OPS osa 1 1. OPETUSSUUNNITELMA Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon perusopetuksen yhtenäisyys. Opetussuunnitelman perustana ovat Perusopetuslaki ja asetus Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusteista Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman vahvistaa opetuksen järjestäjä. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa huomioidaan suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on aatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.
Huoltajille ja sidosryhmille kohdistetussa kyselyssä nousivat perusopetuksen keskeisiksi arvoiksi seuraavat: Eettiset arvot ja arvostukset: Rehellisyys Tasa-arvo ja toisten huomioonottaminen Hyvät tavat Ympäristöarvot ja arvostukset: Luonnon kunnioittaminen Vastuullinen toiminta ympäristössä Luontoelämykset Kulttuuriarvot: Oman elinpiirin arvostaminen Medialukutaito Suhtautuminen yhteiseen omaisuuteen 2.2. PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetus antaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saa valmiudet jatkoopintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetus tukee jokaisen
oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuriperintöä sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3. PERUSOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokilla 3-6 opitaan työskentelyn monimuotoisuutta ja yhteistyökykyä mm. toimimalla erilaisissa ryhmissä. Oppiainekokonaisuuksien hahmottaminen ja tavoitteellinen opiskelu on erityisenä tehtävänä. Vastuun ottaminen omasta menestymisestä opettajien ja kasvattajien tukemana on luokkatason tavoitteena. Vuosiluokilla 1-6 opetuksen painopistealueita ovat liikuntakasvatus, ympäristökasvatus sekä ilmaisu- ja kädentaidot. Vuosiluokat 7-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jolloin perusopetuksen tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Tällöin nuorta tuetaan murrosiän kehitysvaiheessa hyväksyvässä, kannustavassa, virikkeisessä ja turvallisessa oppimisympäristössä. Nuoresta tulee tiedollisesti, taidollisesti ja emotionaalisesti kykenevä kohtaamaan luottavaisin mielin jatko-opintojen, työelämän ja yhteiskunnan haasteet. Vuosiluokilla 7-9 opetuksen painopistealueita ovat liikunta-, ympäristö-, yrittäjyys-, kansainvälisyys- ja viestintäkasvatus sekä vuorovaikutustaidot. 2.4. PERUSOPETUKSEN RAKENNE
Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti. Oppiaineiden sisällöissä määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja opintokokonaisuuksien sisällöt. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen on tietojen ja taitojen jatkuvaa rakentumista, jota tapahtuu ohjatusti, itsenäisesti ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Oppija oppii uutta tietoa sekä oppimis- ja työskentelytapoja, joilla pyritään elinikäiseen oppimiseen. Oppiminen perustuu oppijan aiempiin tietoihin, motivaatioon, aktiivisuuteen sekä oppimis- ja työskentelytapojen hallintaan. Tavoitteena on konstruktivistinen oppimiskäsitys. Oppimiseen sisältyy aktiivista, tavoitteellista, joko itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua. Oppimisen kautta ymmärretään kulttuuria, sen merkityksiä ja se mahdollistaa yhteiskunnan toimintaan osallistumisen. 3.2. OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristö on sekä fyysisten että psyykkisten rakenteiden kokonaisuus. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat ihmiset, rakennukset ja tilat, opetusvälineet, oppimateriaalit, lähiympäristö ja luonto. Psyykkinen oppimisympäristö puolestaan muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista.
Oppimisympäristö tukee oppijan motivaatiota, aktiivisuutta, itseohjautuvuutta, luovuutta ja monipuolisia työtapoja. Keskeisen fyysisen oppimisympäristön muodostavat oman koulun tarjoamat tilat, sen nimikko- tai aineluokat ja erikoisluokat sekä muut koulun päivittäiseen toimintaan liittyvät tilat. Lähiympäristön tarjoamat luonto- ja liikuntaympäristöt kuuluvat oppimisympäristöihin oleellisena osana. Koulun ulkopuolisen opetuksen yhteydessä oppimisympäristö laajenee: hyödynnetään yritysten ja julkisen sektorin tarjoamia mahdollisuuksia. Fyysiseen ympäristöön kuuluvat merkittävänä osana kaikki kouluyhteisön jäsenet sekä sidosryhmien henkilöt, jotka pienissä kouluissa muodostavat tutun ja turvallisen perustan oppimiselle ja luovat pohjaa oppilaan kognitiiviselle, emotionaaliselle ja sosiaaliselle kehittymiselle. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ilmapiiri sekä opettajalle että oppilaille. Vastuu kuuluu kaikille yhteisössä työskenteleville. Oppimisympäristö on pyritty tekemään fyysisesti turvalliseksi ja viihtyisäksi sekä oppilaan terveyttä tukevaksi. Opetustiloja ja opiskeluvälineitä käytetään joustavasti siten, että ne edesauttavat monipuolisten opetusmenetelmien ja työskentelytapojen käyttämistä. Työtapojen vaihteleva käyttö virittää oppimishalun ja tukee sekä oppilaiden keskinäistä että oppilaan ja opettajan välistä vuorovaikutusta. Työvälineet, materiaalit ja kirjastopalvelut ovat oppilaan käytettävissä niin, että hän voi opiskella aktiivisesti ja myös itsenäisesti. Oppimisympäristön varustuksessa huomioidaan myös tietoyhteiskunnan asettamat vaatimukset. 3.3. TOIMINTAKULTTUURI Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit, arvot, periaatteet ja kriteerit. Käytännöt tukevat koulun kasvatus- ja opetustyön tavoitteita. Oppilaista pyritään pitämään hyvää huolta ja samalla heitä kasvatetaan sisäiseen yrittäjyyteen eli ottamaan vastuuta omasta työstään ja työympäristöstään. Kaikessa toiminnassa korostetaan hyviä tapoja, yhteistyötaitoja sekä avointa vuorovaikutusta ja viestintätaitoja. 3.3.1. Tiedottaminen
Oppilaille ja heidän huoltajilleen tiedotetaan lukuvuoden alussa koulun käytänteistä kirjallisella tiedotteella. Luokanvalvojat/luokanopettajat ja rehtori käyvät koulutyön periaatteet läpi oppilaiden kanssa jokaisen lukuvuoden alussa. Tarvittaessa informaatiota täydentävät lukuvuoden kuluessa suullisesti ja kirjallisesti luokanvalvojat tai luokanopettajat, rehtori, opinto-ohjaaja sekä muut opettajat tai kanslisti. Huoltajille tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja heitä kuullaan vanhempainilloissa, joita järjestetään sekä kaikkien koulujen yhteisinä että koulukohtaisina ja luokka- ja luokkatasokohtaisina. Erityistä huomiota kiinnitetään perusopetuksen nivelkohtiin liittyvään tiedottamiseen kunnan sisäisen saattomallin mukaisesti. Vanhempainiltoihin lähetetään kutsu paikallislehden ilmoituksena tai henkilökohtaisena kutsuna. Huoltajiin ollaan myös tarvittaessa yhteydessä puhelimitse tai henkilökohtaisten tapaamisten avulla. Oppilaat selvittävät poissaolonsa luokanvalvojalle tai -opettajalle. Kirjallisessa selvityksessä tulee olla huoltajan allekirjoitus. Huoltaja myös pyytää poissaololuvan etukäteen tiedettyä poissaoloa varten luokanvalvojalta tai -opettajalta (1-3 pv) tai rehtorilta (yli 3 pv, kirjallisena). Huoltajalta pyydetään allekirjoitus kaikkiin todistuksiin. Huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden tiedottamisessa hyödynnetään tietoverkkoja. Opettajia ja koulun muuta henkilökuntaa informoidaan koulutyön kulkuun liittyvistä asioista opettajainkokouksissa ja yhteisten asioiden hoitoon liittyvissä palavereissa, henkilökohtaisesti kirjallisessa tai suullisessa muodossa sekä ilmoitustaulujen avulla. Koulutyön sujumisesta kerätään henkilökunnalta kevätlukukaudella palaute kirjallisena kansliaan tulevan lukuvuoden suunnittelun pohjaksi. Lukuvuoden aikana käydään työnkuvaan, työilmapiiriin ja koulun toimintaan liittyviä kehityskeskusteluja. 3.3.2. Työskentely Kaikki opettajat osallistuvat rehtorin johdolla lukuvuoden aikaisen työskentelyn ja kaiken muunkin koulutyön suunnitteluun. Myös oppilaskuntaa kuullaan. Suunnittelupäivänä käydään kouluittain läpi tulevan vuoden työsuunnitelma ja sovitaan siihen liittyvistä käytännöistä. Sivistyslautakunta hyväksyy vuosittaisen työsuunnitelman. Vakiintuneeseen yhteistyöhön kuuluvat opettajainkokoukset (ylemmillä luokilla jakson loputtua, alemmilla luokilla tarpeen mukaan), yhteisten asioiden hoitoon liittyvät neuvottelut ja keväisin talousarvioehdotuksen tekeminen.
Jokapäiväisessä työskentelyssä noudatetaan sivistyslautakunnan vahvistamia koulukohtaisia järjestyssääntöjä, joiden laatimiseen myös oppilaskunta on osallistunut. Ennen järjestyssääntöjen vahvistamista on pyydetty lausunto opettaja- ja oppilaskunnan lisäksi myös koulun muulta henkilökunnalta ja vanhempainyhdistykseltä. Järjestyssäännöillä luodaan turvalliset ja oikeudenmukaiset puitteet arkipäivän toimintaan. Niitä noudattamalla jokainen työyhteisön jäsen toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita käytännössä. 3.3.3. Valinnaisten kielten opiskelu Valinnaisten A2- ja B2-kielten valinta opinto-ohjelmaan on sitova. A2-kielen opinnot voi keskeyttää vain erittäin heikon opintomenestyksen takia siirryttäessä kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle. B2 kielen valinnut sitoutuu opiskelemaan kyseistä kieltä yhdeksännen luokan loppuun asti. 3.3.4. Oppituntien ulkopuolinen toiminta Oppituntien ulkopuolisen kasvatus- ja opetustyön tarkoituksena on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä, opettaa hyvien tapojen merkitystä, tutustuttaa omaan henkiseen ja aineelliseen kulttuuriperintöön, auttaa oppilaita hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista sekä kehittää viestintä- ja yhteistyötaitoja. Koulujemme vakiintuneita tapahtumia ovat mm. seuraavat: Joulujuhlat Lukukausien päätöstilaisuudet Avoimien ovien päivät Teemapäivät ja kulttuuritapahtumat Tapahtumat määritellään tarkemmin vuosittaisessa työsuunnitelmassa. 7. - 9. luokilla järjestetään työelämään tutustuttamisen jaksoja. Tutustumisen kohteena voivat olla koulun omat työympäristöt tai lähiympäristön yritykset ja yhdistykset. TET-jaksojen laajuudesta ja ajankohdasta sovitaan vuosittain työsuunnitelmassa. Oppilaanohjaaja ja oppilaat sopivat tutustumiskohteet oppilaskohtaisesti.
Ylemmille luokille järjestetään mahdollisuus tutustua paikkakunnan virastoihin, toimistoihin ja yrityksiin sekä lähiseutujen ammattioppilaitoksiin. Opetusryhmät voivat järjestää leirikouluja ja opintoretkiä vuosittaisen työsuunnitelman mukaan ja määrärahojen puitteissa. Luokanopettajat/luokanvalvojat toimivat yhdessä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa luokkakohtaisten opintoretkien suunnittelijoina. Opintoretkiä voidaan tehdä myös ryhmä- ja ainekohtaisesti. Valtakunnallisia teema-aiheita ja työsuunnitelmassa päätettäviä aihekokonaisuuksiin liittyviä teemoja käsitellään oppituntien rajat ylittävästi teemapäivien/-viikkojen avulla. Työsuunnitelmassa varataan 7. - 9. luokkien oppilaille mahdollisuus osallistua päivätyökeräykseen. 3.3.5. Yhteistyötahot Perusopetuksen yhteistyökumppaneita ovat mm. Puolangan lukio, kansalaisopisto, maakunnan muut koulut, perusturva, seurakunta, kyläyhdistykset, eri viranomaiset ja yrittäjät. Uusia yhteistyökumppaneita hankitaan toiminnan kehittämisen myötä. 3.3.6. Itsearviointi Koulun itsearviointi tähtää koulutuspalvelujen laadun varmistamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Itsearvioinnin tehtävänä on tunnistaa koulun tila ja kehittämistarpeet monipuolisesti ja samalla vahvistaa koulun profiloitumista ja parantaa toimintaedellytyksiä. Itsearvioinnin kohteeksi valitaan eri toiminnan alueita niin, että pitkällä aikavälillä mahdollisimman monet osa-alueet tulevat arvioitaviksi. Valtakunnallisten arviointikokeiden tulokset, päättötodistuksen saaneiden keskiarvot ja jatko-opintoihin sijoittuneiden osuus ovat merkittäviä itsearvioinnin välineitä opetuksen tuloksia arvioitaessa. Jatkuvaan itsearviointiin antavat materiaalia myös poissaolojen sekä kurssi- ja luokkatason arvosanojen säännöllinen seuranta. Kukin opettaja arvioi omaa työtään lukuvuoden edetessä. Lukujärjestyksistä ja kurssijärjestyksistä pyydetään vuosittain palautetta opettajilta. Luokkaopetuksen ja kurssien sisällöistä ja työmenetelmistä kukin opettaja voi pyytää palautetta opettamiltaan oppilailta joko kirjallisesti tai suullisesti esim. palautekeskustelujen avulla.
Tyytyväisyyttä koulujen tarjoamiin palveluihin arvioidaan muutaman vuoden välein järjestettävällä asiakaspalautekyselyllä, joka kohdistetaan oppilaille, vanhemmille ja koulun sidosryhmille. Perusopetuksen järjestämisen eri osa-alueet - henkilöstön hyvinvointi, strateginen suunnittelu, asiakassuuntautuneisuus, toiminnan tulokset, prosessien hallinta, johtajuus, tiedot ja niiden analysointi, yhteiskunnalliset vaikutukset - arvioidaan Puolangan koulujen arviointisuunnitelman mukaisesti. 3.3.7. Oppilaskunta 7. - 9. luokilla toimii oppilaskunta, jonka tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyötä sekä ottaa kantaa oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemiseen. Toiminta tukee oppilaiden kehittymistä omatoimisiksi, aloitteellisiksi, yhteistyökykyisiksi ja osallistuviksi kansalaisiksi ja kasvattaa heitä huomioimaan kestävän kehityksen merkitystä yhteisössä. Tukioppilastoiminta on osa oppilaskunnan toimintaa. Oppilaskunta tekee yhteistyötä lukion oppilaskunnan kanssa. Oppilaskuntatoimintaa voidaan laajentaa koko perusopetukseen. 3.4. TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään kullekin oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on virittää halu oppia, kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, tavoitteellisia työskentelytaitoja, itsearviointia, sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Oppijan erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat pyritään ottamaan huomioon. Kun opetetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa huomioidaan myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 4. OPPILAAN ARVIOINTI 4.1. ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA 4.1.1. Arvioinnin tehtävä ja periaatteet
Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arviointi on jatkuvaa, monipuolista ja tavoitteellista. Arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista sekä perustua monipuoliseen näyttöön. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. 4.1.2. Oppilaan arviointi opintojen aikana Oppilasarvioinnin kohteena ovat käyttäytyminen, työskentely ja oppimistulokset. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta oppilaalle ja hänen huoltajalleen kaikilta koulun perustehtävien alueilta opintojen aikana. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Sen pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Oppilasta arvioidaan suullisesti, erilaisin tiedottein ja todistusten avulla. Lisäksi voidaan käydä arviointikeskusteluja yhdessä oppilaan, huoltajan ja opettajien kanssa. Oppilasta kannustetaan itsearviointiin. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Tavoitteena on, että oppilas oppii asettamaan opiskelulleen tavoitteita ja tunnistamaan omaa edistymistään. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi, tuntijaon nivelkohtaan, oppilaan arvioinnin tueksi. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa se on perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Todistukset Oppilaalle annetaan lukuvuoden lopussa lukuvuositodistus. Syyslukukauden lopussa annetaan 1-6 luokilla välitodistus. Luokilla 1-3 käytetään sanallista arviointia, luokilla 4-6 numeroarviointia. Luokilla 7-9 jaksotodistus, jossa käytetään numeroarviointia, toimii välitodistuksena.
Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset muodostavat lukuvuositodistuksen. Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistukseen liitetään koulun tuntijako sekä kuvaus opetuksen painotuksista. Käyttäytymistä ei merkitä erotodistukseen. Muut todistukset: 1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta 2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. 3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta Perusopetuksessa arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta kaikki oppiaineet erillisellä sanallisella tai numeroarvosanalla niillä luokkaasteilla, joilla oppiaineita opetetaan. Vuosiluokilla 1-4 ympäristö- ja luonnontiedosta annetaan yksi arvosana. Vuosiluokilla 5-6 arvioidaan biologia ja maantieto yhdellä arvosanalla, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7-9 annetaan biologiasta, maantiedosta, fysiikasta, kemiasta ja terveystiedosta sekä historiasta ja yhteiskuntaopista erillinen arvosana. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kohdassa 7.2. mainitut oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Oppilas, joka on saanut oman uskonnon opetusta, saa arvioinnin myös uskonnosta, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.
Jos oppilaan oppitunneista vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, todistuksessa tulee mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet. Perusopetuksen todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot: Todistuksen nimi Opetuksen järjestäjän nimi Koulun nimi Oppilaan nimi ja henkilötunnus Todistuksen antamispäivä Allekirjoitus Arvio oppilaan käyttäytymisestä Arvio oppilaan edistymisestä oppiaineittain tai aineryhmittäin Oppilaan opinto-ohjelma Arviointiasteikko (numeroarvostelussa) Mukautetun opetuksen arvosana tähdellä varustettuna (*) Merkintä, että todistus on Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukainen Lukuvuositodistukseen merkitään tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jäämisestä. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. Kurssiarviointi Lukuvuosi jakaantuu kuuteen noin kuusi viikkoa kestävään jaksoon. Aineiden oppimäärät jakaantuvat kursseihin, joiden laajuus on noin 38 oppituntia. Kurssin alkaessa opettaja keskustelee oppilaiden kanssa kurssin sisällöistä ja tavoitteista sekä selittää, mistä osa-alueista kurssin arvosana muodostuu. Opettaja arvioi oppilaidensa opintomenestyksen välittömästi kurssin päätyttyä. Arvioinnin tueksi ja palautteen saamiseksi voidaan pitää kokeita.
Numeroarvostelun arvosana-asteikko: 10 (erinomainen), 9 (kiitettävä), 8 (hyvä), 7 (tyydyttävä), 6 (kohtalainen), 5 (välttävä), 4 (hylätty). Kurssi on hyväksytysti suoritettu, mikäli kurssin arvosana on 5 tai enemmän. Kurssin suoritus on hylätty, jos kurssin arvosana on 4. Sanallinen arvio: Sanallisesti voidaan arvioida tietojen ja taitojen saavuttamista oppiaineen eri osa-alueilla sekä työskentelyä ja käyttäytymistä. Sanallista arviointia käytettäessä todistuksesta tulee ilmetä, onko oppilaan opiskelema kurssi suoritettu hyväksytysti vai onko suoritus hylätty. Kurssin sanallisessa arvioinnissa on siten aina mukana suoritusmerkintä: hyväksytty tai hylätty. Sanallinen arviointi voi myös täydentää numeroarvostelua. Numeroin arvioidaan kaikki yhteiset aineet ja kaikki vähintään kahden kurssin valinnaisaineet. Oppilasta, jonka äidinkieli on muu kuin suomen kieli, voidaan arvioida sanallisesti kaikissa oppiaineissa koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta. Oppilaanohjausta ei arvioida numeroin, vaan sanallisella maininnalla. Antaessaan kurssiarvosanaa opettaja voi painottaa jotain kurssin osa-aluetta tai jotain oppilaan antamaa näyttöä ja ottaa sen positiivisena ja arvosanaa korottavana seikkana huomioon. Arvioinnin siirto: Ellei oppilaan kurssisuoritusta voida luotettavasti arvioida kurssin päättyessä, kurssiarvostelua siirretään, kunnes riittävä peruste arvioinnille on saatu. Hylätyn kurssiarvosanan korottamiseksi oppilas voi osallistua kurssin uusintakuulusteluun uusintakuulustelupäivinä. Uusintakoe suoritetaan aineenopettajan antamien ohjeiden mukaisesti. Koe voi olla kirjallinen, suullinen tai muu näyttö. Se voi kattaa koko kurssin tai kohdistua kurssin niihin alueisiin, jotka aiheuttivat hylätyn arvosanan. Hyväksyttyä kurssia ei voida uusia. Opinnoissa eteneminen
A. Vuosiluokan mukainen Luokalta siirto Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Vuosiluokilla 7 9 oppilas on suorittanut hyväksytysti vuosiluokan oppimäärän oppiaineissa, kun vähintään puolet oppiaineen kursseista on hyväksytysti suoritettu eikä oppilaalla ole kahta peräkkäistä hylättyä kurssia. Luokalle jääminen Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuoden oppimäärän suorituksensa yhdessä tai useammassa oppi-aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät opettajat ja rehtori yhdessä. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on tarpeen yleisen koulumenestyksen vuoksi, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia. Tällöin on huoltajalle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Luokalle jäävän oppilaan opintosuoritukset tältä vuosiluokalta raukeavat. Ehdollinen päätös Jos oppilaan suoritus on hylätty yhden tai useamman oppiaineen lukuvuoden oppimäärässä, voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös, jossa mainitaan ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Ellei oppilas suorita hyväksytysti saamiaan ehtoja, hän jää luokalle. B. Oman opinto-ohjelman mukainen Kunkin oppiaineen oppimäärän kurssit on jaettu opintokokonaisuuksiin siten, että oppiaineen kunkin vuosiluokan kurssit muodostavat aina yhden opintokokonaisuuden, ellei oppiaineen opintosuunnitelmassa ole opintokokonaisuuksia toisin määrätty.
Valinnaisissa aineissa opintokokonaisuus muodostuu oppilaan opinto-ohjelmaansa valitsemista oppiaineen vuosiluokan kursseista. Oppilas voi edetä opinnoissaan huoltajan anomuksesta rehtorin luvalla vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta myös oman opinto-ohjelman mukaisesti seuraavilla ehdoilla: Opinto-ohjelma on laadittu yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Oppilas voi aloittaa oppiaineen seuraavan opintokokonaisuuden suorittamisen vasta, kun edellinen opintokokonaisuus on suoritettu hyväksytysti. Opintokokonaisuus on hyväksytysti suoritettu samoilla ehdoilla kuin oppiaineen vuosiluokan oppimäärä. Oppiaineen pakolliset ja valinnaiset kurssit ovat koulun tuntijaon mukaiset. Oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Vuosiluokalle jättäminen ja siitä seuraava opintosuoritusten raukeaminen voi tulla kysymykseen vain yleisen koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla opiskeleva oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai eroaa koulusta. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos HOJKS:ssa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia HOJKS:ssa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Mikäli oppilas jossakin oppiaineessa opiskelee mukautetun opetussuunnitelman mukaan, voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla sekä päättöarvioinnissa. Mikäli päättötodistuksessa tällöin käytetään numeroarvostelua, varustetaan arvosana tähdellä (*). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin sen mukaan, mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain arviointi perustuu HOJKS:ssa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat: Motoriikka Kieli ja kommunikaatio Sosiaaliset taidot Päivittäiset toimintojen taidot Kognitiiviset taidot Arvioinnin perustuu oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin. Siinä otetaan huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. Oppilaan arvioinnissa kuullaan oppilasta kuntouttavia tahoja sekä oppilaan huoltajia. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito. Oppilaan arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puuttumisesta huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.
4.1.3. Käyttäytymisen arviointi Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Siksi myös oppilaan käyttäytymiselle tulee asettaa tavoitteet. Oppilasta tulee ohjata tavoitteisiin pyrkimisessä ja arvioida tavoitteiden saavuttamisessa. Käyttäytymisen arviointi on jatkuvaa, ja se on luonnollinen osa koulun päivittäistä työtä. Käyttäytymistä voidaan arvioida myös oppilaan, hänen huoltajansa ja opettajan yhteistyönä. Arvioinnin kohteet Ihmisten ja ympäristön huomioonottaminen Oman ja toisten työn arvostaminen Sääntöjen tunteminen ja noudattaminen Arviointitapa Numeroarvostelu tai sanallinen arvio tai molemmat yhdessä Arvioidaan lukuvuositodistuksessa, jos numeroarvostelu Arvioidaan lukuvuositodistuksen liitteessä, jos sanallinen Voidaan arvioida myös välitodistuksessa kolmannen jakson jälkeen Arviointitapa ja -kerrat päätetään vuosittain työsuunnitelmassa. Käyttäytymisen arviota ei merkitä ero- eikä päättötodistukseen. ARVIOINNIN PERUSTEET Erinomainen 10
Sen lisäksi, mitä edellytetään kiitettävään arvosanaan, oppilas on suhteessa muihin oppilastovereihin ja muihin kouluyhteisön jäseniin esimerkiksi kelpaava. toimii aktiivisesti myönteisen työilmapiirin saavuttamiseksi. ohjaa myönteisesti myös muita järjestyssääntöjen noudattamisessa ja tuntemisessa. osoittaa oma-aloitteisuutta yleisen järjestyksen ja siisteyden ylläpitämisessä. käyttää asiallista ja kohteliasta kieltä. Kiitettävä 9 Oppilas on rehellinen, suvaitsevainen ja arvostaa kaikkia kouluyhteisön jäseniä sekä heidän työtään. on ystävällinen ja auttavainen. on vastuuntuntoinen ja noudattaa työssään siisteyttä ja turvallisia työtapoja. tuntee järjestyssäännöt ja noudattaa niitä. suhtautuu vastuuntuntoisesti sekä yksityiseen että yhteiseen omaisuuteen. noudattaa hyviä tapoja. käyttää asiallista ja kohteliasta kieltä.. Hyvä 8 Oppilas ottaa huomioon koko työyhteisön: toiset oppilaat, opettajat ja koulun muun henkilökunnan. arvostaa omaa ja toisten työtä. noudattaa yleensä sovittuja sääntöjä. käyttäytyy pääsääntöisesti hyvien tapojen mukaisesti kielenkäyttö mukaan lukien.
on tehnyt vähäisiä käytösrikkeitä, joista annettu suullinen huomautus. on rehellinen ja puhuu totta, ilmoittaa omaaloitteisesti läksyjen tekemättömyyden. asennoituu myönteisesti koulutyöhön. käyttäytyy asiallisesti myös kaikkien opettajien ja sijaisten tunnilla. Tyydyttävä 7 Suhtautumisessa muihin kouluyhteisön jäseniin on häiriötä On toisinaan vastuuntunnoton ja järjestyssäännöistä piittaamaton Aiheettomia poissaoloja Käyttäytymisrikkeitä, joista annettu suullinen tai kirjallinen huomautus tai rangaistus Ajoittain haluaa parantaa käyttäytymistään Epäasiallinen kielenkäyttö Häiritsee työrauhaa Kohtalainen 6 Suhtautuminen muihin kouluyhteisöjäseniin toisinaan uhkaavaa Vastuuntunnoton ja järjestyssäännöistä piittaamaton Pystyy ajoittain noudattamaan järjestyssääntöjä esim. häntä kiinnostavissa oppiaineissa Useita käyttäytymisrikkeitä ja rangaistuksia Aiheettomia poissaoloja Epäasiallinen kielenkäyttö Häiritsee työrauhaa
Välttävä 5 Suhtautuminen kouluyhteisön jäseniin usein uhkaava Ei pyri parantamaan käytöstään, rangaistuksilla ei tehoa Pystyy ajoittain noudattamaan järjestyssääntöjä, mutta vain häntä kiinnostavissa tilanteissa Törkeä kielenkäyttö Koulunkäynti epäsäännöllistä Häiritsee työrauhaa Hylätty 4 Ei kykene työskentelemään kouluyhteisössä 4.2. PÄÄTTÖARVIOINTI Päättöarviointi kertoo, miten oppilas on saavuttanut perusopetukselle asetetut tavoitteet eri oppiaineissa. Sen tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Nämä kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa päättöarvosanaa. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkitään: Todistuksen nimi
Todistuksen antamispäivä Koulutuksen järjestäjän nimi Koulun nimi Oppilaan koko nimi ja henkilötunnus Rehtorin allekirjoitus Yhteisten oppiaineiden ja aineryhmien sekä numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin ja numeroin Taito- ja taideaineissa sekä valinnaisissa aineissa merkitään oppiaineiden laajuus vuosiviikkotunteina Taito- ja taideaineissa opintojen laajuus merkitään viidenneltä luokalta alkaen Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä Maininta oppilaanohjauksesta ja työelämään tutustumisesta Arviointiasteikko Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin (5 10) arvosteltavat oppiaineet ovat: Äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Hyväksytty merkinnällä arvioidaan oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet sekä tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jäänyt valinnaisaine arvioidaan osallistunut merkinnällä. Jos oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty.
Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on yhteensä opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä. Päättöarviointi voi olla sanallinen, jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan. Jos tässä tapauksessa käytetään numeroarvostelua, tulee arvosana varustaa tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee merkitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilölliset oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen. 5. PERUSOPETUKSEN TUNTIJAOT 5.1. PERUSOPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN TUNTIJAKO Perusopetuksen oppiaineiden opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia)