Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009



Samankaltaiset tiedostot
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

Hiidenveden vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu Tarkkailutulosten mukaan

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen

KAKSKERRANJÄRVEN HAPETUKSEN SEURANTATUTKIMUKSET VUOSINA

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Terrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun. Tausta

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi Helka Sillfors

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Järvien happitilanne Itäisellä Uudellamaalla helmi- maaliskuussa 2019

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä Mittausraportti

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Rantatunnelin ympäristöseurannat 2018

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

LUOMIJÄRVEN VEDENLAADUN JA POHJAN KAIKULUOTAUSTUTKIMUKSET VUONNA 2018

Lammaslammen vedenlaatu vuonna 2017

Näytteenottokerran tulokset

Espoon vesistötutkimus 2011

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

Transkriptio:

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9

Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen vedenlaadun tutkimuksien päätarkoituksena oli selvittää Kakskerranjärven happitilannetta ja järvelle asennettujen hapetuslaitteiden toimintaa. Tutkimus on osa Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston yhteishanketta Kakskerranjärven vedenlaatuseuranta. Tämä raportti sisältää yhteenvedon Turun ammattikorkeakoulun vuoden aikana toteuttamista mittauksista. Turun kaupungin eteläpuolella Kakskerran saaressa sijaitseva Kakskerranjärvi on pinta-alaltaan noin 1, km ja keskisyvyydeltään noin metriä. Järvi on syvimmillään Myllykylän syvänteen länsipäässä, jossa vettä on enimmillään noin 15 metriä. Kakskerranjärvi on rehevöitynyt huomattavasti lähinnä maatalouden ja asutuksen aiheuttaman hajakuormituksen seurauksena. Järven syvänteiden happitaloutta pyritään parantamaan hapetuksella. Hapetuksen tarkoituksena on pitää syvänteiden alusvesi hapellisena kerrostuneisuuskausien aikana. Hapettomissa olosuhteissa pohjan sedimenttiin sitoutunut fosfori alkaa liueta takaisin kiertoon ja kiihdyttää rehevöitymistä entisestään. Kesällä järvellä oli käytössä kolme hapetuslaitetta, kaksi Waterixilmastinta ja yksi Listema-kuplailmastin. Kunnostustoimenpiteenä on myös käytetty hoitokalastuksia ja lisäksi järveen etelästä laskevaan Kalliolanojaan on asennettu kemiallinen ojavesipuhdistamo, jonka avulla pyritään saostamaan järveen valuma-alueelta tulevaa fosforia. Järven veden laadun ja sen kehityksen pitkäaikaisseurannan toteuttaa Lounais-Suomen Vesi- ja ympäristötutkimus Oy (aiemmin Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nimellä). Seurannassa tutkitaan tarkemmin mm. järven veden ravinnepitoisuuksia (typpi ja fosfori) ja kasviplanktonlajistoa ja -biomassoja sekä veden hygieenistä laatua. Seurannan tulokset ja lisätietoa Kakskerranjärvestä mm. säätietoineen ja kirjallisuusluetteloineen on saatavissa tarkkailututkimuksen vuosiraporteista (mm. Koivunen ).. Menetelmät Veden laatua kartoitettiin Turun AMK:n toimesta yhteensä seitsemänä päivänä.5. 9.. välisenä aikana. Mittaukset tehtiin jokaisena mittauspäivänä yhteensä pisteestä. Kartta Kakskerranjärven syvyysvyöhykkeistä, vedenlaadun mittauspisteistä ja hapetuslaitteiden sijainnista on liitteenä (liite 1). Mittauspisteistä seitsemän sijoitettiin Myllykylän pääsyvänteeseen, jossa on ollut toiminnassa kaksi hapetuslaitetta. Yksi mittauspisteistä sijaitsee järven matalassa länsipäässä,

Sivu /9 yksi järven kahteen pääaltaaseen jakavassa salmessa Brinkhallin kohdalla ja kolme järven itäisessä altaassa. Itäisessä altaassa on ollut käytössä yksi hapetuslaite. Vertikaalisuunnassa mittaukset tehtiin jokaisessa pisteessä yhden metrin syvyysvälein pinnasta pohjaan. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toteuttaman Kakskerranjärven tarkkailututkimuksen vesinäytteet otetaan (Koivunen ) läheltä mittauspisteitä 3 (Myllykylä KAKJ 1A) ja 11 (Harjattula KAKJ ). Tutkimusjakson vedenlaadun ajallista vaihtelua esittävissä kuvissa käytetään mittauspisteen 3 (Myllykylän syvänne) mittaustietoja. Alueellista vaihtelua esittäviin kuviin (liitteet -7) on käytetty mittaustietoja pisteistä 1, 3, 7, 9 ja 11. Tuloksia verrataan myös Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n huhti-syyskuun väliraporttien (Koivunen, Lehtonen & Räisänen ) tietoihin. Mittalaitteena käytettiin YSI- moniparametrimittaria (kuva 1). Laitteeseen on mahdollista vaihtaa erilaisia veden laadun parametrien mittaukseen soveltuvia antureita. Valmistajan ilmoittamat mittaustarkkuudet käytetyille antureille esitetään taulukossa 1. Kuva 1: YSI moniparametrisondin anturipää (kuva: www.ysi.com). Taulukko 1: Valmistajan ilmoittamat mittaustarkkuudet tutkituille parametreille (YSI Inc. 7). Parametri Mittausalue Tarkkuus Resoluutio Lämpötila C -5-5 C +-,15 C,1 C Happipitoisuus mg/l - 5 mg/l +-,1 mg/l tai 1 % lukemasta,1 mg/l Hapen kyllästysaste % - 5 % +-1 % lukemasta tai 1 %,1 % ph - 1 yksikköä +-, yksikköä,1 yksikköä Sameus - NTU +- % lukemasta tai,3 NTU,1 NTU Sinileväpitoisuus solua/ml ei ilmoitettu 1 solu/ml

Sivu 3/9 Laitteen anturit kalibroitiin ennen jokaista mittauskertaa. Sameus ja ph anturit kalibroitiin standardeilla, optinen happianturi % happikylläisyyteen ja fykosyaniinin fluoresenssia mittaava sinileväfluorometri kalibroitiin puhtaalla vedellä nollapitoisuuteen. Fluorometrin tuottaman sinileväpitoisuuden (solua/ml) muunnokseen käytettiin kiinteästi Suomen oloihin biomassakalibroitua TriOS MicroFlu blue fluorometriä. Laitteiden antamia pitoisuuksia vertailtiin järvellä 7..9. Vertailun perusteella saadun suorayhtälön (kuva ) avulla YSI-fluorometrin solua/ml - arvolle tehtiin suuntaa antava muunnos märkäpainobiomassaksi (mg/l). Tarkempaa biomassakalibrointia varten anturin mittaamaa fluoresenssitulosta tulisi verrata laboratoriossa tehtyihin sinilevän biomassalaskentoihin. TriOS mg/l ww 1,5 1,5 y =,3x -,333 R =,755 n = 3 YSI cells/ml Kuva : Sinileväfluorometrivertailu 7.. ja vertailun perusteella johdettu biomassaarvioissa käytetty muunnoskaava.

Sivu /9 3. Tulokset Lämpötila Pintaveden lämpötila (kuva 3) ensimmäisellä mittauskerralla (.5.) oli noin 13 C. Alkava kerrostuminen oli jo selkeästi havaittavissa, pohjan läheinen vesi oli lämpötilaltaan -7 C tienoilla. Kesä-elokuussa vesimassa oli selkeästi lämpötilakerrostunut. Korkeimmat pintalämpötilat, noin C, mitattiin heinäkuun puolessa välissä (17.7.). Tuolloin lämpötilaero pinnan ja pohjan välillä oli suurimmillaan noin 11 C. Selvä harppauskerros oli havaittavissa kesä-heinäkuun aikana. Pintavesi alkoi viilentyä syyskuun alkupuolella ja 3.9. tuloksissa on havaittavissa alkava kerrostuneisuuden purkautuminen. Kakskerranjärven tarkkailututkimuksen näytteenoton yhteydessä 1.9. kerrostuneisuus oli jo kokonaan purkautunut ja vesimassa oli kauttaaltaan noin 13 C lämpöistä. Lokakuussa vesi viileni lämpötilan ollessa viimeisellä mittauskerralla (9..) koko vesimassassa hieman yli C. Mittauspisteiden välinen vaihtelu (liite ) pintaveden lämpötilan osalta oli koko tutkimusjaksolla pientä. Alusveden lämpötilassa ja harppauskerroksen sijainnissa oli pientä eroa: Myllykylän syvänteen ja järven länsipään alusvesi oli hieman viileämpää ja kesäajan harppauskerros sijaitsi hieman ylempänä järven itäpäähän verrattuna. Lämpötila C 5 7 9 11 13 15 17 19 1 3 5 1.5... 17.7. 7.. 3.9... 9.. Kuva 3: Kakskerranjärven veden lämpötila.5. 9.. mittauspisteellä 3. Happipitoisuus Kakskerranjärven alusveden happipitoisuus (kuvat ja 5) alkoi heiketä jo toukokuun lopulla alkavan lämpötilakerrostumisen mukana. Kesäkuussa hapenvajausta oli havaittavissa jo -7 metrin syvyyden alapuolella. Kesän huonoin happitilanne oli heinäkuussa, jolloin vesimassa oli jo neljän metrin jälkeen vähähappista ja -7 metrin syvyyden jälkeen happi oli käytännössä loppu. Elokuussa alusvesi oli edelleen hyvin vähähappista. Syyskuun alun mittauskerralla kerrostuneisuus oli jo alkanut purkautua ja happivajausta oli enää metrin alapuolisessa vesikerroksessa. Syyskuussa lämpötilakerrostuneisuus purkaantui kokonaan ja koko vesimassan happikylläisyys nousi 9 % tasolle.

Sivu 5/9 Pintavesi oli käynnissä olevan perustuotannon vuoksi hieman ylikyllästynyttä touko-elokuun mittauskertoina. Kesä-heinäkuussa suurempi kasviplanktontuotanto nosti itäisen altaan pintaveden happipitoisuuden hieman länsipäätä suuremmaksi. Järven länsipään ja Myllykylän syvänteen alusveden happitilanne oli hieman heikompi koko kesän ajan verrattuna järven itäiseen altaaseen (liitteet 3 ja ). Vesimassan happipitoisuus hapetuslaitteiden läheisten mittauspisteiden ja muiden pisteiden välillä ei eroa toisistaan merkittävästi. Kenttähavaintojen mukaan hapetuslaitteet olivat kesän aikana päällä hyvin epäsäännöllisesti. Hapen kyllästysaste % 1.5... 17.7. 7.. 3.9... 9.. Kuva : Kakskerranjärven veden happikylläisyys.5. 9.. mittauspisteellä 3. Happipitoisuus mg/l 1 1.5... 17.7. 7.. 3.9... 9.. Kuva 5: Kakskerranjärven veden happipitoisuus.5. 9.. mittauspisteellä 3.

Sivu /9 Happamuus Kakskerranjärveltä tutkimusaikana mitatut ph-arvot (kuva ) vaihtelivat,5 ja, yksikön välillä. Touko-elokuussa pintavedestä mitatut korkeat (ph >7,3) tulokset ovat seurausta käynnissä olevasta perustuotannosta. Kerrostuneisuuskauden huonon happitilanteen aikaan alusvesi oli lievästi hapanta. Suurimmat (>) arvot mitattiin 17.7. järven itäpään mittauspisteistä. Kesä- ja heinäkuun mittauskerroilla pintaveden ph-arvo kasvoi itää kohti mentäessä (liite 5). Elokuun mittauskerralla tilanne oli päinvastainen ja suurimmat arvot mitattiin länsipäästä. Myös pintaveden happipitoisuus ja osin myös sinileväpitoisuus (liitteet 3, ja 7) käyttäytyivät samankaltaisesti, joten vaihtelu johtuu hetkellisistä kasviplanktontuotannon määrän alueellisista eroista. Lokakuussa vesipatsaan sekoituttua vesimassan ph oli tasaisesti sekä syvyyssuunnassa, että mittauspisteiden välillä noin 7,1 7,3.,5 7 7,5,5 ph 9 1.5... 17.7. 7.. 3.9... 9.. Kuva : Kakskerranjärven veden happamuus.5. 9.. mittauspisteellä 3. Sameus Kakskerranjärven pintaveden sameus (kuva 7) vaihteli mittausjaksolla noin 1- NTU-yksikön välillä. Kirkkaimmillaan järven pintavesi oli elokuusta lokakuun alkuun, pienimmät sameusarvot mitattiin 3.9., jolloin pintaveden sameus oli ainoastaan 1- NTU tasolla. Kerrostuneisuuden aikainen alusveden hapenpuute näkyy selkeästi myös sameuslukemissa. Alusvedestä mitattiin yleisesti korkeita, NTU suuruisia arvoja ja sameuden nousu syvemmälle mentäessä seuraa melko tarkasti hapen vähenemistä. Tarkkailututkimuksen vesinäytteiden perusteella myös ravinnepitoisuudet alusvedessä kohosivat samoina aikoina erittäin suuriksi, joten hapettomissa olosuhteissa sedimentistä on alkanut liueta ravinteita alusveteen. Mittauspisteiden väliset erot (liite ) veden sameudessa olivat melko pieniä.

Sivu 7/9 Sameus NTU 3 5 1.5... 17.7. 7.. 3.9... 9.. Kuva 7: Kakskerranjärven veden sameus.5. 9.. mittauspisteellä 3. Sinileväpitoisuus Sinileväpitoisuudet (kuvat ja 9) pysyttelivät koko kesän ajan melko alhaisina. Käytetyillä fluoresenssiantureilla luotettavasti mitattavia määriä (>15 solua/ml, ~,1 mg/l) sinilevää esiintyi lähinnä heinäkuun puolen välin ja syyskuun alun välisenä aikana. Tarkkailututkimuksen näytteistä lasketut,1 mg/l ylittävät sinileväbiomassat ajoittuivat myös samankaltaisesti. Suurimmat pitoisuudet mitattiin 7.. jolloin pintaveden pitoisuudet olivat biomassana arvioiden 1-1,5 mg/l tasolla. Kakskerranjärven tarkkailututkimuksen näytteissä suurin sinileväbiomassa ajoittui elokuun loppupuolen näytteenottokerralle (noin 1,5 mg/l). Heinäkuun puolen välin näytteenottokerralla 17.7. levien havaittiin jo maastohavaintojenkin perusteella kasaantuvan harppauskerroksen yläosaan. Tämä havaittiin myös mukana olleen optisen klorofyllianturin tuloksista. Silmämääräisesti tarkasteltuna mittauspäivinä ei havaittu voimakkaita sinilevien muodostamia pintakukintoja.

Sivu /9 Sinileväpitoisuus, solua/ml 3 5 7 1.. 17.7. 7.. 3.9... 9.. Kuva : Kakskerranjärven veden sinileväpitoisuus.5. 9.. mittauspisteellä 3. Sinileväpitoisuus mg/l märkäpainoa,5 1 1,5 1.. 17.7. 7.. 3.9... 9.. Kuva 9: Kakskerranjärven veden sinileväpitoisuus.5. 9.. mittauspisteellä 3. Anturin solua/ml tulokset on muunnettu biomassakalibroidun vertailufluorometrin (TriOS) tulosten perusteella biomassa-arvioksi. Anturin mittaamat tulokset noin alle 15 solua/ml (~,1 mg/l) on merkitty nollaksi.

Sivu 9/9. Johtopäätökset Tehtyjen tutkimusten perusteella Kakskerranjärven kesäkerrostuneisuuden aikainen happitilanne vuonna oli erittäin heikko. Lämpötilakerrostumisen myötä huomattavaa alusveden hapenvajausta oli havaittavissa noin kolmen kuukauden ajan. Kakskerranjärven tarkkailututkimuksen yhteydessä otettujen ravinnenäytteiden tulokset vahvistavat, että pohjasedimenttiin sitoutuneita ravinteita on hapettomuuden seurauksena lähtenyt liukenemaan takaisin kiertoon suuria määriä. Kesän sinilevämäärät Kakskerranjärvellä olivat puolestaan edellisvuoteen verrattuna (Koivunen, Loisa 7) selvästi pienempiä. Vuoden tulosten perusteella hapetuslaitteet eivät nykyisellään toimi riittävän tehokkaasti pitääkseen järven alusvettä hapellisena. Myös vuoden 7 tilanne oli lähes vastaava. Mikäli järven tilaa pyritään parantamaan hapetuksella, tulisi ensimmäisenä huolehtia, että hapetuslaitteet ovat ainakin kerrostuneisuuskausien aikana päällä tarpeeksi pitkiä jaksoja ja tarpeeksi suurella teholla. Järven asukkailta on nykyisellään tullut valituksia hapetuslaitteiden aiheuttamasta melusta (Nummelin ) ja mittausten yhteydessä tehtyjen kenttähavaintojenkin mukaan hapetuslaitteita käydään sammuttamassa yksityishenkilöiden toimesta. Hapetuslaitteiden toiminnan tarkkailua tulisikin tehostaa, jotta laitteiden ylläpitoon käytettävistä resursseista voisi syntyä hyötyä. 5. Lähteet Koivunen, S.. Kakskerranjärven tarkkailututkimus, vuosiraportti 7. Lounais-Suomen Vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Koivunen, S., Lehtonen, K. & Räisänen, R.. Kakskerranjärven tarkkailututkimuksen väliraportit 9. Lounais-Suomen Vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Loisa, O. ym. 5 7. Kakskerranjärvellä tehtyjen mittausten väliraportit 7. Turun ammattikorkeakoulu. Nummelin M.. Henkilökohtaiset tiedonannot. Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. YSI Incorporated. Mittalaitevalmistajan dokumentit ja www-sivut. https://www.ysi.com/

J.niemi 9 Näytteenottopiste 1 Kakskerranjärvi 3m m 9m m 15m Ilmastin J.niemi 9 Näytteenottopiste 1 Kakskerranjärvi 3m m 9m m 15m Ilmastin Brinkhall Myllykylä Armonlaakso Brinkhall Myllykylä Armonlaakso 3m m 9m m 15m 9m m 9m 3m m 11 9 7 5m 1km N 5 3 1 3m m 9m m 15m 9m m 9m 3m m 11 9 7 5m 1km N 5 3 1

1/ LIITE : Kakskerranjärven veden lämpötila, näytepisteiden välinen vertailu 5 7 9 11 13 15 17 19 1 3 5.5. Lämpötila C 1 5 7 9 11 13 15 17 19 1 3 5.. Lämpötila C 1

/ 5 7 9 11 13 15 17 19 1 3 5 17.7. Lämpötila C 1 5 7 9 11 13 15 17 19 1 3 5 7.. Lämpötila C 1

3/ 5 7 9 11 13 15 17 19 1 3 5 3.9. Lämpötila C 1 5 7 9 11 13 15 17 19 1 3 5.. Lämpötila C 1

/ 5 7 9 11 13 15 17 19 1 3 5 9.. Lämpötila C 1

1/ LIITE 3: Kakskerranjärven veden happikylläisyys, näytepisteiden välinen vertailu Hapen kyllästysaste %.5. 1 Hapen kyllästysaste %.. 1

/ Hapen kyllästysaste % 17.7. 1 Hapen kyllästysaste % 7.. 1

3/ Hapen kyllästysaste % 3.9. 1 Hapen kyllästysaste %.. 1

/ Hapen kyllästysaste % 9.. 1

1/ LIITE : Kakskerranjärven veden happipitoisuus, näytepisteiden välinen vertailu.5. Happipitoisuus mg/l 1.. Happipitoisuus mg/l 1

/ 17.7. Happipitoisuus mg/l 1 7.. Happipitoisuus mg/l 1

3/ 3.9. Happipitoisuus mg/l 1.. Happipitoisuus mg/l 1

/ 9.. Happipitoisuus mg/l 1

1/ LIITE 5: Kakskerranjärven veden happamuus, näytepisteiden välinen vertailu,5 7 7,5,5 ph 9 1.5.,5 7 7,5,5 ph 9 1..

/,5 7 7,5,5 ph 9 1 17.7.,5 7 7,5,5 ph 9 1 7..

3/,5 7 7,5,5 ph 9 1 3.9.,5 7 7,5,5 ph 9 1..

/,5 7 7,5,5 ph 9 1 9..

1/ LIITE : Kakskerranjärven veden sameus, näytepisteiden välinen vertailu Sameus NTU 3.5. 5 1 Sameus NTU 3.. 5 1

/ Sameus NTU 3 17.7. 5 1 Sameus NTU 3 7.. 5 1

3/ Sameus NTU 3 3.9. 5 1 Sameus NTU 3.. 5 1

/ Sameus NTU 3 9.. 5 1

1/3 LIITE 7: Kakskerranjärven veden sinileväpitoisuus, näytepisteiden välinen vertailu Sinileväpitoisuus solua/ml 3 5 7.. 1 Sinileväpitoisuus solua/ml 3 5 7 17.7. 1

/3 Sinileväpitoisuus solua/ml 3 5 7 7.. 1 Sinileväpitoisuus solua/ml 3 5 7 3.9. 1

3/3 Sinileväpitoisuus solua/ml 3 5 7.. 1 Sinileväpitoisuus solua/ml 3 5 7 9.. 1