1/2009 SEUTULEHTI REGIONBLADET

1/2009 SEUTULEHTI REGIONBLADET Yritysneuvontaa yhdeltä luukulta All företagsrådgivning under samma tak 4 Suklaantekijäksi sattumalta Chokladmakare av en slump 11 Koulu on kylän sielu Skolan är byns själ 12

Seutuyhteistyöllä haasteelliset ja hedelmälliset lähtökohdat Regionsamarbetets utgångsläge är utmanande och fruktbart Tässä artikkelisarjassa VASEKin toimitusjohtaja Pekka Haapanen keskustelee Vaasan seudun ajankohtaisista asioista eri sidosryhmiä edustavien asiantuntijoiden kanssa. I den här artikelserien diskuterar VASEKs verkställande direktör Pekka Haapanen aktuella ärenden i Vasaregionen med experter från olika intressentgrupper. Vaasan seudun kuntien omistama kehitysyhtiö VASEK on viiden toimintavuotensa aikana ollut tiiviisti mukana seudulla tehtävän yhteistyön eri tasoilla. Seutuyhteistyö on tuttua myös Anita Niemi-Iilahdelle, joka on tehnyt useita erilaisia hallintoon ja yhteistyöhön liittyviä selvityksiä. Tällä hetkellä Niemi-Iilahdella on työn alla Vaasan seudun kuntien yhteistyö- ja kuntaliitosvaihtoehtojen selvittäminen. ANITA NIEMI-IILAHTI, VAASAN SEUDUN YHTEIS- TYÖNEUVOTTELUKUNTA ON VALINNUT SINUT KUNNALLIS- JA ALUEPOLITIIKAN ASIANTUNTIJANA TEKEMÄÄN OMAN TYÖSI OHELLA YHTEISTYÖ- SELVITYSTÄ SEUDULLA. MITÄ TÄMÄ TYÖ PITÄÄ SISÄLLÄÄN? Tehtäväni on yhdessä Åbo Akademin tutkijan Siv Sandbergin kanssa selvittää, miten erilaiset yhteistyö- ja kuntaliitosvaihtoehdot Vaasan seudulla vaikuttaisivat seutuun kokonaisuutena ja miten ne vaikuttaisivat yksittäisiin kuntiin. Tämän työn teemme Vaasanseudun yhteistyöneuvottelu- kunnan tilaamien erillisselvitysten ja kunnista ke- rättävän datan perusteella. Työmme ajoittuu ke- väälle ja kesälle ja se valmistuu elokuun loppuun mennessä. MIKSI KUNTAYHTEISTYÖ SITTEN KOETAAN NIIN VAIKEAKSI? MONILLA ALOILLA ESIMERKIKSI ELINKEINOELÄMÄSSÄ YHTEISTYÖTÄ TEHDÄÄN LUONTEVASTI KUNTA- JA KIELIRAJOJEN YLI. Vaasan seutu on hyvin moninainen ja täällä on paljon jännitteitä aiheuttavia kysymyk- siä esimerkiksi kaupungin ja maaseu- dun vastakkainasettelu, kielikysymys ja elinkeinopolitiikka jotka voisivat oikein ratkaistuna tuoda uutta dyna- miikkaa tälle seudulle. Yhdistämällä keskenään erilaisia asioita saadaan enemmän synergiaa kuin yhdistä- mällä samanlaisia asioita. Utvecklingsbolaget VASEK som ägs av Vasaregionens kommuner har under sina fem verksamhetsår deltagit aktivt i regionens samarbete på olika nivåer. Regionsamarbete är bekant också för Anita Niemi-Iilahti, som har gjort flera olika utredningar i anslutning till administration och samarbete. Just nu håller Anita på med en utredning om samarbets- och kommunsammanslagningsalternativ för Vasaregionens kommuner. ANITA NIEMI-IILAHTI, VASAREGIONENS SAM- ARBETSDELEGATION HAR VALT DIG SOM EXPERT PÅ KOMMUNAL- OCH REGIONALPOLITIK ATT VID SIDAN AV DITT EGET ARBETE GÖRA EN SAMAR- BETSUTREDNING I REGIONEN. VAD INNEFATTAR DET HÄR ARBETET? Min uppgift är att tillsammans med Siv Sandberg, som är forskare vid Åbo Akademi, utreda hur olika samarbets- och kommunsammanslagningsalternativ i Vasaregionen skulle påverka regionen som helhet och hur de skulle påverka enskilda kommuner. I arbetet utgår vi från de specialutredningar som Vasaregionens samarbetsdelegation har beställt och från uppgifter som vi får från kommunerna. Arbetet sker på våren och sommaren och färdigställs i slutet av augusti. VARFÖR VERKAR KOMMUNSAMARBETE VARA SÅ SVÅRT? I MÅNGA BRANSCHER I EXEMPELVIS NÄ- RINGSLIVET SAMARBETAR MAN NATURLIGT ÖVER KOMMUN- OCH SPRÅKGRÄNSERNA. I Vasaregionen finns en stor mångfald, här finns många frågor som orsakar spänningar till exempel motsatsförhållanden mellan stad och landsbygd, språkfrågan och näringslivspolitiken vilka med rätta lösningar kan skapa ny dynamik för regionen. Genom att förena saker som är olika sinsemellan får man mera synergi än genom att förena saker som är likadana. PEKKA HAAPANEN Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin toimitusjohtaja, rakentamistalouden diplomi-insinööri Vasaregionens Utveckling Ab VASEKs verkställande direktör, diplomingenjör inom byggnadsekonomi 2VF F1 1/2009

VASEK ON NYT TOIMINUT REILUT VIISI VUOTTA. KESTI MELKO KAUAN, ENNEN KUIN PÄÄSIMME TÄYSVALTAISEKSI PELAAJAKSI SEUTUYHTEISTYÖN KENTÄLLÄ, MUTTA VIIMEISET PARI VUOTTA OLEN AISTINUT SELKEÄN MUUTOKSEN SUHTAUTUMI- SESSA VASEKIIN. EHKÄ MEIDÄN TASAISESTI KAS- VANEEN TYÖMME MERKITYS ON VAIKUTTANUT MYÖS YLEISEEN HYVÄKSYNTÄÄN. VASEK voi toimia hyvänä yhteistyöfoorumina seudun toimijoille. Varmasti VASEKin työn tunnettuuden lisääntyminen ja globaalin toimintaympäristön nopea muuttuminen ovat vaikuttaneet siihen, miten suhtautuminen VASEKiin on kehittynyt. Näkisin, että varsinainen näytön paikka teille on tulossa nyt, kun talouden käyrät painuvat alaspäin. VASEK HAR NU VARIT VERKSAMT I DRYGT FEM ÅR. DET DRÖJDE GANSKA LÄNGE INNAN VI FICK KOMMA MED SOM FULLVÄRDIG SPELARE PÅ REGIONSAMARBETETS SPELPLAN, MEN UNDER DE SENASTE TVÅ ÅREN HAR JAG MÄRKT EN KLAR FÖRÄNDRING I INSTÄLLNINGEN TILL VASEK. KANSKE DEN KONTINUERLIGT VÄXANDE BETYDEL- SEN AV VÅRT ARBETE HAR INVERKAT ÄVEN PÅ ETT ALLMÄNT GODKÄNNANDE. VASEK kan fungera som ett bra samarbetsforum för regionens aktörer. Det att VASEKs arbete har blivit mera känt och att de globala verksamhetsbetingelserna snabbt har förändrats har säkert inverkat på hur inställningen till VASEK har utvecklats. Jag ser det som att ni verkligen kan visa vad ni går för nu, då ekonomikurvorna pekar nedåt. FORUM TYÖSSÄSI YLIOPISTON HALLINTOJOHTAJANA VOIT TARKASTELLA MYÖS KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ NÄKÖALAPAIKALTA. MITEN SE SUJUU VAASAN SEUDULLA? Meillä on monenlaisia toimijoita myös korkeakoulukentässä. Virallisena yhteistyöelimenä vaasalaisten korkeakouluyksiköiden välillä toimii Vaasan korkeakoulukonsortio, joka on synnyttänyt paljon yhteistyötä eri korkeakoulujen välillä. Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu tekevät keskenään yhä enemmän yhteistyötä kampuspalveluissa ja muissa käytännön asioissa. Se sopii myös opetusministeriön duaalimalliajatteluun, jossa opetuksellisesti ammattikorkeakoulut ja tiedekorkeakoulut ovat erillisiä kokonaisuuksia. Viime aikoina olemme keskustelleet yhdessä myös strategisista linjauksistamme erityisesti alueen näkökulmasta. Åbo Akademin kanssa olemme juuri tarkistaneet parikymmentä vuotta vanhaa yhteistyösopimustamme, jossa yhteistyön painopiste on tutkimuksessa. Uuden yliopistolain myötä Vaasan yliopisto pyrkii yhä läheisempään yhteistyöhön myös elinkeinoelämän ja seudun kuntien kanssa. Vuonna 2010 käynnistyvän yliopiston uuden hallituksen jäsenistöstä puolet on ulkopuolisia. OLIT MUKANA OLE NORRBACKIN TYÖRYHMÄSSÄ, JOKA TEKI KUNTALIITOSSELVITYSTÄ VAASAN SEU- DULLA NELJÄ VUOTTA SITTEN. EROAAKO NYKYI- NEN SELVITYS JOTENKIN EDELLISESTÄ? I DITT ARBETE SOM UNIVERSITETETS FÖRVALT- NINGSDIREKTÖR KAN DU OCKSÅ GRANSKA HÖG- SKOLESAMARBETET PÅ NÄRA HÅLL. HUR FUNG- ERAR DET I VASAREGIONEN? Vi har många slags aktörer även i högskolevärlden. Som officiellt samarbetsorgan för högskoleenheterna i Vasa fungerar Vasa högskolekonsortium, som har skapat mycket samarbete mellan de olika högskolorna. Vasa universitet och Vasa yrkeshögskola samarbetar allt mera gällande campustjänster och andra praktiska ärenden. Det passar även ihop med utbildningsministeriets dualmodell, enligt vilken yrkeshögskolorna och vetenskapshögskolorna undervisningsmässigt är separata helheter. Under den senaste tiden har vi också diskuterat våra strategiska riktlinjer, särskilt från regionens synvinkel. Tillsammans med Åbo Akademi har vi nyligen granskat vårt tjugo år gamla samarbetsavtal, där tyngdpunkten för samarbetet ligger på forskning. I anslutning till den nya universitetslagen strävar Vasa universitet efter allt närmare samarbete även med näringslivet och kommunerna i regionen. Av medlemmarna i universitetets nya styrelse, som inleder sitt arbete år 2010, är hälften utomstående. DU INGICK I OLE NORRBACKS ARBETSGRUPP, SOM GJORDE KOMMUNALSAMMANSLAGNINGSUT-SLAGNINGSUT- REDNING I VASAREGIONEN FÖR FYRA ÅR SEDAN. SKILJER SIG DEN HÄR UTREDNINGEN NGEN PÅ NÅGOT VIS FRÅN DEN FÖRRA? Aika on nyt aivan toinen. Toimintaympäristössä on tapahtunut paljon muutoksia ja globaalit haasteet ovat tulleet kotitontille asti. Tämä selvitys tehdään nyt vallitsevassa tilanteessa, enkä voi etukäteen ennustaa selvityksen tuloksia. Ne julkistetaan, kun työ valmistuu. Det är en helt annan tid nu. Det har skett stora förändringar i omvärlden och de globala utmaningarna har kommit oss nära inpå. Den här ningen görs utgående från de förhållanden som råder idag, och jag kan inte i förutsäga utred- utredningens resultat. De offentliggörs då arbetet är klart. ANITA NIEMI IILAHTI Vaasan yliopiston hallintojohtaja, hallintotieteen tohtori, kunnallispolitiikan dosentti. Vaasanseudun yhteistyöneuvottelukunnan valitsema selvityshenkilö, joka yhdessä Siv Sandbergin kanssa selvittää Vaasan seudun kuntien yhteistyö- ja kuntaliitosvaihtoehtoja. Förvaltningsdirektör vid Vasa universitet, doktor i administrativa vetenskaper, docent i kommunalvetenskap. Av Vasaregionens samarbetsdelegation utsedd utredningsperson, som tillsammans med Siv Sandberg utreder Vasaregionens kommuners samarbets- och kommunsammanslagningsalternativ. VF1 3 0

Aloittava yrittäjä Startande företagare Toimiva yritys Existerande företag VASEKIN PÄÄTEHTÄVÄ ON TARJOTA YRITYSNEU VASEKS HUVUDSAKLIGA UPPGIFT ÄR ATT ER VONTAA VAASAN SEUDUN YRITYKSILLE. NEU BJUDA KOSTNADSFRI FÖRETAGSRÅDGIVNING VONTA ON MAKSUTONTA. FÖR FÖRETAG I VASAREGIONEN. Yritysneuvontaa yhdeltä luukulta All företagsrådgivning under samma tak TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI Viiden toimintavuotensa aikana VASEK on pystynyt kasvattamaan yritysneuvontaa antavien yritysneuvojiensa joukkoa niin, että sen omista toimihenkilöistä löytyy asiantuntija lähes joka lähtöön. - Tullessani vastaperustetun VASEKin palvelukseen visioni oli, että auttaisimme yrityksiä yhden luukun periaatteella niin, että samasta paikasta löytyisi laaja asiantuntemus. Nyt tuo visio on ollut totta jo jonkin aikaa, toimitusjohtaja Pekka Haapanen iloitsee. Haapanen on tyytyväinen siihen, että alun pienen epäröinnin jälkeen yritykset ovat löytäneet VASEKin. Viime vuonna VASEKin yritysneuvojilla oli yhteensä yli 2600 yrityskontaktia, mikä on yli 1000 kontaktia edellisvuotta enemmän. VASEK toimii yhteistyössä muiden yrityspalveluita ja -neuvontaa tarjoavien tahojen kanssa. Jos talon sisältä ei löydy asiakkaan kaipaamaa asiantuntemusta, silloin asiantuntija etsitään yhteistyöverkoston sisältä. KOKO ELINKAAREN KESTÄVÄÄ NEUVONTAA Yritysneuvonta on tarkoitettu kaikenikäisille yrityksille aina perustamisesta sukupolvenvaihdokseen saakka. Jokaisella VASEKin yritysneuvojalla on oma vastuutoimialansa, jonka lisäksi osalla heistä on myös maantieteellinen vastuualue. Under sina fem verksamhetsår har VA- SEK lyckats bygga upp en omfattande grupp företagsrådgivare som kan ge sakkunnig hjälp, oavsett vilka problem det är fråga om. - Min vision då jag började jobba på VASEK var att företag skulle få all den hjälp de behöver på ett och samma ställe. Nu har visionen varit verklighet redan en längre tid, säger verkställande direktör Pekka Haapanen. Haapanen är glad att företagen efter en viss initialtröghet nu har hittat VASEK. I fjol noterades sammanlagt över 2600 företagskontakter med VASEKs företagsrådgivare, dvs. drygt 1000 kontakter mer än föregående år. VASEK samarbetar aktivt med andra organ som erbjuder företagstjänster och -rådgivning. Om den sakkunnighet som kunden behöver inte finns inom VASEK, så letas den fram i samarbetsnätet. RÅDGIVNINGEN OMSPÄNNER HELA LIVSCYKELN Rådgivningsservicen vänder sig till företag i alla åldrar och alla utvecklingsfaser, från starten till det skede då det är dags för ägarskifte. Varje företagsrådgivare har ett eget ansvarsområde och en del har dessutom ett eget geografiskt ansvarsområde. 4

Omistajan- tai sukupolvenvaihdos Ägar- eller generationsskifte Aloittavien yrittäjien neuvonta on keskitetty VASEKin yhteydessä toimivaan Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startiaan, joka kuuluu uusyrityskeskusten yhteiseen Suomen Jobs and Society -verkostoon. Raimo Mansikkamäki on evästänyt alkavia yrittäjiä jo yli 10 vuoden ajan. Monet yrittäjäksi aikovat painivat samankaltaisten ongelmien kanssa. Suurta osaa askarruttaa tulevan yritystoiminnan rahoitus, Mansikkamäki kertoo. Yrityksen kehittämistilanteet ja niihin liittyvät rahoitusmahdollisuudet aiheuttavat yrittäjille päänvaivaa monesti myös yrityksen elinkaaren myöhemmässä vaiheessa. Yritysten julkiset rahoitus- ja tukimuodot muuttuvat jatkuvasti. Meidän yritysneuvojillamme on tuoretta tietoa eri vaihtoehdoista ja autamme mielellämme yrittäjiä näissä kysymyksissä, Haapanen sanoo. VASEK tarjoaa apuaan yrittäjälle myös silloin, kun on aika luopua liiketoiminnasta ja mahdollisesti löytää sille jatkaja. Yrityksestä luopuminen on pitkä prosessi, jossa täytyy ottaa huomioon monia asioita esimerkiksi verosuunnitteluun ja yritysjärjestelyihin liittyen. Tarvittaessa autamme asiakasta myös uuden yrittäjän löytämisessä, Kari Huhta selventää. Rådgivningen till nyetablerade företagare är koncentrerad till Vasaregionens Nyföretagscentrum Startia som fungerar i anslutning till VASEK. Startia ingår i nyföretagarcentralernas gemensamma nätverk Jobs and Society i Finland. Raimo Mansikkamäki har försett nya företagare med matnyttig information i mer än 10 års tid. Många som planerar att starta företag brottas med samma slags problem. Ett vanligt orosmoment är till exempel finansieringen av den kommande företagsverksamheten, berättar Mansikkamäki. Företagets utvecklingsprocesser och därmed förknippade möjligheter till finansiering skapar ofta huvudbry också i en senare fas av företagets livscykel. De offentliga finansierings- och stödformerna förändras hela tiden. Våra företagsrådgivare har uppdaterad information om olika alternativ och vi hjälper gärna företagare i den här typen av frågor, säger Haapanen. VASEK erbjuder hjälp till företagare också i det skede då det är dags att lägga ner affärsverksamheten och eventuellt hitta en efterträdare. Att lägga ner ett företag är en komplicerad process. Många faktorer måste beaktas, till exempel frågor i anslutning till skatteplanering och företagsarrangemang. Om det behövs kan vi också hjälpa kunden att leta fram en ny företagare, förklarar Kari Huhta. VASEKIN YRITYSNEUVOJIEN YHTEYSTIEDOT JA ERIKOISALAT: VASEKS FÖRETAGSRÅDGIVARE - KONTAKTUPPGIFTER OCH SPECIALOMRÅDEN: ANTTI ALASAARI, 044 512 6613; maaseutuyrittäjyys / landsbygdsföretagande (Isokyrö/Storkyro, Laihia/Laihela, Vähäkyrö/Lillkyro) RIITTA BJÖRKENHEIM, 044 512 6612; lentologistiikka / flyglogistik PEKKA HAAPANEN, 040 507 7330; rakennusala ja kauppa / byggbranschen och handel KARI HUHTA, 0500 761 996; omistajan- ja sukupolvenvaihdokset / ägar- och generationsskiften STEFAN RÅBACK, 050 590 2525; puu-, vene- ja media-alat / trä-, båt- och mediebranscherna (Mustasaari/Korsholm) HANNELE KOIVISTO, 050 368 7971; hyvinvointiala / välfärdsbranschen STEFAN MALM, 040 826 9179; metalliala / metallbranschen (Maalahti/Malax) RAIMO MANSIKKAMÄKI, 0500 668 409; alkava yritys / startande företag KJELL NYDAHL, 050 368 2686; turkisala / pälsbranschen (Korsnäs, Oravainen/Oravais, Vöyri-Maksamaa/Vörå-Maxmo) TOMMI TUOMINEN, 044 516 7224; logistiikka / logistik RAINE VASANOJA, 044 332 2159; kansainvälistyminen / internationalisering 5

TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN Markkinointiopastusta ja ajatusten tuuletusta Tanssinopettaja ja monipuolinen liikunnanohjaaja Jenny Ekman, joka on opiskellut tanssia mm. Suomen kansallisoopperan balettikoulussa ja Tukholman Balettakademissa, on aina liikkunut ja halunnut liikuttaa myös muita. Vuodesta 2003 lähtien hän on yrittäjänä tarjonnut asiakkailleen mm. pilates- ja syvävenytyskursseja. Omalla liikuntasalillaan Västervikissä Ekman ohjaa niin tavallisia liikkujia kuin huippu-urheilijoitakin oman kehon hallinnassa. - Ihmiskehon kanssa työskenteleminen on minulle enemmän kuin työ, sillä rakastan sitä. Säännöllinen harjoittelu parantaa kehonhallintaa ja oman kehon tuntemista. Koska ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, hyvinvoiva keho auttaa myös mieltä jaksamaan, Ekman kertoo. Yritystoimintaa kehittääkseen Ekman on keskustellut VASEKin yritysneuvoja Raine Vasanojan kanssa mm. markkinoinnista ja myynnistä, yhteistyöstä, tuotteistuksesta ja rahoituksesta. Olen saanut paljon hyviä ideoita näissä istunnoissa. Erityisesti markkinointiin ja myyntiin liittyvät asiat ovat olleet hyödyllisiä, Ekman toteaa. On hyvä, että on olemassa VASEKin kaltaisia organisaatioita, joissa yrittäjällä on mahdollisuus tuulettaa ajatuksiaan asiantuntevan henkilön kanssa. Ekman on innokas kehittämään uusia ideoita ja oppimaan koko ajan uutta. Hän on opiskellut tanssi- ja liiketerapiaa ja aikoo myös jatkaa opintoja tarkoituksenaan laajentaa palvelujaan myös sille alueelle. Hänellä on kutsumus levittää ympärilleen iloa ja hyvää mieltä. Hän onkin liittynyt mukaan nukketeatteritoimintaan ja haaveissa siintää sairaalaklovnin työ. Marknadsföringshjälp och tankeutbyte Mångsidiga idrottsinstruktören och dansläraren Jenny Ekman, som studerat dans bl.a. i balettskolan vid Finlands Nationalopera och i Balettakademien i Stockholm, har alltid gillat att röra på sig och gärna också velat aktivera andra människor. Sedan år 2003 har hon som företagare erbjudit sina kunder bl.a. kurser i pilates och djuptöjning. I sin egen träningssal i Västervik visar Ekman både vanliga motionärer och toppidrottsmän hur man lär sig att kontrollera sin egen kropp. - Att arbeta med människokroppen är för mig mer än ett arbete, det är något jag älskar. Regelbunden träning förbättrar kroppskontrollen och intensifierar upplevelsen av den egna kroppen. Människan är en psykofysisk helhet och det betyder att en välmående kropp påverkar psyket på ett positivt sätt, berättar Ekman. För att utveckla företagsverksamheten har Ekman diskuterat bl.a. marknadsföring och försäljning, samarbete, produktifiering och finansiering med VASEKs företagsrådgivare Raine Vasanoja. Jag har fått massor av goda idéer under de här träffarna. Särskilt informationen om marknadsföring och försäljning har varit nyttig, konstaterar Ekman. Det är bra att det finns organisationer som VASEK där företagare har möjlighet att vädra sina tankar med en sakkunnig person. Ekman är ivrig att få utveckla nya idéer och hon vill hela tiden lära sig något nytt. Hon har studerat dans- och rörelseterapi och planerar att fortsätta studierna. Syftet är att så småningom kunna erbjuda tjänster också inom den genren. Hon känner det som ett kall att sprida glädje och gott humör runtomkring sig och i linje med den idén har hon också engagerat sig i dockteaterverksamhet. Och i fjärran hägrar ett jobb som sjukhusclown. Jenny Ekmanin ohjaamat liikuntaryhmät sopivat erinomaisesti sekä tavalliselle liikkujalle että huippu-urheilijalle. Tärkeää on harjoitella säännöllisesti, vain siten edistyy koko ajan, muistuttaa Ekman. Gruppmotion under Jenny Ekmans ledning passar utmärkt både för vanliga motionärer och elitidrottare. Men en jämn utveckling förutsätter att man tränar regelbundet, påpekar Ekman. 6

MINULLA ON MIELESTÄNI HYVÄ JA TOIMIVA LIIKEIDEA, MUTTA KUINKA RAHOITTAISIN TULEVAN YRITYSTOIMINTANI? Alkava yrittäjä voi oman rahoituksensa lisäksi hakea yritystoiminnalleen ulkopuolista rahoitusta pääsääntöisesti lainarahana. Myös joitakin avustusmahdollisuuksia, kuten esimerkiksi starttiraha, on käytettävissä, mutta niitäkin täytyy erikseen hakea. FORUM Melkein joka alalla nyrkkisääntö on, että vähintään viidennes yrityksen alkurahoitustarpeesta pitää löytyä yrittäjän omasta kukkarosta. Silloin lainansaantimahdollisuudet ovat realistiset. Rahoitusneuvottelut kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ja niissä pitää olla mukana selkeä liiketoimintasuunnitelma kättä pidempänä. Alkavan yrittäjän kannattaa kysyä lainaa ensisijaisesti omasta pankistaan edellyttäen, että pankkisuhde on kunnossa. Pankkien lisäksi Finnvera Oyj tarjoaa aloittavalle yrittäjälle räätälöityjä lainoja. Innovatiivisille, kasvuhakuisille yritysideoille on olemassa omia rahoitusmahdollisuuksia, mm. erilaisia siemenrahastoja. Lainan ohella yleisin aloittavan yrittäjän tukimuoto on työministeriön myöntämä starttiraha, jota haetaan työvoimatoimistoista. Starttiraha on tarkoitettu alkavan yrittäjän toimeentulon tukemiseen ensimmäisten yrittäjyyskuukausien aikana. Joissakin tapauksissa yrittäjä voi hakea alkuvaiheessa erilaisia tukia TE-keskuksista. Tukien myöntämisestä päätetään aina tapauskohtaisesti. Lisää tietoa rahoitusmahdollisuuksista ja muista yritystoiminnan aloittamiseen liittyvistä asioista saa tilaamalla ajan Startian maksuttomaan neuvontaan, puh. 317 7600 tai sähköpostilla: info@vasek.fi. JAG TYCKER ATT JAG HAR EN BRA OCH FUNGERANDE AFFÄRSIDÉ, MEN HUR SKA JAG FINANSIERA MIN PLANERADE FÖRETAGSVERKSAMHET? En person som grundar ett företag kan som tillägg till egen finansiering ansöka om extern finansiering, i huvudsak i form av lån. Det finns också olika möjligheter att få understöd, till exempel startpeng, men sådana stöd måste man ansöka om separat. Inom de flesta branscher är tumregeln att minst en femtedel av företagets startkapital måste komma från företagarens egen börs. Då har man realistiska möjligheter att få ett lån. Det lönar sig att inleda finansieringsförhandlingarna i god tid och man bör ha med sig en klar affärsverksamhetsplan att visa upp. För den nya företagaren lönar det sig att ansöka om lån i första hand i den egna banken, förutsatt att bankrelationen är i skick. Förutom bankerna erbjuder också Finnvera Abp skräddarsydda lån för nya företagare. För innovativa, tillväxtorienterade företagsidéer finns det egna finansieringsmöjligheter, bl.a. olika såddfinansieringar. SVARAR RAMI VASTAA Vid sidan av lån är startpeng, som beviljas av arbetsministeriet, den mest allmänna stödformen för företagare. Ansökningen sker via arbetskraftsbyrån. Syftet med startpengen är att säkra utkomsten för nya företagare under de första företagarmånaderna. I vissa fall kan företagaren i begynnelsestadiet ansöka om olika stöd från TE-centralerna. Man beslutar alltid individuellt om beviljande av lån. Mera information om finansieringsmöjligheterna och övriga ärenden i anslutning till grundande av företagsverksamhet får du genom att beställa tid till Startias avgiftsfria rådgivning, tfn 317 7600 eller via e-post: info@vasek.fi. Tällä palstalla ll Vaasanseudun Uusyrityskeskus k Startian ti johtaja j Raimo Mansikkamäki vastaa yrittäjiksi aikovien yleisimpiin kysymyksiin. I den här kolumnen svarar Vasaregionens Nyföretagscentrum Startias direktör Raimo Mansikkamäki på de vanligaste frågorna som ställs av personer som planerar att bli företagare. 7

Yrityskummit Yrjö Halttunen, Marjatta Björknäs, Tapani Vieri, Martti Koski, Erkki Liukku ja Erik Sjöberg kotipesässään VASEKilla. Företagsmentorerna Yrjö Halttunen, Marjatta Björknäs, Tapani Vieri, Martti Koski, Erkki Liukku och Erik Sjöberg på VASEK. Yrityskummi on yrittäjän keskustelukumppani Företagsmentorn är företagarens diskussionspartner TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN VASEK on viime syksystä lähtien tarjonnut kotipesän Vaasan seudulla toimiville yrityskummeille. Suomen Yrityskummit ry:n alaista kummitoimintaa on harjoitettu Vaasassa jo vuosia, mutta VASEKin mukaantulo on lisännyt kummitoiminnan koordinointia ja helpottanut yrityskummin löytämistä. VASEK pitää seudulla toimivat yrityskummit ajan tasalla elinkeinoelämää koskevissa muutoksissa. Yrityskummit ovat elinkeinoelämän monissa vesissä pestyjä ammattilaisia, joilla on halua ja kykyä auttaa kehittämisvaiheessa olevia yrityksiä ja yrittäjiä ilman eri korvausta. Yrityskummi ei ole yrittäjää neuvova konsultti, vaan yrittäjän keskustelukumppani, joka kokemuksensa ja ammattitai- Sedan senaste höst har VASEK fungerat som en samordnande instans för företagsmentorer i Vasaregionen. En mentorsverksamhet som sorterar under föreningen Företagsmentorer i Finland rf har funnits i flera år i Vasa, men engagemanget från VASEKs sida har förbättrat samordningen av mentorsverksamheten och gjort det lättare att hitta mentorer. Via VASEK kan de regionala företagsmentorerna hålla sig uppdaterade om förändringar som är på gång i näringslivet. Företagsmentorerna består av tungviktare inom näringslivet som har både vilja och förmåga att hjälpa företag och företagare som befinner sig i en utvecklingsfas. En mentor fungerar inte som kon- 8

tonsa perusteella osaa kyseenalaistaa yrittäjän ajatuksia. Sitä kautta yrittäjä saa laajemman näkökulman kyseessä olevaan ongelmaan. Yrityskummitoiminnassa on kyse vapaaehtoisesta mentoroinnista, jossa kokenut mentori, yrityskummi, auttaa kokemattomampaa mentoroitavaa selviämään ongelmatilanteesta, selventää yrityskummitoiminnan yhteyshenkilö Kari Huhta VASEKista. Mentorointipyyntöjä tulee meille oman verkostomme kautta, esimerkiksi uusyrityskeskuksesta, yrittäjäyhdistyksestä tai yrityshautomosta, ja me välitämme ne edelleen yrityskummirekisterissämme olevalle, kuhunkin tapaukseen sopivalle asiantuntijalle. ERI KEHITYSVAIHEISSA OLEVILLE YRITYKSILLE Marjatta Björknäs on toiminut yrityskummina siitä lähtien, kun hän jäi eläkkeelle Finnveran yritystutkijan työstä. Tavallaan yrityskummina toimiminen on jatkumo hänen aiemmalle työlleen, jossa hän tapasi paljon eri kehitysvaiheissa olevien yritysten edustajia. Pidin erittäin paljon työstäni ja tunsin haikeutta siirtyessäni eläkkeelle. Kun minua pyydettiin mukaan yrityskummitoimintaan, lähdin siihen mielelläni ja kävin myös lyhyen mentorikoulutuksen, Björknäs kertoo. Yrityskummi ei tuputa omia ratkaisujaan yrittäjälle, vaan hän kuuntelee, keskustelee ja asettaa viisaita kysymyksiä: Mitä tekisit, jos? Oletko miettinyt tätä? Kummin antama tuki soveltuu hyvin aloittaville ja toimintaansa kehittäville yrityksille. Mentoritoiminnasta on hyötyä varsinkin sukupolvenvaihdostilanteissa, joissa sekä luopuja että jatkaja tarvitsevat puolueettoman henkilön keskustelukumppaniksi. Salassapitosopimuksen tehneen yrityskummin toiminta perustuu luottamukseen ja avoimeen vuorovaikutukseen yrittäjän kanssa. Kummit ovat eri alojen asiantuntijoita, jotka antavat oman asiantuntemuksensa mentoroitavan yrittäjän käyttöön. Jos omien yrityskummiemme joukosta ei löydy tarvittavaa asiantuntemusta, voimme hankkia yrittäjälle ulkopuolisen asiantuntijan joko Suomen Yrityskummien verkoston tai oman asiantuntijaverkostomme kautta, Huhta lupaa. Den hjälp mentorn kan ge passar bra för nyetablerade företag och företag som vill utveckla sin verksamhet. Kummin antama tuki soveltuu hyvin aloittaville ja toimintaansa kehittäville yrityksille. sult, utan som en diskussionspartner som utgående från sina erfarenheter och yrkeskunskaper kan ifrågasätta företagarens funderingar. Diskussionerna ger företagaren ett bredare perspektiv på det problem som behandlas. Någon ersättning för sina insatser kräver mentorerna inte. Vad det är fråga om är ett frivilligt mentorskap som innebär att en erfaren mentor, företagsmentorn, hjälper mindre erfarna företagare att klara av problemsituationer, förklarar Kari Huhta som är VASEKs kontaktperson för mentorsverksamheten. Intresseförfrågningar om mentorskap får vi via vårt eget nätverk, till exempel från nyföretagarcentraler, företagarföreningar eller företagskuvöser. Förfrågningarna vidareförmedlar vi till en för det aktuella ändamålet lämplig sakkunnig som finns i vårt register över företagsmentorer. FÖR FÖRETAG I OLIKA UTVECKLINGSFASER Marjatta Björknäs, tidigare företagsforskare på Finnvera, har fungerat som företagsmentor ända sedan hon gick i pension. På sätt och vis är verksamheten som mentor en fortsättning på hennes tidigare jobb, som innebar regelbundna kontakter med representanter för företag i olika utvecklingsfaser. Jag uppskattade mitt arbete och det kändes vemodigt att gå i pension. När jag blev tillfrågad om intresse att medverka i mentorsverksamheten nappade jag direkt och gick också en kort mentorsutbildning, berättar Björknäs. Företagsmentorns uppgift är inte att truga sina egna lösningar på företagaren, utan han eller hon ska lyssna, diskutera och ställa konstruktiva frågor: Vad skulle du göra om? Har du funderat på det här? Den hjälp mentorn kan ge passar bra för nyetablerade företag och företag som vill utveckla sin verksamhet. Mentorsverksamheten är till stor nytta speciellt vid ägarskiften där både den som överlåter och den som övertar företaget behöver en objektiv diskussionspartner. Varje företagsmentor har skrivit på ett sekretessavtal och verksamheten baserar sig på förtroende och en öppen interaktion med företagaren. Mentorerna är experter inom olika branscher och all den sakkunnighet de har ställer de till adeptföretagets förfogande. Ifall nödvändig sakkunnighet inte finns bland våra egna mentorer kan vi skaffa hjälp utifrån, antingen via Företagsmentorer i Finlands nätverk eller via vårt eget expertnätverk, förklarar Huhta. FORUM 9

LUUPIN ALLA - UNDER LUPPEN KATANN visualisoi tekniikkaa KATANN visualiserar teknik TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN Vaasassa toimiva teknisen viestinnän mainostoimisto KATANN Document Factory Oy on erikoistunut tekniikan visualisointiin, mm. kuvitus, esitteiden teko, erilaiset kokoonpano- ja asennusohjeet sekä esitys- ja koulutusmateriaalit ovat heidän alaansa. Annikki Vuorenmaa ja Katja Kimpimäki ehtivät työskennellä teollisuuden palveluksessa vastaavissa tehtävissä vuosikausia ennen yrittäjiksi ryhtymistä. Vaasassa oli markkinarako teknisesti suuntautuneelle mainostoimistolle, sillä teknisten dokumenttien visualisoinnin osaajia ei juuri ole, Vuorenmaa toteaa. MYYVÄT KUVAT ASIAKKAAN MARKKI- NOINTIVALTTI! KATANN Document Factory on nyt toiminut reilut kaksi vuotta. Yritys tekee myös perinteistä graafista suunnittelua ja varsinkin erilaiset kuvituspiirrokset ovat kysyttyjä. Teknisen tiedon ja kuvallisen viestinnän yhteensovittaminen on erikoisalaamme, tätä osaamistamme hyödynnämme asennus-, kokoonpano- ja Katja Kimpimäki ja Annikki Vuorenmaa käyttöohjeita tehdessämme, Kimpimäki kertoo. Kuva kertoo yksiselitteisesti asennuksen, ei tule kielellisiä tulkintavaikeuksia. AMMATTITAITOA JA YRITTÄJÄOSAAMISTA Yrittäjiksi lähtiessään Vuorenmaa ja Kimpimäki päättivät kasvattaa yrittäjätaitojaan niin, että myös yrittäminen olisi ammattimaista toimintaa. Yrityksen perustamiseen saimme hyviä ohjeita Startian Raimo Mansikkamäeltä ja yhteistyö Startian kanssa on jatkunut myös sen jälkeen. Annikki on suorittanut yrittäjän ammattitutkinnon Startian ja oppisopimustoimiston järjestämällä yrittäjäkurssilla ja minä käyn vastaavaa kurssia parhaillaan, Kimpimäki sanoo. KATANN Document Factory Oy i Vasa är specialiserad på visualisering av teknik. Till deras område hör bl.a. illustrering, utarbetande av broschyrer, olika monterings- och installationsanvisningar samt presentations- och kursmaterial. Annikki Vuorenmaa och Katja Kimpimäki arbetade i industrins tjänst med motsvarande uppgifter i åratal innan de blev företagare. Det fanns en klar marknadsnisch i Vasa för en reklambyrå med teknisk inriktning. Det finns inte många grafiska planerare som är kunniga i att visualisera tekniska dokument, konstaterar Vuorenmaa. SÄLJANDE BILDER ÄR EN TRUMF I MARKNADSFÖRINGEN! KATANN Document Factory har nu verkat i drygt två år. Företaget erbjuder också traditionell grafisk planering för kundföretagens marknadskommunikation. Speciellt efterfrågade är olika illustrationsritningar. Vårt specialområde är att passa ihop teknisk information med visuell kommunikation. Detta kunnande utnyttjar vi då vi utarbetar installations-, monterings- och bruksanvisningar, berättar Kimpimäki. En bild visar installationen på ett entydigt sätt, och det uppstår inga språkliga tolkningsproblem. YRKESSKICKLIGHET OCH FÖRETAGSKUNNANDE Då Vuorenmaa och Kimpimäki startade som företagare beslöt de att öka sina företagarfärdigheter så att också själva företagandet skulle vara professionell verksamhet. Vi fick goda råd av Raimo Mansikkamäki då vi grundade vårt företag, och samarbetet med Startia har fortsatt även efter det. Annikki har erlagt yrkesexamen för företagare på den företagarkurs som Startia och läroavtalsbyrån arrangerar. Nu går jag motsvarande kurs själv, säjer Kimpimäki. www.katann.fi 10

LUE LISÄÄ - LÄS MER Luupin alla on uusi artikkelisarja, jossa esitellään eri aloilla toimivia yrityksiä Vaasan seudulta. Koko artikkeli löytyy VASEKin sivuilta www.vasek.fi. Under luppen är en ny artikelserie som presenterar företag verksamma inom olika branscher i Vasaregionen. Hela artikeln finns att läsa på VASEKs webbplats www.vasek.fi. Suklaantekijäksi sattumalta Chokladmakare av en slump Ritva Södergårdin yrittäjän ura lähti liikkeelle kuin vahingossa. Rauhallista kotia etsiessään hän löysi miehensä kanssa 30 vuotta asumattomana olleen Hemgårdenin. He remontoivat rakennukset yksi kerrallaan ja muuttivat Hemgårdeniin. Tilan talli täyttyi eläimistä ja pian erilaiset lapsiryhmät löysivät tiensä kotieläinpihalle. Kun pihapiirissä ollut mummonmökki saatiin kuntoon, Ritva päätti laajentaa Hemgårdenin palveluja tilausravintolatoimintaan. Maatilamatkailupalvelu oman toimen ohessa oli raskasta, ja Ritvan mielessä alkoi kajastaa haave kokopäiväiseksi yrittäjäksi ryhtymisestä. Siihen tuli mahdollisuus, kun aiemmin Adlercreutzin suklaakuulia valmistanut Christina Neuman kertoi etsivänsä jatkajaa. Vuoden 2007 alussa Ritvasta tuli kokopäiväinen suklaatehtailija. Alusta lähtien hän halusi kehittää yrityksen toimintaa. VASEKin Kjell Nydahl on auttanut minua monin tavoin yrityksen perustamisvaiheessa ja sen jälkeisissä kehitysvaiheissa. Keskustelut hänen kanssaan ovat auttaneet selventämään kulloistakin tilannetta, Ritva kiittelee. Ritva Södergård Koska Ruotsissa käsintehtyjen suklaamakeisten suosio on suurempi kuin Suomessa, Ritva etsi yhteistyökumppaneita sieltä. Yhdessä ruotsalaiskollegojen kanssa hän teki kahden viikon opintomatkan Meksikoon, kaakaopavun kotimaahan. Kotiin palatessaan hänellä oli paljon erilaisia kehittämisideoita. Yksi niistä oli konekannan lisääminen. Kesällä 2008 saapunut suklaankuorrutuskone moninkertaisti Hemgårdenin konvehtientekokapasiteetin. Koneellisesti tapahtuvasta kuorruttamisesta huolimatta Hemgårdenin suklaat ovat edelleen käsityötä. Konvehdit tehdään käsin ja niihin käytetään parhaita raaka-aineita, aitoa kaakaovoita ja kaakaomassaa sekä kermaa ja mausteita. www.hemgarden.fi TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN Ritva Södergård halkade in på sin företagarkarriär av misstag. Tillsammans med sin man letade hon efter en lugn och trevlig plats för barnen att växa upp på. Så hittade de Hemgården, en liten gård som hade varit obebodd i 30 år. De började renovera gårdens byggnader en efter en. Gårdens stall fylldes snart med djur och olika barngrupper började göra utflykter till den intressanta gården med alla djuren. Då gårdens lillstuga blev färdigrenoverad beslutade Ritva att utöka Hemgårdens tjänster med en beställningsrestaurang. Det blev emellanåt tungt att driva gårdsbruksturismen vid sidan av arbetet och Ritva började fundera på att bli företagare på heltid. Då Christina Neuman, som tidigare tillverkade Adlercreutz chokladkulor, berättade att hon tänkte sluta med chokladtillverkningen, beslutade Ritva att ta över. I början av 2007 blev Ritva chokladmakare på heltid. Hon insåg genast att hon borde utveckla sin affärsverksamhet. Kjell Nydahl på VASEK har hjälpt mig på många olika sätt både då jag grundade företaget och i senare utvecklingsfaser. Diskussionerna med honom har hjälpt mig att få klarhet i olika situationer, berömmer Ritva. I Sverige är handgjord choklad mycket mera populär än i Finland. Därför beslöt sig Ritva för att söka efter samarbetspartners i den riktningen. Tillsammans med kollegor i Sverige for Ritva på en tvåveckors studieresa till kakaobönans hemland Mexiko. Hennes huvud var fyllt av olika utvecklingsidéer när hon kom hem. Hon behövde t.ex. utveckla sin maskinpark. I juni 2008 anlände chokladglasyrmaskinen. Den mångdubblade Hemgårdens konfektproduktionskapacitet. Trots att glaseringen sker maskinellt är Hemgårdens choklad ändå handgjord. Konfekten görs för hand och vi använder de bästa råvarorna, äkta kakaosmör och kakaomassa samt grädde och kryddor. FORUM 11

Fredrik Wiik arvostaa sitä, että koulu on lähellä. Hänen koulumatkaansa kuluu aikaa vain pari minuuttia. Ensi syksynä hänen sekä Erik Sjöholmin (takana) ja Johan Sandvikin koulumatkan pituus kasvaa, kun he siirtyvät 7. luokalle Sepänkylän yläkouluun. Fredrik Wiik värdesätter att skolan är nära. Hans skolresa tar bara några minuter. Nästa år blir skolvägen längre, då han tillsammans med Erik Sjöholm (i bakgrunden) och Johan Sandvik flyttar till årskurs sju i Korsholms högstadium. Koulu on kylän sielu Skolan är byns själ TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVAT / BILDER: PEKKA MÄKYNEN LUMISATEEN JÄLKEEN BJÖRKÖBYN KYLÄ UINUU VALKOISEN, VAIMENTAVAN PEITON ALLA. HILJAI SUUDEN KESKELLÄ BJÖRKÖN KOULUN PIHALLA KÄY ILOINEN HUISKE JA RIEMUNKILJAHDUKSET HALKOVAT ILMAA. PIENESSÄ KOULUSSA KAIKKI TUNTUVAT OLEVAN KAVEREITA KESKENÄÄN JA YH TEISÖLLISYYS KUKOISTAA. BJÖRKÖBY VILAR UNDER ETT SKYDDANDE TÄCKE AV NYFALLEN SNÖ. MEN MITT I STILLHETEN, PÅ BJÖRKÖ SKOLAS GÅRD, ÄR DET FULL FART OCH GLADA ROP. DET VERKAR SOM ATT ALLA I DEN LILLA SKOLAN ÄR KOMPISAR MED VARANDRA, OCH DEN SOCIALA GEMENSKAPEN BLOMSTRAR. Käytännön koulutyö sujuu hyvin, vaikka samassa tilassa on useampia vuosiluokkia. Tuntien ja aikataulujen suunnittelu vaatii yhden vuosiluokan opettamiseen verrattuna opettajalta enemmän aikaa ja vaivaa, mutta jokainen vuosiluokka seuraa omaa opintosuunnitelmaansa. Viidettä luokkaa käyvällä Emilia Håkansilla on kokemusta myös isommasta koulusta, sillä hän muutti perheensä kanssa Vaasasta Björköbyhyn pari vuotta sitten. Koulussa on vähemmän oppilaita, mutta kaikki tuntevat toisensa. Tunneilla on rauhallisempaa, ja ruoka on paljon parempaa, kun se valmistetaan koulun omassa keittiössä, Emilia kehuu. Det praktiska skolarbetet löper bra, trots att flera årskurser undervisas i samma utrymme. Läraren får sätta mera tid och energi på planeringen av lektioner och tidtabeller, än vad som krävs vid undervisning av endast en årskurs, men varje årskurs följer ändå sin egen läroplan. Emilia Håkans, som går i årskurs fem, har också erfarenhet av hur det är att gå i en större skola. Emilia flyttade med sin familj från Vasa till Björkö för ett par år sedan. Det är färre elever i skolan, men alla känner varandra. Det är lugnare på lektionerna och maten är mycket bättre, för den lagas i skolans eget kök, berömmer Emilia. 12

Yläkouluun siirtyvillä Björköbyn lapsilla on osittainen pehmeä lasku uuteen, isompaan kouluun. He saavat virtuaaliopetusta Björkön koulun atkluokassa kerran kahdessa viikossa. Tuolloin he seuraavat opetusta Sepänkylästä atk-yhteyden ja webbikameran avulla. Seitsemäsluokkalaiset osaavat antaa arvoa sille, että parina päivänä kuukaudesta saa nukkua vähän myöhempään. Eleverna i Björkö skola får en delvis mjuk landning då de börjar i högstadiet i ny och större skola. De får nämligen virtuell undervisning i Björkö skolas dataklass en dag varannan vecka. Då följer de med undervisningen i Smedsby med hjälp av datauppkoppling och webbkamera. Sjundeklassarna uppskattar att de får sova litet längre om morgnarna ett par dagar i månaden. FORUM Koulun koko on sekä onni että huolen aihe. Tilastojen mukaan koulun oppilasluku painuu ensi syksynä alle 20, joka on koulun säilyttämisen alaraja. 400 asukkaan kylä kaipaisi lisää lapsia! Onneksi Mustasaaren kunta ei heti lyö ovia säppiin, vaan antaa kylälle kolme vuotta aikaa korjata tilannetta. Kunta pyrkii tukemaan kylän asukasrekrytointia mm. kaavoittamalla uusia asuintontteja. Olemme huolissamme koulun säilymisestä ja siksi olemme miettineet keinoja, joilla saisimme lisää lapsiperheitä Björköbyhyn. Saarella on ollut koulunkäyntimahdollisuus jo 112 vuotta. Toivoisimme sen jatkuvan, sillä koulu antaa elinvoimaa koko saarelle, miettii koulun johtokunnan puheenjohtaja Victoria Sten. Skolans storlek är en positiv sak, men orsakar även bekymmer. Enligt statistiken kommer skolans elevantal nästa höst att vara under 20, vilket är den undre gränsen för att skolan ska få fortsätta. Byn med sina 400 invånare behöver mera barn! Till all lycka stänger Korsholms kommun inte skolans dörrar genast, utan byn får tre år på sig att korrigera situationen. Kommunen strävar efter att stödja byns invånarrekrytering bl.a. genom att planera nya bostadstomter. Vi är bekymrade över skolans framtid och därför har vi funderat på olika sätt att få mera barnfamiljer till Björkö. Det har funnits möjlighet till skolgång här i 112 år. Vi hoppas att det ska fortsätta, för skolan ger livskraft åt hela ön, berättar Victoria Sten, som är ordförande för skolans direktion. Sillä aikaa, kun muut luokat keskittyvät kirjoitustehtävään, opettaja Mikael Nurminen kuulustelee läksyä kolmasluokkalaisilta. Under tiden som de andra klasserna koncentrerar sig på en skriftlig uppgift, förhör lärare Mikael Nurminen årskurs tre på läxan. Myös koulun opettajat Mikael Nurminen ja Lenita Pått-Saarinen toivovat kouluun lisää oppilaita, sillä hyvin toimivaa ja varustettua koulua olisi sääli lopettaa. Hyvän oppilasrakenteen säilymiseksi oppilaita pitäisi mielellään olla useampi jokaista vuosiluokka kohti. Ruokavälitunnilla lapset kirmaavat jälleen pihalle. Lumi pöllyää mäessä, kun kaikenikäiset lapset laskevat yhdessä. Pian koittaa hiihtoloma, jonka aikana kylän elinvoiman keskus pysähtyy hetkeksi vetämään henkeä. Även skolans lärare Mikael Nurminen och Lenita Pått-Saarinen hoppas att skolan ska få flera elever. Det vore synd att stänga en skola som fungerar bra och är väl utrustad. För att upprätthålla en god elevstruktur borde det helst gå flera elever i varje årskurs. På matrasten rusar barnen åter ut på gården. Snön yr i backen då barn i olika åldrar åker kana tillsammans. Snart är det sportlov, då stannar byns livskraftiga centrum upp och pustar ut för en stund. 13

FORUM VASEK 5 vuotta Vaasan seudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on toiminut reilut viisi vuotta. Yhtiö on suunnitelmallisesti kasvanut alussa vaatimattomin resurssein toimineesta tekijästä tunnetuksi yrityspalvelujen tarjoajaksi ja seudun kehittäjäksi. Seudun kuntien yhteinen lapsi on hoitanut kuntien yhteisesti määrittämiä tehtäviä menestyksekkäästi. Yksi asia on varmaa: aikaan ennen VASEKia ei ole paluuta. Asiakkaiden positiivinen palaute kentälle jalkautuvien yritysneuvojien työstä ja VASEKin asiantuntijuudesta elinkeinoasioissa kertovat selvää sanomaa. Yritysneuvonnan laatu ja määrä ovat kasvaneet tasaisesti: vuonna 2008 VASEKin yritysneuvojilla oli 2 671 yrityskontaktia, ja uusia yrityksiä Vaasan seudulle perustettiin Uusyrityskeskus Startian myötävaikutuksella 151 kappaletta. - Liikkeelle lähdettiin tyhjästä, ja nyt tiimissä on seudun hyväksi työskenteleviä henkilöitä 14, kertoo VASEKin toimitusjohtaja Pekka Haapanen. - Toimintamme on kustannustehokasta, ja toimintaedellytykset ovat siinä kunnossa, että tulevaankin pystytään reagoimaan, kääntyvät suhdanteet sitten miten päin vain. Yhtiö toimii tiiviissä yhteistyössä seudun muiden organisaatioiden kanssa, ja tavoitehan on kaikille yhteinen: että energisellä seudulla menee jatkossakin hyvin. Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on Vaasan seudun kuntien omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö. Sen päätehtävät ovat elinkeinoneuvonta, seudulliset kehityshankkeet ja seudun markkinointi. VASEK tekee tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän, kuntien ja koulutussektorin kanssa seudun kilpailukyvyn vahvistamiseksi. www.vasek.fi VASEK 5 år Vasaregionens närings- och utvecklingsbolag Vasaregionens Utveckling Ab VASEK har nu verkat i drygt fem år. Bolaget har vuxit enligt planerna från en aktör med anspråkslösa resurser till en känd företagstjänsteorganisation och regionutvecklare. Kommunernas gemensamma barn har framgångsrikt haft hand om alla de uppgifter som kommunerna vid grundandet gemensamt definierade. En sak är säkert, det finns ingen återvändo till tiden före VASEK. Positiva kommentarer om företagsrådgivarnas besök i företag och om VASEKs expertis om näringslivsfrågor innehåller ett tydligt budskap. Företagsrådgivningens mängd och kvalitet har vuxit jämnt. År 2008 hade VASEKs företagsrådgivare 2 671 företagskontakter och Nyföretagscentrum Startia medverkade i grundandet av 151 nya företag i Vasaregionen. - Vi startade från noll och nu är vi 14 som jobbar för regionen, berättar VASEKs vd Pekka Haapanen. - Vår verksamhet är kostnadseffektiv och verksamhetsförutsättningarna är så pass bra i skick att vi kan reagera på kommande konjunkturer, vart de än svänger. Bolaget verkar i nära samarbete med andra organisationer i regionen och målet är ju gemensamt för alla: att det ska gå bra för regionen. Vasaregionens Utveckling Ab VASEK är ett närings- och utvecklingsbolag som ägs av kommunerna i Vasaregionen. Bolagets huvuduppgifter är näringslivsrådgivning, regionala utvecklingsprojekt och marknadsföring av regionen. VASEK samarbetar intensivt med näringslivet, kommunerna och utbildningssektorn med målet att stärka regionens konkurrenskraft. www.vasek.fi 14

Uusi yritysneuvoja hyvinvointialalle VASEKin uusi rekrytointi Hannele Koivisto aloitti hyvinvointialan yritysneuvojana helmikuun alussa. Koivisto siirtyi tehtävään Vaasan keskussairaalan kehitysyksiköstä, jossa hän on reilun kuuden vuoden aikana osallistunut erilaisiin sairaalan kehittämishankkeisiin. VASEKissa Koiviston tehtäviin kuuluu hyvinvointialalla toimivien yritysten neuvonta ja koko alan kehittäminen Vaasan seudulla. Ylistarolaissyntyinen Koivisto on koulutuksestaan sairaanhoitaja ja hallintotieteen maisteri ja hän on toiminut sekä hoitoalalla että hallintotehtävissä. Yrityspuolen kokemusta hänellä on koulutusalan tehtävistä. Aikaisemmissa työtehtävissäni olen ollut tekemisissä hyvinvointialan kanssa julkisella sektorilla. Voin hyödyntää ja siirtää tätä kokemusta nyt elinkeinoelämän puolelle, hän visioi. Vaasan Huutoniemellä perheensä ja dalmatiankoiran kanssa asuva Koivisto odottaa innokkaasti, millaisia haasteita uusi työ tuo tullessaan. Haluan olla mukana edistämässä koko seudun hyvinvointia, hän hymyilee. Ny företagsrådgivare för välfärdsbranschen VASEKs nya rekrytering Hannele Koivisto började som företagsrådgivare inom välfärdsbranschen i början av februari. Koivisto kommer närmast från Vasa centralsjukhus utvecklingsenhet där hon under drygt sex år deltog i olika utvecklingsprojekt vid sjukhuset. På VASEK arbetar Koivisto med rådgivning till företag inom välfärdsbranschen och med utveckling av branschen som helhet i Vasaregionen. Koivisto, som är född i Ylistaro, är till sin utbildning sjukskötare och förvaltningsmagister. Hon har varit verksam inom både vårdbranschen och förvaltningsuppgifter. På företagssidan har hon erfarenhet av utbildningsplanering. I mina tidigare arbetsuppgifter har jag sysslat med välfärdsbranschen i den offentliga sektorn. Nu kan jag utnyttja denna erfarenhet och överföra den till näringslivet, visionerar hon. Koivisto bor i Roparnäs, Vasa med sin familj och dalmatiner. Hon är ivrig inför utmaningar på det nya arbetet. Jag vill vara med och främja hela regionens välmående, ler hon. FORUM Rekrytointimatka Ouluun onnistui hyvin Vaasan seutu oli rekrytointi- ja seutumarkkinointihanke WasaWorksin koordinoimana vahvasti esillä Pesti 2009-työmarkkinapäivässä Oulussa keskiviikkona 14.1.2009. Energisen värisellä osastolla tehtiin seutua ja sen työmahdollisuuksia tunnetuksi oululaisten opiskelijoiden keskuudessa. Vaasan seudun suurista yrityksistä rekrytointimatkalla Oulussa olivat mukana Wärtsilä ja ABB. Vaasan työvoimatoimisto oli kertomassa koko seudun työpaikoista. Matkan oli suunnitellut ja järjestänyt WasaWorks-hankkeen vetäjä, VASEKin Elina Jacklin. Lisätietoja WasaWorks-hankkeesta Elina Jacklin, puh. 050 595 5948 Uleåborgsresan var lyckad Vasaregionen var starkt representerad på arbetsmarknadsdagen Pesti2009 i Uleåborg den 14.1.2009. Med sin energiska monter drog regionen stor uppmärksamhet i det traditionella evenemanget, vars främsta målgrupp var ingenjörsstuderande. Av Vasaregionens stora företag deltog även Wärtsilä och ABB. Vasa arbetskraftsbyrå fanns på plats för att berätta om arbetsmöjligheterna i regionen. Resan och mässmontern hade planerats och samordnats av rekryteringsoch regionmarknadsföringsprojektet WasaWorks med VASEKs Elina Jacklin som projektchef. Närmare uppgifter om WasaWorks ger Elina Jacklin, tfn 050 595 59 48 15

VASEKIN HENKILÖKUNTA VASEKS PERSONAL VASEK FORUM JULKAISIJA / UTGIVARE Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Vasaregionens Utveckling Ab VASEK PÄÄTOIMITTAJA/CHEFREDAKTÖR: Pekka Haapanen KÄÄNNÖKSET/ÖVERSÄTTNINGAR: Berg Translations, Lingart TAITTO, VALOKUVAUS / OMBRYTNING, FOTOGRAFERING: Mainostoimisto Pointer C&D Oy TOIMITUSNEUVOSTO/REDAKTIONSKOMMITTÉ: Alasjärvi Päivi Elina, Gromov Tarja, Haapanen Pekka, Ismark Anita, Jacklin Elina, Kuha Rita TEKSTIT/TEXTER: Viestintä Oy Prowomedia PAINO, JAKELU/TRYCK, DISTRIBUTION: UPC Print PAINOS/UPPLAGA: 58 000 kpl/st. ISSN 1796-9476 (painettu) ISSN 1796-9484 (verkkojulkaisu) Alatori / Nedre torget 1 A 65100 VAASA / VASA puh. / tfn (06) 317 7600 info@vasek.fi www.vasek.fi