Ympäristölautakunta 170 14.10.2015 Lupa eläinsuojan toiminnan laajentamista varten kiinteistöllä Mellangård RN:o 5:33, Mielisholm, Parainen 2328/11.01.00/2015 Ympäristölautakunta 14.10.2015 170 Valmistelija Vt. ympäristönsuojelutarkastaja Tomas Kull, puh. 046 556 1506 Esittelijä Ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman, puh. 044 458 5927 etunimi.sukunimi@parainen.fi Asia Jordbrukssammanslutning Abrahamsson Björn ja Abrahamsson Kitty (Tået 50, 21600 Parainen) hakee ympäristönsuojelulain (527/2014) 29 :n mukaista lupaa eläinsuojan toiminnan laajentamista varten Paraisilla Mielisholmin kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Mellangård RN:o 5:33. Hakijat Jordbruksammanslutning Abrahamsson Björn ja Abrahamsson Kitty Tået 50, 21600 Parainen Y-tunnus 2495142-5 Toiminta ja sen sijainti Tilalla harjoitetaan nautakarjan kasvatusta. Hakemus koskee toiminnan laajentamista nykyisestä noin 200 nautaeläimestä 300 nautaeläimeen. Laajentamisen jälkeen eläinsuojassa on tilat 100 emolehmälle, 70 hieholle, 60 vasikalle (0-12 kk), 67 lihanaudalle (12-24 kk ikäisiä sonneja) ja 3 siitossonnille, mikä ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 3 kertoimien mukaan vastaa 222,7 lihanautaa (12-24 kk ikäisiä sonneja). Eläinsuoja sijaitsee Paraisilla Mielisholmin kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Mellangård RN:o 5:33. Kiinteistön maapinta-ala on 65,56 ha. Kiinteistön omistavat Björn Abrahamsson ja Kitty Hynynen. Kiinteistötunnus: 445-464-5-33. Toimialatunnus: 01420. Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain (527/2014) 29 :n mukaan toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää lupaa. Lupaviranomaisen toimivalta Kunnallisella ympäristönsuojeluviranomaisella on valtioneuvoston ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n kohdan 10 a mukaan toimivalta ratkaista ympäristölupahakemus, joka koskee 100-299 lihanaudalle (12-24 kk ikäisiä sonneja) tarkoitettua eläinsuojaa. Toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen ratkaisee ympäristönsuojelulain (527/2014) 35 :n mukaan se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus. Asian vireilletulo Hakemus on jätetty 23.7.2015.
Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Paraisten kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan nykyistä toimintaa varten 2.10.2002, 238. Eläinsuojan nykyisiä rakennuksia varten on myönnetty rakennusluvat 13.4.1994, 25.6.1998 ja 9.10.2002. Emolehmänavetan laajentamista ja uuden kuivalantalan rakentamista varten haetaan uusi rakennuslupa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2009-2013. Sopimuskautta on jatkettu vuoteen 2015. Hakemusasiakirjoihin on liitetty kopiot yhdeksästä maanvuokrasopimuksesta, yhteensä 81,34 hehtaaria. Eläinsuoja sijaitsee M-alueella (maa- ja metsätalousalueella) Paraisten eteläsaariston 27.4.1983 vahvistetun rantayleiskaavan mukaan. Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa, eikä alueella ole voimassa muita määräyksiä, jotka suoraan ohjaisivat maankäyttöä. Toiminnan sijaintipaikka ja ympäristö Eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Eläinsuojan ympärillä on peltoa ja laidunmaata. Etäisyys lähimpään vesistöön on 500 metriä. Lähialueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita eikä Natura-alueita. Lähin asuinrakennus ja vapaa-ajanrakennus, joka ei ole hakijoiden tai heidän vanhempiensa omistuksessa, on noin 200 metrin ja vastaavasti 500 metrin päässä eläinsuojasta. 500 metrin säteellä eläinsuojasta on yhteensä noin 12 asuin- ja vapaa-ajanrakennusta. Tilan laidunmaat (115 ha) ovat Mielisholmalla ja Atussa. Lannanlevityspellot (130 ha) ovat Mielisholmalla, Atussa ja Tervsundissa. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta. Tilalla harjoitetaan nautakarjan kasvatusta. Mullit toimitetaan teurastettaviksi noin 18 kuukauden ikäisinä. Hiehot, joista ei tule emolehmiä, toimitetaan teurastettaviksi 18-24 kuukauden ikäisinä. Emolehmäkantaa uusitaan noin 15 prosentilla vuosittain. Suunnitelmissa on toiminnan laajentaminen nykyisestä noin 200 nautaeläimestä 300 nautaeläimeen, minkä seurauksena lihantuotanto, lannan määrä ja säilörehun kulutus lisääntyvät. Eläinsuoja. Eläinsuoja koostuu kahdesta vierekkäisestä kylmäpihatosta. Sonneja pidetään pienemmässä pihatossa, jonka toiminta pohjautuu kuivikelantamenetelmään. Kuivikkeena käytetään turvetta. Virtsa imeytetään kuivikkeeseen. Lanta tyhjennetään säännöllisesti kuivalantalaan. Emolehmiä, hiehoja ja vasikoita pidetään kuivikepohjalla isommassa pihatossa, jota on suunniteltu laajennettavaksi. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Virtsa imeytetään kuivikkeeseen. Kuivikepohjat tyhjennetään 1-2 kertaa vuodessa, kun taas lantakäytäviltä lanta tyhjennetään säännöllisesti kuivalantalaan. Lantavarastot. Eläinsuojan nykyiset lantavarastot muodostuvat 210 m2:n suuruisesta avoimesta, rampein varustetusta kuivalantalasta, jossa on 2 metriä korkeat reunat (ohjeellinen varastointikapasiteetti 630 m3) sekä 600 m2:n
suuruisesta kuivikepohjasta (enimmäisvarastointikapasiteetti 600 m3). Hakemusasiakirjojen mukaan tarkoitus on rakentaa uusi 587 m2:n suuruinen avoin, rampein varustettu kuivalantala nykyisen kuivalantalan itäpuolelle. Uuden kuivalantalan on suunniteltu vetävän 2 100 m 3 lantaa. Kuivikepohjien pinta-alaa kasvatetaan noin 1 000 m 2 :iin (enimmäisvarastointikapasiteetti 1 000 m 3 ). Jaloittelutarha. Sonnien pihaton yhteydessä on noin 375 m2:n suuruinen jaloittelutarha, jota eläimet käyttävät hakijoiden mukaan satunnaisesti, kun pihatosta poistetaan lantaa. Jaloittelutarhassa ei ole tiivistä alustaa (betonia) tai vaihdettavaa pohjaa (kuiviketta tai haketta), jonka pohjalla olisi kosteutta eristävä kerros. Maaperä on kivistä moreenia ja maa viettää kaakkoon. Kallio on todennäköisesti lähellä maanpintaa. Laidunnus. Emolehmät, hiehot ja alle 6 kuukauden ikäiset vasikat ovat laitumella vuorokauden ympäri 5-6 kuukauden pituisen vuosittaisen laidunkauden ajan. Laidunala on 115 ha. Osa laidunmaasta rajautuu vesistöön. Laidunmailla ei ole kiinteää ruokintapaikkaa. Lannan levitys. Lannan levitykseen on käytettävissä 130 ha peltomaata, josta 60 ha on omaa peltoa ja 70 ha vuokrapeltoa. 70 % lannasta levitetään toukokuussa ja 30 % elokuussa. Levityspellot sijaitsevat Mielisholmalla, Atussa ja Tervsundissa. Säilörehun varastointi. Säilörehu, noin 750 tonnia vuodessa, varastoidaan pyöröpaaleina pelloilla ja kuljetetaan eläinsuojaan rehun menekin mukaan. Pyöröpaalaamisen yhteydessä ei synny puristenestettä. Polttoaine- ja öljysäiliöt. Eläinsuojassa on kaksi maanpäällistä yksivaippaista polttonestesäiliötä, toinen on tilavuudeltaan 2,7 m 3 ja toinen 2,5 m 3. Tilalla on enintään 1 000 litraa muita öljytuotteita (moottoriöljyjä ja voiteluöljyä), jotka varastoidaan öljytynnyreissä korjaamon betonilattialla. Jätteet. Toiminnassa syntyy hakemuksen mukaan jätteitä seuraavasti: kuolleita eläimiä 3 tonnia vuodessa, paalimuovia 5 tonnia vuodessa, metalliromua 2 tonnia vuodessa, jäteöljyä 1 tonni vuodessa sekä käytettyjä akkuja, sähköjätettä ja käytöstä poistettua rehua 5 tonnia vuodessa. Jätteet toimitetaan käsiteltäviksi kunkin jätelajin hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan käytöstä poistettua rehua lukuun ottamatta, joka kompostoidaan pellolla tai viedään kuivalantalaan. Veden hankkiminen. Eläinten juomavesi otetaan kahdesta porakaivosta. Vedenkulutuksen arvioidaan olevan 3-5 m3 vuorokaudessa laajennuksen jälkeen. Jätevesien käsittely. Hakemuksen mukaan eläinsuojasta ei tule talousjätevettä. Liikennejärjestelyt. Tilan liikenne hoidetaan Mielisholmantien ja Tåetin kautta sekä yksityistä tietä pitkin Holmontielle. Hakijoiden arvio parhaan käytettävissä olevan tekniikan käytöstä. Toiminnassa käytetään uudenaikaisia koneita. Suunniteltuun lantalaan rakennetaan katto.
Lannan lastaus tapahtuu tiiviillä alustalla. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Normaaleissa olosuhteissa toiminnasta aiheutuu lähinnä ammoniakki- ja hajupäästöjä ilmaan eläinsuojasta ja lantavarastoista sekä ravinteiden hajapäästöjä vesistöön pelloille levitettävästä ja laidunmaille jäävästä lannasta. Toiminnasta ei aiheudu mainittavasti melua. Lannan levittämisessä pelloille noudatetaan maatalouden ympäristötukijärjestelmän sitoumusehtoja ja valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. Lanta mullataan 24 tunnin kuluessa levittämisestä hajuhaittojen ja ravinteiden vesistöön pääsyn minimoimiseksi. Hakijoiden arvion mukaan toiminnan laajentamisella ei ole kielteistä vaikutusta ympäristöön. Tuotantotilojen laajennus ja uuden lantalan rakentaminen parantavat tilannetta huomattavasti nykyiseen eläinten pitämiseen ja lannankäsittelyyn verrattuna. Vaikka eläinsuojassa kertyy lantaa aikaisempaa enemmän, käytännössä tämä merkitsee sitä, että väkilannoitteet voidaan korvata eläinten lannalla peltojen lannoittamisessa. Eläinten lannan käyttämisellä on selviä ympäristöllisiä etuja väkilannoitteiden käyttöön verrattuna. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toimintaa tarkkaillaan päivittäin ruokinnan ja eläinten hoidon yhteydessä. Lannan ravinnepitoisuudet määritetään viiden vuoden välein valtioneuvoston eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta antaman asetuksen (1250/2014) 12 :n mukaisesti. Maatalouden ympäristötukijärjestelmässä edellytetään peltojen viljavuustutkimuksia tasaisin väliajoin. Toimintaan liittyvien riskien arviointi, suunnitellut toimenpiteet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja toimenpiteet häiriötilanteissa Sahanpurua ja turvetta on saatavilla korjaamolla sattuvien mahdollisten maahan ja lattialle valuvien öljyvuotojen keräämiseksi. Lantavarastojen kunto tarkastetaan tyhjentämisen yhteydessä. Rakennuksissa on ensisammutusvälineet. Tilalla on 50 kw:n vara-aggregaatti. Tilalle on laadittu pelastussuunnitelma. Hakemuksen käsittely Hakemuksesta tiedottaminen. Hakemuksesta on kuulutettu kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja kaupungin verkkosivuilla 5.8.-4.9.2015. Kuulutus on annettu erikseen tiedoksi kiinteistönomistajille, joiden kiinteistöt sijaitsevat 500 metrin säteellä eläinsuojasta. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungintalolla Paraisilla 5.8.-4.9.2015. Tarkastukset. Ympäristönsuojelutoimisto teki ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaohjelman mukaisen tarkastuskäynnin eläinsuojaan 27.7.2015. Edellinen tarkastus tehtiin 19.4.2012. Lausunnot. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain (527/2014) 42 :n mukaisesti lausuntoa kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, joka antoi lausuntonsa 25.8.2015 (liitteenä).
Muistutukset ja mielipiteet. Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus ja yksi mielipiteenilmaus (liitteenä). Hakijoiden vastine. Hakijat ovat 10.9.2015 antaneet vastineensa muistutukseen ja mielipiteenilmaukseen (liitteenä). Liite Ehdotus 7. Kartta 8. Ilmakuva 9. Asemapiirros 10. Lausunto 11. Huomautus 12. Mielipiteenilmaus 13. Vastine Ympäristölautakunta päättää myöntää Jordbrukssammanslutning Abrahamsson Björn ja Abrahamsson Kitty -maatalousyhtymälle luvan eläinsuojan toiminnan laajentamista varten Mielisholmin kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Mellangård RN:o 5:33 siten, että eläimiä on enintään seuraavasti: 100 emolehmää, 70 hiehoa, 60 vasikkaa (0-12 kk ikäisiä), 67 lihanautaa (12-24 kk ikäisiä sonneja) ja 3 siitossonnia. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksessa esitetyllä tavalla alla olevat lupamääräykset huomioiden. Eläinten ikäjakauman muutokset ovat sallittuja sillä edellytyksellä, että lannantuotanto ja ympäristökuormitus eivät kasva. Aikaisemmin myönnettyä ympäristölupaa muutetaan siten, että ympäristölautakunnan 2.10.2002 :ssä 238 tekemään päätökseen sisältyvät lupamääräykset 1-10 kumotaan ja korvataan seuraavilla lupamääräyksillä: Lupamääräykset Yleiset velvollisuudet 1. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). 2. Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lannan käsittely ja varastointi 3. Lantavarastot on mitoitettava siten, että niihin mahtuu vähintään 12 kuukauden aikana eläinsuojasta kertyvä lantamäärä, pois lukien laidunmaalle laidunkauden aikana jäävä lantamäärä. Huomioon otettava laidunkausi on pituudeltaan enintään 4 kuukautta. 4. Lantavarastojen rakenteiden on oltava vesitiiviit. Lantaveden ja virtsan pääsy lantavarastosta on estettävä, samoin kuin lantavarastoon on estettävä
pintavesien pääsy. 5. Tässä luvassa säädetty eläinmäärä huomioon ottaen lantavarastojen varastointikapasiteetin on oltava yhteensä vähintään 2 915 m3. Kuivikepohjien ja olemassa olevan kuivalantalan varastointikapasiteetti voidaan ottaa huomioon rakennettavan kuivalantalan mitoituksessa. 6. Rakennettavan kuivalantalan on oltava katettu ja sen ohjeellisen varastointikapasiteetin on oltava vähintään 1 315 m 3. Ajorampin on oltava vähintään 20 cm korkea, mutta suositeltava korkeus on vähintään 50 cm. Lantalan on oltava rakennettuna ja rakennusvalvonnan käyttöönottotarkastuksen on oltava tehtynä ennen kuin eläinten määrää lisätään eläinsuojassa. 7. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Lantavarastojen kunto on tarkistettava tyhjennyksen yhteydessä ja mahdolliset vauriot tai puutteet on korjattava välittömästi. 8. Lannan lastauksen on tapahduttava tiiviillä alustalla. Lannan lastauksesta ja kuljetuksesta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta naapureille eikä lantaa saa päästä maahan, tielle tai ojiin. Lannan käyttö 9. Eläinsuojasta kertyvä lanta on ensisijaisesti käytettävä omien tai vuokrattujen peltojen lannoittamiseen tai pelloille, joilla on voimassa levityssopimus. Luvassa säädetty eläinmäärä huomioon ottaen toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissään vähintään 80 hehtaaria lannan levitysalaa eläinsuojassa 12 kuukauden aikana kertyvän lantamäärän levittämiseen. 10. Lantaa saa luovuttaa myös toiselle maanviljelijälle, joka käyttää lannan omien peltojensa lannoittamiseen, tai laitokseen, jossa lanta hyödynnetään lannoitteena. Käytettävissä olevan levitysalan pinta-ala laskee suhteessa luovutettuun lantamäärään. Lannan luovutuksen yhteydessä vastaanottajan on tehtävä ennakkoilmoitus valvontaviranomaiselle vähintään 14 päivää ennen luovutusta. 11. Lannan levittämisen osalta toiminnanharjoittajan on noudatettava valtioneuvoston maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien eräiden päästöjen rajoittamisesta antaman asetuksen (1250/2014) 10-11 :n määräyksiä, mikäli maatalouden ympäristötukijärjestelmän sitoumusehdoissa ei ole annettu tiukempia vaatimuksia. Lanta on muokattava maahan vuorokauden kuluessa levityksestä, sikäli kuin sitä ei ole levitetty kasvavalle sadolle. Talousvesikaivojen ja lähteiden kohdalla on noudatettava asetuksessa annettuja suojaetäisyyksiä. Eläinsuojan rakenteet 12. Navettojen lattiarakenteiden on oltava sellaiset, että ne estävät lannan ja virtsan joutumisen maaperään tai pinta- ja pohjaveteen. Lattiarakenteiden on oltava vesitiiviit. Emolehmänavetan laajennuksen yhteydessä aukot on varustettava kynnyksin tai rampein, jotka estävät nesteitä valumasta
lantakäytäviltä tai kuivikepohjilta ulos navetasta. 13. Sadevedet on johdettava eläinsuojan katolta räystäskouruihin ja syöksytorviin, niin ettei vesi valu jaloittelualueelle, eläinsuojaan tai lantaloihin. Jaloittelutarha 14. Sonninavetan jaloittelutarhaan on rakennettava 31.8.2016 mennessä tiivis alusta (asfalttia tai betonia) tai vaihdettava pohja (kuiviketta tai haketta) salaojitetulle tiiviille alustalle. Jaloittelutarhan lanta- ja kuivatusvedet on johdettava keräyskaivoon. Keräyskaivon on oltava niin iso, että jaloittelutarhassa 1.11. ja 1.4. välisenä aikana kertyvä lanta-ja kuivatusvesi mahtuvat siihen. Kertyvä lanta- ja kuivatusvesi on käytettävä peltojen lannoittamiseen tai vaihtoehtoisesti toimitettava jätevedenpuhdistamolle, jossa pystytään käsittelemään lantavettä. 15. Jos jaloittelutarhaan rakennetaan tiivis alusta (asfalttia tai betonia), kuivalanta on poistettava jaloittelutarhasta säännöllisesti, vähintään kerran viikossa, ja vietävä kuivalantalaan varastoitavaksi. Laiduntaminen 16. Laidunnuspaineen on oltava tasapainossa, niin että laidunmaa pysyy kasvillisuuden peitossa. Talousvesikaivoihin, naapurin asuntoihin tai vapaa-ajan asuntoihin on jätettävä vähintään 20 metrin suojaetäisyys. 17. Siirrettävät ruokinta- ja juomapaikat on siirrettävä, jos maa niiden ympärillä tallautuu rikki ja liejuuntuu. 18. Jos laitumelle perustetaan kiinteä ruokinta- tai juomapaikka, on sen 1.1.2016 alkaen oltava katettu, siinä on oltava tiivis perusta ja paikalle kertyvä lanta on poistettava riittävän usein. Jätehuolto 19. Jätehuolto on järjestettävä jätelainsäädännön mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän, pohjaveden tai pintaveden pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava käsiteltäviksi kunkin jätelajin hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan käytöstä poistettua rehua lukuun ottamatta, joka voidaan viedä kuivalantalaan tai kompostoida. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten lasi, kartonki, metalli, paperi ja maatalousmuovit, on lajiteltava ja toimitettava kierrätykseen. 20. Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet), kuten akut, torjunta-aineiden jäämät, loisteputket, öljysuodattimet ja jäteöljy, on säilytettävä erillään muista jätteistä tiiviillä alustalla. Vaarallinen jäte on vietävä vähintään kerran vuodessa vaarallisen jätteen hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Tarvittaessa on laadittava siirtoasiakirja. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnassa syntyvän vaarallisen jätteen määrästä ja lajista sekä jätteen toimituspaikoista ja toimituspäivämääristä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä
valvontaviranomaiselle. 21. Kuolleet eläimet on säilytettävä erillään muista eläimistä tartuntojen leviämisen ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi, ja eläimet on viivytyksettä toimitettava viranomaisten hyväksymään kuolleiden nautaeläinten käsittelylaitokseen. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnassa kuolleiden eläinten lukumäärästä sekä toimituspaikoista, toimituspäivämääristä ja kuljetusliikkeistä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Jätevesien käsittely 22. Jos tilalla otetaan käyttöön lomittajien tai työntekijöiden sosiaalitilat, näiden tilojen talousjätevedet on käsiteltävä valtioneuvoston talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla antaman asetuksen (209/2011) mukaisesti. Polttoaineiden, öljyjen ja kemikaalien varastointi 23. Maanpäälliset polttonestesäiliöt on sijoitettava valetulle betonialustalle tai tiivistetyn, vähintään 20 cm paksun murskekerroksen päälle. Imeytysainetta, kuten esimerkiksi turvetta, on pidettävä saatavilla. Toiminnanharjoittajan on tarkistettava polttonestesäiliöiden kunto säännöllisesti. Uutena hankittavien säiliöiden tulee olla varustettu ylitäyttösuojalla ja lapon estolaitteella. 24. Öljyjä, kasvinsuojeluaineita ja muita ympäristölle haitallisia kemikaaleja on käsiteltävä varoen ja ne on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vahinkoa terveydelle tai ympäristölle. Tuotteiden turvamääräyksiä on noudatettava. Poikkeukselliset tilanteet 25. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä poikkeuksellisen tilanteen edellyttämiin korjaus- tai torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ympäristölle haitallisten vaikutusten estämiseksi. Tilanteesta on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja tarvittaessa myös pelastuslaitokselle. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 26. Lannan ravinnepitoisuudet on määritettävä viiden vuoden välein valtioneuvoston eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta antaman asetuksen (1250/2014) 12 :n mukaisesti. Tulokset annetaan tiedoksi valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. 27. Tiedot solmituista tai jatketuista maanvuokrasopimuksista ja levityssopimuksista on annettava tiedoksi valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. 28. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava valvontaviranomaiselle yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta.
Yhteenvedosta on käytävä ilmi seuraavaa: - tiedot kunkin eläinlajin määristä (emolehmät, 12-24 kk ikäiset hiehot, 12-24 kk ikäiset mullit, siitossonnit, 0-12 kk ikäiset lehmävasikat, 0-12 kk ikäiset sonnivasikat) 30.6. ja 31.12. - tiedot käytössä olevasta lannan levityspinta-alasta (oma, vuokrattu, levityssopimukset) - tiedot eläinsuojassa syntyneistä lantamääristä, lannan levittämisen ajankohdat, peltoala, jolle lanta on levitetty sekä tiedot lannan mahdollisesta luovutuksesta - tiedot kuolleiden eläinten lukumäärästä ja kuolleiden eläinten toimituspaikoista - tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Ilmoitus toiminnan muutoksista 29. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan keskeyttämisestä tai muutoksista taikka toiminnan lopettamista koskevista suunnitelmista. Toiminnan lopettaminen 30. Jos eläinten pito tilalla päättyy, lantavarastot on tyhjennettävä 12 kuukauden kuluessa eläinten pidon päättymisestä. Jätteet on toimitettava käsiteltäviksi kunkin jätelajin hyväksyttyihin vastaanottopaikkoihin ennen toiminnan päättämistä. Lupaviranomaisen vastine lausuntoon, muistutukseen ja mielipiteenilmaukseen Lausunto Toiminnan laajentamista koskeva hakemus samoin kuin ympäristöluvanvaraisuus koskevat eläinsuojan toimintaa. Lannan levitys ja kasvinsuojeluaineiden käyttö pelloilla eivät kuulu ympäristöluvanvaraisuuden piiriin. Toiminnanharjoittajalla on sen sijaan oltava riittävä levityspinta-ala käytettävissään eläinsuojassa kertyvää lantaa varten, vaihtoehtoisesti lanta on luovutettava toiselle maanviljelijälle tai vietävä käsittelylaitokseen, joka voi ottaa lannan vastaan ympäristöluvan nojalla. Lannan levittämisessä pelloille sovelletaan valtioneuvoston maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien eräiden päästöjen rajoittamisesta antaman asetuksen (1250/2014) 10-11 :n määräyksiä, mikäli maatalouden ympäristötukijärjestelmän sitoumusehdoissa ei ole annettu tiukempia vaatimuksia. Asetuksessa määrätään muun muassa talousvesikaivojen ja lähteiden suojavyöhykkeistä lannan ja orgaanisten lantavalmisteiden levittämisen yhteydessä. Suojavyöhykkeen on oltava 30-100 metriä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maaperästä riippuen. Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 11 ja 16. Muistutus Toiminnan laajentamista koskeva hakemus samoin kuin ympäristöluvanvaraisuus koskevat eläinsuojan toimintaa. Lannan levitys pelloille ei kuulu ympäristöluvanvaraisuuden piiriin. Toiminnanharjoittajalla on sen sijaan oltava riittävä levityspinta-ala käytettävissään eläinsuojassa kertyvää lantaa varten,
vaihtoehtoisesti lanta on luovutettava toiselle maanviljelijälle tai vietävä käsittelylaitokseen, joka voi ottaa lannan vastaan ympäristöluvan nojalla. Lannan levittämisessä pelloille sovelletaan valtioneuvoston maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien eräiden päästöjen rajoittamisesta antaman asetuksen (1250/2014) 10-11 :n määräyksiä, mikäli maatalouden ympäristötukijärjestelmän sitoumusehdoissa ei ole annettu tiukempia vaatimuksia. Asetuksessa määrätään muun muassa talousvesikaivojen ja lähteiden suojavyöhykkeistä lannan ja orgaanisten lantavalmisteiden levittämisen yhteydessä. Suojavyöhykkeen on oltava 30-100 metriä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maaperästä riippuen. 19.4.2012 tehdyllä valvontakäynnillä todettiin, että lantavaraston varastointikapasiteetti oli hieman alimitoitettu, jotta se olisi täyttänyt silloisen nitraattiasetuksen (valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta [931/2000], kumottu 1.4.2015) vaatimuksen 12 kuukauden varastointikapasiteetista. Todettu puute oli marginaalinen ja se perustui teoreettiseen laskelmaan kertyvistä lantamääristä silloisen nitraattiasetuksen liitteen 2 ohjetilavuuksien pohjalta, jotka oli laskettu eläinsuojan eläinmäärän, laidunnuskauden pituuden ja kuivalantalan ohjeellisen varastointikapasiteetin pohjalta maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden MMM-RMO C4 mukaisesti sekä kuivikepohjien varastointikapasiteetin pohjalta. Kuivalantalan ohjeellinen varastointikapasiteetti saadaan kertomalla lantalan pinta-ala sivuseinämän korkeudella lisättynä yksi metri. Nykyisen lantalan pinta-ala on 210 m 2 ja reunojen korkeus on 2 m, joten sen viitteellinen varastointikapasiteetti on 630 m 3. Tämä ei merkitse sitä, ettei tilaa olisi suuremmalle lantamäärälle kuin 630 m 3. Käytännössä lantalaan voi varastoida lähemmäs 750 m 3 kuivikelantaa. Olemassa olevien kuivikepohjien pinta-ala on 600 m 2 ja niiden varastointikapasiteetti on 400-600 m 3 kuivikepohjan lopullisesta paksuudesta riippuen. Lantaloiden yhteenlaskettu varastointikapasiteetti on täten ollut todellisuudessa 1 150-1350 m3, ja eläinsuojassa kertyy 12 kuukauden aikana lantaa 1 345,5 m3 teoreettisen arvion mukaan. Silloisen nitraattiasetuksen mukaan lannoitteiden levitys on ollut sallittua 16.4. ja 14.10. välisenä aikana (1.4. ja 15.11. välisenä aikana), mikäli maa ei ole ollut lumen peitossa, routaantunut tai veden kyllästämä, kun taas nurmikasvuston pintaan lantaa on saanut levittää 15.9. asti. 70 % lannasta levitetään toukokuussa ja 30 % ennen syystöitä. Lannan käsittely ja varastointi on täten voitu hoitaa tilalla asiallisesti, vaikka nitraattiasetuksen vaatimus 12 kuukauden varastointiajasta ei täysin ole täyttynytkään. 19.4.2012 tehdyssä tarkastuksessa kehotettiin kasvattamaan lantaloiden varastointikapasiteettia viimeistään 31.12.2015 uuden navetan rakentamisen yhteydessä vuonna 2015. Annettu aikaraja oli kohtuullinen ottaen huomioon tilalla tapahtuva sukupolvenvaihdos sekä se seikka, ettei asiasta aiheutunut välitöntä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lupamääräyksen 6 mukaisesti uuden lantalan on oltava rakennettuna ennen kuin eläinten määrää lisätään eläinsuojassa. Väite siitä, että pohjavedelle olisi aiheutunut seurauksia, on
perusteeton. Uudessa nitraattiasetuksessa (valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta [1250/2014]) määrätään, että kaikkien rakennettavien lantaloiden on oltava katettuja. Lupamääräyksen 6 mukaisesti rakennettavan lantalan on oltava katettu. Eläinsuojassa kertyvä lanta on kuivikelantaa, jossa virtsa on imeytetty kuivikkeeseen. Lannan koostumus on kiinteä. Täten ei ole vaaraa, että lantaa valuisi maastoon ja siitä edelleen mereen. Ympäristönsuojeluviranomainen soveltaa eläinsuojassa kertyvän lantamäärän ja lantavarastojen tilavuudentarpeen arvioinnissa valtioneuvoston eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta antaman asetuksen (1250/2014) liitteessä 1 annettuja lantavarastojen vähimmäistilavuuksia. Vähimmäistilavuudet annetaan erikseen lypsylehmille, emolehmille, hiehoille, lihanaudoille ja sonneille sekä lehmä- ja sonnivasikoille. Muistutuksen allekirjoittajien tulee huomioida, ettei lannoitteiden käyttö pelloilla lisäänny laajennuksen myötä. Laajennuksen seurauksena peltojen lannoittamisessa väkilannoitteet korvataan käytännössä luonnonlannoitteilla, mistä on selvää ympäristöllistä etua. Muistutus on huomioitu lupamääräyksissä 3-8 ja 11-18. Mielipiteenilmaus Ympäristönsuojelutoimisto on 11.9.2015 yhdessä mielipiteen ilmaisseen ja toiminnanharjoittajan kanssa tehnyt paikkakatselmuksen mielipiteen ilmaisseen kiinteistöllä sijaitsevan pelto-ojan, selkeytyskuopan ja talousvesikaivon ympäristöön. Pellon reunalta on 175 metriä selkeytyskuoppaan ja 280 metriä talousvesikaivoon. Pelto-ojasta ei johdeta vettä metsäojaan, joka laskeutuu mielipiteen ilmaisseen kiinteistöllä sijaitsevaan selkeytyskuoppaan, vaan vesi imeytetään metsäalueella noin 70 metrin päähän metsäojasta. Todennäköisyys, että mielipiteen ilmaisseen kiinteistön pohjavesi huonontuisi sen seurauksena, että peltoja lannoitetaan luonnonlannoitteilla, arvioidaan vähäiseksi etäisyys ja peltojen lannoittamisen ajankohdat huomioon ottaen. Valtioneuvoston eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) antaman asetuksen 10 :ssä määritetään suojavyöhykkeet talousvesikaivojen ja lähteiden ympärillä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittämisen yhteydessä. Suojavyöhykkeen on oltava 30-100 metriä riippuen maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Mielipiteen ilmaisseelle on ehdotettu, että selkeytysaltaassa oleva tiiliputkiojan aukko suljettaisiin ja että muoviputken aukkoon laitetaan verkko, jonka silmäkoko on nykyisen verkon silmäkokoa isompi. Mielipiteenilmaus on huomioitu lupamääräyksessä 11. Ehdotuksen perustelut Lupaharkinnan perusteet Ympäristönsuojelulain (527/2014) ja jätelain (646/2011) sekä näiden lakien nojalla annettujen asetusten asettamat vaatimukset täyttyvät, jos toimintaa harjoitetaan hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti. Myös
luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja sen nojalla annetut määräykset on otettu huomioon päätöksessä. Luvan myöntämisedellytykset Toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920)17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Edellytykset luvan myöntämiselle ympäristönsuojelulain (527/2014) 49 :n mukaisesti täyttyvät. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1-2: Yleisistä velvoitteista säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 6-8 :ssä. Lupamääräykset 3-8: Määräykset on annettu maaperän ja pohja- ja pintaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja ympäristönäkökulmasta katsottuna parhaiden käytänteiden vaatimusten täyttämiseksi lannan varastoinnissa ja käsittelyssä. Valtioneuvoston eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta antaman asetuksen (1250/2014) 5 :ssä säädetään vaatimuksesta, joka koskee 12 kuukauden aikana kertyvän lannan varastointikapasiteettia ja laidunkauden enimmäispituutta. Rakenteellisista vaatimuksista säädetään asetuksen 7 :ssä. Lantavarastojen yhteenlasketun varastointikapasiteetin ja rakennettavan lantalan mitoitusvaatimuksen määrittämisessä on käytetty asetuksen liitteen 1 vähimmäisohjearvoja. Lupamääräykset 9-11: Käyttämällä eläinsuojassa kertyvää lantaa ensisijaisesti omien vilja- ja nurmiviljelysten lannoitteena luodaan kiertokulku, jossa merkittävä osa ravinteista palaa uudelleen maaperään. Väkilannoitteiden käytön tarve vähenee tai loppuu kokonaan. Levitysalan tarve on määritelty Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010 -oppaan sivuilla 59-60 olevan laskentamallin pohjalta (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, Ympäristöministeriö 2010). 4 kuukauden laidunkausi on huomioitu 50-prosenttisesti. Ilmoitusvelvollisuudesta lannan luovutuksen yhteydessä säädetään valtioneuvoston eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta antaman asetuksen (1250/2014) 9 :ssä. Noudattamalla valtioneuvoston eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta antaman asetuksen (1250/2014) 10-11 :n määräyksiä ja maatalouden ympäristötukijärjestelmän sitoumusehtoja rajoitetaan ravinteiden hajapäästöjä pelloilta vesistöihin ja noudatetaan talousvesikaivojen ja pohjaveden suojelua. Lupamääräykset 12-13: Määräykset on annettu maaperän ja pohja- ja pintaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja ympäristönäkökulmasta katsottuna parhaiden käytänteiden vaatimusten täyttämiseksi eläinten pidossa. Rakenteellisista vaatimuksista säädetään valtioneuvoston eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta antaman asetuksen (1250/2014) 7 :ssä.
Lupamääräykset 14-15: Jaloittelualueita on hoidettava siten, ettei pinta- ja pohjavesiin aiheudu ravinnepäästöjä. Sellaiset jaloittelutarhat, joissa on vaihdettava pohja (kuiviketta tai haketta) ovat osoittautuneet muilla eläintiloilla erittäin toimiviksi. Lupamääräykset 16-18: Välttämällä liiallista laiduntamista vähennetään pintavesien valumisen ja eroosion riskiä. Talousvesikaivoihin, naapurin asuinrakennuksiin tai vapaa-ajan asuntoihin on perusteltua jättää vähintään 20 metrin suojaetäisyys kaivoveden saastumisen ja naapureiden kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Pysyvien ruokinta- ja juomapaikkojen rakenteellisista vaatimuksista säädetään 1.1.2016 alkaen valtioneuvoston eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta antaman asetuksen (1250/2014) 7 :ssä. Lupamääräykset 19-21 on annettu jätelain toiminnalle asettamien vaatimusten täyttämiseksi. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 58 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Vaarallisen jätteen kirjanpitovelvollisuudesta säädetään jätelain (646/2011) 118 :ssä. Kuolleiden eläinten käsittelyä koskeva määräys on perusteltu terveyshaittojen, tartuntojen leviämisen ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Lupamääräys 22: Talousjätevesien puhdistamisvelvollisuudesta säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 155 :ssä. Lupamääräykset 23-24: Käsittelemällä ja säilyttämällä polttonesteitä, öljyjä, kasvinsuojeluaineita ja muita ympäristölle haitallisia kemikaaleja huolellisesti ehkäistään terveydelle tai ympäristölle aiheutuvaa haittaa tai vahinkoa. Tarkistamalla polttonestesäiliöiden kunto säännöllisesti ja sijoittamalla säiliöt tiiviille alustalle ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellosta säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 16-17 :ssä. Lupamääräys 25: Normaalista poikkeavista tilanteista ja tilanteista, joista voi aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle, on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, niin että viranomainen voi tiedottaa ja antaa neuvoja asiasta sekä varmistua oikeisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä. Toiminnanharjoittajan ilmoitusvelvollisuudesta ja velvollisuudesta ryhtyä viivytyksettä tarvittaviin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 14 ja 123 :ssä. Toiminnan valvontaa varten ja sitä varten, että tarvittaessa voidaan antaa määräyksiä toiminnan päättymisen yhteydessä tarvittavista toimenpiteistä, on perusteltua antaa valvontaviranomaiselle lupamääräysten 26-29 mukaista informaatiota. Lupamääräys 30: Lupapäätöksen päätösosasta on käytävä ilmi tarpeelliset ehdot toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä toiminnan päättyessä.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen vaaditaan lupa. Hakemus lupamääräyksien tarkistamiseksi on tehtävä valvontaviranomaisen kehotuksesta. Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Eläinsuojan toiminnan laajentaminen on sallittua lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11-12, 14-17, 19-20, 22-23, 29, 35, 39, 42-44, 48-49, 52-53, 58, 62, 83-85, 87, 96, 123, 155, 170, 172, 190-191, 198, 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 8, 11, 14-15, 20 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 5, 7, 9-13 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) 1 Jätelaki (646/2011) 8, 12-13, 15, 29, 72, 118-119, 121-122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 20 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Käsittelymaksu Hakijalta laskutetaan hakemuksen käsittelystä 1 500 euroa kaupunginvaltuuston 9.12.2014 hyväksymän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti. Lupahakemuksesta tiedottaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Ympäristölautakunta tiedottaa yleisölle lupapäätöksestä kuuluttamalla päätöksestä 30 päivän ajan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja kaupungin verkkosivuilla. Päätös Hakijat Kopio päätöksestä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liedon kunnan ympäristöterveydenhuolto Paraisten kaupungin rakennusvalvonta / Kenneth Koskinen Ilmoitus päätöksestä Osalliset, joille on annettu tiedoksi hakemusta koskeva kuulutus Muistutuksen ensimmäinen allekirjoittaja
Mielipiteenilmauksen allekirjoittajat Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava hallinto-oikeuteen viimeistään 30 päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä lukien. Valitusoikeus on: - osallisella - rekisteröidyillä yhdistyksillä tai säätiöillä, jonka tarkoituksena on ympäristönsuojelun, terveydensuojelun tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla tai muilla kunnilla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - valtion valvontaviranomaisella sekä toiminnan sijaintikunnan ja toiminnan vaikutusalueella sijaitsevan kunnan kunnallisella ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.