ASKOLAN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Hyväksytty valtuustossa 30.9.2014 35 1
Sisältö Kertomuksen vastuutaho ja laatijat... 3 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI... 3 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi... 3 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyneeltä valtuustokaudelta... 4 OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU... 5 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset... 5 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat... 5 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella... 6 OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY... 7 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen... 7 Liite. Hyvinvointiraportointi, kuviot ja keskeisimmät havainnot... 8 1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 8 2 Kaikki ikäryhmät... 11 3 Lapset, nuoret ja lapsiperheet... 13 5 Työikäiset... 18 6 Ikäihmiset... 21 2
Kertomuksen vastuutaho ja laatijat Askolan hyvinvointityöryhmä perustettiin vuonna 2012. Hyvinvointityöryhmän tehtävinä on toimialojen yhteinen strategiatyö kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, toimialojen yhteisten prosessien kehittäminen sekä yhteisten toimintojen, kehittämishankkeiden ja ohjelmien ohjaaminen, kunnan hyvinvointikertomusten johtaminen ja monialaiseen hyvinvointityöhön liittyvien asioiden valmistelu. Hyvinvointityöryhmä koostuu eri toimialojen johtajista ja asiantuntijoista. Hyvinvointityöryhmän puheenjohtajuus kiertää toimialojen välillä ja puheenjohtaja vastaa hyvinvointikertomuksen laadinnasta. Hyvinvointikertomuksen koostamisesta ja indikaattorimäärittelystä on vastannut Askolan kunnan toimialojen yhteinen Hyvinvointiryhmä, jonka puheenjohtajana kaudella 2012 2013 toimi kunnanjohtaja Esko Rautiainen ja vuoden 2014 alusta lähtien perusturvajohtaja Ulla Broms. Sähköinen hyvinvointikertomus ja hyvinvointikertomuksesta tehty erillinen raportti on esitelty Hyvinvointityöryhmän kokouksessa 17.2.2014, Perusturvalautakunnassa 18.3.2014 ja kunnan johtoryhmässä 26.3.2014. Hyvinvointikertomusta laadittaessa pohjana on käytetty Kuntaliiton Sähköistä hyvinvointikertomusta sekä hyödynnetty Sähköisen hyvinvointikertomuksen tarjoamia kysely- ja tilastotietoja. Tämän lisäksi hyvinvointikertomukseen on lisätty tietoja Tilastokeskuksen tilastoista ja Kouluterveyskyselystä sekä Askolan kunnan kuntastrategiasta ja Talousarvioista 2014. Kirjoitustyöstä on vastannut osastonhoitaja Marjaana Pennanen. OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Askolan sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä on tulevan väestönkehityksen kannalta hyvä. Pääkaupunkiseudun läheisyyden ja kasvuvaikutuksen yhdessä kunnan omien kehittämistoimenpiteiden kanssa odotetaankin jatkossa vaikuttavan myönteisesti väestön määrän kehitykseen. Aktiivisella tontti- ja maapolitiikalla pyritään vilkastuttamaan rakentamistoimintaa ja yritysten sijoittumista Askolan kunnan alueelle. Asuntokuntien tulonjako on Askolassa tasaisempaa kuin naapurikunnissa. Askolan yleinen pienituloisuusaste on pysynyt vakaana viime vuosien aikana ja on samalla tasolla kuin naapurikunnissa. Huomioitavaa kuitenkin on, että 2000 -luvun puoliväliin verraten lapsiperheiden pienituloisuus on yleistynyt. Samaan aikaan toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on jälleen lisääntynyt. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen askolalaisten lasten ja nuorten määrä on viime vuosina ollut noususuuntainen. Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa heikentävästi hyvinvointiin ja terveyteen ja lisää siten terveyseroja. Lapsiperheköyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden periytymistä sukupolvelta toiselle. Nuorten syrjäytymiseen liittyy oleellisesti paitsi toimeentuloasiakkuus myös koulutuksen ulkopuolelle jääminen. Koulutuksen ulkopuolelle askolalaisista nuorista aikuisista jäi noin joka kymmenes. Nuorista aikuisista pitkäaikaisesti toimeentulotukea vuonna 2010 sai noin pari prosenttia vastaavanikäisiin verraten. Läheisten ystävien puuttuminen vähentää hyvinvointia ja vaikuttaa kielteisesti minäkuvan muodostumiseen. Läheisen ystävän puuttuminen on kuitenkin arkipäivää lähes joka kymmenennen askolalaisen nuoren elämässä. Lasten ja nuorten kehitykseen vaikuttaa oleellisesti myös suhde 3
vanhempiin. Aikuisten kiire voi olla lasten ongelma. Askolalaisista nuorista noin joka viides kokee vanhemmuuden puutetta. Vanhemmuuden puute heijastuu lasten ja nuorten sosiaalisiin verkostoihin, osallistumiseen ja luottamukseen. Koko maan tilanteesta poiketen, tasaisen laskun jälkeen askolalaisten yläkoululaisten tupakointi on jälleen lisääntymään päin. Tupakointi ja humalanhakuinen juominen on selkeästi yleisempää koko maahan verrattuna. Askolalaiset nuorista yhä useampi kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Työttömyys on pysynyt Askolassa suhteellisen vakaana, nousua on kuitenkin nähtävissä loppuvuotta 2013 kohden. Erityisesti 50 vuotta täyttäneiden työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat noususuuntaisia. Työkyvyttömyyseläkettä saavien askolalaisten määrä on tasaisesti vähenemään päin. Askolalaisista 75 vuotta täyttäneistä 90 prosenttia asuu kotonaan. Kotona asuminen on ikäihmisille tärkeää, ja valtaosa haluaa asua kotonaan niin kauan kuin se suinkin on mahdollista. Kotona voi olla oma itsensä ja tehdä päivittäisiä askareita omaan tahtiin. Joka viidennen askolalaisen ikäihmisten kotona asumista tuetaan säännöllisen kotihoidon avulla. 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyneeltä valtuustokaudelta Askolan kunnan lähtökohtana on turvata laadukkaat, asiakaslähtöiset ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut askolalaisille. Luoda edellytykset taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja talouden tasapainottamiselle siten, että kunta pystyy huolehtimaan asukkaistaan hyvin myös tulevaisuudessa. Askolassa kunta tarjoaa asukkailleen monipuolisia palveluita. Askolan kunnassa työntekijät tuntevat hyvin toisensa ja yhteistyö eri toimialojen välillä toimii hyvin. Perusterveydenhuollon palvelut järjestetään terveyskeskusvetoisesti mahdollisimman tasalaatuisesti kaikille askolalaisille. Tärkeä osa terveydenhuoltoa on terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ. Askolan kunnan palvelukeskus Mäntyrinne tarjoaa ikäihmisille kotipalveluja ja päiväkeskustoimintaa sekä pitkä ja lyhytaikaista hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta. Tiiviissä yhteistyössä toimii kotihoito edistäen askolalaisten, erityisesti ikäihmisten, mahdollisuutta asua kotona. Askolan kunnan sosiaalipalvelut tukevat askolalaisia eri elämänvaiheissa ja pulmissa, kuten taloudellisissa vaikeuksissa, työttömyyteen liittyvissä asioissa ja lastensuojelukysymyksissä. Askolan kunnan perhetyö tarjoaa palveluita eri elämäntilanteissa oleville askolalaisille lapsiperheille, vahvistaen perheen omia voimavaroja, löytäen ratkaisuja pulmiin ja saavuttaen arjessa toivottuja muutoksia. Osa sosiaali- ja terveyspalveluista hoidetaan yhteistyössä Porvoon kaupungin sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Askolan kunnan sivistystoimessa kehitetään monipuolisuutta sekä yksilöllisyyttä korostavia kasvatus-, opetus- ja tietopalveluita, jotka luovat puitteita elinikäiseen oppimiseen, mielekkääseen vapaa-aikaan ja inhimilliseen kasvuun. Askolan sivistystoimi järjestää kirjastopalveluita eri puolella kuntaa ja tekee yhteistyötä Porvoon kansalaisopiston ja Porvoon-seudun musiikkiopiston sekä Askolan kuvataidekoulun kanssa. Aktiivisella tontti- ja maapolitiikalla pyritään vilkastuttamaan rakentamistoimintaa ja yritysten sijoittumista Askolan kunnan alueelle. Kunnan omistaman sosiaalisen yrityksen Askolan Puhti Oy:n avulla työllistetään pitkäaikaistyöttömiä ja rajoittuneen työkyvyn omaavia henkilöitä. Päätoimialana on vesipesupalveluja tuottava pesulatoiminta. Kunnallisten palveluiden lisäksi Askolassa on yhdistys- ja järjestötoimintaa liikunnan, nuorison ja kulttuurin saralla. Aktiivista potilasyhdistys ja vertaistoimintaa on tarjolla seutukunnilla. Yhdistysten 4
toiminnalla on merkittävä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjinä. Askolan kirkonkylässä sijaitseva apteekki on keskeisessä roolissa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnassa on aktiivinen seurakunta, joka edistää kuntalaisten hyvinvointia omalla toiminnallaan. Kuntalaisten hyvinvoinnissa keskeisellä sijalla ovat asukkaiden omat valinnat ja ratkaisut. Jokainen voi pienillä valinnoilla ja itseensä panostamalla vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Omasta terveydestä huolehtiminen ja hyvät elämäntavat ovat olennainen osa hyvinvoinnin edistämistä. Askolassa tärkeää on luoda edellytykset taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja talouden tasapainottamiselle. Sähköisen asioinnin kehittäminen ja hyödyntäminen on tulevaisuutta. Sähköisen asiointipalvelun kehittäminen mahdollistaa palveluiden tehokkaamman käyttämisen, koska palvelut ovat saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Kustannuksia säästyy kun eri työvaiheet vähenevät ja automatisoituvat kunnan sisäisissä palveluprosesseissa. Haasteena palveluiden tuottamisessa tänä talouden tasapainottamisen aikaan on löytää niitä toimintamalleja, jotka ovat kustannustehokkaita, samalla turvaten laadukkaat, asiakaslähtöiset ja yhdenvertaiset palvelut askolalaisille. Oman haasteensa tuo myös se miten saadaan rekrytoitua osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa Askolan kuntaan, sekä se miten huolehditaan henkilökunnan työhyvinvoinnista. OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Askolan kunnan strategisina tavoitteina on elinvoimainen ja edistyksellinen kunta siten, että kuntalainen on tärkein, henkilöstö on avainasemassa, kunta harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja kunnan talous on tasapainossa. Peruspalvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja hallinto ja päätöksenteko ovat läpinäkyvää ja vuorovaikutteista. Askolan kunta tarjoaa kustannustehokkaat ja riittävät peruspalvelut. Kunnallisten palvelujen tuottamisessa hyödynnetään yhteistyötä toisten kuntien, kuntayhtymien, yksityisten palveluntuottajien, ja vapaaehtoistoiminnan kanssa siten, että palveluiden laatu ja kustannustehokkuus saavat yhteistyöstä mahdollisimman suuren hyödyn. Henkilöstö on aktiiviseen kehittämistyöhön sitoutunutta ja osaavaa. Kuntatalouden osalta tähdätään tasapainoiseen ja ennakoitavaan taloudenhoitoon. Omistajapolitiikka ja omaisuuden hoito tukevat palvelutuotannon tehostamista ja talouden pitämistä sekä vakaana että ennakoitavana. Askolan väkiluku kasvaa hallitusti ja suunnitellusti noin 1-2 prosentin vuosivauhtia. Kasvu suunnataan eri kylien omien vahvuuksien ja luonteenpiirteiden mukaisesti. http://www.askola.fi/uploads/files/kuntastrategia2013.pdf 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Askolan kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2013-14 Oppilashuollon Käsikirja Hyvä ja onnellinen elämä Askolassa, vanhuspalveluiden kehittämishanke Lastensuojelusuunnitelma Vanhuspoliittinen ohjelma 5
Lääkesuunnitelmat Turvallisuussuunnitelma Askolan kunnan potilasturvallisuussuunnitelma Askolan neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Valmiussuunnitelma Askolan kunnan päihdestrategia Kriisitoimintaohje 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkaneella valtuustokaudella Talousarvion 2014 mukaan toiminnan ja kehittämisen painopisteet vuosina 2013 2015 ovat seuraavat. Vanhuspalveluissa painopiste on kotona asumisessa ja Mäntyrinteen paikkojen muuttamisessa tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Vanhuspalvelut ja kotihoito tekevät tiivistä yhteistyötä sekä keskenään että perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon kanssa hoidon porrastuksen onnistumiseksi. Tavoitteena on oikea asiakas / potilas oikeassa paikassa. Muutoksen tehokkaan läpiviemisen varmistamiseksi Hyvä ja onnellinen elämä Askolassa -hanke jatkuu. Yleislääkäripalvelujen täydentämiseksi prosessia palvelusetelien käyttöönotosta jatketaan. Sosiaalija terveydenhuollon yhteistoiminta-alue tai kuntarakenneuudistus toteutetaan tällä kaudella. Kuntalaisia kannustetaan omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen mm. erilaisen ryhmätoiminnan avulla ja kannustamalla osallistumaan kolmannen sektorin toimintaan. Vuoden vaihteessa lähtien kuntalaiset voivat valita terveyskeskuksen, josta hakevat palvelun seuraavan vuoden aikana. Ennaltaehkäisevää työtä kaikilla toimialueilla pidetään tärkeänä ja sen tehostamiseksi tehdään yhteistyötä sekä kunnan eri hallinnonalojen että kolmannen sektorin kanssa. Yksilökohtaisen asiakastyön lisäksi toteutetaan erilaista ryhmätoimintaa ja vertaistukea. Varhaisen tuen antamiseen kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomiota. Lakkautetun Vahijärven koulun oppilaskustannukset hajautuvat muille kouluille. Juornaankylän ja Monninkylän koulujen rehtorin tehtävät yhdistettiin. Toiminnan painopiste on oppimisen, henkilöstön osaamisen, johtamisen ja kestävän hyvinvoinnin kehittäminen. Kunnan tavoitteena on järjestää sen ydintoimintoihin hyväkuntoiset ja tarkoituksenmukaiset sekä riittävät tilat. Rakennetuilla asemakaava-alueilla kaikille kiinteistöille on vesihuollon verkostot ja kunta tavoittelee sitä, että rakennettujen asemakaava-alueiden kadut ovat asfalttipäällystettyjä. Uusilla asemakaava-alueilla on riittävästi vapaita kunnallistekniikan piirissä olevia tontteja. Hajaasutusalueilla järjestetään vesihuollon verkostot itsekannattaville alueille. Painopisteenä on myös toiminnan ja talouden kehittämisen edistäminen. Toimitaan kustannustehokkaasti ja yhteistyökykyisesti. Vanhoja asemakaavoja tarkastetaan. Kunnan vetovoimaisuuden kasvatetaan markkinointia tehostaen. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden palvelutaso pidetään nykytasolla ja luodut verkostot ylläpidetään yksityisen sektorin ja kuntien vapaaaikapalveluiden kanssa. Ruoka- ja siivouspalveluiden tuotetaan siten, että se on kustannustehokasta. Sairauspoissaolojen määrän vähennetään aktiivisella tukemisella yhteistyössä 6
työterveyshuollon kanssa. Työsuojeluvaltuutettujen uusi kausi käynnistyy, työsuojelun toimintaohjelman laatiminen vuosille 2014 2017. http://www.askola.fi/uploads/files/ta-2014.pdf OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua 30.09.2014 7
Liite. Hyvinvointiraportointi, kuviot ja keskeisimmät havainnot 1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Keskeisimmät havainnot ja arviointi Askolan väkiluku on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Kasvu on ollut noin 10 prosenttia, eli 443 asukasta vuosina 2001-2010. Vuonna 2013 askolalaisia oli 4991. Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64 -vuotiasta kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Askolassa huoltosuhde on hivenen kasvussa (55,9 %), mutta se on linjassa naapurikuntien (paitsi Loviisa) ja koko maan tilanteeseen nähden. Koulutustaso on Askolassa noussut tasaisesti. Koulutustaso on Askolassa matalampaa naapurikutiin (paitsi Loviisa) ja koko maahan verraten. Työttömiä työnhakijoita joulukuussa 2013 Askolassa oli 197 henkilöä (naisia 108, miehiä 89), vuosi aikaisemmin heitä oli 173 henkilöä (naisia 79, miehiä 94). Alle 25 -vuotiaita askolalaisia työttömiä joulukuussa 2013 oli 20 henkilöä, vuosi aikaisemmin 22 henkilöä. Vastaavasti 50 vuotta täyttäneitä työttömiä työnhakijoita joulukuussa 2013 oli 88 henkilöä, kun vuosi aikaisemmin heitä oli 78 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä joulukuussa 2013 oli 54 henkilöä, vuosi aikaisemmin 37 henkilöä. 8
9
10
250 200 150 100 50 0 Työttömät Alle 25-v. työttömät Yli 50-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät Työllistetty 2 Kaikki ikäryhmät Keskeisimmät havainnot ja arviointi Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Askolassa sairastavuusindeksi (85,9) on pysynyt tasaisena ja samansuuntaisena naapurikuntiin nähden, Loviisaa lukuun ottamatta. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Se kuvaa käytettävissä olevia tuloja. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Tasaisen laskun jälkeen, Askolassa Gini -kerroin (26,3) on hivenen noussut vuosien 2010 ja 2011 välisenä aikana. Tulonjako on Askolassa tasaisempaa naapurikuntiin ja koko maahan verrattuna, Pornaista lukuun ottamatta. Pienituloisuusaste puolestaan ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista. Pienituloisuusaste Askolassa on pysynyt tasaisena 2000 -luvun aikana, kymmenen prosentin luokkaa. 11
12
3 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Keskeisimmät havainnot ja arviointi Lapset ja nuoret tarvitsevat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ystävien kanssa ja heidän kehitykseen vaikuttaa oleellisesti myös suhde vanhempiin. Kouluterveyskyselyn mukaan askolalaisista 8. 9.- luokkalaisista nuorista noin kymmenes ilmoitti, että heillä ei ollut yhtään läheistä ystävää. Nuorista joka neljäs koki vanhemmuuden puutetta. Vanhemmuuden puutetta mitattaessa huomioon on otettu seuraavat tekijät: tuntevatko vanhemmat lapsensa ystävät, tietävätkö vanhemmat missä heidän lapsensa viettää viikonloppuiltansa, pystyykö lapsi keskustelemaan vanhempiensa kanssa eri asioista sekä saako lapsi apua kotoa kouluvaikeuksiin. Askolalaisten yläkoululaisten arvio omasta terveydentilasta on heikentynyt. Kouluterveyskyselyn mukaan oman terveydentilan keskinkertaiseksi tai huonoksi koki joka viides, vastaava luku edellisinä vuosina oli reilu kymmenes. Samaisen tutkimuksen mukaan joka kymmenes yläkoululaisista raportoi keskivaikeasta tai vaikeasta masentuneisuudesta. Kuten koko maassa, viimeisten vuosien aikana askolalaisten nuorten tupakoinnin trendi on ollut laskusuuntainen. Kuitenkin vuosien 2010 ja 2013 välisenä aikana tupakointi askolalaisten nuorten osalta on lisääntynyt. Humalanhakuinen juomisen suosio on pysynyt korkealla, vuoden 2010 notkahduksen jälkeen. Askolalaisista nuorista joka viides juo humalanhakuisesti ainakin kerran kuukaudessa. Tämä on selkeästi yleisempää koko maan tilanteeseen verrattuna. Laittomia huumeita on kokeillut vajaa kymmenes. Vapaa-ajan liikuntaa ei lainkaan tai korkeintaan tunnin ajan viikon aikana harrastaa noin 40 prosenttia askolalaisista yläkoululaisista. Nuorten syrjäytymiseen liittyy oleellisesti paitsi toimeentuloasiakkuus myös koulutuksen ulkopuolelle jääminen. Koulutuksen ulkopuolelle askolalaisista 17 24 -vuotiaista nuorista aikuisista jäi noin joka kymmenes. Nuorista aikuisista pitkäaikaisesti toimeentulotukea sai noin pari prosenttia vastaavanikäisiin verraten. Askolalaisten lapsiperheiden pienituloisuusaste on hieman noussut 2000 -luvun puolen välin jälkeen. Se on kuitenkin vähäisempää naapurikuntiin ja koko maan tilanteeseen nähden, lukuun ottamatta Sipoota. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on jälleen kasvanut 2000 luvun puolen välin notkahduksen jälkeen. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen askolalaisten lasten ja nuorten määrä on viime vuosina ollut noususuuntainen, mutta ollut laskussa vuonna 2013. 13
14
15
16
17
5 Työikäiset Keskeisimmät havainnot ja arviointi Työkyvyttömyyseläkettä saavien askolalaisten määrä on tasaisesti vähentynyt. Sama suunta on nähtävissä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi sekä tuki-, liikunta ja sidekudossairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuuksissa. Askolassa erityiskorvattavien diabeteslääkitysten määrä on pysynyt tasaisena viimeisen vuosikymmenen aikana. Puolestaan verenpainelääkitysten erityiskorvattavuuksien määrät ovat vähentyneet. Tämä ilmiö on saman suuntainen naapurikunnissa ja koko maan tilannetta katsottaessa. Askolalaisten toimeentuloasiakkuuksien määrä on pysynyt tasaisena 2000 -luvun aikana. Viimeisten vuosien aikana pitkäaikaisten toimeentuloasiakkuuksien määrä on noussut. 18
19
20
6 Ikäihmiset Keskeisimmät havainnot ja arviointi Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Askolassa on 58,8 vuotta. Naapurikuntiin verrattuna askolalaiset jäivät keskimäärin hieman nuorempana eläkkeelle. Koko maan tilannetta mukaillen, askolalaisista ikäihmisistä yhä harvempi saa täyttä kansaneläkettä. Niiden askolalaisten ikäihmisten määrä, joilla on oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin, on kasvanut. Tämä näkyy kun tarkastellaan diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuuksia. Puolestaan, oikeus verenpainetaudin lääkityksen erityiskorvattavuuteen on vähenemään päin. Kotona asuminen on ikäihmisille tärkeää, ja valtaosa haluaa asua kotonaan niin kauan kuin se suinkin on mahdollista. Askolalaisista 75 vuotta täyttäneistä 90 prosenttia asuu kotonaan ja joka toinen asuu yksin. Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä on reilu viidennes, mikä on yleisempää verrattuna naapurikuntiin ja koko maahan. 21
22
23
24