Taiteen perusopetuksen alueellinen saavutettavuus 2012

Taiteen perusopetuksen alueellinen saavutettavuus 2012 Aluehallintovirastojen peruspalvelujen arviointi Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket i Södra Finland 1 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Julkaisija: Etelä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisun nimi: Taiteen perusopetuksen alueellinen saavutettavuus 2012, Aluehallintovirastojen peruspalvelujen arviointi Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 28/2014 ISSN 1798-8314 (PDF) ISSN 1798-8306 (nid.) ISBN 978-952-5890-48-8 (PDF) ISBN 978-952-5890-49-5 (nid.) Oulu 2014

Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Etelä-Suomen aluehallintovirasto, helmikuu 2014 Tekijät - Julkaisun nimi Taiteen perusopetuksen alueellinen saavutettavuus 2012, Aluehallintovirastojen peruspalvelujen arviointi Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Asiasanat Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta http://www.avi.fi/ aluehallintovirastot, arviointi, saavutettavuus, taiteen perusopetus Julkaisusarjan nimi ja numero Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 28/2014 Julkaisun myynti/jakaja - Painopaikka ja -aika Oulu 2014 SSN 1798-8314 (PDF) ISSN 1798-8306 (nid.) ISBN 978-952-5890-48-8 (PDF) ISBN 978-952-5890-49-5 (nid.) Sivuja 92 Hinta - Kieli Suomi Tiivistelmä Aluehallintovirastot arvioivat taiteen perusopetuksen alueellista saavutettavuutta osana peruspalvelujen arviointia. Selvitys kohdistui vuoden 2012 tilanteeseen. Arviointia varten tehdyt kyselyt suuntautuivat kuntiin ja taiteen perusopetusta antaviin oppilaitoksiin. Edellisen taiteen perusopetusta koskevan selvityksen teki Opetushallitus vuonna 2008. Taiteen perusopetus on oma koulutusmuotonsa. Taiteen perusopetuksen on noudatettava koulutuksen järjestäjän taiteenaloittain hyväksymiä opetussuunnitelmia, jotka perustuvat Opetushallituksen taiteenaloittain päättämiin opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelmissa määritellään opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt, ja ne voivat lain mukaan sisältää erilaajuisia oppimääriä. Taiteenaloja on yhdeksän: musiikki, tanssi, kuvataide, käsityö, teatteritaide, sirkustaide, sanataide, arkkitehtuuri ja audiovisuaalinen taide. Arviointi kertoo, että taiteen perusopetuksen tarjonnassa, kysynnässä ja saavutettavuudessa on suuria eroja maakuntien välillä. Taiteen perusopetus keskittyy eteläiseen Suomeen, missä sijaitsee suurin osa oppilaitoksista. Opetusta järjestävien oppilaitosten päätoimipaikkoja tai niiden sivutoimipaikkoja on Manner-Suomessa yli 900. Eri taiteenalojen opetuksen tarjonnassa ylivoimaisia ovat musiikki, kuvataide ja tanssi. Audiovisuaalisen taiteen ja arkkitehtuurin opetusta on tarjolla vähän. Taiteen perusopetuksen piirissä on tällä hetkellä vain noin 12 prosenttia taiteen perusopetuksen pääasiallisesta kohderyhmästä, eli 2 19-vuotiaista. Vain joka neljäs oppilas on poika. Taiteen perusopetus tulee säilyttää omana koulutusmuotonaan, mutta sen rakenteita on kehitettävä ja oppimäärien joustavuutta lisättävä. Eri taiteenalojen uusiin toimintakulttuureihin, monipuolisiin opetussisältöihin ja opetusmenetelmiin on panostettava. Taiteen perusopetuksen suunnitelmallista tilastointia, seurantaa, arviointia ja tutkimustyötä on tehtävä eri tahojen yhteistyönä. 3 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Presentationsblad Utgivare och datum Regionförvaltningsverket i Södra Finland, februari 2014 Författare - Publikationens titel Taiteen perusopetuksen alueellinen saavutettavuus 2012, Aluehallintovirastojen peruspalvelujen arviointi Publikationens andra versioner Nyckelord Publikationsserie och nummer Publikationen finns som nätversion http://www.avi.fi/ regionförvaltningsverken, utvärdering, tillgänglighet, grundläggande konstundervisning Publikationer från Regionförvaltningsverket i Södra Finland 28/2014 Beställningar/distribution - Tryckeri/tryckningsort och -år Uleåborg 2014 ISSN 1798-8314 (PDF) ISSN 1798-8306 (nid.) ISBN 978-952-5890-48-8 (PDF) ISBN 978-952-5890-49-5 (nid.) Pris EUR - Språk Finska Sammandrag Regionförvaltningsverken har utvärderat den regionala tillgängligheten till grundläggande konstundervisning som ett led i utvärdering av basservice. Utredningen gällde situationen år 2012. Utvärderingen grundar sig på enkäter riktade till utbildningsanordnarna och till de läroanstalter, som ordnar grundläggande konstundervisning. Utbildningsstyrelsen gjorde år 2008 den senaste utredningen som berör grundläggande konstundervisning. Grundläggande konstundervisning är en egen utbildningsform. Den grundläggande konstundervisningen följer en av utbildningsanordnaren godkänd läroplan för varje konstområde. Utbildningsstyrelsen besluter om grunderna för läroplanen, om målen och det centrala innehållet för varje konstområde. Grunderna för läroplanen kan innehålla lärokurser av olika omfattning. Det finns nio konstarter: musik, dans, bildkonst, handarbete, teaterkonst, cirkuskonst, ordkonst, arkitektur och audiovisuell konst. Utvärderingen visar att det finns stora skillnader mellan landskapen då det gäller utbud och efterfrågan samt tillgänglighet till grundläggande konstundervisning. Den grundläggande konstundervisningen är koncentrerad till södra Finland där största delen av läroanstalterna är belägna. På Fastlandsfinland finns över 900 läroanstalter som ordnar undervisning; antingen huvudläroanstalter eller filialer. Musik, bildkonst och dans förekommer överlägset mest då det gäller utbudet av undervisning inom olika konstarter. Det finns föga utbud av undervisning inom audiovisuell konst och arkitektur. I grundläggande konstundervisning deltar för närvarande endast cirka 12 procent av den huvudsakliga målgruppen 2-19 åringar. Bara var fjärde elev är pojke. Den grundläggande konstundervisningen bör bibehållas som en egen undervisningsform men strukturen bör utvecklas och flexibiliteten ökas då det gäller lärokursernas omfattning. Man bör satsa på nya verksamhetsformer och mångsidighet då det gäller innehåll och undervisningsmetoder. Systematisk statistikföring, uppföljning, utvärdering och forskning bör utföras som samarbete mellan olika aktörer inom grundläggande konstundervisning. 4 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Sisällysluettelo Kuvailulehti...3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset...6 Johdanto...8 1. Arviointitehtävä ja arviointiasetelma...10 2. Taiteen perusopetuksen lainsäädännölliset ja yhteiskunnalliset perusteet...12 3. Mitä on taiteen perusopetus?...13 4. Taiteen perusopetuksen järjestäminen ja rahoitus...15 5. Taiteen perusopetuksen yhteiskunnallinen merkitys...17 6. Aikaisemmat selvitykset taiteen perusopetuksesta...18 7. Tiedonhankinta ja arviointimenetelmät...20 8. Arvioinnin tulokset vuonna 2012...22 Taiteen perusopetuksen tarjonta... 22 Taiteen perusopetuksen kysyntä... 31 Taiteen perusopetuksen saavutettavuus... 41 9. Arvioinnista ja sen luotettavuudesta eli kriittistä loppupohdintaa...54 10. Arviointiryhmä...55 11. Tietolähteet...56 12. Liitteet...58 5 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Johtopäätökset Taiteen perusopetuksen tarjonnassa, kysynnässä ja saavutettavuudessa on suuria eroja maakuntien välillä. Yli 85 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista järjestää taiteen perusopetusta. Manner-Suomessa on yli 900 taiteen perusopetusta järjestävää oppilaitoksen päätoimipaikkaa tai niiden sivutoimipaikkaa. Lähes kolmannes taiteen perusopetuksen oppilaitosten pää- ja sivutoimipaikoista sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Lähes puolet taiteen perusopetusta järjestävistä oppilaitoksista on kuntien ylläpitämiä, runsas kolmannes rekisteröityjen yhteisöjen ja viidennes yksityisten yrittäjien ylläpitämiä. Eri taiteenalojen opetuksen tarjonnassa ylivoimaisia ovat musiikki, kuvataide ja tanssi. Audiovisuaalisen taiteen ja arkkitehtuurin opetusta on tarjolla vähän. Vain noin viidennes vastanneista oppilaitoksista käyttää opetuksessa etäyhteyksiä, lähinnä video- ja internet yhteyksiä. Taiteen perusopetus keskittyy eteläiseen Suomeen, missä on suurin osa oppilaitoksista. Poikia osallistuu taiteen perusopetukseen edelleen vähän: vain joka neljäs oppilas on poika. Tanssia ja käsitöitä harrastavat pääosin tytöt. Taiteen perusopetuksen piirissä on tällä hetkellä vain pieni osa, noin 12 prosenttia, taiteen perusopetuksen pääasiallisen kohderyhmän ikäluokasta (2 19-vuotiaat). Oppilaista suurin osa (44 prosenttia) opiskelee taiteenalaa laajan oppimäärän mukaan. Yleisen oppimäärän mukaan opiskelevia on 26 prosenttia, ja varhaisiän kasvatuksessa on 30 prosenttia. Eri maakunnissa taiteen perusopetuksen saavutettavuus on erilaista. Uudellamaalla kaikki taiteen perusopetuksen tasot (varhaisiän kasvatus, yleinen oppimäärä ja laaja oppimäärä) ovat yli 90-prosenttisesti saavutettavissa 10 kilometrin etäisyydellä. Tämä on selvästi yli Manner-Suomen keskiarvon. Kun saavutettavuutta tarkastellaan 30 kilometrin etäisyydellä, ovat maakuntien väliset erot huomattavasti pienemmät: suurimmassa osassa maakuntia saavutettavuus on tällöin selvästi yli 90 prosenttia. Lappi jää kuitenkin ainoana maakuntana alle 90 prosentin saavutettavuusluvun kaikilla taiteen perusopetuksen tasoilla. Taiteen perusopetuksesta ja sen saavutettavuudesta on saatavilla vain vähän tilastoja tutkimustietoa. 6 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Toimenpide-ehdotukset Taiteen perusopetus on säilytettävä omana koulutusmuotonaan, mutta sen rakenteita on kehitettävä ja oppimäärien joustavuutta lisättävä. Taiteen perusopetuksella ja taidekasvatuksella on merkittävä rooli lasten ja nuorten elämässä, sillä ne saavat aikaan elämyksiä ja sosiaalisia suhteita, kasvattavat itsetuntoa sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Taiteen perusopetuksen saavutettavuus on turvattava yhdenvertaisesti kaikille lapsille ja nuorille eri taiteenaloilla koko maassa. Valtion ja kuntien on kiinnitettävä huomiota erityisesti niihin taiteenaloihin ja maantieteellisiin alueisiin, joissa opetusta on tarjolla vielä vähän tai lainkaan. Opetushallituksen ja taiteen perusopetuksen oppilaitosten on panostettava taiteenalojen uusiin toimintakulttuureihin, monipuolisiin opetussisältöihin ja opetusmenetelmiin. Niillä kannustetaan lapsia ja nuoria osallistumaan enemmän taiteen perusopetukseen. Erityisesti poikia on saatava osallistumaan enemmän. Yhteistyötä oppilaitosten kesken ja muiden toimijoiden (koulut, eri alojen harrastajat ja ammattilaiset) kanssa on lisättävä. Taiteenalojen välistä yhteistyötä on lisättävä muun muassa yhteisprojektien ja -tapahtumien avulla. Eheytetty koulupäivä (Pulkkinen & Launonen, 2005) voi tuoda harrastustoiminnan osaksi koulupäivää, mikä vaikuttaa monin tavoin myönteisesti lapsen ja perheen arkielämään. Taiteen perusopetuksen oppilaitosten on lisättävä opetusteknologian käyttöä ja etäopetusta, jolloin entistä useampi lapsi ja nuori voi osallistua opetukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Koulutuksen arviointineuvoston, Tilastokeskuksen ja muiden tahojen on tehtävä taiteen perusopetuksen suunnitelmallista tilastointia, seurantaa, arviointia ja tutkimustyötä. Näin saadaan perusteltua ja ajankohtaista tietoa myös taiteen perusopetuksen monipuoliseen kehittämiseen. 7 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Johdanto Peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) mukaan aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Vuodesta 2012 lähtien peruspalvelujen arvioinnit on sovittu tehtäväksi joka toinen vuosi. Välivuosina voidaan tehdä muita ohjaavan ministeriön tarvitsemia arviointeja. Viime vuosina taidekasvatuksen merkitys on tuotu esiin monissa eri yhteyksissä ja ohjelmissa. Kaikkien lasten oikeus taiteeseen ja kulttuuriin on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan, ja hallituksen aikomuksena on vahvistaa lastenkulttuurin asemaa ja toimintaedellytyksiä sekä edistää taiteen perusopetuksen maanlaajuista tavoitettavuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa 2012 2015 lasten ja nuorten kulttuurikompetenssista luvataan huolehtia muun muassa lisäämällä taide- ja kulttuuriperintökasvatusta, vahvistamalla taito- ja taideaineiden opetusta perusopetuksen tuntijakouudistuksella sekä edistämällä taiteen perusopetuksen saavutettavuutta ja monipuolisuutta. Taiteen perusopetuksen alueellista saatavuutta ja monipuolisuutta sekä oppilaitosverkon kehitystä on tarkoitus selvittää valtakunnallisesti. Näin linjataan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön laatima, valtioneuvoston hyväksymä ja koskee vuosia 2011 2016. Myös Suomen Kuntaliiton visiossa vuodelle 2020 tulevaisuuden kunnassa taiteen perusopetus antaa mahdollisuudet syvempään oppimiseen joka puolella maata (Suomen Kuntaliitto, 2011). Taiteen perusopetuksesta on saatavilla vain vähän tietoa. Tällä hetkellä valtakunnallisesti ei ylläpidetä tilastoa, joka koottaisiin säännöllisesti ja joka kattaisi eri taiteenalat ja kaikki oppilaitokset. Tämä on koettu monessa yhteydessä puutteeksi (Kangas ja Kivistö 2011, Seirala 2012). Tietoa on ainoastaan opetustuntiperusteista valtionosuutta saavista oppilaitoksista Opetushallituksen rahoitusjärjestelmän raporteissa (www.oph.fi). Tämä selvitys päivittää joiltakin osin taiteen perusopetuksen valtakunnallista tilannekuvaa opetusta antavissa oppilaitoksissa. Vuonna 2010 toteutettiin aluehallintouudistus, jossa valtion aiempien keskeisten aluehallintoviranomaisten lääninhallitusten, työ- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistojen tehtävät koottiin kahteen monitoimialaiseen viranomaiskokonaisuuteen: aluehallintovirastoihin (6) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (15). Aluehallintovirasto edistää alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. Tässä tarkoituksessa virasto edistää muun muassa perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista sekä peruspalvelujen saatavuutta. Aluehallintouudistuksessa lääninhallitusten sivistysosaston tehtävät jakaantuivat sekä aluehallintovirastoihin että elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksiin. Vuodesta 2014 lukien opetus-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen sekä oppilaitosrakentamisen tehtävät keskitetään aluehallintovirastojen uusiin opetus- ja kulttuuritoimi vastuualueisiin. Tämän selvityksen eri taulukoissa aluehallintovirastoista (AVI) käytetään alueellisia lyhenteitä, jotka käyvät ilmi kuvasta 1. Vuonna 2012 Manner-Suomessa oli 336 kuntaa. Vuoden 2013 alussa toteutuneissa kunta- 8 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Aluehallintovirastot ja maakunnat Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI) Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme,Kymenlaakso, Etelä-Karjala Lounais-Suomen aluehallintovirasto (LSAVI) Varsinais-Suomi, Satakunta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (LSSAVI) Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa Itä-Suomen aluehallintovirasto (ISAVI) Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (PSAVI) Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu Lapin aluehallintovirasto (LAAVI) Lappi Kuva 1. Aluehallintovirastojen alueilla sijaitsevat maakunnat liitoksissa kuntien määrä väheni kuudellatoista. Kuntien lukumäärä on vähentynyt viime vuosina voimakkaasti kuntaliitosten myötä. Alueittain oli seuraavia kuntaliitoksia: Etelä-Suomessa Lohja, Karjalohja ja Nummi- Pusula yhdistyivät Lohjan kunnaksi. Suomenniemi siirtyi Itä-Suomen alueen Etelä-Savon maakuntaan. Lounais-Suomessa Kiikoisten kunta Satakunnasta liittyi Sastamalan kaupunkiin Pirkanmaan maakuntaan Länsi- ja Sisä-Suomen alueelle. Länsi- ja Sisä-Suomessa liittyivät Töysä Alavuden kuntaan ja Vähäkyrö Vaasan kaupunkiin. Itä-Suomessa tapahtui neljä kuntaliitosta: Kesälahti yhdistyi Kiteeseen, Nilsiä yhdistyi Kuopioon, Ristiina ja Suomenniemi yhdistyivät Mikkeliin sekä Kerimäki ja Punkaharju yhdistyivät Savonlinnaan. Pohjois-Suomen alueella Vihannin kunta liittyi Raahen kaupunkiin. Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii muodostivat uuden Oulun kaupungin, mutta opetustoimi yhdistyi jo 1.8.2012 lukien. 9 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

2. Arviointitehtävä ja arviointiasetelma Arviointitehtävä Opetus- ja kulttuuriministeriö määritteli koulutuksen arviointisuunnitelmassa 2012 2015 aluehallintovirastojen tehtäväksi taiteen perusopetuksen alueellisen saavutettavuuden arvioinnin. Ministeriö laatii tämän suunnitelman tarvitsemastaan ulkopuolisten tahojen suorittamasta koulutuksen arvioinnista. Tehtävä on osa aluehallintovirastojen peruspalvelujen arviointia ja perustuu aluehallintovirastojen strategisiin tulossopimuksiin 2012 2015. Aluehallintovirastot selvittivät taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaisen opetuksen kokonaistilanteen koko maassa vuodelta 2012. 10 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Arviointiasetelma Kriteerit Arviointikysymykset Indikaattorit Aineisto Taiteen perusopetuksen tarjonta Kuinka moni kunta tarjoaa taiteen perusopetusta ja kuinka paljon on taiteen perusopetusta järjestäviä oppilaitoksia? Mitä kunnan hyväksymään opetussuunnitelmaan perustuvaa taiteen perusopetusta on kunnassa tarjolla? Kuntien määrä, oppilaitosten määrä (päätoimipaikat ja sivutoimipaikat, ylläpitäjät, opetuskieli) maakunnittain ja avi-alueittain Taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitosten lukumäärät oppimäärittäin (yleinen ja laaja), taiteenaloittain, (maakunta, avi-alue) Kysely kunnat/taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset Kysely kunnat/taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset Taiteen perusopetuksen kysyntä Paljonko taiteen perusopetukseen osallistui oppilaita syksyllä 2012? Miten suuri osa 2 6 - vuotiaiden ikäluokasta osallistuu taiteen perusopetukseen? Miten suuri osa 7 13 -vuotiaiden ikäluokasta osallistuu yleisen oppimäärän mukaiseen taiteen perusopetukseen? Miten suuri osa 7 19 vuotiaista osallistuu laajan oppimäärän mukaiseen taiteen perusopetukseen? Oppilasmäärät sukupuolittain taiteenaloittain, oppimäärän ja opintojen tason (varhaisiän kasvatus, varsinainen taiteen perusopetus, aikuisten opinnot) mukaan 20.9.2012 (maakunta, avialue) Varhaisiän taiteen perusopetukseen osallistuvien osuus 2 6 -vuotiaiden ikäluokasta taiteenaloittain (maakunta, avi-alue) Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaiseen opetukseen osallistuvien osuus 7 13-vuotiaiden ikäluokasta taiteenaloittain (maakunta, avi-alue) Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaiseen opetukseen osallistuvien osuus 7 19-vuotiaiden ikäluokasta taiteenaloittain. (maakunta, avi-alue) Kysely kunnat/taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset Kysely taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset, Tilastokeskus (TK) väestötiedot Kysely taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset, TK väestötiedot Kysely taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset, TK väestötiedot Taiteen perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Miten suurelle osalle 2 6 -vuotiaista on tarjolla taiteen perusopetusta enintään 10 km:n ja miten suurelle osalle enintään 30 km:n etäisyydellä asuinpaikasta? Miten suurelle osalle 7 13 -vuotiaista on tarjolla taiteen perusopetusta (yleinen oppimäärä) enintään 10 km:n ja miten suurelle osalle enintään 30 km:n etäisyydellä asuinpaikasta? Miten suurelle osalle 7 19 -vuotiaista on tarjolla taiteen perusopetusta (laaja oppimäärä) enintään 10 km:n ja miten suurelle osalle enintään 30 km:n etäisyydellä asuinpaikasta? Miten taiteen perusopetuksessa käytetään etäyhteyksiä? Taiteen perusopetuksen järjestämispaikasta 10 ja 30 km:n säteellä asuvien osuus ikäluokasta (maakunta, avi-alue) Taiteen perusopetuksen järjestämispaikasta 10 ja 30 km:n säteellä asuvien osuus ikäluokasta (maakunta, avi-alue) Taiteen perusopetuksen järjestämispaikasta 10 ja 30 km:n säteellä asuvien osuus ikäluokasta (maakunta, avi-alue) Etäyhteyksiä käyttävien oppilaitosten määrä ja osuus Väestöruutu-aineisto TK, toimipaikkojen tiedot em. kyselyt Väestöruutu-aineisto TK, toimipaikkojen tiedot em. kyselyt Väestöruutu-aineisto TK, toimipaikkojen tiedot em. kyselyt Kysely taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille Taiteen perusopetuksen kehittäminen Mitä ideoita oppilaitoksilla on taiteen perusopetuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen? Avoimen kysymyksen vastaukset Kysely taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille 11 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

2. Taiteen perusopetuksen lainsäädännölliset ja yhteiskunnalliset perusteet Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma korostaa kulttuurin keskeistä asemaa yhteiskuntaa rakennettaessa. Taide ja kulttuuri ovat ihmisille välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus ulottuu elämän kaikille alueille. Kulttuuripalvelujen onkin oltava kaikkien kansalaisten tavoitettavissa. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992) mukaan kunnan tehtävä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan on myös järjestettävä asukkailleen mahdollisuuksia osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Omana koulutusmuotonaan taiteen perusopetuksesta säädetään puolestaan siitä annetussa laissa (633/1998) ja asetuksessa (813/1998). Kouluopetuksen ulkopuolella tapahtuvaa vapaaehtoista, erityisesti lapsille ja nuorille suunnattua taideopetusta on alettu antaa eri taiteenaloilla eri ajankohtina. Musiikin opetus alkoi jo 1800-luvun lopulla ja tanssin opetus puolestaan 1900-luvun alussa. Ensimmäinen musiikkioppilaitoslaki tuli voimaan vuoden 1969 alussa, ja tällöin yhdeksän suurinta musiikkiopistoa sai toiminnalleen valtionrahoitusta. 1970-luvulla myös kansalaisopistot saivat luvan järjestää musiikin opetusta alle 16-vuotiaille, ja käytäntö levisi sen jälkeen myös muihin taiteenaloihin. Varsinkin maaseutuopistot käyttivät tätä mahdollisuutta hyväkseen. Kuvataide- ja käsityökouluja syntyi 1980-luvulla, ja muut taiteenalat ovat tulleet myöhemmin mukaan. (Tiainen ym. 2012.) Kuitenkin ensimmäinen laki taiteen perusopetuksesta annettiin vasta vuonna 1992. Lakia uudistettiin vuoden 1999 alusta voimaan tulleella lailla (633/1998) ja asetuksella (813/1998), jotka säätelevät taiteen perusopetusta edelleen. Uudistuksessa yhdistettiin siihen asti voimassa olleet taiteen perusopetuksen säädökset eli laki taiteen perusopetuksesta ja laki musiikkioppilaitoksista. (Tiainen ym. 2012) Tämä mahdollisti tuntiperusteisen valtionosuuden myöntämisen muillekin taiteenaloille kuin musiikille. 12 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

3. Mitä on taiteen perusopetus Kuva 2. Taiteen perusopetuksen rakenne ja laajuus Taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan taiteen perusopetuksella tarkoitetaan tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään sekä hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Lain mukaan taiteen perusopetusta järjestetään ensisijaisesti lapsille ja nuorille, mutta lain nojalla on mahdollista järjestää opetusta myös aikuisille. Taiteen perusopetus on oma koulutusmuotonsa. Se on vapaaehtoista, kouluajan ulkopuolella tapahtuvaa taideopetusta, ja sitä annetaan muun muassa musiikkioppilaitoksissa, kuvataidekouluissa, tanssioppilaitoksissa, käsityökouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Kansalaisopistoissa annettava taiteen perusopetus tukee taiteen perusopetuksen alueellista tarjontaa, saatavuutta ja saavutettavuutta. Peruskoulujen taideaineiden opetus ei ole taiteen perusopetusta. Taiteen perusopetuksen on noudatettava koulutuksen järjestäjän taiteenaloittain hyväksymiä opetussuunnitelmia, jotka perustuvat Opetushallituksen taiteenaloittain päättämiin opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelmissa määritellään opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt, ja ne voivat lain mukaan sisältää erilaajuisia oppimääriä. Alle kouluikäisille tarkoitetusta varhaisiän kasvatuksesta samoin kuin aikuisten opetuksesta päätetään niin ikään koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa. 13 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Taiteenaloja on yhdeksän: musiikki, tanssi, kuvataide, käsityö, teatteritaide, sirkustaide, sanataide, arkkitehtuuri ja audiovisuaalinen taide. Taiteen perusopetuksen oppimäärät ovat yleinen oppimäärä ja laaja oppimäärä. Varhaisiän kasvatus kuuluu osana molempiin oppimääriin. Kahden oppimäärän järjestelmä on kaikilla taiteenaloilla, sanataidetta ja audiovisuaalista taidetta lukuun ottamatta. Laajan oppimäärän mukaiset opinnot sisältävät laskennallisesti 1 300 opetustuntia ja kaksi tasoa (perusopinnot tai musiikin perustaso sekä syventävät opinnot tai musiikkiopistotaso). Laaja oppimäärä tarjoaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen taiteen opiskeluun sekä antaa valmiuksia alan ammattiopintoihin tai elinikäiseen harrastamiseen. Yleisen oppimäärän mukaiset opinnot sisältävät laskennallisesti 500 opetustuntia. Yleinen oppimäärä sisältää 10 opintokokonaisuutta, ja opintoihin voi sisällyttää usean taiteenalan opintokokonaisuuksia. (Kuva 2) Koulutuksen arviointineuvoston toteuttamassa Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden ja pedagogiikan toimivuuden arvioinnissa todettiin, että jako yleiseen ja laajaan oppimäärään on osin kyseenalainen. Siksi ehdotettiin selvitettäväksi, onko kaksi oppimäärää enää tarkoituksenmukaista kaikilla taiteenaloilla, nykyisillä tuntimäärillä ja opetussuunnitelmien rakenteilla (Tiainen ym., 2012.) Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus on tarkoitus aloittaa vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat otettaisiin käyttöön seuraavana vuonna. 14 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

4. Taiteen perusopetuksen järjestäminen ja rahoitus Kuva 3. Taiteen perusopetuksen järjestäminen ja valtionosuus Koulutuksen järjestäjistä säädetään taiteen perusopetuslain 2 :ssä. Laki antaa kunnalle vapauden järjestää tai hankkia taiteen perusopetusta monella tavalla. Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta omalla päätöksellään ylläpitämissään oppilaitoksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä luvalla voivat kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt tai säätiöt järjestää taiteen perusopetusta. Ministeriö voi myös päättää, että opetusta järjestetään valtion oppilaitoksissa. Muille kuin kunnille voidaan antaa lupa järjestää taiteen perusopetusta, jos opetus on tarpeellista ja luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Luvassa määrätään kunnat, joissa opetusta järjestetään, opetuskieli, taiteenala sekä muut opetuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Taiteen perusopetusta voidaan järjestää myös kunnan kanssa tehtyjen sopimusten perusteella. Koulutuksen järjestäjä voi järjestää palvelut yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kans- 15 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

sa tai hankkia koulutuspalvelut julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä tai säätiöltä. Koulutuksen järjestäjä vastaa kuitenkin aina opiskelijalle ja valtion opetushallintoviranomaisille siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaisesti. Oppilaaksi ottamisesta taiteen perusopetukseen päättää koulutuksen järjestäjä. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Kunnat voivat kuitenkin sopia keskenään, että otettaessa opiskelijoita niiden yhteistyössä järjestämään tai rahoittamaan taiteen perusopetukseen etusijalla ovat ne opetukselliset valintaperusteet täyttävät opiskelijat, jotka tulevat niiden alueelta. Tällöinkin vähintään puolet opiskelupaikoista on täytettävä siten, että kaikkiin hakijoihin sovelletaan asuinpaikasta riippumatta yhdenvertaisia valintaperusteita. (Lahtinen ja Lankinen, 2013.) Taiteen perusopetuksen järjestämismuotoja havainnollistetaan kuvassa 3. Taiteen perusopetuksen rahoitus perustuu kahteen eri lakiin: kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin (1704/2009) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009). Jokainen kunta, joka järjestää edes jossain määrin lain mukaista taiteen perusopetusta, saa opetukseen valtionosuutta kunnan asukasmäärän ja asukasta kohden lasketun taiteen perusopetuksen perushinnan mukaisesti. Kunta saa asukaskohtaisen valtionosuuden myös silloin, kun se järjestää taiteen perusopetusta erikseen rahoitettavan vapaan sivistystyön yhteydessä tai kun kunta hankkii opetuspalvelut kunnan ulkopuolisilta tahoilta. (Lahtinen ja Lankinen, 2013.) Vuonna 2012 asukasperusteista valtionosuutta taiteen perusopetukseen sai Opetushallituksen tietojen mukaan 262 kuntaa. Valtiovarainministeriö vahvistaa taiteen perusopetuksen perushinnan asukasta kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Perushinta oli kaikille kunnille ja taiteenaloille sama. Vuosina 2012 ja 2013 se on 1,40 euroa asukasta kohti. Kunnalle voidaan erikseen myöntää oikeus saada rahoitusta taiteen perusopetukseen myös opetustuntimäärän ja opetustuntia kohden laskettujen taiteenalakohtaisten yksikköhintojen perusteella. Kuntayhtymät, yksityiset yhteisöt ja säätiöt saavat tämän oikeuden automaattisesti opetus- ja kulttuuriministeriön myöntäessä luvan järjestää taiteen perusopetusta (koulutuksen järjestämislupa). (Lahtinen ja Lankinen, 2013.) Vuonna 2012 opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvia taiteen perusopetuksen oppilaitoksia oli Opetushallituksen mukaan 130. Taiteen perusopetuksen opetustuntia kohti vahvistettu keskimääräinen yksikköhinta vuosina 2012 ja 2013 oli 74,66 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain ennalta seuraavaa varainhoitovuotta varten valtionosuuden perusteena käytettävien opetustuntien määrän kullekin koulutuksen järjestäjälle. Valtionosuus on 57 prosenttia vahvistetun opetustuntimäärän ja opetustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan tulosta. (Lahtinen ja Lankinen, 2013.) Taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan oppilailta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja. Maksuista päättävät koulutuksen järjestäjät. Tässä peruspalvelujen arviointiin liittyvässä taiteen perusopetuksen saavutettavuuden arvioinnissa ei selvitetty taiteen perusopetuksen järjestäjän rahoitusperustaa. 16 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

5. Taiteen perusopetuksen yhteiskunnallinen merkitys Koulutuksellisen tasa-arvon periaatteen mukaisesti jokaisella lapsella ja nuorella on oltava yhtäläiset mahdollisuudet myös taiteen perusopetukseen perheen asemasta, taloudellisesta tilanteesta tai asuinalueesta huolimatta. Eheytetyn koulupäivän käsitteellä tarkoitetaan muun muassa harrastustoiminnan liittämistä osaksi koulupäivää. Eheytetyn koulupäivän aikana opiskelu, lepo ja mieluisat harrastukset vuorottelevat, ja tällä järjestelyllä useammalla oppilaalla on paremmat mahdollisuudet osallistua harrastuksiin. (Pulkkinen & Launonen, 2005.) Julkisella rahoituksella voidaan lisäksi pitää taiteen perusopetuksen oppilasmaksut kohtuullisina ja opetus siten jokaisen ulottuvilla. Taiteen perusopetus täydentää ja syventää peruskoulujen ja lukioiden antamaa taito- ja taideaineiden opetusta ja taidekasvatusta. Taiteen perusopetuksen tehtävänä on kehittää ja säilyttää kansallista kulttuuria, antaa edellytyksiä elinikäiseen taiteen harrastamiseen sekä tukea oppilaan kykyä arvostaa eri kulttuureja ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Tavoitteena on myös ohjata oppilaita keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Taiteen perusopetukseen kuuluvat oleellisesti oppilaitosten järjestämät konsertit, esiintymiset, näyttelyt ja muut tapahtumat, jotka rikastuttavat merkittävästi paikkakuntien kulttuurielämää. (Opetussuunnitelman perusteet, Opetushallitus.) Taidekasvatuksen merkitys ja arvo on tunnustettu useissa taiteenalakohtaisissa ja muissa ohjelmissa, ja Suomi on saanut kansainvälistä huomiota taidekasvatuksensa tuloksista. Vastaavaa järjestelmää ei ole muissa maissa. (Tiainen ym. 2012.) 17 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

6. Aikaisemmat selvitykset taiteen perusopetuksesta Opetushallitus selvitti taiteen perusopetuksen tilaa syksyllä 2008 (Koramo, 2009). Selvityksen mukaan lukuvuonna 2007 2008 Suomessa oli yhteensä 465 taiteen perusopetusta järjestävää oppilaitosta. Sivutoimipisteitä ei merkitty oppilaitoksiksi. Lähes puolet (47 prosenttia) oppilaitoksista oli kuntien ja vajaa kolmannes (30 prosenttia) jonkin rekisteröidyn yhteisön, yleensä kannatusyhdistyksen, ylläpitämiä. Opetuskieli oli 88 prosentilla suomi. Eniten oli musiikin taiteen perusopetusta järjestäviä oppilaitoksia. Seuraavat oppiaineet olivat järjestyksessä: kuvataide, tanssi, käsityö, teatteritaide, sanataide ja sirkustaide. Laajan oppimäärän mukaista opetusta järjestettiin eniten musiikissa ja tanssissa. Kaikkiaan taiteen perusopetusta järjestäviä pää- ja sivutoimipisteitä oli 1 316, joista samassa kunnassa päätoimipisteen kanssa toimi 276 ja muissa kunnissa 576 sivutoimipistettä. Taiteen oppilaitosverkko oli varsin kattava: 82 prosentissa maan kunnista toimi vuonna 2008 taiteen perusopetusta järjestävä oppilaitos tai sen sivupiste. Päätoimipisteitä oli 206 kunnassa, sivupisteitä 119 kunnassa ja ilman taiteen perusopetusta olevia kuntia 74. Kaikkiaan taiteen perusopetusta järjestettiin 341 kunnassa. Taiteen perusopetukseen osallistuvien määrä on noussut tasaisesti vuodesta 1993 lähtien. Vuonna 2008 opiskelijoita oli yhteensä 134 765, joista laajan oppimäärän mukaan opiskeli 80 432 ja yleisen oppimäärän mukaan 54 333 oppilasta. Kaikista taiteen perusopetuksen oppilaista puolet oli musiikin opetukseen osallistuneita. Toiseksi suosituin oli tanssi, kolmanneksi kuvataide ja neljänneksi käsityö. (Koramo, 2009.) Alueittain mahdollisuudet taiteen perusopetuksen saamiseen olivat lukuvuonna 2007 2008 varsin epätasa-arvoiset. Kun Keski-Pohjanmaalla peruskouluikäisistä osallistui taiteen perusopetukseen 44 ja Päijät-Hämeessä noin 38 prosenttia, niin Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa osallistujia oli alle 14 prosenttia. Manner-Suomessa noin 24 prosenttia peruskouluikäisistä sai taiteen perusopetusta. Myös taiteenaloittain erot taiteen perusopetuksen alueellisessa saatavuudessa olivat suuria. Musiikin tarjonta oppilasmäärällä mitattuna oli suhteessa 7 15-vuotiaiden ikäryhmään Itä- Uudellamaalla yli nelinkertainen Kainuuseen verrattuna. (Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2012:1.) Myös Koulutuksen arviointineuvoston 2010 2011 tekemässä taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden ja pedagogiikan toimivuuden arvioinnissa todettiin, ettei taiteen perusopetusta ole yhdenvertaisesti saavutettavissa alueellisesti. Opetusta ei joko ole lainkaan tarjolla kaikissa kunnissa kohtuullisen etäisyyden päässä tai sitten opetusta ei ole saatavilla kuin yhdellä tai muutamalla yhdeksästä taiteenalasta. Etelä- ja Länsi-Suomen kaupungeissa ja kaupunkimaisissa kunnissa oppilaitoksia on tiheämmässä, ja niissä tarjonta on monipuolisempaa kuin muualla Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomessa matkat taiteen perusopetukseen saattavat olla pitkiä ja hankalia. Tärkeänä pidetäänkin sitä, että taiteen perusopetuksen saatavuus turvataan yhdenvertaisesti kaikille lapsille ja nuorille ja että eri taiteenalojen opetus on yhdenvertaisesti saatavilla koko maassa joko soveltamalla nykyistä laajaa ja yleistä oppimäärää tai kehittämällä yhtä oppimäärää, jonka puitteissa mahdollistetaan erilaiset oppimisen polut. Tulisi myös selvittää alueet, joilla on lapsia ja nuoria, mutta joilla ei anneta minkäänlaista taiteen perusope- 18 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

tusta. Oppilasjakautuma todettiin sukupuolten kesken vinoksi, sillä 80 prosenttia oppilaista oli tyttöjä. (Tiainen ym. 2012.) Opetus- ja kulttuuriministeriön suorittamassa Kulttuuria kartalla -selvityksessä (2012) puolestaan todettiin, että valtaosassa Suomen kunnista on yksi tai useampi taiteen perusopetuksen pää- tai sivutoimipiste. Asukasluvultaan maakuntien suurimmissa kunnissa päätoimipisteitä on useita ja maaseutumaisissa kunnissa niitä ei juuri ole. Eniten järjestettiin musiikin taiteen perusopetusta, mutta esittävissä taiteissa (sirkustaide ja teatteritaide) ja visuaalisissa taiteissa (arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide ja käsityö) taiteissa opetusta tarjottiin pääosin asukasluvultaan suurissa kaupungeissa. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:32.) 19 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

7. Tiedonhankinta ja arviointimenetelmät Aluehallintovirasto Kunnista vastasi (%) Päätoimipaikoista vastasi (%) ESAVI (Etelä-Suomen AVI) 95,5 89,5 LSAVI (Lounais-Suomen AVI) 87,8 95,0 LSSAVI (Länsi- ja Sisä-Suomen AVI) 86,4 81,5 ISAVI (Itä-Suomen AVI) 92,3 90,7 PSAVI (Pohjois-Suomen AVI) 97,7 93,3 LAAVI (Lapin AVI) 100,0 100,0 Yhteensä 91,9 88,5 Lähde: Aluehallintovirastojen keväällä 2013 tekemä kysely kunnille ja oppilaitoksille Taulukko 7.1. Vastausprosentit aluehallintovirastojen alueilla Tammikuussa 2013 aluehallintovirastot kysyivät kunnilta, ovatko ne järjestäneet taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaista opetusta. Kyselyssä pyydettiin tiedot taiteenaloista, oppimääristä ja oppilaitoksista. Kysely koski kaikkea kunnan hyväksymää opetussuunnitelmaan perustuvaa taiteen perusopetusta opetuksen järjestäjästä tai opetuskielestä riippumatta. Kysely koski myös vapaan sivistystyön oppilaitoksia, joissa järjestetään taiteen perusopetusta. (Kuntakysely liitteenä, Liite 1.) Helmikuun lopulla 2013 oppilaitoksille suunnatulla Webropol-kyselyllä täydennettiin arviointitehtävässä tarvittavaa tietoaineistoa. Kysely koski syyskaudella 2012 toteutettua taiteen perusopetusta vuoden 2012 kuntajaon mukaan ja siinä pyydettiin oppilasmäärätiedot taiteenaloittain ja oppimäärittäin sekä oppilaitosten ylläpitäjät, opetuskielet ja eri opetuspisteiden sijaintitiedot saavutettavuuden arviointia varten. Oppilasmäärät pyydettiin ilmoittamaan valtionosuusjärjestelmän kirjauspäivän (20.9.) tilanteesta. Tilastointikäytännön mukaisesti oppilasmäärät selvitettiin myös sukupuolen mukaan. Taiteen perusopetuksen tiedettiin etukäteen olevan tyttövaltaista. Kyselyssä kysyttiin poikien lukumääriä taiteenaloittain olettaen, että ne on helpompi koota. (Oppilaitoskysely, Liite 2.) Kyselyyn vastasi lähes 92 prosenttia sen saaneista kunnista ja noin 89 prosenttia oppilaitoskyselyn saaneista oppilaitoksista. Kuntaliitosten vuoksi kaikilta vuoden 2012 kunnilta ei vastauksia voitu saada. Tässä selvityksessä oppilaitoksilla tarkoitetaan kaikkia niitä tahoja, jotka järjestävät taiteen perusopetusta. Oppilaitoskysely pidettiin avoinna kesään asti. Kyselyyn vielä vastaamattomia taiteen perusopetuksen järjestäjiä pyydettiin useaan kertaa vastaamaan kyselyyn, sillä tavoitteena oli saa- 20 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

da mahdollisimman kattava tieto. Tietoja, kuten osoite- ja ylläpitäjätietoja, täydennettiin myöhemmin myös nettisivustojen kautta. Kukin aluehallintovirasto keräsi ja käsitteli oman alueensa aineiston. Aineistojen yhteenvedot ja saavutettavuuslaskelmat tehtiin keskitetysti Itä- Suomen aluehallintovirastossa. Tässä selvityksessä alueellista saavutettavuutta arvioitiin tarkastelemalla, kuinka suurelle osalle alueen 2 6-vuotiaista oli tarjolla taiteen perusopetusta 10 ja 30 kilometrin etäisyydellä lapsen asuinpaikasta, kuinka suurelle osalle 7 13-vuotiaista oli tarjolla taiteen perusopetuksen yleistä oppimäärää 10 ja 30 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta sekä kuinka suurelle osalle 7 19-vuotiaista oli tarjolla taiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää 10 ja 30 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta. Alueellista saavutettavuutta arvioitiin käyttämällä karttamenetelmää. Saavutettavuuslaskennan arviointiaineistona käytettiin Tilastokeskuksen karttaruuduttaista väestöaineistoa (31.12.2011) sekä oppilaitosten kyselyn yhteydessä kerättyjä opetuspisteiden sijaintitietoja. Taiteen perusopetuksen maantieteellistä saavutettavuutta arvioitiin mittaamalla lasten ja nuorten asuinpaikan etäisyys opetuspisteisiin. Mittaaminen suoritettiin muodostamalla jokaisen opetuspisteen ympärille pyöreät 10 ja 30 kilometrin säteiset puskurit ja niiden sisään sijoittuneiden lasten ja nuorten määrää verrattiin koko ikäluokan kokoon. Asuinpaikan etäisyys opetuspisteistä laskettiin suorina etäisyyksinä, jolloin todellinen matka opetuspisteeseen saattoi olla jonkin verran laskettua matkaa pitempi, mikä aiheutti hieman todellista paremman saavutettavuuden. Laitoksissa asuvat henkilöt on sijoitettu väestöaineistoon laitoksen koordinaattien mukaan, mikäli koordinaatit ovat tiedossa. Nämä henkilöt ovat mukana saavutettavuuslaskelmissa, mutta ilman osoitetietoja olevat, laitoksissa asuvat henkilöt eivät sisälly laskentaan. Tämän vuoksi laskelmissa käytetty ikäluokan koko on pienempi kuin Tilastokeskuksen virallisissa väestötiedoissa ilmoitettu luku. 21 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

8. Arvioinnin tulokset Taiteen perusopetuksen tarjonta 8.1. Kuinka moni kunta tarjoaa taiteen perusopetusta? Yli 85 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista järjesti taiteen perusopetusta, tosin aivan kaikista kunnista tietoja ei saatu. Maakunnittain oli huomattavia eroja, sillä taiteen perusopetusta antavien kuntien osuus vaihteli 46 100 prosentin välillä. Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueiden kaikki kunnat järjestivät taiteen perusopetusta. Taiteen perusopetusta järjesti Manner-Suomessa syksyllä 2012 yhteensä 251 kuntaa eli 85 prosenttia vastanneista kunnista. Vastaajakunnista 15 prosenttia (43) ilmoitti, ettei järjestä taiteen perusopetusta. Tiedot jäivät saamatta 26 kunnasta. Syksyllä 2012 Manner-Suomessa oli 336 kuntaa, ja kyselyn suorittamisen aikaan vuoden 2013 alussa kuntia oli yhdistymisten vuoksi 16 vähemmän eli 320 kuntaa. (Taulukko 8.1.1.) Lapin ja Lounais-Suomen alueilla vastaajakunnista yli 95 prosenttia järjesti taiteen perusopetusta. Lapin kaikki kunnat järjestivät taiteen perusopetusta, Utsjokea lukuun ottamatta. Itä- Suomen alueella taiteen perusopetusta antoi 92 prosenttia vastaajakunnista. Alle keskimääräisen osuuden (85 prosenttia) jäivät Etelä- Suomen ja Pohjois-Suomen alueet. Päijät-Hämeen ja Lapin maakunnissa. Kymenlaakson ja Kanta-Hämeen maakunnissa noin puolet vastanneista kunnista järjesti taiteen perusopetusta. (Taulukko 8.1.2.) Opetushallituksen selvityksen tulokset lukuvuodelta 2007 2008 osoittivat, että taiteen perusopetusta järjestettiin yhteensä 341 kunnassa. Selvityksen tietojen mukaan 74 kunnassa ei tällöin ollut taiteen perusopetusta järjestävää toimipistettä. (Koramo, 2009.) Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa kaikki kyselyyn vastanneet kunnat järjestivät taiteen perusopetusta. Lähes samaan yllettiin kuudessa maakunnassa: Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, 22 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Taulukko 8.1.1. Taiteen perusopetusta antavien kuntien määrät ja osuudet aluehallintovirastojen alueilla syksyllä 2012 Aluehallintovirasto Kunnassa annetaan taiteen perusopetusta Kunnassa ei annetataiteen perusopetusta Vastaajakunnat yhteensä* Taiteen perusopetusta antavien kuntien osuus % LSAVI 41 2 43 95,3 LAAVI 20 1 21 95,2 ISAVI 44 4 48 91,7 LSSAVI 67 9 76 88,2 ESAVI 51 13 64 79,7 PSAVI 28 14 42 66,7 Yhteensä 251 43 294 85,4 *Kuntaliitosten vuoksi kaikilta vuoden 2012 kunnilta ei vastauksia voitu saada. Lähde: Aluehallintovirastojen keväällä 2013 tekemä kysely kunnille Taulukko 8.1.2 Taiteen perusopetusta antavien kuntien määrät ja osuudet maakunnittain syksyllä 2012 Maakunta Kunnassa annetaan taiteen perusopetusta Kunnassa ei anneta taiteen perusopetusta Vastaajakunnat yhteensä* Taiteen perusopetusta antavien kuntien osuus % Etelä-Savo 17 0 17 100,0 Etelä-Pohjanmaa 15 0 15 100,0 Uusimaa 25 1 26 96,2 Varsinais-Suomi 24 1 25 96,0 Lappi 20 1 21 95,2 Pirkanmaa 18 1 19 94,7 Satakunta 17 1 18 94,4 Päijät-Häme 10 1 11 90,9 Pohjois-Savo 17 2 19 89,5 Keski-Suomi 17 2 19 89,5 Pohjois-Karjala 10 2 12 83,3 Etelä-Karjala 7 2 9 77,8 Keski-Pohjanmaa 6 2 8 75,0 Pohjanmaa 11 4 15 73,3 Pohjois-Pohjanmaa 22 11 33 66,7 Kainuu 6 3 9 66,7 Kymenlaakso 4 3 7 57,1 Kanta-Häme 5 6 11 45,5 Yhteensä 251 43 294 85,4 *Kuntaliitosten vuoksi kaikilta vuoden 2012 kunnilta ei vastauksia voitu saada. 23 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

8.2. Kuinka paljon on taiteen perusopetusta järjestäviä oppilaitoksia? Manner-Suomessa oli yli 900 taiteen perusopetusta järjestävää oppilaitosta tai niiden sivutoimipaikkaa. Lähes kolmannes taiteen perusopetuksen oppilaitosten pää- ja sivutoimipaikoista sijaitsi Uudenmaan maakunnassa. Manner-Suomessa oli syksyllä 2012 yhteensä 918 taiteen perusopetusta järjestävää oppilaitosta tai niiden sivutoimipaikkaa. Näistä päätoimipaikkoja oli 393 (43 prosenttia) ja sivutoimipaikkoja 525 (57 prosenttia). Kaikilla aluehallintovirastojen alueilla, Lounais-Suomea lukuun ottamatta, sivutoimipaikkojen määrä oli suurempi kuin päätoimipaikkojen määrä. Erityisesti Itä-Suomen oppilaitoksilla oli sivutoimipaikkoja runsaasti, ja siellä taiteen perusopetusta antavista oppilaitoksista 77 prosenttia oli muita kuin päätoimipaikkoja. (Taulukko 8.2.1.) Lähes 30 prosenttia taiteen perusopetuksen oppilaitosten pää- ja sivutoimipaikoista sijaitsi Uudenmaan maakunnassa. Uudenmaan lisäksi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella taiteen perusopetuksen oppilaitoksilla oli huomattava määrä sivutoimipaikkoja päätoimipaikkojen lukumäärään nähden. Keski-Pohjanmaan maakunnassa ei ollut yhtään taiteen perusopetuksen sivutoimipaikkaa, vaan kaikki neljä oppilaitosta olivat päätoimipaikkoja. (Taulukko 8.2.2.) Opetushallituksen selvityksen mukaan vuonna 2008 oli taiteen perusopetusta järjestäviä oppilaitoksia yhteensä 465. Maan kunnista 82 prosentilla oli taiteen perusopetusta antava oppilaitos tai sivutoimipaikka. Lukuvuonna 2007 2008 taiteen perusopetusta järjestäviä pää- ja sivutoimipaikkoja oli kaikkiaan 1 316. (Koramo, 2009.) Lapissa taiteen perusopetusta antavilla 17 oppilaitoksella oli 15 sivutoimipistettä muissa Lapin kunnissa. Erityisesti kansalaisopistoilla oli samassa kunnassa useampia toimipaikkoja, Taulukko 8.2.1. Taiteen perusopetusta järjestävien oppilaitosten pää- ja sivutoimipaikkojen määrä aluehallintovirastojen alueilla syksyllä 2012 Aluehallintovirasto Toimipaikkoja yhteensä Päätoimipaikat Sivutoimipaikat Sivutoimipaikkojen osuus (%) ESAVI 165 200 365 54,8 LSAVI 38 30 68 44,1 LSSAVI 106 108 214 50,5 ISAVI 39 130 169 76,9 PSAVI 28 29 57 50,9 LAAVI 17 28 45 62,2 Yhteensä 393 525 918 57,2 Lähde: Aluehallintovirastojen keväällä 2013 tekemä kysely oppilaitoksille 24 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

joissa taiteen perusopetusta järjestettiin. Tällaisia toimipaikkoja oli Lapissa 13. Liitetaulukkona 3 ovat aluehallintovirastoalueittain taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset vuonna 2012 kuntien ilmoitusten (vahvistetut opetussuunnitelmat) sekä oppilaitoskyselyyn saatujen vastausten perusteella Taulukko 8.2.2. Taiteen perusopetusta järjestävien oppilaitosten pää- ja sivutoimipaikkojen määrä maakunnittain syksyllä 2012 Maakunta Toimipaikkoja yhteensä Päätoimipaikat Sivutoimipaikat Sivutoimipaikkojen osuus (%) Uusimaa 116 144 260 55,4 Varsinais-Suomi 30 19 49 38,8 Satakunta 8 11 19 57,9 Kanta-Häme 12 4 16 25,0 Pirkanmaa 45 41 86 47,7 Päijät-Häme 15 7 22 31,8 Kymenlaakso 11 39 50 78,0 Etelä-Karjala 11 6 17 35,3 Etelä-Savo 15 27 42 64,3 Pohjois-Savo 16 52 68 76,5 Pohjois-Karjala 8 51 59 86,4 Keski-Suomi 32 34 66 51,5 Etelä-Pohjanmaa 14 30 44 68,2 Pohjanmaa 11 3 14 21,4 Keski-Pohjanmaa 4 0 4 0,0 Pohjois-Pohjanmaa 21 22 43 51,2 Kainuu 7 7 14 50,0 Lappi 17 28 45 62,2 Yhteensä 393 525 918 57,2 Lähde: Aluehallintovirastojen keväällä 2013 tekemä kysely oppilaitoksille 25 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

8.3. Mitkä ovat oppilaitosten ylläpitäjät? Lähes puolet taiteen perusopetusta järjestävistä oppilaitoksista oli kuntien, runsas kolmannes rekisteröidyn yhteisön ja viidennes yksityisten yrittäjien ylläpitämiä. Taiteen perusopetusta järjestävistä oppilaitoksista suurin osa, 44 prosenttia, oli kuntien ylläpitämiä. Rekisteröidyn yhteisön, esimerkiksi kannatusyhdistyksen, ylläpitämiä oppilaitoksia oli runsas kolmannes. Kuntayhtymien tai säätiöiden ylläpitämiä oppilaitoksia ei juuri ollut. Lähes joka viides oppilaitos oli jonkun muun tahon ylläpitämä. Näitä muita taiteen perusopetuksen oppilaitosten ylläpitäjiä olivat lähinnä yksityiset yrittäjät, elinkeinonharjoittajat tai toiminimet. Myös osakeyhtiöt ylläpitivät jonkin verran oppilaitoksia, samoin muutama osuuskunta ja kommandiittiyhtiö. Etelä-Suomen alueella yli puolet (55 prosenttia) kaikista alueen taiteen perusopetusta antavista oppilaitoksista oli rekisteröityjen yhteisöjen ylläpitämiä. Muilla alueilla kunta oli yleisin ylläpitäjä. (Taulukko 8.3.1.) Uudenmaan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntia lukuun ottamatta kaikissa muissa maakunnissa kunta toimi yleisimmin oppilaitoksen ylläpitäjänä. Pirkanmaan maakunnassa yleisin ylläpitäjä oli jokin muu taho kuin kunta, kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö tai säätiö. (Taulukko 8.3.2.) Opetushallituksen vuonna 2008 tekemän selvityksen mukaan hieman alle puolet (47 prosenttia) kaikista taiteen perusopetuksen oppilaitoksista oli kuntien ylläpitämiä. Vajaa kolmannes (30 prosenttia) toimi jonkin järjestön tai yhdistyksen ylläpitämänä ja noin viidennes (19 prosenttia) oli yksityisiä yrityksiä. Muutamat oppilaitokset toimivat kuntayhtymien (2 prosenttia) ja säätiöiden (2 prosenttia) ylläpitäminä. (Koramo, 2009.) Taulukko 8.3.1. Taiteen perusopetusta järjestävien oppilaitosten ylläpitäjät aluehallintovirastojen alueilla syksyllä 2012 Aluehallintovirasto Kunta Kuntayhtymä Rekisteröity yhteisö Säätiö Joku muu Yhteensä ESAVI 36 2 90 7 30 165 LSAVI 21 0 10 0 7 38 LSSAVI 55 3 17 1 30 106 ISAVI 23 0 10 0 6 39 PSAVI 24 1 2 0 1 28 LAAVI 15 0 2 0 0 17 Yhteensä 174 6 131 8 74 393 %-osuus 44,3 1,5 33,3 2,0 18,8 100 Lähde: Aluehallintovirastojen keväällä 2013 tekemä kysely oppilaitoksille 26 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Taulukko 8.3.2. Taiteen perusopetusta järjestävien oppilaitosten ylläpitäjät maakunnittain syksyllä 2012 Maakunta Kunta Kuntayhtymä Rek. yhteisö Säätiö Joku muu Yhteensä Uusimaa 22 0 69 4 22 117 Varsinais-Suomi 13 0 10 0 7 30 Satakunta 8 0 0 0 0 8 Kanta-Häme 5 1 4 0 1 11 Pirkanmaa 14 2 8 1 19 44 Päijät-Häme 2 1 5 2 5 15 Kymenlaakso 3 0 7 0 1 11 Etelä-Karjala 4 0 5 1 1 11 Etelä-Savo 6 0 6 0 3 15 Pohjois-Savo 10 0 4 0 2 16 Pohjois-Karjala 7 0 0 0 1 8 Keski-Suomi 14 1 8 0 9 32 Etelä-Pohjanmaa 12 0 0 0 2 14 Pohjanmaa 12 0 0 0 0 12 Keski-Pohjanmaa 3 0 1 0 0 4 Pohjois-Pohjanmaa 17 1 2 0 1 21 Kainuu 7 0 0 0 0 7 Lappi 15 0 2 0 0 17 Yhteensä 174 6 131 8 74 393 Lähde: Aluehallintovirastojen keväällä 2013 tekemä kysely oppilaitoksille 8.4. Mikä on oppilaitoksessa käytettävä opetuskieli? Oppilaitosten käyttämä opetuskielivalikoima taiteen perusopetuksessa on jonkin verran laajentunut. Suomen ja ruotsin kielen ohella opetus vierailla kielillä on lisääntynyt. Tässä selvityksessä ei kuitenkaan ole kartoitettu, millä tasolla taiteen perusopetusta on saatavilla eri kielillä. Oppilaitosten vastausten mukaan taiteen perusopetusta annettiin suomen kielellä yhteensä 378 oppilaitoksessa (96 prosenttia). Suomen kieli oli ainoa opetuskieli 320 kyselyyn vastanneessa oppilaitoksessa (81 prosenttia). Itä- Suomen, Pohjois-Suomen ja Lapin aluehallintovirastojen toimialueilla suomen kieli oli ainoa taiteen perusopetuksen opetuskieli. (Taulukko 8.4.1.) Kyselyyn vastanneista oppilaitoksista 60 (15 prosenttia) ilmoitti, että heillä oli taiteen perus- 27 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Taulukko 8.4.1. Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten opetuskieli aluehallintovirastojen alueilla syksyllä 2012 Aluehallintovirasto Suomen kieli Ruotsin kieli Suomi ja ruotsi Suomi/ruotsi ja muu kieli Suomen kieli yhteensä Ruotsin kieli yhteensä ESAVI 128 7 29 7 164 36 LSAVI 28 2 6 1 35 8 LSSAVI 80 6 10 5 95 16 ISAVI 39 0 0 0 39 0 PSAVI 28 0 0 0 28 0 LAAVI 17 0 0 0 17 0 Yhteensä 320 15 45 13 378 60 Lähde: Aluehallintovirastojen oppilaitoksille keväällä 2013 tekemä kysely opetusta ruotsin kielellä. Näistä 35 sijaitsi Uudellamaalla, 12 Pohjanmaalla, kahdeksan Varsinais-Suomessa, kolme Keski-Pohjanmaalla ja yksi Etelä-Karjalassa sekä Pirkanmaalla. Valtaosa näistä oppilaitoksista (45) järjesti taiteen perusopetusta sekä suomen että ruotsin kielellä. Ruotsi oli oppilaitosten antamien tietojen mukaan ainoa opetuskieli 15 oppilaitoksessa. (Taulukko 8.4.1.) Pohjanmaalla sijaitsevien oppilaitosten suhteellisen alhaisen vastausprosentin johdosta ruotsinkielisen taiteen perusopetuksen laajuudesta ei saatu luotettavaa tietoa eikä siten myöskään Manner-Suomen ruotsinkielisestä kokonaistarjonnasta. Muilla kielillä, suomen tai ruotsin kielen lisäksi, annettiin taiteen perusopetusta yhteensä 13 oppilaitoksessa (3 prosenttia). Lähes puolet näistä oppilaitoksista sijaitsi pääkaupunkiseudulla. Kymmenessä oppilaitoksessa opetettiin taiteen perusopetusta myös englanniksi. Näistä viisi oppilaitosta toimi pääkaupunkiseudulla, kaksi Keski-Suomessa ja kolme oppilaitosta Pirkanmaalla. Taiteen perusopetusta venäjän kielellä oli kahdessa oppilaitoksessa Keski-Suomessa, yhdessä Etelä-Karjalassa ja yhdessä pääkaupunkiseudulla. Tämän lisäksi yksi taiteen perusopetuksen oppilaitos opetti puolan kielellä pääkaupunkiseudulla ja yksi ranskan kielellä Satakunnassa. Oppilaitoksille suunnatussa opetuskieltä koskevassa kyselylomakkeen kohdassa vastausvaihtoehtoina olivat suomi, ruotsi, suomi ja ruotsi sekä muu kieli. Kyselyssä ei selvitetty, millä tasolla taiteen perusopetusta eri taiteenaloilla on saatavilla eri kielillä. Lukuvuotta 2007 2008 koskevan selvityksen mukaan taiteen perusopetusta annettiin suomen ja ruotsin lisäksi myös jonkin verran englanniksi. Tällaisia oppilaitoksia oli silloin viisi. Lukuvuonna 2007 2008 suomi oli opetuskieli 88 prosentissa Manner-Suomen taiteen perusopetusta järjestävistä oppilaitoksista. Yhteensä 11 (3 prosenttia) ilmoitti silloin pääopetuskieleksi ruotsin ja 40 (9 prosenttia) oppilaitoksessa opetuskielenä käytettiin sekä suomea että ruotsia. (Koramo, 2009.) 28 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

8.5. Mitä kunnan hyväksymään opetussuunnitelmaan perustuvaa taiteen perusopetusta on kunnassa tarjolla? Taiteen perusopetuksen taiteenaloja tarjottiin kunnissa vaihtelevasti. Kuvataiteen yleisen oppimäärän mukaista opetusta järjestettiin 53 prosentissa ja musiikin laajan oppimäärän mukaista opetusta 48 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista. Taulukko 8.5.1. Kuntien hyväksymät opetussuunnitelmat taiteenaloittain ja aluehallintovirastojen alueilla syksyllä 2012 Käsityö Aluehallintovirasto Musiikki Tanssi Sirkustaide Teatteritaide Arkkitehtuuri Kuvataide Audiovisuaalinetaide Sana- taide Yl.* L.* Yl. L. Yl. L. Yl. L. Yl. L. Yl. L. Yl. L. Yl. Yl. ESAVI 28 27 23 14 4 5 9 6 0 3 37 13 22 7 0 7 LSAVI 22 23 9 2 0 0 6 0 0 0 24 1 12 0 0 1 LSSAVI 20 42 16 18 2 1 17 3 1 1 39 6 22 10 0 6 ISAVI 24 22 13 6 2 0 7 1 1 0 27 1 27 3 0 2 PSAVI 15 13 15 8 2 1 6 1 1 1 21 1 12 1 1 2 LAAVI 11 13 2 3 2 0 2 0 0 0 8 2 4 0 0 0 Kuntia yhteensä 120 140 78 51 12 7 47 11 3 5 156 24 99 21 1 18 *) Yl.=yleinen, L.=laaja HUOM. Osa kunnista on lukumäärissä mukana monien taiteenalojen järjestäjänä, kun taas osassa kuntia ei järjestetä yhdenkään taiteen alan perusopetusta Kunnille suunnatun kyselyn vastausten mukaan eniten taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta järjestettiin kuvataiteessa, musiikissa ja käsityössä. Kuvataiteen yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta järjestettiin 156 kunnassa, ja se oli yleisin taiteenala kaikkien aluehallintovirastovirastojen alueella Lappia lukuun ottamatta. Lapissa taiteen perusopetuksen yleistä oppimäärää järjestettiin eniten musiikissa. Itä-Suomessa kuvataide ja käsityö olivat yhtä yleisiä. Musiikin yleisen oppimäärän taiteen perusopetusta järjestettiin 120 kunnassa. Audiovisuaalista taidetta järjestettiin vastausten mukaan vain yhdessä ja arkkitehtuuria kolmessa kunnassa. (Taulukko 8.5.1.) Yleisen oppimäärän mukaista opetusta järjestettiin vastausten mukaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella kaikilla yhdeksällä taiteenalalla. Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Itä- Suomen aluehallintoviraston alueilla järjestettiin kaikkia muita paitsi audiovisuaalista taidetta. Etelä-Suomen alueella oli mahdollisuus seitsemän taiteenalan opiskeluun. Lounais-Suomen ja Lapin aluehallintovirastojen alueilla oli mahdollisuus kuuden taiteenalan opiskeluun. Laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta järjestettiin eniten musiikissa kaikkien aluehallintovirastojen alueilla. Selvityksen mukaan musiikin laajan oppimäärän opetusta oli tarjolla 140 kunnassa. Tanssia järjestettiin 51 kunnassa. Kuvataidetta ja käsityötä oli tarjolla vähän yli 20 kunnassa ja muita taiteenaloja vähemmän. Audiovisuaaliseen taiteeseen ja sanataiteeseen ei ole laadittu laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Kaikkien muiden seitsemän taiteenalan laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta järjestettiin Etelä-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suo- 29 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Taulukko 8.5.2. Kuntien hyväksymät opetussuunnitelmat taiteenaloittain ja maakunnittain Maakunta Musiikki Tanssi Sirkustaide Teatteritaide Arkkitehtuuri Kuvataide Käsityö Audiovisuaalinen taide Yl. L. Yl. L. Yl. L. Yl. L. Yl. L. Yl. L. Yl. L. Yl. Yl. Uusimaa 13 13 14 9 0 3 3 4 0 3 20 9 9 5 0 5 Varsinais-Suomi 15 14 8 1 0 0 5 0 0 0 14 0 8 0 0 1 Satakunta 7 9 1 1 0 0 1 0 0 0 10 1 4 0 0 0 Kanta-Häme 2 5 1 1 0 0 3 1 0 0 2 1 3 1 0 1 Pirkanmaa 5 16 10 6 1 1 8 2 1 0 11 4 9 6 0 4 Päijät-Häme 7 5 5 2 1 0 0 0 0 0 5 1 3 1 0 0 Kymenlaakso 2 2 1 0 3 1 3 0 0 0 4 0 4 0 0 1 Etelä-Karjala 4 2 2 2 0 1 0 1 0 0 6 2 3 0 0 0 Etelä-Savo 13 8 7 3 0 0 5 0 0 0 8 1 9 2 0 0 Pohjois-Savo 7 8 3 2 0 0 0 0 1 0 12 0 11 1 0 0 Pohjois-Karjala 4 6 3 1 2 0 2 1 0 0 7 0 7 0 0 2 Keski-Suomi 7 9 4 6 0 0 2 1 0 1 13 1 5 1 0 1 Etelä-Pohjanmaa 3 12 1 3 1 0 3 0 0 0 8 0 3 1 0 0 Pohjanmaa 2 2 0 2 0 0 3 0 0 0 3 0 3 1 0 0 Keski-Pohjanmaa 3 3 1 1 0 0 1 0 0 0 4 1 2 1 0 1 Pohjois-Pohjanmaa 13 10 14 6 2 1 5 1 1 1 20 1 10 1 1 1 Kainuu 2 3 1 2 0 0 1 0 0 0 1 0 2 0 0 1 Lappi 11 13 2 3 2 0 2 0 0 0 8 2 4 0 0 0 Kuntia yhteensä 120 140 78 51 12 7 47 11 3 5 156 24 99 21 1 18 *) Yl. = yleinen, L. = laaja HUOM. Osa kunnista on lukumäärissä mukana monien taiteenalojen järjestäjänä, kun taas osassa kuntia ei järjestetä yhdenkään taiteen alan perusopetusta Sanataide men sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen alueilla. Lounais-Suomen ja Lapin kunnissa laajan oppimäärän valikoimaan kuului vain kolme taiteenalaa. Opetushallituksen lukuvuotta 2007 2008 koskeneessa selvityksessä tarkasteltiin, kuinka monessa oppilaitoksessa kunkin taiteenalan perusopetusta järjestettiin. Yleisen oppimäärän mukaista opetusta järjestettiin eniten kuvataiteessa ja musiikissa. Laajan oppimäärän mukaista opetusta järjestettiin eniten musiikissa, kuvataiteessa ja tanssissa. (Koramo, 2009.) Tässä vuotta 2012 koskevassa selvityksessä samat taiteenalat olivat yleisimmät niin yleisen kuin laajankin oppimäärän kohdalla. Erona oli, että tässä vertailussa laajan oppimäärän kohdalla tanssin opetus oli kuvataiteen opetusta yleisempää. Kaikissa maakunnissa järjestettiin musiikin, kuvataiteen ja käsityön yleisen oppimäärän sekä musiikin laajan oppimäärän mukaista opetusta. Lisäksi tanssin yleisen oppimäärän mukaista opetusta oli tarjolla Pohjanmaata lukuun ottamatta ja laajan oppimäärän mukaista opetusta Kymenlaaksoa lukuun ottamatta kaikissa maakunnissa. Myös teatteritaiteen yleistä oppimäärää järjestettiin melkein kaikissa maakunnissa. Audiovisuaalista taidetta järjestettiin vain Pohjois-Pohjanmaalla. Arkkitehtuurin yleistä oppimäärää järjestettiin Pirkanmaalla, Pohjois- Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja laajaa oppimäärää Uudellamaalla, Keski-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Arkkitehtuuri ja musiikki poikkesivat muista taiteenaloista siinä, että laajaa oppimäärää järjestettiin useammassa maakunnassa kuin yleistä. Toista ääripäätä edusti selkeimmin kuvataide, jossa yleisen oppimäärän mukaista opetusta järjestettiin 156 kunnassa, mutta laajaa vain 24 kunnassa. (Taulukko 8.5.2.) 30 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Taiteen perusopetuksen kysyntä 8.6. Paljonko taiteen perusopetukseen osallistui oppilaita syksyllä 2012? Suurin osa Manner-Suomen noin 126 000 taiteen perusopetuksen oppilaasta oli Etelä-Suomessa. Suhteutettuna 2 19-vuotiaiden ikäluokkaan Etelä-Savossa osallistuttiin yhtä paljon kuin Uudellamaalla. Oppilaista 44 prosenttia opiskeli taiteenalaa laajan ja 26 prosenttia yleisen oppimäärän mukaan, ja 30 prosenttia sai varhaisiän kasvatusta. Kaikista oppilaista yli puolet opiskeli musiikkia. Oppilaat olivat etupäässä tyttöjä, ja ainoa poikavaltainen taiteenala oli arkkitehtuuri. Taulukko 8.6.1. Taiteen perusopetukseen osallistuneet 20.9.2012 ja osuus 2 19-vuotiaista eri aluehallintovirastojen alueilla Aluehallintovirasto Oppilaat yhteensä Pojat Tytöt Pojat % Tytöt % 2-19-vuotiaat Osallistumis % ESAVI 61 167 16 333 44 834 26,7 73,3 426 009 14,4 ISAVI 13 259 3 099 10 160 23,4 76,6 105 429 12,6 LSSAVI 26 912 6 714 20 198 24,9 75,1 243 519 11,1 LSAVI 11 824 2 919 8 905 24,7 75,3 129 821 9,1 PSAVI 9 663 2 181 7 482 22,6 77,4 111 643 8,7 LAAVI 2 960 622 2 338 21,0 79,0 35 599 8,3 Yhteensä 125 785 31 868 93 917 25,3 74,7 1 052 020 12,0 Lähde: Aluehallintovirastojen oppilaitoksille helmikuussa 2013 tekemä kysely, vastausprosentti 89, Ikäryhmät: Tilastokeskus, väestöruutuaineisto (31.12.2011) Manner-Suomessa sai taiteen perusopetusta syksyllä 2012 oppilaitosten vastausten mukaan lähes 126 000 oppilasta. Melkein puolet heistä oli Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueen maakunnissa, eniten Uudellamaalla, yli kolmasosa oppilaista. Vain 10 prosenttia oppilaista oli Pohjois-Suomessa (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi). Poikia Manner-Suomen oppilaista oli noin 32 000, 25 prosenttia eli joka neljäs oppilas oli poika. Poikien osuus oli 20 30 prosenttia kaikilla aluehallintovirastoalueilla ja kaikissa maakunnissa. (Taulukot 8.6.1. ja 8.6.2.) Lukuvuonna 2007 2008 taiteen perusopetuksessa opiskeli yhteensä lähes 135 000 op- pilasta. Yli kolmasosa oppilaista oli tällöinkin Uudenmaan maakunnassa. (Koramo, 2009) Poikien osuus oli noin 20 prosenttia oppilaista (Tiainen ym., 2012). Taiteen perusopetuksen pääasiallinen kohderyhmä ovat 2 19-vuotiaat. Taulukoissa 8.6.1. ja 8.6.2. on verrattu taiteen perusopetukseen osallistuneiden määrää alueen ja maakunnan 2 19-vuotiaiden määrään. Manner-Suomessa keskimäärin 12 prosenttia 2 19-vuotiaista sai taiteen perusopetusta. Suhteellisesti eniten tämän ikäiset osallistuivat Uudellamaalla ja Etelä-Savossa, joissa yli 15 prosenttia osallistui. Vähiten osallistuttiin Pohjanmaalla, Sata- 31 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

kunnassa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa osallistumisprosentti jäi alle yhdeksään. Pohjanmaan tietoihin todennäköisesti vaikutti se, että sieltä saatiin vain vähän vastauksia, ja vastausprosentti jäi matalaksi. Taulukko 8.6.2. Taiteen perusopetukseen osallistuneet 20.9.2012 ja osuus 2 19-vuotiaista maakunnittain Maakunta Oppilaat yhteensä Pojat Tytöt Pojat % Tytöt % 2-19-vuotiaat Osallistumis % Etelä-Savo 4 170 957 3 213 22,9 77,1 27 023 15,4 Uusimaa 45 363 12 361 33 002 27,2 72,8 294 524 15,4 Etelä-Karjala 3 327 807 2 520 24,3 75,7 23 756 14,0 Kymenlaakso 4 544 1 317 3 227 29,0 71,0 33 794 13,4 Keski-Suomi 6 728 1 625 5 103 24,2 75,8 55 068 12,2 Pirkanmaa 11 157 2 774 8 383 24,9 75,1 94 618 11,8 Pohjois-Savo 5 569 1 099 4 470 19,7 80,3 47 666 11,7 Pohjois-Karjala 3 520 1 043 2 477 29,6 70,4 30 740 11,5 Etelä-Pohjanmaa 4 576 1 285 3 291 28,1 71,9 41 028 11,2 Kanta-Häme 3 866 1 023 2 843 26,5 73,5 35 316 10,9 Päijät-Häme 4 067 825 3 242 20,3 79,7 38 619 10,5 Kainuu 1 515 382 1 133 25,2 74,8 15 406 9,8 Keski-Pohjanmaa 1 519 315 1 204 20,7 79,3 15 603 9,7 Varsinais-Suomi 8 320 1 879 6 441 22,6 77,4 87 366 9,5 Pohjois-Pohjanmaa 8 148 1 799 6 349 22,1 77,9 96 237 8,5 Lappi 2 960 622 2 338 21,0 79,0 35 599 8,3 Satakunta 3 504 1 040 2 464 29,7 70,3 42 455 8,3 Pohjanmaa 2 932 715 2 217 24,4 75,6 37 202 7,9 Yhteensä 125 785 31 868 93 917 25,3 74,7 1 052 020 12,0 Lähde: Aluehallintovirastojen oppilaitoksille helmikuussa 2013 tekemä kysely, vastausprosentti 89, Ikäryhmät: Tilastokeskus, väestöruutuaineisto (31.12.2011) Oppilaat oppimäärien mukaan Taiteen perusopetukseen Manner-Suomessa syksyllä 2012 osallistuneista noin 126 000 oppilaasta 26 prosenttia eli 32 592 oppilasta sai opetusta yleisen oppimäärän ja 44 prosenttia eli 55 056 oppilasta laajan oppimäärän mukaan. Varhaisiän kasvatuksessa oli 38 137 lasta (30 prosenttia). Tässä kokonaisluvussa ovat mukana sekä yleisen että laajan oppimäärän varhaisiän kasvatuksessa olleet lapset. Yleisen oppimäärän oppilaista 25 prosenttia oli varhaisiän kasvatuksen oppilaita ja laajan oppimäärän opiskelijoista 33 prosenttia. Poikia oli suhteellisesti eniten laajan oppimäärän varhaisiän kasvatuksessa, jossa oppilaista keskimäärin yli 30 prosenttia oli poikia (maakuntien vaihteluväli 14 42 prosenttia). (Taulukot 8.6.3. ja 8.6.4.) Lukuvuodelta 2007 2008 olevassa määrällisessä selvityksessä yleisen oppimäärän oppilaista oli 16 prosenttia varhaisiän kasvatuksen ja 35 prosenttia laajan oppimäärän oppilaita. Selvityksen mukaan varhaisiän kasvatukseen osallistui 28, yleiseen oppimäärään 31 ja laajaan oppimäärään 41 prosenttia kaikista oppilaista. (Koramo, 2009.) 32 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Yleisen oppimäärän maakuntakohtaiset oppilasmäärät ovat liitteenä. (Liite 4) Laajan oppimäärän mukaan opiskelevien kokonaismäärästä osallistui keskimäärin 59 prosenttia taiteenalan perusopintoihin tai musiikin perustason opetukseen (maakuntien vaihteluväli 42 69 prosenttia) ja kahdeksan prosenttia syventäviin opintoihin tai musiikkiopistotason opintoihin (maakuntien vaihteluväli 2 14 prosenttia). Mikäli varhaisiän kasvatuksen oppilaita ei lasketa mukaan, taiteenalan perusopintoihin tai musiikin perustasolle osallistuvien osuus oli 87 prosenttia. Laajan oppimäärän perusopinnoissa tai musiikin perustasolla poikien osuus oli kaikilla aluehallintovirastoalueilla ja lähes kaikissa maakunnissa lähellä tai yli 25 prosentin (vaihteluväli 22 33 prosenttia). Sen sijaan syventävissä opinnoissa tai musiikkiopistotasolla poikien osallistumisosuus laski ja vaihteli enemmän eri alueilla ja maakunnissa (vaihteluväli 9-37 prosenttia). (Taulukko 8.6.4.) Lukuvuodelta 2007 2008 olevassa selvityksessä laajaa oppimäärää opiskelevien kokonaismäärästä osallistui keskimäärin 53 prosenttia taiteenalan perusopintoihin tai musiikin perustason opetukseen ja yhdeksän prosenttia syventäviin opintoihin tai musiikkiopistotason opintoihin (Koramo, 2009). Laajan oppimäärän maakuntakohtaiset oppilasmäärät ovat liitteenä. (Liite 5) Taulukko 8.6.3. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän oppilaat opintojen tason mukaan eri aluehallintovirastojen alueilla 20.9.2012 Varhaisiän kasvatus Yleinen oppimäärä Aluehallintovirasto Yhteensä Poikia % Yhteensä Poikia % Yhteensä Poikia % ESAVI 5 344 1 639 30,7 14 502 3 573 24,6 19 846 5 212 26,3 LSSAVI 2 447 811 33,1 6 154 1 108 18,0 8 601 1 919 22,3 LSAVI 1 439 276 19,2 3 606 455 12,6 5 045 731 14,5 ISAVI 668 121 18,1 3 962 471 11,9 4 630 592 12,8 PSAVI 1 045 181 17,3 3 483 569 16,3 4 528 750 16,6 LAAVI 115 17 14,8 885 111 12,5 1 000 128 12,8 Yhteensä 11 058 3 045 27,5 32 592 6 287 19,3 43 650 9 332 21,4 Lähde: Aluehallintovirastojen oppilaitoksille helmikuussa 2013 tekemä kysely, vastausprosentti 89 Taulukko 8.6.4. Taiteen laajan oppimäärän oppilaat opintojen tason mukaan eri aluehallintovirastojen alueilla 20.9.2012 Aluehallintovirasto Varhaisiän kasvatus Perusopinnot/ musiikin perustaso Syventävät opinnot/ musiikki-opistotaso Yht. Poikia % Yht. Poikia % Yht. Poikia % Yht. Poikia % ESAVI 14 128 4 451 31,5 23 586 6 106 25,9 3 607 564 15,6 41 321 11 121 26,9 LSSAVI 5 851 1 618 27,7 10 993 2 904 26,4 1 467 273 18,6 18 311 4 795 26,2 ISAVI 3 023 1 100 36,4 4 844 1 264 26,1 762 143 18,8 8 629 2 507 29,1 LSAVI 2 159 747 34,6 4 192 1 346 32,1 428 95 22,2 6 779 2 188 32,3 PSAVI 1 445 493 34,1 3 276 898 27,4 414 40 9,7 5 135 1 431 27,9 LAAVI 473 146 30,9 1 241 316 25,5 246 32 13,0 1 960 494 25,2 Yhteensä 27 079 8 555 31,6 48 132 12 834 26,7 6 924 1 147 16,6 82 135 22 536 27,4 Lähde: Aluehallintovirastojen oppilaitoksille helmikuussa 2013 tekemä kysely, vastausprosentti 89 33 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Oppilaat taiteenaloittain opintojen oppimäärän ja laajuuden mukaan Taulukko 8.6.5. Taiteen perusopetuksen oppilaat taiteenaloittain opintojen eri tasoilla Manner-Suomessa 20.9.2012 Taiteenala Varhaisiän kasvatus Yleinen oppimäärä Laaja oppimäärä: perusopinnot tai musiikin perustaso Laaja oppimäärä: syventävät opinnot tai musiikkiopistotaso Oppilaita yhteensä*) Yht. Poikia % Yht. Poikia % Yht. Poikia % Yht. Poikia % Yht. Poikia % Musiikki 25 083 9 656 38,5 8 921 3 437 38,5 32 857 10 855 33,0 2 456 666 27,1 69 317 24 614 35,5 Tanssi 8 352 801 9,6 11 302 891 7,9 7 957 627 7,9 2 332 74 3,2 29 943 2 393 8,0 Kuvataide 2 374 681 28,7 8 268 1 503 18,2 4 702 979 20,8 2 129 376 17,7 17 473 3 539 20,3 Käsityö 319 58 18,2 2 885 305 10,6 2 079 205 9,9 197 18 9,1 5 480 586 10,7 Teatteritaide 300 48 16,0 2 427 426 17,6 1 045 166 15,9 236 47 19,9 4 008 687 17,1 Sirkustaide 377 73 19,4 380 97 25,5 907 73 8,0 284 32 11,3 1 948 275 14,1 Sanataide**) 73 17 23,3 494 130 26,3 - - - - - - 567 147 25,9 Arkkitehtuuri 126 95 75,4 20 7 35,0 233 124 53,2 29 22 75,9 408 248 60,8 Audiovisuaalinen 0 0 0,0 74 24 32,4 - - - - - - 74 24 32,4 taide **) Yhteensä 37 004 11 429 30,9 34 771 6 820 19,6 49 780 13 029 26,2 7 663 1 235 16,1 129 218 32 513 25,2 *) Sama oppilas voi olla oppilaana useammalla taiteenalalla, mikä nostaa kokonaisoppilasmäärää **) Sanataiteessa ja audiovisuaalisessa taiteessa ei ole laajaa oppimäärää Lähde: Aluehallintovirastojen oppilaitoksille helmikuussa 2013 tekemä kysely, vastausprosentti 89 Taiteen perusopetus painottuu edelleen musiikkiin: yli puolet (54 prosenttia) Manner-Suomen taiteen perusopetuksen oppilaista opiskeli syksyllä 2012 musiikkia. Seuraavina tulivat tanssi (23 prosenttia) ja kuvataide (14 prosenttia). Muilla taiteenaloilla oppilaita oli selvästi vähemmän. Kuitenkin taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan opiskelevia oli eniten tanssissa. Laajan oppimäärän perusopintojen oppilaista 66 prosenttia oli musiikin perustason oppilaita. Sen sijaan syventävissä opinnoissa oli oppilaita musiikissa, tanssissa ja kuvataiteessa jokseenkin sama määrä, yli 2 000 oppilasta kussakin kuitenkin niin, että musiikissa heitä oli eniten. (Taulukko 8.6.5.) Lukuvuonna 2007 2008 kaikista taiteen perusopetuksen oppilaista puolet (50 prosenttia) opiskeli musiikkia, 27 prosenttia tanssia ja 15 prosenttia kuvataidetta (Koramo, 2009). Taiteenaloista selvästi poikavaltainen oli arkkitehtuuri, jonka oppilaista keskimäärin noin 60 prosenttia oli poikia. Arkkitehtuurin varhaisiän kasvatuksessa ja laajan oppimäärän syventävissä opinnoissa oppilaista peräti 75 prosenttia oli poikia. Muilla taiteenaloilla oppilaat olivat pääosin tyttöjä. Kuitenkin musiikissa ja audiovisuaalisessa taiteessa poikia oli suhteellisen paljon, noin kolmannes osallistujista. Tanssin opiskelijoista puolestaan oli tyttöjä 92 prosenttia. Samoin käsityön laajan oppimäärän sekä perusopinnoissa että syventävissä opinnoissa tyttöjen osuus oli yli 90 prosenttia. 34 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Kaikkia taiteenaloja ei voi opiskella joka puolella Suomea eikä yhtä laajasti joka puolella maata: Teatteritaiteen laajan oppimäärän syventävää opetusta annettiin ainoastaan Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa sekä Pohjois-Karjalassa yhteensä 236 opiskelijalle. Sirkustaiteen laajaa oppimäärää saattoi opiskella vain Etelä-Suomen ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastojen alueiden kolmessa maakunnassa: Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Pirkanmaalla. Oppilaita oli yhteensä lähes 1 200. Sanataiteen varhaisiän kasvatusta annettiin vain Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja Kainuussa. Arkkitehtuurin taiteen perusopetus keskittyi kolmeen maakuntaan: varhaisiän kasvatus ja laaja oppimäärä Uudellemaalle, laaja oppimäärä Keski-Suomeen sekä varhaisiän kasvatus ja yleinen oppimäärä Pohjois-Savoon. Varhaisiän kasvatusta ei ollut lainkaan audiovisuaalisessa taiteessa. Sitä saattoi opiskella ainoastaan Länsi- ja Sisä-Suomen kahdessa maakunnassa (Keski-Suomi ja Pohjanmaa) sekä Pohjois-Suomen Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Taiteenalakohtaiset oppilasmäärätiedot aluehallintovirastoalue- ja maakuntakohtaisesti ovat liitteinä: Liite 6 Musiikki, Liite 7 Tanssi, Liite 8 Sirkustaide, Liite 9 Teatteritaide, Liite 10 Arkkitehtuuri, Liite 11 Kuvataide, Liite 12 Käsityö, Liite 13 Audiovisuaalinen taide, Liite 14 Sanataide. 8.7. Mikä on aikuisten osuus taiteen perusopetuksessa? Aikuisten osuus taiteen perusopetuksessa oli pieni, noin kuusi prosenttia. Kaikista taiteen perusopetuksen aikuisopiskelijoista oli vain vajaa viidennes miehiä. Taiteen perusopetus suuntautuu pääosin lasten ja nuorten opetukseen, mutta sitä järjestetään myös aikuisille. Taiteen perusopetukseen osallistui syksyllä 2012 yhteensä 8 039 aikuista, mikä oli yli kuusi prosenttia (6,4 prosenttia) kaikista taiteen perusopetuksessa opiskelevista. Aikuisista yli puolet opiskeli yleistä oppimäärää. Yli puolet yleisen (60 prosenttia) ja laajan (54 prosenttia) oppimäärän aikuisopiskelijoista oli Etelä-Suomen alueella. Manner-Suomessa alle viidennes (17 prosenttia) kaikista taiteen perusopetuksen aikuisopiskelijoista oli miehiä. (Taulukko 8.7.1.) Opetushallituksen selvityksen mukaan lukuvuonna 2007 2008 yleisen oppimäärän opin- 35 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

toihin osallistuneista opiskelijoista noin 14 prosenttia oli aikuisia. Aikuisten opetuksessa oli 3,4 prosenttia kaikista laajan oppimäärän oppilaista. (Koramo, 2009.) Taulukko 8.7.1. Aikuisten määrä Taiteen perusopetuksessa aluehallintovirastojen alueilla 20.9.2012 Yleinen oppimäärä Laaja oppimäärä Aluehallintovirasto Yhteensä Miehiä osuus (%) Yhteensä Miehiä osuus (%) ESAVI 2 695 449 16,7 1 964 327 16,6 LSAVI 374 23 6,1 305 82 26,9 LSSAVI 1 070 188 17,6 617 84 13,6 ISAVI 253 50 19,8 346 77 22,3 PSAVI 11 3 27,3 251 74 29,5 LAAVI 32 13 40,6 121 18 14,9 Yhteensä 4 435 726 16,4 3 604 662 18,4 Lähde:Aluehallintovirastojen oppilaitoksille keväällä 2013 tekemä kysely, vastausprosentti 89 8.8. Miten suuri osa 2 6 -vuotiaiden ikäluokasta osallistuu taiteen perusopetukseen? Kymenlaaksossa varhaisiän taiteen perusopetukseen osallistui yli 20 prosenttia 2 6-vuotiaista, Manner-Suomessa keskimäärin 13 prosenttia. Alle kouluikäiset osallistuivat selvästi eniten musiikin varhaisiän kasvatukseen. Lähes puolessa Lapin kunnista ei ollut lainkaan taiteen perusopetuksen varhaisiän kasvatusta. Taulukko 8.8.1. Varhaisiän kasvatuksen taiteen perusopetukseen osallistuneiden osuus (%) 2 6-vuotiaista taiteenaloittain eri aluehallintovirastojen alueilla 20.9.2012 Aluehallintovirasto Tanssi Musiikki Kuvataide Sirkustaide Käsityö Teatteritaide Arkkitehtuuri Sanataide Audiovisuaalinen taide Kaikki taiteenalat yhteensä 2-6- vuotiaita ESAVI 11,1 3,7 1,2 0,3 0,1 0,1 0,1 0,0-16,5 118 435 ISAVI 8,6 3,3 1,0 0,2 0,2 0,2 0,0 - - 13,4 26 604 LSSAVI 8,0 2,2 0,5 0,1 0,1 0,1-0,0-11,0 68 147 LSAVI 6,5 3,0 0,5-0,2 0,1 - - - 10,1 34 366 PSAVI 5,0 1,5 0,5-0,0 - - 0,1-7,0 32 273 LAAVI 3,9 1,6 0,5-0,3 - - - - 6,3 9 281 Yhteensä 8,7 2,9 0,8 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0-12,8 289 106 Viiva =osallistujia ei ole ollut lainkaan ja 0,0 = osallistujia on ollut niin vähän, että osuus pyöristyy 0:ksi Lähde: Aluehallintovirastojen oppilaitoksille helmikuussa 2013 tekemä kysely, vastausprosentti 89, Ikäryhmät: Tilastokeskus, väestöruutuaineisto (31.12.2011) 36 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Taulukko 8.8.2. Varhaisiän kasvatuksen taiteen perusopetukseen osallistuneiden osuus (%) 2 6-vuotiaista taiteenaloittain maakunnittain 20.9.2012 Maakunta Musiikki Käsi työ Tanssi Kuvataide Sirkustaide Teatteritaide Arkkitehtuuri Sanataide Audiovisuaalinen taide Kaikki taiteenalat 2-6- vuotiaita Kymenlaakso 18,8 0,8 0,6 1,0 0,2 - - - - 21,4 8 321 Uusimaa 10,7 4,1 1,4 0,2 0,0 0,2 0,1 0,0-16,7 84 409 Kanta-Häme 11,9 2,4 1,3-0,1 0,2 - - - 15,8 9 566 Pohjois-Karjala 13,1-1,2 0,4-0,6 - - - 15,4 7 720 Päijät-Häme 9,6 4,9 0,2 0,1 0,2 - - - - 15,0 10 104 Pohjois-Savo 8,6 5,2 0,8-0,2-0,1 - - 14,8 12 300 Pirkanmaa 8,3 3,7 0,3 0,1 0,1 0,2 - - - 12,7 27 161 Etelä-Pohjanmaa 11,5 0,1 0,7-0,1 - - - - 12,4 10 927 Kainuu 8,5 1,6 1,3-0,3 - - 0,7-12,3 3 910 Etelä-Karjala 7,2 2,3 0,8 0,7 0,2 - - - - 11,2 6 035 Keski-Pohjanmaa 10,1-0,7 - - - - - - 10,8 4 359 Satakunta 9,0 0,2 0,9-0,5 - - - - 10,6 11 073 Varsinais-Suomi 5,2 4,3 0,3 - - 0,1 - - - 9,9 23 293 Pohjanmaa 7,0 1,6 0,5-0,1 0,4 - - - 9,5 10 382 Etelä-Savo 3,3 3,6 1,0 0,1 0,3 - - - - 8,4 6 584 Keski-Suomi 4,9 2,0 0,8-0,2 - - 0,2-8,1 15 318 Lappi 3,9 1,6 0,5-0,3 - - - - 6,3 9 281 Pohjois-Pohjanmaa 4,5 1,4 0,3-0,0 - - - - 6,3 28 363 Yhteensä 8,7 2,9 0,8 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0-12,8 289 106 Viiva=osallistujia ei ole ollut lainkaan ja 0,0 = osallistujia on ollut niin vähän, että osuus pyöristyy 0:ksi Lähde: Aluehallintovirastojen oppilaitoksille helmikuussa 2013 tekemä kysely, vastausprosentti 89, Ikäryhmät: Tilastokeskus, väestöruutuaineisto (31.12.2011) Syksyllä 2012 Manner-Suomessa osallistui varhaisiän taiteen perusopetukseen oppilaitosten ilmoitusten mukaan kaikkiaan 38 137 lasta, mikä on noin 13 prosenttia 2 6-vuotiaiden ikäluokasta. Mukana ovat sekä yleisen oppimäärän että laajan oppimäärän mukaan varhaisiän kasvatusta saaneet lapset. Suhteellisesti eniten osallistuttiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja vähiten Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen alueilla. Lähes puolessa Lapin kunnista (10/21) ei ollut lainkaan taiteen perusopetuksen varhaisiän kasvatusta. Taiteenaloista selvästi yleisimmin alle kouluikäiset osallistuivat musiikin (8,7 prosenttia) ja toiseksi eniten tanssin (2,9 prosenttia) varhaisiän taiteen perusopetukseen. Osallistuminen muihin taiteenaloihin oli huomattavasti vähäisempää. (Taulukko 8.8.1.) Maakunnista suhteellisesti eniten varhaisiän taiteen perusopetukseen osallistuttiin Kymenlaaksossa, jossa yli viidesosa 2 6-vuotiaista sai varhaisiän taiteen perusopetusta. Pienimmät osallistumisosuudet olivat Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla (6,3 prosenttia). Etelä-Savon maakuntaa lukuun ottamatta kaikissa maakunnissa musiikin varhaisiän kasvatukseen osallistujien osuus oli suurin. (Taulukko 8.8.2.) 37 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

8.9. Miten suuri osa 7 13-vuotiaiden ikäluokasta osallistuu yleisen oppimäärän mukaiseen taiteen perusopetukseen? Etelä-Savossa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetukseen osallistui lähes 20 prosenttia 7 13-vuotiaista, Manner-Suomessa keskimäärin yhdeksän prosenttia. Tanssi oli yleisesti ottaen suosituin yleisen oppimäärän taiteenala, mutta monessa maakunnassa se oli musiikki tai kuvataide. Taulukko 8.9.1. Taiteen perusopetuksen yleiseen oppimäärään (10 opintoviikkoa) osallistuneiden osuus (%) 7 13-vuotiaista taiteenaloittain eri aluehallintovirastojen alueilla 20.9.2012 Aluehallintovirasto Musiikki Tanssi Kuvataide Sirkustaide Käsityö Teatteritaide Arkkitehtuuri Sanataide Audiovisuaalinen taide Kaikki taiteenalat 7-13- vuotiaita ISAVI 2,6 2,3 3,4 0,1 1,1 1,0 0,1 0,0-10,5 39 427 ESAVI 3,0 3,7 1,8 0,0 0,6 0,4-0,2-9,7 157 850 LSSAVI 2,3 1,7 2,1 0,2 0,8 1,0-0,2 0,1 8,3 89 943 LSAVI 0,8 3,4 2,0-0,9 0,8-0,0-7,9 48 617 PSAVI 1,2 2,7 2,6 0,1 0,8 0,3 - - 0,0 7,8 41 525 LAAVI 2,1 2,0 1,3 0,3 0,8 0,3 - - - 6,8 13 066 Yhteensä 2,3 2,9 2,1 0,1 0,7 0,6 0,0 0,1 0,0 8,9 390 428 Viiva =osallistujia ei ole ollut lainkaan ja 0,0 = osallistujia on ollut niin vähän, että osuus pyöristyy 0:ksi Lähde: Aluehallintovirastojen oppilaitoksille helmikuussa 2013 tekemä kysely, vastausprosentti 89, Ikäryhmät: Tilastokeskus, väestöruutuaineisto (31.12.2011) Yleisen oppimäärän mukaiseen taiteen perusopetukseen eri taiteenaloilla osallistui oppilaitosten vastausten mukaan syksyllä 2012 lähes 34 800 oppilasta, mikä on noin yhdeksän prosenttia 7 13-vuotiaiden ikäluokasta. Tämän ikäisiä osallistujia oli suhteellisesti eniten Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella (10,5 prosenttia) ja vähiten Lapin aluehallintoviraston alueella (6,8 prosenttia). 7 13-vuotiaista sai yleisen oppimäärän mukaista tanssin perusopetusta keskimäärin suhteellisesti jonkin verran suurempi osuus kuin muiden taiteenalojen opetusta. Lähes tasavertaisia olivat kuitenkin myös musiikki ja kuvataide. (Taulukko 8.9.1.) Maakunnista suhteellisesti eniten yleisen oppimäärän mukaiseen taiteen perusopetukseen osallistuttiin Etelä-Savossa, jossa lähes 20 prosenttia 7 13-vuotiaista sai jonkin taiteenalan yleisen oppimäärän mukaista opetusta. Muita yli 10 prosentin ylittäjiä olivat Keski-Suomi, Kymenlaakso ja Uusimaa. Saatujen vastausten mukaan Keski-Pohjanmaalla tarjottiin ainoastaan sanataiteen yleisen oppimäärän opetusta, mikä kattoi alle puoli prosenttia kyseisestä ikäluokasta. Kuudessa maakunnassa (Etelä-Savo, Keski- Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Lappi ja Kainuu) musiikin osuus oli yleisen oppimäärän taiteenaloista suurin. Tanssin osuus oli suurin neljässä maakunnassa (Uusimaa, Varsinais- Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Päijät-Häme). Kuvataiteen osuus puolestaan oli suurin kuudessa maakunnassa: Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Kanta-Hämeessä, Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Satakunnassa. (Taulukko 8.9.2.) 38 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Taulukko 8.9.2. Taiteen perusopetuksen yleiseen oppimäärään (10 opintokokonaisuutta) osallistuneiden osuus (%) 7 13-vuotiaista taiteenaloittain ja maakunnittain 20.9.2012 Maakunta Teatteri taide Musiikki Tanssi Kuvataide Sirkustaide Käsityö Arkkitehtuuri Sanataide Audiovisuaalinen taide Kaikki taiteenalat 7-13- vuotiaita Etelä-Savo 8,8 2,8 4,5 0,4 0,5 2,4 - - - 19,4 10 223 Keski-Suomi 5,6 4,4 3,1-1,0 0,5-0,4 0,3 15,2 20 088 Kymenlaakso 4,8 1,7 3,5 0,4 1,5 1,9 - - - 13,8 12 808 Uusimaa 3,5 4,6 1,4-0,4 0,2-0,3-10,3 108 773 Varsinais-Suomi 1,0 5,1 1,9-0,6 1,2-0,1-9,9 32 762 Pohjois-Savo 0,7 3,2 3,4-1,9-0,1 - - 9,3 17 824 Pohjois-Pohjanmaa 1,1 3,1 2,8 0,1 0,9 0,3 - - - 8,4 35 957 Pirkanmaa 2,2 1,6 0,9 0,4 1,0 1,2-0,1-7,5 34 882 Päijät-Häme 1,2 3,1 1,4 0,2 1,2 - - - - 7,1 14 267 Etelä-Pohjanmaa 1,0 0,3 4,3-0,6 0,8 - - - 7,0 15 547 Lappi 2,1 2,0 1,3 0,3 0,8 0,3 - - - 6,8 13 066 Etelä-Karjala 1,5 2,0 2,0-1,3 - - - - 6,7 8 698 Kanta-Häme - 0,2 3,3-0,2 1,4 - - - 5,0 13 304 Pohjanmaa 0,1 0,4 2,4 0,1 0,3 1,4 - - 0,1 4,8 13 645 Pohjois-Karjala - 0,3 2,3-0,3 1,4-0,1-4,4 11 380 Satakunta 0,3-2,1-1,5 - - - - 3,9 15 855 Kainuu 1,7 0,3 1,1-0,4 0,3 - - - 3,8 5 568 Keski-Pohjanmaa - - - - - - - 0,4-0,4 5 781 Yhteensä 2,3 2,9 2,1 0,1 0,7 0,6 0,0 0,1 0,0 8,9 390 428 Viiva =osallistujia ei ole ollut lainkaan ja 0,0 = osallistujia on ollut niin vähän, että osuus pyöristyy 0:ksi Lähde: Aluehallintovirastojen oppilaitoksille helmikuussa 2013 tekemä kysely, vastausprosentti 89, Ikäryhmät: Tilastokeskus, väestöruutuaineisto (31.12.2011) 8.10. Miten suuri osa 7 19-vuotiaiden ikäluokasta osallistuu laajan oppimäärän mukaiseen taiteen perusopetukseen? Etelä-Karjalassa ja Uudellamaalla taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaiseen opetukseen osallistui 11 prosenttia 7 19-vuotiaista, Manner-Suomessa keskimäärin noin kahdeksan prosenttia. Etelä-Savoa lukuun ottamatta kaikissa maakunnissa tämän ikäiset saivat laajan oppimäärän taiteen perusopetusta eniten musiikissa. Laajan oppimäärän mukaiseen taiteen perusopetukseen (perusopinnot tai musiikin perustaso ja syventävät opinnot tai musiikkiopistotaso) osallistui eri taiteenaloilla oppilaitoksilta saatujen vastausten mukaan syksyllä 2012 noin 57 400 opiskelijaa, mikä oli 7,5 prosenttia 7 19-vuotiaiden ikäluokasta. Yli Manner-Suomen keskiarvon päästiin Etelä-Suomen ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastojen alueilla. Sen sijaan selvästi alle keskiarvon jäätiin 39 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Taulukko 8.10.1. Taiteen perusopetuksen laajaan oppimäärään (perusopinnot tai musiikin perustaso ja syventävät opinnot tai musiikkiopistotaso) osallistuneiden osuus (%) 7 19-vuotiaista taiteenaloittain eri aluehallintovirastojen alueilla 20.9.2012 Käsityö Kaikki taiteenalat Aluehallintovirasto Musiikki Tanssi Kuvataide Teatteritaide Sirkustaide Arkkitehtuuri 7-19- vuotiaat ESAVI 5,0 2,2 1,7 0,2 0,4 0,3 0,1 9,8 307 574 LSSAVI 4,9 1,2 0,5 0,9 0,0 0,1 0,0 7,6 175 372 ISAVI 4,4 1,1 0,4 0,3 0,1 - - 6,3 78 825 LAAVI 3,8 0,8 1,0 - - - - 5,7 26 318 LSAVI 4,1 0,3 0,3-0,0 - - 4,7 95 455 PSAVI 3,8 0,1 0,0 - - - - 3,9 79 370 Yhteensä 4,6 1,3 0,9 0,3 0,2 0,2 0,0 7,5 762 914 Viiva =osallistujia ei ole ollut lainkaan ja 0,0 = osallistujia on ollut niin vähän, että osuus pyöristyy 0:ksi Lähde: Aluehallintovirastojen oppilaitoksille helmikuussa 2013 tekemä kysely, vastausprosentti 89, Ikäryhmät: Tilastokeskus, väestöruutuaineisto (31.12.2011) Pohjois-Suomen ja Lounais-Suomen aluehallintovirastojen alueilla. Manner-Suomessa keskimäärin 4,6 prosenttia 7 19-vuotiaista sai musiikin laajan oppimäärän opetusta. Osallistuminen muihin taiteenaloihin oli vähäisempää. (Taulukko 8.10.1.) Maakunnista suhteellisesti eniten laajan oppimäärän mukaiseen taiteen perusopetukseen osallistuttiin Etelä-Karjalassa ja Uudellamaalla, joissa päästiin 11 prosentin osallistumisosuuteen 7 19-vuotiaista, kun taas vain noin kolmeen prosenttiin jäätiin Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Musiikin osuus oli suurin Kainuussa (7,3 prosenttia) ja pienin Etelä-Savossa (2,3 prosenttia), missä myös tanssin laajaa opetusta sai 7 19-vuotiaiden ikäluokasta lähes yhtä suuri osa (2,5 prosenttia). Muissa maakunnissa musiikin osuus oli selvästi suurin. (Taulukko 8.10.2.) 40 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Taulukko 8.10.2. Taiteen perusopetuksen laajaan oppimäärään (perusopinnot tai musiikin perustaso ja syventävät opinnot tai musiikkiopistotaso) osallistuneiden osuus (%) 7 19-vuotiaista taiteenaloittain maakunnittain 20.9.2012 Käsityö Kaikki taiteenalat Maakunta Musiikki Tanssi Kuvataide Sirkustaide Teatteritaide Arkkitehtuuri 7-19- vuotiaita Etelä-Karjala 6,0 2,5 1,3 1,1-0,5-11,4 17 721 Uusimaa 5,3 2,6 2,1 0,4 0,2 0,4 0,1 11,0 210 115 Pirkanmaa 6,0 1,6 0,3 0,2 1,5 0,0-9,6 67 457 Keski-Pohjanmaa 5,9-3,3 - - - - 9,2 11 244 Kanta-Häme 5,0 0,5 1,2-0,4 1,2-8,4 25 750 Kainuu 7,3 0,3 0,1 - - - - 7,7 11 496 Pohjois-Karjala 5,9-1,4 - - 0,2-7,5 23 020 Päijät-Häme 4,0 2,2 0,9-0,1 - - 7,2 28 515 Etelä-Pohjanmaa 5,7 0,0 - - 1,1 - - 6,8 30 101 Keski-Suomi 3,3 2,0 0,6-0,5-0,1 6,6 39 750 Etelä-Savo 2,3 2,5 - - 1,0 0,2-6,1 20 439 Satakunta 5,1 0,1 0,8 - - 0,0-6,0 31 382 Pohjois-Savo 4,6 1,0 - - 0,0 - - 5,7 35 366 Lappi 3,8 0,8 1,0 - - - - 5,7 26 318 Pohjanmaa 3,1 1,1 0,0 - - 0,0-4,3 26 820 Varsinais-Suomi 3,6 0,5 0,0 - - - - 4,1 64 073 Pohjois-Pohjanmaa 3,2 0,1 - - - - - 3,3 67 874 Kymenlaakso 3,0 - - 0,0-0,0-3,1 25 473 Yhteensä 4,6 1,3 0,9 0,2 0,3 0,2 0,0 7,5 762 914 Viiva =osallistujia ei ole ollut lainkaan ja 0,0 = osallistujia on ollut niin vähän, että osuus pyöristyy 0:ksi Lähde: Aluehallintovirastojen oppilaitoksille helmikuussa 2013 tekemä kysely, vastausprosentti 89, Ikäryhmät: Tilastokeskus, väestöruutuaineisto (31.12.2011) Taiteen perusopetuksen saavutettavuus 8.11. Miten suurelle osalle 2 6-vuotiaista on tarjolla taiteen perusopetusta enintään 10 kilometrin ja enintään 30 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta? Etelä-Suomen lapsille oli taiteen perusopetuksen varhaisiän kasvatusta tarjolla selkeästi enemmän lyhyen matkan päässä kotoa kuin maan muiden alueiden lapsilla. Syksyllä 2012 Manner-Suomessa keskimäärin neljä viidestä 2 6-vuotiaasta lapsesta asui korkeintaan 10 kilometrin etäisyydellä lähimmästä sellaisesta taiteen perusopetusta järjestävästä oppilaitoksesta tai sen sivupisteestä, joka antoi varhaisiän kasvatusta. Manner-Suomen keskiarvon (81 prosenttia) yläpuolelle sijoittui kuitenkin ainoastaan Etelä-Suomi, missä yli 41 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Taulukko 8.11.1. Enintään 10 kilometrin etäisyydellä taiteen perusopetuksen varhaisiän kasvatusta antavasta oppilaitoksesta asuvien 2 6-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta aluehallintovirastojen alueilla syksyllä 2012 Aluehallintovirasto 2-6- vuotiaat Puskurin sisällä Osuus (%) ESAVI 118 435 107 634 90,9 LSAVI 34 366 25 642 74,6 LSSAVI 68 147 49 770 73,0 ISAVI 26 604 20 768 78,1 PSAVI 32 273 22 849 70,8 LAAVI 9 281 6 500 70,0 Yhteensä 289 106 233 163 80,6 Lähde: Aluehallintovirasto Taulukko 8.11.2. Enintään 30 kilometrin etäisyydellä taiteen perusopetuksen varhaisiän kasvatusta antavasta oppilaitoksesta asuvien 2 6-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta aluehallintovirastojen alueilla syksyllä 2012 Aluehallintovirasto 2-6- vuotiaat Puskurin sisällä Osuus (%) ESAVI 118 435 117 799 99,5 LSAVI 34 366 34 110 99,3 LSSAVI 68 147 66 209 97,2 ISAVI 26 604 26 294 98,8 PSAVI 32 273 30 707 95,1 LAAVI 9 281 7 308 78,7 Yhteensä 289 106 282 427 97,7 Lähde: Aluehallintovirasto 90 prosenttia 2 6-vuotiaista asui 10 kilometrin puskurin sisäpuolella. Itä-Suomessa varhaisiän kasvatuksen alueellinen saavutettavuus nousi hieman yli 78 prosentin, kun pohjoisessa Suomessa jäätiin lähes 70 prosenttiin. (Taulukko 8.11.1.) Kun taiteen perusopetuksen varhaisiän kasvatuksen alueellista saavutettavuutta tarkasteltiin 30 kilometrin laajuisen puskurin avulla, erottui Lappi maan muista osista. Lapissa saavutettavuus ei juuri parantunut etäisyyden kasvaessa, ja ainoastaan 79 prosenttia 2 6-vuotiaista asui enintään 30 kilometrin etäisyydellä taiteen perusopetuksen varhaisiän kasvatusta tarjoavasta oppilaitoksesta. Lapissa saavutettavuus oli peräti 19 prosenttiyksikköä heikompi kuin Manner-Suomen keskiarvo (98 prosenttia). Maan muissa osissa etäisyyden kasvaessa 30 kilometriin saavutettavuusprosentti kohosi yli 95 prosentin ja Etelä- sekä Lounais-Suomessa yli 99 prosentin. (Taulukko 8.11.2.) Maakuntien väliset erot olivat vielä selvempiä kuin aluehallintovirastoalueiden väliset erot. Uudellamaalla 96 prosentilla 2 6-vuotiaista lapsista oli tarjolla taiteen perusopetuksen varhaisiän kasvatusta korkeintaan 10 kilometrin päässä kotoaan. Toisessa ääripäässä oli Pohjanmaa, missä sitä oli tarjolla ainoastaan 45 prosentille tämän ikäisistä. Myös Keski-Pohjanmaalla saavutettavuusprosentti (56 prosenttia) oli alhainen. Näiden maakuntien tulosta todennäköisesti heikensi matala vastausprosentti. Kymenlaakso oli toinen maakunta, jonka saavutettavuusprosentti kohosi yli 90 prosentin. (Taulukko 8.11.3.) Kasvatettaessa etäisyyttä 30 kilometriin tasaantuivat myös maakuntien väliset erot, Lappia lukuun ottamatta. Suurin osa maakunnista ylitti 95 prosentin rajan, ja yhdeksässä maakunnassa päästiin lähes 100 prosenttiin. Ainoastaan Lapissa saavutettavuus jäi alle 80 prosentin ja Keski-Pohjanmaalla alle 85 prosentin. (Taulukko 8.11.4.) Kuitenkin Lapissa kaikissa niissä kunnissa, jotka järjestivät varhaiskasvatusikäisille taiteen perusopetusta (11/21 kuntaa), 30 kilometrin etäisyydellä tavoitettavuus nousi lähes 90 prosenttiin tai sen yli; viidessä kunnassa tämä etäisyys tavoitti kaikki 2 6-vuotiaat. 42 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Taulukko 8.11.3. Enintään 10 kilometrin etäisyydellä taiteen perusopetuksen varhaisiän kasvatusta antavasta oppilaitoksesta asuvien 2 6-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta maakunnittain syksyllä 2012 Maakunta 2-6- vuotiaat Puskurin sisällä Osuus (%) Uusimaa 84 409 80 652 95,5 Kymenlaakso 8 321 7 545 90,7 Etelä-Karjala 6 035 5 201 86,2 Pirkanmaa 27 161 22 835 84,1 Pohjois-Savo 12 300 9 999 81,3 Varsinais-Suomi 23 293 18 239 78,3 Pohjois-Karjala 7 720 6 020 78,0 Kanta-Häme 9 566 7 369 77,0 Kainuu 3 910 2 991 76,5 Keski-Suomi 15 318 11 667 76,2 Etelä-Pohjanmaa 10 927 8 170 74,8 Etelä-Savo 6 584 4 749 72,1 Pohjois-Pohjanmaa 28 363 19 858 70,0 Lappi 9 281 6 500 70,0 Päijät-Häme 10 104 6 867 68,0 Satakunta 11 073 7 403 66,9 Keski-Pohjanmaa 4 359 2 434 55,8 Pohjanmaa 10 382 4 664 44,9 Yhteensä 289 106 233 163 80,6 Lähde: Aluehallintovirasto Taulukko 8.11.4. Enintään 30 kilometrin etäisyydellä taiteen perusopetuksen varhaisiän kasvatusta antavasta oppilaitoksesta asuvien 2 6-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta maakunnittain syksyllä 2012 Maakunta 2-6- vuotiaat Puskurin sisällä Osuus (%) Pohjois-Karjala 7 720 7 701 99,8 Uusimaa 84 409 84 172 99,7 Kanta-Häme 9 566 9 535 99,7 Etelä-Pohjanmaa 10 927 10 877 99,5 Pirkanmaa 27 161 26 990 99,4 Varsinais-Suomi 23 293 23 136 99,3 Keski-Suomi 15 318 15 215 99,3 Etelä-Karjala 6 035 5 986 99,2 Satakunta 11 073 10 974 99,1 Kymenlaakso 8 321 8 223 98,8 Pohjois-Savo 12 300 12 145 98,7 Etelä-Savo 6 584 6 448 97,9 Päijät-Häme 10 104 9 883 97,8 Pohjois-Pohjanmaa 28 363 27 088 95,5 Kainuu 3 910 3 619 92,6 Pohjanmaa 10 382 9 445 91,0 Keski-Pohjanmaa 4 359 3 682 84,5 Lappi 9 281 7 308 78,7 Yhteensä 289 106 282 427 97,7 Lähde: Aluehallintovirasto 43 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Kuva 4. Enintään 10 kilometrin etäisyydellä taiteen perusopetuksen varhaisiän kasvatusta antavasta oppilaitoksesta asuvien 2 6-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta kunnittain syksyllä 2012 44 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

8.12. Miten suurelle osalle 7 13-vuotiaista on tarjolla taiteen perusopetusta (yleinen oppimäärä) enintään 10 kilometrin ja miten suurelle osalle enintään 30 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta? Erot maan eri osien välillä taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän alueellisessa saavutettavuudessa ovat kirjavat; Etelä-Suomessa saavutettavuus on parhainta, mutta Länsi- ja Sisä-Suomessa heikointa. Taulukko 8.12.1. Enintään 10 kilometrin etäisyydellä taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetusta antavasta oppilaitoksesta asuvien 7 13-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta aluehallintovirastojen alueilla syksyllä 2012 Aluehallintovirasto Kaikki 7-13- vuotiaat Puskurin sisällä Osuus (%) ESAVI 157 850 141 292 89,5 LSAVI 48 617 36 856 75,8 LSSAVI 89 943 59 195 65,8 ISAVI 39 427 32 188 81,6 PSAVI 41 525 30 291 72,9 LAAVI 13 066 10 143 77,6 Yhteensä 390 428 309 965 79,4 Lähde: Aluehallintovirasto Taulukko 8.12.2. Enintään 30 kilometrin etäisyydellä taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetusta antavasta oppilaitoksesta asuvien 7 13-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta aluehallintovirastojen alueilla syksyllä 2012 Aluehallintovirasto Kaikki 7-13- vuotiaat Puskurin sisällä Osuus (%) ESAVI 157 850 156 986 99,5 LSAVI 48 617 47 904 98,5 LSSAVI 89 943 81 823 91,0 ISAVI 39 427 39 289 99,6 PSAVI 41 525 38 725 93,3 LAAVI 13 066 11 568 88,5 Yhteensä 390 428 376 295 96,4 Lähde: Aluehallintovirasto Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksen saavutettavuudessa valtakunnalliset erot eivät olleet yhtä selkeitä kuin varhaisiän kasvatuksen saavutettavuuden erot. Etelä- Suomessa lähes 90 prosentilla 7 13-vuotiaista oli korkeintaan 10 kilometriä matkaa kodistaan taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opintoja järjestävään oppilaitokseen tai sen muuhun opetuspisteeseen. Tämä oli noin kymmenen prosenttiyksikköä Manner-Suomen keskiarvon yläpuolella. Myös Itä-Suomessa päästiin Manner-Suomen keskiarvon yläpuolelle (82 prosenttia). Heikoin tilanne oli Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella, missä saavutettavuusprosentti oli ainoastaan 66. (Taulukko 8.12.1.) Kun puskurin etäisyyttä kasvatettiin 30 kilometriin, parani saavutettavuus Manner-Suomen osalta 96 prosenttiin. Paras tilanne oli Etelä- ja Itä-Suomen 7 13-vuotiailla, jotka lähes kaikki olivat tällä etäisyydellä taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksen tavoitettavissa. Lapissakin päästiin lähes 90 prosentin saavutettavuuteen. (Taulukko 8.12.2.) Uudenmaan lasten huomattavasti paremmat maantieteelliset mahdollisuudet saada taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetusta näkyivät selkeästi maakunnallisessa vertailussa. Maan väkirikkaimmassa maakunnassa saavutettavuusprosentti oli 10 kilometrin etäisyydellä 96, kun seuraavaksi korkein osuus oli yli kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi (Pohjois-Savo 85 prosenttia). Huonoin tilanne 45 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

oli Pohjanmaalla (44 prosenttia) ja Etelä-Pohjanmaalla (47 prosenttia). (Taulukko 8.12.3.) 30 kilometrin tarkasteluetäisyys nostaa kaikissa maakunnissa Lappia, Etelä-Pohjanmaata, Pohjanmaata ja Kainuuta lukuun ottamatta saavutettavuuden yli 90 prosenttiin 7 13-vuotiaiden ikäluokasta; lähes koko ikäluokan tai koko ikäluokan tämä etäisyys tavoittaa kolmasosassa maakunnista. (Taulukko 8.12.4) Lapissakin 30 kilometrin etäisyys tavoittaa 100 prosenttisesti 7 13-vuotiaat kolmessa kunnassa (Kemi, Tornio ja Keminmaa). Taulukko 8.12.3. Taulukko 8.12.3. Enintään 10 kilometrin etäisyydellä taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetusta antavasta oppilaitoksesta asuvien 7 13-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta maakunnittain syksyllä 2012 Maakunta Kaikki 7-13- vuotiaat Puskurin sisällä Osuus (%) Uusimaa 108 773 103 883 95,5 Pohjois-Savo 17 824 15 197 85,3 Kymenlaakso 12 808 10 786 84,2 Pohjois-Karjala 11 380 9 539 83,8 Pirkanmaa 34 882 28 841 82,7 Varsinais-Suomi 32 762 26 278 80,2 Päijät-Häme 14 267 11 377 79,7 Lappi 13 066 10 143 77,6 Pohjois-Pohjanmaa 35 957 27 111 75,4 Etelä-Savo 10 223 7 452 72,9 Etelä-Karjala 8 698 6 192 71,2 Keski-Suomi 20 088 13 918 69,3 Kanta-Häme 13 304 9 054 68,1 Satakunta 15 855 10 578 66,7 Kainuu 5 568 3 180 57,1 Keski-Pohjanmaa 5 781 3 200 55,4 Etelä-Pohjanmaa 15 547 7 228 46,5 Pohjanmaa 13 645 6 008 44,0 Yhteensä 390 428 309 965 79,4 Lähde: Aluehallintovirasto Maakunta Kaikki 7-13- vuotiaat Puskurin sisällä Osuus (%) Taulukko 8.12.4. Enintään 30 kilometrin etäisyydellä taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetusta antavasta oppilaitoksesta asuvien 7 13-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta maakunnittain syksyllä 2012 Uusimaa 108 773 108 773 100,0 Kanta-Häme 13 304 13 297 99,9 Pohjois-Savo 17 824 17 789 99,8 Pohjois-Karjala 11 380 11 349 99,7 Kymenlaakso 12 808 12 748 99,5 Etelä-Savo 10 223 10 151 99,3 Varsinais-Suomi 32 762 32 336 98,7 Satakunta 15 855 15 568 98,2 Päijät-Häme 14 267 13 914 97,5 Pirkanmaa 34 882 33 812 96,9 Pohjois-Pohjanmaa 35 957 34 636 96,3 Etelä-Karjala 8 698 8 254 94,9 Keski-Pohjanmaa 5 781 5 387 93,2 Keski-Suomi 20 088 18 282 91,0 Lappi 13 066 11 568 88,5 Etelä-Pohjanmaa 15 547 13 523 87,0 Pohjanmaa 13 645 10 819 79,3 Kainuu 5 568 4 089 73,4 Yhteensä 390 428 376 295 96,4 Lähde: Aluehallintovirasto 46 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Kuva 5. Enintään 10 kilometrin etäisyydellä taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetusta antavasta oppilaitoksesta asuvien 7 13-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta kunnittain syksyllä 2012 47 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

8.13. Miten suurelle osalle 7 19-vuotiaista on tarjolla taiteen perusopetusta (laaja oppimäärä) enintään 10 kilometrin ja miten suurelle osalle enintään 30 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta? Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetusta tarjoavia oppilaitoksia on vähemmän kuin varhaisiän kasvatusta tai yleisen oppimäärän opetusta tarjoavia oppilaitoksia, mikä alensi laajan oppimäärän alueellista saavutettavuutta. Manner-Suomessa taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän alueellinen saavutettavuus oli keskimäärin heikompaa kuin varhaisiän kasvatuksen ja yleisen oppimäärän opetuksen saavutettavuus, mikä johtui laajaa oppimäärää tarjoavien oppilaitosten selvästi harvemmasta verkosta. Vain kolmella neljästä 7 19-vuotiaasta oli tarjolla taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetusta korkeintaan 10 kilometrin etäisyydellä kodistaan. Tilanne Etelä-Suomessa oli parhain, sillä siellä saavutettavuusprosentti oli 86. Lapissa saavutettavuus oli toiseksi korkein (73 prosenttia), kun Lounais-Suomen ja Pohjois-Suomen alueilla laajan oppimäärän opetuksen saavutettavuus jäi noin 63 prosenttiin. (Taulukko 8.13.1.) Lapin kolme musiikkioppilaitosta (Rovaniemi, Kemi ja Kemijärvi) ja niiden yhteensä 10 sivutoimipistettä muissa Lapin kunnissa pitävät laajan oppimäärän saavutettavuuden Lapissa suhteellisen hyvänä muihin maakuntiin nähden. Taiteen perusopetuksen varhaisiän kasvatuksen saavutettavuus ei ole yhtä hyvä, sillä kyseiset oppilaitokset eivät järjestäneet kaikissa opetuspisteissään varhaisiän kasvatusta. Kun tarkasteluetäisyytenä käytettiin 30 kilometriä, parani laajan oppimäärän saavutettavuus Manner-Suomessa yli 20 prosenttiyksikköä (96,6 prosenttiin) ja oli lähes samalla tasolla kuin taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän saavutettavuus (96,4 prosenttia). Etelä- Suomessa laajan oppimäärän saavutettavuus tällä etäisyydellä kohosi yli 99 prosentin ja muidenkin alueiden yli 90 prosentin. Lapissa jäätiin 86 prosenttiin. (Taulukko 8.13.2.) Maakuntien väliset erot olivat varsin suuret. Korkein laajan oppimäärän saavutettavuusprosentti 10 kilometrin tarkasteluetäisyydellä oli Uudellamaalla (94 prosenttia). Saavutettavuus oli siellä kymmenisen prosenttiyksikköä parempi kuin toiseksi korkeimman luvun saaneella Pirkanmaalla. Heikoin saavutettavuusprosentti oli Pohjanmaalla (45 prosenttia), mikä oli lähes 50 prosenttiyksikköä Uuttamaata matalampi. Pohjanmaan tulosta todennäköisesti heikensi matala vastausprosentti. Myös Kymenlaaksossa alle puolella 7 19-vuotiaista nuorista oli tarjolla taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetusta enintään 10 kilometrin etäisyydellä kodistaan. (Taulukko 8.13.3.) Tarkasteluetäisyyttä laajennettaessa 30 kilometriin saavutettavuusprosentit kasvoivat kaikissa maakunnissa selvästi. Seitsemässä maakunnassa (Uusimaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Etelä-Karjala, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa) lähes kaikki 7 19-vuotiaat olivat taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetuksen saavutettavissa. Alle 90 prosentin saavutettavuuteen jäätiin Etelä-Savon, Keski-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa. (Taulukko 8.13.4.) 48 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Taulukko 8.13.1. Enintään 10 kilometrin etäisyydellä taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetusta antavasta oppilaitoksesta asuvien 7 19-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta aluehallintovirastojen alueilla syksyllä 2012 Taulukko 8.13.2. Enintään 30 kilometrin etäisyydellä taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetusta antavasta oppilaitoksesta asuvien 7 19-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta aluehallintovirastojen alueilla syksyllä 2012 Aluehallintovirasto Kaikki 7-19- vuotiaat Puskurin sisällä Osuus (%) Aluehallintovirasto Kaikki 7-19- vuotiaat Puskurin sisällä Osuus (%) ESAVI 307 574 264 480 86,0 LSAVI 95 455 60 618 63,5 LSSAVI 175 372 125 548 71,6 ISAVI 78 825 53 937 68,4 PSAVI 79 370 50 571 63,7 LAAVI 26 318 19 111 72,6 Yhteensä 762 914 574 265 75,3 Lähde: Aluehallintovirasto ESAVI 307 574 305 364 99,3 LSAVI 95 455 92 169 96,6 LSSAVI 175 372 170 439 97,2 ISAVI 78 825 74 156 94,1 PSAVI 79 370 72 140 90,9 LAAVI 26 318 22 609 85,9 Yhteensä 762 914 736 877 96,6 Lähde: Aluehallintovirasto Taulukko 8.13.3. Enintään 10 kilometrin etäisyydellä taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetusta antavasta oppilaitoksesta asuvien 7 19-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta maakunnittain syksyllä 2012 Taulukko 8.13.4. Enintään 30 kilometrin etäisyydellä taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetusta antavasta oppilaitoksesta asuvien 7 19-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta maakunnittain syksyllä 2012 Maakunta Kaikki 7-19- vuotiaat Puskurin sisällä Osuus (%) Maakunta Kaikki 7-19- vuotiaat Puskurin sisällä Osuus (%) Uusimaa 210 115 196 558 93,5 Pirkanmaa 67 457 56 278 83,4 Etelä-Karjala 17 721 14 604 82,4 Kainuu 11 496 8 954 77,9 Päijät-Häme 28 515 21 706 76,1 Etelä-Pohjanmaa 30 101 22 862 76,0 Kanta-Häme 25 750 19 193 74,5 Pohjois-Savo 35 366 25 816 73,0 Lappi 26 318 19 111 72,6 Keski-Suomi 39 750 28 256 71,1 Pohjois-Karjala 23 020 15 730 68,3 Varsinais-Suomi 64 073 42 145 65,8 Pohjois-Pohjanmaa 67 874 41 617 61,3 Etelä-Savo 20 439 12 391 60,6 Satakunta 31 382 18 473 58,9 Keski-Pohjanmaa 11 244 6 012 53,5 Kymenlaakso 25 473 12 419 48,8 Pohjanmaa 26 820 12 140 45,3 Yhteensä 762 914 574 265 75,3 Lähde: Aluehallintovirasto Pirkanmaa 67 457 67 248 99,7 Etelä-Pohjanmaa 30 101 29 986 99,6 Kanta-Häme 25 750 25 626 99,5 Uusimaa 210 115 208 941 99,4 Päijät-Häme 28 515 28 343 99,4 Keski-Suomi 39 750 39 442 99,2 Etelä-Karjala 17 721 17 543 99,0 Kymenlaakso 25 473 24 911 97,8 Varsinais-Suomi 64 073 61 984 96,7 Satakunta 31 382 30 185 96,2 Pohjois-Karjala 23 020 22 052 95,8 Pohjois-Savo 35 366 33 720 95,3 Kainuu 11 496 10 631 92,5 Pohjois-Pohjanmaa 67 874 61 509 90,6 Pohjanmaa 26 820 24 171 90,1 Etelä-Savo 20 439 18 384 89,9 Lappi 26 318 22 609 85,9 Keski-Pohjanmaa 11 244 9 592 85,3 Yhteensä 762 914 736 877 96,6 Lähde: Aluehallintovirasto 49 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012

Kuva 6. Enintään 10 kilometrin etäisyydellä taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetusta antavasta oppilaitoksesta asuvien 7 19-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta kunnittain syksyllä 2012 8.14. Miten taiteen perusopetuksessa käytetään etäyhteyksiä? Vajaa viidennes vastaajista kertoi käyttävänsä opetuksessa erilaisia taiteenalaan liittyviä oppimisalustoja, sivustoja, verkkokursseja, videoita ja internetiä. Vastaajista alle viidennes (17 prosenttia) ilmoitti käyttävänsä taiteen perusopetuksessa myös etäyhteyksiä. Ainoastaan Itä-Suomen alueella osuus oli 10 prosenttiyksikköä pienempi. Suosituimpia etäyhteydet olivat saatujen vastausten perusteella Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa. Tavanomaisimpia olivat videoyhteydet, internet ja erilaiset oppimisympäristöt. 50 Aluehallintovirastot Keskeiset arviot taiteen perusopetuksen saatavuudesta 2012