Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012
Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki Hulevesiohjelman visio: Hulevesiä halutaan ja osataan hallita ja hyödyntää Lahdessa ympäristön ja asukkaiden viihtyisyyden sekä teknisten ja taloudellisten tarpeiden edistämiseksi. Hulevesien käsittelyn ja johtamisen periaatteeksi otetaan luonnonmukaiset, kokonaisvaltaiset, hajautetut ja avoimet järjestelmät.
Lahden hulevesiohjelma Hulevesiasioiden hoitaminen vaatii selkeän toimintamallin ja koko kaupungin yhteisen näkemyksen asiasta Hulevesiohjelman avulla pyritään selventämään ja vahvistamaan hulevesien kanssa tekemisissä olevien viranomaisten yhteistyötä Ohjelman avulla välitetään tietoa hulevesien merkityksestä kaikille kaupungin suunnitteluprosessin osapuolille, päättäjille ja asukkaille
Lainsäädäntö Ympäristönsuojelulaki, pohjaveden pilaamiskielto, ympäristöluvat Vesilaki, pohjaveden muuttamiskielto, ojitus Vesienhoitolaki, pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila Maankäyttö- ja rakennuslaki, ekologisesti kestävä rakentaminen Vesihuoltolaki, liittymisvelvoite hulevesiviemäriin Ympäristönsuojelumääräykset Rakennusjärjestys Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma Hulevesiohjelma Pohjaveden suojelusuunnitelma Maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava
Lahden pohjavesialueet Kokonaispinta-ala km 2 Maapinta-ala km 2 Pohjavesialueet km 2 Pohjavesialueen osuus kokonaispinta-alasta % Hollola 531 463 91 17 Lahti 155 135 58 37 Nastola 363 324 29 8 KOKO SEUTU 1049 922 178 17
Hulevesiohjelman päätavoitteet: 1. Hulevesien hallintaa parannetaan; hulevesitulvien torjunta ja kuivatuksen varmistaminen 2. Pohjaveden laatu ja muodostuminen turvataan 3. Hulevesien laatua parannetaan ja vesistökuormitusta pienennetään 4. Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja arvostusta lisätään 5. Viranomaisyhteistyötä ja tiedonkulkua parannetaan hulevesiasioissa 6. Hulevesiin liittyvää toimintamallia kehitetään
Prioriteettijärjestys Lähtökohtana on hulevesien synnyn ehkäiseminen Hulevesien määrää voidaan vähentää tehostamalla veden imeytymistä Hulevesiä tulee hallita seuraavan prioriteettijärjestyksen mukaisesti: 1. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan = hulevesien käyttö ja maahan imeyttäminen Esimerkit: imeytysrakenne, biosuodatusrakenne, vettä läpäisevä päällysteet, luonnonmaasto, hulevesilampi 2. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja viivyttävällä järjestelmällä = suodattaminen ja viivyttäminen maassa ja maan pinnalla Esimerkit: kasvillisuuspainanne, biosuodatusrakenne, katkokset reunakiveyksissä 3. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista = viivyttäminen avojärjestelmissä Esimerkit: avouoma, hulevesilampi ja kosteikko 4. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön
Hulevesien sisältämät pohjavesien laatuun vaikuttavat haitta-aineet Ravinteet (fosfori, kulkeutuvat typpiyhdisteet kuten nitraatti) Metallit (kromi, nikkeli, lyijy, kupari, sinkki, kadmium), arseeni, sulfaatti, kloridi Öljyt, rasvat, PAH, MTBE, VOC ym. orgaaniset yhdisteet Torjunta-aineet Suolistoperäiset bakteerit Stormwater-hankkeesta poimittua: Bisfenoli-a pidättyi 70-99 % maaperään Sinkki pidättyi >99 % maaperään Orgaaniseen aineeseen pidättyminen parasta
Vesijärveen laskevien hulevesiputkien ja ojien fosforipitoisuudet 600 400 K-A max min 200 0 Paavola Tapanila Teivaa Hammonjoki Haritunjoki Housunsuonoja Häränsilmänoja Joutjoki Jurvanoja Kalasillanoja Kiikunoja Laitialanoja Maijanoja Merrasoja Messilän oja Mustoja Myllyoja Pikku-Vesijärven luusua Purailanviepä Purailanviepä yp P (µg/l) Hulevedet Purailanviepä ap Turjalanoja Upilanoja Virojoki Äkeenoja
Vesijärveen laskevien hulevesiputkien ja ojien fekaalisten koliformien määrä 15000 12000 54 000 24 000 K-A max min Fek. koliformit (pmy/100 ml) 9000 6000 3000 0 Paavola Tapanila Teivaa Hulevedet Hammonjoki Haritunjoki Housunsuonoja Häränsilmänoja Joutjoki Jurvanoja Kalasillanoja Kiikunoja Laitialanoja Maijanoja Merrasoja Messilän oja Mustoja Myllyoja Pikku-Vesijärven luusua Purailanviepä Purailanviepä yp Purailanviepä ap Turjalanoja Upilanoja Virojoki Äkeenoja
Vesijärven hulevesiputkien ja ojien fosforikuormat 1200 1000 Fosforikuorma (kg/a) 800 600 400 200 0 Paavola Tapanila Teivaa Hulevedet Hammonjoki Haritunjoki Housunsuonoja Häränsilmänoja Joutjoki Jurvanoja Kalasillanoja Kiikunoja Laitialanoja Maijanoja Merrasoja Messilän oja Mustoja Myllyoja Pikku-Vesijärven luusua Purailanviepä Turjalanoja Upilanoja Virojoki Äkeenoja
Fosforipitoisuudet (µg/l) Kariston hulevesissä syksyllä 2012 30 24 52 94 62 140
Karisto 8.9.2011
Kaarlaakson hulevesiallas 11.9.2007
Kaarlaakson hulevesiallas 3.8.2011
Kaarlaakson hulevesiallas 31.10.2012
Takkulan kampakosteikko Alasenjärvellä syksyllä 2010
Takkulan kampakosteikko Alasenjärvellä syksyllä 2011
Takkulan kampakosteikko Alasenjärvellä syksyllä 2012
Karisto 2010 Karisto 2011
Esimerkkejä hulevesisuunnitelmista
Huleveden laatu 2.9.2011 P: 230 µg/l N: 720 µg/l Fk: 64 000 pmy/100 ml Enterokokit: 48 000 pmy/100 ml P: 190 µg/l N: 760 µg/l Fk: 140 000 pmy/100 ml Enterokokit: 38 000 pmy/100 ml
Pohjavesien huomioiminen maankäytön suunnittelussa Pohjavettä peittävän maakerroksen paksuus ja virtaussuunta Pohjaveden virtaussuunta suurimmalla vedenotolla
Vanhantien lumenkaatopaikka
Kiitos!