Asuminen ja alueen kilpailukyky Juha Kostiainen Kehitysjohtaja, HT Tulevaisuusfoorumi 2005, Hämeenlinna 12.9.2005 Kaupungit verkostoyhteiskunnan ytimessä Vauraus syntyy kaupungeissa, joissa kohtaavat korkeatasoinen teknologinen osaaminen, suvaitsevaisuus sekä monipuolinen luovuus Kaupungit kilpailevat globaalisti Osaajista ja luovista yksilöistä Osaamisintensiivisistä liiketoiminnoista (T&K) yms. Näkyvyydestä ja tilasta tietoisuudessa eli pääsystä osaajien v alintojen kentälle (Raunio 2001) Pääoma Teknologia Informaatio Kulttuuri Asiantuntijat Yrit ykset Turistit Opiskelijat (Sotarauta & Kostiainen 2002) YIT Rakennus Oy 1
Kaupungistuminen jatkuu Suomen kaupunkiväestön osuus vuonna 2030 n. 70% (nyt 62%) Ruotsissa 2030 n. 87% (83%) Norjassa 2030 n. 90% (79%) Korkean kehityksen teollisuusmaissa keskimäärin 2015 82%(ennust eet YK) Keskeisenä tekijänä verkostoyhteiskunnan logiikka luova talous ja hiljainen tieto Henkilökohtaisia, ajallisesti ja paikallisesti rajattuja vastakaupungistumisekskursioita esiintyy (Karppi 2004) Kaupunkiseudun kilpailukyvyn elementit (Sotarauta et al. 2001) YIT Rakennus Oy 2
Osaavat ihmiset osaavat vaatia Monipuolisia työmarkkinoita omalla osaamisalueellaan Asuin- ja elinympäristön laatua Monipuolisia (julkisia)palveluita, vaihtoehtoja Mahdollisuutta ilmentää identiteettiään palveluiden kuluttamisella ja myös asumisella Turvallisuutta Suvaitsevaisuutta, avoimuutta ja vastaanottavaisuutta Asuinympäristön tärkeys Painopiste siirtymässä asunnon ominaisuuksista asuinympäristön laatuun, identiteettiin ja imagoon asunnot, arkkitehtuuri, liikenneyhteydet, palvelut, sosiaaliset suhteet, historia, tarinat, (ympäristö)taide jne. Ihmisen olomuodon on oltav a ihmisen arv oinen estetiikka (Eliel Saarinen) Oleellista asuinympäristön identiteetin ja yksilön identiteetin ja elämäntyylin yhteensopiv uus Vetovoimaiset kaupungit tarjoavat identiteeteiltään erilaisia asuinympäristöjä, uusia tai vanhoja (lähiöuudistusten mahdollisuudet!) Luov a kaupunki identiteettien mosaiikki YIT Rakennus Oy 3
Kotitalouksien kulutusmenot e/vuosi 1985 ja 2001-2002 kulutusyksikköä kohden ja reaalimuutos 2002 hinnoin (Timonen 2005) Kulutusmenoryhmä 1985 e 2001-2002 e (keskiarvo) reaalinen kasvu% Elintarvikkeet 1400 1987 20,4 Vaatteet ja jalkineet 458 515-18,6 Asuminen ja energia 1421 4321 70,7 Kulttuuri ja vapaa-aika 737 1487 27,2 Terveys 210 535 9,9 jne. Kodin ja perheen tärkeäksi kokeminen ikäryhmittäin vuosina 1991 ja 2002 (%) Ikä Vuosi Koti ja perhe Melko tärkeä Melko yhdentekevä hyvin tärkeä 15-24 1991 66 29 0 2002 87 12-25- 34 1991 80 17 0 2002 89 9-35- 44 1991 83 15 0 2002 92 7-45- 54 1991 80 16 1 2002 89 9 0 55-64 1991 74 19 1 2002 88 9-65- 74 1991 74 17 1 2002 89 8-75 - 1991 71 12 2 2002 85 5 - Kaikki 1991 76 18 1 2002 88 9 - Lähde: Tilastokeskus YIT Rakennus Oy 4
Yhdyskuntarakentamisen konsepti Asuin-ja elinympäristön kehittäminen yhdyskuntarakentaminen on luonteeltaan strategista kumppanuutta kaupungin, yritysten ja asukkaiden kesken. Voittava konsepti koostuu neljästä osaalueesta: Teemoittelu alueid entiteetti, heimot, juurruttaminen sisällöllistä ja arkkitehtonista Kaavoitus j a suunnitteluprosessi resurssien tarjonta ja kaavoitusprosessin kehittämin en laaja osallistuminen, osalliset tuotekeh ittäjinä Pal velut palvelu ympäristön kehittäminen asiakkaan näkökulmasta julkis- yksit yinen yhteist yö yhten ä rakenn evaihtoehtona Toteutus j a ylläpito elinkaarivastuu ja investointien rahoitus ekotehokkuus ja ympäristön kunnioittaminen Yhteenveto Kaupungistuminen j atkuu, kaupunkien välinen globaali kilpailu kiihtyy Painopiste asunnon ominaisuuksista asuinympäristöön Asuinympäristöjen kokonaisvaltainen kehittäminen laajassa kumppanuudessa, esim. Espoonkartano Asuminen kulutuksena elämäntyylin ja alueen identiteetin välinen yhteensopiv uus Pientaloasuminen lisääntyy, nyt 41%, mutta 79% haluaisi asua pientalossa (Kortteinen et al. 2005) Omistusasuminen lisääntyy, nyt 64,6%), mutta 91% pitää omistusasumista itselleen parhaana (Kortteinen et al. 2005) YIT Rakennus Oy 5
Rakennus on ihmiselle kuin kotilo etanalle; rakentaminen on evoluutioprosessin perusta (Gianfranco Caniggia 2001) Minuuden muutos (Bauman 2002) Identiteetit nä yttävät pysyviltä ja kiinteiltä vain välähdyksenomaisesti, itse asiassa ne ovat notkeita Identiteetin etsiminen on jatkuvaa kamppailua virtauksen patoamiseksi tai hidastamiseksi, notkean jähmettämiseksi, muodon antamiseksi muodottamalle Minuuden muuttuminen: yksilöt rakentavat ja koostavat minäänsä Identiteettiä ja elämäntyyliä vahvistetaan kulutuksella ja shoppailulla, myös asumisella YIT Rakennus Oy 6
Asuminen kulutushyödykkeenä Kulutushyödykkeet TARPEEN SYNNYTTÄMINEN / HALUTTAVUUS MARKKINOINTIPROSESSI / MYYNTI JAKELUPROSESSI - SAATAVUUS Asuminen TUOTANTOPROSESSI RAAKA-AINE JA RESURSSIT Asuttami nen 1945-1959 Aluerakentami nen 1960-1989 Monimuotoisuus 1990-1999 Yhdys kuntarakentaminen 2000- Elämystalous ja tarinayhteiskunta Elämyksiä eivät ole ainoastaan huvipuistot, performanssit tai erityiset tilat (kahvilat jne.) Myös asuminen voi olla elämyksellistä sisustus, interiööri, lähipiiriin liittyvät harrastukset kuten puutarhanhoito (uusperinteiset) elämystaskut Asuin- ja elinympäristön elämyksellisyys ympäristötaide; juurruttaa ja antaa kiinnekohtia YIT Rakennus Oy 7
Kaavoituksen tehostaminen Kaavoitusprosessin kehittämisen keihäänkärjet : 1. läpimenoaikojen lyhentäminen sitoutuminen projektimaiseen työtapaan demokraattisen päätöksenteon kunnioittaminen käsittelyaikojen nopeuttaminen muutoksenhaussa 2. resurssit yksityiset resurssit kaavoitukseen ja kunnallistekniikkaan vastuullinen innovatiivisuus käyttöön 3. osallistuminen osalliset tuotekehittäjiksi tulevat käyttäjät mukaan YIT Rakennus Oy 8