LAUKAAN KUNTA 1(6) Laukaan kunnan palveluasumisen rakentumisen ohjaamisen periaatteet 1. Palveluasuminen Kunnan yhtenä tehtävänä on sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan asumispalvelujen (palvelu- ja tukiasuminen) järjestäminen. Kunta voi järjestää palvelun omana toimintana, ostopalveluna tai palvelusetelillä. Henkilö voi myös ostaa palvelun itse suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta ilman kunnan subventiota. Kodin ulkopuolinen asuminen jaotellaan Laukaan kunnassa kolmeen asuinmuotoon: Palveluasuminen ikääntyneille ihmisille, jotka tarvitsevat päivittäin niin paljon apua, että kotihoito ja muu apu eivät riitä Tehostettu palveluasuminen ympärivuorokautista valvottua hoitoa asiakkaille, jotka tarvitsevat paljon apua ja valvontaa myös yöllä Laitoshoito tarkoitettu eniten apua ja hoitoa tarvitseville asiakkaille, jotka tarvitsevat pääsääntöisesti kahden hoitajan apua ja valvontaa myös yöllä Asunto voi olla vuokra- tai omistusasunto, ja asukas maksaa asunnosta vuokrasopimukseen perustuvan vuokran tai vastikkeen palveluntuottajalle. Myös ateriat ja mahdollisen ylläpitomaksun asiakas maksaa suoraan palveluntuottajalle. Tarvittavista hoito- ja hoivapalveluista sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa ja kunta perii niistä asiakasmaksun, joka perustuu palvelujen tarpeeseen ja asiakkaan maksukykyyn. Palveluasuminen luokitellaan avohoidoksi, jolloin Kelan etuudet kuten eläkkeensaajan asumistuki, eläkettä saavan hoitotuki ja muut vammaisetuudet sekä sairausvakuutuksen korvaukset määräytyvät samoin perustein kuin kotona asuessa. Laukaan kunta tuottaa palveluasumista Liisan ja Antin pirtissä Lievestuoreella. Tehostettua palveluasumista tuottavat säätiöt, yhdistykset ja yksityiset yrittäjät. Kunnalla on ostopalvelusopimukset tai yksittäisissä tapauksissa asiakaskohtaiset maksusitoumukset palveluntuottajien kanssa. Lisäksi kunnalla on käytössä palveluseteli, jolla asiakas voi hankkia palvelun kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta. Laitoshoitoa tuotetaan vain kunnan ylläpitämässä Koti-Kuuselassa ja ajoittain yksittäisiä paikkoja terveyskeskussairaaloissa. Laitoshoitoon sisältyvät hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa asiakasmaksu määräytyy asiakkaan maksukyvyn mukaan. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan nettokuukausituloista. Jos suurempituloinen puoliso on laitoshoidossa, hoitomaksu voi olla enintään 42,5 % puolisoiden yhteenlasketuista tuloista. Asiakkaalle taataan kuitenkin henkilökohtaiseen käyttöön kuukausittain vähintään 105 euroa. Laukaan Asumispalvelusäätiö ja Lievestuoreen Palvelukeskusyhdistys tarjoavat ikäihmisille myös tuettua asumista vuokra-asunnoissa. Asukkaat voivat tukeutua palvelutalojen palveluihin ja kunta järjestää asiakkaan tarvitsemat kotihoidon palvelut. Kotihoitoa ja omaishoitoa tukevaa lyhytaikaishoitoa järjestetään sekä Koti-Kuuselassa että yksityisissä palvelukodeissa ostopalveluna tai palvelusetelillä. Ympärivuorokautista palvelua tuottava yksityinen toimija tarvitsee toiminnalle luvan. Lupaviranomaisina toimivat aluehallintovirasto ja valtion valvontavirasto Valvira.
LAUKAAN KUNTA 2(6) Toimintaa valvovat aluehallintovirasto ja sijaintikunta. Laukaassa valvontakäynnit palvelukoteihin tehdään vuosittain. 2. Vanhusten palveluasumisen järjestäminen, nykytila ja asukasvalinnat Laukaan kunnassa Laukaan alueella toimii 12 yksityistä hoito- ja palvelukotia ja asiakaspaikkoja niissä on yhteensä 276. Hoito- ja palvelukodeista viisi tuottaa palveluja pääasiassa vanhuksille (132 paikkaa), muut paikat ovat mielenterveyskuntoutujien, kehitysvammaisten ja muiden erityisryhmien tarpeisiin. Pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa on tällä hetkellä (12/2014) 129 laukaalaista ja lyhytaikaisessa asumisessa kymmenen, yhteensä 139 asiakasta. 121 paikkaa ostetaan Laukaassa toimivilta palveluntuottajilta ja neljä paikkaa ostetaan muiden kuntien alueilla toimivista palvelukodeista ja kunnan myöntämällä palvelusetelillä asiakkaat hankkivat seitsemän paikkaa. Kolmea lyhytaikaispaikkaa käyttää kymmenen asiasta vuorotellen. Luvuissa ovat mukana viisi muista kunnista Laukaaseen muuttanutta asiakasta (ns. kotikuntalain mukaiset muuttajat). Laukaasta muihin kuntiin laitoshoitoon tai tehostettuun palveluasumiseen muuttaneita ei ole. Sairaalaosaston hoitopaikkojen määrä on 22 potilaspaikkaa ja ne ovat pääasiassa akuuttisairaalahoidon tarpeisiin eikä pidempikestoisiin kuntoutuspaikkoihin ole juuri mahdollisuutta. Hakijoita palveluasumiseen ja/tai laitoshoitoon on vaihdellen, laukaalaisia 5 15 asiakasta ja muista kunnista tällä hetkellä neljä asiakasta. Palveluasumista haetaan siinä vaiheessa, kun kotihoidon ammattihenkilön palvelutarpeenarviointi osoittaa siihen olevan perusteet. Hakemus käsitellään moniammatillisessa SAS ryhmässä (suunnittele-arvioi-sijoita). Valinnan perusteena ovat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset syyt sekä se, että kotihoito ja muut palvelut eivät enää riitä turvamaan hoitoa eikä henkilö tarvitse sairaalatasoista akuuttia hoitoa. Myös asumisolot yhdessä toimintakyvyn aleneman kanssa otetaan huomioon. Kotikuntalain mukaisesti toisen kunnan asukas voi hakea palveluasumis- tai laitospaikkaa Laukaan kunnalta ja hakemukset käsitellään myös SAS-ryhmässä. Arvioinnissa ulkopaikkakuntalaista tulee kohdella samoin kriteerein kuin laukaalaista hakijaa. Mikäli paikka myönnetään, laki edellyttää entistä kotikuntaa korvaamaan osan hoidon kustannuksista (kustannuksista vähennetään laskennallinen arvonlisävero, asiakasmaksu ja kunkin ikäluokan valtionosuudesta osa). Muuttajan kotikunnaksi vaihtuu Laukaa ja Laukaan kunta on velvollinen järjestämään ja rahoittamaan hänelle kaikki muut tarpeenmukaiset palvelut mm. terveyden- ja sairaanhoidon ja mahdolliset vammaispalvelut. 3. Palveluasumisen kustannukset Laukaan kunnalle Vuoden vanhusten palvelujen talousarviossa tehostetun palveluasumisen ostoon on varattu 4.430.620 euroa ja asiakasmaksuja on arvioitu saatavan 550.000 euroa. Liisa ja Antin pirtin nettokustannukset ovat 370.000 euroa. Entisten kotikuntien maksuiksi Laukaan kunnalle on arvioitu 181.000 euroa (kotikuntalain mukaiset muuttajat). Asiakkaille myönnettäviin palveluasumisen palveluseteleihin on varattu 309.000 euroa. Kunnan ostaman yksityisen palveluasumisen hinta vaihtelee välillä 2.743 3.679 / kk. Asiakkailta peritään hoitoisuuden ja bruttotulojen mukaan määräytyvä asiakasmaksu,
LAUKAAN KUNTA 3(6) joka vaihtelee välillä 150 900 /kk. Jos asiakasmaksu aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta, maksua voidaan alentaa tai se poistetaan kokonaan. Esimerkki laukaalaisen henkilön (yli 85 vuotias, bruttoeläke 1.071 ) palveluasumisen kustannuksista: Laukaa ostaa palveluasumispaikan hintaan 3.679 /kk ja asiakasmaksu 6. hoitoluokassa on 178 /kk, jolloin kunnan maksettavaksi jäävä osuus laskennallisen arvonlisäveron vähentämisen jälkeen on 3.317 /kk. Esimerkki kotikuntalain mukaisen muuttajan kustannuksista (yli 85 vuotias, bruttoeläke 1.071 ): Laukaa ostaa palveluasumispaikan hintaan 3.679 /kk, josta entinen kotikunta maksaa Laukaalle 2.709 /kk, ja asiakas maksaa asiakasmaksuna 178 /kk eli kunnalle aiheutuva tehostetun palveluasumisen nettokustannus on 792 /kk. Kunta saa kyseisen henkilön osalta kuitenkin valtionosuutta, joka on yli 85 -vuotiaalta noin 400 /kk. Valtionosuuden jälkeen kunnan rahoitettavaksi osuudeksi jää noin 400 /kk palveluasumisen kustannuksista ja sen lisäksi kaikki muut sosiaali- ja terveyspalvelut. 4. Ikäihmisten määrä ja palveluasumisen tarve Laukaassa Palveluasumisen ja laitoshoidon paikkatarpeeseen vaikuttavat useat eri tekijät: vanhusten määrän kasvu, sairauksien ja erityisesti muistisairauksien lisääntyminen ja terveydenhuollon toimintatapojen muutokset. Kotihoidon palvelujen ensisijaisuus aiheuttaa sen, että ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyessään asiakas on entistä enemmän hoitoa ja hoivaa tarvitseva. Tilastokeskuksen viimeisimmän 28.9.2012 ennusteen mukaan 75-vuotiaiden tai sitä vanhempien määrä Laukaassa lisääntyy merkittävästi: 2011 2012* 2013* 2014 2016 2017 2020 2025 2030 2040 * 1240 1272 1343 1336 1364 1425 1421 1577 2082 2455 2878 * toteutunut Laukaan kunnassa tehostetun palveluasumisen piirissä ja Koti-Kuuselassa (laitoshoidossa) olevien vanhusten määrää tarkastellaan yhdessä, koska asiakkaiden toimintakyky ja hoitoisuus ei näissä yksiköissä juurikaan eroa toisistaan eikä kunnan vanhusten laitospaikkojen määrää tulla kasvattamaan. Päinvastoin pitkäaikaisten laitospaikkojen määrää tullaan vähentämään 16 paikkaa Koti-Kuuselan uudisrakentamisen yhteydessä. Valtakunnalliset tavoitteet yli 75-vuotiaiden osalta ovat: Tehostetussa palveluasumisessa asuu 6 7 % Laitoshoidossa vanhainkodeissa tai vastaavissa asuu 2 3 % Yhteensä 8 10 % Muistisairaudet ovat yksi haasteellisimmista ikääntymiseen liittyvistä sairauksista palvelujen järjestämisen kannalta. Muistisairauksien esiintyvyys kasvaa ikääntymisen myötä ja aiheuttaa ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Laitoshoidon tarve on laskennallisesti noin puolella (55 %) heistä.
LAUKAAN KUNTA 4(6) Tutkimusten mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia arvioidaan olevan: 4 % 65 74 - vuotiaista, Laukaassa 75 henkilöä vuonna 2014 ja 91 henkilöä, vuonna 2020 11 % 75 84 - vuotiaista, Laukaassa 107 henkilöä vuonna 2014 ja 124 henkilöä vuonna 2020 35 % yli 85 - vuotiaista, Laukaassa 127 henkilöä vuonna 2014 ja 157 henkilöä vuonna 2020 Tuetun asumisen, palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon paikkoja tai intensiivistä kotihoitoa tarvitaan Laukaassa muistisairaille laskennallisesti 155 vuonna 2014 ja 187 vuonna 2020. Jo muutaman vuoden kuluessa lähes kaikki ympärivuorokautisen hoivan paikat tarvitaan muistisairauksia sairastaville. Suunnitelmassa tulee huomioida myös alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden vaikutus muistisairauksia sairastavien määrän kasvuun ja siitä aiheutuviin palvelutarpeisiin jo nuoremmissa ikäluokissa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin suunnitelmat sairaalapaikkojen vähentämisestä ja potilaiden kotiuttamisesta suoraan omaan kotiinsa entistä nopeammin Uusi sairaala hankkeen myötä lisäävät vanhusten palvelujen tarvetta kunnissa. NOVA yksikkö (nopean vasteen yksikkö) aiheuttaa myös muutoksia vanhusten palveluille kotiuttamisen osalta. Lisäksi seututerveyskeskuksen päätös pitää Laukaan sairaalan toinen osasto kiinni edellyttää entistä nopeampaa reagointia vanhusten palveluilta. Suositusten mukainen paikkatarve kasvaa vuodesta 2014 vuoteen 2020 mennessä 20 23 paikalla ja vuositasolla keskimäärin 3 paikalla. Tällä hetkellä tehostetussa palveluasumisessa on laukaalaisista 75 vuotta täyttäneistä 7,5 % ja laitoshoidossa 4,2 % eli yhteensä 11,7 %, kun valtakunnallinen suositus on korkeintaan 10 %. Tilanne muuttuu vuonna 2017, kun Koti-Kuuselan pitkäaikaispaikojen määrä vähenee. Kun otetaan huomioon muistisairauksien lisääntyminen ja muut tiedossa olevat muutokset, tehostetun palveluasumisen lisätarpeeksi arvioidaan vuosittain 3-5 paikkaa, vuoteen 2020 mennessä tarvitaan 26 lisäpaikkaa ja vuoteen 2030 mennessä 30 lisäpaikkaa. Jos lisäpaikkoja lisätään vuositasolla 3, niin yhä useampi fyysisesti heikkokuntoinen hoidetaan kotona erilaisin tukipalveluin ja yhä useampi muistisairas saa hoitopaikan palveluasumisesta tai laitoshoidosta. Yksi hoitopaikka maksaa kunnalle n. 35.000 (netto), joten vuositasolla lisäkustannus olisi 3 5 paikalla n. 105.000 175.000.
LAUKAAN KUNTA 5(6) On kuitenkin huomioitava, että tällä hetkellä kiireellisesti tehostettua palveluasumista tai laitospaikkaa odottaa n. 10-15 asiakasta. Kotihoidossa olevien fyysisesti heikkokuntoisten vanhusten hoitaminen edellyttää kotihoidon palveluja myös yöaikaan. 5. Toimintaympäristön muutos, palvelutarjonta Erityisryhmien palveluasumista koskevat valtakunnalliset ja paikalliset kehittämislinjaukset painottavat laitoshoidon vähentämistä sekä kotona tai palvelutaloissa asumiseen perustuvien palvelujen kehittämistä. Palvelutalo- ja asumispalvelut ovat yksi nopeimmin kasvavia yksityisiä palvelualoja. Kunnat eivät ole välttämättä kyenneet lisäämään palvelutuotantoaan riittävän nopeasti kysyntää vastaavaksi, mikä on johtanut palvelujen ulkoistamisiin. Tulevaisuudessa palveluasumisen kysyntä kasvaa entisestään väestön ikääntyessä, sillä esimerkiksi joka neljäs 75 vuotta täyttänyt henkilö tarvitsee toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi säännöllisiä kotipalveluja, kotisairaanhoitoa, omaishoidon tukea tai ympärivuorokautista hoivaa. Myös vanhuspalvelulaki lisää asumispalvelujen kysyntää, sillä laki parantaa ikääntyneiden henkilöiden oikeutta toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevien palvelujen saamiseen. Hoivakiinteistöalan markkinoilla näkyy lisääntyvänä trendinä erityisryhmille tarkoitettujen kiinteistöjen suunnitteluun ja rakennuttamiseen erikoistuminen. Rakennuttaminen, rakentaminen ja palvelun tuottaminen eriytyvät. Hoivakiinteistöjen rakentamisessa korostuvat tuotteistetut toimintamallit. Palveluntuottaja voi näin keskittyä vain omaan liiketoimintaansa. Useilla yksityisillä toimijoilla on kiinnostusta rakentaa Laukaaseen lisää palveluasumispaikkoja ja tarkoitukseen sopivia tontteja on kysytty maankäyttöosastolta. Mikäli kaikki esillä olleet alustavatkin hankkeet toeutuisivat, nykyinen palveluasumisen paikkaluku kaksinkertaistuisi ja paikkoja olisi runsaasti enemmän kuin mitä oman kunnan tarve on. Valtion varoista myönnetään kunnille ja muille julkisyhteisöille sekä yleishyödyllisille asuntoyhteisöille ja näiden määräysvallassa oleville yhtiöille tukea sosiaaliseen asuntotuotantoon. Keskeiset tukimuodot ovat sosiaalisin perustein vuokrattavien vuokra-asuntojen rakentamis- ja peruskorjauslainoille myönnettävä valtion korkotuki sekä investointiavustukset erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Tukien myöntämisestä vastaa ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). ARA:n myöntämät tuet kohdistuvat erityisryhmille tarkoitettujen vuokratalojen ja -asuntojen rakentamiseen, hankkimiseen ja perusparantamiseen, eivät miltään osin asunnoissa asukkaille tarjottaviin hoiva- ja muihin palveluihin. Vaihtoehdot palveluasumisen rakentumiseen kunnassa ovat: vapaa markkinoiden toiminta ja tonttien luovutus tonttia hakeville toimijoille kunta rakentaa tai rakennuttaa palveluasumispaikat itse ja varaa tarkoitukseen sopivat tontit itselleen edellisten vaihtoehtojen yhdistely
LAUKAAN KUNTA 6(6) Mikäli kunta toteuttaa palveluyksikön, se voidaan tehdä joko kunnan tai kuntakonserniin kuuluvan yhteisön omistukseen. 6. Palvelurakenteen ja palveluasumisen rakentamisen linjaukset sekä tonttien luovuttamisen periaatteet Laukaassa Kunnan roolia palveluasumisen rakentumisen hallinnassa lisätään ja paikkamäärän ja rakentamisen tulee perustua vanhusten palvelujen toimintastrategiaan ja siinä arvioituun paikkatarpeeseen. Rakennemallissa arvioidaan sopivat sijoittumispaikat palveluasumiselle. Palveluasumisyksiköiden rakentamista toteutetaan kunnan omana, kunnan omistaman tytäryhteisön toimintana tai yksityisen toimijan toteuttamana. Hoito- ja hoivapalvelut yksikköön järjestetään joko kunnan vanhusten palvelujen tuottamana, ostopalveluna tai palvelusetelillä. Kunnan tai kunnan omistaman tytäryhteisön toteuttamaan hankkeeseen haetaan ARA:lta investointitukea ja korkotukilainaa. Tontteja palveluasumisrakentamiseen luovutetaan yksityiselle toimijalle vain arvioidun paikkatarpeen mukaisesti ja mikäli yksityinen toteuttaa hankkeen, kunta ei sitoudu ostamaan kaikkia paikkoja, vaan niitä ostetaan tarpeen ja tarjonnan mukaan talousarviossa varattujen määräahojen puitteissa. Yksityiseltä toimijalta edellytetään jo tontin hakuvaiheessa liiketoimintasuunnitelmaa. Kunta puoltaa yksityiselle toimijalle ARA:n tukea silloin, kun hanke sijoittuu kunnan luovuttamalle tontille ja tuen muut edellytykset täyttyvät. Palveluasunnon rakentaminen ja tontin luovutus arvioidaan tapauskohtaisesti palveluasumisen koordinaatioryhmässä. 7. Palveluasumisen koordinaatioryhmän perustaminen ja tehtävät Kuntaan perustetaan palveluasumisen koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä on arvioida kaikki palveluasumisen hankkeet edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Työryhmän jäseninä ovat talousjohtaja, perusturvajohtaja, vanhuspalvelujen johtaja, palveluasumisesta vastaava avopalveluohjaaja, kaavoitusjohtaja ja kaavoitusinsinööri. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa. Koordinaatiotyöryhmän puheenjohtajana toimii perusturvajohtaja.