehdyissä vaikutusalueiden rajauksissa jätettiin työmatkojen yhteydessä tehdyt asioinnit tarkastelun ulkopuolelle. Kauko Mikkonen on tutkinut Vaasan vaikutusaluetta ja Vaasaan kohdistuvia asiointikäyntejä vuosina 1971, 1980, 1991 ja 2000. Seinäjoen suunnassa Vaasan absoluuttinen vaikutusalue on tänä aikana pienentynyt, kun Seinäjoki on kasvanut palvelukeskuksena. Rannikolla pohjoisen suunnassa Vaasan vaikutusalue on samaan aikaan kasvanut (Mikkonen, 2002). Entistä Vaasan lääniä koskevissa tutkimuksissa Mikkonen (1985) on todennut, että käyttötiheyden ja keskimääräisen hakumatkan perusteella palvelut jakaantuvat kahteen ryhmään. Esimerkiksi pankki, parturi ja valokuvaamo ovat olleet palveluja, joissa etäisyyden merkitys on ollut suuri. Toisaalta ravintolat sekä tili- tai asianajotoimistot ovat olleet palveluja, joissa etäisyydellä on ollut vain vähäinen merkitys. Tekniikan kehitys on luonnollisesti muuttanut asiointikäyntien määriä, ja vaikkapa pankeissa asioidaan nykyään tiskillä harvemmin kuin ennen. Mikkonen (1982) on laskenut, että noin 5 kilometrin etäisyydeltä keskuksesta kustakin taloudesta asioidaan keskuksessa noin neljä kertaa viikossa (200 asiointikertaa vuodessa). Käyntien lukumäärä putoaa 100 kertaan vuodessa 10 15 kilometrin etäisyydellä ja 10 20 kertaan 20 35 kilometrin etäisyydellä.
18 Vaasan vaikutusalue ylettyy kauemmaksi kuin pienempien keskuksien. Tätä seikkaa selittää sellaisten harvemmin tarvittavien palvelujen hakeminen kotikunnan ulkopuolelta, joita ainoastaan Vaasassa on tarjolla. Yleensä kuntakeskuksista asioidaan Vaasassa useammin kuin kuntien muista osista (Mikkonen, 2002). TULOT JA NIISTÄ MAKSETUT VEROT Ansiotulot Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palkansaajien nimellisansiot nousivat vuoden 2005 huhti kesäkuussa 3,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuluttajahintojen muutoksesta puhdistettu reaaliansioiden vuosikasvu oli vuoden toisella neljänneksellä 2,7 prosenttia. Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden 2004 huhti kesäkuusta tämän vuoden vastaavaan ajanjaksoon kunnilla 4,2 prosenttia, yksityisellä alalla 3,9 prosenttia ja valtiolla 3,4 prosenttia. Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio oli huhti kesäkuussa noin 2 490 euroa kuukaudessa. Miehet ansaitsivat keskimäärin 2 760 ja naiset 2 220 euroa. Kuukausipalkkaisten keskiansio oli noin 2 610 euroa ja tuntipalkkaisten laskennallinen kuukausiansio 2 120 euroa. Vuoden 2004 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,8 prosenttia ja reaaliansioiden nousu 3,6 prosenttia. Reaaliansioiden nousu oli viime vuonna nopeinta vuoden 1996 jälkeen (Tilastokeskus, 2005b).
19 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Jurva Isokyrö Korsnäs Laihia Maalahti Maksamaa Mustasaari Oravainen Vaasa Vähäkyrö Vöyri 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kuva 8. Vuodessa saadut ansiotulot 2 ansiotulonsaajaa kohden Vaasanseudun kunnissa vuosina 1998 2003 (luvut: Statfin). Asukasta kohden lasketut ansiotulot ovat Vaasassa ja Mustasaaressa korkeammat kuin muissa Vaasanseudun kunnissa. Mustasaaressa keskimääräinen tulotaso on noussut viiden vuoden aikana enemmän kuin Vaasassa, mutta Vaasassa se oli ainakin vielä vuonna 2003 seudun suurin. Suhteellisen lähellä Vaasaa sijaitsevat Laihia ja Mustasaari ovat tulotasoltaan seuraavaksi parhaimmat kunnat (kuva 8). Pääomatulot Pääomatulot pääomatulonsaajaa kohden vaihtelevat paljon enemmän kuin ansiotulot. Vuonna 2000 ne ovat olleet erityisen suuret Vaasassa ja Korsnäsissä (kuva 9). Vuonna 2003 suurimmat pääomatulot olivat Oravaisissa. Pääomatulojen ja palkkatulojen välisen suhteen kehittymiseen ovat vaikuttaneet mm. verotuksessa tapahtuneet muutokset. 2 Luvut ovat pienemmät kuin säännöllisen työajan ansiot. Vaasan keskimääräiseen ansiotasoon vaikuttavat mm. osa-aikatyötä tekevät opiskelijat.
20 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Jurva Isokyrö Korsnäs Laihia Maalahti Maksamaa Mustasaari Oravainen Vaasa Vähäkyrö Vöyri 1998 1999 2000 2001 2002 2003 K Kuva 9. Pääomatulot pääomatulon saajaa kohden Vaasanseudun kunnissa vuosina 1998 2003 (luvut: Statfin). Tuloista maksetut verot Kaiken kaikkiaan tulonsaajaa kohden laskettu vero on ollut suurin Vaasassa (kuva 10) ja toiseksi suurin Mustasaaressa. Maksettujen verojen määrässä myös Laihia, Vähäkyrö ja Isokyrö erottuvat muista Vaasanseudun kunnista. 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Jurva Isokyrö Korsnäs Laihia Maalahti Maksamaa Mustasaari Oravainen Vaasa Vähäkyrö Vöyri 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kuva 10. Maksetut verot tulonsaajaa kohden Vaasanseudun kunnissa vuosina 1998 2004 (luvut: Statfin). Kunnallisvero Kunnallisvero on kunnalle maksettava tulovero, jonka kunnallisveroprosentin kunnat vahvistavat vuosittain. Vuonna 1975 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 15,55, ja vuonna 2003 se oli 18,04. Vuosien 1973 ja 2003
21 välisenä aikana veroprosentti on keskimäärin noussut 0,095 penniä vuotta kohden. Kunnallisveroprosenttiin (aikaisemmin veroäyri) ovat vaikuttaneet monet seikat, kuten kuntien ja valtion välinen tehtävänjako, kunnan veropohjan kehittyminen ja yleinen taloudellinen tilanne. Halvimman ja kalleimman tuloveroprosentin ero on maassamme vuosien 1985 ja 2003 välisenä aikana ollut jopa 5,5 prosenttiyksikköä (kuva 11). 22 20 18 16 14 12 10 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Keskimääräinen Korkein Alhaisin Kuva 11. Suomen kuntien tuloveroprosentit 1985 2005 (luvut: Suomen Kuntaliitto, 2005). 20 19 18 17 16 15 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Vaasa Kauempana sijaitsevat, keskiarvo Lähellä sijaitsevat, keskiarvo Linear (Vaasa) Kuva 12. Kunnallisveroprosentin hinnan kehitys Vaasanseudulla vuosina 1975 2005 (luvut: Tilastokeskus, Kuntien talous ja toiminta. Kunnittaiset tiedot; Kuntien talous ja toiminta. Kunnittaisia tietoja; Vaasanseudun kuntien kotisivut). Vuonna 1975 Vaasan veroäyri oli 15,5, ja vuonna 2004 kunnallisveroprosentti oli 19. Koko maassa vastaavat prosentit olivat keskimäärin 15,55 ja 18,12. Vaasa on siten ollut hieman keskimääräistä kalliimpi kunta asukkailleen. Keskimäärin Vaasa on ollut halvempi kunta kuin muut Vaasanseudun kunnat (kuva 12). Suhteellisen lähellä sijaitsevat Mustasaari, Laihia, Vähäkyrö,