KLEVNKDUN SUINKERROSTLOKORTTELIN RKKITEHTUURIKILPILU RVOSTELUPÖYTÄKIRJ 20.6.2011 KOUVOLN KUPUNKI KUPUNKIKEHITYS MNKÄYTÖN SUUNNITTELU 2011
SISÄLLYSLUETTELO 1. RKKITEHTUURIKUTSUKILPILU... 1 1.1 Kilpailun järjestäjä, taroitus ja luonne... 1 1.2 Kilpailuun utsutut. 1 1.3 Palintolautaunta. 1 1.4 Korvauset ja palinnot.. 1 1.5 Kilpailuohjelman hyväsyminen.1 1.6 Kilpailuaia 1 1.7 Kilpailua osevat ysymyset ja alueeseen tutustuminen.. 1 1.8 Kilpailuehdotuset.. 2 2. KILPILUTEHTÄVÄ. 2 2.1 Kilpailualue 2 2.2 Kilpailun tavoitteet ja suunnitteluohjeet. 2 2.3 Kilpailuehdotusten arviointiperusteet.. 2 3. YLEISRVOSTELU.. 3 4. EHDOTUSKOHTINEN RVOSTELU.. 4 4.1 Kalevan pojat.. 4 4.2 Kaupunihuvilat.5 4.3 Milou. 6 4.4 Paletti.. 7 4.5 Tiera.. 8 5. KILPILUN RTKISU J SUOSITUS JTKOTOIMENPITEIKSI 9 6. PLKINTOLUTKUNNN JÄSENTEN LLEKIRJOITUKSET 10 7. NIMIKUORTEN VUS.. 11 LIITE Kilpailuehdotuset
1 RKKITEHTUURIKUTSUKILPILU 1.1 Kilpailun järjestäjä, taroitus ja luonne Kilpailun järjesti Kouvolan aupuni yhdessä YIT Raennus Oy:n anssa. Kilpailu järjestettiin Suomen ritehtiliiton ilpailuperiaatteiden muaisena utsuilpailuna. Kilpailutehtävänä oli luoda ympäristöön ja nyyiseen raennusantaan hyvin soveltuva oreatasoinen asuinerrostaloalue, joa on toteutettavissa vaiheittain. Suunnittelulla haettiin ympäristöön sopivaa, paian heneä orostavaa, monipuolisia asumisrataisuja tarjoavaa seä aritehtonisesti laaduasta ja ustannustehoasta rataisua. 1.2 Kilpailuun utsutut Kilpailuun utsuttiin seuraavat toimistot: ritehtipalvelu Oy Jyväsylä, Jyväsylä ritehtitoimisto Junari & Käppi Oy, Kuusanosi nttinen Oiva ritehdit Oy, Helsini ritehtitoimisto Havas Rosberg Oy, Lti ritehtitoimisto Sopanen-Svärd Oy, Helsini 1.3 Palintolautaunta Kouvolan aupungin nimeäminä edustajina Teninen johtaja, aavoituspäälliö Hannu Luotonen Kaavoitusaritehti Hannu Purho YIT Raennus Oy:n nimeämänä Raennuttajapäälliö Kari Lti Projeipäälliö Minna Kortesmaa Kilpailijoiden nimeämänä Professori Pentti Kareoja, aritehti SF 1.4 Korvauset ja palinnot Kilpailun järjestäjä masaa ullein ilpailuun osallistuvalle suunnittelutoimistolle osallistumisorvausena 8000 (alv 0 %). Paliot masetaan hyväsytysti laaditusta ilpailuehdotusesta Suomen ritehtiliiton autta, joa vähentää paliosta 10 % ilpailijoiden nimeämän palintolautaunnan jäsenen paliota ja muita uluja varten. 1.5 Kilpailuohjelman hyväsyminen Kilpailuohjelma on järjestäjien, palintolautaunnan ja Suomen ritehtiliitto SF:n ilpailusihteerin hyväsymä. 1.6 Kilpailuaia Kilpailuaia aloi 14.3.2011 ja päättyi 13.5.2011 1.7 Kilpailua osevat ysymyset ja alueeseen tutustuminen Kilpailijoilla oli oieus pyytää ohjelmaa osevia selvitysiä tai lisätietoja. Kysymyset oli tehtävä irjallisina palintolautaunnalle ja lähetettävä palintolautaunnan 1
sihteerille viimeistään 28.3.2011 mennessä. Kysymyset ja palintolautaunnan vastauset luvattiin toimittaa aiille ilpailijoille sähöpostitse 4.4.2011 mennessä. Kilpailijat eivät esittäneet ysymysiä. Kilpailun osanottajien edellytettiin tutustuvan ilpailualueeseen. 1.8 Kilpailuehdotuset Kaii utsutut toimistot jättivät ehdotusensa määräaiaan mennessä. 2 KILPILUTEHTÄVÄ 2.1 Kilpailualue Kilpailualueen pinta-ala on 4897 m2 ja se muodostuu neljästä vanhasta omaotitontista. lue sijaitsee Kouvolan ydinesustassa Kalevanadun, Palomäenadun ja Soininpolun rajaamalla alueella. Varsinaisen ilpailualueen lisäsi muu osa Kalevanadun varrella olevasta orttelista 1017 on rajattu suunnittelualueesi, jona raentumisen pääperiaatteiden esittäminen uului ilpailijoille. 2.2 Kilpailun tavoitteet ja suunnitteluohjeet Kilpailun tavoitteena on ehittää Kalevanatuun rajautuvaa aluetta errostalovaltaisena asuntoalueena, joa muodostaa ehyen aupuniuvan ja toimii porttina saavuttaessa idän suunnalta aupungin ydinesustaan. lueen raentamisella pyritään myös parantamaan Kalevanadun atutilan muodostumista ja lisäämään aupungin ydinesustan asuntotarjontaa. Vaaditut asiairjat - selostus - asemapiirros 1:500, varjostettuna - toistuvan tai tyypillisen errostalon pohjapiirustuset 1:200 - julisivut ja leiauset 1:200 - aluejulisivu Kalevanadun puolelle ja suunnittelualueen periaatteellinen jäsentely 1:500 - havainnemateriaali Edellä mainittujen piirustusten lisäsi aineistossa tuli esittää tarvittava määrä alueleiausia, joista ilmenee raennusten maastoon sovittaminen ja raennusten liittyminen ympäröiviin orttelialueisiin. 2.3 Kilpailuehdotusten arviointiperusteet Kilpailuehdotusia arvioitiin suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kilpailuehdotusen oonaisrataisua, sen ehityselpoisuutta ja soveltuvuutta aupuniuvaan ja ympäristöön pidettiin täreämpinä uin osarataisujen tai ysityisohtien virheettömyyttä. 2
Lisäsi arvostelussa iinnitettiin huomiota seuraaviin seioihin: - aritehtoninen oonaisrataisu ja aupuniuvallinen oonaisuus - paian identiteetti, houuttelevuus seä sijainnin meritys ja hyväsiäyttö - raennus- ja asuntotyyppien vaihtelevuus ja sopivuus erilaisille asuaille - tilarataisujen toimivuus, tehouus ja muunneltavuus - vaiheittainen toteutettavuus - toteutuselpoisuus, taloudellisuus ja oonaistehouus - aupuniuvaan sopiva ja ympäristönsä huomioon ottava, raenteiltaan terve, turvallinen ja esteetön asuntoalue - raenteiden risittömyys ja pitäiäisyys - energiataloudellisten näöohtien huomioiminen raennusten suuntausessa ja massoittelussa 3 YLEISRVOSTELU Saapuneet ilpailuehdotuset valottivat monipuolisesti suunnittelualueen mdollisuusia osana Kouvolan aupuniraennetta. Kalevanadun osalta täreää oli määritellä tulevan raentamisen mittaaava seä syntyvän raennusrintaman läpinäyvyysaste. Myös ilpailualueen oillinen nura Kalevanadun ja Palomäenadun risteysalueen yhteydessä oli erityisen mieleniinnon ohteena. Raennusten synnyttämä identiteetti ja aritehtoninen laatu olivat eseisiä mutta vaieasti arvioitavia ominaisuusia. Merittävä valinta ilpailussa oli uusien raennusten määrä. Kilpailuehdotusissa esiintyi pääosin neljän raennusen vaihtoehtoja mutta tehtävä oli rataistu myös viidellä asuinerrostalolla. Rataisevaa oli määritellä uuden raennusrintaman luonne Kalevanadun luoteispuolen tiiviisti raennetun adun varren seä aaoispuolen pientaloalueen välissä. Parhaisi osoittautuivat ehdotuset jota äsittelivät suunnittelualueen välittävänä vyöhyeenä den eri mittaaavan välillä. Tällöin raentamisen raeisuusaste on harvempi uin adun vastaaisella puolella mutta seleästi pientalomaista raeisuutta iinteämpi. Ehdotusissa esiintyi hyviä rataisuja joissa uusissa raennusissa oli pientaloalueen mittaaavaan sitouttavia raennusosia ja/tai materiaaliäsittelyä. Käytännössä neljän asuinerrostalon ysiöt rataisivat luontevimmalla tavalla mittaaavallisen tavoitteen ja samalla mdollistivat luontevan paioitusrataisun. Kerrosluvun osalta rataisu oli iinteästi sidosissa massoittelun periaatteisiin ja siten yleispätevää oieaa rataisua ei ole. Kuitenin esimäärin nelierrosiset raennuset tuntuivat luontevilta atutilan rajausen annalta. Tontinäytön annalta atsottiin edusi että paioitusalueet saatiin rataistua mdollisimman häiriöttömästi suhteessa pihatiloihin ja asuntojen näymiin. Tällöin parhaat rataisut olivat hajautettuja, yleensä raennusten väleihin lähellä Kalevanadun reunaa sijoittuvat rataisumallit. Virheenä sen sijaan pidettiin autopaioitusen levittäytymistä laajoine asfalttienttineen aaoon, pientaloalueen rajalle ja asuntojen näymien annalta liian näyville. Pidettiin etuna 3
että myös pientaloalueen annalta noudatettiin ohteliaisuusperiaatetta. Hyviä rataisuja nähtiin äsiteltäessä ilpailualueen pihan puoli osana pientaloalueen vihervyöhyettä. Kalevanadun ja Palomäenadun risteysalue oli äsitelty ehdotusissa eri tavoin. Useimmiten uitenin reagointi tähän erioispaiaan oli jätetty liian vähälle huomiolle. Toisaalta valinta on ymmärrettävä siäli että Kalevanadun vastaaisen puolen tyhjä tontti on vailla aavallista visiota. Palintolautaunta piti mdollisena ulman poieavaa äsittelyä osana mdollista visuaalista porttia Kalevanadulle oillisesta tultaessa. Useimmat ilpailijat tavoittelivat tasaoreaa silhuettia miä onin luonteva tavoite. Toisaalta oreussuunnan vapauttamisella, varsinin risteysalueella voitaisiin saada synnytettyä aupuniraennustaiteellinen asentti. suntosuunnittelun suhteen tarjolla oli pääosin pistetalon erilaisia sovellusia. Parhaaseen asuntosuunnitteluun ylsivät ehdotuset joissa raennusrungon mittasuhteet oli optimoitu suhteessa vaadittaviin liiennetiloihin. Kompait, melo lähelle neliötä hmottuvat pistetalot osoittautuivat parhaisi. Liian pitissä raennusmassoissa porrashuoneet joutuivat einoteoisen venytysen uhreisi tai ongelma oli siirretty asuntojen puolelle ja oireili liian pitinä ja pimeinä eteisinä. Raennusten materiaali- ja värimaailman osalta atsottiin että oli mdollista ja perusteltua tuoda olemassa olevan raennusannan rinnalle itsenäisesti hmottuva mutta naapureitaan unnioittava raentamisen periaate. Lähtöohtana on että olemassa oleva tilanne paranee ja että ilpailun seurausena tavanomaiseen suorituseen nähden saadaan syntyvään lopputuloseen positiivista lisäarvoa. 4 EHDOTUSKOHTINEN RVOSTELU 4.1 Kalevan pojat Ehdotus istuu luontevasti paiaansa. Selostusen muaisesti raennusrintama toimii välittävänä elementtinä pohjoispuolen tiiviisti raennetun errostalorintaman seä etelän puoleisen erillispientaloalueen välillä. Syntyvä adun rytmiia toimii ja poiisuuntaisesti asetetut asierrosiset paritalo-/autotallimassat jäsentävät pihaa miellyttävän ooisiin pihatiloihin. Samalla ne toimivat ehdotusen logiian muaisesti välittäjinä pientalojen suuntaan. sunnot avautuvat perusrataisun ansiosta hyvin eri ilmansuuntiin, parveeet on määrätietoisesti esitetty aina raennusten päätyihin ja näin on yetty säilyttämään pitien sivujen aritehtoninen eheys. Palomäenadun ja Kalevanadun ulman rataisu olisi aivannut ehä esitettyä erityislaatuisempaa otetta. Raennuset hmottuvat olmierrosisina vaia todellisuudessa ne ovat nelierrosisia puolittain maan alle sijoitetun yhteistila-/ asuntoerrosen myötä. Rataisu on mieleniintoinen mutta asierrosisina ja osittain maan alle aivautuneena tuottaa marinoinnin annalta vaieasti myytäviä rataisuja. Porrashuoneen puolitasorataisu pihan suuntaan toimii malliaasti mutta adun 4
puolella luisa- ja porrasjärjestelyt muodostavat atutilan annalta vieraannuttavan vyöhyeen. suntorataisut ovat sinänsä asiallisia mutta porrashuone on ongelmallinen: rungon pituus on johtanut venytettyihin ja dessa ylimmässä errosessa täysin pimeisiin porrashuoneisiin. Porrashuoneen äytäväosuudet ovat aneita ja liian pitiä uusien raennusmääräysten näöulmasta. Ongelma on hanalasti orjattavissa perusrataisun puitteissa. Kadun puolen ransalaiset parveeet ovat sinänsä positiivinen ajatus mutta ongelmallisia Kalevanadun desibelimääräysten annalta. Pihan talousraennuset ovat eseliäitä ja saavat oman, hyvään ilman suuntaan aueavat pihansa. utotallit on saatu hyvin piilotettua osasi raennusia. Piharaennusten ja autopaiojen tuominen oillisrajaan iinni on aavallisesti ja raennusluvan annalta risialtis rataisu. Raennusten uloaritehtuuri on ajatonta mutta usein nähdyn tuntuista. Pihan puolen puuverhoillut osuudet tuovat miellyttävää mittaaavaa ja liittävät asuinerrostalojen aritehtuurin lähemmäsi pientalojen maailmaa. Suunnitelma on helppo toteuttaa vaiheittain ja se toteuttaa ilpailun tavoitteet errosalamäärien ja asuntojaautuman osalta. Koonaisuutta leimaa luontevuus aupuniraenteellisten ysymysten analysoinnissa ja rataisuissa mutta samalla tavanomaisuus raennusten aritehtuurin osalla. 4.2 Kaupunihuvilat Ehdotusessa on onnistuttu yhdistämään ilpailun moninaiset haasteet tasapainoisimmalla tavalla. Kompai pistetalotyyppi, aupunivilla, osoittautuu toimivasi rataisuperiaatteesi seä onnistuneen aupuniraenteen että mieleniintoisen ja omaleimaisen aritehtuurin annalta. Teijä on onnistunut yhdistämään ympäristön olemassa olevia ainesosia tuoreeseen aritehtoniseen ilmaisuun varsin luontevalla tavalla. Kompait raennusmassat säästävät pihatilaa ja neljän noppamaisen raennusen rytmiia mdollistaa autopaiojen sijoittamisen niiden väliin siten että aaoispuolen puistovyöhye säilyy mdollisimman suurena. Ehdotus muodostaa välittävän vyöhyeen Kalevanadun vastaaisen puolen massiivisen errostalorintaman ja etelän pientalovaltaisen orttelin osan välille. Ehdotusen mittaaava onnistuu tavoittamaan nimimerin muaisen huvilamaisen luonteen. Kalevanadun varrelle syntyy omeaa aupunibulevardi-tunnelmaa. Raennusten viidennen errosen aritehtoninen äsittely on onnistunut. Se eventää raennusten ilmettä ja antaa niille poieavaa identiteettiä. Silti raennusten veistosellinen hmo pysyy yhtenäisenä. Raennusten maantason rataisu on seleän johdonmuainen. Vapaasti auotettu muuri sitoo raennuset yhteen visuaalisena jalustana. Liienneturvallisuuden (autojen ajo Kalevanadulle) annalta muuri voisi enties polveillain aritehtonisen laadun ärsimättä. Tässä yhteydessä autopaioja saatettaneen joutua siirtämään hiuan aaon suuntaan. 5
Risteysalueella reunimmaisen raennusmassan ääntö on luonteva tapa reagoida ohdan erityispiirteisiin, mutta poieavuus voisi olla merittävämpääin. Reunimmaisen raennusen osalta on pidetty mdollisena errosten määrän lisäämistä yhdestä teen erroseen aupuniraenteellisen iinteyden lisäämisesi. Tällöin tosin aavallisesti suotavaa olisi myös Kalevanadun vastaaisen puolen tontin ottaminen raennustontisi ja aupuniuvallisesi tavoitteesi visuaalisen portin muodostaminen Kalevanadun oillispäähän. Raennusten tilarataisut ovat vvan näemysellisiä mutta samalla raentamisen rationaalisuuden ja realiteetit tunnustavia. Perusrataisussa on positiivista suurpiirteisyyttä joa mdollistaa erilaiset asuntovariaatiot ja elinaarimielessä joustavat rataisut. Porrashuonetta iertävä apu-/märätilavyöhye muodostaa luontaisen austisen suojan asuinhuoneille. sunnoista aueavat valoisat, esteettömät näymät heti niihin astuttaessa. Ne avautuvat pääsääntöisesti teen ilmansuuntaan. Maantason tiajaoisuus toimii hyvin: lounaaseen suuntautuvat huoneistot saavat lämpimän pihatilan raennusen aputilojen jäädessä porrashuoneen pimeälle puolelle. Porrashuone on valoisa ja seleä ja raennusiin saapuminen on juhlava taptuma julisivun johdattelevine värilasipintoineen. Julisivurataisut ovat lupaavia ja ehityselpoisia. Visuaalisesti jatuva välipohjan linjan erottaminen luo tyyliästä horisontaalisuutta. Iunoiden välisten enttien äsittely antaa materiaalien ja värien suhteen runsaasti mdollisuusia. Jatuva parveevyöhye tuo tunnelmaan esieurooppalaista vivdetta. Ehdotusen ilpailuaineistossa on ristiriitaista informaatiota parveepilarien ja asuntojen välisten seinäeiden osalta. Myös parveeaiteiden läpinäyvyysaste on jatoehittelyyn uuluvia ominaisuusia. Jatuva parveevyöhye leiaa ansioaasti suoraa auringonvaloa mutta voi toisaalta etäännyttää asunnon sisätilojen ontaia pihatilaan. Ehdotus on aritehtonisesti varsin oreatasoinen ja ehityselpoinen. Se antaa erittäin hyvät edellytyset paiaansa sopivan ja sille lisäarvoa tuovan ympäristön syntymiselle. 4.3 Milou Ehdotus on ilpailun ainoa joa rataisee tehtävän viidellä raennusella neljän sijaan. Päätös on tuonut muanaan paljon hyvää mutta myös ongelmia. Kalevanadun varren veistosellisen taitteinen muuriseinä muodostaa persoonallisen ja mieleen jäävän atutilan. Suunnitelmassa on leiisyyttä ja muavaa yritteliäisyyttä poieta tavanomaisista rutiinirataisuista. Tässä tavoitteessaan teijä onnistuu varsin hyvin vaia lopputuloseen onin jäänyt ristiriitaisia ainesia ja osin tarpeetonta runsautta. 6
Kalevanatuun rajautuessaan raennusrintama loittonee ja lähestyy mieleniintoisesti ohi uljettaessa. Muurin iinteys on hyvä asia veistosellisen ilmeen annalta mutta valon ja eteläisen puistotilan läpihengittävyyden näöulmasta lopputulos on ilmeeltään melo massiivinen. Suuri ongelma syntyy perusrataisun seurausena un autopaiat ajautuvat lähes oonaisuudessaan aaoon, raennusten parhaiden potentiaalisten pihatilojen puolelle. Näymät asunnoista etelään ovat varsin asfalttivoittoiset. Myösään erillistalojen asuaiden annalta autopaiojen laaja levittäytyminen rajalle ei ole suotavaa. Positiivista on sen sijaan pituussuuntaisen evyen liienteen yhteyden luominen raennusten aaoisjulisivujen editse. Raennussuunnittelua leimaa raentamisen realismin tuntemus mutta silti positiivinen oeiluhenisyys. Kattoerrosten ilme on tarpeettomanin voimaas ja sojotteleva. Valoisen plastisen veistosellisuuden toteutuminen voisi olla voimaaampaa ilman attoerrosia, joiden taia muun muassa nyt ylitetään ilpailun errosalatavoitteet reilusti. Samoin pihajulisivun ulos tuleva parveevyöhye häiritsee räystäslinjan dynamiiaa. Ehä aii parveeet olisi voitu sijoittaa määrätietoisesti päätyihin ja pitää pität sivut ehjinä. Julisivuauotus on erittäin rentoa ja onnistunutta vaia iuna-auot eivät aina sijoituaan optimaalisesti pohjiin nähden. suntosuunnittelu on massoittelua perinteisempää. Pistetalorataisusta johtuen paioin asunnoissa esiintyy pitiä ja pimeitä eteistiloja. suintilojen mitoitus ja alustettavuus on sen sijaan varsin napaaa. Kilpailuehdotus on huolella ja innostuneesti laadittu ja on hyvä puheenvuoro ilpailussa. Lopputulosen laatutaso olisi voinut olla vieläin oreampi pienellä lisämaltilla. 4.4 Paletti Ehdotus on taiteellisesti varsin oreatasoinen ja teijällä on iitettävää unnianhimoa etsiä uusia rataisuja risejä aihtamatta. Kilpailuehdotusten jouossa ehdotus on erittäin mieleniintoinen puheenvuoro. Koeellisuus läpäisee sen eri tasot aupuniraenteellisesta rataisusta asuntosuunnittelun typologiaan ja asuntoraentamisen materiaalioeiluihin. Sen suuri potentiaali ei ehä uitenaan pääse oieusiin juuri tässä aupuniuvallisessa tehtävässä. Ehdotusen identiteetti viittaa piemminin vapaasti sijoittuvaan puistomaiseen tilanteeseen uin atutilojen ja raennusrintamien määrittelemään ortteliraenteeseen. Tosin teijä perustelee ansioaasti puiston eseistä roolia sommitelmassa ja vihernäymien virtaamista raennusten lomitse. Neljä tähtimäistä raennusta synnyttävät raiaan ilmeen ja värillisesti rytmiään poljennon Kalevanadun varrelle. Julisivusärmistä aina ysi sitoo sommitelman iinni aupungin atutilojen oordinaatteihin. Kasi muuta raennussiipeä 7
muodostavat mieleniintoisia pihatiloja, jota särmien niuan auotusen mdollistamina voivat olla luonteeltaan yhteisiä. Raennusia maantasossa tarasteltaessa ysi siipi jää aina näymättömiin. Niiden veistosellisuus paljastuu täydessä mitassaan vasta raennusia ierrettäessä. utoatoset pätivät pihatilat seleästi omiin loeroihinsa. Tässä aupuniraenteellisessa tilanteessa rataisu on luonteva vaiain raennusia ja sosiaalista elämää eriyttävä. Lähinnä risteystä sijaitseva raennus on laonisesti sijoitettuna oonaissommitelman samanarvoinen osa. Risteysen erityispiirteet olisi voitu ottaa ehä voimaaammin huomioon vaia auniisti muotoiltu muuri rajaain pihatilan oillisessa. suntorataisu on rationaali ja urinalainen huolimatta näennäisestä poieavuudestaan tavanomaisesta. Valoisan porrashuoneen ympärille synnytetty raennussiipien sommitelma on pidetty ompaina sijoittamalla parveevyöhyeet täysleveinä aina siipien päihin. Näin lämmitettävän raennusen vaipan oo ei asva epärealistisen suuresi. Eri suuntiin avautuvien parveeiden valaistusolosuhteet ovat luonnollisesti eriarvoiset, mutta tässä aupunioordinaatistossa aii suunnat ovat hyväsyttäviä. sunnoista aueavat valoisat, esteettömät näymät heti niihin astuttaessa. Raennusten attoerros on rataistu mieleniintoisesti ja raennusten veistosellisuutta tuien. Viherattojen hyödyntäminen terasseina olisi houutteleva ajatus. Raennussiipien umpinaisuus tuee sein veistosellisia tavoitteita ja on synronissa siipien voimaaan avautumissuunnan anssa. suntojen sisätilojen annalta, ja ehä tiettyä anaruutta lievittämään, olisi ehä uitenin seinäpintoja voitu auottaa hiuan reilumminin. Uloaritehtuuri on varsin auniisti sommiteltua ja värillisesti hallittua. Toteutettuna rivistö olisi epäilemättä omea näy ainain uutena. Ysi ehdotusen risiteijöistä on maalatun puujulisivun vanheneminen ilmansuunnista ja olosuhteista riippuen. Tämä tosin on ehitettävissä oleva ominaisuus eiä arvioinnin annalta ohtaloasta. Ehdotus on oonaisuutena erittäin iinnostava. On toivottavaa että se saisi jatoehittelymdollisuuden jollain vapaammalla tontilla, jossa tähtitalojen ominaisluonne vapaasti seisovina ja rennosti maisemaan sommiteltuina pääsisi täyteen oieuteensa. 4.5 Tiera Ehdotusessa on määrätietoinen ja ammattitaitoinen, mutta jonin verran meanistinen ote. Teijällä on hyvä pyrimys luoda rytmiäs poljento Kalevanadulle. Se onnistuuin mutta lopputulosessa on runsaasti sommittelun peilausperiaatteesta johtuvaa monumentalismia joa ei tälle paialle ole erityisen luonteenomaista. Katutilan jatuvuus ei ole paras mdollinen. Kaupuniuvallisesti raennusosien jäsentäminen seleästi eri väreillä ja materiaaleilla on onnistunutta ja eventää muuten melo rasasta vaiutelmaa. utoatosten 8
yhdistäminen on johtanut jossain määrin autioittavaan vaiutelmaan Kalevanadulta oettuna. Muurit, varsinin risteysalueen suuntaan on äsitelty tarpeettoman umpinaisina vaia ne jäsentävätin hyvin atutilan ja pihatilojen rajaa. Pihat ovat yleisesti ottaen hyvin rajattuja mutta voimaaasti privatisoitu. L-mallinen perushmo tarjoaa hyvät eväät asuntosuunnittelulle vaiain raennusrungon syvyys on tässä tapausessa haaste. Sen seurausena erityisesti porrashuoneet ovat joutuneet ärsimään. Ylemmissä errosissa ne ovat ajautuneet rungon pimeään ytimeen vailla minäänlaista ontaia ulos. suntosuunnittelu sen sijaan on napaasti ja ammattitaitoisesti mitoitettua. Huonetilat ovat hyvin alustettavia ja niissä on avaria olohuoneiden ja avoeittiöiden muodostamia tilasarjoja. Positiivista on senioriasumisen huomioiminen asuntorataisuissa. Myös asuntojen yhdistämisvaihtoehtoja on tutittu ansioaasti. Kattoerrosen terassit ovat hulppeita ja niiden esteettömyys on ammattimaisesti rataistu. Terassien atoset ovat paioin tarpeettomanin mtavia ja varjostavia. Ne muodostavat osaltaan mieliuvaa julisesta raentamisesta. Yleisen peilausperiaatteen seurausena asuntojen parveeet ja pihatilat avautuvat osin epätasa-arvoisesti paioin varjoisiin suuntiin. Ehdotus on asiallisesti laadittu ja määrätietoinen. Se olisi voinut olla vielä parempi tuomalla hiuan enemmän heryyttä ja eläytymistä lopputuloseen. Sinänsä terve ruumis olisi aivannut enemmän sielua. 5 KILPILUN RTKISU J SUOSITUS JTKOTOIMENPITEIKSI Kilpailussa ensimmäiselle sijalle asetettiin ysimielisesti ehdotus Kaupunihuvilat. Palintolautaunta suosittelee toimesiannon antamista ilpailun voittaneelle teijälle. 9
6 NIMIKUORTEN VUS Palintolautaunta avasi ehdotusten nimiuoret ilpailun rataisupäätösen jäleen. Kilpailuehdotuset: Kalevan pojat ritehtitoimisto Havas & Rosberg Oy Teijät: Sauli Havas, aritehti vustajat: Ilari Iävalo, aritehti Sanna Laninen, aritehti Tomi Rosberg, raennusaritehti Miia-Riia Kiuas-Lehto, raennusaritehti Samu Lehto, aritehti yo Kaupunihuvilat nttinen Oiva aritehdit Oy Teijät: Selina nttinen, aritehti SF Vesa Oiva, aritehti SF työryhmä: Kaisa Lintula, aritehti SF Riu Rönä, aritehti SF Lauri Virola, aritehti yo Milou ritehtipalvelu Oy Jyväsylä Teijät: Tero Wéman, Bs. rch. vustajat: Tuulii Tianen, raennusaritehti Tommi Liuonen, raennusaritehti Pasi Widgren, 3-D mallintaja 11
Paletti ritehtitoimisto Sopanen-Svärd Oy Teijät: Pia Sopanen Ila Svärd Tiera ritehtitoimisto Junari & Käppi Oy Teijät: Heii Käppi, aritehti SF ntti Räty, aritehti SF vustajat: Elina Helineva, avustava suunnittelija ri Holopainen, avustava suunnittelija 12
Liite Kilpailuehdotuset nimimereillä Kaupunihuvilat Milou Paletti Kalevan pojat Tiera nttinen Oiva aritehdit Oy ritehtipalvelu Oy Jyväsylä ritehtitoimisto Sopanen-Svärd Oy ritehtitoimisto Havas Rosberg Oy ritehtitoimisto Junari & Käppi Oy
KUPUNKIHUVILT KUPUNKIKUVLLINEN J RKKITEHTONINEN KONSEPTI Kilpailuehdotusen aritehtuurin peruslähtöohtana on ollut ajatus ilmeiäästä ja persoonallisesta, samalla ajattomasta asuntoaritehtuurista. Kaupuniuvallisella rataisulla on pyritty hyödyntämään ja samalla säilyttämään paian erityispiirteitä; Kalevanadun puistobulevardimaista tunnelmaa ja aupuniuvallisesti erilaisten vyöhyeiden liittymää. Massoittelussa on orostettu näymiä ja valoisuutta. Kaupunihuvilamaisen pistetalon attoerrosen jäsentely liittää raennuset pohjoispuolen raennusten mittaaavaan ja riastaa aupuniuvallista ilmettä. TLOTYYPIT J SUNNOT Tarastelualue muodostuu neljästä 4½ -errosisesta raennusmassasta. Teijä atsoo että oreampi raentaminen ei enää sovellu paiaan. Talotyyppinä on pistetalo, joa mdollistaa asuntojen suuntaamisen useisiin ilmansuuntiin ja pienissäin asunnoissa valoisat, avoimet tilasarjat. Monipuolinen ja muunneltava jaauma asuntoja luo mdollisuusia erilaisille asumistavoille ja -tarpeille. sunnoissa on pyritty seleisiin ja joustaviin tilarataisuihin seä monipuoliseen alustettavuuteen. Pienasuntoja luuun ottamatta aii asunnot avautuvat peruserrosissa teen ilmansuuntaan. Suurimpien asuntojen parveeet ovat hulppeat ja avautuvat teen suuntaan. Suhteellisen pienellä ustannusella saadaan vetovoimaista lisäarvoa asuntoihin. Kattoasunnoissa on tavoiteltu näymien ohella väljyyttä ja ysilöllistä joustoa. Kattoerrosen yhteistila voidaan jättää pois ja laajentaa viereistä asuntoa. Risteyseen rajautuvan raennusen maantasoon on esitetty tiloja jota mdollistavat palveluonseptin tuottamisen raennuseen. Maantasoerros voidaan toteuttaa myös toisin, uten viereisessä raennusessa on esitetty. Tällöin maantasoa elävöittää erioismuuraus struuurit. Maantasoerrosen asunnoilla on oma asuntoohtainen ulotila. Porrashuoneiden sisäänäynneistä on pyritty teemään ysilöllisiä antaaupungille ominaisella tavalla. MTERILIT J RKENTEET Ehdotusen lähtöohtana on ollut raennusoonaisuus joa on elinaariustannusiltaan järevä ja investointiustannusiltaan perinteisin raentamismenetelmin toteutettavissa. Runo toteutetaan betonielementeistä. Parveeet toteutetaan betoni- tai teräselementeistä. Ensimmäisen errosen atujulisivut on puhtaasi muurattua tummaa tiiltä ja sisäänäyntien ehyset verhoillaan taustamaalatulla lasilla/läpivärjätyllä raennuslevyllä. Peruserrosten Kalevanadun puoleiset umpiosat ovat taustamaalattua lasia. Värit vaihtelevat hillitysti lämpimän eri sävyistä aina osittain hieman sinertävimpiin. Parveetaustajulisivut verhoillaan evytraenteisina, atujulisivun väriteemaa varioiden, läpivärjätyillä raennuslevyillä. Parveeiden aide on valoinen pinnaaide jona taana täysorea parveelasitus. Lasitusessa voidaan äyttää läpiuultavaa alvoa aideoreudella. Raennusen attoerros verhoillaan peltiaseteilla. Raennusten väliset muurit ovat tummaa tiiltä, jossa suurehoja auoja pihoille seä eri vaihtelevia tiililadontoja. ENERGI Suunnitelman energiataloudellisuus perustuu seleisiin raennusmassoihin, vaipan hyviin lämmöneristävyysiin, laajuudeltaan taroitusenmuaisiin iunapintojen määriin seä energiataloudeltaan hyvään taloteniseen rataisuun. Suunnitelmassa on varauduttu tulevaisuuden urbaaneille, paialla erättäville, energianlähteille: Raennusen ullaoerros ja parveeaiteet soveltuvat tenisesti ja aupuniuvallisesti aurinopaneelien ja tuuliseinien sijoituspaiasi. Sisäilman laatu suiniinteistöjen merittävin ongelma on sisälämpötilojen nousu esäaudella tarpeettoman oreisi. Kohteen raennusteninen rataisu parveevyöhyeillä leiaa tehoaasti auringon lämpöuormaa mitoitustilanteissa mdollistaen uitenin auringon lämpöenergian esäauden ulopuolella. Lisäsi ohteessa ylilämpöongelmaa rajoitetaan äyttämällä suojaamattomilla auringonpuoleisilla sivuilla evyellä auringonsuojaalvolla ja valoisilla säleaihtimilla varustettuja iunoita. suntojen ilmanvaihdon tehostus ylilämpötilanteessa mdollistaa sisälämpötilaan perustuvan yötuuletusen, jolla sisälämpötiloja voidaan lasea esäaudella viileämmällä uloilmalla. PIHSUUNNITELM Tavoitteena on toiminnallinen ja visuaalinen maisema, yhteisöllisyyttä orostava raennusohtaisten pihojen sarja. Vihreä pinta-ala on masimoitu, ja se oostuu vaihtelevasti joo oreista ruohoista, perennoista tai leiatusta nurmesta. Erioruiset ruohosermit muodostavat esteettisen seä tilallisesti vaihtelevan ruohomaiseman josta löytyy monenlaista oleselutilaa seä esällä että talvella. Puusto (saarni, omenapuu, irsiapuu) istutetaan tontin eteläreunan alueelle, jossa se paitsi tuo tilallisuutta, myös osaltaan suojaa ja leiaa auringonpadetta lämpimimpään vuodenaiaan.. Kulualueet ovat vaihtelevasti tummaa iveystiiltä tai asfalttia, jota vaihtuvat päämuotojen muaan. Pihassa on hillitty mutta taroitusenmuainen uluväylien, leiipaiojen seä oleselupaiojen valaistus. Tavoitteena on miellyttävä valo, joa valaisee maanpinnan mutta ei häiäise. Materiaalivalinnoissa huomioidaan valmistus ja elinaari, äyttämällä mdollisimman paljon ympäristöä säästäviä seä otimaisia materiaaleja ja asveja. Bruttoala suinerrosala Huoneistoala 2010 + 2010 b-m2 1550 + 1660 -m2 1330 + 1430 h-m2 adun rytmi ja näymät säilytettävä puusto, avoin piha Karjalanadun pääte melulta suojaisat pihat SEMPIIRUSTUS LUEJULKISIVU KLEVNKDULLE KUPUNKIHUVILT KLEVNKDUN SUINKERROSTLOKORTTELIN RKKITEHTUURIKIKILPILU 1/3
JULKISIVU LOUNSEEN LEIKKUS - KUPUNKIHUVILT KLEVNKDUN SUINKERROSTLOKORTTELIN RKKITEHTUURIKIKILPILU 2/3
7 8 5 5 3 4 3 1 1a 1b 1c 3 POHJPIIRUSTUS ULLKKOKERROS +85.2 JULKISIVU LUOTEESEEN / KLEVNKDULLE 7 8 5 8 3 7 6 5 1abc POHJPIIRUSTUS 2-4.KERROS 6.2, 9.2, +82.2 JULKISIVU KKKOON / PIHLLE POHJPIIRUSTUS 1.KERROS 3.2 JULKISIVUMTERILIT 1 PUHTKSI MUURTTU TIILI 1abc PUHTKSI MUURTTU TIILI, ERILISI LDONTOJ 2 BETONI 3 TUSTMLTTU JULKISIVULSI, ERI SÄVYJÄ 4 LSI PUULUMIINIKRMEISS 5 METLLILEVY 6 METLLIKIDE 7 MLTTU JULKISIVULEVY, ERI SÄVYJÄ 8 PELTIKSETTI KUPUNKIHUVILT KLEVNKDUN SUINKERROSTLOKORTTELIN RKKITEHTUURIKIKILPILU 3/3
50 m 72.6 72.9 73.1 73.1 1994 72.6 4 72.8 37 Uuden raentamisen tieltä väistyvien pientalojen muistoa ei tdottu pyyhiä oonaan pois. Kerrostalojen rytmitys omisi ysiöisi ja rennolla ädellä piirretty auotus teevät uudisraennusista pientalojen suulaisia, vaiain eri mittaaavaan asvaneita. Julisivuaritehtuurin jännite on luotu plastisen massan ja rennon auotusen välille. Jämpti nuravaatimus ei antanut paljoa liiumavaraa muodon antoon, joten parveeet ryhmiteltiin uin osasi lämmintä perusmassaa. Porrashuoneen sijoittaminen atujulisivun puolelle antaa mdollisuuden varioida iuna-auojen sijoitusia riittävästi. Rennon sommittelun vastapainosi iuna-auojen oot rajattiin muutamaan valioituun, joita sai äyttää vaaa- ja pystysuuntaisina. KI IK 2, 5 H5 00 H4 00 IT TU KIM UU RI 1 2, 5 E U L 0 P IL 1/ K 42 IL PE RG O L + M UU RI IT K UT TO OS LU KE ES OL S U 31 38 2, 4 50 m SE M 40 PI IR U ST KI IK LE 2, 98 50 2, 8 V R ST O U JÄ TE TU KIM UU RI H4 00 P PY OLK ÖR UÄT IT H25 00 48 27 P 3, 08 1. KR V S I 3, 2, 8 LE K UT TO OS P PY OLK ÖR UÄT H2 IT 50 0 901 1-9 25 H5 00 IT 0 H4 00 u ol 72.1 27 KU SSoO iinnin i npo pl 34 32 1 29 36 PE RG O L + M UU RI IT S U N N E J L E E U 72.9 L U E L + 72.4 18 20 17 16 r 5 15 74.8 RKEISUUSKRTT 73.0 14 var 12 74.8 4 m 23 ar 21 75 Sa 73.8 30 U N N M UU RI IT U S 72.2 72.6 IT T PE RG O L 3, 7 9 10 28 LUEJULKISIVU KLEVNKDULLE 1017 11 72.1 8 N K UT TO OS KI IK LE H2 00 TU KIM UU RI 4, 18 P K UT TO OS 12 5 48 3, 15 H4 00 LU KE ES 2 1. KR V S I 4, 21 13 ar III 74.6 72.2 7 P 3, 78 TU KIM UU RI TU KIM UU RI V R ST O H2 00 3, 8 OL 3, 9 P PY OLK ÖR UÄT 15 H2 IT 50 0 at le va n 17 71.9 25 8 1. KR V S I 3, P PY OLK ÖR UÄT TE 19 JÄ 17 22 u 74.7 18 r tr 6 at 20 IT H25 00 3, 8 IT H5 00 Ehdotusen muainen raentaminen ei aseta rajoitteita ulovaipan raennepasuusille, joten haluttu energialuoa voidaan määritellä suunnittelun edetessä. Ilmanvaihto voidaan toteuttaa joo huoneistoohtaisilla oneilla tai esitetyllä oneella, joa sijoitetaan ullaoerroseen porrashuoneen yhteyteen. Matalaenergiaperiaatteiden muaisesti auotusta on tehty vain hariten ja oleselutilojen suuret iunapinnat on sijoitettu parveevyöhyeiden suojaan. 74.4 11 Kansipaioitusen toteuttamista ei nähty luontevana lähes tasaisella tontilla. Piha-alueen hali vedetty polveileva jalanulureitti sitoo yhteen asuaspihat ja paioitusen. Lähioleselualueiden lisäsi raennusten väleissä on suuremmat oleselupihat, jota ovat pääosin den asuintalon yhteisiä. Oleselupihat on rajattu piharaennusilla evyesti erilleen paioitusalueista. Paioitusalueita on jaettu lohoihin istutusaistoin. Piha-alueiden hierariaa orostetaan muutaman iven oruisilla tasoeroilla autopaiat on painettu hieman perustasoa alemmas. Piharaennusiin sijoittuu autoatosia, jätehuoneet, uloiluvälinevarastoja ja atettuja ulooleselutiloja. Piharaennusen päädyssä olevan atosen alla on ohiulijan hyvä isttaa hetesi. Raennusten antavina raenteina on hyväsi havaittu yhdistelmä antavia huoneistojen välisiä teräsbetoniseiniä ja ontelolaatoista tehtyjä välipohjia. Runomitoitus on optimoitu ontelolaatastolle. Raennusen taite on porrashuoneen ohdalla, jossa monimuotoinen välipohja on mdollista toteuttaa paialla valaen tai elementtiraenteisena. Julisivut ovat peruserrosten osalta pääosin rapattuja ja parveetaustat ovat puuta. Rappausen taustana voidaan äyttää tiiltä, levyä tai lämpörappausalustaa. Ullaoerrosen puuraentaminen on mdollista toteuttaa esivalmistetuilla tilaelementeillä tai suurelementeillä. Piharaennuset ovat pääosin muurattua betoniharoa ja puuraenteita. Ka Kaupuniraenneanalyysin autta valioitui esitetty rataisu, jossa evyesti taitetut asuntonappulat luovat rytmiiaa. Taitteen geometria on lainausta atuverostosta. Nappulat on sidottu toisiinsa atutasossa muurein ja alueraentein, jolloin ei pääse syntymään atutilan hallitsematonta rönsyilyä asuntopihoihin. Raennusten taitteella ja välien avautumisella saadaan myös luotua Kalevanadun jalanulijoille vaihtelevia näymälinjoja ja pari pientä auioita matan varrelle. Ullaon puuraentaminen tuli mdollisesi uuden RaMK:n E1:n myötä. Puuraenteet soveltuvat myös hyvin vapaamuotoisen ullaoerrosen toteuttamiseen eveytensä puolesta. Näin raenteiden ei tarvitse noudattaa orjallisesti alempien errosten antavia linjoja. Eheää oonaisuutta pidettiin täreämpänä uin tiuaa ilpailu- ja suunnittelualueen rajausta. 74 Vaia ehdotusen raennusilla on voimaas identiteetti, ne ovat uitenin periaatteeltaan täydentäviä. Luoteisreunan uudeho raennusanta luo Kalevanadulle raennetun selärangan. Kilpailualueen puolen yhtä voimaas suleminen voisi tehdä atutilasta vieraan Kouvolan yleiselle aupuniaenteelle. Ehdotettu rataisu tarjoaa seä tehoasta raentamista että riittävää ilmavuutta siirryttäessä pientaloalueesta errostalovaltaiseen raentamiseen. Ullaoerrosen puuraentamisella luotiin piste iin päälle. Puisiin "puioihin" sijoitettiin suurimmat asunnot, joista avautuu näymälinjoja pitälle aupuniin. Perinteistä sisäänvedettyä "terassierrosta" haluttiin tietoisesti välttää, sillä sen sinällään aunis ajatus vesittyy usein äytännön toteutusessa, un suuret eristepasuudet paottavat joo einoteoiseen välipohjan asvattamiseen tai asunnon lattiaa ylempänä oleviin terasseihin. V var 73.57 4 72.0 73 Kalevanadun luoteisreunan tehoas raentaminen on luonut atutilaan epätasapainoisen tilan. Miloun tehtävänä on luoda tasapainoa aupunitilaan ja tarjota samalla persoonallisia ja houuttelevia oteja uusille asuaille. 72.7 5 30 6:121 4 23 22 19 3, 57 24 72.7 72.9 MILOU 1. KR V S I 3, TU KIM UU RI 6:150 2, 7 H2 IT 5 23 00 P PY OLK ÖR UÄT K UT TO OS H5 00 IT 73.3 28 72.5 21 21 K 72.7 901 8 V 1023 2, 8 va le Ka K N V 10223 1-9 72.6 72.1 72.7 72.8 V LE t i e 72.8 26 to 72.9 10:356 72.5 29 73 Tie 72.8 28 72.6 TU 4 5 n 1022 at V 72.5 72.5 72.8 u 72.8 1022 72.7 30 72.8 72.5 TONTTILIITTYMÄN PIKK 72.8 7:225 5 72.8 72.7 7:225 72.8 V 3, 08 72.7 73.7 1. KR V S I 3, 1 2, 8 OL ES KE 73.2 72.8 LU 3 1/3000 1/500 suinraennuset noudattavat esenään yhteneviä periaatteita. Pyydetty huoneistojaauma toteutuu ehtotusessa varsin hyvin, ja yhden porrashuoneen ympärille iertyvät huoneistot antavat myös mdollisuuden varioida jaaumaa marinatilanteen muuttuessa. Kilpailuohjelmassa pyydetty raentamistehouus (4000m2/ asuinerrosalaa) toteutuu hieman ilpailualuetta pienemmällä osalla ja suunnittelualueelle on esitetty asuinerrosalaa yhteensä hieman yli 10.000m2. 5. 4. 8. 3. 4. 7. 1. 5. 4. 4. KLEVNKDUN SUINKERROSTLOKORTTELIN RKKITEHTUURIKILPILU "M I L O U " 2. PLNSSI 1 2 3
liuuoviseinä JULKISIVU KOILLISEEN 1/200 1. RPTTU VLKOINEN JULKISIVU 2. KIVIJLK/MUURI: SLMMTTU BETONIHRKKO 3. KUULTOKÄSITELTY PUU 4. TLOKOHTINEN TEHOSTEVÄRI 5. IKKUNN PUITTEET: POLTTOMLTTU LUMIINI 6. PRVEKEKITEET KERROKSISS: KUVIOITU LÄPIKUULTV LSI 7. PRVEKEKIDE KTTOSUNNOISS: SVULSI 8. KIRKS LSI 1. 4. 8. 7. 5. 8. 6. 4. 3. 4. 3. 5m +88,100 +85,100 +82,100 9,100 6,100 3,100 2 600 400 2 600 400 2 600 400 2 600 400 2 600 400 2 600 5m NÄKYMÄ PIH-LUEELT LEIKKUS - 1/200 TOISTUVN KERROSTLON POHJPIIRUSTUKSET 1/200 1. KERROS (KTUTSO) 2. - 5. KERROS 6. KERROS - - terassi 14,5 m 2 - polupyörät 15,0 m 2 parv. 18,0 m 2 VSS/ huon.var 48,0 m 2 rt s. 1 3H+K+S 84,0 m 2 ht/ h wc vh t 9,0 m 2 et s hissi 3,0 m 2 h/ ht porrash rt et s. 3 35,0 m 2 2H+K+S 48,0 m 2 et t 12,0 m 2 lvv h/ 8,0 m 2 ht rt ljh/ sp 13,0 m 2 s. 2 2H+K+S 58,5 m 2 parv. 12,0 m 2 s parv. 15,0 m 2 parv. 18,0 m 2 s. 4, 9, 14, 19 3H+K+S 71,5 m 2 s rt s. 5, 10, 15, 20 3H+K+S 84,0 m 2 wc ht/ h vh ht/ h wc vh et et s hissi 3,0 m 2 h/ ht porrash rt 26,0 m 2 et et et h/ ht al s. 6, 11, 16, 21 1H+K+al 38,5 m 2 s. 8, 13, 18, 23 2H+K+S 48,0 m 2 h/ ht rt s. 7, 12, 17, 22 2H+K+S 58,5 m 2 parv. 12,0 m 2 s s. 24 4H+K+S 92,5 m 2 rt vh aula wc ht/ h s vh hissi 3,0 m 2 porrash 26,0 m 2 wc et aula s wc ht/ h s. 25 4H+K+S 97,5 m 2 terassi 21,5 m 2 KERROSL (250mm) 357,0 m 2 BRUTTOL 373,5 m 2 parv. 13,5 m 2 KERROSL (250mm) 361,5 m 2 BRUTTOL 374,0 m 2 parv. 8,0 m 2 parv. 13,5 m 2 KERROSL (250mm) 245,0 m 2 BRUTTOL 257,0 m 2 5m LSKELMT RKENNUSOIKEUS 250 MM KERROSL KOKONISL TILVUUS 1. KERROS 357,0 M 2 373,5 M 2 373,5 M 2 2. KERROS 361,5 M 2 374,0 M 2 374,0 M 2 3. KERROS 361,5 M 2 374,0 M 2 374,0 M 2 4. KERROS 361,5 M 2 374,0 M 2 374,0 M 2 5. KERROS 361,5 M 2 374,0 M 2 374,0 M 2 ULLKKOKRS 245,0 M 2 257,0 M 2 257,0 M 2 YHTEENSÄ 2048,0 M 2 2126,5 M 2 2126,5 M 2 7000,0 M 3 YHTEENSÄ / KIKKI RKENNUKSET 10240,0 M 2 10632,5 M 2 10632,5 M 2 35000,0 M 3 HUONEISTOLT / YKSITTÄINEN RKENNUS 1H + K + S 2H + K + S 2H + K + S 3H + K + S 3H + K + S 4H + K + S 4H + K + S 38,5 M 2 48,0 M 2 58,5 M 2 71,5 M 2 84,0 M 2 92,5 M 2 97,5 M 2 YHTEENSÄ 4 KPL 5 KPL 5 KPL 4 KPL 5 KPL 1 KPL 1 KPL 25 KPL 154,0 M 2 240,0 M 2 292,5 M 2 286,0 M 2 420,0 M 2 92,5 M 2 97,5 M 2 1582,5 M 2 16 % 40 % 36 % 8 % KESKIPINT-L 63,30 HTM 2 HUM 2 / BRM 2 0,744 BRM 2 / HUM 2 1,344 UTOPIKT VTIMUS 1P / 85 K-M 2 24 P ESITETTY 25 P KLEVNKDUN SUINKERROSTLOKORTTELIN RKKITEHTUURIKILPILU "MILOU" PLNSSI 1 2 3
JULKISIVU KKKOON 1/200 5. 3. 8. 7. 1. 8. 6. 4. 4. 4. 2. 5. 3. 8. 1. 1. RPTTU VLKOINEN JULKISIVU 2. KIVIJLK/MUURI: SLMMTTU BETONIHRKKO 3. KUULTOKÄSITELTY PUU 4. TLOKOHTINEN TEHOSTEVÄRI 5. IKKUNN PUITTEET: POLTTOMLTTU LUMIINI 6. PRVEKEKITEET KERROKSISS: KUVIOITU LÄPIKUULTV LSI 7. PRVEKEKIDE KTTOSUNNOISS: SVULSI 8. KIRKS LSI 6. 5. 3. 4. 4. 3. 5m NÄKYMÄ KLEVNKDULT JULKISIVU LOUNSEEN 1/200 LUEJULKISIVU KLEVNKDULLE 1/200 KLEVNKDUN SUINKERROSTLOKORTTELIN RKKITEHTUURIKILPILU "MILOU" PLNSSI 1 2 3