Implementation of EU Emissions Trading in Estonia practical seminar on requirements at installation level December 7th, 2005 Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management Consulting 1
Sisältö 1. Päästöoikeuden hinnan muodostuminen 2. Päästöoikeuden hintakehitys 3. Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät 2
Päästöoikeuden hinnan muodostumisen pitäisi noudattaa hyvin yksinkertaista mekanismia Periaatteessa päästöoikeuden hinnan tulisi muodostua pitkällä aikavälillä päästöoikeuksien kysynnän ja tarjonnan tasapainosta Päästöoikeudet [tco2] Päästöoikeuden hinta Päästöoikeuksien kokonaistarjonta Päästöoikeuksien kysyntä (päästöt) Hinta [ /tco2] 3
mutta todellisuudessa hinta on hyvin herkkä eri muuttujien suhteen 30 Hinta ( /tco2) 25 20 15 10 5 Poliittiset tekijät Polttoaineiden hintasuhteet Sääolosuhteet Päästöoikeuden hinta on vaihdellut välillä 6-30 /t CO 2 päästökaupan alkamisen jälkeen Erityisesti hiilen ja maakaasun välinen hintaero vaikuttaa päästöoikeuden hintaan 0 7.3.2003 7.5.2003 7.7.2003 7.9.2003 7.11.2003 7.1.2004 7.3.2004 7.5.2004 7.7.2004 7.9.2004 7.11.2004 7.1.2005 7.3.2005 7.5.2005 7.7.2005 7.9.2005 7.11.2005 Lähde: Point Carbon, EUA 2005 4
Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat useat eri tekijät Ennen kutakin päästökauppakautta poliittiset linjaukset, kuten jaettavien päästöoikeuksien määrä Päästökauppakauden sisällä päästöjen kehittyminen eli päästöoikeuksien kysyntä talouskasvun, polttoaineiden hintasuhteiden ja Pohjoismaisen vesitilanteen vaikutus päästöihin käytettävissä olevat päästövähennyskeinot, niiden kustannukset ja toteuttamisaikataulut JI/CDM-hankkeista saatavat päästövähenemät päästöoikeuksien säästäminen ja lainaaminen eri vuosien välillä Päästökauppakauden alussa / lopussa eri maiden päästökaupparekisterien avaamisaikataulu uusille osallistujille varattujen päästöoikeuksien mahdollinen ylijäämä ja huutokauppaaminen päästökauppasektorin yrityksille kysynnän ja tarjonnan mahdollinen kohtaamattomuus vuoden 2007 lopussa 5
Latvia Jaettavien päästöoikeuksien määrä: 70 % päästöoikeuksista on allokoitu kuudelle maalle 600 500 400 300 200 100 0 6 Miljoonaa EUA Saksa Italia Iso-Britannia Puola Espanja Ranska Alankomaat Tsekki Kreikka Belgia Suomi Portugali Tanska Itävalta Slovakia Unkari Ruotsi Irlanti Viro Liettua Slovenia Luxemburg Malta
Päästöjen kehittyminen: Useat EU15-maat ovat kaukana päästövähennystavoitteistaan Tanska Itävalta Espanja Suomi Italia Slovenia Irlanti Belgia Luxemburg Hollanti Saksa Portugali Kreikka Ranska Iso-Britannia Ruotsi Unkari Puola Tsekki Slovakia Viro Latvia Liettua Vuoden 2003 toteutuneet päästöt suhteessa taakankantotavoitteeseen 2008-2012 Tavoitteen saavuttaminen näyttää vaikealta erityisesti Itävallassa Vaikka Espanjalla on ollut oikeus lisätä päästöjään, myös Espanja on selvästi jäljessä tavoitteestaan Vuonna 2003 huono vesivoimatilanne pohjoismaissa lisäsi Suomen ja Tanskan päästöjä Itä-Euroopan maissa päästöt ovat alle tavoitetason johtuen epäsuotuisasta talouskehityksestä 1990-luvulla -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 7
Päästöjen kehittyminen: Eri päästöskenaarioiden välillä on huomattavat erot 100,0 90,0 Trend-line 1990-2012 Total Itävallan päästövähennystavoite kaudelle 2008 2012 on haastava Milj. t CO2 eqv. 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 BAU-scenario Total WM-scenario Total WAM-scenario Total Target WM-scenario Energy & Industry Trend-line 1990-2012 Energy & Industry Allocation 2005-2007 Allocation estimate 2008-2012 (according to WM) Paineet päästöjen vähentämiseen kohdistuvat pääosin energiasektorille CDM/JI-hankkeista saatavat päästövähenemät saattavat auttaa tavoitteen saavuttamisessa ja mahdollistaa suuremman päästöoikeuksien allokoinnin päästökauppasektorille 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Kansainvälisen verkostomme avulla kerätty tieto 25 EUmaasta hyödyttää Asiakkaitamme 8
Useat eri tekijät vaikuttavat päästöoikeuksien kysyntään ja siten päästöoikeuden hintaan 60,0 Ajojärjestyksen muuttuminen Iso-Britannian sähkömarkkinoilla päästöoikeuden hinnalla 15-25 /tco 2 seurauksena vuonna 2005 Maakaasun ja hiilen hintaero erityisesti Iso-Britanniassa on merkittävä päästöoikeuden hintaan vaikuttava tekijä 50,0 Öljylauhde ja kaasuturbiinit Talouskasvu lisää sähkönkulutusta ja päästöjä EUR/MWh 40,0 30,0 Hiililauhde Kaasu CHP ja hiililauhde Kaasukombit Kuivuus, kylmät talvet ja kuumat kesät lisäävät päästöjä 20,0 10,0 Vesivoima 0,0 Tuulivoima Ydinvoima 0 200 400 TWh/a Pohjoismaissa kuivan ja märän vesivuoden välillä vesivoimantuotanto voi vaihdella 50-60 TWh, ja vastaavasti pohjoismaiden CO 2 -päästöt voivat olla kuivana vuonna 30-40 milj.tco 2 suuremmat kuin märkänä vuonna 9
Käytettävissä olevat päästövähennyskeinot: Energiasektorin merkitys on suuri Teollisuussektoreiden osuudet vuoden 2003 päästöistä Kalkki; 1% Muut sektorit; 4 % Metsä; 2% Öljynjalostus; 6 % Sementti; 7 % Metalli; 11 % Ensimmäisellä päästökauppajaksolla päästöjä voidaan vähentää lähinnä polttoainevalinnoilla Pitkällä tähtäimellä päästöoikeuden hinta kehittyy tarvittavien päästövähennyskeinojen kustannusten mukaisesti Energia; 69 % 10
Käytettävissä olevat päästövähennyskeinot: Euroopan sementtiteollisuuden päästövähennyspotentiaali CO 2 -päästövähennyspotentiaali per vuosi Euroopan sementtiteollisuudessa toisen päästökauppajakson loppuun mennessä 25000 CO2-päästöjen vähentämispotentiaali [kt CO2/a] 20000 15000 10000 5000 0 5 %-yksikön vähennys klinkkerin osuudessa 10 %-yksikön vähennys klinkkerin osuudessa 5 %-yksikön vähennys klinkkerin osuudessa 10 %-yksikön vähennys klinkkerin osuudessa Päästöoikeuden hinta 10 EUR/ t CO2 Päästöoikeuden hinta 20 EUR/ t CO2 Klinkkeri/sementti -suhteen alennus Energiatehokkuuden parannus Jätteen käytön lisääminen 11
JI/CDM-hankkeista saatavat päästövähenemät: CER- ja ERU-kysyntä ylittää tarjonnan myyjän markkina MtCO2e 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Cumulative project credit supply, upper estimate Cumulative project credit supply, lower estimate Arvioitu ERU- ja CER kysyntä tällä hetkellä noin 1000 MtCO 2 2012 mennessä Tarjonta-arviot vaihtelevat välillä 500-1200 MtCO 2 Tarjonta reagoi kysyntään hitaasti Kysyntä ylittää tarjonnan; hinnat nousussa Yksityisen sektorin rooli ostajana kasvaa Kioto-kauteen liittyvät epävarmuudet ovat merkittävät 12
JI/CDM-hankkeista saatavat päästövähenemät: Epävarmuustekijöitä on olemassa, mm. poliittiset riskit Ei päästövähennystavoitteita 2012 jälkeen; Onko päästövähenemille kysyntää tämän jälkeen? Jotkut ostajat valmiita tekemään hankintasopimuksia myös 2012 jälkeisistä vuosista CDM hallintoneuvoston hidas ja byrokraattinen toiminta; Kehittyykö CDM EB:n toiminta? Tarjona Venäjältä ja Ukrainasta; Mikä on näiden maiden tuleva politiikka? Informaatiojärjestelmät vielä suurelta osin kehitteillä; Miten, milloin ja missä päästövähenemät voidaan rekisteröidä ja hyödyntää? Markkinoiden likviditeetti Kansalliset rajoitteet? Uudet päästökauppajärjestelmät ja uusi kysyntä Esim. Japani ja Kanada 13
Myös seuraavat tekijät vaikuttavat päästöoikeuden hintaan Päästökaupparekisterit eivät ole vielä käytössä seuraavissa maissa: Italia, Kreikka, Kypros, Luxemburg, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Unkari Uusille osallistujille on allokoitu EU:n alueella kolmen vuoden jaksolla 2005-2007 päästöoikeuksia noin 240 Mt (NER, new entrant reserves), joista osa jäänee käyttämättä mikäli käyttämättä jääneet päästöoikeudet huutokaupataan päästökauppasektorille, päästöoikeuksien lisääntyneen tarjonnan myötä päästöoikeuden hinta laskee Päästöoikeuksia on mahdollista siirtää eri vuosien välillä päästökauppakauden sisällä vuoden 2007 lopussa päästöoikeuksien hinta saattaa nousta tai romahtaa riippuen siitä, ovatko useat toimijat jättäneet velvoitteensa täyttämisen viime hetkeen vai hankkineet varmuuden vuoksi ylimääräisiä päästöoikeuksia varastoon 14
Electrowatt-Ekonon EU ETS mallilla voidaan ennustaa päästöoikeuden hintaa ja arvioida eri tekijöiden hintavaikutuksia CO 2 MARKKINA Electrowatt-Ekono tarjoaa ennusteet polttoaineiden, sähkön ja päästöoikeuden hinnoille ottaen huomioon eri markkinoiden väliset vuorovaikutussuhteet SÄHKÖ- MARKKINAT POLTTOAINE- MARKKINAT Electrowatt-Ekono on kehittänyt Euroopan päästökauppamallin (EU25) EU ETS -mallin avulla voidaan arvioida päästöoikeuksien kysyntää ja tarjontaa sekä hintakehitystä vuoteen 2012 asti Malli perustuu todellisiin päästöihin ja mahdollisuuksiin vähentää päästöjä eri sektoreilla ja eri maissa (EU25) ottaen huomioon myös Euroopan polttoaine- ja sähkömarkkinoiden dynamiikan Kaikkien merkittävien muuttujien suhteen voidaan tehdä herkkyystarkasteluja 15
Kiitos! Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Oy Tekniikantie 4 A 02151 Espoo 09 469 1645 sari.siitonen@poyry.fi 16